Pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat ovat tärkeä elementti Tampereen kaupungin toiminnassa

Torstai 7.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereella järjestetään muutaman kerran vuodessa pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan yhteisiä asukasiltoja.

 

Asukasillat järjestetään eri puolilla kaupunkia. Ne ovat tarkoitettu tiettyjen alueiden asukkaille, mutta yleensä tilaisuudet muodostuvat koko kaupungin asioita koskeviksi ja se on mielestäni yksinomaan hyvä asia.

 

Etelä-Tampereen aluetta koskeva asukasilta järjestettiin kesäkuun 4. päivänä Rudolf Steiner -koulun auditoriossa, Muotialantie 78-81.

Paikalla oli nelisenkymmentä tamperelaista ja olin yksi mukanaolleista.

 

 

Rudolf Steiner -koulun auditorio on nähtävyys sinänsä, joten paikka oli valittu oikein.

 

 

Asukasillan puheenjohtajana toimi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen (vihreät).

 

 

Roivaisen (oikealla) kanssa saman pöydän ääressä istuivat kaikki Tampereen apulaispormestarit pormestari Timo P. Niemisen johdolla.

Henkilöt vasemmalta; apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (vihreät), pormestari Timo P. Nieminen (kokoomus), apulaispormestari Irja Tulonen (kokoomus), apulaispormestari Leena Kostiainen (kokoomus) sekä apulaispormestari Timo Hanhilahti (keskusta).

 

 

Yleisön kysymyksiin vastaamassa olivat myös valtuustoryhmien edustajat ja he tässä vasemmalta alkaen:

Sirkka-Liisa Virtanen (vasemmistoliitto), Jari Heinonen (SKP), Lasse Oksanen (Tampereen Sitoutumattomat), Heikki Luoto (perussuomalaiset), Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen (keskusta), Pekka Salmi (SDP) sekä Marco Ruth (kristillisdemokraatit).

Ihmetytti, että vihreiden ja kokoomuksen valtuustoryhmien edustajia ei ollut paikalla!

Valtaosa tilaisuudessa esitetyistä kysymyksistä keskittyi ennalta esitettyihin kysymysten käsittelyyn ja se latisti tilaisuuden kokonaiskuvaa – nyt tilaisuuden hektisyys heikkeni, kun puheenjohtaja tukeutui pääosin ennalta lähetettyjen kysymysten käsittelyyn.

 

Pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat menettävät merkitystään, jos paikalle saapuneiden kaupunkilaisten esittämillä kysymyksillä ei ole mahdollisuutta tulla esille lainkaan. Toivottavasti tähän saadaan parannus jo seuraavalla kerralla.

 

 

Osaamis- ja elinkeinopalvelujen sekä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (vihreät) vakuutti, että kirjastopalvelujen tarjontaan ei puututa kaupungin säästötoimenpiteiden varjolla – hyvä niin!

 

 

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen apulaispormestari Irja Tulonen (kokoomus) joutui monen kysymyksen kohdalla levittelemään käsiään, sillä niin osuvia kysymyksiä yleisö osasi esittää apulaispormestarille.

Kaikesta kuullusta ja nähdystä oli helposti aistittavissa, että erityisesti vanhusten, sairaiden ja vähäväkisten asiat eivät Tampereella ole kunnossa ja eivät ole edes tulossa kuntoon.

”Palvelutalo” –käsitteen suoranaiseen väärinkäyttöön Tulonen otti tiukasti kantaa, kun hän totesi, että on aivan liikaa palvelutaloksi kutsuttuja asumismuotoja, jotka eivät ole todellisia palvelutaloja. Hyvä kannanotto, sillä seniorit varmaan hankkivat asuntoja sellaisista asumisyhteisöistä, joita markkinoidaan palvelutaloina, mutta todellisuudessa yhteisö ei tarjoakaan palvelutalotasoisia palveluja.

 

 

Lasten ja nuorten palvelujen apulaispormestari Leena Kostiainen sai oman ”kysymyspatterinsa” vastattavakseen etuajassa, sillä hänellä oli tärkeämpiä menoja tiedossa kuin tamperelaisten ongelmiin vastaaminen omalla vuorollaan.

Apulaispormestari Kostiaisen vastuualue on tärkeä niiden valmiuksien luomisessa, jotka luovat perusteet nuorten pärjäämisellä. Tämän vuoksi hänen roolinsa olisi ensiarvoisen tärkeä, jotta nuorille pystyttäisiin Tampereella luomaan kohtuulliset olosuhteet elämässä selviytymiselle.

 

 

Yhdyskuntapalvelujen apulaispormestari Timo Hanhilahti on Suomen ensimmäinen keskustalainen apulaispormestari. On muistettava, että hän on myös Suomen kokenein apulaispormestari, sillä Hanhilahdelle on kertynyt apulaispormestarikokemusta eniten kautta aikojen Suomessa!

Hanhilahti totesi, että kaavoitustavoitteet Tampereella on määrällisesti saavutettu.

Apulaispormestari Hanhilahti muistutti, että Partolan alueesta on tulossa elinvoimainen keskus myös Tampereen tarpeita varten. Pidän Hanhilahden ajattelusta ja Partolan kohoaminen Pirkkalan puoleisesta sijainnistaan huolimatta eteläisen Tampereen palvelukeskukseksi on osoitus kuntarajojen ylittävästä positiivisesta toiminnasta.

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen kehittämisohjelmaan viitaten apulaispormestari Hanhilahti totesi, että kaupungin oman tuotannon kehittämisellä on varmistettu oman tuotannon säilyminen ja sen lisäksi säästetty 8 miljoonaa euroa. Kyseisen liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana on mukava kuulla tunnustusta työmme tuloksista!

 

 

Pormestari Timo P. Niemiseltä pyydettiin kommentteja pormestari-järjestelmän hyvistä ja huonoista puolista.

Nieminen keskittyi järjestelmän hyvien puolien mainitsemiseen ja eräänä keskeisenä hyvänä puolena hän mainitsi sen, että luottamushenkilönä pormestarin pitää nauttia kaupunginvaltuuston ja sitä kautta kaupunkilaisten luottamusta. Tämä merkitsee, että pormestarin on koko ajan huomioitava kaupunkilaiset toiminnassaan.

Timo P. Nieminen mainitsi, että kunnanjohtaja-järjestelmässä jopa kolmikymppinen kunnanjohtaja pystyy hankkimaan eläkeviran ja se ei ole kannatettava asia.

Tampereen talouskehityksessä pormestari Timo P. Nieminen ennusti vielä vuodesta 2013 tulevan tiukka ja sama tilanne jatkuu ehkä myös vuonna 2014.

 

Pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat ovat kaupunkilaisten näkökulmasta hyvä asia.

 

Läsnä olleille on kuitenkin jatkossa varattava parempi mahdollisuus esittää kysymyksiä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kauppa rohmuaa elintarvikkeiden hinnoista yhä suuremman osan!

Torstai 31.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan vasta nyt MTK-Pirkanmaan sääntömääräisen kevätkokouksen tiimoilta, joka järjestettiin Hämeenkyrössä Kylätoimintakeskus Heiskan Antinsalissa huhtikuun 17. päivänä.

 

 

Tilaisuuteen toi Hämeenkyrön kunnan tervehdyksen Hämeenkyrön uusi kunnanjohtaja Antero Alenius.

 

 

 

Kevätkokouksen avasi MTK-Pirkanmaan puheenjohtaja Heidi Tanhua ja hyvin avasikin, sillä Tanhua osasi hyvin kuvailla niitä synkähköjä tunnelmia, jotka vallitsevat alkutuottajien piirissä.

MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikosken juontamissa tilaisuuksissa osanottaja tuntee olonsa "turvalliseksi", sillä Visa osaa johtaa suurtakin tilaisuutta jouhevasti.

 

 

Kokouksen merkittävimmän puheenvuoron käytti MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen.

Hakanen on raketin lailla kohonnut pirkanmaalaisvaikuttajien kärkikaartiin – harmi, että Sastamalassa asuvana Hakanen kuuluu MTK-organisaatiossa Satakunnan alueeseen. No, kaikissa muissa organisaatioissa me pirkanmaalaiset saamme omia Pertin ihan luvan kanssa pirkanmaalaiseksi!

 

Hakasen esityksen aihe oli: ”Maatalouspolitiikan ajankohtaiskatsaus”.

 

 

Hakasen esityksen keskeinen sanoma oli alkutuottajan aseman heikkeneminen suomalaisessa elintarvikeketjussa.

 Heikkeneminen näkyy käyristä, jotka kuvaavat maatalouden tuotantopanosten ja tuottajahintojen erkanemista 2000-luvulla.

 

 

Pertti Hakasen havainnollistama tilanne veti vakaviksi mm. MTK-Hämeenkyrön puheenjohtajan Tiina Jokelan (vasemmalla), MTK:n hämeenkyröläisen varapuheenjohtajan Tiina Linnainmaan (keskellä) sekä Mikko Kärjen (oikealla) Lempäälästä.

 

 

MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen Sastamalasta havainnollisti elintarvikkeiden maltillista hintakehitystä, kun hän vertasi elintarvikkeiden hintaindeksiä (keltainen käyrä) ansiotason kohoamiseen (sininen käyrä).

 

Todelliseen käytännön hintatilanteiden muuttumiseen Hakanen pääsi esityksessään, kun hän valotti eräiden elintarvikkeiden osalta ”hintakakun” jakaantumista eri osapuolten kesken vuosina 2000 ja 2010.

 

 

Kananmunien hinnasta tuottaja sai vuonna 2000 0,82 €/kg eli 36 %, kun vastaavat luvut vuonna 2010 olivat 0,88 €/kg ja 29,3 %!

Kananmunien osalta kauppa pystyi siis kymmenen vuoden aikana kohottamaan osuutensa kolmanneksesta (36,4%) lähes puoleen (49,2%)!

Kananmunien kuluttajahinta kohosi kymmenessä vuodessa ainoastaan 0,72 €/kg!

 

 

Ruisreikäleivän kohdalla maataloustuottajan osuus sen kuluttajahinnasta on minimaalinen, sillä vuonna 2000 tuottaja sai ruisleivän kuluttajahinnasta 4,9 % ja kymmenen vuotta myöhemmin entistäkin vähemmän eli tasan 4 %!

Kauppa pystyi rokottamaan ruisleivän hinnasta vuonna 2010 jo lähes 9-kertaisen hinnan alkutuottajaan verrattuna!

Kaupan osuuden vertailu tuottajan siivuun verrattuna lienee yllätys kaikille!

 

 

Hakanen selvitti, että viime vuonna kevytmaidon kuluttajahinnasta kaupan osuus oli lähes sama kuin maidontuottajan siivu.

Maito on kaupalle muutoinkin tuottoisa myyntiartikkeli, sillä sen osalta kiertonopeus on suuri, koska rahat kilahtavat kuluttajalta kaupan kassaan paljon aiemmin kuin meijerin lasku kaupalle erääntyy.

 

 

Kuudensadan gramman suuruisen lihamakaronilaatikon hinnasta tuottajan osuus oli viime vuonna 11,5 %, kun kauppa rohmusi kuluttajahinnasta peräti 41,3 %!

 

 

 

Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki on viime päivinä todennut, että kaupan tienesti elintarvikkeista on kolmen prosentin tietämillä.

 

Varsin vahvaa puppua, sillä tilastot kertovat tyystin toista.

 

 

MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen valotti esityksenä lopuksi elintarvikeketjun eri toimijoiden kannattavaisuutta, kun hän esitti eri osapuolten saamat sijoitetun pääoman tuottoprosentit.

 

Maataloustuottajat jäävät keskimäärin miinukselle, mutta parhaat tilat pääsevät tasolle 3,5 – 5,6 %.

 

Tiedän, että elintarviketeollisuus on ahtaassa raossa taloudellisesti ja Hakasen tiedot vahvistivat asian, sillä suuret lihatalot pääsevät sijoitetun pääoman tuotossa tasolle 2 – 6 %.

 

Kauppa se on joka kannattaa, sillä mm. Keskon tulos sijoitetun pääoman tuotoksi on tasolla 16 %!

 

Kiitän Pertti Hakasta selkeästä esityksestä – näitä tietoja pitäisi pystyä levittämään laajalti myös kuluttajien tietoisuuteen, jotta elintarvikeketjun eri toimijoiden osuus olisi nykyistä paremmin kuluttajien tiedossa!

 

-Esko Erkkilä-

Osallistu Suomen seuraavan pääministerin valintaan!

Perjantai 25.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Otsikko on haastava, mutta ilmeisen todellinen.

Nykyhallituksen toiminta mm. kuntauudistuksessa, vähäosaisten huomioimisessa ja Kreikan tukemisessa merkitsevät, että hallitusvalta vaihtuu seuraavissa eduskuntavaaleissa.

 

Paalupaikalla Suomen suurimmaksi puolueeksi on Suomen Keskusta.

 

Tulevana viikonvaihteena kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa Suomen seuraavan pääministerin valintaan, kun Suomen Keskusta järjestää neuvoa-antavan jäsenäänestyksen Keskustan puheenjohtajasta.

 

Jäsenäänestykseen voivat osallistua kaikki Suomen Keskustan jäsenet sekä ne, jotka maksavat Keskustan jäsenmaksun ennen vaalilippunsa täyttämistä ja sen pudottamista vaaliuurnaan.

 

Äänestys on neuvoa-antava ja lopullisen päätöksen puheenjohtajasta tekevät Rovaniemelle 8…10.6.2012 kokoontuvat puoluekokousedustajat.

 

Olen virallinen puoluekokousedustaja ja tulen antamaan ääneni sille puheenjohtajaehdokkaalle, jota pidän parhaana valintana Suomen seuraavaksi pääministeriksi.

 

Tampereella jäsenäänestys toteutetaan kaupungin eri puolilla kiertävässä bussissa tänään perjantaina ja huomenna lauantaina sekä vielä sunnuntaina Keskustan piiritoimistolla.

 

Bussin aikataulu ja pysähdyspaikat ovat seuraavat:

 

 

pe 25.5.2012

 
klo 12.00 - 13.00 Teisko /Terälahti Paikallisosuuspankin piha

klo 14.00 - 15.30 Keskustori/ Vanhan Kirkon edessä

klo 16.00 - 18.00 Lielahti/Citymarketin piha

La. 26.5.2012

 

klo 9.00 - 11.00 Tammelantori

klo 11.30- 13.00 Citymarket Turtola

klo 14.00 – 16.00 Kauppakeskus Duo Hervanta



Sunnuntaina 27.5.2012 äänestyspaikkana on Keskustan piiritoimisto Apila (Näsilinnankatu 23 A1)

klo 16.00- 18.00

 

Ilmoituksemme Aamulehdessä perjantaina 25.5.2012!

Muiden kuntien äänestyspaikat on kerrottu Suomen Keskustan nettisivuilla www.keskusta.fi – tutki sieltä oman kuntasi äänestyspaikat ja –ajankohdat!

 

Tervetuloa vaikuttamaan Suomen seuraavan pääministerin valintaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sain hankittua Rakverestä kunnollisen puutarhatyökalun - heinäharavan!

Maanantai 21.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Viherpeukalolle kunnollinen harava on melkein elinehto viljelytoimenpiteiden suorittamisessa.

 

Tarkoitan kevyttä muovista heinäharavaa, joka vaikkapa juuresten istutus- ja kylvöpenkkien muotoilussa on välttämätön.

 

Meillä on viime aikoihin saakka ollut käytettävissä 1960- ja 1970-luvuilta peräisin olevia alun perin heinänteossa käytettyjä haravoita, mutta ”luonnollisen poistuman” vuoksi haravatilanteemme on ollut vajoamassa kriisin partaalle.

 

Olen yrittänyt etsiä muovisia heinäharavoita maatalous- ja puutarhakaupoista, mutta turhaan.

 

Olimme perhekuntamme ja sukulaisperheen kanssa käymässä Türin Kukkamessuilla Virossa ja eräs matkani päämääristä oli hankkia matkalta kunnollinen muovinen heinäharava!

 

Kukkamessuilla sellaisia ei ollut tarjolla, mutta onneksi poikkesin edellispäivänä Rakveren K-Raudassa ja sieltä löysin etsimäni!

 

 

Rakverestä löytämäni heinäharavat vastasivat täydellisesti etsimääni.

Tuotteen hintakin oli kohdallaan, sillä haravat maksoivat 2,15 euroa per kappale! Ostin haravoita kolme kappaletta ja toivon, että ne riittävät meillä nyt muutaman vuoden ajan.

 

 

 

Haravat ovat tarttolaisen AS Estiko Plastar´n  valmistamia eli ne eivät ole mitään kiinalaisia halpavalmisteita.

AS Estiko Plastar ´n yrityshistorian juuret ulottuvat viime vuosisadan ensimmäiselle neljännekselle, jolloin Albert Laretei perusti Tarttoon kampatehtaan. Kammat valmistettiin tuolloin lehmien sarvista.

Yritys on kokenut värikkäitä vaiheita, sillä se on ollut useiden eri kansallisuuksia edustavien liikemiesten omistuksessa ja neuvostomiehityksen aikana se luonnollisesti kansallistettiin.

Yritys on nyt virolaisen pääomasijoitusyhtiö AS Estikon omistuksessa ja siten varmasti ostettavissa, jos omistajalle tarjotaan riittävästi euroja.

 

Uskon, että muovisilla heinäharavilla olisi markkinoita myös Suomessa.

 

Annan ilmaisen konsulttineuvon, kun esitän, että suomalaisille maatalous- sekä puutarhaliikkeille tuotteita myyvä edustaja hankkisi heinäharavoiden myyntioikeudet ja alkaisi välittää muovisia heinäharavoita!

Teen esitykseni tosissani.

 

Ehdotukseni saattaa kompastua siihen, että Suomesta johdettu K-Rauta on ehkä neuvotellut heinäharavoille yksinmyyntioikeudet!

 

Haravanvarteen tarttumassa

 

-Esko Erkkilä-

Memorium Nürnberger Prozesse: Vain syytetyt ja tuomarit puuttuivat

Sunnuntai 20.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Saksan matkallamme henkilökohtainen pääkohteeni oli Nürnbergin oikeudenkäyntisali, jossa voittajavallat tuomitsivat kukistuneen kansallissosialistisen Saksan johtajistoa toisen maailmansodan ja holokaustin vuoksi.

 

Oikeudenkäyntisali on museokäytön ohella yhä edelleen myös toimiva oikeussali ja se asettaa rajoituksia saliin pääsemiselle.

 

Vierailimme Nürnberg´ssä vappuna. Vappu osui tänä vuonna tiistaille ja tiistaisin oikeussali on tavallisesti suljettuna, mutta vapunpäivän vuoksi se oli nyt poikkeuksellisesti avoinna. Kävi kerrankin oikein kunnolla tuuria!

 

Valtakunnankansleri Adof Hitler, propagandaministeri Joseph Goeppels  sekä SS:n johtaja Heinrich Himmler tekivät itsemurhan ennen Saksan sortumista ja heitä ei sen vuoksi ollut Nürnbergin oikeudenkäynnissä. Myös NSDAP-puolueen puoluesihteeri Martin Borman vältti oikeudenkäynnin, sillä hän kuoli jo vuonna 1945 – Länsi-Saksan Korkein oikeus vahvisti Bormanin kuoleman 1973 ja asia varmistui DNA-analyysin tuloksena vasta vuonna 1998.

 

 

Nürnbergin oikeussali sijaitsee n. parin kilometrin etäisyydellä Nürnbergin rautatieasemalta.

Paikalle on hyvät opasteet, joten sinne löytää helposti myös kävellen – myös me kuljimme matkan lämpimänä Vappupäivänä jalan.

 

 

Opasteen yläosan teksti ” Justizpalast” merkitsee, että kyseessä on toimiva oikeustalo.

Talossa sijaitsee Nürnbergin ylempi maaoikeus, Nürnberg-Fuerth`n maaoikeus, Nürnbergin käräjäoikeus sekä Nürnberg-Fuerth`n syyttäjä. Nürnbergin oikeustalo on suurin oikeustalo Baijerissa.

 

 

Nürnbergin oikeustalo sijaitsee Fürther Straße´n ja…

 

…Bärenschanzstraßen kulmauksessa. Sen osoite on Bärenschanzstraße 72.

 

 

Oikeustalon historiasta kertoo talon pihalle rakennettu julisteteline, jossa on kuvattu voittajavaltioiden eli USA:n, Englannin, Neuvostoliiton ja Ranskan liput.

 

 

Sisäänkäynti Nürnbergin oikeudenkäynnin museoon…

 

 

 

…käy tämän oven kautta. Sisäänpääsymaksu on 5,00 euroa henkilöltä.

 

 

Tässä on näkymä syytettyjen penkiltä Nürnbergin oikeudenkäynnissä.

 

 

 

Tuomareiden tuolit olivat nyt tyhjinä!

 

 

 

Sotarikolliset ovat saaneet tuomionsa ja heidän tuolinsa ovat nyt tyhjät!

 

Näillä tuoleilla istuneista...

• Hans Frank
• Wilhelm Frick
• Herman Göring
• Alfred Jodl
  
• Ernst Kaltenbrunner
• Wilhelm Keitel
• Joachim von Rippentrop
• Alfred Rosenberg
• Fritz Sauckel
• Arthur Seyss-Inguart
  
• Julius Streicher
  

...tuomittiin lokakuun 1. päivänä 1946 kuolemaan.

 

Heidän lisäkseen myös Martin Borman tuomittiin poissaolevana kuolemaan.

 

Kymmenen kahdestatoista kuolemaantuomitusta hirtettiin lokakuun 16. päivä 1946 yksi kerrallaan Nürnbergin vankilan liikuntasalissa.

 

Hirtettyjen ruumiit poltettiin Dachaun keskitysleirin uuneissa, jotka saivat tehdä viimeisen palveluksensa näin. Tuhkat siroteltiin Isar-joen sivujokeen.

 

Herman Göring teki syanidikapselilla itsemurhan kaksi tuntia ennen hirttämistä ja kuolemantuomion poissaolevana saanutta Martin Bormania ei tavattu koskaan elävänä.

 

On mainittava, että Alfred Jodl´n täytäntöönpantu kuolemantuomio kumottiin müncheniläisen tuomioistuimen päätöksellä vuonna 1953!

 

Oikeustalon toisessa kerroksessa on laaja näyttely Nürnbergin oikeudenkäynnistä sekä siihen johtaneista sotatoimista ja juutalaisten joukkotuhonnasta.

 

 

Näyttelyssä on nähtävissä non stop-esityksinä elokuvia keskitysleireillä tapahtuneista kauheuksista.

 

 

Autenttisissa oikeudenkäyntikuvissa nähdään syytettyjä. Kuvan edessä olevassa paneelissa kerrotaan keskeiset tiedot syytetyistä.

 

 

Yleiskuva näyttelyosastolta oikeussaliin (kuvattu lasin läpi).

 

 

Veistos tuomarikorokkeen yläpuolella.

 

 

Tämä veistos on oikeussalissa syytetyistä katsellen vasemmalla seinällä.

 

 

Olen tyytyväinen, että pääsin käymään paikalla, jossa toisen maailmansodan loppunäytös käytiin.

 

Nürnbergin oikeussali on paikka, jossa käynti on etuoikeus!

 

 

-Esko Erkkilä-

Rothenburg - saksalainen kaupunki, joka ei tuhoutunut sodassa

Perjantai 18.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Rothenburg ob der Tauber eli lyhyesti Rothenburg on sodan melskeistä hyvin säilynyt suosittu matkailukaupunki Saksassa Baijerin osavaltiossa.

 

Pormestari Walter Hartl toivottaa Rothenburg´n nettisivuilla kaikki tervetulleiksi Saksan romanttisimpaan kaupunkiin.

 

Teimme päivän kestäneen junamatkan Rothenburgiin ja sen perusteella on helppo suositella kaikille käyntiä tässä pikkukaupungissa.

 

Hyvin säilyneen miljöön lisäksi Rothenburg on kiinnostava siellä valmistettavista lumipallo-leivoksista eli schneeballeista, Kriminaalimuseostaan sekä valtavan suuresta joulutavaroiden myymälästä, joka myös sijaitsee kaupungissa.

 

 

Kaupungin keskustassa ”eletään kuin postikortissa” ja siellä näkee, että miltä saksalaiset kaupungit näyttäisivät, jos niitä ei olisi sota tuhonnut.

 

 

Keskustorin toisella laidalla nähdään erilaisia taloja vuosisatojen takaa.

 

 

Yli 400-vuotta vanhat talot ovat yleisiä Rothenburg´ssa.

 

 

Kaupunki on ollut ympäröity muureilla ja…

 

 

…sitä on nyt sitten entisöity.

 Alois Stauber New Yorkista on rahoittanut muurin kunnostusta viiden metrin matkalta.

 

 

Rothenburg´ssa on kapeita kujia ja…

 

 

…vilkkaita kävelykatuja.

 

 

Hevosvaljakoiden kavioiden kopse tuo kaupunkiin omaa tunnelmaansa.

 

 

Päivän aikana tuli nälkä ja sen taltutimme uhkean Mirjam-emännän johtamassa…

 

 

…viihtyisässä ruoka- ja oluttuvassa.

Teimme retkemme Rothenburgiin vappuaattona. Emme nähneet päivän tai illan aikana yhtään päihtynyttä - ihmeellistä suomalaisesta näkökulmasta, mutta tavallista saksalaisittain!

 

Päivä Rothenburg´ssa on viivähdys vuosisatoja sitten rakentuneessa saksalaiskaupungissa.

 

Kannattaa suunnata matkansa sinne!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan jäsenäänestyksen ennakkoäänestys alkoi Tampereella vilkkaana

Tiistai 15.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan puheenjohtajavaalin neuvoa-antavan jäsenäänestyksen ennakkoäänestys alkoi Keskustan piiritoimistoilla eilen ja jatkuu tänään sekä huomenna.

 

Suomen Keskusta valitsee puheenjohtajan Rovaniemellä 8. – 10.6.2012 pidettävässä puoluekokouksessa.

 

Puoluekokousedustajat valisevat puheenjohtajan, mutta asiasta järjestetään puolueen jäsenille mahdollisuus osallistua neuvoa-antavaan jäsenäänestykseen.

 

Osallistuin neuvoa-antavan jäsenäänestyksen ennakkoäänestykseen Keskustan Pirkanmaan piiritoimistolla eilen puolenpäivän tietämillä.

 

Ennakkoäänestys alkoi klo 11.00 ja ennen minua oli piiritoimistolla käynyt jo useita henkilöitä, jotka olivat halunneet vaikuttaa Keskustan puheenjohtajavaalin tulokseen.

 

Ennakkoäänestykseen ja varsinaiseen neuvoa-antavaan jäsenäänestykseen ovat oikeutettuja osallistumaan jäsenmaksunsa maksaneet Keskustan jäsenet sekä ne, jotka maksavat jäsenmaksun äänestyksen yhteydessä.

 

 

Kuvassa hervantalainen Pentti J. Ilmari suorittaa kansalaisvelvollisuuttaan ja täyttää ennakkoäänestykseen liittyviä tietoja. Käytän tarkoituksella sanaa ”kansalaisvelvollisuus”, sillä Keskustan puheenjohtajan valinta on tässä tilanteessa koko kansan asia.

Ennakkoäänestysvirkailijana piiritoimistolla toimi eilen puolenpäivän tietämillä Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Ritva Männistö.

 

Neuvoa-antavan jäsenäänestyksen yhteydessä Keskusta suorittaa kyselyn, jossa äänestäjiä pyydetään nimeämään mielestään kolme tärkeintä seuraavista vaihtoehdoista:

 

• Riittävän henkilöstön turvaaminen vanhustenhoitoon
• Lasten kotihoidon tuen puolustaminen
• Kohtuuhintaisen asumisen edistäminen
• Maatalouden edellytysten turvaaminen
• Omaishoitajien palkkaus ja työolot
• Julkisen liikenteen kehittäminen
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen lähellä
• Ympäristön ja vesien suojelu
• Keskittämisen vastustaminen
• Pienet opetusryhmät peruskouluissa
• Yksityistieavustusten säilyttäminen
• Eläkeiän nostaminen
• Nuorten syrjäytymisen ehkäisy
• Biotalouden edistäminen
• Suomen edunvalvonta EU:ssa
• Yrittäjyyteen kannustaminen

 

Erittäin tärkeäksi koin kysymyksen, joka kuului näin:

 

Mitä asioita Keskustan tulisi seuraavalla valtuustokaudella erityisesti nostaa politiikkansa painopisteiksi omassa kunnassasi?

 

 

Toivon mahdollisimman suurta osanottoa Keskustan puheenjohtajavalinnan ennakkoäänestykseen!

 

Keskustan Pirkanmaan piiritoimisto sijaitsee Tampereella osoitteessa Näsilinnankatu 23 A 1.

 

Soita ovisummeria, astu sisään ja vaikuta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan johtopaikoille on tarjolla päteviä henkilöitä!

Maanantai 14.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan puoluekokous lähestyy, sillä keskustaväki kokoontuu Rovaniemelle kesäkuun 8. – 10. päivinä päättämään puolueen linjauksista ja henkilövalinnoista seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.

 

Tulemme Rovaniemellä valitsemaan puolueelle puheenjohtajan, kolme varapuheenjohtajaa sekä puoluesihteerin.

 

Henkilövalintojen ohella tulemme päättämään lukuisista Suomen Keskustan toimintaan liittyvistä kysymyksistä.

 

Minut on valittu viralliseksi puoluekokousedustajaksi ja olen lähdössä Rovaniemelle.

 

Tampere on Suomen Keskustan kannalta tärkeä kaupunki ja olemme saaneet täällä tehdä uraauurtavaa keskustalaista politiikkaa. Suomen ensimmäinen keskustalainen apulaispormestari Timo Hanhilahti on hienosti hoitanut tehtävänsä koko kulumassa olevan vaalikauden.

 

On muistettava, että Hanhilahti on nyt virkavuosiltaan Suomessa kaikkien aikojen ”vanhin” apulaispormestari!

 

Tamperelaisilla oli kunnia saada perjantaina toukokuun 11. päivä henkilökohtaisesti tutustua kolmeen puoluejohtoon pyrkivään kandidaattiin.

 

Kulttuuriravintola Kivessä järjestetyssä tilaisuudessa esittäytyivät esiintymisjärjestyksessä seuraavat johtajakandidaattimme:

• Sami Kilpeläinen, puoluesihteeriehdokas

• Arto Pirttilahti, varapuheenjohtajaehdokas

• Juha Sipilä, puheenjohtajaehdokas

 

 

Puoluesihteeriehdokas Sami Kilpeläinen on 34-vuotias valtiotieteiden maisteri, agronomi MMM ja toimii nyt MTK:n maitoasiamiehenä.

Elintarvike- ja maitoalan kokemuksestani huolimatta tapasin Sami Kilpeläisen nyt vasta ensimmäisen kerran.

Ensitapaaminen oli Samin kannalta vakuuttava, sillä sain puoluesihteeriehdokkaastamme luotettavan sekä innostavan kuvan.

Sami lähetti edellispäivänä keskusta-vaikuttajille Sami-kirjeen sähköpostiviestinä ja kävimme sen tiimoilta hänen kanssaan edellisiltana mielenkiintoisen sähköisen keskustelun.

Kilpeläinen osasi kirjeessään pureutua juuri niihin seikkoihin, joihin olen halunnut Keskustassa puuttua koko vajaan neljä vuotta kestäneen poliittisen toimintani ajan.

Tulemme kuulemaan Sami Kilpeläisestä jatkossakin!

 

 

 

Keskustan varapuheenjohtajaehdokas Arto Pirttilahti on pirkanmaalaisille ja myös minulle tuttu mies.

Mänttä-Vilppulasta kotoisin oleva koulukuntakolleegani Pirttilahti on valoisana ja positiivisena henkilönä juuri oikea persoona kokoamaan Keskustan voimavarat kaupungeissa sekä maaseudulla puhaltamaan ”yhteiseen hiileen”.

Artsi on vahvoilla, kun Rovaniemellä olen kirjoittamassa varapuheenjohtajaehdokkaan nimeä äänestyslippuun - ja perusteluna minulla ovat asiasyyt, ei pelkästään se että Artsi on agrologi!

 

 

Kempeleläinen Juha Sipila on insinöörismies, mutta siitä huolimatta (vai juuriko sen vuoksi!) hän on vahvoilla Keskustan seuraavaksi puheenjohtajaksi.

Sipilällä on vahva yritystausta ja arvostan sitä.

Olen omissa luottamushenkilöympyröissäni todennut, että yritystaustasta on suuri hyöty myös politiikassa. ”Poliittiset broilerit” ovat oma lukunsa ja heidän rinnalleen politiikkaan tarvitaan yritysmaailmassa karaistuneita osaajia. Yritysmaailman kokemus on korvaamaton resurssi politiikassa.

Toimin 38-vuotta yritysmaailmassa ja vasta sen jälkeen rohkenin siirtyä politiikkaan.

Juha Sipilässä meillä Keskustassa on pätevä vaihtoehto johtamaan puolue selville vesille.

Sipilän kuuleminen todisti minulle sen, että tässä vaiheessa ei kannata lukita mielipiteitään Keskustan puheenjohtajakysymyksessä!

 

 

Kulttuuriravintola Kivessä järjestetyssä tilaisuudessa sai taas kerran huomata sen perusteellisuuden, jolla kansanedustaja Mikko Alatalo paneutuu asioihin.

Kuvittelen, että ainakin Pirttilahden ja Sipilän esittämät asiat olivat Mikolle tuttuja jo aikaisemmin, mutta siitä huolimatta tamperelais-senaattori teki ahkerasti muistiinpanoja ja osallistui keskusteluun terävillä kysymyksillä.

Näitä oman maakunnan asioiden ajajia ja valtakunnan parasta ajattelevia kansanedustajia me tarvitsisimme enemmän!

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön varapuheenjohtajana ja vaalipäällikkönä kiitän Sami Kilpeläistä, Arto Pirttilahtea ja Juha Sipilää esiintymisestä tamperelaisille.

On varmaa, että Teidän kaikkien osalta esiintymisenne Tampereella vei Teitä lähemmäs tavoittelemaanne Keskustan johtopaikkaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Oliko Keskustan teltta koko torin suosituin paikka Tampereen Markkinoilla toukokuun 7. päivänä?

Keskiviikko 9.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Keskustorilla järjestetään markkinat joka kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina.

 

Toukokuun markkinat järjestettiin maanantaina toukokuun 7. päivänä.

 

Myynti- ja esittelypaikat varataan Tampereen Torikauppiasyhdistys ry:n kautta. Tampereen keskustaväki käytti tarjottua tilaisuutta hyväkseen ja varasimme paikan Hämeenkadun varrelta.

 

 

Suomen Keskustan telttakatoksen järjestelyissä vastuuhenkilöinä toimivat Jari Rajasalo sekä Arja Hirvenoja ja hyvin toimivatkin, sillä pullapitkoja kului päivän aikana viitisentoista ja Kulta-Katriina -kahvia tarjoiltiin neljän kahvipaketin verran!

 

 

Myös ikinuori Johannes Jonov oli mukana koko päivän.

Jonov´n luottamushenkilöasema on Sara Hildenin taidemuseon johtokunnan jäsenyys. Hänen venäjänkielentaitonsa oli mainio apu osastomme venäjänkielisten vieraiden auttamisessa.

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo oli odotettu vieras, sillä monet vieraamme jäivät odottamaan hänen saapumistaan.

Mikko osoitti taas kerran mainiot poliitikontaitonsa, kun hän kertoi nykyhallituksen töpeksimisistä liikenneasioissa.

Haja-asutusalueiden syrjinnässä kansanedustaja Alatalo piti ihmeellisenä sitä, että omalle maalle ja omalla rahalla ei enää saisi rakentaa kotia.

Mikko Alatalo muistutti, että itselle rakennettu talo on aina parempi kuin rakennusliikkeiden minkkitarhamaisesti kyhäämät aikaansaannokset!

Kolmas Alatalon esille ottama kysymys oli tulonjaon epätasapaino. Epätasapaino heikkenisi edelleen, jos Kokoomuksen ajama kuntauudistus toteutettaisiin – haja-asutusalueilla kiinteistöjen ja asuntojen arvot romahtaisivat ja asutustaajamissa ne vastaavasti kohoaisivat siten, että ihmisillä ei olisi varaa hankkia asuntoja!

Puheensa lopuksi Alatalo peräsi pientä askelta taaksepäin, jotta Suomi voisi ottaa ison harppauksen eteenpäin. IT-huuma on elettyä aikaa ja nyt on aika panostaa metalliin sekä puuhun – vain ne voivat nostaa Suomen ylös!

 

 

Suomen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva (vasemmalla) ja Mikko Alatalo pohtivat vakavina ratkaisuvaihtoehtoja Tampereen yhä heikentyvään taloudelliseen tilanteeseen.

 

 

Myös apulaispormestari Timo Hanhilahti ehti Keskustorille kuuntelemaan tamperelaisten huolia ja murheita.

Tässä Hanhilahden kanssa tamperelaisen huolia ja esityksiä kuuntelevat Arja Hirvenoja (vasemmalla) sekä Eva Back.

 

Oli tavallaan hälyttävää kuulla, että tieasiat ja niiden heikkous olivat monenkin tamperelaisen mielissä ykkösmurheita.Tilanne oli hälyttävä, sillä kyseessä on sentään suurkaupunki-Tampere eikä mikään haja-asutusalue!

Tiemurheiden esittäminen minulle saattoi olla yhteydessä sille, että nimikyltissäni todettiin asemani Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana.

 

Pirkko Rantala...

...valitti, että kolmen kilometrin pituinen Niihamantie on todella heikossa kunnossa. Niihamassa sijaitsee 126 siirtolapuutarhamökkiä, joten kunnollisen tien tarve on huutava.

 

Raija Heikkilä...

...Kämmenmaankadulta Kämmenniemestä valitti, että alueen tielle kulkeutuu rakennustyömaiden autojen pyörissä kuraa ja se merkitsee kuran kuivuessa suurta pölyhaittaa asukkaille.

 

Toinen Raija Heikkilän mainitsema epäkohta oli minulle omakohtaisesti valitettavankin hyvin tuttu, sillä se oli tienrakentajien ylimitoitettujen kivi- ja kallioräjäytysten aiheuttamat vahingot omakotitaloille.

 

Ikean rakennustyömaan räjäytykset aiheuttivat alueemme omakotitaloille vaurioita, joita Tampereen kaupunki ei ole suostunut korvaamaan, vaikka meillä onkin Tampereen kaupungin ja Palokallion Omakotiyhdistyksen allekirjoittama sopimus räjäytysvaurioiden korvaamisesta.

 

Myötäajattelen niitä kaikkia Koivistonkylän asukkaita, joita odottaa todellinen helvetti, jos Sulkavuoreen suunnitellun jätevesien keskuspuhdistamon sallitaan toteutua.

 

-Esko Erkkilä-

Hämeensillan veistokset saivat ylleen vappuhepeneitä!

Tiistai 1.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Sara Hilden-akatemian opiskelijat pukivat Tampereella Hämeensillan Suomi-neidolle sekä pirkkalaisveistoksille värikkäät vappuasusteet huhtikuun 13. päivä.

 

Sara Hilden-akatemia on vapaa-ajan oppilaitos, jonka päätehtävänä on antaa kuvataiteen perusopetusta lapsille ja nuorille.

 

Akatemian omistaa Tampereen kaupunki ja se kuuluu itsenäisenä yksikkönä Tampereen työväenopistoon.

 

Hämeensilta on valmistunut v. 1929 ja syyskuun lopulla sillan valmistumisvuonna Wäinö Aaltosen veistokset sijoitettiin sillan päihin.

 

Veistokset on lahjoittanut Tampereen kaupungille kauppaneuvos Rafael Haarla.

 

 

Veronkantaja sai kaulaansa narrin kauluksen.

 

 

Eränkävijän Sara Hilden-akatemian opiskelijat koristelivat otsalle, kaulalle ja käsivarrelle sijoitetulla punotulla köynnöksellä. Eränkävijällä on Wäinö Aaltosen luomana ilves olallaan.

 

 

Sillan Kyttälän puoleisessa päässä sijaitseva Kauppias sai opiskelijoilta silinterihatun päähänsä ja kaulaliinan kaulaansa.

Tamperelaiset tietävät, että Kauppias pudottaa kädessään pitelemänsä oravannahan maahan, jos patsaan ohittaa 17-vuotias impi – eipä ole vielä milloinkaan oravannahka pudonnut Hämeensillalle!

 

 

Suomi-neito sai opiskelijoilta kunniakäädyt harteilleen. Myös vappunaamari on ilmestynyt neidon silmille.

Suomi-neito on Hämeensillan veistoksista ainoa, joka on matkaillut. Vuonna 1931 se käväisi Sveitsin Zürich´ssä ja vuonna 1965 se vieraili Essenissä Saksassa.

 

Hämeensillan veistosten leikkimielinen koristelu on ollut hyvän maun mukaista ja se on piristänyt Vappua vastaanottamaan valmistautuvaa Tampereen kaupunkia.

 

-Esko Erkkilä-

Harmillista, mutta kuntamaailmassa ilmeisen tyypillistä, että kunnan virkahenkilöillä ei ole toimivaa keskusteluyhteyttä muiden virallisten organisaatioiden eikä kolmannen sektorin kanssa

Maanantai 30.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampere on saamassa ensimmäisen luonnonsuojeluohjelman, josta on nyt valmistunut luonnos asukkaiden kommentoitavaksi.

 

Ohjelmasta järjestettiin yleisötilaisuus palvelupiste Frenckellissä 26.4.2012. Olin mukana tilaisuudessa.

 

Ohjelmassa on paljon hyvää. Siinä esitetään 67 uutta suojeltavaa aluetta. Hyvää on se, että suojeltavat alueet sijaitsevat Tampereen kaupungin mailla tai sellaisten maanomistajien mailla, jotka ovat vapaaehtoisesti antaneet alueet suojeltaviksi.

 

Ohjelman toteutuminen merkitsee, että Tampereella on luonnonsuojelualueita 1,4 % pinta-alasta. Pinta-alaltaan suuressa kaupungissa se on hyvä asia – eritoten sen vuoksi, että kaupungin ydinalueella luonnossuojelualueita on runsaslukuisasti.

 

 

Esitelty luonnos luonnonsuojeluohjelmaksi käsittää vuodet 2012 – 2020 ja se ilmenee myös ohjelman onnistuneesta tunnuskuvasta.

 

 

Ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg avasi tilaisuuden.

 

 

 

 

Ympäristösuunnittelija Lasse Kosonen kertoi olevansa koulutukseltaan biologi ja hän johdatteli ansiokkaasti paikalle saapuneet tamperelaiset syventymään suunnitelmaan.

 

Yleisön joukosta pidettiin ohjelman tavoitetta eli 1,4 % kaupungin pinta-alasta vaatimattomana, mutta Kosonen totesi, että ei kannata lähteä kilpajuoksuun siitä, että minkä suuren kaupungin pinta-alasta eniten on luonnonsuojelualuetta.

Terve mielipide virkahenkilöltä!

 

Kososen esitystä oli miellyttävä kuunnella, sillä hän ei tuntunut olevan yltiöpäinen ”luonnonsuojelija” vaan suhtautui kysymykseen realistisesti.

 

Käytin tilaisuudessa parikin puheenvuoroa ja kiitin Tampereen kaupunkia, että nyt saadaan 67 aluetta virallisen luonnonsuojeluohjelman piiriin. Lausuin erityiskiitoksen siitä, että useat alueet sijaitsevat ”ydinkaupungin” alueella tai sen välittömässä läheisyydessä.

 

Muistutin Tampereen kaupungin ympäristönhallinnon virkahenkilöitä siitä, että jatkossakin on muistettava ympäristöhallinnon virkahenkilöiden panostavan esim. meluongelman vähentämiseen ja kaupungin saastumisen estämiseen ja vähentämiseen.

 

Mainitsin esimerkkinä Houkanojan myrkkyskandaalin, josta olen joutunut käymään mielipiteidenvaihtoa julkisuudessa mm. ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg´n kanssa.

 

Oletan tietäväni jotain metsälain 10 pykälästä (kiitokset Matti Äijölle Ikaalisiin!), joka asettaa tiukat rajoitukset metsänhoitotoimenpiteille monilla luonnonsuojelun kannalta tärkeillä alueilla.

 

Huomasin, että metsälain ns. ”kymppipykälä” oli jokseenkin tuntematon Tampereen kaupungin ympäristöasioiden vastuuhenkilöille!

Epäilyni vastuuhenkilöiden heikosta asiantuntemuksesta saivat vahvistusta, kun ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg totesi, että eivätpä he paljon saa tietoa Pirkanmaan Metsäkeskukselta!

 

Eikö Tampereen kaupungin virkahenkilöille ole pälkähtänyt mieleen, että he voisivat olla aktiivisia Metsäkeskuksen suuntaan?

 

Toinen suunta, johon Tampereen kaupungin ympäristöasioita käsittelevät virkahenkilöt tuntuvan elävän umpiossa, on yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Asukasyhdistykset ja omakotiyhdistykset ovat tahoja, jotka joutuvat joka hetki elämään lähellä luontoa ja kunnioittamaan sitä. Toivon, että Tampereen kaupungin ympäristöhallinnon virkahenkilöt tekevät itseään tunnetuiksi myös siihen suuntaan.

 

Arvostan Tampereen kaupungin virkahenkilöiden aikaansaamaa luonnosta luonnossuojeluohjelmaksi. Totean, että se ei saa olla ”kiveen hakattu” asiakirja kahdeksan vuoden jaksolle (2012 – 2020), vaan sitä pitää pystyä tarkistamaan ja säätämään ainakin joka toinen vuosi.

 

Uudistan tässä Harri Willberg´lle ja Lasse Kososelle yleisötilaisuudessa toteamani:

 

"Kyllä Teillä töitä riittää!"

 

-Esko Erkkilä-

Unkarilla on EU:n myöntämä oikeus käyttää pálinka-nimeä hedelmistä tislatuille viinoille

Perjantai 27.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Unkarissa kävijän lienee mahdottomuus olla tutustumatta pálinkaan eli hedelmistä kahdesti tislattuun viinaan.

 

Pálinkan raaka-aineina käytetään omenoita, kirsikoita, aprikooseja, päärynöitä tai luumuja.

 

Unkari sai vuonna 2004 EU:lta luvan käyttää pálinka-nimeä tavaramerkkinä. Unkarin lisäksi nimeä saa käyttää neljä Itävallan maakuntaa hedelmäviinoilleen.

 

Agardissa sijaitseva pálinka-tislaamo oli eräs kohteemme Unkarin matkallamme maaliskuun lopulla.

 

Agárdi Distillery on aloittanut toimintansa v. 2002 ja sen vuosituotanto on nyt 30.000 pullollista.

 

Sadasta kilosta hedelmiä saadaan 10 litraa pálinkaa.

 

 

Bussistamme noustuamme saimme heti käteemme pálinka-lasilliset ja pääsimme tutustumaan hedelmäviinan valmistuksen saloihin.

 

 

 

Tislaamon toimintaa meille esitteli yrityksen kaupallinen johtaja, joka tässä vasemmalla matkaoppaamme ja tulkkimme vierellä.

Kuvassa näkyvä kaakeloitu tila on se, johon tislaamolle saapuvat hedelmäkuormat puretaan.

Raaka-aineen vastaanottotilat olivat puhtaat, vaikka nyt ei hedelmiä vastaanotettukaan.

 

 

Hedelmäviinamäski valmistuu suurissa säiliöissä, jotka ovat ruostumatonta terästä.

 

 

 

Puhtausvaade on viinanvalmistuksessa korkea, sillä virhekäymisen vaara on aina vaanimassa.

 

 

 

Varsinaiset tislauslaitteet olivat kaikkien nähtävillä. Laitoksen puhtaus oli jokaisen havaittavissa.

 

 

 

Maistajaiset ovat aina elintarvikkeita valmistavien tuotantolaitosvierailujen kohokohta.  Näin erityisesti, kun on kyse panimosta tai tislaamosta.

Maistajaishuoneessa oli tarjolla edellisen pálinka-laadun maun häivyttämiseksi ”kotona” leivottuja maukkaita pullia.

 

 

 

Omenasta valmistettu pálinka muistuttaa ulkonäöltään ja myös aromiltaan Calvados`a.

 

 

 

Retkikuntamme on tässä arvioimassa erilaisia pálinka-laatuja.

 

 

 

Osa Agárdi Distillery`n saamista palkinnoista oli kävijöiden ihailtavana tislaamon esittelytasolla.

 

 

 

Tislaamovierailumme päätteeksi saimme ”maksaa” maistiaisemme tekemällä tislaamon myymälässä tuliaisostoksia!

 

Isäntämme kertoivat Unkarin alkoholin valmistuspolitiikasta, että kaikki voivat valmistaa viinaa 50 litraa vuodessa, mutta sitä ei saa myydä.

 

Kovin erilaista on veljeskansamme alkoholipolitiikka meihin verrattuna!

 

-Esko Erkkilä-

Lehtipuhallin on Viherpeukalon korvaamaton työväline

Torstai 26.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen luonnonsuojeluliiton julkaiseman Suomen Luonto –nimisen lehden ”Vuoden turhake” –valinnat ovat pääosin osuneet kohdalleen.

 

Ensimmäisellä kerralla vuonna 2000 Suomen Luonto kuitenkin munasi itsensä raskaasti, kun se valitsi vuoden turhakkeeksi lehtipuhaltimen.

 

Lehtipuhallin on Viherpeukalon yksi tärkeimmistä työkaluista. Omaan lukuisten muiden Viherpeukaloiden tapaan monipuolista kokemusta lehtipuhaltimesta ja sen mahdollisuuksista.

 

 

Meillä on Stihl-merkkinen lehtipuhallin ja olemme siihen erittäin tyytyväisiä. Lehtipuhallin on hankittu "hovihankkijaltamme" Tampereen Pienkoneliikkeeltä!

 Lehtipuhaltimeen on lisävarusteeksi hankittu kasvinsuojeluvarustus ja sen ansiosta lehtipuhallin onkin meillä tiiviissä käytössä.

 

 

 

Tämän vuoden ensimmäinen lehtipuhaltimen käyttökerta tapahtui toissapäivänä, kun suoritin marjapensaiden ja hedelmäpuiden kevätruiskutukset.

 

Lehtipuhallin hörähti ensimmäisillä vedoilla käyntiin, vaikka huoltotoimenpiteet ovatkin jääneet melkein kokonaan tekemättä. Syksyllä polttoainetankkiin jääneet bensatkin olivat täyttä tavaraa.

 

Meillä on runsaat satakunta mustaherukka-, punaherukka-, viherherukka-, valkoherukka- ja karviaispensasta sekä muutamia omenapuita, kirsikkapuita ja luumupuita. Kaikki saivat parafiinikäsittelyn ”Ei ötököitä” tai "Sun 7E" –kevätruiskutteilla.

 

 

Mustaherukkapensaiden kohdalla syysleikkauksen idea on se, että leikkauksen jälkeen pensaan läpi pystyy heittämään karvalakin.

Tätä periaatetta pyrin aina syksyisin noudattamaan ja tämä mustaherukkapensas saa toimia todisteena, että riittävä väljyys on saatu aikaiseksi.

 

Mökkitontillamme herukkapensaiden terveystilanne on kunnossa, mutta maatilallamme mustaherukkapensaat ovat äkämäpunkin vaivaamia.

 

 

 

Tässä on lähikuva äkämäpunkin vaivaamasta mustaherukkapensaan oksasta. Äkämäpunkin vaivaamat silmut ovat pullistuneet ja koko oksa tulee kuivumaan jo kevään aikana.

************

 

On todennäköistä, että joudumme kaivamaan äkämäpunkin saastuttamat mustaherukkapensaat ylös ja hävittämään ne polttamalla.

 

Äkämäpunkin leviämisvaara on aina olemassa. Sen vuoksi suoritin ruiskutustyön ensiksi puhtaalla palstalla ja vasta sen jälkeen saastuneella lohkolla.

 

Äkämäpunkki ei ole vaarallinen ihmisille, mutta se tyrehdyttää herukkapensaan kasvun ja sitä kautta sadonmenetykset ovat mittavia.

 

-Esko Erkkilä-

Harmaapoppeli soveltuu pioneeripuulajiksi Unkarin kuiville hiekkakankaille

Sunnuntai 22.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Unkarin metsämaiden karu maaperä ja maan vähäinen sademäärä rajoittavat unkarilaisen metsän puulajivalikoímaa.

 

Saimme Unkarin matkallamme tutustua vähäravinteisen ja kuivan hiekkakankaan keinolliseen uudistamiseen.

 

 

Saavuimme Pilisissä sijaitsevalle karulle n. kolmen hehtaarin suuruiselle ”Saharalle” ja pääsimme seuraamaan hiekkakankaan metsittämistä.

 

 

Unkarilaisen yksityismetsänomistajan arjen haasteista meille kertoi erään yhteismetsän osakas (keskellä) sekä metsänhoitoalalla toimivan yrityksen edustaja (oikealla).

Metsäalan yritys toimii varsinaisten metsänhoitotöiden lisäksi mm. puuntaimien taimikasvatuksessa ja jopa viljan varastointibisneksessä – todellinen monialayrittäjä siis!

 

 

Uudistettavalta alueelta olivat vanhat kannot ja hakkutähteet raivattu kahdelle karholle, joten varsinainen uudistettava ala oli täysin putipuhdasta hiekkakenttää.

 

 

Taimien istuttaminen tapahtui koneellisesti hieman suomalaista perunanistutuskonetta muistuttavalla laitteella. Koneen päällä istuneet istuttajat laittoivat vuorotellen taimen koneen vetämään vakoon, jonka sitten koneen lautasvantaat muovasivat hieman muuta maastoa korkeammaksi penkiksi.

 

 

Istutettavat taimet olivat harmaapoppelin taimia. Harmaapoppeli on metsähaavan ja hopeapoppelin luonnollinen risteymä.

 Meitä hieman ihmetytti, että harmaapoppelitaimien juuret olivat istuttajilla täysin ilman suojaa ja siten helle pääsi niitä kuivattamaan. Todennäköisesti harmaapoppeli on kuitenkin niin elinvoimainen, että sen juuret saivat olla ilman kosteuttavaa säkkikangasta tai jotain muuta hellesuojaa.

 

 

Harmaapoppelintaimet istutettiin n. 40 sentin taimivälillä.

 

 

Ihmetystä herätti sekin, että istutuskoneen perässä kulki mies, joka katkaisi jokaisen juuri-istutetun taimen maanpinnan alta ja tökkäsi katkaisemansa latvuksen taimen juuriosan viereen. Ilmeisesti harmaapoppeli on niin ”kasvuhaluinen”, että sekä juuriosa ja myös katkaistu latvus lähtevät kasvamaan!

 

 

Työvoimakustannus Unkarissa on vaatimaton ja siitä kertoi sekin, että istutustyössä oli mukana kuusi miestä niiden kolmen lisäksi, jotka työskentelivät työmaalla traktorinkuljettajana sekä istuttajina.

Työnjohto mukaanlukien työmaalla hääri siis kymmenen miestä!

 

Nyt istutettava harmaapoppelimetsä tullaan 40 vuoden kuluttua korjaamaan energiapuuksi, sillä harmaapoppeli ei sovellu muuhun käyttöön.

 

Hiekkamailla neljänkymmenen vuoden kierto merkitsee, että metsänomistaja pysyy omillaan, mutta rikastumaan karujen metsämaiden omistaja ei pääse.

 

Yhteismetsän osakas mainitsi osuvasti, että hoidettu metsä suojelee maata!

 

Metsänomistaja kertoi, että ns. luonnossuojelijat ovat yksityismetsänomistajien kannalta suuri ongelma.

 

Ns. luonnossuojelijoiden aiheuttama ongelma on kasvamassa ja he kiusaavat jo nyt mm. metsätyöntekijöitä. Näin siitä huolimatta, vaikka metsänomistajat ja metsätyöntekijät ovat suurimpia luonnossuojelijoita.

 

Mediaa kiinnostaa ns. luonnossuojelijoiden tempaukset.

 

Kysyimme, että ovatko ns. luonnonsuojelijat ryhmittyneet poliittiseksi puolueeksi tai tukeeko jokin puolue heitä erityisesti. Isäntämme vastasivat, että luonnonsuojelijat eivät ole ryhmittyneet puolueeksi ja mikään poliittinen puolue ei tue heitä erityisesti.

 

-Esko Erkkilä-

Charolais-karja ja paprikan, kirsikan, aprikoosien sekä luumujen viljely muodostavat perinteisen unkarilaisen maatilan

Torstai 19.4.2012

Forssan Matkatoimisto oli taannoisen Unkarin maa- ja metsätalousmatkamme tekninen toteuttaja.

 

Matkatoimiston esittelyteksti kuvasi matkamme ensimmäistä kotieläintilaa otsikossa ilmenevällä luonnehdinnalla.

 

Tutustumisohjelmamme Lajosmizsessä sijaitsevan tilan tuotantoon keskittyi ainoastaan kotieläintalouteen tutustumiseen. Saimme toki vierailumme päätteeksi nauttia tilan tuottamista kirsikoista, aprikooseista ja luumuista jalostettuja arvojuomia!

 

Tilan nimi on lyhyesti ”Charolais Kft.” eli suomeksi Charolais Oy.

 

 

Toimitusjohtaja Martin Bujdosó esitteli meille tilaa, mutta…

 

 

…aluksi hänen Zille-tyttärensä johdolla tutustuimme tilan charolais-karjaan sekä rakennuksiin ja työkoneisiin.

 

Tilalla on yhteensä 1.200 nautaeläintä, joista emolehmiä on 650. Siitossonneja tilalla on 20…35, vaikka tilan vasikkatuotanto perustuukin keinosiemennykseen.

 

Karja laiduntaa Kiskunsagin kansallispuistolta vuokratuilla laitumilla, joiden pinta-ala on n. 600 hehtaaria.

 

Lehmien poikiminen keskittyy helmi…maaliskuulle. Vasikat myydään 6…12 kuukauden ikäisinä Italiaan, Kreikkaan ja Turkkiin.

 

Emolehmät joutuvat teuraaksi 10…12 vuoden ikäisinä.

 

Tilan maiden keskellä sijaitsee pieni rehutehdas, mutta käyntikohteemme ei käytä rehutehtaan valmistamia rehuseoksia karjansa ruokinnassa. Syynä on tuikitavallinen syy - rehuseokset ovat liian kalliita!

 

Ruokinta perustuu täysmaissin sekä maissin käyttöön. Dieettiä täydennetään auringonkukalla, lusernilla sekä nurmirehulla. Ruokinnassa on 6…7 eri ruokintaluokkaa ja talon isäntä suorittaa reseptioptimoinnin.

 

Lehmien poikimiset ovat onnistuneet hyvin, sillä viime vuonna oli n. 500 poikimista ja niistä ainoastaan kahdessa tapauksessa jouduttiin käyttämään keisarinleikkausta. Nyt alkuvuonna on ollut 292 poikimista ja keisarinleikkauksia on ollut neljästi.

 

Emme tutustuneet lainkaan tilan hedelmäviljelyksiin, mutta ne tuovat tilan tuloksesta puolet ja toinen puolisko kertyy nautakarjataloudesta.

 

Tässä on jutun lopuksi vielä kuvakavalkaadi tilalla nähdystä:

 

 

Vesitorni kuuluu jokaisen unkarilaisen maatilan vakiovarustuksiin.

Kuvassa myös tilan tuotantorakennusten keskellä sijainnut rehutehdas, joka oli ulkopuolisten omistuksessa.

 

 

 

Traktorikaluston järein yksikkö oli unkarilaisvalmisteinen traktori, johon varaosien saanti nykyään on vaikeaa.

 

 

 

Lautasäkeellä oli jo muokattu kevään ensimmäiset pellot kylvökuntoon, vaikka elettiinkin vasta maaliskuuta.

 

 

 

Traktorikalustoon kuului myös moderni Massey Ferguson,…

 

 

 

 

…kunnon Belarus…

 

 

 

…sekä myös tämä merkiltään arvoitukseksi jäänyt vetopeli.

 

 

 

Charolais-vasikoilla oli niin mukavat oltavat, että melkein teki mieli kellahtaa niiden seuraksi kuiville oljille!

 

 

 

EU:n korvamerkkivaatimusten noudattaminen tekee sööteistä nykyvasikoista melkein kuin ”joulukuusia” - harmi!

 

 

 

Tilan todellinen ylpeys oli 1.500 kiloinen lauhkea sonni - POMO…

 

 

 

…jonka massiivinen ja rauhallinen olemus sai Peter-autonkuljettajammekin (kyykyssä) ikuistamaan sonnin omaan valokuvakokoelmaansa.

 

 

Naudat on korvamerkkien putoamisvaaran vuoksi merkittävä myös tatuoimalla korvaan.

Tässä tatuointilaite…

 

 

 

…ja tässä pyynnöstäni tatuointilaitteella isännän muistiinpanovihkooni tekemä merkintä.

Huomaa tulitikkurasian havainnollistama mittakaava!

 

 

 

Lehmät söivät suurella mielihyvällä niille tarjottua seosrehua.

Kuvasta ilmenee Unkarin ja Suomen ilmastollinen ero. Suomen navetoissa tarvitaan kunnolliset lämpöeristykset, mutta Unkarissa niitä ei tarvita. Kilpaile siinä sitten samoilla markkinoilla!

 

 

 

Lajosmizsen Charolais-tilan palkintokaappi kertoi monista onnistumisista karjanhoidossa!

 

 

Toimitusjohtaja Martin Bujdosó´n toteamukseen...

 

Aivot eivät pääse lepäämään, sillä pakko on aina ajatella asioita

 

...on myös suomalaisen kotieläintuottajan helppo yhtyä!

Kiitokset Lajosmizsen charolaistilalle paljon uusia ajatuksia herättäneistä kokemuksista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Messujen superviikonvaihteen ehtii vielä kokemaan Tampereen Pirkka-hallissa

Lauantai 14.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Pirkka-hallissa  järjestettiin eilen ja järjestetään vielä tänään sekä huomenna todellinen messujen superviikonvaihde.

 

Siellä järjestetään puutarha-alan ja piharakentamisen messutapahtuma Puutarha 2012-, kotimaan matkailumessut, Tampereen Kirjamessut sekä Tampereen Viinimessut. Niiden lisäksi yksi Pirkka-hallin messuhalleista on varattu Keräily-tapahtuman käyttöön.

 

Kerrassaan hieno messutapahtuma, jossa on katseltavaa ja koettavaa kaikkeen makuun ja koko perheelle.

 

Kaikkiin näihin tapahtumiin pääsee ”samoilta jalansijoilta” ja samalla lipun hinnalla!

 

Asun kävelymatkan etäisyydellä Pirkka-hallista ja vietin siellä eilen monta tuntia.

 

Matkailumessuilla vietin suurimman osan ajastani. Totesin, että kyseessä eivät olleetkaan pelkästään kotimaan matkailumessut, sillä mukana oli mm. Bremenin osasto.

 

 

Bremenin osastolla Sirpa Furtenbacher kertoi Grimmin satuun liittyvän ja kuvassa näkyvän veistoksen kaksoiskappaleen sijaitsevan Bremenin lisäksi Latvian Riikassa. Näin sen vuoksi, että Riika on Bremenin kummikuntakaupunki ja Bremen on lahjoittanut patsaan Riikaan.

Olen nähnyt aasia, koiraa, kissaa sekä kukkoa esittävän kuvanveistoksen Riikassa.

Grimmin sadussa aasi, koira, kissa ja kukko karkasivat isänniltään, sillä isännät kohtelivat eläimiä heikosti. Eläimet matkasivat Bremeniin, jossa eläimet saattoivat elää ilman omistajiaan ja joka on kuuluisa vapaudestaan.

Sirpa Furtenbacher on yksityisyrittäjä ja hän on valmis vetämään Bremenissä suomenkielisiä opastuskierroksia.

 

 

Tampereen kukkaispormestari Tampereen Työväen Teatterin teatterinjohtaja, näyttelijä, stand up -koomikko Riku Suokas avasi Tampereen superviikonvaihteen mittavan messutapahtuman.

Olin hieman myöhäjunassa ja en ehtinyt kuvata Suokasta avajaishetkellä, mutta kukkaispormestari poseerasi pyynnöstäni minulle ihan privaatisti ja tässä on poseeraamisen tulos!

 

 

Kauhavan osastolla oli esillä todellinen ”tuppiroska” ja sen pituus sekä paino olivat yleisön arvuuteltavana.

 

 

Matkailumessuilla oli esillä runsaasti myös tamperelaista tarjontaa. Tuli suorastaan huono omatunto, että kuinka vajavaisesti on ehtinyt perehtyä tamperelaiseen matkailu- ja elämystarjontaan – se helpottaa, että en ole varmaan ainoa tamperelainen, joka joutuu tunnustamaan samoin.

 

 

 

Viinimessuille oli vapaa pääsy, mutta viininmaistamiskupongeista oli erikseen maksettava. Järjestely oli oikea ja varmaan myös lainsäädäntömme mukainen.

 

 

”Mikä viini” –osasto osoittautui Wennerco Oy:n osastoksi

Suomalaisen Wennerco Oy:n osastolla toimineen mieshenkilön käyttäytyminen hämmästytti, sillä hän ilmiselvästi halusi salata yrityksen omistuspohjan. Miehen käyttäytyminen oli kummallista, sillä yrityksen omistaa Suomen valtion omistama Altia Corporation!

En ole aikaisemmin kokenut, että palkollinen haluaa pimittää yrityksen omistuspohjan. Siihen ehkä olisi perusteita, jos kyseessä olisi hämäräperäinen omistaja, mutta kun kyseessä on Suomen valtio, en ymmärrä salailupyrkimyksiä!

No, liityin ilmaiseen Altia Corporation Oy:n omistaman Wennerco Oy:n viiniklubiin ja odotan saavani sähköpostiini ajantasaista viinitietoutta!

 

 

 

Kirjamessuilla oli niin valtava tarjonta, että luovutin heti kättelyssä ja en alkanut penkomaan myyjien varastoja.

Tähtäimessäni on nyt Elna Pelkosen vuonna 1959 julkaistu teos ”Karjalan meren äärellä”, mutta yhden kyselyn jälkeen luovuin näillä messuilla sen metsästämisestä.

 

 

Keräily-tapahtuman hallissa oli määrätön määrä kiinnostavia esineitä. Nyt en kuitenkaan paneutunut tarjontaan lainkaan. Keräily-tapahtumahallin tarjontaan perehtyminen olisi vaatinut koko näyttelypäivän ajan!

 

 

Puutarhamessujen kohokohta oli upea noin 700 neliömetrin kokoinen Valopuutarha, jossa esiteltiin erilaisia valaistusratkaisuja ja niiden uusimpia trendejä.

 

 

 

Valopuutarhan hienoja toteutuksia olivat bioetanolitakat, jotka antoivat ympäristölleen valoa sekä aitoa lämpöä. Biotakkoja maahantuo NOA Home-niminen yritys, joka sanoo olevansa Suomen johtava hormittomiin biotakkoihin erikoistunut yritys.

 

 

 

Suomen Kukkakauppiasliitto Hämeen piiri ry on järjestänyt Puutarhamessuille ”Hämeen hehkuvin morsiuskimppu” –kilpailun ja kilpailutyöt ovat messuyleisön arvosteltavina sunnuntaihin saakka.

 

 

Kannustan menemään Pirkka-halliin joko tänään tai huomenna – nähtävää ja koettavaa riittää varmasti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Megosz - Unkarin yksityismetsänomistajien edunvalvontajärjestö

Torstai 12.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Metsien yksityisomistus on Unkarissa nuorta ja se myös selittää sen, että vasta vuonna 1994 Unkariin on perustettu yksityismetsänomistajien puolestapuhuja eli Megosz.

 

Megosz on nimilyhenne ja se perustuu liiton unkarinkieliseen nimeen eli; ”Magan Erdőtulajdonosok és Gazdálkodók Országos Szövetsége”.

 

Megosz ajaa jäsentensä oikeuksia, edesauttaa metsien yksityisomistuksen laajentumista ja edustaa Unkarin yksityismetsänomistajia kansallisilla sekä kansainvälisillä foorumeilla.

 

 

Vierailimme Unkarin-matkallamme Unkarin Metsätalouskeskuksessa, jossa sijaitsee mm. Megosz´n toimitilat. Metsätalouskeskus sijaitsee kolmisenkymmentä kilometriä Budapestin ulkopuolella.

Mainittakoon, että isäntämme kertoivat samaan paikkaan seuraavalla viikolla olevan tulossa Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen allekirjoittamaan Suomen ja Unkarin kahdenväliseen metsätalousyhteistyöhön liittyviä sopimuksia.

Varmistin asian seuraavalla viikolla Suomen maa- ja metsätalousministeriöstä ja sain sähköpostiini tämän vastauksen:

**********

"Hei,

ministerin Unkarin matkan agendalla ei ollut metsäsopimusten allekirjoitusta.


terv. Sara Seppälä / MMM Viestintä"

**********

MMM:n tiedottajan Sara Seppälän allekirjoittama viesti kertoo, että unkarilaiset isäntämme olivat joko kohteliaita tai ylioptimistisia Suomen ja Unkarin yhteistyöstä metsäasioissa!

 

 

Samassa toimipisteessä sijaitsee useita unkarilaiseen metsätalouteen ja metsänhoitoon liittyvien organisaatioiden toimitiloja. Mm. metsätalousministeriön tietopalvelukeskus sekä Budapestin kaupunkiseudun metsien informaatiokeskus sijaitsevat täällä. Nimikyltin alimmaisena on Megosz´n logo sekä nimi koko pituudeltaan.

 

 

Saimme oppaaksemme Megosz´n hallituksen puheenjohtajan, tohtori Janos Sarvarin. Sarvari tässä matkaoppaamme Tünde Fodor´n kanssa.

 

 

Unkarin metsistä 43 % on yksityisomistuksessa. Metsiä palautetaan koko ajan yksityisille ja Megosz haaveilee ajasta, jolloin Unkarin metsistä puolet olisi yksityisten hallussa.

 

Valtio antaa yksityisille heikkolaatuisia metsiä ja siitä kertoo mm. se, että yksityismetsissä puuvaranto per hehtaari on pienempi kuin valtion omistamissa metsissä. Myös puulajit ovat erilaisia valtion metsissä kuin yksityismetsissä.

 

Havaitsimme, että yksityismetsien omistus perustui yhteismetsiin, sillä metsien keskikoko oli ainoastaan 1,8 hehtaaria per henkilö ja samalla metsälohkolla saattoi olla satakin eri omistajaa. Sirpaleisuus metsien omistamisessa haittaa tehokasta metsänhoitoa, vaikka metsänhoitotoimenpiteiden toteuttamisessa noudatetaankin 50 %:n päätöksentekokynnystä.

 

Metsänomistuksen sirpaleisuus on perinnönjakojen vuoksi lisääntymässä ja ennustetaankin, että 20 vuoden kuluttua metsänomistajien lukumäärä on kaksinkertaistunut.

 

 

Moottorisahamarkkinoista Unkarissa 80 % on Stihl´n hallinnassa. Stihl ilmeisesti myös sponsoroi Metsätalouskeskusta ainakin siitä päätellen, että sen mainoslakana oli esittelytilassa näkyvällä paikalla.

 

Luonnonsuojelijat (= eli ”luonnonsuojelijat”) rajoittavat Unkarissa järkevää metsähoitoa. Myös ratsastajien, retkeilijöiden ja moottoripyöräharrastajien kanssa yksityismetsänomistajat joutuvat jatkuvasti neuvottelemaan.

 

Unkarissa ei ole Suomen kaltaista jokamiehen oikeutta metsässä liikkumiseen. Unkarin tiukkaa menettelyä kuvaa se, että metsästä saa sieniä poimia vain 2 kiloa omaan käyttöön!

 

Unkarin puulajeista tohtori Sarvari halusi pitkään luennoida akaasiapuusta.

 

Akaasia on ”ihmepuu” monessakin mielessä. Sitä voi polttaa heti kaatokuivana ja se on kovaa. Akaasiapuita käytetään viiniköynnösten tukiseipäinä ja ne kestävät maahan iskettyinä 30 vuotta lahoamatta. Unkarista viedään Ranskaan akaasiaseipäitä viinitarhakäyttöön 1.500 rekka-autolastillista vuodessa.

 

”Luonnonsuojelijat” vastustavat akaasiapuiden kasvattamista, sillä se on aikoinaan tuotu Unkariin. He haluavat, että Unkarissa kasvatettaisiin ainoastaan alkuperäisesti unkarilaisia puulajeja.

 

 

Metsäkeskuksen tiloissa oli myös Unkarin metsänhoitoon liittyvä kirjasto ja pienmuseo. Näiden tilojen ilmeenä olivat paljolti metsästykseen liittyvät aiheet.

 

Arvostimme suuresti tohtori Sarvarin esitystä unkarilaisesta metsätaloudesta, mutta vierailu kirkasti meille sen, että Suomi on metsänhoidossa kaukana keski-Euroopan maita edellä.

Vierailumme lopuksi paljastui, että metsäalan tärkeästä vakanssistaan huolimatta tohtori Sarvari ei ole milloinkaan käynyt Suomessa!

Onneksi hän kuitenkin lupasi korjata tämän seikan lähiaikoina.

 

-Esko Erkkilä-

Aamulehti 5.4.2012: Kuka Kiviniemeä oikein kampitti?

Lauantai 7.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden toimittaja Päivi Kerola soitti minulle keskiviikkona 4.4.2012 ja kertoi tekevänsä juttua Pirkanmaan keskustalaisten suhtautumisesta puheenjohtaja Mari Kiviniemen ilmoitukseen, että Kiviniemi ei ole Rovaniemen puoluekokouksessa käytettävissä puheenjohtajan jatkopestille.

 

Toimittaja Kerola alustaa juttuaan 5.4.2012 ilmestyneessä Aamulehdessä näin:

 

”Keskusta: Mari Kiviniemi ilmoitti, että hänen päätöksensä luopua puheenjohtajuudesta johtuu galluplukujen lisäksi tuen puutteesta ja puolueen epäyhtenäisyydestä. Kuka häntä Pirkanmaan keskustalaisten mielestä kampitti?”

 

Vastasin tuntemusteni mukaan ja huomasin seuraavana päivänä Aamulehdestä, että minun lisäkseni samaa asiaa oli kysytty myös kansanedustajilta Arto Pirttilahti sekä Mikko Alatalo.

 

Toimittaja Päivi Kerola oli kirjannut 5.4.2012 ilmestyneeseen Aamulehteen ”Jälkilöylyt” –osioon vastaukseni näin:

**********

 

”En ole kampittamista havainnut, tietysti nykyään politiikka on palannut politiikkaan.

Keskustassa on erilaisia mielipiteitä, ja se on hyvä asia, mutta hän on itse päätöksensä tehnyt ja sitä täytyy kunnioittaa.

Pidän tätä välivaiheena, näen, että hänellä on paikka Keskustassa vielä jatkossakin.

Hän on nuori, hän on nainen, hän on kielitaitoinen.”

**********

 

Tunnen Kerolan tekstistä vastaukseni eli juuri noin sanoin.

Asemakseni Suomen Keskustan luottamushenkilöorganisaatiossa oli mainittu "Tampereen kunnallisjärjestön vpj." ja sekin pitää täsmälleen paikkansa.

 

Näin kansanedustajien Pirttilahti ja Alatalo sekä allekirjoittaneen lausunnot oli Aamulehteen ladottu.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Keskusta: Pormestariehdokkaat asetettava ennen kunnallisvaaleja

Perjantai 6.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry piti kevätkokouksensa 2.4.2012.

Laadimme kokouksessa julkilausuman ja toimitimme sen julkisuuteen.

Julkilausuma kuuluu näin:

****************

 

”Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön mielestä puolueiden tulee asettaa pormestariehdokkaansa ennen syksyn kunnallisvaaleja. Pormestarikysymys on oleellinen osa kunnallisvaali- ja poliittista asetelmaa. Äänestäjillä pitää olla mahdollisuus arvioida myös tätä äänestyspäätöstä tehdessään puhumattakaan pormestarin henkilön ja instituution merkityksestä.

Pormestarijärjestelmään kuuluu mielestämme olennaisena osana demokratian vahvistaminen ja avoimuus. Vaikka pormestarin nimi selviääkin vasta vaalien jälkeisissä neuvotteluissa, eivät puolueet voi mennä sillä verukkeella vaaleihin sammutetuin lyhdyin ja olla julkistamatta ehdokkaitaan. Aivan kuten oikeusministeri Anna-Maija Henrikssonkin (rkp) on todennut.

Vuoden 2008 kunnallisvaalit olivat ensimmäiset nykyisen pormestarimallin aikana. Ei voida perustellusti väittää, että edelliset kunnallisvaalit olisivat muodostuneet pormestarivaaleiksi, vaikka joidenkin pormestariehdokkaiden kohdalla äänimäärät nousivatkin.

Tampereen Keskusta ei halua aliarvioida äänestäjien arvostelukykyä, vaan luottaa kaupunkilaisten harkintakykyyn vaaleissa myös siinä tilanteessa, että puolueet pelaisivat avoimin kortein ja asettaisivat pormestariehdokkaansa ohjelmineen kansan arvioitavaksi.

Keskustan mielestä pormestari tulee valita avoimella vaalilla. Näin tulee tehdä jatkossa myös Tampereella.

KESKUSTAN TAMPEREEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY

Vuosikokous”

**************

 

Julkilausumamme sai runsaasti julkisuutta, sillä siinä Keskusta toi selkeästi esille, että vaalitulosta pitää kunnioittaa ja ylin päätösvalta kaupungissa kuuluu tamperelaisille.

Keskustan kanta poikkeaa Kokoomuksen, SDP:n, Vihreitten ja Vasemmistoliiton suunnitelmista, sillä niillä on tarkoitus mennä ns. sammutetuin lyhdyin syksyn kunnallisvaaleihin.

Mainitut neljä puoluetta ovat solmineet julkisen sopimuksen, että ne aloittavat pormestarineuvottelut Tampereen kaupungintalolla vaalipäivän iltana klo 23.00!

Tuntuu kummalliselta, että jotkut puolueet ovat sopineet minuutin tarkkuudella milloin ne pyyhkivät vaalituloksella – no, en viitsi sanoa, että mitä ruumiinosaa.

Äänestäjät saavat arvioida, että miten he arvostavat Tampereen Keskustan linjaa.

 

-Esko Erkkilä-

Risteily Tonavalla kuuluu oleellisena osana vierailuun Budapestissa

Torstai 5.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Joki-, järvi-, saaristo- tai kanavaristeilyt kuuluvat oleellisena osana turistien ohjelmaan ”vesistökaupungeissa”.

 

Sääntö pätee Suomessa sekä ulkomailla.

 

Suomessa olen osallistunut lukuisille risteilyille, mutta ulkomailla risteilykokemukseni ovat harvalukuiset. Ulkomaisista risteilyistäni tulee nopeasti mieleen ainoastaan risteilyt Pietarissa Nevalla ja Amsterdamissa toteutetut kanavaristeilyt.

 

Unkariin suuntautuneella MTK-matkallamme oli heti ensimmäisen illan ohjelmassa jokiristeily Tonavalla.

 

Risteilymme Tonavalla painottui hyvästä unkarilaisesta ruuasta nauttimiseen sekä hienosti valaistujen kohteiden ihailuun Tonavan rannoilla.

 

 

Risteilyaluksemme oli nimeltään Millenium I ja risteilymme alkoi aivan hotellimme läheisyydestä.

Hotellimme kohdalla ollut laituri oli yllättävän heikkokuntoinen ja totesimmekin sen olevan Petroskoissa Äänisen rannalla olevien laiturien tasoinen.

 

 

Risteilymme ohjelma painottui hyvän ruuan nautiskeluun. Tässä kuva laivamme leikkelepöydästä.

 

 

 

Kahvi- ja teekupit odottivat noutopöydän toisessa päässä.

 

 

 

Herkullisen näköiset jälkiruokaleivokset osoittautuivat myös todellisuudessa herkullisiksi!

 

 

 

Oppaamme ”Tyyne” opasti meitä herkkupöydän antimien nautiskeluun.

 

 

 

Tonavan yli Budapestin kohdalla on 9 siltaa. Tässä Margitsaaren eteläpäässä sijaitseva silta iltavalaistuksessaan.

 

 

 

Budapestin sillat ovat kaikki upeita valaistuina.

 

 

 

Budapestin yleisin postikortti taitaa kuvata iltavalaistua Parlamenttitaloa. Se sijaitsee Pestin puolella ja tässä se on minun ikuistamanani.  

Unkarin Parlamenttitalo on rakennettu huokoisesta kalkkikivestä ja se merkitsee, että talo on jatkuvan remontoinnin kohde. Nyt Tonavan puoleinen sivu on saatu kunnostettua ja remonttihommat keskittyvät tällä hetkellä talon kaupungin puoleiselle osalle.

 

 

Elisabetin silta on yksi kauneimmista Budapestin silloista.

 

 

 

Kuninkaanlinna sijaitsee Budan puolella.

 

 

 

Maittavan risteilyillallisen ja hienojen näkymien jälkeen risteily Tonavalla päättyi ”kotilaiturille”.

Hotellin aulassa ravintolamme soittoniekat soittivat daameille hienoja kappaleita nimellisarvoltaan melkoista, mutta suomalaisittain kohtuullisen hintaista setelinippua vastaan.

 

Ensimmäinen päivä Budapestissa oli ehtinyt iltaan ja oli aika mennä omaan hotellihuoneeseen keräämään voimia tuleviin koitoksiin.

 

-Esko Erkkilä-

PS. Aineistoa Unkarista on paljon jäljellä, mutta välillä muutama juttu muistakin asioista.