Ulkonäkökaimallani on kannatettavia ajatuksia

Keskiviikko 7.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen lukemattomia kertoja joutunut/päässyt tilanteisiin, joissa minua on luultu Kalervo Kummolaksi.

 

Käyn harvakseltaan jääkiekko-otteluissa, mutta erityisesti erätaukojen aikana miesten vessassa olen monta kertaa kuullut huudahduksen: ”Kato p….le Kummola!”

 

Tapasin rautakanslerin n. vuosi sitten silmälääkärin odotushuoneessa ja menin kättelemään häntä. Esittelin itseni ja kerroin, että minua luullaan usein häneksi.

 

Kummola totesi osaaottavasti, että ristinsä se on sinullakin!

 

Keskustelimme hetken ja tunsin, että olemme samalla aaltopituudella.

 

Aamulehden SU-ihmiset teki 4.12.2011 numeroonsa laajan haastattelun Kalervo Kummolasta.

 

Kummola jää eläkkeelle Tampere-talon toimitusjohtajan pestistä vuodenvaihteessa ja se kai oli pontimena Kummolan haastattelulle.

 

Kummola esittää haastattelussaan useita mielenkiintoisia linjanvetoja.

Otan niistä esille kolme, sillä ne kaikki vastaavat täsmälleen omia ajatuksiani:

 

Ensiksi Kummola toteaa suhtautuvansa ratikkaan isolla kysymysmerkillä. Hän näkee, että sen heikkoutena ovat rajatut kulkuväylät.

 

Olen ulkonäkökaimani kanssa täsmälleen samaa mieltä ja totean, että minulle Palokalliolla asuvana ratikasta jäisi ainoastaan maksumiehen rooli, sillä ratikkasuunnitelmissa eteläinen Tampere on rajattu kokonaan pois.

 

Toiseksi Kummola toteaa, että Tavase-tekopohjavesihanke voitaisiin unohtaa kokonaan.

 

Toivon, että Kalervo Kummola pystyisi puhumaan Tampereen kokoomusryhmälle järkeä, jotta luonnottomasta hankkeesta luovuttaisiin.

 

Kolmanneksi Kummola esittää, että valtatie yhdeksän pitää muuttaa nelikaistaiseksi Olkahisten silloilta Orivedelle saakka.

 

Olen esittänyt Kummolan nyt ehdottamaa ratkaisua jo vuosikaudet. Ymmärrän, että Kummolan esittämää ehdotusta ei voida toteuttaa kertaheitolla, mutta sen toteuttamiseksi olisi laadittava pitävä aikataulutus, jolla suunnitelma toteutettaisiin.

 

Kiitän ulkonäkökaimaani Kalervo Kummolaa järkevien esitysten tekemisestä ja toivon, että vaikkapa hänen johdollaan ne pystyttäisiin toteuttamaan!

 

-Esko Erkkilä-

Tekevätkö myöhään jatkuneet leudot säät tepposet ensi kesän valkosipulisadolle?

Maanantai 5.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Sääolosuhteet ovat olleet poikkeuksellisen leudot, sillä plusasteita on riittänyt joulukuun alkupäiviin saakka.

 

Minulle leudot säät sopivat vallan hyvin, mutta kuinka luonnonjärjestys osaa sopeutua poikkeuksellisen leutoon syksyyn ja alkutalveen? Alkutalvesta kai voidaan puhua, kun elämme joulukuun ensimmäisiä päiviä.

 

Vietin viikonlopun ”mökkimaailmassa” ja vihreyttä sekä lämpöä riitti!

 

Eniten olen huolissani valkosipuleiden osalta, sillä osa niistä on ehtinyt työntämään vihreyttä maan pinnalle jo pitkälti.

 

Valkosipuleiden optimaalinen istutusaika on parisen viikkoa ennen pakkaskauden alkamista ja siihen tähtäsin myös nyt.

 

Meillä on nyt kasvamassa poikkeuksellisen paljon valkosipulia ja niiden alkuperämaat ovat hyvin monipuoliset.

 

Kotimaisen kannan lisäksi on istutettu virolaista, latvialaista, puolalaista, unkarilaista ja saksalaista valkosipulia. Ulkomaiset valkosipulikannat on hankittu viime kesän ulkomaanmatkoilta. Unkarissa en käynyt, mutta hankin unkarilaista valkosipulia Saksasta.

 

Tein eri kannoista istutuskartan, mutta olen kadottanut sen jonnekin ja nyt en tiedä, että mikä valkosipulikanta on kasvanut ennen talventuloa pelottavan aktiivisesti.

 

Pelkään, että kymmensenttiselle oraalle ehtinyt valkosipuli ei pysty selviämään talvesta.

 

Toisaalta on mielenkiintoista nähdä, että ”josko kuitenkin”.

 

 

En ole lainkaan huolestunut valko-, viher- tai mustaherukoista, vaikka nurmikko niiden ympärillä viheriöikin eilen eli joulukuun 4. päivänä.

 

Onneksi tuli huolehdittua ajallaan herukkapensaiden leikkaamisesta!

 

 

Olen huolestunut valkosipuleista, joista ainakin eräs osa on ehtinyt kasvattamaan kymmensenttisen oraan. Miten sen käy talven aikana?

 

 

Komea ilmestyshän yli kymmensenttinen valkosipulinoras on, mutta onko se komea oikeaan aikaan vuodesta?

 

 

Jännityksellä valkosipulikesää-2012 odottaen

 

-Esko Erkkilä-

Maapirn- ja küüslauk -ostoksilla Tallinnan Jaama Turg´lla

Maanantai 28.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen viime aikoina ottanut tavakseni Tallinnan reissuilla poiketa katselemassa ja myös ostoksilla rautatieaseman vierellä sijaitsevalla Jaama –torilla.

 

Pidin tavastani kiinni myös taannoisella Suomen Keskustan Presidentti-risteilyllä, sillä poikkesin torilla heti aamusella.

 

Risteilylaivamme Baltic Princess rantautui Tallinnassa D-terminaaliin ja sieltä on kävelymatkaa Jaama-torilla vajaat pari kilometriä. Kävelin matkan raikkaassa syyssäässä.

 

Lähellä D-terminaalia sijaitsee Linnahall´n raitiovaunupysäkki, mutta menomatkan suoritin ripeästi kävellen. Raitiotievaunun raiteet kulkivat koko menoreittini vierellä.

 

 

Jaama Turg on avoinna arkipäivisin klo 8 – 18 ja lauantaisin sekä sunnuntaisin klo 8 -17.

 

Vierailin torilla 30.10.2011 eli ajankohta pitää huomioida, kun vertailee seuraavissa kuvissa ilmeneviä hintoja esim. suomalaiseen hintatasoon.

 

 

Jaama Turg´lla on muutama suurmyyjä, mutta taaempana paikalliset mummut myyvät omien palstojensa tuotteita. Tässä erään suurmyyjän tarjontaa.

 

Tapaan tehdä pienet ostokseni mummoilta, sillä heille parinkin euron kauppa on merkittävä tulonlisä. Lisäksi heidän kanssaan on mukava jutella.

 

 

Myös Virossa kotimaiset elintarvikkeet ovat Suomen tapaan usein kalliimpia kuin ulkomaiset.

Tällä myyjällä kotimaiset valkosipulit maksoivat 6,80 €/kg ja unkarilaiset 3,80 €/kg – ero oli siis huomattava.

 

 

Karpalokilon hinta vaihteli 3,80 – 4,00 €/kg ja karpalot olivat isoja.

 

 

Kotimainen avomaankurkku 2,20 €/kg.

 

 

Kotimainen porkkana 0,60 €/kg.

 

 

Kotimainen palsternakka 1,40 €/kg.

 

Kotimainen tomaatti 1,38 €/kg. Tomaatti oli siis selvästi edullisempaa kuin avomaankurkku.

 

Kotimainen punasipuli 1,20 €/kg.

 

 

Suurmyyjällä oli tarjolla puolalaista paprikaa ja se maksoi 1,30 €/kg.

 

”Astelpaju” on mielestäni erän kauneimmista virolaisista sanoista ja se tarkoittaa tyrniä. Tyrnimarjat maksoivat 4,00 €/kg.

 Meillä on useita tyrnejä ja tiedän, että miten haastavaa hommaa on tyrnin poiminta!

 

Ostin eräältä mummolta maapirn´ä sekä  küüslauk´ aa. Maapirn on maa-artisokka ja küüslauk puolestaan valkosipuli.

 

 

Maa-artisokat olivat komeita, mutta valitettavasti en ottanut niistä valokuvaa. Maa-artisokan kilohinta oli 1,30 euroa ja ostin mummon koko ”varaston” eli 1,8 kiloa.

 

Valkosipulit mummo oli hinnoitellut kappalekaupalla ja hinta oli 0,80 €/kpl.

 

 

Myyjämummoni käytti sujuvasti helmitaulua, kun hän summasi ostosteni hinnan!

 

Suosittelen Tallinnassa poikkeamaan Jaama Turg´lla, sillä se on taatusti erilainen kokemus!

 

-Esko Erkkilä-

Nokialla yrittäjäpalkinto meni oikeaan osoitteeseen!

Torstai 24.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Nokian Yrittäjät ry palkitsi 29.10.2011pidetyssä juhlatilaisuudessa Nokian Vuoden Yrittäjäksi Tuula ja Veli-Heikki Tuovisen.

 

Tuoviset omistavat vuonna 1995 perustamansa Tilausliikenne V-H Tuovinen Oy:n.

 

Omaan perhekuntani kanssa miellyttävää kokemusta Tuovisten toiminnasta matkanjärjestäjänä, sillä matkaamme muutaman kerran vuodessa heidän järjestämillään matkoilla Baltiassa.

 

Tuoviset olivat käsittääkseni ensimmäiset, jotka toivat Tallinnan ja Viron matkoille palvelun, jossa matkalaukut saavat olla merimatkan ajan bussissa. Matkalaukkupalveluun oli muiden matkanjärjestäjien lähdettävä mukaan, sillä matkustajat osaavat arvostaa kyseistä palvelua.

 

Matkojen järjestäminen ja toteuttaminen on tiimityötä. Molemmat yrittäjä-Tuoviset toimivat autojensa kuljettajina ja kolmantena vakiokuljettajana Tuovisella toimii Indrek Korba.

 

Matkustajan on mukavaa asioida Tuovisen toimistossa Eila Laihon kanssa, sillä hänellä asiat ovat hoidossa.

 

Tuovisten yrityksen lisäksi olemme kerran vuodessa Vihdin Liikenteen ja VL-Matkat Oy:n asiakas, kun osallistumme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen järjestämille matkoille. Viime kesänä perhekuntamme oli mukana kenraalin junailemalla Puolan, Liettuan, Latvian ja Viron matkalla. Baltiaan ja Kaliningradiin olemme matkaamassa ensi kesänä.

 

Tilausliikenne V-H Tuovinen Oy sekä VL-Matkat Oy ovat palvelutasoltaan tasavertaisia ja molempien järjestämille matkoille on mieluisaa osallistua. Molempien matkassa tuntee olevansa vieraana eikä lainkaan maksavana asiakkaana.

 

Myös Ikaalisten Matkatoimisto Oy ja Matkapojat Oy ovat meille tuttuja Viron matkojen järjestäjinä.  Kummatkaan eivät kuitenkaan yllä Tuovisen tai VL-Matkojen tasolle.

 

Ikaalisten Matkatoimiston ja erityisesti Matkapoikien Viron-matkoilla ongelmana on matkalaukkujen kanssa tapahtuva toiminta. Ikaalinen hoitaa toki matkalaukkuoperoinnin kohtuullisesti, mutta yrityksen jatkuva varoittaminen matkalaukkujen enimmäispainosta on käsittämätöntä. Miksi Ikaalisten Matkatoimisto käyttää autoinaan niin heikkoja busseja, että kahdenkymmenen kilon maksimipainosta per matkustaja pitää jatkuvasti ärhennellä?

 

Matkapoikien matkoilla matkalaukut kuljetetaan erilliskuljetuksina ja sekös tuo monenkirjavia ongelmia matkaan.

 

On toki todettava, että varmaan jatkossakin tulemme käyttämään myös Ikaalisten Matkatoimiston ja Matkapoikien palveluja, mutta kritiikin sana oli nyt paikallaan.

 

Pyytelen anteeksi, että Tilausliikenne V-H Tuovinen Oy:n toimintaa arvostava kirjoitus luiskahti sen kilpailijoiden käsittelyksi.

 

Kiitän Tuula ja Veli-Heikki Tuovista, Indrek Korbaa sekä Eila Laihoa mukavasta toiminnasta matkanjärjestäjänä.

 

Perhekuntamme seuraava matka tulikin taas varattua, kun osallistuin juhlatilaisuuteenne marraskuun 16. päivä!

 

 

Tässä vielä kuva kahdesta ”laivastoonne” kuuluvasta bussista, kun tarjositte asiakkaillenne pullakahvit!

 

-Esko Erkkilä-

Juuret ovat tärkeä osa identiteettiämme

Lauantai 29.10.2011 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen puheenjohtajana minulla oli taannoin tilaisuus yhdistyksemme viirinjakojuhlan avauspuheenvuorossani tarkastella aihepiiriä, jonka koen tärkeäksi.

 

Kyse on juurista ja niiden tuntemisesta.

 

Totesin mm.;

 

”Meillä monilla MSL-toiminnassa mukanaolevilla fyysiset juuret ovat maaseudulla, mutta yhä suuremmalla osalla meistäkin fyysiset juuret ovat kaupungissa. Joillakin ne ovat alun perin olleet kaupungissa ja joillekin ”kaupunkilaisjuuret” ovat kasvaneet vasta kaupungissa olemisen aikana.

 

Uskallan väittää, että kaupunkilaistaustan omaavat MSL-aktiivit ovat löytäneet pontimensa MSL:n perusajatuksesta, joka tavoittelee mm. tasa-arvon ja ihmisyyden päämäärien toteutumista.”

 

Otin esimerkin Karjalaan jääneiden juurista ja kerroin anoppini kokemasta:

 

”Juurien osalta ne vanhempamme, esivanhempamme, sukulaiset ja tuttavat, jotka joutuivat lähtemään Karjalasta sodan seurauksena, kaipasivat ja kaipaavat Karjalaan jääneitä kotiseutujaan – juuriaan.

 

Seurasin tässä mielessä nyt jo edesmennyttä anoppiani, joka oli syntynyt Salmin Mantsinsaarella. Yhteen aikaan hänen virallisissa tiedoissaan – mm. Kela-kortissa luki syntymäpaikan kohdalla ”Ulkomaat”. Onneksi tämä korjattiin ja anoppini Kela-kortissa luki lopulta syntymäpaikan kohdalla ”Salmi”.”

 

Kerroin, että tunnistan henkilökohtaisestikin omien juurieni osittain katkenneen, kun synnyinkuntani liittyi Ylöjärveen.

 

Viljakkala ei ole enää lainkaan se sama paikkakunta kuin se oli itsenäisenä kuntana – paljon heikompaan suuntaan on menty!

 

Annoin avaussanoissani tunnustusta Maaseudun Sivistysliitolle, kun sillä on monipuolista yhteistyötä kyläyhdistysten kattojärjestöjen ja vastaavien kanssa. Yhteistyö näiden tahojen kanssa auttaa ja rohkaisee ihmisiä juurien etsimisessä ja tunnistamisessa.

 

Palasin vielä suunnitteilla olevaan suureen kuntauudistukseen, kun totesin, että…

 

”…työsarkaa juurien etsimisessä ja löytämisessä riittää, sillä julkisuudessa paljon mielipiteitä kirvoittanut suuri kuntauudistus uhkaa tehdä suuret joukot suomalaisia juurettomiksi. Myös kaikkinainen toimintojen keskittäminen asutuskeskuksiin ja asutuskeskusten erilaiset kaavamääräykset – joita ollaan toteuttamassa mm. Tampereen seutukunnan alueella – merkitsevät ihmisten juurettomuuden lisääntymistä.”

 

Avaussanojeni lopuksi heitin haasteen:

 

”Haastan kaikki MSL-ajatusmaailman sisäistäneet, mutta myös kaikki muut kansalaiset talkoisiin, joissa huomioitaisiin ihmisten juuret ja pidettäisiin ne elinvoimaisina.

 

En halua tämän enempää yksilöidä toimenpiteitä, jotta kaikilla MSL:n asianosaisilla olisi vapaat kädet pohtia niitä tapoja, joilla juurien vaalimista huomioitaisiin.”

 

Toivoin avaussanoissani ja toivon niin tässäkin, että ehdotukseni pysäyttäisi meidät hetkeksi ja että se saisi tuulta siipiensä alle.

 

-Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry luovutti vastavalmistuneen pöytästandaarinsa yhteistyötahoilleen sekä ansioituneille jäsenilleen

Perjantai 28.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli MSL-Tampere täyttää ensi vuonna 30 vuotta.

 

Juhlavuottaan juhliessaan yhdistys valmistutti oman pöytästandaarin. Tasataksemme juhliamme, jaoimme pöytästandaarin ensimmäiset kappaleet yhteistyötahoillemme sekä ansioituneille jäsenillemme jo ennen juhlavuotta. 

 

Järjestimme viirinjakotilaisuuden Kirjastotalo Metsossa 20.10.2011.

 

 

Tilaisuus oli juhlava ja Suomen lippu juhlisti tilaisuuttamme.

 

MSL-Tampereen kattojärjestöllä Maaseudun Sivistysliitolla ei ole omaa pöytästandaaria, joten saimme olla päänavaajana MSL:ssä.

 

 

Jaoimme juhlatilaisuudessa pöytästandaarit yhteensä yhdeksälle yhteistyötaholle sekä yhdistyksemme toiminnassa ansioituneelle henkilölle. Pöytästandaarien myöntämisessä periaate on se, että ensimmäinen numeroitu kappale jää jakajalle eli tässä tapauksessa MSL-Tampereelle.

 

Pöytästandaarijuhlassa avauspuheen piti MSL-Tampereen puheenjohtaja Esko Erkkilä. Pöytäviirien suunnittelu- ja valmistusprosessista kertoi Jouni Koskela.

 

Pöytäviirien jakamisen suorittivat MSL-Tampereen johtokunnan jäsen Kaarina Peltomäki ja Esko Erkkilä.

 

Pöytäviiri numero 2 myönnettiin Maaseudun Sivistysliitolle ja sen vastaanotti toiminnanjohtaja Paula Yliselä.

 

Pöytäviirin numero 3 sai Tampereen kaupunki. Kaupungin puolesta viirin vastaanotti apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Pöytäviiri numero 4 myönnettiin Keskustan Tampereen kunnallisjärjestölle ja sen vastaanotti järjestön kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi.

 

Pöytäviirin numero 5 sai Keskustan Pirkanmaan piiri ja viirin vastaanotti piirin puheenjohtaja Markku Vuorensola.

 

Pöytäviiri numero 6 myönnettiin yhdistyksen perustajajäsenelle Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaiselle.

 

Pöytäviiri numero 7 myönnettiin niinikään yhdistyksen toiminnassa perustamisesta lähtien mukanaolleelle Seppo Ollinkoskelle.

 

Pöytäviirin numero 8 sai kolmas juhlatilaisuudessa läsnä ollut yhdistyksen perustajajäsen eli Maire Höylä.

 

Pöytäviiri numero 9 myönnettiin yhdistyksen toiminnassa monipuolisesti mukanaolleelle Jouni Koskelalle.

 

Pöytäviirin numero 10 sai kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

Kiitän yhteistyökumppanien ja palkittujen henkilöiden puheita – niitä oli juhlavaa kuunnella.

 

 

Juhlatilaisuudessa kiitospuheen piti Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

Tilaisuuden päätteeksi tunnustuksen vastaanottaneet kokoontuivat yhteiseen juhlapotrettiin.

 

Vasemmalta lukien: Timo Hanhilahti (Tampereen kaupunki), Matti Kaperi (Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö), Jouni Koskela, Mikko Alatalo, Markku Vuorensola (Keskustan Pirkanmaan piiri), Maire Höylä, Seppo Ollinkoski, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Paula Yliselä (MSL).

 

 

Valitan, että juhlatilaisuuden ”valokuva-antini” on kovin rajallinen ja se johtuu siitä, että MSL-Tampereen puheenjohtajana sain pääosin hääriä tilaisuuden juontotehtävissä.

 

Kiitän tunnustuksen saaneita MSL-Tampereen yhteistyökumppaneita sekä nyt palkittuja jäseniämme pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta toiminnasta MSL-aatemaailman edesauttamisessa!

 

-Esko Erkkilä-

Raision Elovena-tyttö, Pauligin Paula-tyttö ja Veikkauksen Lotto-tyttö ovat mukana Naisjärjestöjen Keskusliiton kokoamassa näyttelyssä, joka kiertää maakuntakirjastoissa

Lauantai 22.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Naisjärjestöjen Keskusliiton satavuotisjuhlanäyttely kiertää maakuntakirjastoja ja ensimmäisenä esiintymispaikkana oli Kirjastotalo Metso Tampereella. Näyttely oli esillä Metsossa 11.–22.10.2011 välisen ajan.

 

Tampereen jälkeen näyttely matkaa Jyväskylään, Kouvolaan ja Turkuun.

 

Tutustuin mielenkiintoiseen näyttelyyn Kirjastotalo Metson ylätasanteella.

 

Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 62 naisjärjestöä. Nimeltään mielenkiintoisin jäsenjärjestö mielestäni on Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys ry. Kyseisen yhdistyksen kattojärjestö Naisjärjestöjen Keskusliiton ohella on Karjalan Liitto.

Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajana toimii kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila.

 

Näyttelyssä ovat esillä lähes luonnollisen kokoisina pahvikuvina mm. Hedvig Gebhart, Maja Genetz, Hanna Rothmann, Helmi Tengen ja Tyyni Tuulio.

Joudun tunnustamaan, että eräät näistä merkittävistä naisista olivat minulle outoja, mutta "nettitiedustelun" jälkeen he tulivat tutuiksi. Suosittelen muillekin, että tutustukaan näiden naisten työhön, he ovat olleet aikanaan "merkittävien latujen avaajia".

 

Myös seuraavat naiset ovat pahvikuvina esillä:

 

 

 

Marjatta Väänänen

 

 

Inkeri Anttila

 

 

Helvi Sipilä

 

 

Hieman hämmentävää, mutta hyvinkin ymmärrettävää on, että myös seuraavat ”naiset” ovat saaneet pahvikuvansa näyttelyyn:

 

 

Elovena-tyttö

 

 

Paula-tyttö

 

 

 

Lotto-tyttö

Näyttelyssä on paljon mielenkiintoista tietoa. Esillä on mm. nykyinen äitiyspakkaus.

 

Tampereen osalta näyttely alkaa olla ohi, mutta edellä lueteltuihin kaupunkeihin se on vasta tulossa.

 

Kannattaa mennä tutustumaan!

 

-Esko Erkkilä-

  

Porilaisille kultaa henkilö- ja joukkuekohtaisissa pärekorinheiton MM-kisoissa, mutta maailmanennätykset säilyivät edelleen tamperelaisilla

Sunnuntai 25.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Kuluva vuosi on Porin Päivän juhlavuosi. Maan suurimpiin kotiseutujuhliin kuuluva tapahtuma täyttää pyöreät 50 vuotta.

 

Porin Päivän pääjuhlaa vietettiin Porin torilla lauantaina 24. syyskuuta.

 

Pääjuhlaan kuuluu jo perinteeksi muodostuneet pärekorinheiton MM-kilpailut, jotka Satakunnan Viikko järjestää yhdessä Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n kanssa.

 

Pärekorinheiton MM-kilpailut ovat avoimet kaikille ja niiden yhteydessä käytiin haasteottelu Porin ja Tampereen kesken.

 

MM-kisoja suosi kuiva ja ajankohtaan kuuluva viileähkö sää. Tuuliolosuhteet olivat mielenkiintoiset, sillä tuuli teki tepposet monelle kilpailijalle.

 

Tulostalo jäi odotettua laimeammaksi, mutta miesten kilpailun voittanut porilainen Mika Parkkali onnistui viimeisellä heitollaan löytämään hyvän tuuliraon ja heiton pituus kolkuttelikin lajin maailmanennätystä.

 

Pieni kuvakertomus lajin MM-koitoksesta:

 

 

Naisten sarjan todellinen yllättäjä oli Anna-Mari Vuollet Porista, joka pienellä lajiharjoittelulla ja ”siviilikamppeissa” nappasi pronssimitalin tuloksella 11.50.

 

Naisten hallitseva maailmanennätysnainen Helmi Hoppu edustaa Tamperetta ja hän käyttää heittotyylinään alakautta tapahtuvaa heittämistä.  Porin torilla – pärekorin kehdossa – pidetyissä MM-kisoissa Hopun tulos 11.70 merkitsi hopeatilan varmistumista.

 

 

Naisten maailmanmestariksi heitti porilainen Suomen paras naisten sarjan painonnostaja Anna Everi. Hänen tuloksensa jäi Helmi Hopun nimissä olevasta maailmanennätyksestä vain runsaat kaksi metriä – Everin tulos oli 12.89. 

 

 

Naisten MM-mitalikolmikko poseerasi pokaalienjaon jälkeen hymyilevänä. Oikealla Anna Everi, keskellä Helmi Hoppu ja vasemmalla kolmanneksi heittänyt Anna-Mari Vuollet.

 

Miesten maailmaennätystä hätyytelleen Mika Parkkalin heitot olivat tasapainoisia ja pysyivät hyvin heittosektorissa. Kaikkien aikojen maailmantilastoa ei tätä kirjoitettaessa vielä ole päivitetty, mutta Parkkalin tulos saattaa yltää tilastossa toiselle sijalle.

 

Maailmanennätyksen haltija tamperelainen Jouni Koskela sijoittui toiseksi tuloksella 14.25. Tulos jäi Koskelan maailmanennätyksestä hieman yli neljä metriä.

Tuomo Hakkarainen oli tuloksissa kolmanneksi paras tamperelainen ja hänen tuloksensa kisassa oli 11.99. Toiseksi paras tamperelainen oli Ari Hirvikoski, joka esiintyy tämän jutun useissa kuvissa kirjurina.

 

 

MSL-Tampereen varapuheenjohtaja Atte Nikkanen heitti tuloksen 11.01 ja sijoittui sillä tuloksella sijaluvulle 21.

 

 

Miesten MM-kisan mitalikolmikon muodostivat maailmanmestari Mika Parkkali (keskellä), hopeamitalimies Jouni Koskela (oikealla) ja pronssipystin palkintokaappiinsa saalistanut porilainen Mika Hakanen (vasemmalla).

 

Pärekorinheitto sai Porin MM-kisoissa paljon uusia ystäviä, sillä neljänkymmenenkuuden ilmoittautuneen heittokisaa seurasi monisatapäinen yleisö.

 

Vuoden kuluttua tapaamme taas Porin torilla – pärekorien kehdossa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tuhannen taalan kysymys: "Mitkä ovat yritysten tilauskannat keski-Euroopan lomakauden päättyessä?"

Perjantai 19.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on julkistamassa ehdotustaan ensi vuoden tulo- ja menoarvioksi.

 

Julkistaminen on suurta sokkoleikkiä, sillä kenelläkään ei ole tietoa Euroopan talousnäkymistä. Ne selviävät ehkä hieman, kun keski-Euroopan lomakausi päättyy elokuun lopulla.

 

Keski-eurooppalaisten yritysten menestymisnäköalat ja yritysten tilauskannat ratkaisevat seuraavan parin viikon aikana, että mihin suuntaan Euroopan taloudelliset näkymät ovat menossa.

 

Näitä asioista pohti ja niistä kertoi kansanedustaja Arto Pirttilahti Kirjastotalo Metson Martikainen-salin tilaisuudessa torstaina 18.8.2011. Tilaisuuden oli järjestänyt MSL-Tampere.

 

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti sai viime eduskuntavaaleissa keskustalaisista ehdokkaista eniten ääniä Pirkanmaalla ja on nyt Arkadianmäellä ensikertalainen.

 

Pirttilahti on lakivaliokunnan varsinainen jäsen ja sen lisäksi hän on varajäsen talousvaliokunnassa sekä liikennevaliokunnassa. Talousvaliokunnassa Pirttilahti tulee istumaan todellisena päättäjänä ainakin Paula Lehtomäen äitiysloman ajan.

 

Pirttilahti tuntee siviilityönsä puolesta kreikkalaista mentaliteettia ja hän kertoi, että siellä on taloudellisissa asioissa kahdenkertainen kirjanpito; ensimmäinen kreikkalaisille itselleen ja toinen EU:lle!

 

Myös palaverikäytäntö poikkeaa esim. suomalaisesta suoraviivaisesta käytännöstä. Palaverit nauhoitetaan ja pöytäkirjat laaditaan nauhoitusten perusteella. Nauhoituksia kuuntelemalla sihteerit pyrkivät etsimään kokouksessa tehdyt päätökset! Monesti päätösten ”löytyminen” on vaikeaa!

 

Suomen Kreikalta vaatimista takuista Pirttilahti totesi, että kyseessä on sisäpoliittinen demarifarssi. Homma on hölmöläisten peitonjatkamispuuhaa – peiton yläpäästä leikataan pala pois ja se ommellaan peiton jalkopäähän!

 

Pirttilahti ja kokousyleisö totesivat, että aiempien Kreikka-päätösten pohja on karannut ja nyt on tehtävä uudet päätökset. Metsoon kokoontunut kuulijajoukko tervehti ilolla puheenjohtaja Mari Kiviniemen reipasta ulostuloa Kreikka-asiassa ja hänen toteamistaan, että uudet päätökset ovat välttämättömiä.

 

Kotimaan taloustilannetta puntaroidessa todettiin, että SAK on hallituksen seitsemäs puolue. Se näkyy myös Kataisen vasemmistohallituksen toiminnassa.

 

Pirttilahden mukaan vientiin tähtäävään toimintaan pitää panostaa. Kansanedustaja Pirttilahden mielipiteeseen on helppo yhtyä.

 

Liikenneverkkoon Pirkanmaalla suunnattavat budjettivarat kiinnostivat Metsoon kokoontunutta yleisöä erityisesti. Liikenneministeri Merja Kyllönen on vakuutellut, että myös alemman tieverkon kunnosta huolehditaan, mutta mitä kertoo Urpilaisen lähipäivinä julkistama budjettiehdotus? Siihen saadaan Urpilaisen näkemys maanantaina 22.8.2011!

 

Metson tilaisuuden perusteella oli luottavaista todeta, että Pirkanmaa sai Arto Pirttilahdesta osaavan ja yhteistyökykyisen kansanedustajan. Tilaisuus osoitti myös, että Pirttilahti muistaa juurensa, kun saapui puhujaksi elokuun kuumana poutapäivänä MSL-Tampereen järjestämään tilaisuuteen.

 

-Esko Erkkilä-

Mielipiteeni Valmaan Tampereen rakennusjärjestysluonnokseen ilmalämpöpumpuista, Tampereen kaupungin korvausvastuista räjäytysvahingoissa sekä asiakirjan "Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi" päivittämistarpeesta

Lauantai 13.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Kiitän niitä Tampereen kaupungin johtavia luottamushenkilöitä, jotka vaikuttivat siihen, että Tampereen kaupungin rakennusjärjestysluonnos tuli Valmaan tavallisten kaupunkilaisten kommentoitavaksi.

 

Valma-valmistelufoorumin kautta tamperelainen voi esittää mielipiteensä Tampereen kaupungin käsittelyssä olevista asioista. Tavoitteena on taata kuntalaisille mahdollisuus vaikuttaa käsiteltäviin asioihin koko valmistelutyön ajan.

 

 

Kommentointiaika päättyi 12.8.2011 ja jätin oman kommenttini 11.8.2011 eli aivan viime tippaan se jäi.

 

Kommenttini koski kolmea asiakokonaisuutta ja se kuului näin:

____________

 

1. Ilmalämpöpumppujen asentamisen luvanvaraisuus ja erityisesti luvasta perittävät maksut "eivät ole tästä päivästä".

 

Esitän, että hankkeesta luovutaan. Voidaan toki vallan hyvin laatia yleisohje ilmalämpöpumppujen asentamisperiaatteista, sillä se palvelisi asukkaita ja myös asennusliikkeitä.

 

2. Rakennusjärjestykseen olisi saatava pysyväismääräys Tampereen kaupungin korvausvelvollisuudesta niissä tapauksissa, joissa on esim. kaavamääräyksillä jouduttu tilanteeseen, jossa hankkeen toteuttaja pystyy suorittamaan lähiasuntoja/omakotitaloja vaurioittavia räjäytystöitä.

 

3. Hallituksen ja asuntoasioista vastaavan ministerin vaihtuminen asettaa Tampereen seudulla kaavaillun asiakirjan "Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi" uuteen valoon.

 

Jan Vapaavuoren vaihtuminen Krista Kiuruun merkitsee haja-asutusalueiden kunnian palauttamista. Tämä linjanmuutos päättäjien linjauksissa pitää näkyä Tampereen rakennusjärjestyksessä.

 

Muutos on välttämätön Tampereen itsensä kannalta, mutta se on välttämätön myös sen vuoksi, että Tampereen seutukunnan muut kaupungit ja kunnat seuraavat aktiivisesti Tampereen linjauksia.

 

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun haja-asutusalueita koskeviin linjauksiin voi tutustua mm. Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä 25.7.2011 julkaistun haastattelun kautta.

Toivon, että mielipiteelläni on merkitystä Tampereen uutta rakennusjärjestystä laadittaessa.

 

-Esko Erkkilä-

Sudenpesä - Adolf Hitlerin komentopaikka yli 800 päivän ajan

Keskiviikko 27.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Taannoisen Puolaan ja Baltian maihin suuntautuneen matkamme sotahistoriallisesti merkittävin kohde oli Puolassa lähellä Ketrzyn´iä sijaitseva Adolf Hitlerin komentopaikka eli ”Hitler Headquarters Wolfsschanze” – Sudenpesä. Ketrzyn´n saksalainen nimi oli Rastenburg.

Wolfsschanze koostuu joukosta bunkkereita ja rakennuksia metsäisellä alueella ja se oli aikanaan ympäröity monimutkaisilla piikkilangoin vahvistetuilla puolustusrakennelmilla. Alueella oli myös kaksi lentokenttää ja rautatieyhteys.

Vierailimme Wolfsschanze´ssa 8.7.2011. Matkanjohtajamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki sai hankittua paikallisoppaaksemme Czeslaw Puciato´n, joka on perehtynyt  Wolfsschanze´n tapahtumiin perusteellisesti.

Puciato on kirjoittanut 44-sivuisen oppaan, jossa hän selvittää perusteellisesti Sudenpesän tapahtumat 1941 – 1944. Oppaan nimi on ”Wolfsschanze – Hitler´s headquarters in east Prussia” Ostin mainitun oppaan Puciatolta ja se maksoi 10 euroa, josta toki sain vaihtorahana 20 Puolan zlotyä. Sain Puciaton omistuskirjoituksen oppaaseen.

 

 

Oppaamme Czeslaw Puciato veti kierroksen vauhdilla ja suurella asiantuntemuksella.

 

 

 

Opaskartta Sudenpesän alueesta. Kohde 13 on Hitlerin bunkkeri.

 

 

 

Tässä selitykset edellisen kuvan kohteista.

 

 

 

Alue oli aikoinaan vahvasti miinoitettu ja vielä nytkin vierailijoita kehoitetaan pysymään merkityillä reiteillä.

 

 

 

Sudenpesän päävartiosta on nykyään jäljellä näin paljon.

 

 

 

Länsiliittoutuneet eivät koko aikana pystyneet paikallistamaan Hitlerin komentopaikkaa. Alue on lehtomaista metsää ja naamiointi huolehdittiin kunnolla. Männyissä on vielä nykyäänkin havaittavissa naamiointiverkkojen jäännöksiä.

 

 

 

Puolalaiset pioneerit raivasivat alueen miinoista puhtaaksi ja tässä muistomerkki puolalaisten pioneerien kunniaksi.

 

 

 

Saksalaiset räjäyttivät bunkkerit perääntyessään. Bunkkereiden seinät olivat paikoitellen jopa 8 metriä paksuja ja ne eivät useinkaan liikahtaneet paljoakaan.

 

Hitlerin bunkkeri oli vahvasti linnoitettu.

 

 

Tästä bunkkerista johdettiin saksalaisten sotatoimia toisen maailmansodan aikana yli 800 päivää!

 

Hitlerin komentopaikka toisen maailmansodan aikana on käynnin arvoinen paikka Puolassa!

 

-Esko Erkkilä-

Puolan Solidaarisuusliike alkoi Gdanskin telakalta vuonna 1980

Perjantai 22.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun alussa sain tutustua Gdanskin telakkaan, joka on vuonna 1980 alkunsa saaneen Solidaarisuusliikkeen synnyinpaikka.

Tutustuminen toki jäi bussin ikkunoista katselemiseen, mutta alue tuli kuitenkin tutuksi.

Ajoimme telakan ohi Gdanskin sataman siihen osaan, jossa saksalaiset 1.9.1939 aloittivat Molotov-Rippentrop –sopimuksessa sovitun etupiirijaon sotilaallisen toteuttamisen. Kyse oli silloin ns. Westerplattenin taistelun aloittamisesta, joka merkitsi toisen maailmansodan alkamista.

Toinen maailmansota muovasi maailmaa täysin uudeksi ja samoin tapahtui myös Solidaarisuusliikkeen toiminnan tuloksena. Molemmat tapahtumat – 1939 ja 1980 – alkoivat Gdanskin satamasta!

 

Solidaarisuus oli ammattiliittofederaatio, joka perustettiin syyskuussa 1980 Gdanskin Leninin telakalla. Liikettä johti Lech Walesa. Solidaarisuus onnistui keräämään laajan kansanliikkeen, jonka kannattajakunta ulottui kirkon jäsenistä antikommunistiseen vasemmistoon. Unionia tuki joukko toisinajattelijaintellektuelleja ja se perustui väkivallattomuudelle.

Vuonna 1981 Puolan hallituksen johtaja Wojciech Jaruzelski aloitti toimet Solidaarisuusliikettä vastaan julistamalla kansallisen sotatilan, kieltäen liiton ja pidättäen suurimman osan sen johtajista. Tämän jälkeen Puola kielsi Solidaarisuusliikkeen 8. lokakuuta 1982.

Solidaarisuusliikkeen merkitys Neuvostoliiton kaatumiseen on kiistaton. Se vaikutti ratkaisevasti Euroopan muutokseen.

 

Puolalaissyntyinen Paavi Johannes Paavali II ja se, että Puolan on asukasmäärältään riittävän suuri, olivat Solidaarisuusliikkeen ohella tekijöitä, jotka osaltaan pystyivät laittamaan Neuvostoliiton polvilleen.

Lach Walesa sai Nobelin rauhanpalkinnon jo vuonna 1983 ja hän toimi Puolan presidenttinä 1990…1995.

Solidaarisuusliikkeen Gdanskin telakalla aikoinaan kahdelle vanerilevyille kirjoitetut 21 vaatimusta merkittiin 16. lokakuuta 2003 UNESCOn Maailmanperintölistalle. On selvää, että ne ovat siellä paikkansa ansainneet. Ne ovat tärkeitä dokumentteja yhteiskunnallisista sekä inhimillisistä arvoista ja niillä on ollut merkittävä vaikutus Euroopan sekä koko maailman historiaan.

 

 

 

Solidaarisuusliike näkyy tänäänkin Gdanskin keskustassa.

 

 

 

 

Gdanskin telakan voimalaitoksen savupiippu oli pystyssä jo Solidaarisuusliikkeen syntyhetkillä

 

 

 

Gdanskin telakan lämpövoimaputkistot ovat kunnossa, vaikka…

 

 

 

…telakan asunto- ja toimistohuonerakennukset ovatkin rapistuneita.

 

 

 

Gdanskin telakan nosturit näyttävät olevan kunnossa ja valmiit työhön!

 

Gdanskin telakka on edelleen näkemisen arvoinen paikka. Sieltä vuonna 1980 alkaneet tapahtumat ovat muokanneet maailmaa paljon – tapahtumien suurin saavutus on se, että Neuvostoliitto kaatui!

 

-Esko Erkkilä-

Svenskt Näringsliv eli Ruotsin elinkeinoelämän keskusliitto on oikeilla jäljillä

Tiistai 5.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Ruotsalainen Aftonbladet uutisoi Svenskt Näringsliv´n eli Ruotsin elinkeinoelämän keskusliiton esittävän, että humanisteille on maksettava pienempää opintorahaa kuin teekkareille.

Mielestäni ajatus on oikeansuuntainen ja siihen suuntaan pitäisi myös Suomessa toimia.

Ehdin ennen eläkkeelle siirtymistäni toimia yhtäjaksoisesti elinkeinoelämän palveluksessa 40 ja puoli vuotta, joista viimeiset neljäkymmentä vuotta saman työnantajan palveluksessa. Uskon omaavani jonkinmoista näkemystä yhteiskuntaa parhaiten hyödyntävistä ammateista.

Tulevaisuuden ennustajat povaavat Suomeen työvoimapulaa. En ole kuitenkaan kuullut kenenkään ennustaneen, että filosofeista ja muista taivaanrannan maalareista olisi tulevaisuudessakaan pulaa – pulaa on tekevistä käsipareista.

Ammatilliseen eli suorittavan työn suorittajiin työvoimapula iskee ensiksi, ei taivaanrannan maalareihin, sillä heitä kyllä nykyisillä koulutusmäärillä riittää. Lasken taivaanrannan maalareihin myös erilaiset taideaineiden opiskelijat.

Sairaanhoitoalan henkilökunnasta, viilareista, sorvaajista, siistijöistä, autonkuljettajista ja muista käytännön alojen taitajista tulee puutetta.

Pirkanmaalaisella opetusministerillä on haastetta, jos hän osaa toimia kaukokatseisesti.

Taideyliopistolle Gustafsson´n alustavasti hallituskauden puolivälin tietämillä lupailema parisenkymmentä miljoonaa euroa ei kuitenkaan hyvää ennusta.

Entisenä Murikan rehtorina Gustafsson´lta odottaisi, että hän toimisi rautakourien ja muiden ”kunnollista” työtä tekevien hyväksi.

Jos valtiolla olisi ollut osoittaa hankkeeseen 17–18 miljoonaa euroa, Teatterikorkeakoulun, Sibelius-Akatemian ja Kuvataideakatemian yhdistävä taideyliopisto olisi voinut aloittaa vuonna 2013.

Nostan toisaalta hattuani, kun eduskunnassa Gustafsson yritti lohduttautua sillä, että kahden vuoden kuluttua hallitusohjelman puolivälitarkistuksen yhteydessä hankkeeseen ehkä löydetään rahaa, jos talouden kehitys on ollut suotuisa.

Yleinen näkemys kuitenkin on, että vuositarkistusten yhteydessä todennäköisemmin kiristetään kuin löysennetään vyötä. Oma mielipiteeni vastaa täsmälleen ”yleistä mielipidettä” eli jakovaraa ei Kataisen vasemmistohallituksen aikana pääse syntymään.

Gustafsson´n on poliittisesti helppo puhua hallituskauden puolivälin jälkeen pilkottavista positiivisista näkymistä, sillä demarithan ovat linjanneet, että silloin nykyinen demariministerien ikämieskaarti laitetaan kiertoon ja se merkitsee, että Gustafsson saa silloin siirtyä tutulle paikalleen eli ahkeraksi välihuutajaksi, nyt toki demarileirin eturiviin.

-Esko Erkkilä-

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru säilytti 13. sijansa naisten sarjassa pärekorinheiton kaikkien aikojen maailmantilastossa

Sunnuntai 26.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Pärekorinheiton kaikkien aikojen maailmatilasto laitettiin osittain uuteen uskoon Tampereella Vaakonpuistossa kesäkuun 23. päivänä pidetyissä kilpailuissa.

 

Valitettavasti naisia ei ollut paikalla lainkaan ja se merkitsi, että asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru säilytti 13. sijansa naisten sarjan kaikkien aikojen maailmantilastossa.

 

Krista Kiuru on heittänyt tuloksen 10,20 metriä Porin torilla järjestetyssä kisassa vuonna 2010 ja sillä hän pitää edelleenkin hallussaan maailmantilaston 13. sijaa naisten sarjassa.

 

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli MSL-Tampere on nostanut viime vuosien toiminnallaan pärekorinheiton suosituksi lajiksi. Yhteistoiminta Suomen pärekorikehdon Porin kanssa on ollut tässä toiminnassa tärkeää.

 

Vanha totuushan on, että kun mennään Poriin, siellä pistetään pärekoriin ja vedetään pitkin torii.

MSL-Tampereen yhteistyökumppanina Porissa järjestettävissä pärekorinheiton MM-kisoissa on Satakunnan Viikko.

 

Mutta ne pärekorinheiton kilpailut 23.6.2011.

 

Tässä MSL-Tampereen nettisivuille Jouni Koskelan toimesta kilpailupäivän iltana ilmestynyt uutinen:

”Juhannuksen läheisyys ja kaksi tuntia ennen kisaa alkanut kova sade verottivat osanottoa MSL-Tampereen piirikunnallisiin pärekorinheittokisoihin. Sivumyötäinen tuuli suosi heittäjiä niin, että kaikki heittäjät heittivät vuoden parhaat tuloksensa. Kilpailun voittanut Jouni Koskela heitti kuluvan vuoden maailman kärkituloksen 17.29. Tulos on Koskelan paras kahteen vuoteen.

Toiseksi heittänyt MSL-Tampereen puheenjohtaja Esko Erkkilä heitti pärekoria ensimmäistä kertaa ja saavutti heti hyvän tuloksen 14.01.

Tulokset:

1. Jouni Koskela 17.29 

2. Esko Erkkilä 14.01 

3. Ari Hirvikoski 13.50 

4. Tuomo Hakkarainen 13.13 

5. Harri Erkkilä 10.05 

6. Johannes Jonov 10.00 

7. Joona Koskela 7.60” 

 

 

 

 

Heittovälineenä on kaksisankainen ns. torikori. Pärekorin on oltava siinä kunnossa, kuin korintekijä on sen valmistanut, sillä mm. ilmastointiteipin käyttäminen korin reikien tukkimisessa on kielletty.

Heitto tapahtuu paikaltaan lankun takaa ja vauhtia – esimerkiksi pyörähdystä – ei saa käyttää.

Heittotekniikoita on tällä hetkellä kolme; alakautta heittäminen, kiekonheittäjän tapaan sivulta heittäminen ja eräät kokeneet heittourheilijat käyttävät yliolan heittoteknikkaa tyyliin ”keihäänheittäjä”.

Heittosektori on sama kuin kuulantyönnössä.

 

 

 

Heittopaikalle oli merkittynä naisten ME-heiton pituus eli 14.99 – ennätystä pitää hallussaan Helmi Hoppu sekä…

 

 

…miesten ME-heiton pituus 18.57, jota pitää hallussaan tämänkin kisan voittanut Jouni Koskela. Koskela heitti kisassa yhden todella pitkän heiton, mutta sektorirajojen ylittäneenä sitä ei luonnollisestikaan mitattu.

 

 

 

ME-mies Jouni Koskela käyttää kiekonheittotyyliä. Tässä hänen heittämänsä pärekori on kadonnut kuvan ulkopuolelle. Heittoa seuraavat vasemmalta Johannes Jonov, Harri Erkkilä sekä Ari Hirvikoski.

 

 

 

Alakautta tapahtuvaa heittoteknikkaa käyttävän Johannes Jonov`n tyylinäyte.

 

Kisan jälkeen näyttää siltä, että epävirallisen tarkastelun mukaan nyt pidetyn kisan ensikertalaiset sijoittuvat kaikkien aikojen maailmantilastossa miesten sarjassa seuraavasti:

 

• Esko Erkkilä sijalle 23 ja…
• …Harri Erkkilä sijalle 63

 

Pärekorinheiton avoimet Tampereen mestaruuskisat järjestetään Vaakonpuistossa 20.8.2011 klo 12.00 ja kesän MM-kisat sekä haasteottelu Tampere – Pori, Porin torilla 24.9.2011.

 

Tervetuloa mukaan!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunkiseudun kunnat aikovat rajoittaa asuinpaikan valintaa

Tiistai 3.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunkiseudun ehdotus rakentamisen rajoittamisesta haja-asutusalueilla on saanut alueen asukkaat takajaloilleen.

 

Protesti on ymmärrettävä, sillä määräyksillä rajoitettaisiin haja-asutusalueille tapahtuvaa rakentamista.

 

Käsitän, että kyseessä olisi perustuslain rikkominen, sillä kaikilla suomalaisilla on vapaa oikeus päättää asuinpaikkansa.

 

Tampereen kaupunkiseudun laatima ehdotus ”Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi” on nyt lausunnoilla alueen kunnissa eli Tampereella, Kangasalla, Lempäälässä, Vesilahdessa, Orivedellä, Pirkkalassa, Nokialla ja Ylöjärvellä.

 

Tampereen seudun kyläyhdistykset kokoontuivat torstaina 28.4.2011 Ahlmanille Tampereella ja linjasivat suhtautumisensa suunnitelmaan.

 

En päässyt tilaisuuteen, sillä olin täsmälleen samaan aikaan alustajana Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n järjestämässä eturauhassyöpää käsittelevässä yleisötilaisuudessa.

 

Ahlmanin kokouksen 77 osanottajaa olivat valinneet keskuudestaan työryhmän, joka vie asiaa eteenpäin ja hoitaa tiedotuksen.

 

Tässä on Ahlmanin kokouksen julkilausuma. Toivon, että sitä jaetaan mahdollisimman laajasti eteenpäin:

 

 

Tampereen seudun kyläyhdistysten yhteinen kokous

28.4.2011

 

JULKILAUSUMA

Tampereen seudun kylät erittäin huolissaan - seutuhallituksen ehdotus näivettäisi maaseudun ja sen kylät

 

Me Tampereen seudun kyläyhdistykset ja maaseudun muut asukkaat olemme erittäin huolestuneita seutuhallitukselle valmistelluista ns. seudullisista periaatteista yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi. Niiden hyväksyminen kunnissa tarkoittaisi maaseudun ja sen kylien näivettymistä. Periaatteet eivät edistä alueiden kehittymistä eivätkä niiden asukkaiden hyvinvointia. Koko seudun tasolla periaatteet väheksyvät kehitystekijää nimeltä vapaus. Siis yksilöllistä valinnan ja vastuun oikeutta.

 

Ihmettelemme, että asian valmistelussa ei ole kuultu lainkaan asianosaisia. Se näkyy tekstissä valitettavan yksipuolisena ja paikoin asenteellisena lähestymistapana. Osallisuus ja maaseutunäkökulma puuttuvat, vaikka kyseessä on maaseutualueiden elinvoimaisuus! Asiasta ei ole myöskään tiedotettu ja koko asia on pysynyt laajasti kuntalaisilta piilossa. Haluaisimme lisäksi kuulla tarkemmin, mihin asiallisiin perusteisiin näin rankka asumiseen puuttuminen perustuu.

 

Hyväksymme itse tavoitteen, eli rakentamisen ja asumisen järkevän ohjaamisen. Haluamme olla lain tarkoittamalla tavalla mukana kylien kaavoituksessa. Sen sijaan emme hyväksy, että tavoitteeseen pyritään rajoittamalla ihmisten oikeuksia moninaisin kielloin ja rajoituksin. Emme hyväksy, että demokraattista päätöksentekoa heikennetään siirtämällä päätöksentekoa luottamusmiehiltä virkamiehille.

 

Lähtökohtana tulisi olla se, että yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen pyrittäisiin hyvällä ja laadukkaalla maankäytön suunnittelulla yhteistyössä kylien ihmisten ja yhteisöjen kanssa. Kylien kaavoitus ja muu suunnittelu pitää saada ajan tasalle. Tästä on jo olemassa hyviä kokemuksia Tampereen Teknillisen Yliopiston arkkitehtiopetuksessa. Osallistuvalla kyläsuunnittelulla voidaan varmistaa yhdyskuntarakenteen toimivuus ja eheys. Kun kylissä on osoitettu rakennuspaikat ja niihin voidaan rakentaa, vähenee paine rakentamiseen kylien ulkopuolelle.

 

Suunnittelun on vastattava kuntalaisten tarpeisiin, mutta tarpeet tulee ensin tunnistaa. Pehmeät keinot tulee ottaa täysimääräisesti käyttöön ennen koviin keinoihin turvautumista. Perusoikeuksiin kuuluvia oikeuksia, kuten oikeutta valita oma asuinpaikkansa ei tule rajoittaa. Omistusoikeuteen esitetään puututtavaksi tavalla, jota yleinen etu ei edellytä. Tällaiset esitykset eivät kuulu oikeusvaltioon, eivätkä ne edistä kuntalaisten hyvinvointia. Myöskään MAL – sopimuksessa asetetut tavoitteet eivät edellytä tällaisten toimintatapojen hyväksymistä.

 

Vetoamme voimakkaasti Tampereen seudun kuntapäättäjiin, että seutuhallituksen lausunnolle lähettämiä periaatteita ei hyväksytä. Esitämme, että periaatteet valmistellaan uudelleen yhteistyössä niin, että arvostettaisiin asukkaiden ja yhteisöjen ajatuksia ja asiatuntemusta valmistelussa ja päätöksenteossa. Toivomme, että seutukunta voisi alueineen ja asukkaineen kokonaisuutena olla yksissä tuumin rakentamassa tämän alueen tulevaisuutta. Tämä ei ole pieni asia eikä tekninen asia.

Tämä asia testaa seudullisen yhteisvastuun. Tulemmeko kuulluiksi?

 

 

Kokouksen puolesta työryhmän jäsenet,

 

Matti Järvinen, pj Terälahden Seutu ry, Tampereen edustaja

Raili Naskali, pj Sankilan kyläyhdistys ry, Pirkkalan edustaja

Esa Alanne, pj Taivalkunnan kylät ry, Nokian edustaja

Hannu Karppila, MTK-Pirkanmaa, Kangasalan edustaja

Esko Arola, pj Takamaan kyläyhdistys ry, Ylöjärven edustaja

Ari Sutinen, Eräjärven kylä, Oriveden edustaja

Juha Kuisma, Lastusten vesihuolto-osuuskunta, Lempäälän edustaja

Marjukka-Lähdekorpi Ojala, Kylien yhteinen huomen-hanke, Vesilahden edustaja

Miika Bucktman, MHY Pohjois-Pirkan ja Länsi-Suomen Metsänomistajien liiton edustaja

Visa Merikoski, MTK-Pirkanmaan edustaja

Heikki Taulaniemi, asianajaja, Tampere

Anna Kulmakorpi, kyläasiamies, Kantri ry

 

Kokouksen 77 osallistujaa valitsivat työryhmän jäsenet asian eteenpäin viemistä ja tiedotusta varten.

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen kulttuuripalkinto Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaiselle

Sunnuntai 3.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli MSL-Tampere on vuodesta 2006 alkaen jakanut palkinnon henkilölle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

Palkinto on suomalainen vesuri. Vesuri kuvaa osaltaan sitä työtä, jota kulttuurin ja sivistystyön edelläkävijä joutuu tekemään, kun hän etenee yhteiskuntaa ympäröivässä ”viidakossa”.

Sentterissä keskiviikkona 30.3.2011 järjestetyssä juhlatilaisuudessa palkinnon sai tamperelainen toimistosihteeri ja kaupunginvaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen pitkäaikainen vapaaehtoistyö Tampereen kaupungin luottamuselimissä sekä useissa yhdistyksissä olivat perusteluja hänen palkitsemiselleen.

 

MSL-Tampere viittasi palkitsemisperusteluissaan myös siihen laajaan järjestötyöhön, jossa Rantaviita-Tiainen on ollut edistämässä kulttuuritoimintaa. Tämä työ on ollut edesauttamassa sivistyksellisen ja koulutuksellisen oikeudenmukaisuuden toteuttamista.

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen monivuotinen menestyksekäs toiminta on merkinnyt naisten tasa-arvon edistymistä.

Aikaisemmin vesuripalkinnon ovat saaneet kansanedustaja Mikko Alatalo, ex-kansanedustaja Sulo Aittoniemi, edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela, valokuvaaja Jukka Rautio ja viime vuonna toimitusjohtaja Arto Huhtinen.

 

 

Palkittu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen palkintoineen kukitettuna keskellä. 

MSL- Tampereen pitkäaikainen puheenjohtaja ja nyt hallituksessa tiedotusvastaavana toimiva Jouni Koskela (vasemmalla) sekä MSL-Tampereen nykyinen puheenjohtaja Esko Erkkilä (oikealla).

 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalo kysyy kokoomukselta ja demareilta: "Mikä kunta seuraavaksi lahtipenkkiin Pirkanmaalla?"

Keskiviikko 16.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustajat Klaus Pentti ja Mikko Alatalo olivat yleisön tavattavissa Wayne´s Coffeessa Tampereella Siperiassa maanantaina 14.3.2011.

Runsaan tunnin mittaisen tapahtuman oli järjestänyt Keskustan eduskuntaryhmä.

 

Tilaisuuden ”päätähdet” – Klaus Pentti (vasemmalla)ja Mikko Alatalo (keskellä) - pyysivät allekirjoittaneen eli Esko Erkkilän (oikealla) toimimaan tapahtuman juontajana ja suostuin tehtävään, sillä pidin sitä suurena luottamuksen osoituksena.

 

 

Mikko Alatalo avasi tilaisuuden ja esitti mielikappaleeni ”Viivy vielä hetki”. Alatalon eduskunta-avustaja Tero Mäenpää joutui toimimaan mikrofonin jalustana - hymysuin se Terolta sujui!

 

 

Klaus Pentti käytti ensimmäisen puheenvuoron.

 

Hän keskittyi puheenvuorossaan mm. seuraaviin asioihin:

• kotimainen ruuantuotanto on turvattu, sillä Eduskunta on päättänyt mm. alkuperämerkintöjen pakollisuudesta myös jalosteiden kohdalla.
• päättyvällä istuntokaudella saatiin Keskustan johdolla aikaiseksi mittava kotimainen energiapaketti. Sen avulla energiaomavaraisuutemme nousee ja se vähentää myös päästöjä
• kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen sekä energiapaketti merkitsevät, että kaikki Suomen pellot säilyvät viljelykäytössä ja metsien hoitaminen tehostuu

 

Mikko Alatalo esiintymässä livenä ilman kitaraa ja hänen takanaan Mikko, Jouni Ovaska, Pertti Hakanen sekä Päivi Hiltunen "kuvaversioina". 

Pyysin Mikkoa Alataloa käsittelemään ensimmäisessä puheenvuorossaan yrittäjyyttä ja siihen liittyviä seikkoja, sillä Mikko on Eduskunnassa esiintynyt ryhdikkäästi yrittäjien asialla.

Alatalo kertasi, että hän on itse koko ajan yrittäjä, joten yrittämisen haasteet ovat hänelle tuttuja.

Mikko Alatalo painotti erityisesti pienten yritysten merkitystä. Yhden hengen ja muutaman hengen yritysten toimeentuloedellytysten turvaaminen on tärkeää. Suuria yrityksiä tarvitaan, mutta päättäjät eivät saa unohtaa pienyritysten merkitystä.

Ministeri Jan Vapaavuoren keskittämisajatukset saivat molemmilta kansanedustajilta jyrkän tuomion.

On ollut muuten mukava todeta, että myös useat järkikokoomuslaiset ovat tuominneet Vapaavuoren ajaman keskittämislinjan.

Klaus Pentti ihmetteli, että joissakin kunnissa ympäristöviranomaiset ovat alkaneet soveltaa vapaavuorilaisia periaatteita, vaikka mitkään lait, asetukset tai säädökset eivät ole muuttuneet. Käsittämätöntä toimintaa!

Mikko Alatalo haastoi Pirkanmaan kokoomuslaiset ja demariehdokkaat tulemaan ulos koloistaan ja pyysi heitä vaalitaistelun aikana vastaamaan tämän jutun otsikkokysymykseen:

Minkä kunnan Pirkanmaan kokoomuslaiset ja demarit laittavat maakunnastaan ensimmäisenä lahtipenkkiin?

Tilaisuuden juontajana halusin tapahtuman aikana esitellä mukana olevat kansanedustajaehdokkaat ja tein heille henkilökohtaisen kysymyksen.

 

 

Jouni Ovaska oli paikalla ja tässä juontajan kanssa samassa kuvassa. 

Totesin, että Jounille koulutuskysymykset ovat eräs hänen painopistealueensa. Pyysin Jounia tarkentamaan ajatuksiaan.

Ovaska painotti tasa-arvoa koulutusmahdollisuuksien luomisessa. Hänen mielestään koulutusta tulee kehittää ja sille pitää antaa lisää resursseja.

- Kannan huolta nuorisosta ja kasvavasta työttömyydestä. Juuri tässä koulutus on keskeisellä sijalla, totesi Jouni Ovaska

 

 

Pertti Hakanen oli myös paikalla ja hän jakoi kuulijoille takuulla kotimaisesta kaurasta jalostettuja kaurahiutaleita.

 

Pertin keskeiset teemat ovat Isänmaa ja Perhe.

Tiedän, että Pertti Hakasen kolmas keskeinen teema on Ruokaturvallisuus ja sen vuoksi kysyinkin häneltä, että onko kaikki kotimainen ruoka lähiruokaa?

Hakanen totesi, että kaikki kotimainen ruoka on lähiruokaa. Turvallisen kotimaisen ruuan arvostus kasvaa päivittäinen mm. Saksan dioksiinikriisin ja Japanin ydinvoimalaonnettomuuden myötä.

Kotimaisen ruuan arvostuksen kohoaminen on Keskustan kannalta positiivinen seikka, sillä keskustalaiset ovat tehneet asian tiimoilta työtä koko poliittisen historiansa ajan.

Ehdokasesittelyn lopuksi Klaus Pentti kertoi tyttärensä Päivi Hiltusen ehdokkuudesta ja esitteli Päivin taustat sekä keskeisimmät poliittiset linjaukset.

Ehdokasesittelyn jälkeen pyysin Klaus Penttiä taustoittamaan Eduskunnan ja Keskustan verolinjauksia. Klaus teki sen tunnetulla taidollaan ja vakuuttavuudellaan.

Keskustan eduskuntaryhmän järjestämän tilaisuuden lopuksi esitin Mikko Alatalolle kulttuuria sekä Yleisradion ja maakuntaradioiden toimintaa koskevan kysymyksen.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenyys, Tulevaisuusvaliokunnan jäsenyys, Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnan varajäsenyys sekä Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston jäsenyys kansanedustajan tehtävien ohella antavat Mikolle pitävän pohjan arvioida kysymiäni asioita.

Mikko Alatalo vastasi kysymykseeni mm. näin:

• maakuntaradioiden lähetysajan lyhentäminen pitäisi saada korjattua, sillä tärkeiden ja merkittävien asioiden tapahtuminen ei ole sidottu Yleisradioväen työaikoihin tai maakuntaradioiden lähetysaikoihin
• TV2 tulee Mikon mukaan säilymään Tampereella. Se oli ensimmäinen asia, johon Mikko puuttui heti Yleisradion nykyisen pääjohtajan valinnan jälkeen.
• kulttuurin saralla tekijänoikeuksista on pidettävä kiinni. Mikko kertoi, että asiaa Keskustan eduskuntaryhmässä käsiteltäessä hän viittasi Keskustan eduskuntaryhmän kokoushuoneen seinällä olevaan Santeri Alkion muotokuvaan ja kysyi, että haluammeko tuon miehen ajatusten joutuvan tulevaisuudessa jonkun kansainvälisen mediakonsernin yksinoikeudeksi!

Wayne´s Coffeen kahvilayleisö antoi tilaisuuden jälkeen suosionosoitukset esiintyjille.

Olen tilaisuuden juontajana tyytyväinen, että saimme Keskustan eduskuntaryhmän nimissä kertoa ASIAA pirkanmaalaisille ja tamperelaisille.

Erityiskiitos Klaus Pentille ja Mikko Alatalolle hienosta tilaisuudesta!

 

-Esko Erkkilä-

Vahvaa Pirkanmaa-ASIAA Sentterissä

Lauantai 26.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry järjesti Sentterissä kaikille avoimen keskustelutilaisuuden keskiviikkona 23.2.2011. Tilaisuuden aiheena oli ”Pirkanmaa – Suomen toiseksi suurin maakunta”.

 

 

Tilaisuuden alustajina ja keskustelijoina olivat kansanedustaja Mikko Alatalo (keskellä), maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Ari Lamminmäki (vasemmalla) sekä maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Arto Pirttilahti (oikealla).

 

 

 

Sentterin alasali oli ääriään myöten täynnä keskustelua seuranneita innokkaita henkilöitä.

Olin paikalla ”kahvinkeittäjän” ominaisuudessa. Tehtävä oli kiireinen, mutta yhdessä Seija Alatalon kanssa pärjäsimme kohtuullisesti. Kahvinkeiton lomassa ehdin muistiinmerkitsemään panelistien mielipiteitä sekä ottamaan muutaman valokuvan.

 

 

Keskustelun johdattelijana toimi MSL-Tampereen tiedottaja Jouni Koskela.

 

Aluksi panelistit vastasivat juontajan kysymykseen, että mitkä ovat Pirkanmaan vahvuudet maakuntana.

Pirkanmaan vahvuuksia tarkasteltaessa on Tampere sen elimellinen osa ja se heijastui myös panelistien vastauksissa.

Alatalo, Lamminmäki ja Pirttilahti listasivat Pirkanmaan vahvuuksiksi mm. seuraavat seikat:

• Tampere on maakunnan keskuksena ja väestönkasvun vinkkelistä  houkutteleva kaupunki
• Tampereella on valtakunnallisesti keskeisen risteysaseman rooli maantie-, raide- sekä ilmaliikenteen osalta
• Tampereen vahva asema yliopisto- ja ammattikorkeakoulupaikkakuntana merkitsee koko maakunnan vetovoiman kasvamista
• Tampereen kulttuuritarjonta on ylivertaista
• Nokia-kysymys ravistelee juuri nyt Tamperetta vahvasti, mutta pitää muistaa, että ravistuksista nousee usein uusia mahdollisuuksia
• turvevarat yleisesti ja niiden hyödyntäminen jakavat mielipiteitä, mutta Pirkanmaalla ne on nähtävä merkittävänä energiatalouden omavaraisuuden takaajina sekä merkittävänä työllistäjänä
• Pirkanmaan isot vesistöt ovat maakunnalle merkittävä voimavara. Mm. niiden matkailullinen hyödyntäminen on vasta alkutaipaleella.
• maakunnan vahva ja elinvoimainen maa- sekä metsätalous ovat kiistatta koko Pirkanmaan vahvuus

Vahvuuksien vastapainoksi keskustelun johdattelija Jouni Koskela halusi panelistien listaavan myös Pirkanmaan heikkouksia. Listalle nousivat mm. seuraavat asiat ja näkökulmat:

• koko maakunnan kattavan palveluverkoston ylläpito tulee olemaan yhä haasteellisempaa. Asian hoitamiseksi on vakavasti harkittava työperäiseen maahanmuuttoon nykyistä sallivampaa linjaa?
• väestörakenteen vinoutuminen erityisesti maakunnan syrjäalueilla
• nykyinen yhteistyökyky maakunnan sisällä ei ole riittävä
• ”betonoidut” kuntarajat ovat eräissä asioissa järkevän toiminnan este
• Tampereen elinkeinorakenne on suhdanneherkkä maailmantalouden muutoksille

Pirttilahti, Lamminmäki ja Alatalo totesivat, että SDP:n raakelhiltusten ja kokoomuksen janvapaavuorten erikseen ja ehkä myös jo nyt yhdessä laatimat suunnitelmat sadasta kunnasta Suomeen ovat suuri uhka Pirkanmaalle. Vain vahva Keskusta pystyy ne uhat torjumaan.

Mikko Alatalo muistutti, että pirkanmaalainen näkemys on taisteltava voitolle myös Keskustan omassa eduskuntaryhmässä. Se vaatii taitoa ja yhteistyökykyä oman puolueen kansanedustajien kanssa.

Yliopistojen rahoituskysymykset puhuttivat panelisteja. Yksimielisesti panelistit totesivat, että kokoomus olisi palauttanut Suomeen kansalaiskoulu- ja oppikoulusysteemin, mutta Keskustan toiminta esti tämän.

Maakuntayliopistojen toimiminen projektirahoituksen turvin ei ole kestävä ratkaisu oli Lamminmäen, Pirttilahden sekä Alatalon yhteinen mielipide.

Kuntauudistuksista erityisesti Pirttilahdella oli positiivisia kokemuksia.

Huonosti onnistuneeksi kuntaliitokseksi otettiin esimerkiksi Kouvolassa ja sen lähikunnissa tehty kuntaliitos. Siellä 6.000 kuntien entistä virkamiestä nauttii nyt ainakin viiden vuoden koskemattomuutta, mutta monella heistä ei ole järkevää työtä. Näin kuntaliitoksia ei pidä suorittaa!

Kuntaliitoksissa asukkaiden pitää aktivoitua ja luoda elämää entiseen kotikuntaansa. Kolmannen sektorin toiminta on tärkeää, mutta on selvää, että yhteiskunnan vastuualueelle kuuluvia palveluja ei voida ujuttaa vapaaehtoistyön vastuulle.

Panelistit ja yleisö olivat hyvin aktiivisia maaseudun tulevaisuudesta, sillä se kiinnosti pääosin kaupunkilaisista kiinnostunutta yleisöä paljon. Lupaan, että palaan siihen teemaan jo tämän viikon aikana.

 

Kiitän...

 

 

Ari Lamminmäkeä,

 

 

Mikko Alataloa...

 

 

...ja Arto Pirttilahtea...

 

...hienosta keskustelusta. Sama keskustelu olisi paikallaan käydä myös laajemmilla foorumeilla.  Kiitän myös MSL-Tampereen tiedottaja Jouni Koskelaa, joka hienosti johdatteli tärkeää keskustelua.

 

-Esko Erkkilä-

Pohjola-Norden´lla on tärkeä rooli Suomen suuntautumisessa muihin Pohjoismaihin

Keskiviikko 2.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1924 perustettu Pohjola-Norden on Suomessa ainoa kansalaisjärjestö, jonka päätehtävänä on pohjoismainen yhteistyö.

Sen tärkein tehtävä on pohjoismaisen yhteistyön edistäminen ja Pohjoismaiden tunnetuksi tekeminen Suomessa.

Sain tammikuun lopulla olla läsnä tilaisuudessa, jossa Tampereen Pohjola-Norden ry:n hallituksen puheenjohtaja FT Eeva Tuokko kertoi kansalaisjärjestön toiminnasta. Tilaisuus pidettiin Sentterissä Tampereella.

Kyse oli Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n eli MSL-Tampereen järjestämästä tilaisuudesta.

Pohjola-Norden on kansalaisjärjestö, jolla on liittotoimiston lisäksi kattava piiri- ja 180 paikallisyhdistyksen paikallisyhdistysverkosto, Nuorisoliitto sekä 12 000 henkilöjäsentä.

Tampereen Pohjola-Norden ry:llä on 130 henkilöjäsentä. Mainittakoon, että Turun paikallisyhdistyksellä on 350 jäsentä. Tampereen paikallisyhdistys on suomenkielinen.

Norden-yhdistykset ovat vuosien mittaan tehneet useita pohjoismaisia aloitteita ja toimineet painostusryhmänä pohjoismaisen yhteistyön tiivistämisessä. Tunnetuimpia Norden-yhdistysten aloitteita ovat olleet Pohjolan passivapaus (1954), yhteiset työmarkkinat (1954) ja sosiaalietuudet (1955). Myöhempinä vuosina on myös solmittu mm. pohjoismainen kaksoisverotuksen estävä sopimus sekä pohjoismainen kielisopimus.

Kriitikoiden mielestä pohjoismainen yhteistyö on EU:n aikakaudella tullut tiensä päähän, mutta viimeaikaiset suunnitelmat mm. tutkimuksen, innovaatioiden ja puolustuspolitiikan alalla osoittavat, että pohjoismainen yhteistyö on tänäkin päivänä dynaamista, ajankohtaista ja tärkeää.

Tampereen Pohjola-Norden ry järjestää Pohjolan Pidot 23.03.2011. Silloin vietetään Pohjolan päivää, joka on myös virallisen pohjoismaisen yhteistyön sopimuksen eli 23.3.1962 allekirjoitetun Helsingin sopimuksen vuosipäivä.

Kiitän FT Eeva Tuokkoa mielenkiintoisesta esityksestä. Esityksen jälkeen käyty vilkas keskustelu osoitti, että Pohjola-Norden –toiminta kiinnostaa!

-Esko Erkkilä-

On varottava kamreerimaista otetta!

Keskiviikko 15.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Kamreeri on yritys- ja myös kuntamaailmassa tarpeellinen toimija organisaatiossa.

 

Kamreereja kutsutaan organisaatiokaavioissa controllereiksi, laskentapäälliköiksi, talouspäälliköiksi tai muilla vastaavilla termeillä – monesti kamreeripostin hoitajan titteli päättyy ”johtaja” –termiin.

 

Kamreeri ajattelee asioita kylmien numeroiden ja usein toteutuneiden lukujen perusteella.

 

Kamreerit tuijottavat tavallisesti siis historialukuja, sillä tulevaisuuden ennakointi kamreeri-näkökulman omaaville on vaikeaa - useimmiten mahdotonta

 

Kamreerista ei ole ylimmäksi päättäjäksi.

 

Seuraavien vaalien jälkeen Suomen on varottava, että kamreeri-ajattelu ei valtaa ylimpiä päättäjiämme.

 

Jos kamreerimainen ajattelu saa vallan valtakunnan johdossa, on kansalaisille tiedossa kylmää kyytiä. Leikkauslistat otetaan käyttöön ja aletaan leikata – näin menettelevät kamreerimaisesti ajattelevat johtajat.

 

Erityisesti lapsiperheiden, eläkeläisten, työttömien ja muutenkin heikompiosaisten kannalta on suuri vaara, että kamreeriajattelun omaavat puolueet ja henkilöt pääsevät päättäjän asemaan.

 

Kokoomus, demarit, vihreät ja hallituskipeydessään nyt myös perussuomalaiset liputtavat leikkauslistojen perään.

 

On suurta aihetta huoleen.

 

Keskusta on selkeästi linjannut, että leikkaukset ovat vihoviimeinen keino.

 

Toivon, että leikkauslistojen kärjessä olevat kansalaiset muistavat antaa tukensa puolueelle, joka ei tule kannattamaan kamreerimaista ajattelua eduskuntavaalien jälkeenkään.

 

Keskusta on valinnut eduskuntavaaliteemakseen ”Asiaa”.

 

Keskustan teema kertoo yksinkertaisuudessaan sen, että asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä.

 

Leikkauslistoille eivät saa kuulua lapsilisät, asumistuet, työttömyyskorvaukset eivätkä eläkkeet!

 

-Esko Erkkilä-