Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Vuonna 1921 paljastetun Tampereella sijaitsevan Vapaudenpatsaan mallina oli teologian ylioppilas Elias Simelius...

Tiistai 21.9.2021 - -Esko Erkkilä-

…joka vuonna 1926 muutti sukunimensä Simojoeksi.

 

 

IMG_3143.JPG

 

Eljas Simojoki on Simelius-nimisenä ollut myös samana vuonna eli 1921 paljastetun Lahden sankaripatsaan mallina - molemmat patsaat on veistänyt kuvanveistäjä Viktor Jansson.

 

Simojoki oli Isänmaallisen Kansanliikkeen kansanedustaja 1933 – 1939.

 

Elias Simojoki syntyi nykyisin Kalajoen kaupunkiin kuuluvalla Rautiossa vuonna 1899 ja kaatui Impilahden Koirinojalla 25.1.1940, kun oli käynyt lopettamassa pistoolinlaukauksella rintamien väliin Laatokan jäälle jääneen hevosen – neuvostoliittolaiset ampuivat Simojoen.

 

Suomalaiset pystyivät Talvisodassa pysäyttämään puna-armeijan etenemisen Koirinojalle – olen monesti käynyt Koirinojalla.

 

Simojoki on haudattuna Kiuruveden sankarihautausmaalle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vapaudenpatsas, Tampereen Vapaudenpatsas, Lahden sankaripatsas, Viktor Jansson, Elias Simelius, Elias Simojoki, IKL, Kiuruveden sankarihautausmaa, Koirinoja, Impilahden Koirinoja, Laatokka, Impilahti,

Tampere-talossa 25.8.2021 järjestetty Eläkeliiton 20. Liittokokouspäivien pääjuhla oli hieno kokemus!

Perjantai 27.8.2021 - -Esko Erkkilä-

IMG_2970.JPG

 

Tampere-talo loi arvokkaat puitteet Eläkeliiton 20. Liittokokouspäivien pääjuhlalle.

 

 

IMG_2946.JPG

 

Eläkeliiton piiriliput oli koottu esiintymislavalle tuomaan arvokkuutta pääjuhlaan.

 

 

IMG_2949.JPG

 

Edellispäivänä yksimielisesti Eläkeliiton puheenjohtajana jatkamaan valittu hallintotieteiden tohtori Raimo Ikonen toivotti juhlayleisön tervetulleeksi.

 

 

IMG_2955.JPG

 

”Harmonikalla komeasti” esittivät Harmonikkaliiton puheenjohtaja Kimmo Mattila ja Aino Ojakoski-Mattila.

 

 

IMG_2960.JPG

 

Tamperelainen naisvoimistelijaryhmä Minetit vieraili lavalla niin pikaisesti, että jopa kuvaaminen heistä epäonnistui – valitan!

 

 

IMG_29612.JPG

 

Tapahtuman suojelija Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen otti tervehdyksessään kantaa tammikuussa järjestettäviin hyvinvointialueiden vaaleihin, kohta valittavaan vanhusasiainvaltuutetun rooliin sekä kuntien Vanhusneuvostojen toimintaan.

 

 

IMG_2978.JPG

 

 

IMG_2987.JPG

 

Sorin Sirkus on tamperelainen nuorisosirkus ja juhlayleisö sai nauttia sen kahden taitajan esityksistä.

 

***

IMG_2989.JPG

 

IMG_2991.JPG

 

IMG_2994.JPG

 

IMG_2995.JPG

 

Pentti Hietasen musiikkiperhe viihdytti juhlayleisöä useilla esityksillään.

 

***

 

IMG_2997.JPG

 

Runotaiteilija Ritva Viitaniemi esitti kolme runoa.

 

 

IMG_3000.JPG

 

Pääjuhla päättyi Maamme-lauluun, mutta sitä ennen ooppera- ja oratoriolaulaja Anssi Hirvonen päätti esityksillään Eläkeliiton Liittokokouksen pääjuhlan.

 

 

IMG_2952.JPG

 

Kiitokset pääjuhlan juontaneelle Tampereen Teatterin näyttelijä Arttu Ratiselle, joka luotsasi pääjuhlamme nautittavaan lopputulokseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampere-talossa 25.8.2021 järjestetty Eläkeliiton 20. Liittokokouspäivien pääjuhla, Eläkeliitto, Tampere-talo, Anu Vehviläinen, Raimo Ikonen, Minetit, Sorin sirkus, Kimmo Mattila ja Aino Ojakoski-Mattila, runotaiteilija Ritva Viitaniemi, Pentti Hietanen,

Hyvinvointialueiden vaalit, vanhusasiavaltuutettu ja kuntien vanhusneuvostot

Torstai 26.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen oli eilen päättyneiden…

 

 

IMG_30012.JPG

 

…Eläkeliiton Liittokokouspäivien suojelija ja hän toi pääjuhlaamme valtiovallan tervehdyksen.

 

 

IMG_2966.JPG

 

 

Tervehdyksessään puhemies otti esille kolme poliittisesti ajankohtaista asiaa eli otsikossa mainitut;

 

  • hyvinvointialueiden ensi tammikuussa järjestettävät vaalit

  • vanhusasiavaltuutetun valinnan

  • kuntien vanhusneuvostojen toiminnan

 

Puhemies kannusti Eläkeliiton jäseniä aktiivisuuteen hyvinvointialueiden vaaleissa ja muistutti, että senioriväestön kannattaa olla kiinnostunut ehdokkuudesta noissa vaaleissa. Puhemies totesi, että varmaan monet läsnäolevat kutsuvat näitä vaaleja maakuntavaaleiksi!

 

Vanhusasiavaltuutettu valitaan lähiaikoina ja puhemies kehoitti Eläkeliittoa olemaan heti alusta alkaen yhteydessä valittavaan vanhusasiavaltuutettuun.

 

Kuntien vanhusneuvostoista puhemies Vehviläinen totesi, että niiden toiminta on kovin erilaista eri kunnissa.

 

 

IMG_2961.JPG

 

Olen puhemiehen kanssa samaa mieltä kaikista noista kolmesta asiasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hyvinvointialueiden vaalit, vanhusasiavaltuutettu, kuntien vanhusneuvostot, maakuntavaalit, eduskunnan puhemies, eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen, Eläkeliitto, Eläkeliiton Liittokokous 2021, Tampere-talo,

Eläkeliiton rantaonkijat käyttivät koko onginta-ajan saadakseen hyvän tuloksen

Keskiviikko 25.8.2021 - -Esko Erkkilä-

IMG_2933.JPG

 

Suomen suurimman eläkeläisjärjestön eli Eläkeliiton Liittokokous ja Kesäpäivät järjestettiin pienellä varaslähdöllä jo maanantaina 23.8.2021 ja varsinaiset kokoustapahtumat sekä kilpailut ajoittuivat pääosin eiliselle eli tiistaille 24.8.2021.

 

Pääjuhla on Tampere-talossa tänään eli keskiviikkona 25.8.2021.

 

**************************

 

IMG_2898.JPG

 

Me Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen vapaaehtoiset talkoolaiset saimme eilen vastata Eläkeliiton rantaongintakilpailujen järjestämisestä.

 

Järjestimme kilpailut Santalahden alueella Näsijärven rannalla.

 

Osanottajia kisoissa oli yli 30 innokasta onkijaa eri puolilta Suomea.

 

 

IMG_2902.JPG

 

 

IMG_2903.JPG

 

Osanottajat onkivat viiden metrin välein ja sopu oli erinomainen.

 

 

IMG_2894.JPG

 

Sää oli kuiva, mutta tuulinen ja Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen lippu tykkäsi rivakasta tuulesta; taustalla Särkänniemessä sijaitseva Näsinneula!

 

 

IMG_2917.JPG

 

Tässä samainen lippu henkilöautoni taustapeilin kautta kuvattuna – kuvan oikeassa ylälaidassa näkyy hieman Pispalan haulitornin rakenteita eli kulttuuriympäristössä saimme ongintakilpailut järjestää!

*****************

 

Meillä ei ollut käytössämme äänentoistolaitteita, mutta kovaäänisenä minulle lankesi tehtäväksi kuuluttaa osanottajille kilpailun eri vaiheiden etenemisestä – toki kilpailuajan alkamisesta ja sen loppumisesta ”kuulutimme” autojemme äänimerkkitorvilla!

 

 

Saaliskuviin, palkintoihin sekä palkintojenjakoon palaan loppuviikon aikana!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Eläkeliitto, Eläkeliiton Liittokokous ja Kesäpäivät 2021, Eläkeliiton rantaongintakilpailut, Näsinneula, Pispalan haulitorni, Näsijärvi, Santalahti Tampereella, Tampere-talo,

Ilomantsin mottitaistelujen päämuistomerkillä on useiden joukko-osastojen muistokiviä

Perjantai 30.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kyröläismatkallamme eräs matkamme pääkohteista oli Ilomantsin mottitaistelujen päämuistomerkki.

 

 

IMG_2467.JPG

 

Päämuistomerkki koostuu kahdesta 122 mm:n haupitsista, joiden keskellä on…

 

 

IMG_2453.JPG

…muistomerkin luonnetta kuvaava muistokivi asiaankuuluvine laattoineen.

 

 *****************

 

Tällä avaralla mäellä oli Jatkosodan loppuvaiheessa heinä-elokuussa 1944 tykkipatterin tulenjohtopaikka. Mäeltä oli hyvä näkyvyys 5,7 kilometrin päässä sijaitsevaan Hattuvaaraan, johon pyrkineiden vihollisjoukkojen hyökkäykset tykistökeskityksillä estettiin.

 

 

Muistomerkin on suunnitellut Sulo Leppänen ja se paljastettiin 27.9.1981.

 

 

*****************

 

 

Päämuistomerkin reunoilla on Ilomantsissa taistelleiden eri joukko-osastojen muistokiviä ja niistä voidaan todeta, että Ilomantsin taisteluihin osallistui useita joukko-osastoja eri puolilta Suomea.

 

 

IMG_2443.JPG

 

 

IMG_2444.JPG

 

 

IMG_2445.JPG

 

 

IMG_2446.JPG

 

 

IMG_2447.JPG

 

 

IMG_2448.JPG

 

 

IMG_2457.JPG

 

 

 

Ilomantsin taisteluja johti kenraalimajuri Erkki Johannes Raappana.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ilomantsin mottitaistelujen päämuistomerkillä on useiden joukko-osastojen muistokiviä, Ilomantsin mottitaistelujen päämuistomerkki, muistomerkin suunnittelija Sulo Leppänen, kenraalimajuri Erkki Raappana,

Lento-osasto Kuhlmeyn toiminta Immolan lentokentältä oli ratkaiseva apu jatkosodassa Suomelle

Lauantai 17.7.2021 - -Esko Erkkilä-

On mielestäni jäänyt aivan liian vähälle huomiolle se toiminta, jolla Adolf Hitlerin käskystä Virosta Suomeen 17.6.1944 saapunut ”Lento-osasto Kuhlmey” kunnostautui Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana.

Osastoa johti everstiluutnantti Kurt Kuhlmey ja vaikka hän ei itse lentänytkään Suomessa, oli hänen panoksensa johtajana ratkaiseva.

Osasto lensi Immolan kentältä ja se suoritti sieltä kaikkiaan 1 200 lentoa tuhoten sata viholliskonetta, kaksisataa tankkia sekä useita muita kohteita.

Lento-osasto Kuhlmeyn saavutuksia on myöhemmin yritetty vähätellä, mutta tuollainen vähättely kuuluu tavallaan asiaan, sillä saksalaisten avun vähättely kuuluu tiettyjen piirien ohjelmaan.

 

********************

 

IMG_2358.JPG

 

Saimme taannoisella Kyröläismatkallamme vierailla Immolan lentokentälle vuonna 1994 pystytetyllä muistomerkillä, joka kunnioittaa ”Lento-osasto Kuhlmeyn” toimintaa siellä.

 

 

IMG_2361.JPG

 

Muistomerkkiin kiinnitetyssä laatassa todetaan näin:

 

”Saksalainen lento-osasto Kuhlmey osallistui suomalaisten taistelulentäjien rinnalla tältä Immolan lentokentältä Karjalan Kannaksen torjuntataisteluihin kesällä 1944 vaikuttaen merkittävästi torjuntavoiton saavuttamiseen.”

 

IMG_2364.JPG

 

Muistokivessä on laatta, jossa on niiden saksalaislentäjien nimet, jotka kaatuivat Immolan kentältä tapahtuneiden sotatoimien seurauksena.

 

********************

 

Kurt Kuhlmey kuoli kenraalimajurina vuonna 1993 ja hänen hautajaisiinsa toimitettiin suomalainen seppele – surunvalittajien joukossa olivat mm. presidentti Martti Ahtisaari sekä Ilmavoimien komentaja Heikki Nikunen.

 

Mainittakoon, että Kuhlmeyn hautajaisissa hänen kunniamerkkitaulussaan oli ainoastaan suomalainen VR2.  Kuhlmey oli kylläkin sodan aikana saanut myös saksalaisen Rautaristin ritarimerkin, mutta siitä olisi sodan jälkeen pitänyt hioa pois hakaristi ja siihen Kuhlmey ei suostunut, joten se ei esiintynyt hänen kunniamerkkitaulussaan.

 

Immolassa on tärkeä palanen Suomen kunniakasta sotahistoriaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lento-osasto Kuhlmeyn toiminta Immolan lentokentältä oli ratkaiseva apu jatkosodassa Suomelle, Immolan lentokenttä, Lento-osasto Kuhlmey, Kurt Kuhlmey Martti Ahtisaari, Ilmavoimien komentaja Heikki Nikunen, presidentti Martti Ahtisaari, Adolf Hitler,

Kallan juurakoiden uudelleenkukittaminen on haasteellista, mutta toki se onnistuu!

Maanantai 12.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Kallat ovat eräs komeimmista kukkivista kasveista, mutta niiden uudelleenkukittaminen on haasteellista hommaa.

 

 

Oikeastaan kallan uudelleenkukittaminen on helppoa ja kustannuksiltaan edullista.

 

 

”Perusopetuksen” kallojen uudelleenkukittamisesta saimme eräältä virolaiselta taimikauppiaalta ja ohje oli se, että kallan kukkaruukkuun painellaan ruosteisia rautanauloja!

 

 

Rouva jatkokehitti tuota perusopetusta siten, että ylivuotiset kallanmukulat kieriteltiin rautasulfaattimönjässä ja siten saatiin mukuloihin riittävästi rautaa!

 

 

Tässä muutamia uunituoreita kuvia kukkivista kalloista, jotka ovat saaneet rautasulfaattikäsittelyn:

 

 

IMG_2313.JPG

 

 

IMG_2312.JPG

 

 

IMG_2314.JPG

 

 

IMG_2315.JPG

 

 

Rautasulfaattia saa kaikista rakennustarvikeliikkeistä ja ei maksa paljoa!

 

 

Suosittelen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kallan juurakoiden uudelleenkukittaminen on haasteellista mutta toki se onnistuu!, ruosteiset rautanaulat, rautasulfaatti,

On kiitoksen paikka, kun siihen on aihetta!

Lauantai 8.5.2021 - -Esko Erkkilä-

Omistan yli 10 vuoden ikäisen Ford Focuksen ja vasta sen mittaristossa sijaitsevan infotaulun sammuminen sai minut tietämään, että kyseessä on tuon automerkin perusvika.

 

Ford Focuksella on tavanomainen takuuaika, mutta maahantuoja on kuulemma myöntänyt mittaristolle poikkeuksellisesti kuusi vuotta kestävän vaihtotakuun.

 

En kuitenkaan päässyt tuon extra-vaihtotakuunkaan piiriin, sillä aikaa oli käyttöönotosta kulunut jo liikaa.

 

*******************

 

Merkkihuolto kertoi, että uusi mittaristo maksaa hieman yli 1 000 euroa, mutta onneksi sain sieltä vinkin käydä näyttämässä autoani…

 

 

 

IMG_1772.JPG

 

 

…Elehuolto Oy:n korjaamolla Tampereella.

 

Elehuolto on autoelektroniikan huoltoon ja korjaamiseen erikoistunut yritys. Sen korjauspalvelut kattavat eri automerkkien mittaristot, moottorinohjainlaitteet ja muut ohjausyksiköt. Yritys korjaa myös raskaan kaluston elektroniikkaa.

 

 

Ongelmani oli siinä mielessä paha, että keskipoika sekä Elehuolto Oy:n asiantuntija kertoivat, että matka saattaa loppua milloin vain ja missä vain.

 

 

 

Elehuolto korjasi infotaulun heti, mutta kertoi, että näyttö on rikki ja se on vaihdettava.

 

 

 

 

IMG_1774.JPG

 

 

Uusi näyttö tuli kahden päivän kuluttua ja sen paikallaanlaittaminen kesti vartin verran – nyt homma on taas kunnossa!

 

 

Mitäkö homma maksoi?

 

Mittariston poisottaminen, korjaaminen, takaisinlaittaminen, uusi näyttö, uuden näytön vaihtaminen mittaristoon, taas mittariston poisottaminen ja takaisinlaittaminen maksoivat yhteensä 250 euroa!

 

 

Mittaristossa sijaitseva infotaulu on tärkeä, sillä sen avulla toimii kello, ulkolämpömittari, matkamittari, trippimittari, se kertoo polttoaineen riittävyydestä ja monesta muusta seikasta – ilman sitä autolla-ajo on melkein mahdotonta!

 

 

Saamani palvelu oli erinomaista ja hinta oli enintään kohtuullinen, joten suosittelen autojen mittaristo-ongelmien korjaamisessa Tampereella Postitorvenkadulla sijaitsevan Elehuolto Oy:n palveluksien käyttämistä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: On kiitoksen paikka kun siihen on aihetta!, Elehuolto Oy, Ford Focus mittaristo-ongelma,

Yleinen työttömyyskassa YTK on ammattiliittokytkennöistä vapaa työttömyyskassa

Torstai 6.5.2021 - -Esko Erkkilä-

Yleinen työttömyyskassa YTK (aiemmin Yksityisalojen työttömyyskassa) on ammattiliittoihin sitoutumaton suomalainen työttömyyskassa.

 

Se on perustettu vuonna 1991, joten se täyttää tänä vuonna 30 vuotta.  YTK on jäsenmäärällä mitattuna Suomen suurin työttömyyskassa, sillä sen jäsenmäärä ylitti 12.4.2021 500 000 jäsentä.

 

YTK:n pääkonttori sijaitsee Loimaalla ja varsinkin alussa sitä kutsuttiin nimellä ”Loimaan kassa”!

 

*****************

 

Ammattiyhdistystaustaiset työttömyyskassat antavat mieluusti kuvan, että ne maksavat kokonaan työttömyysturvan rahoituksen, mutta niin ei suinkaan ole:

 

  • työttömyyskassojen maksuosuus on 5,5 %

  • valtion maksuosuus on 37,0 %

  • työttömyysvakuutusrahasto maksaa 57,5 % ja siitä työntekijöiden osuus on 1,9 %-yksikköä

 

 ****************

 

Olin työurani alussa jäsenenä Agrologien Liiton Työttömyyskassassa, mutta kun se liittyi ties minkä muun työttömyyskassan kanssa ties mihin muuhun, niin valitsin työttömyyskassakseni YTK:n ja olin valintaani tyytyväinen.

 

Jälkeenpäin ajatellen työttömyyskassaan liittymiseni ei ollut tarpeellista, sillä en ollut työurani aikana päivääkään työtön.

 

YTK:n jäsenmaksu oli aikanani kohtuullinen eli tasoa 60 – 90 euroa vuodessa, joten vakuutusmaksuni työttömyyden kohdatessa olisi ollut kohtuullinen – nyt YTK:n jäsenmaksu on 119 € vuodessa.

 

 

Kannustan liittymään YTK:n jäseneksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yleinen työttömyyskassa YTK on ammattiliittokytkennöistä vapaa työttömyyskassa, YTK, Loimaan kassa, Yleinen työttömyyskassa YTK,

Opetin Venäjän-poikaa pääsemään suosta eteenpäin!

Torstai 4.2.2021 - -Esko Erkkilä-

Nykyään pellot ovat niin kuivatettuja, että kyntö-, äestys- tai kylvöhommissa traktorit eivät jää mahastaan kiinni pelloille.  Osaltaan tämä on myös sen ansiota, että nykyviljelijöiden traktorit ovat nelivetoisia ja sen ansiosta ne pärjäävät myös kosteilla mailla.

 

 

Toista oli ennen ja mm. minä olen jäänyt Valmetillani mahastani kiinni mökkitontilla nykyisen lipputankomme kohdalla – eipä helpolla uskoisi!

 

 

Mieliinpainuvin aiheeseen liittyvä kokemukseni on Laatokalta Mantsinsaarelta, kun sai opettaa ”ruskipojan” pääsemään Belaruksellaan suosta pois suomalaisin konstein.

 

Kas näin se kävi:

 

Edesmennyt anoppini oli syntynyt Mantsinsaarella ja taas kerran olin käymässä hänen synnyinsijoillaan.

 

Siihen aikaan Mantsilla oleili keski-ikäinen venäläismies, jolla oli käytössään aito-Belarus.

 

Ylitimme Laatokan Pöllästä Mantsinsaarelle veneellä ja jatkoimme siitä Belarus-kyydillä Työmpäisiin eli siihen hiljentyneeseen kylään, jossa anoppini synninkodin rauniot sijaitsevat.

 

Paluumatkan teimme ”mutkin” Mantsin patterin kautta ja jossain vaiheessa jouduimme suolle, jonne Belaruksemme upposi mahaansa myöten.

 

Ruskipoika hätääntyi, mutta totesin, että ei mitään hätää ja ryhdyin hommiin – yhteistä kieltä ei toki löytynyt!

 

Belaruksessa oli hyvät oheisvarustukset, kuten terävä kirves ja riittävästi vahvaa kettinkiä.

 

Ohjasin ruskipoikaa kaatamaan vankan pystyynkuivaneen kuusen ja raahaamaan sen karsittuna traktorimme luo.

 

Laitoin muutaman metrin pituisen kuusenrangan Belaruksen takapyörän taakse ja sidoin sen takapyörään kettingillä – sen varoin, että kettinkisidos ei osunut venttitapin kohdalle.

 

Tämän jälkeen pyysin ruskipoikaa ajamaan hitaalla peruutusvaihteella vajaan metrin verran taaksepäin ja niinhän Belarus oli pelastettu suosta.

 

Nyt vaan kuusenlatvaa takapyörien etupuolelle ja Belarus oli pelastettu suosta.

 

 

Tulipahan tuossa taas kerran mieleen se suomalainen perustotuus, että…

 

 

…meillä pannaan konsteilla, mutta ei suurilla munilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Konsteilla mutta ei suurilla munilla, Mantsinsaari, Työmpäinen, Mantsin patteri, Pöllä, Lunkulansaari, Laatokka, Belarus,

Nyt riittää aineksia 45 asteen lumipenkoille!

Torstai 28.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Olen vuonna 1968 ollut suorittavassa roolissa ja seuraavana vuonna ohjaavassa roolissa, kun Instituutin käytäville on lapioitu lumipenkkoja 45 asteen kulmaan.

 

Oppi on juurtunut otolliseen maaperään, sillä nyt olen taas saanut omakohtaisesti virkistää silloin saatua oppia.

 

 

IMG_1356.JPG

 

 

IMG_1355.JPG

 

 

IMG_1354.JPG

 

 

Asian tiimoilta on annettava suuri tunnustus Pihahuolto Haapaniemi Oy:n lumenauraajille, jotka osaltaan ovat pitäneet omakotitalomme rasitteeksi kuuluvan jalkakäytävän lumesta puhtaana. Toki minulle on jäänyt lumipenkkojen muotoilu ja siihen on kulunutkin koko ”pitkänen päivä”!

 

Tampereella on kai kymmenen aluetta, joista Tampereen Infra Oy huolehtii seitsemän kunnossapidosta ja meille palokalliolaisille ”arpa” on suonut tätä tehtävää suorittamaan Pihahuolto Haapaniemi Oy.

 

Muuten; Tampereen Infra Liikelaitos – aluksi Tampereen Infratuotanto Liikelaitos – perustettiin vuonna 2009 ja sain olla tuon liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä 8 ja puoli vuotta, aluksi neljä vuotta sen varapuheenjohtajana.

 
*******************

 

Nyt lumentulo kuitenkin sais jo riittää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: 45 asteen lumipenkat, Pihahuolto Haapaniemi Oy, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen Infra Oy, Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta, Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja, Instituutti,

Teinkö turhan hankinnan?

Keskiviikko 30.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen toki omistanut kännykän ja tietokoneen ”vuosikymmeniä”, mutta kalenterikäyttöä en kummallakaan ole käyttänyt vaan kalenterikäytössä minulla on aina ollut tavallinen paperinen kalenteri.

 

IMG_1237.JPG

 

Ensi vuoden tarvetta varten hankin taas kerran A4-kokoisen kalenterin, sillä olen sellaisen käyttämiseen oppinut jo monena vuonna.

 

*****************

 

Tavallisesti seuraavan vuoden kalenterissani on hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta paljon merkintöjä tulevan vuoden menoiksi, mutta nyt niin ei ole!

 

 

IMG_1234.JPG

 

Ainoa ensi vuoden kalenterimerkintä uudessa kalenterissani on Eläkeliiton Liittokokous 7. – 9.6.2021.

 

Varsinainen Liittokokous järjestetään Tampereella 8. – 9.6.2021, mutta tiedän, että minulla on Liittokokoukseen liittyviä menoja jo 7.6.2021 ja kyse ei ole syntymäpäiväjuhlistani, jotka sattumalta liittyvät tuohon päivään!

 

Olin aikoinaan Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtaja sääntöjen sallimat kuusi vuotta vuosina 2013 -> 2018, mutta tuo ensi kesän Liittokokoukseen liittyvä tehtäväni ei suoranaisesti liity siihen, vaan olen Liittokokouksen kokoustyöryhmän puheenjohtaja.

 

******************

 

Ensi vuoden kalenterimerkinnät ovat kaikkien osalta vielä haaleita haaveita, sillä korona-tilanne on tyystin arvaamaton.

 

Sen vuoksi onkin aiheellista kysyä, että teinkö turhan hankinnan, kun ostin ensi vuoden kalenterin!

 

On enemmän kuin toivottavaa, että sairaanhoitohenkilöstön osalta alkaneet koronarokotukset saadaan nopeasti kaikkien osalta käyntiin ja pääsemme normaaliin elämään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eläkeliitto, Eläkeliiton Tampereen yhdistys, Eläkeliiton Liittokokous Tampereella 8. - 9.2021, Eläkeliiton Liittokokous Tampere-talossa 8. - 9.6.2021,

Viljakkalassa on ollut omatoimikirjasto jo kuusi vuotta!

Lauantai 5.12.2020 - -Esko Erkkilä-

viljakkalankirjasto2014.jpg

 

 

Katselin kuusi vuotta vanhoja facebook-päivityksiäni ja totesin, että olin 4.12.2014 face-päivittänyt erään uutisen otsikolla…

 

…”Hyväkin kello kuuluu joskus kauas!”

 

 

Saatesanoissa olin kuusi vuotta sitten todennut näin:

 

Päätimme Viljakkala-neuvostossa antaa kiitokset Ylöjärven kaupungin kirjastotoimelle siitä, kun Viljakkalan lähikirjastossa toteutetaan tavallisen kirjastotoiminnan lisäksi omatoimipalvelua.

Julkistimme asian ja pyydämme Viljakkalan kirjastossa asioivia allekirjoittamaan laatimamme adressin, jolla osoitetaan kiitokset Ylöjärven päättäjille.

Tänään Aamulehti julkisti hankkeemme.

Pitkähkö tekstimme kiitosadressissa kuuluu näin:

 

 

****************

 

 

Viljakkala-neuvoston kiitokset Ylöjärven kaupungille Viljakkalan kirjaston kehittämisestä

 

Toteamme tyytyväisyydellä, että Viljakkalaan perustettiin Pirkanmaan toinen omatoimiaukioloaikoja toteuttava lähikirjasto 15.9.2014. Omatoimikirjasto laajentaa perinteisen kirjaston käyttömahdollisuuksia ja suo kirjastopalvelujen saatavuuden myös niille, jotka eivät pääse kirjastoon sen tavanomaisina aukioloaikoina.

 

Ylöjärven kaupungin kirjastotoimelle on helppo antaa tunnustusta, sillä tarvittavat laitevalinnat ja koko toimintakonsepti tuntuvat onnistuneilta. Maakunnallisen PIKI-kirjastokortin soveltuvuus Viljakkalan omatoimikirjaston kulunvalvontaan on hyvä esimerkki yhtenäisen tietojärjestelmän palvelukyvystä laajan alueen asukkaiden palvelemiseksi.

 

On mieluisaa todeta, että Viljakkalan lähikirjastoa ja sen toimintaa käytetään referenssinä, kun oma-toimikirjastotoimintaa Suomessa laajennetaan. Viljakkalan lähikirjaston 17.000 nidettä ovat kunnioitettava määrä Viljakkalan kokoisen paikkakunnan kirjastovolyymille.

 

Lokakuu oli ensimmäinen täysi kuukausi omatoimikirjaston aikana ja silloin saavutettu n. 500 oma-toimikävijää osoittavat, että omatoimikirjasto on löytänyt myös asiakkaat – omatoimikävijöiden osuus lokakuussa oli n. kolmasosa Viljakkalan lähikirjaston lokakuun lainauksista.

 

Viljakkalalaisille kirjastonkäyttäjille on annettava suuri tunnustus siitä aktiivisuudesta, jolla omatoimikirjasto on otettu vastaan. Tunnustuksen ansaitsee myös se vastuullisuus, jolla Viljakkalan lähikirjaston asiakkaat ovat käyttäneet omatoimipalveluja.

 

Viljakkala-neuvosto kiittää Ylöjärven kaupungin kirjastopalveluja siitä aktiivisuudesta, jota se on osoittanut luodessaan Viljakkalaan omatoimikirjaston.

 

Viljakkala-neuvosto toivoo, että Ylöjärven kaupungin nämä toimet toimivat esimerkkinä myös kaupungin muille hallinnonaloille, jotta ne kehittäisivät toimintojaan siten, että myös

kaupungin keskustaajamien ulkopuoliset alueet voisivat kehittyä tasavertaisesti keskusta-alueiden kanssa.

 

Ylöjärvellä 27.11.2014

 

 

Viljakkala-neuvosto

 

Tiina Isosaari             Esko Erkkilä

puheenjohtaja            varapuheenjohtaja

**********************

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkalassa on ollut omatoimikirjasto jo kuusi vuotta!, Omatoimikirjasto, Omatoimikirjasto Viljakkalassa, Viljakkala-neuvosto, PIKI-kirjastokortti,

Ja heinä kaatuu!

Torstai 3.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Tutkailen vanhoja valokuviani ja niiden myötä palaan vuoteen 1964, jolloin kaadan yhdenhevosen vetämällä niittokoneella heinää synnyinkotini Välimäen pellolla.

 

Meillä kaadettiin 1950-luvulla heinä naapurin kanssa kahden hevosen vetämällä niittokoneella, mutta joskus 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa isäni hankki yhdenhevosen vetoisen niittokoneen.

 

Olin tuskin kymmenvuotias, kun aloitin niittohommat tuolla niittokoneella – isäni käveli niittokoneen perässä ja katsoi perään, jotta homma sujui laatuisasti.

 

 

IMG_1055.JPG

 

Kuva on vuodelta 1964 ja silloin pystyin jo itsenäisesti ajamaan Vappu-hevosemme vetämää niittokonetta.

 

 

Heinä kaadettiin yleensä iltapäivällä ja se sai olla kaadettuna yön yli ja vasta seuraavana päivänä se laitettiin seipäille.

 

Heinäseipäät meillä olivat kunnollisia ja ne eivät olleet mitään ”läpilyötäviä” heinäseipäitä.  Heinäseipäissä oli neljä runsaan metrin mittaista tappia ja jokaiselle tapille laitettiin kaksi hangollista heiniä kullekin - yksi hangollinen kummallekin puolelle seivästä!

 

Kahdeksan hangollisen jälkeen heinäseipäälle lyötiin hattulaakia ja se oli ensimmäinen ja ainoa läpilyöty heinälaaki.

 

En ole koskaan ymmärtänyt ja vielä vähemmän hyväksynyt sellaista heinäntekoa, jossa ns. heinäseipäillä on yksi olemattoman pieni tappi alhaalla ja kaikki heinälaakit ovat läpilyötyjä!  Näpertelyä sanon minä!

 

Kuvassa takana näette kunnollisia heinäseipäitä!

 

*******************

 

Takana näkyy myös meidän riihemme ja huomaamme, että riihelle tulee voimavirta, jota tarvittiin puimakoneen pyörittämiseksi.

 

Riihelle tuleva sähköjohto on vuosia sitten purettu, sillä riihellä ei enää tarvita sähkövirtaa.

 

*************

 

Kesä 1964 olikin viimeinen kotitilani töissä viettämäni kesä, sillä tammikuussa 1965 aloitin maatalousopintoni Osaran Maamieskoulussa ja sillä tiellä yhä olen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: heinänkaatoa vuonna 1964, heinänkaatoa yhden hevosen vetämällä niittokoneelle, heinäseipäät, heinäseiväs,

Maito se miehen tiellä pitää ja pitää kunnossa myös maatilan talouden!

Tiistai 10.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on ollut surullista seurata ruotsalaisen kauramaitoyhtiö Oatlyn maitoa rienaavaa markkinointia.

 

Kaura sinällään on hyvä elintarvikkeiden raaka-aine, mutta maidon kilpailijaksi siitä ei ole.

 

*********************

 

Maito ja maidontuottajat ovat suomalaisen maatalouden, kotieläintalouden, suomalaisen elintarviketeollisuuden ja suomalaisten ravinnonsaannin kulmakivi – sitä eivät ruotsalaiset markkinapellet pysty horjuttamaan.

 

Maito on osaltani ollut ensinnäkin monipuolinen elintarvike, mutta se on ollut keskeinen tekijä myös kotitilani taloudenpidossa ja sitä kautta mm. koulutukseni mahdollistaja.

 

 ***************

 

Kotitilani oli pientila, mutta muutaman lehmän avulla vanhempani pystyivät takaamaan itselleen ja kahdelle lapselleen kohtuullisen ja taloudellisesti turvatun elämän.

 

 

IMG_0878.JPG

 

Meillä tuotettu maito kuljetettiin ”sitolkkaremmillä” polkupyörään sidotulla maitotonkalla maantien varteen maitolavalle, josta se kuljetettiin avolavakuorma-autolla meijeriin Tampereelle.  Lehmien parhaana herumiskautena maitoa tuli jopa kaksi maitotonkallista joka päivä!

 

Maitotonkkaan kiinnitettiin lappu, jolla meijeristä tilattiin iltapäivän paluukuljetuksessa voita, juustoa ja/tai joppia eli kurria vasikoiden ravinnoksi.

 

Kuvassa etummaista polkupyörää kuljettaa äitini ja minulla on kyydissäni toinen maitotonkka – kuva lienee joskus vuoden 1963 tienoilta.

 

Ovat asiat muuttuneet, sillä 1960-luvun alkupuolella perheen elannon pystyivät takaamaan kolme lehmää, kun nykyisin lypsylehmiä tarvitaan vähintään 60 – 70, mutta mieluummin 200 - 300!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oatly, Oatlyn maitoa rienaava markkinointi, Maito se miehen tiellä pitää, maitotonkka, sitokkkaremmi,

Annika Saarikon voitto Keskustan puheenjohtajavaalissa luo vakautta ja ennustettavuutta valtakunnan politiikkaan

Maanantai 7.9.2020 - -Esko Erkkilä-

On osin ymmärrettävääkin, että Annika Saarikon voitto Keskustan puheenjohtajavaalissa on luonut myllerrystä hänen pääkilpailijaansa äänestäneiden keskuudessa. Annikan voitto oli kuitenkin niin ylivoimainen, että ”pulinat pois” ja nyt yhdessä rakentamaan ehyttä Keskustaa ja erityisesti ehyttä Suomea.

 

Annikan valinta Keskustan puheenjohtajaksi luo vakautta maamme poliittiseen elämään, sillä hän on luvannut, että hänen valintansa puheenjohtajaksi ei tule vaikuttamaan Keskustan ministeriryhmän kokoonpanoon.

 

Keskustan edellinen puheenjohtaja ilmoitti vielä puoluekokouksessakin, että hän harkitsee paluuta Keskustan ministeriryhmään kevään kuntavaalien jälkeen – nyt tämä epävarmuustekijä poistui, sillä edellinen puheenjohtajamme poistui Keskustan ministeriryhmän kokoonpanosta päättävien joukosta.

 

Keskustan hallituskumppanit, oppositio – ja tietysti myös keskustalaiset – voivat Annikan voiton jälkeen olla rauhallisia, sillä Keskustan hallitusryhmään ei ole tulossa muutoksia!

 

 

-Esko Erkkilä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskustan ministeriryhmä, Keskustan ministeriryhmään ei tule henkilömuutoksia, Annika Saarikko,

Kolmisen viikkoa vielä ehtii nauttimaan "kalenterivapaasta" elämästä!

Keskiviikko 6.5.2020 - -Esko Erkkilä-

En varmaan ole ainoa, joka korona-kriisin alkaessa mieluusti veti henskelit niiden kalanterissa olleiden kokousten, tilaisuuksien, tapaamisten, toritapahtumien, matkojen ja kaikenlaisten kissanristiäisten päälle, joita eri instanssit olivat suunnitelleet kunkin meidän päämme menoksi!

 

On ollut mukavaa ja huoletonta elämää, kun joka iltana tai jopa keskipäivällä ei ole ollut kalenterimenoja!

 

Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä hallitus on linjannut, että kesäkuun alusta alkaen on epidemiologisen arvion perusteella mahdollista lieventää henkilömäärärajoitusta nykyisestä 10 henkilöstä enintään 50 henkilöön.

 

Hallituksen päätös merkinnee, että erilaisten populoiden puheenjohtajat, sihteerit, toiminnanjohtajat, markkinavastaavat ja puuhamiehet nyt kuumeisesti pohtivat, että milloin kutsutaan koolle eri yhdistysten ja muiden organisaatioiden hallitukset, johtokunnat, erilaiset työryhmät, ohjausryhmät ja jopa kevät- tai vuosikokoukset!

 

Vastuuhenkilöiden pohdinnat merkitsevät, että monen kalenterivapaus on mennyt ja kalenterit täyttyvät erilaisista kokouksista!

 

*****************

 

Ai niin, tuo kalenterivapauden menetys koskee puheenjohtajana myös minua, sillä nyt on alettava pohdiskelemaan, että milloin Ylöjärven kaupungin luottamushenkilöelin Viljakkala-neuvosto kokoontuu ja milloin järjestämme Vipu-Viljakkala ry:n vuosikokouksen.

 

Kalenterivapaus oli aivan liian lyhytaikainen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kalenterivapaus, kalenterivapaa elämä, kalenterivapaaelämä päättyy 1.6.2020, hallituksen kokous, johtokunnan kokous, Viljakkala-neuvosto, Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvosto, Vipu Viljakkala ry,

Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen oli Eduskuntatalon istuntosalissa äitinsä olkapään yli heiluttavan pojan eno!

Perjantai 6.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Olin viime tiistaina eli 3.12.2019 käymässä Eläkeliiton Pirkanmaan piirin järjestämällä matkalla tutustumassa mm. Eduskuntataloon.

 

IMG_5900.JPG

 

Istuntosalissa on viisi Wäinö Aaltosen veistämää veistosta, joista keskimmäinen nimi on ”Tulevaisuus”.

 

Veistossarja on valmistunut 1930 – 1932.

 

Ihmettelin, että Eduskuntatalon opas ei tuntenut tuon veistoksen alkuperää ja jouduinkin kertomaan sen hänelle.

 

IMG_5903.JPG

 

Tässä hieman tarkemmin tuon veistoksen taustatiedot.

 

Naismallina Wäinö Aaltoselle oli tämän veistoksen veistämisessä sisarensa Lempi Aaltonen, joka jo silloin oli avioliitossa runoilija Aaro Hellaakosken kanssa.

 

Lempi ja Aaro Hellaakoskella oli kaksi lasta eli Katri ja Eero ja heistä Eero oli mallina tuossa enonsa veistämässä ”Tulevaisuus” –patsaassa.

 

Eero Hellaakoski oli sitten aikoinaan hermo- ja mielitauteihin erikoistunut lääkäri.

 

Nuo patsaat tuotiin Eduskunnan istuntosaliin lokakuussa 1932.

 

Eero Hellaakoski syntyi vuonna 1929, joten hän oli veistoksen syntyvaiheessa alle 3-vuotias – Eero Hellaakoski kuoli vuonna 2019.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen, akateemikko Wäinö Aaltonen, Lempi Aaltonen, Lempi Hellaakoski, Aaro Hellaakoski, Eero Hellaakoski, Eduskunta, Eduskunnan istuntosali, Eduskunnan istuntosalin veistokset,

Pitihän sitä Toripolliisia käydä tervehtimässä!

Perjantai 29.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Tein 27.11.2019 päivämatkan Ouluun, kun osallistuin Eläkeliiton sellaisilla jäsenilleen järjestämään koulutustilaisuuteen, jotka ovat kotikaupungeissaan/kotikunnissaan Vanhusneuvostojen jäseniä.

 

Olen Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtaja ja Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäsen, joten katsoin suorastaan velvollisuudekseni osallistua omin kustannuksin koulutustilaisuuteen.

 

Tarkasti ottaen aloitin matkani jo edellispäivänä, sillä muuten en olisi ehtinyt koulutustilaisuuteen ajoissa.

 

 

IMG_5754.JPG

 

Tampereelta tiistaina eli 26.11.2019 klo 22.11 lähteneessä yöjunassa oli hyvin tilaa, sillä matkaajia oli liikkeellä Oulua kohti vähän.

 

 

IMG_5749.JPG

 

Kokkolassa minäkin pidin jaloittelutaon ja samaa teki myös toisiinsa rakastuneet romaaninuoret – he halusivat välttämättä, että otan heistä muutaman valokuvan ja tässä yksi niistä valokuvista; toimitan kaikki ottamani valokuvat heidän antamaansa sähköpostiosoitteeseen!

Voi kuinka söpöä!

 

 

IMG_5756.JPG

 

Ouluun saapuessani oli vielä pimeää, mutta pitihän sitä luonnollisesti käydä tapaamassa Toripolliisia.

 

Toripolliisi on nyt perin hankalassa paikassa, sillä Oulun Kauppahallissa on menossa tämän vuoden alussa alkanut remontti, joka kaventaa Toripolliisin lähipiiriä.

 

Toripolliisi on kuvanveistäjä Kaarlo Mikkosen vuonna 1987 luoma patsas ja se kuuluu oleellisena osana Oulun katuelämään. Nimensä patsas on saanut torilla vuosina 1934 – 1979 toimineista kolmesta toripoliisista, jotka valvoivat alueella järjestystä.

 

 

IMG_5758.JPG

 

Koulutustilaisuutemme oli Oulun pääkirjastossa ja se on ulkoa sekä…

 

 

IMG_5762.JPG

 

…sisältä komea kokonaisuus!

Oulun kirjastossa en ole aikaisemmin käynytkään, mutta sen vieressä sijaitsevassa Oulun Teatterissa kylläkin, sillä siellä aikoinaan järjestimme asiakkaillemme "korruptiotapahtumia"!

 

 

IMG_5761.JPG

 

 

Oulun pääkirjaston erikoisuus on se, että henkilökunta saapuu paikalle vasta klo 10.00 ja sitä ennen puolitoistatuntinen on asiakkaiden omatoimiaikaa!

 

 

IMG_5760.JPG

 

Oulun pääkirjaston vieressä sijaitsee paljon minullekin muistoja touva entinen Hotelli Vaakuna, jossa olen monet kerrat saanut yöpyä työelämäni aikana – nyt hotelli on kolmenkymmenen vuoden ikään ehtiessään täydellisen remontin kohteena.

 

 

IMG_5782.JPG

 

Ehkä joskus toiste palaan koulutustilaisuudessa saamaamme ”oppiin”, mutta paluumatkan alkaessa otin vielä tämän kuvan Oulun rautatieasemarakennuksesta  - rakennus lienee suojelukohde, mutta matkustajien kannalta se on mahdollisimman epäkäytännöllinen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toripolliisi, Oulun Kauppahallin remontti, Oulun Vaakunan remontti, Oulun rautatieasemarakennus, Vanhusneuvostokoulutus, Vanhusneuvostot, Kaarlo Mikkonen, kuvanveistäjä Kaarlo Mikkonen, Oulun Kirjasto, Oulun Teatteri, Kirjaston omatoimiaika,

Mitä yhteistä on muumien luojalla Tove Janssonilla ja Tampereella sijaitsevalla Vapaudenpatsaalla?

Tiistai 8.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Kiittelen käyntiäni 29.9.2019 Mäntän Serlachius-museo Gustavissa, sillä sen pihalla oleva…
 
 
 

IMG_4737.JPG
 
 
…”Poika ja kala” –veistos johdatteli minut aivan uusille urille suomalaisen kuvanveistostaiteen tuntemisessa!
 

 
Vuonna 1935 Mänttään hankittu ”Poika ja kala” veistos on kuvanveistäjä Viktor Janssonin samana vuonna tekemä taideteos.
 
 
        simojoki2.jpg

 

 
Samainen Viktor Jansson on vuonna 1921 Tampereen Hämeenpuistoon pystytetyn ”Vapaudenpatsaan” luoja – patsas on Vapaussotamme muistomerkki.

 
 
Vapaudenpatsaan mallina toimi Elias Simojoki, jonka sukunimi oli vuoteen 1926 saakka Simelius.
 
Simojoki oli IKL:n kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen. Koulutukseltaan Simojoki oli pappi.
 
Simojoki oli syntynyt 1899 Rautiossa – Rautio liittyi Kalajokeen vuonna 1973. Opin työvuosieni alkuvaiheessa tuntemaan Raution mukavaksi pitäjäksi. Nykyään Kalajoki ja sen myötä Rautio luetaan kuuluviksi Pohjois-Pohjanmaalle, mutta minun ajatusmaailmassani molemmat ovat yhä edelleen Keski-Pohjanmaalla sijaitsevia paikkakuntia.
 
Elias Simojoki toimi Talvisodan aikana rykmentin pastorina JR39:ssä.
 
Suomalaiset saivat pysäytettyä Neuvostoliiton hyökkäyksen Koirinojalle Sortavalan ja Impilahden välille, jonne rintamalinjat vakiintuivat tammikuun 1940 aikana.
 
Rintamalinjojen väliin jäi haavoittunut hevonen, joka tuskissaan makasi Laatokan jäällä. Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset yrittivät ampumalla lopettaa hevosen kärsimykset, mutta eivät onnistuneet.
 
Elias Simojoki meni kärsivän hevosen luo ja lopetti sen pistoolinlaukauksella. Sen jälkeen Neuvostoliiton sotilaat ampuivat Simojoen ja niin Kiuruveden papista tuli yksi Talvisotamme sankarivainajista.

 

Ja nyt tämän juttuni otsikkoon:

 

Kuvanveistäjä Viktor Jansson oli muumeistaan tunnetun Tove Janssonin isä!

 

Olen vetänyt Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenille ainakin viisi patsaskävelyä Tampereella ja harmittelen, että en ole aikaisemmin tuntenut Viktor Janssonin ja Tove Janssonin sukulaisuussuhdetta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Poika ja kala, Serlachius-museot, Serlachius Gustav-museo, Viktor Jansson, Tove Jansson, Tove Janssonin isä, Vapaudenpatsas, Vapaudenpatsas Tampere, Elias Simojoki, Laatokka,

Vanhemmat kirjoitukset »