Kiitokset Helsingin pormestari Juhana Vartiaiselle selväsanaisesta koronalinjauksesta!

Torstai 16.12.2021 - -Esko Erkkilä-

Helsingin pormestari Juhana Vartiainen liittyi eilen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun kanssa siihen päättäjien joukkoon, jolla on realistinen kuva yhä pahenevasta koronatilanteesta.

 

Pormestari Vartiainen vetosi eilen Helsingin kaupungin koronainfossa voimakkaasti rokotusten puolesta.

 

Vartiaisen esitystä referoidaan laajasti eilen julkaistussa Yle Uutisten artikkelissa ja lainaan tässä joitain kohtia Vartiaisen esityksestä:

 

• Vartiainen vetosi rokottamattomiin, kun kehotti kaikkia, joiden rokotesuoja on vielä puutteellinen, hakeutumaan rokotukseen viipymättä

• Vartiainen totesi, että rokottamattomilla koronan ilmaantuvuusluku on viimeisen 14 vuorokauden aikana 1 059 sataatuhatta asukasta kohden. Vastaava luku on yhden annoksen saaneilla 370, kaksi annosta saaneilla 306 ja kolme annosta saaneilla 82

• keskeistä pormestari Vartiaisen esityksessä oli, kun hän vetosi sosiaali- ja terveysalan työntekijöihin, jotka eivät ole vielä ottaneet rokotteita. Hallitus on esittänyt tartuntatautilakiin väliaikaista muutosta, jolla rokottamattomien sotealan työntekijöiden käyttö työntekijöinä kielletään.

– Sotealan työntekijöiden rokottautumisvelvollisuus on siis tulossa, ja    siihen kannattaa nyt oikeasti valmistautua, Vartiainen sanoi.

-       Kehotan menemään rokotukseen pikaisesti ja varmistamaan työnteon jatkumisen mahdollisuuden. On varmistettava, että virus ei pääse leviämään hoitohenkilökunnan kautta.

 

Kiitän pormestari Juhana Vartiaista puheenvuorostaan ja luotan, että sen tuloksena iso joukko uppiniskaisia koronarokotusten vastustajia arvioi toimintaansa uudelleen ja kiiruhtaa rokotuksiin!

 

-Esko Erkkilä-

Pääsin henkilökohtaisesti antamaan kiitokset!

Sunnuntai 12.12.2021 - -Esko Erkkilä-

SDP järjesti eilen yleisötilaisuuden Ylöjärvellä Villan Kaupan pihassa, jossa pääesiintyjänä oli pääministeri Sanna Marin – piipahdin paikalla!

 

 

Tilaisuuden aluksi pääministeri poseerasi…

 

 

 

…puoluetovereidensa kanssa yhteiskuvissa, mutta sen jälkeen…

 

 

 

…hän nousi puhujalavalle ja piti ajankohtaisen poliittisen katsauksen, jossa kertasi demareiden aikaansaannokset nykyisen hallituksen aikana.

 

Poliittinen katsaus oli SDP:n puheenjohtajan esittämää ja siinä ei ollut Suomen pääministerin sovittelevia aatoksia.

 

 

Pääministeri puhui varsin pitkään ja perusteli aluevaalien tärkeyttä. 

 

********************

 

Perusteluissa arvostin sitä, että pääministeri Marin peräänkuulutti valittavilta aluevaltuutetuilta johtamiskykyä. Olen jatkuvasti todennut, että sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat kyllä osaavat vaatia turhankin laajoja panostuksia ”nippelikysymyksiin”, mutta on suuri vaara, että hyvinvointialueiden johtamiseen tarvittavia ominaisuuksia on vain harvoilla aluevaaliehdokkailla.

 

****************

 

Yleisötilaisuuden lopuksi onnistuin pääsemään pääministerin lähietäisyydelle ja annoin siinä hänelle sekä erikseen mainiten myös puolustusministeri Antti Kaikkoselle tunnustusta edellispäivänä hyvinhoidetusta hävittäjähankintakysymyksestä!

 

 

Sitä hieman mielessäni kummastelin, että pääministeri ei ottanut hävittäjähankintakysymystä lainkaan esille puheessaan!

-Esko Erkkilä-

Pyhäinmiestenpäivästä pyhäinpäiväksi

Lauantai 6.11.2021 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään kirkkovuoden neljänneksi suosituinta kirkkopyhää eli pyhäinpäivää.

 

Pyhäinpäivällä on pitkä historia, sillä ensimmäiset tiedot nykypäiväiseen pyhäinpäivään viittaavasta päivästä ovat 300-luvulta, jolloin alettiin viettämään yhteistä muistopäivää kuolleiden kristittyjen muistoksi.

 

 

Suomessa pyhäinpäivästä tuli vainajien muistolle omistettu päivä vasta 1800-luvulla.

 

 

Pyhäinpäivää vietettiin entisaikaan kiinteällä paikalla eli marraskuun 1. päivänä, mutta vuonna 1955 päivä siirrettiin työviikolta lauantaille eli nykyiselle paikalleen.

 

 

Pyhäinpäivää kutsuttiin vuoteen 1967 saakka pyhäinmiestenpäiväksi, mutta tuolloin nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa – toki pidempääkin versiota näköjään edelleen käytetään.

 

 

 

Tein eilen iltapäivällä hautausmaakierroksen Viljakkalan hautausmaalla ja kierroksen aikana sytytin kynttilöitä läheisteni sekä sukulaisteni haudoille.

 

 

 

 

Päätin kierrokseni muualle haudattujen läheisten muistokivelle, jonne sytytin muistokynttilän ja ajattelin erityisesti Kälviälle haudattua anoppiani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vuonna 1921 paljastetun Tampereella sijaitsevan Vapaudenpatsaan mallina oli teologian ylioppilas Elias Simelius...

Tiistai 21.9.2021 - -Esko Erkkilä-

…joka vuonna 1926 muutti sukunimensä Simojoeksi.

 

 

 

Eljas Simojoki on Simelius-nimisenä ollut myös samana vuonna eli 1921 paljastetun Lahden sankaripatsaan mallina - molemmat patsaat on veistänyt kuvanveistäjä Viktor Jansson.

 

Simojoki oli Isänmaallisen Kansanliikkeen kansanedustaja 1933 – 1939.

 

Elias Simojoki syntyi nykyisin Kalajoen kaupunkiin kuuluvalla Rautiossa vuonna 1899 ja kaatui Impilahden Koirinojalla 25.1.1940, kun oli käynyt lopettamassa pistoolinlaukauksella rintamien väliin Laatokan jäälle jääneen hevosen – neuvostoliittolaiset ampuivat Simojoen.

 

Suomalaiset pystyivät Talvisodassa pysäyttämään puna-armeijan etenemisen Koirinojalle – olen monesti käynyt Koirinojalla.

 

Simojoki on haudattuna Kiuruveden sankarihautausmaalle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampere-talossa 25.8.2021 järjestetty Eläkeliiton 20. Liittokokouspäivien pääjuhla oli hieno kokemus!

Perjantai 27.8.2021 - -Esko Erkkilä-

 

Tampere-talo loi arvokkaat puitteet Eläkeliiton 20. Liittokokouspäivien pääjuhlalle.

 

 

 

Eläkeliiton piiriliput oli koottu esiintymislavalle tuomaan arvokkuutta pääjuhlaan.

 

 

 

Edellispäivänä yksimielisesti Eläkeliiton puheenjohtajana jatkamaan valittu hallintotieteiden tohtori Raimo Ikonen toivotti juhlayleisön tervetulleeksi.

 

 

 

”Harmonikalla komeasti” esittivät Harmonikkaliiton puheenjohtaja Kimmo Mattila ja Aino Ojakoski-Mattila.

 

 

 

Tamperelainen naisvoimistelijaryhmä Minetit vieraili lavalla niin pikaisesti, että jopa kuvaaminen heistä epäonnistui – valitan!

 

 

 

Tapahtuman suojelija Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen otti tervehdyksessään kantaa tammikuussa järjestettäviin hyvinvointialueiden vaaleihin, kohta valittavaan vanhusasiainvaltuutetun rooliin sekä kuntien Vanhusneuvostojen toimintaan.

 

 

 

 

 

Sorin Sirkus on tamperelainen nuorisosirkus ja juhlayleisö sai nauttia sen kahden taitajan esityksistä.

 

***

 

 

 

 

Pentti Hietasen musiikkiperhe viihdytti juhlayleisöä useilla esityksillään.

 

***

 

 

Runotaiteilija Ritva Viitaniemi esitti kolme runoa.

 

 

 

Pääjuhla päättyi Maamme-lauluun, mutta sitä ennen ooppera- ja oratoriolaulaja Anssi Hirvonen päätti esityksillään Eläkeliiton Liittokokouksen pääjuhlan.

 

 

 

Kiitokset pääjuhlan juontaneelle Tampereen Teatterin näyttelijä Arttu Ratiselle, joka luotsasi pääjuhlamme nautittavaan lopputulokseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hyvinvointialueiden vaalit, vanhusasiavaltuutettu ja kuntien vanhusneuvostot

Torstai 26.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen oli eilen päättyneiden…

 

 

 

…Eläkeliiton Liittokokouspäivien suojelija ja hän toi pääjuhlaamme valtiovallan tervehdyksen.

 

 

 

 

Tervehdyksessään puhemies otti esille kolme poliittisesti ajankohtaista asiaa eli otsikossa mainitut;

 

• hyvinvointialueiden ensi tammikuussa järjestettävät vaalit

• vanhusasiavaltuutetun valinnan

• kuntien vanhusneuvostojen toiminnan

 

Puhemies kannusti Eläkeliiton jäseniä aktiivisuuteen hyvinvointialueiden vaaleissa ja muistutti, että senioriväestön kannattaa olla kiinnostunut ehdokkuudesta noissa vaaleissa. Puhemies totesi, että varmaan monet läsnäolevat kutsuvat näitä vaaleja maakuntavaaleiksi!

 

Vanhusasiavaltuutettu valitaan lähiaikoina ja puhemies kehoitti Eläkeliittoa olemaan heti alusta alkaen yhteydessä valittavaan vanhusasiavaltuutettuun.

 

Kuntien vanhusneuvostoista puhemies Vehviläinen totesi, että niiden toiminta on kovin erilaista eri kunnissa.

 

 

 

Olen puhemiehen kanssa samaa mieltä kaikista noista kolmesta asiasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eläkeliiton rantaonkijat käyttivät koko onginta-ajan saadakseen hyvän tuloksen

Keskiviikko 25.8.2021 - -Esko Erkkilä-

 

Suomen suurimman eläkeläisjärjestön eli Eläkeliiton Liittokokous ja Kesäpäivät järjestettiin pienellä varaslähdöllä jo maanantaina 23.8.2021 ja varsinaiset kokoustapahtumat sekä kilpailut ajoittuivat pääosin eiliselle eli tiistaille 24.8.2021.

 

Pääjuhla on Tampere-talossa tänään eli keskiviikkona 25.8.2021.

 

**************************

 

 

Me Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen vapaaehtoiset talkoolaiset saimme eilen vastata Eläkeliiton rantaongintakilpailujen järjestämisestä.

 

Järjestimme kilpailut Santalahden alueella Näsijärven rannalla.

 

Osanottajia kisoissa oli yli 30 innokasta onkijaa eri puolilta Suomea.

 

 

 

 

 

Osanottajat onkivat viiden metrin välein ja sopu oli erinomainen.

 

 

 

Sää oli kuiva, mutta tuulinen ja Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen lippu tykkäsi rivakasta tuulesta; taustalla Särkänniemessä sijaitseva Näsinneula!

 

 

 

Tässä samainen lippu henkilöautoni taustapeilin kautta kuvattuna – kuvan oikeassa ylälaidassa näkyy hieman Pispalan haulitornin rakenteita eli kulttuuriympäristössä saimme ongintakilpailut järjestää!

*****************

 

Meillä ei ollut käytössämme äänentoistolaitteita, mutta kovaäänisenä minulle lankesi tehtäväksi kuuluttaa osanottajille kilpailun eri vaiheiden etenemisestä – toki kilpailuajan alkamisesta ja sen loppumisesta ”kuulutimme” autojemme äänimerkkitorvilla!

 

 

Saaliskuviin, palkintoihin sekä palkintojenjakoon palaan loppuviikon aikana!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ilomantsin mottitaistelujen päämuistomerkillä on useiden joukko-osastojen muistokiviä

Perjantai 30.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kyröläismatkallamme eräs matkamme pääkohteista oli Ilomantsin mottitaistelujen päämuistomerkki.

 

 

 

Päämuistomerkki koostuu kahdesta 122 mm:n haupitsista, joiden keskellä on…

 

 

…muistomerkin luonnetta kuvaava muistokivi asiaankuuluvine laattoineen.

 

 *****************

 

Tällä avaralla mäellä oli Jatkosodan loppuvaiheessa heinä-elokuussa 1944 tykkipatterin tulenjohtopaikka. Mäeltä oli hyvä näkyvyys 5,7 kilometrin päässä sijaitsevaan Hattuvaaraan, johon pyrkineiden vihollisjoukkojen hyökkäykset tykistökeskityksillä estettiin.

 

 

Muistomerkin on suunnitellut Sulo Leppänen ja se paljastettiin 27.9.1981.

 

 

*****************

 

 

Päämuistomerkin reunoilla on Ilomantsissa taistelleiden eri joukko-osastojen muistokiviä ja niistä voidaan todeta, että Ilomantsin taisteluihin osallistui useita joukko-osastoja eri puolilta Suomea.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilomantsin taisteluja johti kenraalimajuri Erkki Johannes Raappana.

 

 

-Esko Erkkilä-

Lento-osasto Kuhlmeyn toiminta Immolan lentokentältä oli ratkaiseva apu jatkosodassa Suomelle

Lauantai 17.7.2021 - -Esko Erkkilä-

On mielestäni jäänyt aivan liian vähälle huomiolle se toiminta, jolla Adolf Hitlerin käskystä Virosta Suomeen 17.6.1944 saapunut ”Lento-osasto Kuhlmey” kunnostautui Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana.

Osastoa johti everstiluutnantti Kurt Kuhlmey ja vaikka hän ei itse lentänytkään Suomessa, oli hänen panoksensa johtajana ratkaiseva.

Osasto lensi Immolan kentältä ja se suoritti sieltä kaikkiaan 1 200 lentoa tuhoten sata viholliskonetta, kaksisataa tankkia sekä useita muita kohteita.

Lento-osasto Kuhlmeyn saavutuksia on myöhemmin yritetty vähätellä, mutta tuollainen vähättely kuuluu tavallaan asiaan, sillä saksalaisten avun vähättely kuuluu tiettyjen piirien ohjelmaan.

 

********************

 

 

Saimme taannoisella Kyröläismatkallamme vierailla Immolan lentokentälle vuonna 1994 pystytetyllä muistomerkillä, joka kunnioittaa ”Lento-osasto Kuhlmeyn” toimintaa siellä.

 

 

 

Muistomerkkiin kiinnitetyssä laatassa todetaan näin:

 

”Saksalainen lento-osasto Kuhlmey osallistui suomalaisten taistelulentäjien rinnalla tältä Immolan lentokentältä Karjalan Kannaksen torjuntataisteluihin kesällä 1944 vaikuttaen merkittävästi torjuntavoiton saavuttamiseen.”

 

 

Muistokivessä on laatta, jossa on niiden saksalaislentäjien nimet, jotka kaatuivat Immolan kentältä tapahtuneiden sotatoimien seurauksena.

 

********************

 

Kurt Kuhlmey kuoli kenraalimajurina vuonna 1993 ja hänen hautajaisiinsa toimitettiin suomalainen seppele – surunvalittajien joukossa olivat mm. presidentti Martti Ahtisaari sekä Ilmavoimien komentaja Heikki Nikunen.

 

Mainittakoon, että Kuhlmeyn hautajaisissa hänen kunniamerkkitaulussaan oli ainoastaan suomalainen VR2.  Kuhlmey oli kylläkin sodan aikana saanut myös saksalaisen Rautaristin ritarimerkin, mutta siitä olisi sodan jälkeen pitänyt hioa pois hakaristi ja siihen Kuhlmey ei suostunut, joten se ei esiintynyt hänen kunniamerkkitaulussaan.

 

Immolassa on tärkeä palanen Suomen kunniakasta sotahistoriaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kallan juurakoiden uudelleenkukittaminen on haasteellista, mutta toki se onnistuu!

Maanantai 12.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Kallat ovat eräs komeimmista kukkivista kasveista, mutta niiden uudelleenkukittaminen on haasteellista hommaa.

 

 

Oikeastaan kallan uudelleenkukittaminen on helppoa ja kustannuksiltaan edullista.

 

 

”Perusopetuksen” kallojen uudelleenkukittamisesta saimme eräältä virolaiselta taimikauppiaalta ja ohje oli se, että kallan kukkaruukkuun painellaan ruosteisia rautanauloja!

 

 

Rouva jatkokehitti tuota perusopetusta siten, että ylivuotiset kallanmukulat kieriteltiin rautasulfaattimönjässä ja siten saatiin mukuloihin riittävästi rautaa!

 

 

Tässä muutamia uunituoreita kuvia kukkivista kalloista, jotka ovat saaneet rautasulfaattikäsittelyn:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rautasulfaattia saa kaikista rakennustarvikeliikkeistä ja ei maksa paljoa!

 

 

Suosittelen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On kiitoksen paikka, kun siihen on aihetta!

Lauantai 8.5.2021 - -Esko Erkkilä-

Omistan yli 10 vuoden ikäisen Ford Focuksen ja vasta sen mittaristossa sijaitsevan infotaulun sammuminen sai minut tietämään, että kyseessä on tuon automerkin perusvika.

 

Ford Focuksella on tavanomainen takuuaika, mutta maahantuoja on kuulemma myöntänyt mittaristolle poikkeuksellisesti kuusi vuotta kestävän vaihtotakuun.

 

En kuitenkaan päässyt tuon extra-vaihtotakuunkaan piiriin, sillä aikaa oli käyttöönotosta kulunut jo liikaa.

 

*******************

 

Merkkihuolto kertoi, että uusi mittaristo maksaa hieman yli 1 000 euroa, mutta onneksi sain sieltä vinkin käydä näyttämässä autoani…

 

 

 

 

 

…Elehuolto Oy:n korjaamolla Tampereella.

 

Elehuolto on autoelektroniikan huoltoon ja korjaamiseen erikoistunut yritys. Sen korjauspalvelut kattavat eri automerkkien mittaristot, moottorinohjainlaitteet ja muut ohjausyksiköt. Yritys korjaa myös raskaan kaluston elektroniikkaa.

 

 

Ongelmani oli siinä mielessä paha, että keskipoika sekä Elehuolto Oy:n asiantuntija kertoivat, että matka saattaa loppua milloin vain ja missä vain.

 

 

 

Elehuolto korjasi infotaulun heti, mutta kertoi, että näyttö on rikki ja se on vaihdettava.

 

 

 

 

 

 

Uusi näyttö tuli kahden päivän kuluttua ja sen paikallaanlaittaminen kesti vartin verran – nyt homma on taas kunnossa!

 

 

Mitäkö homma maksoi?

 

Mittariston poisottaminen, korjaaminen, takaisinlaittaminen, uusi näyttö, uuden näytön vaihtaminen mittaristoon, taas mittariston poisottaminen ja takaisinlaittaminen maksoivat yhteensä 250 euroa!

 

 

Mittaristossa sijaitseva infotaulu on tärkeä, sillä sen avulla toimii kello, ulkolämpömittari, matkamittari, trippimittari, se kertoo polttoaineen riittävyydestä ja monesta muusta seikasta – ilman sitä autolla-ajo on melkein mahdotonta!

 

 

Saamani palvelu oli erinomaista ja hinta oli enintään kohtuullinen, joten suosittelen autojen mittaristo-ongelmien korjaamisessa Tampereella Postitorvenkadulla sijaitsevan Elehuolto Oy:n palveluksien käyttämistä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yleinen työttömyyskassa YTK on ammattiliittokytkennöistä vapaa työttömyyskassa

Torstai 6.5.2021 - -Esko Erkkilä-

Yleinen työttömyyskassa YTK (aiemmin Yksityisalojen työttömyyskassa) on ammattiliittoihin sitoutumaton suomalainen työttömyyskassa.

 

Se on perustettu vuonna 1991, joten se täyttää tänä vuonna 30 vuotta.  YTK on jäsenmäärällä mitattuna Suomen suurin työttömyyskassa, sillä sen jäsenmäärä ylitti 12.4.2021 500 000 jäsentä.

 

YTK:n pääkonttori sijaitsee Loimaalla ja varsinkin alussa sitä kutsuttiin nimellä ”Loimaan kassa”!

 

*****************

 

Ammattiyhdistystaustaiset työttömyyskassat antavat mieluusti kuvan, että ne maksavat kokonaan työttömyysturvan rahoituksen, mutta niin ei suinkaan ole:

 

• työttömyyskassojen maksuosuus on 5,5 %

• valtion maksuosuus on 37,0 %

• työttömyysvakuutusrahasto maksaa 57,5 % ja siitä työntekijöiden osuus on 1,9 %-yksikköä

 

 ****************

 

Olin työurani alussa jäsenenä Agrologien Liiton Työttömyyskassassa, mutta kun se liittyi ties minkä muun työttömyyskassan kanssa ties mihin muuhun, niin valitsin työttömyyskassakseni YTK:n ja olin valintaani tyytyväinen.

 

Jälkeenpäin ajatellen työttömyyskassaan liittymiseni ei ollut tarpeellista, sillä en ollut työurani aikana päivääkään työtön.

 

YTK:n jäsenmaksu oli aikanani kohtuullinen eli tasoa 60 – 90 euroa vuodessa, joten vakuutusmaksuni työttömyyden kohdatessa olisi ollut kohtuullinen – nyt YTK:n jäsenmaksu on 119 € vuodessa.

 

 

Kannustan liittymään YTK:n jäseneksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Opetin Venäjän-poikaa pääsemään suosta eteenpäin!

Torstai 4.2.2021 - -Esko Erkkilä-

Nykyään pellot ovat niin kuivatettuja, että kyntö-, äestys- tai kylvöhommissa traktorit eivät jää mahastaan kiinni pelloille.  Osaltaan tämä on myös sen ansiota, että nykyviljelijöiden traktorit ovat nelivetoisia ja sen ansiosta ne pärjäävät myös kosteilla mailla.

 

 

Toista oli ennen ja mm. minä olen jäänyt Valmetillani mahastani kiinni mökkitontilla nykyisen lipputankomme kohdalla – eipä helpolla uskoisi!

 

 

Mieliinpainuvin aiheeseen liittyvä kokemukseni on Laatokalta Mantsinsaarelta, kun sai opettaa ”ruskipojan” pääsemään Belaruksellaan suosta pois suomalaisin konstein.

 

Kas näin se kävi:

 

Edesmennyt anoppini oli syntynyt Mantsinsaarella ja taas kerran olin käymässä hänen synnyinsijoillaan.

 

Siihen aikaan Mantsilla oleili keski-ikäinen venäläismies, jolla oli käytössään aito-Belarus.

 

Ylitimme Laatokan Pöllästä Mantsinsaarelle veneellä ja jatkoimme siitä Belarus-kyydillä Työmpäisiin eli siihen hiljentyneeseen kylään, jossa anoppini synninkodin rauniot sijaitsevat.

 

Paluumatkan teimme ”mutkin” Mantsin patterin kautta ja jossain vaiheessa jouduimme suolle, jonne Belaruksemme upposi mahaansa myöten.

 

Ruskipoika hätääntyi, mutta totesin, että ei mitään hätää ja ryhdyin hommiin – yhteistä kieltä ei toki löytynyt!

 

Belaruksessa oli hyvät oheisvarustukset, kuten terävä kirves ja riittävästi vahvaa kettinkiä.

 

Ohjasin ruskipoikaa kaatamaan vankan pystyynkuivaneen kuusen ja raahaamaan sen karsittuna traktorimme luo.

 

Laitoin muutaman metrin pituisen kuusenrangan Belaruksen takapyörän taakse ja sidoin sen takapyörään kettingillä – sen varoin, että kettinkisidos ei osunut venttitapin kohdalle.

 

Tämän jälkeen pyysin ruskipoikaa ajamaan hitaalla peruutusvaihteella vajaan metrin verran taaksepäin ja niinhän Belarus oli pelastettu suosta.

 

Nyt vaan kuusenlatvaa takapyörien etupuolelle ja Belarus oli pelastettu suosta.

 

 

Tulipahan tuossa taas kerran mieleen se suomalainen perustotuus, että…

 

 

…meillä pannaan konsteilla, mutta ei suurilla munilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt riittää aineksia 45 asteen lumipenkoille!

Torstai 28.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Olen vuonna 1968 ollut suorittavassa roolissa ja seuraavana vuonna ohjaavassa roolissa, kun Instituutin käytäville on lapioitu lumipenkkoja 45 asteen kulmaan.

 

Oppi on juurtunut otolliseen maaperään, sillä nyt olen taas saanut omakohtaisesti virkistää silloin saatua oppia.

 

 

 

 

 

 

 

 

Asian tiimoilta on annettava suuri tunnustus Pihahuolto Haapaniemi Oy:n lumenauraajille, jotka osaltaan ovat pitäneet omakotitalomme rasitteeksi kuuluvan jalkakäytävän lumesta puhtaana. Toki minulle on jäänyt lumipenkkojen muotoilu ja siihen on kulunutkin koko ”pitkänen päivä”!

 

Tampereella on kai kymmenen aluetta, joista Tampereen Infra Oy huolehtii seitsemän kunnossapidosta ja meille palokalliolaisille ”arpa” on suonut tätä tehtävää suorittamaan Pihahuolto Haapaniemi Oy.

 

Muuten; Tampereen Infra Liikelaitos – aluksi Tampereen Infratuotanto Liikelaitos – perustettiin vuonna 2009 ja sain olla tuon liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä 8 ja puoli vuotta, aluksi neljä vuotta sen varapuheenjohtajana.

 

Nyt lumentulo kuitenkin sais jo riittää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Teinkö turhan hankinnan?

Keskiviikko 30.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen toki omistanut kännykän ja tietokoneen ”vuosikymmeniä”, mutta kalenterikäyttöä en kummallakaan ole käyttänyt vaan kalenterikäytössä minulla on aina ollut tavallinen paperinen kalenteri.

 

 

Ensi vuoden tarvetta varten hankin taas kerran A4-kokoisen kalenterin, sillä olen sellaisen käyttämiseen oppinut jo monena vuonna.

 

*****************

 

Tavallisesti seuraavan vuoden kalenterissani on hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta paljon merkintöjä tulevan vuoden menoiksi, mutta nyt niin ei ole!

 

 

 

Ainoa ensi vuoden kalenterimerkintä uudessa kalenterissani on Eläkeliiton Liittokokous 7. – 9.6.2021.

 

Varsinainen Liittokokous järjestetään Tampereella 8. – 9.6.2021, mutta tiedän, että minulla on Liittokokoukseen liittyviä menoja jo 7.6.2021 ja kyse ei ole syntymäpäiväjuhlistani, jotka sattumalta liittyvät tuohon päivään!

 

Olin aikoinaan Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtaja sääntöjen sallimat kuusi vuotta vuosina 2013 -> 2018, mutta tuo ensi kesän Liittokokoukseen liittyvä tehtäväni ei suoranaisesti liity siihen, vaan olen Liittokokouksen kokoustyöryhmän puheenjohtaja.

 

******************

 

Ensi vuoden kalenterimerkinnät ovat kaikkien osalta vielä haaleita haaveita, sillä korona-tilanne on tyystin arvaamaton.

 

Sen vuoksi onkin aiheellista kysyä, että teinkö turhan hankinnan, kun ostin ensi vuoden kalenterin!

 

On enemmän kuin toivottavaa, että sairaanhoitohenkilöstön osalta alkaneet koronarokotukset saadaan nopeasti kaikkien osalta käyntiin ja pääsemme normaaliin elämään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalassa on ollut omatoimikirjasto jo kuusi vuotta!

Lauantai 5.12.2020 - -Esko Erkkilä-

 

 

Katselin kuusi vuotta vanhoja facebook-päivityksiäni ja totesin, että olin 4.12.2014 face-päivittänyt erään uutisen otsikolla…

 

…”Hyväkin kello kuuluu joskus kauas!”

 

 

Saatesanoissa olin kuusi vuotta sitten todennut näin:

 

Päätimme Viljakkala-neuvostossa antaa kiitokset Ylöjärven kaupungin kirjastotoimelle siitä, kun Viljakkalan lähikirjastossa toteutetaan tavallisen kirjastotoiminnan lisäksi omatoimipalvelua.

Julkistimme asian ja pyydämme Viljakkalan kirjastossa asioivia allekirjoittamaan laatimamme adressin, jolla osoitetaan kiitokset Ylöjärven päättäjille.

Tänään Aamulehti julkisti hankkeemme.

Pitkähkö tekstimme kiitosadressissa kuuluu näin:

 

 

****************

 

 

Viljakkala-neuvoston kiitokset Ylöjärven kaupungille Viljakkalan kirjaston kehittämisestä

 

Toteamme tyytyväisyydellä, että Viljakkalaan perustettiin Pirkanmaan toinen omatoimiaukioloaikoja toteuttava lähikirjasto 15.9.2014. Omatoimikirjasto laajentaa perinteisen kirjaston käyttömahdollisuuksia ja suo kirjastopalvelujen saatavuuden myös niille, jotka eivät pääse kirjastoon sen tavanomaisina aukioloaikoina.

 

Ylöjärven kaupungin kirjastotoimelle on helppo antaa tunnustusta, sillä tarvittavat laitevalinnat ja koko toimintakonsepti tuntuvat onnistuneilta. Maakunnallisen PIKI-kirjastokortin soveltuvuus Viljakkalan omatoimikirjaston kulunvalvontaan on hyvä esimerkki yhtenäisen tietojärjestelmän palvelukyvystä laajan alueen asukkaiden palvelemiseksi.

 

On mieluisaa todeta, että Viljakkalan lähikirjastoa ja sen toimintaa käytetään referenssinä, kun oma-toimikirjastotoimintaa Suomessa laajennetaan. Viljakkalan lähikirjaston 17.000 nidettä ovat kunnioitettava määrä Viljakkalan kokoisen paikkakunnan kirjastovolyymille.

 

Lokakuu oli ensimmäinen täysi kuukausi omatoimikirjaston aikana ja silloin saavutettu n. 500 oma-toimikävijää osoittavat, että omatoimikirjasto on löytänyt myös asiakkaat – omatoimikävijöiden osuus lokakuussa oli n. kolmasosa Viljakkalan lähikirjaston lokakuun lainauksista.

 

Viljakkalalaisille kirjastonkäyttäjille on annettava suuri tunnustus siitä aktiivisuudesta, jolla omatoimikirjasto on otettu vastaan. Tunnustuksen ansaitsee myös se vastuullisuus, jolla Viljakkalan lähikirjaston asiakkaat ovat käyttäneet omatoimipalveluja.

 

Viljakkala-neuvosto kiittää Ylöjärven kaupungin kirjastopalveluja siitä aktiivisuudesta, jota se on osoittanut luodessaan Viljakkalaan omatoimikirjaston.

 

Viljakkala-neuvosto toivoo, että Ylöjärven kaupungin nämä toimet toimivat esimerkkinä myös kaupungin muille hallinnonaloille, jotta ne kehittäisivät toimintojaan siten, että myös

kaupungin keskustaajamien ulkopuoliset alueet voisivat kehittyä tasavertaisesti keskusta-alueiden kanssa.

 

Ylöjärvellä 27.11.2014

 

 

Viljakkala-neuvosto

 

Tiina Isosaari             Esko Erkkilä

puheenjohtaja            varapuheenjohtaja

**********************

-Esko Erkkilä-

Ja heinä kaatuu!

Torstai 3.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Tutkailen vanhoja valokuviani ja niiden myötä palaan vuoteen 1964, jolloin kaadan yhdenhevosen vetämällä niittokoneella heinää synnyinkotini Välimäen pellolla.

 

Meillä kaadettiin 1950-luvulla heinä naapurin kanssa kahden hevosen vetämällä niittokoneella, mutta joskus 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa isäni hankki yhdenhevosen vetoisen niittokoneen.

 

Olin tuskin kymmenvuotias, kun aloitin niittohommat tuolla niittokoneella – isäni käveli niittokoneen perässä ja katsoi perään, jotta homma sujui laatuisasti.

 

 

 

Kuva on vuodelta 1964 ja silloin pystyin jo itsenäisesti ajamaan Vappu-hevosemme vetämää niittokonetta.

 

 

Heinä kaadettiin yleensä iltapäivällä ja se sai olla kaadettuna yön yli ja vasta seuraavana päivänä se laitettiin seipäille.

 

Heinäseipäät meillä olivat kunnollisia ja ne eivät olleet mitään ”läpilyötäviä” heinäseipäitä.  Heinäseipäissä oli neljä runsaan metrin mittaista tappia ja jokaiselle tapille laitettiin kaksi hangollista heiniä kullekin - yksi hangollinen kummallekin puolelle seivästä!

 

Kahdeksan hangollisen jälkeen heinäseipäälle lyötiin hattulaakia ja se oli ensimmäinen ja ainoa läpilyöty heinälaaki.

 

En ole koskaan ymmärtänyt ja vielä vähemmän hyväksynyt sellaista heinäntekoa, jossa ns. heinäseipäillä on yksi olemattoman pieni tappi alhaalla ja kaikki heinälaakit ovat läpilyötyjä!  Näpertelyä sanon minä!

 

Kuvassa takana näette kunnollisia heinäseipäitä!

 

*******************

 

Takana näkyy myös meidän riihemme ja huomaamme, että riihelle tulee voimavirta, jota tarvittiin puimakoneen pyörittämiseksi.

 

Riihelle tuleva sähköjohto on vuosia sitten purettu, sillä riihellä ei enää tarvita sähkövirtaa.

 

*************

 

Kesä 1964 olikin viimeinen kotitilani töissä viettämäni kesä, sillä tammikuussa 1965 aloitin maatalousopintoni Osaran Maamieskoulussa ja sillä tiellä yhä olen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maito se miehen tiellä pitää ja pitää kunnossa myös maatilan talouden!

Tiistai 10.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on ollut surullista seurata ruotsalaisen kauramaitoyhtiö Oatlyn maitoa rienaavaa markkinointia.

 

Kaura sinällään on hyvä elintarvikkeiden raaka-aine, mutta maidon kilpailijaksi siitä ei ole.

 

*********************

 

Maito ja maidontuottajat ovat suomalaisen maatalouden, kotieläintalouden, suomalaisen elintarviketeollisuuden ja suomalaisten ravinnonsaannin kulmakivi – sitä eivät ruotsalaiset markkinapellet pysty horjuttamaan.

 

Maito on osaltani ollut ensinnäkin monipuolinen elintarvike, mutta se on ollut keskeinen tekijä myös kotitilani taloudenpidossa ja sitä kautta mm. koulutukseni mahdollistaja.

 

 

Kotitilani oli pientila, mutta muutaman lehmän avulla vanhempani pystyivät takaamaan itselleen ja kahdelle lapselleen kohtuullisen ja taloudellisesti turvatun elämän.

 

 

 

Meillä tuotettu maito kuljetettiin ”sitolkkaremmillä” polkupyörään sidotulla maitotonkalla maantien varteen maitolavalle, josta se kuljetettiin avolavakuorma-autolla meijeriin Tampereelle.  Lehmien parhaana herumiskautena maitoa tuli jopa kaksi maitotonkallista joka päivä!

 

Maitotonkkaan kiinnitettiin lappu, jolla meijeristä tilattiin iltapäivän paluukuljetuksessa voita, juustoa ja/tai joppia eli kurria vasikoiden ravinnoksi.

 

Kuvassa etummaista polkupyörää kuljettaa äitini ja minulla on kyydissäni toinen maitotonkka – kuva lienee joskus vuoden 1963 tienoilta.

 

Ovat asiat muuttuneet, sillä 1960-luvun alkupuolella perheen elannon pystyivät takaamaan kolme lehmää, kun nykyisin lypsylehmiä tarvitaan vähintään 60 – 70, mutta mieluummin 200 - 300!

 

 

-Esko Erkkilä-

Annika Saarikon voitto Keskustan puheenjohtajavaalissa luo vakautta ja ennustettavuutta valtakunnan politiikkaan

Maanantai 7.9.2020 - -Esko Erkkilä-

On osin ymmärrettävääkin, että Annika Saarikon voitto Keskustan puheenjohtajavaalissa on luonut myllerrystä hänen pääkilpailijaansa äänestäneiden keskuudessa. Annikan voitto oli kuitenkin niin ylivoimainen, että ”pulinat pois” ja nyt yhdessä rakentamaan ehyttä Keskustaa ja erityisesti ehyttä Suomea.

 

Annikan valinta Keskustan puheenjohtajaksi luo vakautta maamme poliittiseen elämään, sillä hän on luvannut, että hänen valintansa puheenjohtajaksi ei tule vaikuttamaan Keskustan ministeriryhmän kokoonpanoon.

 

Keskustan edellinen puheenjohtaja ilmoitti vielä puoluekokouksessakin, että hän harkitsee paluuta Keskustan ministeriryhmään kevään kuntavaalien jälkeen – nyt tämä epävarmuustekijä poistui, sillä edellinen puheenjohtajamme poistui Keskustan ministeriryhmän kokoonpanosta päättävien joukosta.

 

Keskustan hallituskumppanit, oppositio – ja tietysti myös keskustalaiset – voivat Annikan voiton jälkeen olla rauhallisia, sillä Keskustan hallitusryhmään ei ole tulossa muutoksia!

 

 

-Esko Erkkilä

Kolmisen viikkoa vielä ehtii nauttimaan "kalenterivapaasta" elämästä!

Keskiviikko 6.5.2020 - -Esko Erkkilä-

En varmaan ole ainoa, joka korona-kriisin alkaessa mieluusti veti henskelit niiden kalanterissa olleiden kokousten, tilaisuuksien, tapaamisten, toritapahtumien, matkojen ja kaikenlaisten kissanristiäisten päälle, joita eri instanssit olivat suunnitelleet kunkin meidän päämme menoksi!

 

On ollut mukavaa ja huoletonta elämää, kun joka iltana tai jopa keskipäivällä ei ole ollut kalenterimenoja!

 

Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä hallitus on linjannut, että kesäkuun alusta alkaen on epidemiologisen arvion perusteella mahdollista lieventää henkilömäärärajoitusta nykyisestä 10 henkilöstä enintään 50 henkilöön.

 

Hallituksen päätös merkinnee, että erilaisten populoiden puheenjohtajat, sihteerit, toiminnanjohtajat, markkinavastaavat ja puuhamiehet nyt kuumeisesti pohtivat, että milloin kutsutaan koolle eri yhdistysten ja muiden organisaatioiden hallitukset, johtokunnat, erilaiset työryhmät, ohjausryhmät ja jopa kevät- tai vuosikokoukset!

 

Vastuuhenkilöiden pohdinnat merkitsevät, että monen kalenterivapaus on mennyt ja kalenterit täyttyvät erilaisista kokouksista!

 

*****************

 

Ai niin, tuo kalenterivapauden menetys koskee puheenjohtajana myös minua, sillä nyt on alettava pohdiskelemaan, että milloin Ylöjärven kaupungin luottamushenkilöelin Viljakkala-neuvosto kokoontuu ja milloin järjestämme Vipu-Viljakkala ry:n vuosikokouksen.

 

Kalenterivapaus oli aivan liian lyhytaikainen!

 

 

-Esko Erkkilä-