Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen oli Eduskuntatalon istuntosalissa äitinsä olkapään yli heiluttavan pojan eno!

Perjantai 6.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Olin viime tiistaina eli 3.12.2019 käymässä Eläkeliiton Pirkanmaan piirin järjestämällä matkalla tutustumassa mm. Eduskuntataloon.

 

 

Istuntosalissa on viisi Wäinö Aaltosen veistämää veistosta, joista keskimmäinen nimi on ”Tulevaisuus”.

 

Veistossarja on valmistunut 1930 – 1932.

 

Ihmettelin, että Eduskuntatalon opas ei tuntenut tuon veistoksen alkuperää ja jouduinkin kertomaan sen hänelle.

 

 

Tässä hieman tarkemmin tuon veistoksen taustatiedot.

 

Naismallina Wäinö Aaltoselle oli tämän veistoksen veistämisessä sisarensa Lempi Aaltonen, joka jo silloin oli avioliitossa runoilija Aaro Hellaakosken kanssa.

 

Lempi ja Aaro Hellaakoskella oli kaksi lasta eli Katri ja Eero ja heistä Eero oli mallina tuossa enonsa veistämässä ”Tulevaisuus” –patsaassa.

 

Eero Hellaakoski oli sitten aikoinaan hermo- ja mielitauteihin erikoistunut lääkäri.

 

Nuo patsaat tuotiin Eduskunnan istuntosaliin lokakuussa 1932.

 

Eero Hellaakoski syntyi vuonna 1929, joten hän oli veistoksen syntyvaiheessa alle 3-vuotias – Eero Hellaakoski kuoli vuonna 2019.

 

 

-Esko Erkkilä-

Pitihän sitä Toripolliisia käydä tervehtimässä!

Perjantai 29.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Tein 27.11.2019 päivämatkan Ouluun, kun osallistuin Eläkeliiton sellaisilla jäsenilleen järjestämään koulutustilaisuuteen, jotka ovat kotikaupungeissaan/kotikunnissaan Vanhusneuvostojen jäseniä.

 

Olen Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtaja ja Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäsen, joten katsoin suorastaan velvollisuudekseni osallistua omin kustannuksin koulutustilaisuuteen.

 

Tarkasti ottaen aloitin matkani jo edellispäivänä, sillä muuten en olisi ehtinyt koulutustilaisuuteen ajoissa.

 

 

 

Tampereelta tiistaina eli 26.11.2019 klo 22.11 lähteneessä yöjunassa oli hyvin tilaa, sillä matkaajia oli liikkeellä Oulua kohti vähän.

 

 

 

Kokkolassa minäkin pidin jaloittelutaon ja samaa teki myös toisiinsa rakastuneet romaaninuoret – he halusivat välttämättä, että otan heistä muutaman valokuvan ja tässä yksi niistä valokuvista; toimitan kaikki ottamani valokuvat heidän antamaansa sähköpostiosoitteeseen!

Voi kuinka söpöä!

 

 

 

Ouluun saapuessani oli vielä pimeää, mutta pitihän sitä luonnollisesti käydä tapaamassa Toripolliisia.

 

Toripolliisi on nyt perin hankalassa paikassa, sillä Oulun Kauppahallissa on menossa tämän vuoden alussa alkanut remontti, joka kaventaa Toripolliisin lähipiiriä.

 

Toripolliisi on kuvanveistäjä Kaarlo Mikkosen vuonna 1987 luoma patsas ja se kuuluu oleellisena osana Oulun katuelämään. Nimensä patsas on saanut torilla vuosina 1934 – 1979 toimineista kolmesta toripoliisista, jotka valvoivat alueella järjestystä.

 

 

 

Koulutustilaisuutemme oli Oulun pääkirjastossa ja se on ulkoa sekä…

 

 

 

…sisältä komea kokonaisuus!

 

 

 

 

Oulun pääkirjaston erikoisuus on se, että henkilökunta saapuu paikalle vasta klo 10.00 ja sitä ennen puolitoistatuntinen on asiakkaiden omatoimiaikaa!

 

 

 

Oulun pääkirjaston vieressä sijaitsee paljon minullekin muistoja touva entinen Hotelli Vaakuna, jossa olen monet kerrat saanut yöpyä työelämäni aikana – nyt hotelli on kolmenkymmenen vuoden ikään ehtiessään täydellisen remontin kohteena.

 

 

 

Ehkä joskus toiste palaan koulutustilaisuudessa saamaamme ”oppiin”, mutta paluumatkan alkaessa otin vielä tämän kuvan Oulun rautatieasemarakennuksesta  - rakennus lienee suojelukohde, mutta matkustajien kannalta se on mahdollisimman epäkäytännöllinen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mitä yhteistä on muumien luojalla Tove Janssonilla ja Tampereella sijaitsevalla Vapaudenpatsaalla?

Tiistai 8.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Kiittelen käyntiäni 29.9.2019 Mäntän Serlachius-museo Gustavissa, sillä sen pihalla oleva…
 
 
 

 
 

 
Vuonna 1935 Mänttään hankittu ”Poika ja kala” veistos on kuvanveistäjä Viktor Janssonin samana vuonna tekemä taideteos.
 
 
       


 

 
 
Vapaudenpatsaan mallina toimi Elias Simojoki, jonka sukunimi oli vuoteen 1926 saakka Simelius.
 
Simojoki oli IKL:n kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen. Koulutukseltaan Simojoki oli pappi.
 
Simojoki oli syntynyt 1899 Rautiossa – Rautio liittyi Kalajokeen vuonna 1973. Opin työvuosieni alkuvaiheessa tuntemaan Raution mukavaksi pitäjäksi. Nykyään Kalajoki ja sen myötä Rautio luetaan kuuluviksi Pohjois-Pohjanmaalle, mutta minun ajatusmaailmassani molemmat ovat yhä edelleen Keski-Pohjanmaalla sijaitsevia paikkakuntia.
 
Elias Simojoki toimi Talvisodan aikana rykmentin pastorina JR39:ssä.
 
Suomalaiset saivat pysäytettyä Neuvostoliiton hyökkäyksen Koirinojalle Sortavalan ja Impilahden välille, jonne rintamalinjat vakiintuivat tammikuun 1940 aikana.
 
Rintamalinjojen väliin jäi haavoittunut hevonen, joka tuskissaan makasi Laatokan jäällä. Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset yrittivät ampumalla lopettaa hevosen kärsimykset, mutta eivät onnistuneet.
 
Elias Simojoki meni kärsivän hevosen luo ja lopetti sen pistoolinlaukauksella. Sen jälkeen Neuvostoliiton sotilaat ampuivat Simojoen ja niin Kiuruveden papista tuli yksi Talvisotamme sankarivainajista.

 

Ja nyt tämän juttuni otsikkoon:

 

Kuvanveistäjä Viktor Jansson oli muumeistaan tunnetun Tove Janssonin isä!

 

Olen vetänyt Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenille ainakin viisi patsaskävelyä Tampereella ja harmittelen, että en ole aikaisemmin tuntenut Viktor Janssonin ja Tove Janssonin sukulaisuussuhdetta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen Ilmavoimien ensimmäinen kansallisuustunnus - hakaristi - ei perustu aseveljeyteen Saksan kanssa

Sunnuntai 22.9.2019 - -Esko Erkkilä-

 
 

 
 
Nykyisin hakaristin käyttäminen on kielletty Saksan lisäksi mm. Itävallassa, Unkarissa, Puolassa, Tšekissä, Ranskassa, Brasiliassa, Israelissa, Ukrainassa ja Venäjällä.
 
 
Adolf Hitler väittää Mein Kampf omaelämäkerrassaan, että hän suunnitteli Saksalle hakaristilipun, mutta Suomen Ilmavoimien kansallisuustunnuksena hakaristi oli paljon ennen Hitlerin aikaa.
 
 
   
 

 
Hakaristi ilmavoimien tunnuksena oli peräisin Suomen Ilmavoimien ensimmäisestä lentokoneesta, joka saatiin lahjoituksena Ruotsista.
 
 
Koneen lahjoitti Suomelle kreivi Erik von Rosen, joka lahjoitti koneen Vapaussotamme aikana hallituksemme joukoille.
 
 
 
Kreivi von Rosen oli maalauttanut koneen siipiin ennen siirtolentoa oman henkilökohtaisen onnenmerkkinsä ”mariininsinisen hakaristin”!

 

 

Lahjana saadussa Morane-Saulnier Parasol koneessa ollut hakaristi oli alkuna Suomen Ilmavoimien hakaristitunnukselle!

 

 

Sotien jälkeen Ilmavoimien kansallisuustunnukseksi otettiin kokardi, joka oli muuallakin Puolustusvoimissa käytössä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Perunannostotalkoot olivat 1950- ja 1960-luvuilla suuri tapahtuma maaseudulla

Perjantai 20.9.2019 - -Esko Erkkilä-

 
 

Liitän tämän jo eilen perunannostokoneesta julkaisemani kuvan tämän juttuni aloituskuvaksi.

 
 
Perunannostotalkoot olivat entiseen aikaan meillä Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla suuri ja merkittävä tapahtuma.
 
 
Tuo kuvassa oleva perunannostokone oli alkujaan neljän tilan yhteinen perunanostokone ja kotitilani Välimäki oli yksi sen neljästä omistajista.
 
 
Muita omistajatiloja oli kolme ja tuolla – silloin hevosvetoisella – perunannostokoneella nostettiin aina syksyisin talkoilla neljän tilan perunat.
 
 
Hevosvetoisena tuo perunanostokone oli kahden hevosen vetämä ja vetohevosina olivat yleensä meidän Vappu ja Hietamäen Urpo.  Sopuisten parihevosten ohjastajana toimi kummisetäni Uuno Hietamäki.
 
 
Uuno oli taitava hevostenkäsittelijä ja tulosta syntyi.
 
 
Perunat lensivät hajalleen perunamaalle ja niiden poimijoita oli aina monta henkilöä.
 
 
Perunat poimittiin perunakoppiin ja niistä ne kaadettiin joko perunasäkkeihin tai perunalaatikkoihin, jotka sitten ajomiehet ajoivat kellareihin tai perunakuoppiin – meillä oli kellari ja mulla osakkailla perunakuoppa.
 
 
Perunakuormien ajohevosina toimivat joko Borgin Sutki tai Lepomäen Alli – molemmat oikein virkkuja hevosia ja eivät sen vuoksi soveltuneetkaan parihevosiksi.
 
 
Peruna-ala oli tuohon aikaan jokaisella tilalla varsin suuri, sillä elintarvikekäytön lisäksi peruna oli tärkeä myös lehmien päivittäisessä ruokinnassa – lehmien perunat piti huolellisesti halkoa, sillä kokonaisia perunoita ei saanut antaa lehmien syötäväksi.
 
 
Perunanostotalkoot suoritettiin yleensä tila per päivä –periaatteella, joten perunanostotalkoot kestivät yleensä neljä päivää.
 
 
Siihen aikaan ei saanut kansakoulusta perunannostolomaa ja monesti harmittelinkin, että pääsin kotiin vasta perunanostotalkoiden loppuvaiheiseen tai joskus perunat oli jo nostettu, kun pääsin koulusta.
 
 
Niin, tuon hevosvetoisen perunanostokoneen muuttaminen traktorivetoiseksi tapahtui Viljakkalassa Olavi Heinosen pajalla joskus 1970-luvun alussa!
 

 

Mukavia muistoja tuosta perunannostokoneesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Retikka - kaksi satoa vuodessa samalta avomaan kasvupaikalta!

Torstai 5.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Retikka on niitä harvoja Suomessa kasvavia suomalaisia puutarhakasveja, jotka pystyvät samalla kasvupaikalla tuottamaan kaksi satoa kasvukauden aikana. Omaan asiasta vankkaa kokemusta, sillä yhden sadon olen jo ”syönyt” ja eilen sain korjuuseen samalta paikalta toisen sadon!

 

 

 

 

 

Kyseessä on trekoolimaaltamme  noin neljän neliömetrin suuruinen ala, jolta eilen korjasin kesän toisen retikkasadon.

 

 

 

 

 

Tässä kesän toinen retikkasatomme naatteineen kottikärryssä.

 

 

 

 

 

Eiliset retikat pestyinä paljussa!

 

 

 

 

 

Kauniita ovat, mutta…

 

 

 

 

 

 

Onnex tuli tutkailtua, jotta ei tullut esimerkiksi laittaa myyntiin ”Läheltä Sinulle” –tapahtumassa.

 

 

 

 

 

Tässä on neljältä neliömetriltä saatu syömäkelpoinen sato! 

 

 

Pitää muistaa, että samanlainen sato on jo kerran tältä samalta alalta tänä kesänä korjattu, joten olen kuitenkin tyytyväinen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viipurin kenttähautausmaan muistomerkki on Venäjällä sijaitsevista suomalaissotilaiden kenttähautausmaista ainoa, joille pystytetty muistomerkki on kerran tuhottu

Perjantai 16.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuinen Kyröläismatkamme ja niistä tälle saitille laatimani blogikirjoitukset alkavat olla finaalissa, mutta vielä ainakin ehkä kahteen juttuun aineistoa riittää.

 

 

Tämä juttuni koskee Viipurin kenttähautausmaata ja haluan todeta, että kaikki tämän juttuni valokuvat olen kuvannut liikkuvan bussimme ikkunan läpi!

 

 

 

 

Viipurin Tuomiokirkko oli Talvisodan aikana pääasiassa Summan lohkolla kaatuneiden suomalaisten sankarivainajien kokoamispaikka ja sinne päätyi mm. erään naapurimme veljessarjan eräs poika, joka kaatui Summassa.

 

 

Helmikuun 18. päivänä 1940 kirkkoon osui pommeja ja kirkko syttyi palamaan – kotiseuduilleen kuljetusta odottaneet sankarivainajien ruumiit paloivat kirkkopalossa.

 

 

Jatkosodassa Suomi valloitti Viipurin ja silloin tehdyissä kirkonraunioiden kaivauksissa löydettiin 114 sankarivainajan ruumiit, joista pystyttiin tunnistamaan 32 vainajaa, mutta heistä vain kuusi lähetettiin kotiseurakunnan multiin haudattavaksi – oletan, että naapurimme veljessarjan sankarivainaja oli yksi näistä kuudesta!

 

 

Vuonna 1995 Viipurin kenttähautausmaan aluetta kunnostettiin ja paikalle pystytettiin muistomerkki, joka paljastettiin elokuussa 1996.

 

 

Muistomerkki kuitenkin tuhottiin paikallisvoimin jo parin kuukauden kuluttua sen paljastamistilaisuudesta.

 

 

 

Viipurin kenttähautausmaan sijainti suhteessa Tuomiokirkon raunioihin ilmenee tästä kuvasta.

Nykyinen muistomerkki paljastettiin 13.9.2000 ja se on saanut olla rauhassa.

 

 

Kenttähautausmaan muistomerkissä on teksti:

 

 

Viipurin kenttähautausmaa

 

Sodassa 1939 – 1940

 

kaatuneen

 

tässä lepäävän 108 suomalaisen

 

sotilaan muistoksi

 

 

Suomen valtio

 

 

 

******************

 

 

 

 

Tästä vinkkelistä vielä kuva Tuomiokirkon kellotornista, jonka otin bussimme ikkunan läpi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Venäjällä matkatessa joutuu tutustumaan ainakin kahteen eriskummallisuuteen!

Torstai 15.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Venäjällä matkatessa joutuu kokemaan monia aivan uusia kokemuksia, joista Suomessa ei ole tietoakaan.

 

Kerron tässä jutussani kahdesta eriskummallisuudesta eli jättiputkesta ja teiden varsilla olevista palokäytävistä!

Kerrotaan, että Nikita Sergejevitš Hruštšov, joka oli neuvostoliittolainen poliitikko, kenraali ja kommunistisen puolueen pääsihteeri eli Neuvostoliiton tosiasiallinen johtaja 1953–1964 halusi aikoinaan, että Neuvostoliiton maidontuotannon rehuratkaisuksi pitää maahan luoda jättiputkeen perustuva rehuntuotanto.

 

Seuraavassa muutamia kuvia venäläisistä jättiputkistokasvustoista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siiranmäen taistelupaikan läheisyydessä olen nähnyt surkeimmat ja suurimmat jättiputkikasvustot, mutta onhan niitä joka puolella!

 

Nyt silloiset neuvostoliittolaiset ja nykyiset venäläiset saavat maksaa kallista hintaa Nikita Sergejevitš´n päätöksestä ja valitettavasti samaa kallista hintaa joudumme me suomalaisetkin monin paikoin maksamaan tästä, sillä jättiputket ovat joillakin alueilla pesiytyneet myös Suomeen.

 

Suomessa jättiputket luokitellaan nykyään haitallisiksi tulokaslajeiksi. Jättiputkien suuret, maanalaiset siemenpankit tekevät niistä hankalan hävitettävän – pelkän maanpäällisen osan poisto juurineen ei riitä, vaan jättiputkia ilmestyy samalle paikalle viimeistään seuraavana kesänä.

 

Voi Nikita, mitä aikoinaan teit!

 

 

 

**********************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jättiputkistokasvustojen lisäksi venäläinen erikoisuus on teiden varsille auratut palokäytävät, joiden avulla uskotaan ehkäisevän metsässä riehuvan maastopalon etenemistä.

 

Saattavat ne sitä tehdäkin, mutta latvapaloiksi yltynyttä metsäpaloa nuo metsiin auratut palokäytävät tuskin pystyvät estämään leviämään.

 

Maassa kuitenkin maan tavalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Matka kantosiipialuksella Petroskoista Kizhin saarelle on jo elämys sinänsä!

Tiistai 30.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Valamo Laatokalla ja Kizhi Äänisellä ovat paikkoja, joilla soisin kaikkien Venäjällä kävijöiden pääsevän vierailemaan.

 

 

Pari vuotta sitten pääsin käymään Valamossa ja nyt heinäkuun alussa Kyröläismatkallamme sitten Kizhissä.

 

 

 

 

 

Kizhille matkataan Petroskoin satamasta kantosiipialuksilla neljästi päivässä ja me lähdimme 6.7.2019 matkaan päivän ensimmäisellä vuorolla klo 9.15.

 

 

 

 

 

Kantosiipialuksella on matkustamon etu- ja takaosien välissä avoin tila ja sieltä oli mukava seurata ohjaamon työskentelyä.

 

 

**********

 

 

Äänisen maisemia oli elämys seurata ja tarkkailla – mainio sää mahdollisti näkymistä nauttimisen:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

 

Vastaantulijoitakin oli:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******

 

 

 

Saimme esimakua tulevasta jo ennen laituriin saapumistamme!

 

 

 

 

 

Kantosiipialuksemme jäi laituriin, kun me matkalaiset…

 

 

 

 

 

 

…rantauduimme Kizhiin ja…

 

 

 

 

 

…aloimme tutustumaan tähän jopa hieman tarunhohtoiseen Äänisen saareen, mutta siitä myöhemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Melkoisia vesipetoja nuo venäläiset kantosiipialukset!

Maanantai 29.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Venäläiset kantosiipialukset liikennöivät Laatokalla ainakin Valamoon ja Äänisellä Kizhin saarelle.

 

 

Olen muutama vuosi sitten päässyt matkaamaan tuolla vesihirmulla Sortavalasta Valamoon ja takaisin ja nyt heinäkuisella Kyröläismatkallamme vierailimme kantosiipialuksella Petroskoista Kizhin saarelle.

 

 

 

 

 

Petroskoin satamassa aamulla näitä vesipetoja on asiakkaita odottamassa muutama.

 

 

 

 

 

Osaa se kantosiipialuskin edetä hissukseen, mutta vain satama-alueella!

 

 

 

 

 

Venäläisissä kantosiipialuksissa on etu- ja takaosan matkustajaosastojen välissä avoin tila, josta voi katsella eteenpäin…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Laivahenkilöstö opastaa matkustajia oikeaan käyttäytymiseen kantosiipialuksella.

 

 

 

 

 

Kapeiden kohtien kohtaamistilanteissa kantosiipialuksemme ”pudotti” vauhdin alas ja se merkitsi myös sitä, että jatkoimme matkaamme tavallisen laivan tavoin!

 

 

 

 

 

Laivamatka kantosiipialuksella Kizhiin on takana, sillä olemme Kizhin satamassa!

 

 

 

 

 

Tässä edeltämme Kizhistä Petroskoihin lähtenyt kantosiipialus täydessä lennossa!

 

 

On siinä menemisen meininkiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Läskelästä proomulasti sahatavaraa Pietarin kautta Koivistolle!

Lauantai 13.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kyröläismatkallamme pysähdyimme Harlun Läskelässä, jossa Suomen aikana toimi tuloksekas puujalostustehdas.

Tuon tehtaan näkeminen tuo aina mieleeni vuonna 1915 syntyneen anoppini tosikertomuksen, kun hän pääsi mukaan isänsä matkalle Läskelästä eli Laatokan pohjoisreunalta yli Laatokan ja Pietarin kautta aina Koivistolle saakka.

*******************

Tässä Läskelän koski kamerani tallentamana 5.7.2019.

Läskelään toi elinvoimaa Jänisjärvestä Laatokkaan virtaava Jänisjoki, jonka voimallinen koski oli keskeinen voimatekijä Läskelän hyvinvoinnille.

****************

Mutta siihen anoppini vuonna 1927 kokemaan:

Vuonna 1915 syntynyt anoppini kertoi vuonna 1927 tapahtuneesta matkastaan Harlun Läskelästä Pietarin kautta Koivistolle seuraavaa:

 

 

Salmin Mantsinsaarella asunut anoppini isä toimi talvet kraatarina Salmissa ja kesät puolestaan Laatokalla proomujen lautturina.

 

 

Vuonna 1927 anoppini isä oli ottanut Raisa-tyttärensä – tulevan anoppini – mukaansa, kun hän proomunkuljettajana vei Harlun Läskelästä proomukuormallisen lankkuja Laatokan yli ja Nevaa pitkin Suomenlahdelle Koivistolle, jossa lankut lastattiin valtamerilaivaan, joka vei lankkulastin Englantiin.

 

 

Mukana proomun vetoaluksessa oli myös anoppini äiti, joka huolehti matkan aikana perheen ruokahuollosta.

 

 

Laatokan ylittäminen onnistui vaikeuksitta, mutta Nevan yläjuoksulla joutuivat odottamaan, jotta Pietarin kohdalla ehdittiin avaamaan Nevan sillat, sillä ilman siltojen avaamista retkue ei olisi päässyt Suomenlahdelle.

 

 

Anoppini kertoi, että Pietarin valot olivat siltojen avautumista odotellessa hieno näky.

 

 

Laatokan ja Suomenlahden korkeusero on vain nelisen metriä, joten ”hiljaa virtaa Neva”!

 

 

Kaksitoistavuotias Raisa Ahven, avioliiton myötä Raisa Jääskä, sai menomatkasta tarpeekseen ja hän suorittikin paluumatkan Salmiin yksikseen rautateitse Elisevaaran kautta – melkoinen suoritus 12 – vuotiaalta tytöltä!

 

 

Salmista Raisalla oli kävelymatkaa kotiinsa Mantsinsaaren Työmpäisiin yli kaksikymmentä kilometriä ja matkalla piti lossilla ylittää Laatokan yli Pöllästä Mantsiin n. seitsemänsataa metriä leveä vesitie.

 

 

Väinö Linnan Tuntematon sotilas – kirjassa esitetty vesistönylitys perustuu muuten Mantsinsaaren ja Pöllän välisen vesistön ylitykseen.

-Esko Erkkilä-

"Laatokka on seitsemän meren järvi!"

Perjantai 12.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen kuluneiden vuosien, jopa vuosikymmenten aikana saanut tutustua Laatokkaan, sillä muutaman kerran Laatokan kiertäneenä ja moniaita kertoja sen rantoja kolunneena uskallan todeta, että otsikkoteema pitää paikkansa.

 

 

Kyröläismatkallamme heinäkuun alussa tutustuimme taas kerran Laatokkaan ja menomatkalla Sortavalasta Pitkärantaa kohti Laatokan Kirjavalahteen.

 

 

Sortavalasta kohti Pitkärantaa kuljettaessa Kirjavalahti on koko ajan polveilevan tien oikealla puolella ja näkymät ovat niille todella mahtavat, jotka istuvat bussissa menosuunnassa oikealla puolella.

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia bussin ikkunan läpi kuvattuina Kirjavalahdesta (harmittelen, että matalalla roikkuvat puhelin- ja sähköjohdot häiritsevät kuvanautintoja):

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

Apteekkari Jääskeläisen huvila Kirjavalahden rannalla on eräs merkittävä kohde vielä nykyäänkin.  Olen aikoinaan saanut poiketa apteekkari Jääskeläisen huvilassa, kun se vielä oli avoinna kaikille kulkijoille.

 

 

Kuvani apteekkari Jääskeläisen huvilasta ei bussin ikkunasta kuvattuna onnistunut, mutta lainaan Suomen Sotahistoriallinen Seura ry:n verkkosivuilla olevaa selitystä Jääskeläisen huvilasta:

 

 

 

”Kirjavalahti on yksi Laatokan vuonomaisista lahdista. Sen rannalla on sortavalalaissyntyisen apteekkari Tauno Jääskeläisen rakennuttama erikoinen huvila, jonka seinien ulkopinta on koristeltu pienillä kivenlohkareilla. Huvilan on suunnitellut arkkitehti Pauli Blomstedt, ja se valmistui vuonna 1935. Sota-aikana rakennuksella ei ollut juuri käyttöä, mutta Jatkosodan loppuvaiheissa huvila oli Rannikkotykistörykmentti 13:sta sairastupana ja komentotoimiston työtilana. Nykyisin rakennuksessa toimii venäläisten taiteilijoiden (mm. muusikoiden) kesäkoti.”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Moi, kiva nähdä!"

Tiistai 2.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Valtioneuvosto järjestää parhaillaan ministerien kirjastokiertuetta, jossa ministerit tapaavat eri puolilla Suomea kansalaisia kirjastoissa.

 

 

Kiitokset mainiosta ideasta!

 

 

 

 

 

Pirkanmaalla ministerien kirjastokiertue alkoi eilen Hämeenkyröstä, jonka kirjastossa liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin tapasi kansalaisia.

 

 

Olin mukana Hämeenkyrössä, sillä en lähtenyt Tampereelle ratikkakaaoksen keskelle, jossa ministeri tapasi kansalaisia parisen tuntia Hämeemkyrön tilaisuuden jälkeen.

 

 

 

 

Hämeenkyrön tilaisuuteen minizterin virallisena vastaanottajana toimi kunnanjohtaja Antero Alenius, mutta minua lämmitti, kun kätellessämme ministeri totesi: ”Moi, kiva nähdä!”

 

 *******************

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana aikoinaan toimiessani olin järjestämässä lukuisia vaalitilaisuuksia ehdokkaille.

 

 

Tapanani oli pyytää Keskustan teltalle mikrofonin ääreen myös muiden puolueiden ehdokkaita ja muutaman kerran pyysin myös nykyistä liikenne- ja viestintäministeriä tuomaan tervehdyksensä toriyleisölle Keskustan äänentoistolaitteiden kautta.

 

 

Muistan oikein hyvin, kun SDP:n Pia Viitasen ollessa ministerinä, pyysin myös häntä kertomaan tervehdyksensä toriyleisölle Keskustan mikrofonin kautta. Ministeri Viitanen totesi, että eipä olekaan koskaan aiemmin puhunut Keskustan tilaisuudessa!

 

 ********

 

 

 

Lämmitti, kun liikenne- ja viestintäministeri Marin totesi ajankohtaisista raidehankkeista, että päärata on "Koko Suomen raiteet" ja mainitsi hyötyjinä mm. Seinäjoen, Jyväskylän, Oulun sekä Satakunnan.

 

 

 

 

 

"Pääradan hyötysuhde on paras" - kannatan ministerin linjausta myös Tampereelta pohjoiseen, sillä rata on mökkitonttini naapuri. Aikoinaan on tehty metsiemme kohdalla niin laajat pakkolunastukset, että vaikka Viljakkalan Majajärven kohdalle rakennettaisiin kolmekin raidetta, niin uusia pakkolunastuksia ei kohdallani tarvita.

 

 

 

 

 

Kansanedustajista Hämeenkyrössä oli paikalla ainoastaan Arto Pirttilahti, joka käyttikin tilaisuudessa hyvän ja taustoittavan puheenvuoron.

 

 

Huomaatte, että ministeri osasi arvostaa Arto Pirttilahden puheenvuoroa!

 

 

 

 

 

Kiitokset myös Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Aleniukselle hyvästä kommenttipuheenvuorosta!

 

 

 

Olen tyytyväinen, että tuli mentyä Hämeenkyröön kuulemaan ministeri Marinin linjauksia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lehtokotilo on ainainen riesa

Keskiviikko 19.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Lehtokotilo (Arianta arbustorum) on 15–25 millimetrin pituinen, maalla elävä nilviäislaji.

 

 

Kun lehtokotilot ovat kerran päässeet puutarhaan ja tontille, niin niistä ei käytännössä pääse lopullisesti enää eroon.

 

 

Tampereen omakotitalotonttimme on lehtokotilosaastunut, mutta mökkitonttimme Viljakkalassa olemme ainakin toistaiseksi pystyneet pitämään kotilovapaana.

 

 

Mökkitonttimme kotilopuhtaus merkitsee mm. sitä, että emme voi käyttää samoja puutarhatyövälineitä Tampereella ja mökillämme.

 

 

On selvää, että mitään taimia emme voi Tampereelta viedä mökillemme.

 

 

Seurasin aikoinaan lehtokotilon etenemistä ja totesin lehtokotilosaastumisen etenevän 20 metriä vuodessa – kotilon etenemistä ei hidastanut yhtään sen etenemisreitille osunut asfaltoitu katu!

 

 

***********************

 

 

Meillä on hoidossamme kolme hautaa Viljakkalan hautausmaalla ja tapaamme aina keväisin viedä hoitovastuullamme oleville haudoille muoviset laatikot, joihin olemme istuttaneet orvokkeja.

 

 

 

 

 

Vein eilen hoitovastuuhaudoillemme kesäkukat ja otin talteen komeasti orvokkeja kasvavat kukkalaatikot.

 

 

Nyt pelkään, että orvokkilaatikot ovat saaneet lehtokotilosaastunnan ja sen vuoksi orvokkilaatikot saavat nyt olla muutaman päivän karanteenissa mökkimme pihakiveyksellä.

 

 

Karanteenilla pyrimme varmistamaan, että lehtokotilot eivät ole saastuttaneet orvokkilaatikoitamme.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kesäkukkien ja taimien ostaminen markettien pihoille kyhätyiltä myyntipisteiltä sisältää suuren vaaran

Torstai 23.5.2019 - -Esko Erkkilä-

On tullut tavaksi, että suurten markettien pysäköintialueiden laitamille on kyhätty tilapäisiä kukka- ja taimimyymälöitä.

 

 

Puhun karvaasta kokemuksesta, kun totean, että tämmöiset myymälät ovat todellisia lehtokotiloitten ”monistamoita ja jakelijoita”.

 

 

Karvas kokemukseni on muutaman vuoden takaa, kun ostin sinänsä hyvännäköisiä ja laadukkailta näyttäviä puiden ja pensaiden taimia Tampereen Koivistonkylän Prisman pihalle kyhätyltä myyntipisteeltä.

 

 

Aloin kotona tarkastelemaan ostoksiani ja hämmästykseni oli melkoinen, kun taimien juurista alkoi kopisemaan lehtokotiloita pihakiveyksellemme.

 

 

Lähdin siitä paikasta palauttamaan taimia ja oli hieman haasteita, että äsken taimet minulle myynyt henkilö hyväksyi palautukseni, mutta sain rahani takaisin – kaikki ostamani taimet veimme myyntihenkilön kanssa jätekonttiin!

 

 

Koivistonkylän Prisma on lähikauppamme ja useaan vuoteen sen parkkipaikan reunalla ei ole ollut puutarhamyymälää, mutta…

 

 

 

 

 

 

Tampereella Koivistonkylä on lehtokotiloitten saastuttamaa aluetta ja kun Prisman parkkialueella sijaitseva puutarhamyymälä rajoittuu nurmikkoalueeseen, taimien ja kukkien lehtokotilosaastuminen on väistämätön.

 

 

Lehtokotiloitten saastuttamien taimien ostaminen niille alueille, jotka jo aikaisemmin ovat lehtokotiloitten saastuttamia, ei ole suuri ongelma.

 

 

Tilanne on kokonaan toinen, jos asiakas ostaa taimia Koivistonkylän Prisman parkkialueen laidassa olevalta puutarhamyymälästä ja vie taimet vaikkapa mökilleen, joka vielä on lehtokotiloista vapaa alue!

 

 

Muistakaa, että ette osta kukkia tai taimia markettien parkkialueille kyhätyistä taimi- ja kukkamyymälöistä, sillä silloin on suuri vaara saada kotilosaastuneita taimia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lehtokotiloiden saastuttamalla alueella käytettyjä puutarhatyökaluja ei saa käyttää lehtokotiloista vapaina säilyneillä alueilla

Sunnuntai 28.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Jatkan eilen aloittamaani juttua lehtokotiloista ja korostan tämän juttuni otsikossa toteamaani seikkaa eli lehtokotiloiden saastuttamalla alueella käytettyjä puutarhatyökaluja ei saa käyttää lehtokotiloista vapaina säilyneillä alueilla.

 

 

Tuo periaate on ehdoton, sillä yhteiset puutarhatyökalut ovat eräs syy lehtokotiloiden saastuttamien alueiden lisääntymiseen.

 

 

Tunnen tilanteen henkilökohtaisesti, sillä Tampereella sijaitseva omakotitalotonttimme on lehtokotiloiden saastuttamaa aluetta, mutta mökkimaailmamme Viljakkalan Majajärvellä on ainakin toistaiseksi pystytty pitämään lehtokotiloista vapaana alueena.

 

 

Majajärven mökkitontin säilyttäminen lehtokotilovapaana on merkinnyt ja merkitsee yhäkin sitä, että yhtään puutarhatyökalua ei saa viedä sinne Tampereelta! Sääntö on ehdoton!

 

 

Lehtokotilo on aktiivinen kiipeilijä ja koska säilytän henkilöauton peräkärryäni Tampereen omakotitontilla, pelkään koko ajan että lehtokotilot kiipeävät peräkärryn pohjaan ja sen jälkeen vitsit olisivatkin vähissä.

 

 

On luonnollista, että ainuttakaan tainta Tampereelta emme voi siirtää mökillemme, sillä se tietäisi välittömästi lehtokotilosaastuntaa.

 

 

Monesti erilaisilla nettikirppiksillä ja pölinätoreilla kerrotaan, että tarjoajan tontilta on mahdollisuus saada hienojenkin kasvien taimia, mutta siihen tarjoukseen ei voi tarttua, jos haluaa pitää tonttinsa lehtikotilovapaana.

 

 

 

******************

 

 

 

Kevennyksenä, mutta todella vakavana asiana kerron erään kokemuksemme Rakveren torilta Virosta, kun kysyimme torimummulta, että onko hänen tontillaan tiguja – lehtokotilohan on viroksi tigu.

 

 

Mummu näytti ja kertoi, että tiguja on, mutta sen jälkeen hän matki kanankotkotusta – kot, kot, kot – ja kertoi, että tiguista heillä ei ole mitään haittaa, sillä kot, kot eli kanat ovat pihalla vapaina ja pitävät huolen tiguista.

 

 

Arvata saattaa, että emme olleet kiinnostuneita mummun tarjoamista erittäin mielenkiintoisistakin taimista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lehtokotilot ovat puutarhassa iljettävä ilmestys ja ne valloittavat jatkuvasti uusia alueita

Lauantai 27.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Lehtokotilo – latinankieliseltä nimeltään Arianta arbustorum – on viherpeukalon suuri riesa ja se näyttää koko ajan muodostuvan yhä suuremmaksi riesaksi.

 

 

Säästyimme vuosikaudet Tampereen omakotitalollamme vuosikaudet sen tuhoilta, mutta nyt tonttimme on ollut jo kymmenkunta vuotta lehtokotiloiden saastuttama.

 

 

Seurasin tiiviisti lehtokotilokannan leviämistä ja totesin, että saastunut alue levisi parisenkymmentä metriä vuodessa.

 

 

Lehtokotilolla oli meille edetessään esteenä asfaltoitu katu, mutta valitettavasti se ei pystynyt lainkaan estämään tuon nilviäisen etenemistä.

 

 

 

 

 

Kuvassa harvinaisen pienikokoisen lehtokotilon pieneksi käynyt kotilo, jonka löysin pihaltamme.

 

 ******************

 

Lehtokotilon torjunta on vaikeaa ja täydellisen onnistumisen mahdollisuudet ovat pienet.

 

 

Meillä lehtokotiloiden torjuntaan tai oikeammin niiden karkottamiseen on käytetty Ferramol-tuotteita, mutta niiden hinnat suomalaisissa puutarhakaupoissa ovat järkyttävän korkeat, sillä kymmenen kilon pakkauksesta pyydetään lähes 90 euroa – onneksi tuotetta ei ole varastotuotteena saatavilla monessakaan liikkeessä.

 

 

 

 

 

Taannoisella matkallamme Viroon ostimme viiden pussukan erän Tigudetörje – nimistä virolaisvalmistetta, joka soveltuu lehtokotiloiden karkottamiseen.  Ostimme erän Rakveren K-Raudasta.

 

 

Kahden ja puolen kilon suuruisen pussin hinta virolaisissa puutarhaliikkeissä liikkuu tasolla 0,84 €/kg eli hinta Virossa on vain vajaat kymmenesosa Suomen hinnoista. On toki todettava, että kyse ei ole samasta tuotteesta, mutta käyttötarkoitus ja ilmeisesti myös karkotusteho ovat samat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalo sai Moottoriliikenteen ansiomitalin

Lauantai 6.4.2019 - -Esko Erkkilä-

On suuri kunnia kertoa tällä omalla blogipalstallani tänään tämä uutinen:

 

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo sai eilen Moottoriliikenteen ansiomitalin.

Mitali myönnetään ansiokkaasta valtakunnallisesta toiminnasta suomalaisen moottoriliikenteen hyväksi tai henkilölle, joka on pitkäaikaisella ja tuloksekkaalla työllään edistänyt tieliikenteen kehittämistä.

 

Mitalin saivat tänä vuonna seitsemän liikenteen ammattilaista. Alatalo on ainoa kansanedustaja, joka mitalin tällä kertaa sai. Hän on toiminut 16 vuotta Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä, välillä myös varapuheenjohtajana.

 

Moottoriliikenteen keskusjärjestöön kuuluvat Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL, Autoalan keskusliitto, Linja-autoliitto, Autoliitto, Suomen Taksiliitto, Autontuojat ja –teollisuus, Suomen autokoululiitto ja Suomen autotekninen liitto.

Ansiomitalin Mikolle myönsi edellä mainittujen järjestöjen yhteisestä esityksestä liikenneministeri Anne Berner.

*******************

 

Koen olevani etuoikeutettu, sillä sain eilenkin tavata Mikon, olla hänen kanssaan ja seurata hänen toimintaansa, kun hän evästi sekä tuki kansanedustajia Arto Pirttilahtea ja Pertti Hakasta näiden ponnisteluissa Arkadianmäelle myös seuraavaksi vaalikaudeksi!

 

Parhaat onnittelut Mikolle minunkin puolestani ja olen varma, että myös lukijani yhtyvät onnitteluihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kotimaassa asuva voi antaa äänensä tulevissa vaaleissa ainakin neljällä eri tavalla

Perjantai 22.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Meillä on edessä vilkas vaalikevät, sillä huhtikuun 4. päivänä järjestettävissä eduskuntavaaleissa ja toukokuun 26. päivänä järjestettävissä Euroopan Unionin parlamenttivaaleissa voivat äänestää kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 -vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset.

 

 

 

 

 

Vaaliviranomaiset ovat näinä päivinä postittaneet kaikille äänioikeutetuille ”Ilmoitus äänioikeudesta eduskuntavaaleissa” –asiakirjan.

 

 

 

Ulkomailla asuvat ja vaalipäivänä tai ennakkoäänestyksen aikana ulkomailla oleskelevat suomalaiset voivat ennakkoäänestää 3. – 6.4.2019 välisenä aikana ja siitä on olemassa erilliset menettelytapaohjeet.

 

 

Suomessa asuvilla Suomen kansalaisilla on neljä erilaista tapaa osallistua äänestykseen:

 

 

Äänestyspaikoilla...

...voi äänestää vaalipäivänä klo 9.00 – 20.00 välisenä aikana.

 

 

Ennakkoäänestykseen...

...voi osallistua erikseen nimetyillä ennakkopaikoilla 3. – 9.4.2019 välisenä aikana.  Ennakkoäänestyspaikat on nimetty kuntakohtaisesti ja niistä sekä ennakkoäänestysajoista tiedotetaan kuntakohtaisesti.

Laitosäänestys

 

Ennakkoäänestykseen voi osallistua myös laitoksessa, jos on siellä hoidettavana.  Laitoksissa tapahtuvat ennakkoäänestysajankohdat vaihtelevat hoitolaitoksittain.

 

 

Kotiäänestys...

...eli kotona tapahtuva ennakkoäänestys on mahdollista, jos äänioikeutetun kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoitettua, että äänioikeutettu ei pääse äänestyspaikalle ilman kohtuuttomia vaikeuksia.

 

 

 

********************

 

 

 

Toimin viime presidentinvaaleissa kotiäänestyksen vaalivirkailijana ja samaan tehtävään Tampereen kaupunginhallitus on valinnut minut myös tulevissa eduskuntavaaleissa.

 

 

 

 

 

Osallistuin eilen kotiäänestysvirkailijoille suunnattuun koulutustilaisuuteen ja siellä verestimme vanhoja taitojamme.

 

 

Muistutan, että kotona tapahtuvaan äänestykseen pitää ilmoittautua kotikuntansa Keskusvaalilautakunnalle ja ilmoitus on tehtävä 2.4.2019 klo 16.00 mennessä.

 

 

Kotiäänestykseen oikeutetun henkilön kanssa samassa taloudessa asuva omaishoitaja voi tietyin edellytyksin äänestää samalla kertaa, mutta siitäkin pitää ilmoittaa Keskusvaalilautakunnalle etukäteen.

 

 

Eilisessä koulutustilaisuudessa kerrottiin, että jo nyt kotiäänestykseen ilmoittautuneita Tampereella on n. 150 henkilöä. 

Me kotiäänestysvirkailijat liikumme kahden henkilön partioissa ja meille on ohjeiden mukaan osoitettu 10 – 15 käyntikohdetta per päivä, mutta todellisuus oli ainakin viime presidentinvaaleissa aivan jotain muuta, sillä kohteita oli päivittäin parisenkymmentä. Sai siinä ratikan runtelemalla kaupungilla keksiä järkeviä kulkureittejä, jotta olisi pysynyt aikataulussa!

 

 

 

 

 

Hyviä kotiäänestyspäiviä toivottelen minäkin niille tamperelaisille, jotka haluavat osallistua eduskuntavaaleihin äänestäjinä kotiäänestyksen kautta!

 

 

Toimin tulevissa eduskuntavaaleissa vaalivirkailijana myös eräällä äänestyspaikalla, joten touhussa olen mukana.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ei ole tietokoneesta ikää arvioimaan!

Maanantai 28.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampere-talossa viime lauantaina eli 26.1.2019 järjestetyillä Tieteen päivillä esiteltiin useita tekoälyyn liittyviä toimintoja.

 

 

Eräs sellainen oli, kun kameralle keikaroinnin tuloksena piti nähdä oma ikänsä.

 

 

**********

 

 

Osaston esittelyssä kerrottiin, että tietokone arvioi ikäsi ja sukupuolesi kasvokuvan perusteella.

 

 

Edelleen kerrottiin, että ihmisen iän arviointi on ihmiselle helppoa, mutta tietokoneelle haastava tehtävä.

 

 

”Viime vuosina saavutetut läpimurrot koneoppimisessa sekä kuva-analyysissä ovat kuitenkin mahdollistaneet tarkkuuden viemisen uudelle tasolle, joka on tarkkuudeltaan jo lähellä ihmisen tekemää arviota”.

 

 

Esittelypisteen opastustekstissä todettiin edelleen, että menetelmä perustuu datalähtöiseen syväoppimiseen: tietokoneelle on näytetty eri-ikäisten ihmisten kuvia ja se on oppinut erottelemaan piirteet, jotka antavat viitteitä testihenkilön iästä.

 

 

 

 

 

En toki lähtenyt keikaroimaan kameran eteen, mutta seurasin monien eri-ikäisten toimia, kun he antoivat tietokoneelle tehtäväksi arvioida ikänsä.

 

 

Arvioinnit menivät vahvasti pieleen ja siltä näytti, että iäkkäämpien iän tietokone arvioi paljonkin nuoremmiksi ja nuorempien iän puolestaan parisenkymmentä vuotta todellista vanhemmiksi!

 

 

Tietojärjestelmiin tallennetut pohja-aineistot ovat todennäköisesti liian pienet, sillä perusaineiston tiedothan käsittääkseni muodostavat tietokoneen kyvyn tunnistaa mm. henkilön iän.

 

 

On kokonaan toinen asia, että mitä hyödyllistä käyttöä on henkilön iän selvittämisellä kasvokuvan perusteella!

 

 

En vaan ainakaan minä osaa helposti löytää systeemille hyötykäyttöä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-