Frans Emil Sillanpää - kaksi veistosta Hämeenkyrössä

Tiistai 10.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Frans Emil Sillanpää sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1939.

 

 

Palkinnon perusteluissa todetaan mm. seuraavaa:

 

 

”syvällisestä ymmärtämyksestään maansa maalaisväestöä kohtaan ja siitä ihastuttavan taiteellisesta tavasta, jolla hän kuvasi heidän elämäntapaansa ja heidän luontosuhdettaan”.

 

 

F. E. Sillanpäästä on Hämeenkyrössä kaksikin veistosta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

F. E. Sillanpään lukion (entinen Hämeenkyrön Yhteiskoulu) puistossa sijaitsee kuvanveistäjä Heikki Niemisen veistämä rintakuva.

 

 

Patsas paljastettiin kesäkuussa 1965 ja se on paikallisen Lions clubin aikaansaama.

 

 

Patsasta yritettiin saada Hämeenkyrön kunnantalon eteen, mutta se torpattiin sillä perusteella, että Sillanpäällä ei ollut Hämeenkyrössä kunnallisia ansioita!

 

 

 

Huomenna kerron Sillanpäästä hieman lisää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kunnallisissa yhtiöissä päätösvalta karkaa kaupunkilaisten ja luottamushenkilöiden ulottumattomiin

Lauantai 31.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Löysin saunanpesään tulta laittaessani viime huhtikuussa ilmestyneen Tamperelainen-lehden ja lehdessä olleen kirjoituksen, jossa Tampereen kaupungin talousjohtaja Jukka Männikkö ihmettelee näin:

 

 

”Miksei Tampere yhtiöitä enemmän?”

 

 

 

 

 

Tallensin lehden ja ehdin sen jo kadottaakin, mutta ei hätää mitään, sillä internetin syövereistä tuo juttu oli helppo kaivaa esille.

 

Juttu löytyy, kun googlaa ”Tamperelainen Jukka Männikkö”.

 

***************

 

Talousjohtaja ottaa esimerkkeinä hyvin pärjäävistä Tampereen kaupungin yhtiöistä Tampereen Sähkölaitoksen, Vuokratalosäätiön, Finnpark´n, Kotilinnasäätiön, Insinöörioppilastalon ja Särkänniemen.

 

 

Uskallan olla talousjohtajan kanssa tiukasti eri mieltä.

 

 

Helppoakos Sähkölaitoksen, Vuokratalosäätiön ja Kotilinnasäätiön on tehdä hyvää tulosta, kun kaupunkilaiset ja vuokralaiset maksavat – vuokralaiset maksavat korkeita vuokria saamansa asumistuen avulla.

 

 

Insinöörioppilastalon toimintaa en tunne, mutta ihmettelen, että sellainen superyritys kuin Särkänniemi tekee tulosta vain vaivaisen vajaan millin vuodessa – entinen vuorineuvokseksi edennyt eräs esimieheni tapasi sanoa, että tuollaisen summan löytää kadultakin!

 

 

Talousjohtaja haluaisi ottaa Tampereen kaupungin liikelaitoksista Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen, Tampereen Infra Liikelaitoksen ja Tampereen Voimia Liikelaitoksen ”luonteviksi kohteiksi”, kun puhutaan liikelaitosten yhtiöittämisestä.

 

 

Talousjohtaja saattaa tuntea esim. Tampereen Infra Liikelaitoksen lukujen perusteella, mutta kun olen ollut Infran johtokunnassa liikelaitoksen perustamisesta eli vuodesta 2009 alkaen, uskon tuntevani kyseisen liikelaitoksen talousjohtajaa paremmin.

 

 

Infraa on kehitetty liikelaitoksena näiden vuosien aikana tehokkaasti ja se on tapahtunut nimenomaan liikelaitoksena, ei yhtiönä.  Toki liikelaitoksen johtokunta toimii yhtiön hallituksen tavoin eli periaatteessa johtamisessa ei pitäisi olla eroja.

 

 

Erona on kuitenkin se, että liikelaitoksen johtaminen on läpinäkyvää ja myös henkilöstön hyvinvointi ja kaupunkilaisten etu ovat keskeisiä suuntaviittoja.

 

 

Jos liikelaitos olisi yhtiö, sen toimintaa ohjaisi osakeyhtiölaki, joka selkeästi sivuuttaisi yksikön henkilöstön hyvinvoinnin ja kaupunkilaisten edun.

 

 

Ymmärrän virkamiesbyrokraatin mietteet, sillä osakeyhtiön kohdalla ei tarvitsisi vähääkään välittää toiminnan avoimuudesta, ei henkilöstön hyvinvoinnista ja ei kaupunkilaisten edusta – kaiken edelle menisi yhtiön etu.

 

 

Toivon, että Tampereen kaupungin eri toimintojen yhtiöittämisestä käydään avoin keskustelu ja että siihen osallistuvat kaupunkilaisten valitsemat luottamushenkilöt – palkkarenkien ajatukset me osaamme arvata.

 

 

Virkahenkilöt valmistelevat ja toteuttavat, mutta luottamushenkilöt päättävät!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhdellä äänellä on merkitystä!

Lauantai 5.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin nettisivuilta saamme todeta, että yhdellä äänellä on merkitystä kaikille tamperelaisille, kun tutustumme Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunnan 22.9.2016 pitämän kokouksen pöytäkirjaan.

 

 

Kokouksen esityslistalla oli esitys, että veden kulutusmaksua korotettaisiin.

 

 

Käsittelyn aikana Elisa Hiltunen (Tampereen Perussuomalaiset) esitti, että veden kulutusmaksua ei korotettaisi.

 

 

Jäsen Anne Sällylä (Kokoomus) kannatti Hiltusen esitystä.

 

 

Jäsen Ilkka Hietaniemi (Kokoomus) esitti, että alkuperäinen esitys hyväksyttäisiin eli että veden kulutusmaksuja korotettaisiin.

 

 

Suoritetussa äänestyksessä johtokunnan jäsenistä Elisa Hiltunen (Tampereen Perussuomalaiset), Anne Sällylä (Kokoomus), Antti Juva (Suomen Keskusta) sekä Tero Mettinen (SDP) kannattivat Elisa Hiltusen esitystä.

Ilkka Hietaniemi (Kokoomus) sekä johtokunnan puheenjohtaja Johanna Roihuvuori (Vihreät) halusivat kurittaa tamperelaisia ja kannattivat Hietaniemen esitystä eli puolsivat veden kulutusmaksujen korottamista.

Lopputulos oli äänin 4 – 2 ja se merkitsi, että Tampereella ei veden kulutusmaksuja koroteta.

Etsimättä tulee mieleen, että vesimaksujen korotusesitys oli "ylhäältä johdettu" ja sen tarkoituksena oli löytää lisää rahoituspohjaa Tampereen ratikalle!

Ei onnistunut. mutta tarkkana pitää kaikkien luottamushenkilöiden olla - Juva oli tarkkana.

 

 

Jos Keskustan edustajana Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunnassa oleva Antti Juva olisi äänestänyt toisin, olisivat äänet menneet tasan ja vihreiden puheenjohtaja Johanna Roihuvuoren äänestyksen mukainen veden kuluttajamaksujen korotus olisi tullut voimaan 1.1.2017.

 

 

Yhdellä äänellä on merkitystä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jos yhtiöitetään, niin yhtiöitetään kunnolla

Torstai 1.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Kysymys kunnallisten liikelaitosten ja kuntien omistamien muiden kohteiden yhtiöittämisestä on koko ajan entistä vilkkaamman keskustelun kohteena.

 

 

Tampereen Särkänniemen delfiini-case on tuonut kysymyksen kaikkien huulille.

 

 

Totean heti, että en ”suuressa kuvassa” kannata esimerkiksi kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämistä ja perusteluna minulla on mm. se, että yhtiöitetyn yksikön johtaminen ja hallinnointi karkaa kauas kunnallisen demokratian valvonnasta ja ohjauksesta.

 

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta kunnallisen liikelaitoksen johtamisesta ja kehittämisestä, sillä olen toiminut kohta kahdeksan vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa.

 

 

Liikelaitosmuoto merkitsee, että luottamushenkilöillä on vahva rooli yrityksen johtamisessa ja kehittämisessä. Toimimme esim. Infran johtokunnassa osakeyhtiön hallituksen tavoin, mutta pystymme tuomaan yrityksen johtamiseen asiakaskunnan ja kaupunkilaisten toiveet paremmin kuin jos olisimme yhtiön hallituksen jäseniä.

 

 

Osakeyhtiön hallitusjäsenyys merkitsee, että hallituksen jäsen joutuu katselemaan asioita ainoastaan yhtiön parhaaksi – johtokunnassa näin ei ole.

 

 

Totean otsikossa, että jos yhtiöitetään, niin yhtiöitetään kunnolla.

 

 

Tarkoitan sanomisellani sitä, että sellaiset yhtiöt ”eivät ole mistään kotoisin”, joiden hallituksessa on ammattimaisten jäsenten lisäksi poliittisesti valittuja jäseniä.

 

 

Tampereen Särkänniemi Oy:n delfiinitapauksessa olemme nähneet, että bisnesmaailmassa täysin untuvikko nuori ja kokematon kansanedustaja, joka on poliittisin perustein valittu yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi, ei pysty johtamaan yhtiötä haasteellisessa tilanteessa.

 

 

On koettu, että kokematonkin poliittisesti valittu hallituksen jäsen ja jopa hallituksen puheenjohtaja mielellään paistattelee julkisuudessa ja kerää irtopisteitä tilanteessa, jossa yhtiöllä pyyhkii hyvin.

 

 

Auta armias kuitenkin, kun yhtiölle tulee haasteellinen tilanne niin kokematon hallituksen jäsen tai hallituksen puheenjohtaja on suurissa vaikeuksissa ja joutuu etsiskelemään syyllisiä, sillä eihän poliitikko koskaan voi tunnustaa epäonnistuneensa.

 

 

 

Ehdoton mielipiteeni kunnallisen toimijan yhtiöittämisessä on, että valittakoon yhtiön hallitukseen ammatilliset osaajat ja ei sorruta valitsemaan hallitukseen poliittisilla mandaateilla toimivia henkilöitä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ostomulta on aina riskihankinta

Keskiviikko 3.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Mökkitieni varrella on multakasa, jonka siihen on hankkinut eräs kesäasukas.

 

 

 

 

 

Kyse on mitä ilmeisimmin ostomullasta, jonka alkuperä lienee kaatopaikkamulta.

 

 

Kasan päällä rehottaa muutama jättipalsamiyksilö sekä vankka pujoesiintymä.

 

 

 

 

 

Jättipalsami on vieraslaji, joka levitessään valtaa kasvualan kaikelta muulta kasvillisuudelta.

 

 

Jättipalsami pystyy laukaisemaan kypsät siemenensä jopa seitsemän (7) metrin etäisyydelle emokasvista.  Jättipalsamin tuhovaikutuksen ymmärtämiseksi on hyvä lisäksi tietää, että yksi jättipalsamiyksilö pystyy tuottamaan jopa 4.000 siementä!

 

 

Peli on menetetty, jos tuo mökkitieni varrella kasvava jättipalsami pääsee linkoamaan siemenensä maastoon.

 

 

**********

 

 

 

 

 

Toista multakasan päällä kasvavaa haittakasvia eli pujoa ei lueta vieraslajiksi, mutta sen virallinen luokitus on ns. muinaistulokas eli se on levittäytynyt Suomeen omin neuvoin 1600-luvun alkupuolella tai sitä aikaisemmin.

 

 

Pujo on yksi maamme pahimmista kasveista, jotka aiheuttavat siitepölyallergiaa.

 

 

**************

 

 

Jättipalsami ja pujo ovat mökkimaailmassani kasveja, joita siellä ei ole aikaisemmin esiintynyt.

 

On enemmän kuin harmillista, jos ne nyt ostomullan myötä alkavat leviämään Viljakkalan Majajärvellä.

 

 

Ainakin jättipalsamin leviämisen pystyy vielä nyt estämään, jos kitkee kukkivat yksilöt pois ja laittaa kitketyt kasvit jäteastiaan.  Sama menettely tehoaa myös pujoesiintymään.

 

 

 ************

 

 

Jättipalsamia ja pujoa enemmän pelkään ostomullan kautta alueellemme leviävän lehtokotiloita.

 

 

Olemme toistaiseksi säästyneet Viljakkalan Majajärvellä lehtokotiloista.

 

 

Tampereen omakotitalomme tontti on lehtokotiloiden saastuttama, mutta jämerillä toimenpiteillämme olemme ainakin vielä pystyneet estämään lehtokotilon pesiytymisen mökkitontillemme.

 

 

Pelkään nyt, että mökkitieni varteen hankitussa multakasassa on myös lehtokotiloita!

 

 

Olemme mökkimme osalta tiukkoja lehtikotilon torjunnassa, sillä emme salli kenenkään tuoda meille taimia, jotka ovat kasvaneet lehtokotiloiden saastuttamalla alueella.  Emme vahingossakaan vie mitään puutarhatyökaluja Tampereelta Viljakkalaan, sillä työkalujen mukana lehtokotilosaastunta olisi selviö.

 

 

 *****************

 

En ”suin surminkaan” suostuisi hankkimaan mökillemme ostomultaa, sillä sen avulla jättipalsami, pujoa sekä lehtokotilot saastuttavat puhtaat maa-alueet.

 

 

Kaatopaikkojen ja jäteasemien eräs ”tuote” on kotitalouksille ja julkiseen viherrakentamiseen tarjottava multa.  Asia on periaatteessa hyvä, mutta se sisältää suuria riskejä, joita ainakaan minä en suostu ottamaan.

 

 

Jättipalsami, pujo, lehtokotilot sekä esimerkiksi japanintatar ovat kylkiäisinä kaatopaikkojen tarjoamassa mullassa.

 

 

Vast´ikään Karjalan kannakselta palanneena matkailijana pelkään myös sitä, että ostomullan kylkiäisenä saan ikiaikaiseksi riesakseni jättiputken!

 

 

 

 

 

Kiitos ei ostomullalle ja toivon samaa myös naapureiltani ja lähiseutujen asukkailta, sillä en halua nähdä lähitiennoilla näitä saastuneita multakasoja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kirkolliset kalleudet ehdittiin pelastamaan, mutta arkiset työkalut jäivät miehittäjälle

Maanantai 25.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Suomalaiset olivat kaukokatseisia ja aloittivat Valamon luostarin evakuoinnin jo 10.12.1939 ja viimeiset evakuoinnit tapahtuivat rauhateon jälkeen 19.3.1940.

 

 

Kirkollisia kalleuksia ehdittiin pelastamaan 27 junavaunullista ja ne päätyivät Uspenskin katedraaliin, Suomen ortodoksimuseoon Kuopioon ja pääosin Heinäveden Valamoon.

 

 

On luonnollista, että Valamossa olleet arkipäivän esineet ja työkalut eivät olleet ensisijaisesti pelastettavia ja niitä onkin nyt nähtävissä Valamon luostarin museossa Laatokalla.

 

 

 

 

 

Museo sijaitsee laivarannassa ja näyttää, että se on vanhan kotieläinrakennuksen vintillä.

 

 

 

*****************

 

 

 

Seuraavassa pieni kuvakimara museossa olevasta esineistöstä – kaikki tarvekalut liittyvät luostarin jokapäiväiseen elämään ja ne ovat olleet munkkien käytössä siihen aikaan, kun luostari kuului Suomelle:

 

 

 

 

 

Tuohikontteja, puuleilejä.

 

 

 

 

 

Metsätyökaluja – tuttuja meillekin.

 

 

 

 

 

 

Peltotyökaluja – ainakin osa on sellaisia, joita meillä oli käytössä vielä ainakin 1960-luvulla.

 

 

 

 

 

Reki, hevosenkenkiä, kuolaimia – tuttuja nykypäivän suomalaisillekin.

 

 

 

 

 

Komeat kiesit!

 

 

 

 

 

Kalastus oli tärkeä elinkeino luostarissa – tässä kalastusvälineitä, joilla munkit pyydystivät kalaa Laatokalta.

 

 

 

 

 

Läheisellä Mantsinsaarella vuonna 1915 syntynyt - nyt jo edesmennyt - anoppini oli pikkutyttönä töissä Valamon luostarin keittiöllä ja puutarhassa. Muistelen, että hänellä oli valokuva samanlaisista rattaista, joilla munkit toimittivat arkipäivän askareita luostarin alueella – kyllä valokuva varmaan on yhä edelleen tallessa, mutta en sitä nyt ”tähän hätään” löydä.

 

 

Jos ja kun käytte Valamon luostarissa Laatokalla, niin poiketkaapa luostarin museossa, sillä siellä on mielenkiintoista nähtävää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Laatokan Valamosta Venäjän uusi hengellinen keskus?

Sunnuntai 24.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Tämän kirjoitukseni taustatiedot perustuvat omaan kokemukseeni Laatokan Valamossa 11.7.2016 ja Ylöjärven Uutisten päätoimittaja Matti Pulkkisen lehdessään 20.7.2016 julkaisemaan juttuun.

 

 

Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Laatokan Valamossa samana päivänä kuin minä eli 11.7.2016. 

 

 

Emme toki nähneet Putinia, mutta hän vierailunsa kohta meidän jälkeemme näkyi mm. niissä turvatoimissa, joiden kohteeksi myös me jouduimme.

 

 

Presidentti Putinin isäntänä Valamossa toimi Moskovan ja koko Venäjän ortodoksikirkon johtaja, patriarkka Kirill.

 

 

 

 

 

 

Julkaisen tässä uudestaan Valamossa otetun kuvan patriarkka Kirill´stä ja presidentti Putinista, jonka julkaisin näillä sivuillani jo 22.7.2016.

 

 

 

Presidentti Putin ja patriarkka Kirill osallistuivat Valamossa luostarin perustajien pyhittäjien Sergein ja Hermannin muistojuhlaan.

 

 

Presidentti Putin ja patriarkka Kirill julistivat Valamon luostarin Venäjän hengelliseksi keskukseksi.

 

 

Valamon kohoaminen Venäjän ortodoksikirkon hengelliseksi keskukseksi merkitsee, että Troitse-Sergijevin luostari, Troitse-Sergijevin lavra eli Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Sergein lavra Sergijev Posadissa 70 kilometriä Moskovasta koilliseen menettää johtavan asemansa.

 

 

Julkisuudessa olleet tiedot ovat epävirallisia ja nyt odotamme, että patriarkka Kirill vahvistaa asian.

 

 

Laatokan Valamon aseman vahvistuminen Venäjän ortodoksikirkossa on mielestäni nähtävä ensisijaisesti Venäjän ortodoksikirkon sisäisenä asiana, mutta on selvää, että presidentti Putin on vahvasti vaikuttamassa asiaan.

 

 

Laatokan Valamon luostarilla ja Heinäveden Valamon luostarille on hyvät sekä veljelliset suhteet.

 

 

Toivon, että Laatokan Valamon todennäköinen siirtyminen Venäjän ortodoksikirkon hengelliseksi keskukseksi edesauttaa myös Heinäveden Valamon kehittymistä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko Heinäveden Valamo alkuperäisen Valamon jatkumo ja Laatokan Valamo sittenkin se Uusi-Valamo?

Lauantai 23.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Evankelisluterilaisen kirkon tapa-kristittynä otan itselleni suomalaiseen sananvapauteen viitaten oikeuden pohtia ortodoksikirkon asemaa Suomessa ja hieman myös Venäjällä.

 

 

Taustaa minulle näissä pohdinnoissa antaa se, että edesmennyt ja vuonna 1915 Mantsinsaarella syntynyt anoppini oli vuoteen 1970 saakka ortodoksi ja oli sitä todellisuudessa elämänsä loppuun saakka.

 

 

Olen tänä vuonna saanut käydä pyhiinvaellusmatkalla Heinäveden Valamossa ja viime viikolla sain vierailla Laatokan Valamossa – myös nämä vierailut antavat pontta yksityiselle pohdiskelulleni.

 

 

*****************

 

 

Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu autonomisena eli itsehallinnollisena kirkkokuntana Kontantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen.

 

 

Jotta asia ei olisi yksiselitteinen, niin Suomessa toimii myös Venäjän ortodoksinen kirkko, joka käsittää seitsemän venäjänkielistä seurakuntaa, jotka toimivat suoraan Moskovan patriarkaatin eli Venäjän kirkon alaisuudessa ja erillään Suomen ortodoksikirkosta.

 

 

Suoraan Moskovan patriarkaatin alaisuudessa toimivat seurakunnat Helsingissä (Helsinki Hietaniemi, Helsinki Mellunmäki ja Helsinki Munkkiniemi), Porissa, Sastamalassa, Tampereella ja Turussa.

 

 

***************

 

 

Mitäkö pohdin?

 

 

Pohdin Heinäveden Valamon ja Laatokan Valamon rooleja.

 

 

Heinäveden Valamossa pidetään heidän luostariaan alkuperäisen Valamon luostarin jatkumona ja kieltämättä heillä on vahvat perusteet ajatuksenjuoksulleen.

 

 

Suomalaiset evakuoivat Laatokan Valamon luostarista 27 rautatievaunullista arvokasta kirkollista esineistöä Talvisodan loppuvaiheissa 1939 – 1940.

 

 

Esineistöstä osa päätyi Uspenskin katedraaliin Helsingissä, osa Suomen ortodoksiseen kirkkomuseoon Kuopiossa ja suurin osa Heinäveden Valamoon.

 

 

Minulle oli suuri yllätys viime viikolla, että miten vähän Laatokan Valamossa on kirkollisia kalleuksia!  Ne vähät kirkolliset esineet, joita siellä oli, ovat muutaman vuoden vanhoja kopioita alkuperäisistä esineistä.

 

 

Toisen maailmasodan jälkeen kului viisikymmentä vuotta, jona aikana Laatokan Valamossa ei ollut luostaritoimintaa.  Se on pitkä aika ja koko sen ajan Valamon munkit jatkoivat hengellistä kilvoitustaan Suomessa Heinävedellä. 

 

 

Onko siis pääteltävissä, että Vanha-Valamo onkin Uudessa-Valamossa Heinävedellä ja vastaavasti Laatokan Valamossa ollaankin Uudessa-Valamossa?

 

 

Pohdiskelee

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Presidentti Putinin kanssa samana päivänä Laatokan Valamossa

Perjantai 22.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Venäjän presidentti Vladimir Putin kävi Suomessa Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön vieraana 1.7.2016; presidentit tapasivat Naantalin Kultarannassa.

 

 

Kansainvälinen lehdistö alkoi jo huolestumaan, kun Putinia ei nähty julkisuudessa muutamaan päivään hänen Suomen vierailunsa jälkeen.

 

 

Presidentti Putin astui julkisuuteen 11.7.2016, kun hän vieraili Laatokan Valamossa.

 

 

Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtama 14. Kyröläismatka vieraili samana päivänä Valamossa. Olin mukana kenraalin johtamalla Kyröläismatkalla ja Putinin vierailu samaan kohteeseen vaikutti myös meidän matkaamme.

 

 

 

 

 

Turvatoimet Valamossa olivat tiukat ja niin tietysti pitääkin olla, kun on kyse valtionpäämiehen vierailusta.

 

 

 

 

 

Läpäisin turvatarkastuksen, mutta turvamies vaati, että laukaisen kamerani hänen nähtensä. Näin olisi varmuus myös siitä, että kamerani ei ole turvallisuusriski – tässä kuva, jonka otin turvamiehen määräyksestä.

 

 

 

 

 

Vapahtajan Kirkastumisen kirkkoon oli vaikea päästä, sillä koko ajan odotettiin, että Putin saapuisi paikalle.

 

 

Oppaamme neuvottelutaidon tuloksena pääsimme viimeisenä seurueena ennen Putinia kirkkoon, mutta koko ajan turvamiehet hoputtivat meitä ripeään etenemiseen.

 

 

 

 

 

Kirkon ulkopuolella vilisi uniformupukuisia…

 

 

 

 

 

…ja siviilipukuisia turvamiehiä varmistamassa, että mitään arvaamatonta ei pääse tapahtumaan.

 

 

****************

 

 

Jouduimme poistumaan Valamosta ennen presidentti Putinin saapumista, mutta presidentin vierailu oli merkittävä tapahtuma, sillä kun katselin illalla Käkisalmessa hotellihuoneessa Venäjän televisiota, Putinin vierailu Valamossa oli eräs pääuutinen.

 

 

 

 

 

Tässä kuva Suomessa MTV:n nettisivuilta 12.7.2016 klo 08.43, jossa näytetään, kun presidentti Putin keskustelee Moskovan patriarkka Kirill´n kanssa sillä samalla paikalla, jossa me hetki ennen kuvan ottamista vierailimme.

 

 

 

Mitäkö tällä jutullani tahdon kertoa?

 

 

Tahdon muistuttaa meitä ”maailman pienenemisestä” eli jokainen meistä saattaa milloin tahansa olla läheltä seuraamassa sellaisia asioita, jotka kiinnostavat koko maailmaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Valamon luostarilla on neljä kantosiipialusta kuljettamassa pyhiinvaeltajia saarelle

Torstai 21.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain 14. Kyröläismatkan osanottajana vierailla Laatokan Valamossa 11.7.2016.

 

 

Matkanjohtajana toimi edellisvuosien tapaan kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki – kiitokset kenraalille!

 

*************

 

Kerron tässä jutussani kuvakertomuksen muodossa siitä, että miten Laatokan Valamoon kuljetaan.

 

 

 

 

 

 

Kuikka - tai mikä vesilintu lie ollut - oli hätään kärsimässä Sortavalan satamassa, kun meitä noutamaan tullut kantosiipialus lähestyi Sortavalan satamalaituria.

 

 

 

 

 

 

Kuikan hätä meni ohi, kun kantosiipialus vähensi vauhtiaan ja ”laskeutui alas”!

 

 

 

 

 

Vauhti oli melkoinen, kun kantosiipialus aloitti matkanteon kohti Valamoa.

 

 

 

 

 

Edessä oli tyyni Laatokka, jota kutsutaan ”seitsemän meren järveksi”.

 

 

 

 

 

Venäjällä on tapana paskoa seisaaltaan reiän päällä ja kun se ei ole meininki kantosiipialuksilla, niin oikeata paskomista pitää opastaa vessoissa.

 

 

 

 

 

Kantosiipialuksen välikannella on pieni tila, josta voi tuulen tuiverruksessa tutkailla ja nauttia vauhdikkaasta menosta – tässä näkymä eteenpäin kohti kantosiipialuksen ohjaamoa.

 

 

 

 

 

Kantosiipialuksessa on 124 istumapaikkaa ja tässä kuva keskiosan matkustamosta.

 

 

 

 

 

Kantosiipialuksen pohjakaavio.

 

 

 

 

 

Valamon satamassa liikkuu myös tavallisia laivoja ja muutenkin Valamon satamassa on vilkas liikenne.

 

 

 

 

 

Edellämme Sortavalasta Valamoon matkannut kantosiipialus ehti ennen meitä jo kääntymään satamassa.

 

 

 

 

 

Valamossa oli talvella tulipalo ja sen seurauksena satamaan on nyt vuokrattu kolmeksi vuodeksi asuntolaiva, jossa Valamossa työskentelevät siviilit saavat asua.

 

 

 

 

 

Valamon neljä kantosiipialusta kuljettavat turisteja ja pyhiinvaeltajia saarelle Sortavalasta, Käkisalmesta ja Pietarista – tässä yksi kantosiipialus saapumassa Valamon satamaan.

 

 

 

Olen tyytyväinen, että sain 14. Kyröläismatkan aikana tutustua Valamoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Luostarin puutarhassa

Keskiviikko 20.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Termi ”Luostarin puutarhassa” tuo meille kaikille mieliin kukoistavan puutarhan, jossa kukat kukkivat, kukkien tuoksu on huumaava ja ahertavat nunnat tai munkit puurtavat työn touhussa.

 

 

Olen vuosien saatossa saanut vierailla useiden luostareiden puutarhassa ja mielikuva ei yleensä vastaa todellisuutta – toki poikkeuksiakin on.

 

 

Tverin luostari Volgan mutkassa, Petserin luostari Pihkovan alueella Venäjällä, Kuremäen nunnaluostari Virossa, Lintulan nunnaluostari Kivennavalla, Konevitsan luostari Laatokalla ja Valamon luostari Heinävedellä sekä Valamon luostari Laatokalla ovat olleet kohteina, kun olen tutustunut luostareihin.

 

 

Laatokalla sijaitsevaan Valamon luostariin pääsin tutustumaan 11.7.2016.

 

 

Nyt jo edesmennyt, vuonna 1915 syntynyt anoppini oli töissä Valamon luostarin keittiöllä sekä puutarhassa joskus 1930-luvua alussa.

 

 

Tiesin, että en varmaankaan pääse tutustumaan Valamon luostarin keittiöön ja sen vuoksi halusinkin tutustua luostarin puutarhaan.

 

 

Laatokan Valamon luostarin puutarha oli pettymys, sillä paria kasvihuonetta lukuun ottamatta kasvusto on päässyt villiintymään ja puutarhassa olevat villiintyneet kasvit saattavat olla peräisin Suomen ajoilta.

 

 

Seuraavassa muutama valokuva Laatokan Valamon luostarin puutarhasta:

 

 

 

 

 

 

Luostarin puutarhaa pääsee katselemaan melkein lintuperspektiivistä, sillä puutarha sijaitsee sataman läheisyydessä ja tässä näkymä puutarhaan pääkirkon tasolta.

Kuvassa näkyy villiintyneen puutarhan keskellä kaksi kasvihuonetta lähes Laatokan rannalla.

 

 

Sitten muutamia kuvia siitä osasta, jolla turistit ja pyhiinvaeltajat pääsevät liikkumaan:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

Tämä kasvoi sataman nurmikolla.

 

 

 ************

 

Näkemistäni luostarin puutarhoista ehdottomasti kukoistavin on Kuremäen nunnaluostarissa ja myös Tverin luostarin puutarha on hyvinhoidettu.

 

 

Tiedättehän, että Tverin luostarin johtajana on igumenia äiti Juliana eli suomalaissyntyinen Kirsi Ritoniemi.

 

 

Äiti Juliana on aikaansaapa johtaja ja hänen ansiotaan on paljolti se kukoistus, joka Tverin luostarissa vallitsee – myös puutarhassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kävely- ja pyöräretket Heinäveden Valamon luostarista luostariveljien ja Lintulan nunnaluostarin kilvoittelijoiden hautausmaalle

Perjantai 6.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain osallistua Eläkeliiton Pirkanmaan piirin järjestämälle matkalle Heinäveden Valamoon 26.-27.4.2016.

 

 

Luostarimatkoja kutsutaan pyhiinvaellusmatkoiksi ja minulle se sopii.

 

 

Olen evankelisluterilaisen seurakunnan rivijäsen, mutta arvostan ortodoksisuutta ja olen saanut siihen myös tutustua, sillä edesmennyt anoppini oli lähes koko elämänsä ajan ortodoksiseurakunnan jäsen.  Vasta lähes kuusikymppisenä hän kävi rippikoulun ja liittyi evankelisluterilaiseen seurakuntaan.

 

 

Kävin pyhiinvaellusmatkamme ensimmäisenä päivänä vaimoni kanssa kävellen Valamon luostarin hautausmaalla, mutta kun kuulin muilta matkalaisiltamme sellaisista kohteista, joita emme löytäneet, tein uuden matkan hautausmaalle seuraavana aamuna yksin ja nyt luostarin pyhiinvaeltajille tarjoamalla polkupyörällä.

 

 

 

 

 

 

Tässä herkkäkulkuinen lainapyöräni on nojaamassa hautausmaan porttiin aamuvarhaisella 27.4.2016.

 

 

Taustalla näkyy Heinäveden Valamon luostarin rakennuksia – matkaa luostarista hautausmaalle linnuntietä on viitisensataa metriä ja tietä pitkin ehkä seitsemänsataa metriä.

 

 

 

 

 

 

Hautausmaan kiviaidan ulkopuolella sijaitsee Herran Edelläkävijän ja Kastaja Johanneksen syntymän kunniaksi pyhitetty tsasouna.

 

 

 

 

 

 

Hautausmaan kiviaidan sisäpuolella sijaitsee pyhäkkö, joka on omistettu pyhittäjä Herman Alaskalaisen muistolle.

 

 

 

 

 

 

Hautausmaa on jaettu tällä kivipaadella kahteen osaan - kuvassa näkyy Valamon kilvoittelijoiden leposijat ja kuvaajan takana on Lintulan luostarissa kuolleiden sisarten viimeiset leposijat.

Paadessa on venäjäksi ja suomeksi sanat:

Saata, oi Kristus, Sinun palvelijasi sielut lepoon pyhien joukkoon

 

 

 

 

 

 

Valamon kilvoittelijoiden hautarivistöä

 

 

 

 

Luostarissa on moneen tehtävään olevia kilvoittelijoita – tässä muutamia;

 

 

 

 

 

 

Kuuliaisuusveli

 

 

 

 

 

 

Munkki

 

 

 

 

 

 

Viitankantaja

 

 

 

 

 

 

Pappismunkki

 

 

 

 

 

 

Skeemapappismunkki; skeemapappismunkki on rippi-isä

 

 

 

 

 

 

Munkkidiakoni

 

 

 

 

************

 

 

Heinäveden Valamon luostarilta katseltuna hautausmaan takaosassa on Lintulan nunnaluostarissa kuolleiden nunnien hautoja.

 

 

 

 

 

 

 

*****************

 

 

 

Heinäveden Valamon hautausmaalle on haudattuna mm. seuraavat ortodoksikirkon merkittävät henkilöt.

 

 

 

 

 

 

Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Paavali

 

 

 

 

 

 

Joensuun piispa Aleksi

 

 

 

 

 

 

Laatokan piispa Markus.

 

 

Piispa Markus (Leonid Leontinevitsh Schavikin) oli mielenkiintoinen persoonallisuus. Hän oli Valamon munkki ja myöhemmin Yhdysvalloissa toiminut piispa.

 

Vuonna 1969 hänestä tuli San Franciscon piispa, joka arvonimi muutettiin seuraavana vuonna muotoon Laatokan piispa.

 

 

 

 

 

 

Igumeni Hariton johdatteli 14 vuotta kestäneen Valamon luostarin johtajuuden aikanaan Valamon luostarin Laatokalta Heinävedelle.

 

 

 

Saatan vielä tuonnempana jatkaa juttujani Heinäveden Valamoon tekemältäni pyhiinvaellusmatkalta, mutta jo nyt kiitän Eläkeliiton Pirkanmaan piiriä mieliin painuneen pyhiinvaellusmatkan järjestämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Laatokan Valamosta Heinäveden Valamoon pelastettuja samovaareja

Torstai 5.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänään juttua Heinäveden Valamossa näkemästäni ja kokemastani, kun kerron kuvakavalkaadin myötä Heinävedellä näkemistäni samovaareista, jotka mitä ilmeisemmin ovat alkuperältään Laatokan Valamosta.

 

 

Tässä kuvakerrontaa Heinäveden Valamon ruokasalin ja Keisarin kabinetin ikkunoilla sekä Punaisessa salissa esillä olleita putipuhtaaksi puleerattuja samovaareja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Komea kokoelma ja on varmaa, että Heinäveden Valamon varastossa Laatokan Valamon samovaareja löytyy lisää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viehättävät pienoismaalaukset Heinäveden Valamon hotellirakennuksen käytävällä

Keskiviikko 4.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen, että Laatokan Valamosta onnistuttiin evakuoimaan neljäkymmentä rautatievaunullista tavaraa, joka sitten päätyi Heinäveden Valamoon.

 

 

Heinäveden Valamon hotellirakennuksen käytävällä lähes viisitoista pienoismaalausta kuvina, joiden alkuperäiskappaleet saattavat olla alun perin Laatokan Valamosta.

 

 

Tässä pienoinen kuvakavalkaadi teoksista:

Ensiksi kuitenkin kuva hotellirakennuksesta!

 

 

 ****************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toivottavasti joku lukijoistani osaa kertoa näistä teoksista tarkemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Neljästäkymmenestäyhdestä rautatievaunulastista neljäkymmentä saapui perille

Tiistai 3.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Elämme maaliskuun alkupäiviä vuonna 1940 ja puna-armeijan 30. päivänä marraskuuta 1939 aloittama ylivoimahyökkäys Suomea kohtaa on edennyt siihen pisteeseen, että suomalaiset ovat pakotettu evakuoimaan Laatokan saaret barbaarisen Neuvostoliiton hyökkäykseltä.

 

 

Urheasti vihollisen takalinjoille jäänyt Mantsinsaaren linnake ja Valamon luostarisaari joudutaan evakuoimaan Laatokan jäätä pitkin Lahdenpohjan kauppalaan ja siitä edelleen kohti sisämaa-Suomea.

 

 

Laatokan Valamon luostarista pystytään Laatokan jäätä pitkin kuorma-autoilla kuljettamaan luostarin pyhiä esineitä Lahdenpohjaan niin paljon, että niistä kertyy neljäkymmentäyksi rautatievaunulastillista.

 

 

Luostarista evakuoitujen korvaamattomien kirkollisten aarteiden tie vie kohti Kannonkoskea, jonne evakuointivaunut saapuvat kahdenkymmenen vuorokauden kuluttua siitä, kun vaunut lähtivät Lahdenpohjasta.

 

 

Perille Kannonkoskelle saapuu neljäkymmentä vaunulastillista korvaamattoman arvokasta kirkollista aineistoa, mutta yksi vaunulastillinen jää ikuisiksi ajoiksi kadoksiin.

 

 

Pääesikunta ilmoittaa aikojen kuluttua, että kyseinen vaunulastillinen on tosiaan joutunut kadoksiin ja sitä ei ole löydetty.

 

 

Valamon veljeskunta on kaikesta huolimatta tyytyväinen, että neljäkymmentä korvaamattoman arvokasta kirkollista aineisto sisältänyttä lastia saapui perille ja he eivät sure, vaikka yksi vaunulastillinen on joutunutkin kadoksiin.

 

Kadoksiin joutunut vaunulasti sisälsi Laatokan Valamon luostarista evakuoituja ortodoksiluostarin kirkkoviinejä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kahta jäi puuttumaan!

Lauantai 30.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin Eläkeliiton Pirkanmaan piirin järjestämälle pyhiinvaellusmatkalle Heinäveden Valamon luostariin 26.-27.4.2016.

 

 

 

 

 

 

Eräs tutustumiskohteemme oli luostarin pysyvä historiallinen näyttely, johon suurella mielenkiinnolla perehdyin.

 

 

 

*****************

 

Vuonna 1915 syntynyt ja nyt jo edesmennyt anoppini työskenteli pikkutyttönä Laatokan Valamon luostarin keittiöllä sekä puutarhassa ja toivoin näyttelyssä näkeväni muutamia kuvia sekä luostarin keittiöltä ja myös luostarin puutarhasta.

 

 

Petyin, sillä kummastakaan kohteesta ei ollut esillä lainkaan valokuvia.

 

 

Tiedustelin asiaa näyttelyä meille esitelleeltä vapaaehtoiselta Markukselta ja hän pahoitteli asiaa.

 

 

Markus kertoi, että luostarin arkistossa on paljon valokuvia, jotka eivät ole esillä historiallisessa näyttelyssä ja hän uskoi, että siellä varmaan olisi valokuvia sekä luostarin keittiöltä kuin myös puutarhalta.

 

 

Anoppini kotisaari oli Mantsinsaari ja sieltä oli matkaa Valamoon nelisenkymmentä kilometriä – toki välimatka on edelleenkin sama!

 

 

Nykyaikana olisi ”kova juttu”, jos hieman yli kymmenvuotias tyttö kulkisi työn perässä talvella jäätä pitkin ja kesällä soutuveneellä neljäkymmentä kilometriä, mutta 1920 –luvun loppupuolelle ja 1930 –luvun alussa se oli tavallista!

Anoppini oli töissä Valamon luostarin keittiöllä sekä puutarhassa!

 

 

Heinäveden Valamon historiallisessa näyttelyssä on useita valokuvia luostarin eri pajoista ja muista ”tulosyksiköistä”, mutta ei yhtään valokuvaa luostarin keittiöltä tai puutarhalta.

 

 

”Luostarin puutarha” on jo käsitteenä niin kiehtova, että siitä soisin olevan valokuvia Heinäveden Valamon pysyvässä historiallisessa näyttelyssä.

 

 

Olen saanut vierailla Venäjällä Tverin luostarissa ja sen puutarhassa sekä myös Virossa Kuremäen luostarin puutarhassa ja oletan, että Laatokan Valamon puutarhassa on ollut yhtä hienoa kuin näissä molemmissa.

 

 

Toissa vuonna sain vierailla Laatokalla Konevitsan luostarissa ja sen puutarhassa – siellä luostarin puutarhan komeus saa vielä odottaa!

 

 

Olen saanut vierailla myös Petserin luostarissa Venäjällä ja nyt en muista, että millainen puutarha siellä oli. Eniten pinnalla Petserin luostarivierailusta on se, kun seurueemme naiset joutuivat pukeutumaan portilla tarjolla olleisiin kietaisuhameisiin sekä hiukset peittäviin sifonkeihin!  Seurueemme naiset olivat tikahtua nauruun!

 

 

Kahta siis jäin kaipaamaan Heinäveden Valamon historiallisessa näyttelyssä – kuvia luostarin Laatokan aikaiselta keittiöltä ja kuvia luostarin Laatokan aikaiselta puutarhalta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

1.400 euroa yhteisiä rahoja runsaan vuoden turhiin tarpeisiin on liian paljon

Maanantai 21.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin virkahenkilöillä on erikoinen pakkomielle kylvää yhteisiä varoja johtokuntien jäsenille hankittaviin tietokoneisiin.

 

 

Olen ollut Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa vuoden 2009 alusta alkaen ja nyt päätimme virkahenkilöiden esityksestä, että virallinen kokouskutsumme sekä kokousaineistomme toimitetaan meille sähköisesti.

 

 

Se sopii minullekin, sillä pidänhän tietokonettani auki 24/7, mutta sen vaadin, että kokousaineisto toimitetaan minulle myös kirjallisena.

 

 

Valtuutetut, varavaltuutetut, lautakuntien jäsenet sekä myös eräiden johtokunnat ovat hankkineet jäsenilleen Tampereen kaupungin maksaman tietokoneen.

 

 

Tietokoneen hankkiminen maksaa 1.400 euroa per kone ja kustannukset kirjataan kyseisen yksikön kustannuksiksi.

 

 

Vaikka olenkin kokenut tietokoneen käyttäjä, niin siitä huolimatta haluan perehtyä kokousaineistoon sen kirjallisessa muodossa ja sen vuoksi vastustin kaupungin koneiden hankkimista johtokuntamme jäsenille – teimme päätöksen, että emme hanki itsellemme kaupungin maksamia tietokoneita.

 

 

Vaalikautta on jäljellä runsas vuosi ja se oli yksi syy, että en katsonut tarpeelliseksi hankkia kaupungin tietokoneita.

 

 

Minulla ei ole periaatteessa mitään sähköistä asioidenhoitoa vastaan, mutta vastustan holtitonta rahankäyttöä. 

 

 

Kuulemani mukaan usein huonosti toimivien tietokoneiden ja huonosti toimivien tietojärjestelmien ylenpalttinen tuputtaminen luottamushenkilöille on mielestäni holtitonta rahankäyttöä.

 

 

Holtiton rahankäyttö on toki tavanomaista Tampereen kaupungin toiminnalle, joten tietokoneiden tuputtaminen luottamushenkilöille istuu valitettavan hyvin ”Tampereen tautiin”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pico do Arieiro - Madeiran kolmanneksi korkein vuori tuli valloitettua!

Tiistai 16.2.2016 - -Esko Erkkilä-

 

 

Madeiralla kannattaa osallistua matkanjärjestäjien Saarikierrokseen, sillä sen aikana pääsee tutustumaan mm. Madeiran kolmanneksi korkeimpaan vuoreen Pico de Arieiroon, jonka korkein kohta on 1.818 metriä merenpinnan yläpuolella.

 

 

 

 

 

 

Matka Pico de Arieiroon on jo kokemus sinänsä, sillä mutkaiset tiet antavat jännitystä perillepääsystä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähellä vuorenhuippua on nähtävissä Naton ilmavalvontatutka…

 

 

 

 

 

 

…ja sen luokse päästyämme olemmekin jo perillä vuorenhuipulla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Paul da Serran tuulivoimalat viereisellä vuorella.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pitihän siellä minunkin päästä kuvaan!

 

 

 

 

 

 

Luonnonsuojelijat tai ovatko ”luonnonsuojelijoita” toivat vuorenhuipulle kasveja, joita he istuttavat vuorille – kasvintaimet lasketaan köysiradalla ämpäreissä alempana oleville vuorille ja istutetaan sinne.

 

 

 

 

 

 

Tutka-asema…

 

 

 

 

 

 

…taustallani.

 

 

 

 

 

 

Lähdimme jatkamaan matkaa ja huomaattehan, että olimme pilvien yläpuolella!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Madeiralta!

Keskiviikko 27.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Olin runsaan viikon kestäneellä lomamatkalla Rouvan ja sukulaispariskunnan kanssa Madeiralla – kotiuduimme eilen varhaistunteina.

 

 

Madeiran saariryhmä sijaitsee Pohjois-Atlantilla n. 580 kilometriä Pohjois-Afrikan rannikolta luoteeseen ja n. 1.000 kilometriä Portugalin pääkaupungista Lissabonista lounaaseen.

 

 

Madeira kuuluu Portugaliin ja se sai autonomian Portugalin neilikkavallankumouksen jälkeen 1976 – neilikkavallankumous oli 1974.

 

 

Saariryhmän pääsaari on nimeltään Madeira ja siellä sijaitsee pääkaupunki Funchal.

 

 

Helsinki-Vantaan lentokentältä järjestetään suoria lentoja Funchaliin ja lentoaika on hieman yli 5 tuntia.

 

 

 

 

 

Madeiralla näkee monessa paikassa liehumassa kolmen lipun lippuryhmiä ja tässä eräs kuvaamani lippuryhmä;

 

• EU:n lippu oikealla
• Portugalin lippu keskellä
• Madeiran lippu vasemmalla

 

 

Madeira on syntynyt tulivuoren purkauksessa – Madeiran kohdalla tulivuoron purkaus alkoi merenpohjassa 15 miljoonaa vuotta sitten ja merenpinnan tasolle purkaus ylti 5 miljoonaa vuotta sitten.  Viimeisimmät vulgaaniset toiminnat havaittiin n. 6.500 vuotta sitten.

 

 

Saaren ympärillä oleva meri on hyvin syvä, sillä varsin lähellä rantaa on syvyyttä jopa 4.000 metriä!

 

 

Madeira on 57 kilometriä pitkä ja 22 kilometriä leveä saari. Korkeuserot ovat saarella suuria ja sanotaan, että saaren pinta-ala kymmenkertaistuisi, jos ”rypyt” voitaisiin oikaista!

 

 

 

 

 

 

Funchal´n lentokenttä on erikoisuus, sillä osa sen kiitoradasta on rakennettu…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…pylväiden varaan meren päälle.

 

 

Ennen kiitoradan jatkamista isot lentokoneet eivät pystyneet laskeutumaan Funchal´iin ja silloin oli lentomatkan loppuosuudella käytettävä pienempiä lentokoneita.

 

 

Nykyään kiitorata on 2.781 metriä pitkä, mutta siitä huolimatta kenttää pidetään yhtenä vaikeimmista kentistä laskeutua.

Kiitoradan uusiminen tuli välttämättömäksi sen jälkeen, kun Portugalin kansallisen lentoyhtiön TAP Portugalin lento 425 epäonnistui laskeutumisvaiheessa vuonna 1977 ja 131 matkustajaa sai surmansa.

**************

 

 

Kahdeksaan lomapäivää sisältyi paljon uuden kokemista ja veikkaan, että saatte lähipäivinä lukea tältä saitilta lisää Madeirasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi kuitin antaminen on niin vaikeaa?

Torstai 21.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Me suomalaiset valitamme usein, että lomamatkoillamme etelässä emme saa ostoksistamme kuitteja.

 

 

Näin asia useasti saattaakin olla, mutta melkoisen vaikeaa kuitin saaminen on Suomessakin monessa paikassa.

 

 

Marketeissa kassat on opetettu antamaan asiakkaille kuitti ja ilahduttavan monesti kassakuitin antaminen tapahtuu hymyillen – kiitos siitä S- ja K-ryhmille, joille annan tunnustusta harvoin.

 

On ihmeellistä, että Alkon myymälöissä kuitin saaminen ilman pyytämistä on harvinaista – luulevatko Alkon myyjät edelleen, että he ovat jotain ylempää kastia!

 

 

Alkossa ”pyytämistä” ei toki useinkaan tarvitse tehdä sanallisesti, sillä käden ojennettuna pitäminen sentään riittää.

 

 

Erityisen vaikeaa ja haasteellista on Alkossa saada kuitti, jos on liikkeellä työvaatteissa – juuri tämä osoittaa, että Alkon myyjät kokevat olevansa ”ylempää kastia”.

 

 

Myös se, että olet palauttanut tyhjiä pulloja Alkon ja viereisen marketin yhteiseen pullonpalautusautomaattiin ja tarjoat ”osamaksuksi” pullonpalautuskuittia, saa aikaan sen, että ilman pyytämistä et saa kassakuittia.

 

 

Ostoskorin sisältö vaikuttaa myös siihen, että saako Alkosta kuitin pyytämättä.  Pari viinipulloa tekee ”eetvarttia”, sillä jos niitä on ostoskorissa, niin kuitti irtoaa ilman anelemista.

 

 

Auta armias, sitä, joka ostaa vain jallupullon tai pienen pullon vodkaa, niin onhan ihme, jos kuitti tulee pyytämättä.

 

 

Joskus, kun kuitin saaminen on erityisen tiukassa, tapaan kommentoida myyjälle, että en hyväksy pimeää kauppaa edes Alkolle!

**************

 

 

Toimitin luonnoskopion tästä jutustani Alkon johdolle jo 29.12.2015 – seuratkaahan, että muuttuuko Alkossa ostokuitin antamiskäytäntö vuonna 2016!

 

 

Pyysin reklamaationi palautetta, saa nähdä, että saanko!

 

 

Veikkaan, että mahdollisessa palautteessa runoillaan jotenkin tähän suuntaan:

 

 

*********************

 

 

Kiitoksia palautteestanne.  Ostokuitin antaminen asiakkaalle kuuluu Alkon ohjeistukseen.  Olemme Alkossa havainneet, että ainoastaan osa asiakkaistamme haluaa ostoksistaan ostokuitin, mutta pyrimme siihen, että ostokuittia aina tarjotaan pyytämättä.

 

 

Kiitämme vielä kerran palautteestanne ja tulemme jälleen kerran muistuttamaan henkilökuntaamme siitä, että ostokuittia pitää aina tarjota asiakkaalle.

 

 

********************

 

Saapa nähdä, että millaisen palautteen saan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-