Presidentti Urho Kekkonen ja kauppaneuvos Kalle Kaihari rahoittivat pääosan "Vesieste" -patsaan kustannuksista

Sunnuntai 1.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Ratinan stadionin pääsisäänkäynnin edustalla sijaitsee ”Vesieste” –patsas, joka on sinne sijoitettu elokuussa 1966.

 

 

 

 

 

 

Ratinan stadion on nyt remontissa ja se merkitsee, että myös ”Vesieste” –patsaan ympäristö on perin huonossa kunnossa.  Toivottavasti Ratinan stadionin kunnostuksen yhteydessä taideteos pääsee arvoisensa kohtelun piiriin!

 

 

 

************

 

 

Teos on syntynyt kutsukilpailun tuloksena ja sen on veistänyt kuvanveistäjä Pentti Papinaho.

 

 

Veistoksen kustannuksiin saatiin aikoinaan merkittävä ”tuntemattoman tahon” lahjoitus, joka sittemmin paljastui presidentti Urho Kekkosen ja kauppaneuvos Kalle Kaiharin yhteistuumin tekemäksi.

 

 

Teos sai aikoinaan kovaa kritiikkiä, sillä veistoksen paljastamisen aikaan 3000 metrin estejuoksijat eivät pystyneet aitomalla ylittämään vesiestettä. Nykyään maailman parhaat estejuoksijat pystyvät ylittämään vesiesteen aitomalla eli veistos oli aikaansa edellä!

 

 

Taideteoksen pienoismalleja on jaettu urheilijoille, jotka ovat Ratinassa tehneet lajinsa Suomen ennätyksen.

 

 

Arvokkaimmalla paikallaan on se veistoksen pienoismalli, joka sijaitsee Tamminiemessä presidentti Kekkosen työhuoneessa.

 

 

”Vesieste” –taideteoksen pienoismalli on sijainnut presidentti Kekkosen selän takana, kun Kekkonen on tehnyt päätöksiä, jotka koskivat koko Suomea ja Suomen asemaa kansainvälisessä politiikassa.

 

 

Olen käynyt parikin kertaa Tamminiemessä ja nämä kuvat olen käynneilläni ottanut.

Kuvat kertovat, että Vesieste-taideteoksen pienoismalli on ollut kunniapaikalla presidentti Kekkosen työhuoneessa.

Odotan suurella mielenkiinnolla Ratinan stadionin remontin valmistumista ja sitä, että merkittävä taideteos saa jälleen ympäristön, joka sille ehdottomasti kuuluu.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikuntaan uusi ritari

Torstai 29.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven valtuustosaliin viime maanantaina Vihreä Sydän -tarinallistamishankkeen starttitilaisuuteen kokoontunut yleisö sai olla todistamassa hienoa tapahtumaa, kun Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunta löi uuden jäsenen ritarikuntaan - ritarikuntaan, jossa olen jäsen numero 307.

 

Ritarikunnan 659. jäsen on nyt luontokuvaaja Harri Luojus.

 

 

 

 

Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunta tekee työtä hämeenkyröläisen kulttuurin puolesta ja antaa työnsä tuloksena mm. kulttuuristipendejä.

 

 

 

 

 

Ylöjärven valtuustosalissa järjestetyn ritariksilyöntitilaisuuden aluksi ritarikunnan Suurmestari Eero Pylsy luki ritariksiasettamisen asiakirjan.

 

 

 

 

 

Luontokuvaaja Harri Luojuksen ritariksilyöntiä todisti Suurmestarin lisäksi neljä Ritarikunnan sarvipäätä.

 

 

 

 

Hämeenkyrö on vankka sahtipitäjä ja sen vuoksi Hämeenkyrön vaakunassakin kuvatulla sarvella on tärkeä rooli, kun lyödään uusia ritareita.

 

 

 

 

 

 

Ritariksilyöntiseremoniaan kuuluu, että ritariksilyödyn pitää maistaa sarvesta hämeenkyröläistä sahtia…

 

 

 

 

 

 

…ja sitä pitää maistaa molemmille jaloille.

 

 

 

 

 

 

Tässä näyte nuorimman ritariveljemme luontokuvaaja Harri Luojuksen kuvasta, jossa hän on ikuistanut harjumasmalon!

 

 

*************

 

 

Vielä pieni muistelus tilaisuudesta, jossa minut lyötiin Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan ritariksi.

 

 

Meitä lyötiin samalla kerralla ritareiksi kuusi henkilöä ja yksi meistä oli Suomen ensimmäinen tangokuningas Viljakkalassa syntynyt ja hyvin tuntemani Kauko Simonen.

 

 

Ainahan jonkun täytyy pitää kiitospuhe ja Kauko otti ohjat käsiinsä, kun kiitti ritarikunnan Suurmestaria laulaen!

 

Oli hieno ”kiitospuhe”!

 

 

************

 

 

 

 

 

 

 

Viime päivinä on nähty, että henkilötietosäännösten rikkomisesta saa potkut jopa hallituspuolueen kolmas varapuheenjohtaja ja sen vuoksi en uskalla nimetä ritarikumppaneitani, mutta sen totean, että olen Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnassa rinnan eduskunnan erään entisen puhemiehen, eräiden entisten varapuhemiesten sekä useiden entisten ministereiden kanssa.

 

 

Annan suuren tunnustuksen agrologi-veli Eero Pylsylle, joka tarinallistamalla Hämeenkyrön Sarvipäät on luonut ritarikunnan, joka tekee työtä kyröläisen kulttuurin puolesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhdistysten vastuuhenkilöiden valinnat

Lauantai 24.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Elämme sitä aikaa vuodesta, jolloin lukemattomat yhdistykset pitävät syyskokouksiaan ja valitsevat uusia vastuuhenkilöitä huolehtimaan yhdistyksen asioista.

 

 

Yhdistyksen puheenjohtaja valitaan tavallisesti vuodeksi kerrallaan ja jos yhdistyksen jäsenet elävät ajan hermolla, niin he vaihtavat yhdistyksen puheenjohtajan jos siihen on tarvetta.

 

 

Monesti yhdistyksen puheenjohtajakin valitaan ”valitaan entinen” –periaatteella ja se ei useinkaan ole yhdistyksen kannalta viisas ratkaisu.

 

 

Entinen puheenjohtaja usein vauhdittaa omaa jatkovalintaansa, kun ilmoittaa hyvissä ajoin ”olevansa käytettävissä”.

 

 

Tietty jatkuvuus puheenjohtajan pestillä on paikallaan, mutta pidän neljää vuotta maksimiaikana, jonka saman henkilön olisi viisasta toimia yhdistyksen puheenjohtajana.

 

 

On surkuhupaisaa, että veteraanipuheenjohtajat rehvastelevat sillä, että olen ollut tämän yhdistyksen puheenjohtajana vaikkapa kuusi vuotta ja jotkut jopa kymmenen vuotta. 

 

 

Tiedän erään omakotiyhdistyksen, jota sama puheenjohtaja luotsasi kaksikymmentä vuotta yhteen pötköön. No, lopulta jäseniä yhdistyksessä oli vähemmän kuin puheenjohtajalla oli vuosia takanaan puheenjohtajana vaikka kyseessä olikin yli sadan omakotitalon alue!

 

 

Yhdistyksen hallituksen/johtokunnan jäsenten valintatavoissa on erilaisia tapoja.

 

 

Mielestäni ei ole hyvä, että kaikki jäsenet vaihtuvat kertaheitolla – hyvä systeemi on kahden vuoden pestit, jolloin puolet hallituksen jäsenistä vaihtuu tai ainakin voidaan vaihtaa kerralla.

 

 

Hallituksen/johtokunnan jäsenillä on vastuu yhdistyksen taloudesta ja jos jäsenenä on vain vuoden, niin vastuu yhdistyksen pitkäjänteisestä taloudenhoidosta ei toteudu.  Vuoden jäsenyysaikana hallituksen jäsen kantaa huolta yhdistyksen taloudesta korkeintaan puoli vuotta, mutta loppuvuosi menee ”vaihtoa odoteltaessa”.

 

 

Oma lukunsa ovat ne yhdistykset, joiden säännöissä on pykälä, että hallituksen/johtokunnan jäsenenä voi toimia ”vain” kuusi vuotta.

 

Vaikka jäsenyysaika olisikin katkolla joka toinen vuosi, niin paikastaan pitävä henkilö saattaa todeta, että minulla on vielä vaikkapa kaksi vuotta aikaa olla paikallani.  Myös valitettavan monet yhdistysten jäsenet käsittävät, että kun joku on yhdistyksen johtokuntaan/hallitukseen valittu, niin hän istuu siellä sen kuusi vuotta!

 

 

Yritän muistaa tässä kirjoittamani asiat, kun niihin yhdistyksiin taas valitaan vastuuhenkilöitä, joissa nyt toimin vastuullisissa tehtävissä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Asukastilaisuus turvapaikanhakijoiden hätämajoituskeskuksen sijoittumisesta melkein naapuriimme oli rakentava kokemus

Keskiviikko 7.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Olin kuuntelijana eilen, kun Tampereen kaupunki järjesti asukastilaisuuden Multisillan koululle järjestetyn turvapaikanhakijoiden hätämajoituksesta.

 

 

Oikeastaan en ollut pelkkä kuuntelija, sillä osallistuin ennen tilaisuutta YLE-Tampereen Radion suoraan radiolähetykseen, jossa toimittaja Kai Pohjanen kyseli ennakkotunnelmia koordinaattori Marja Huttuselta sekä minulta.

 

 

Totesin, että turvapaikanhakijoiden hätämajoituskeskus sijaitsee 800 metrin etäisyydellä omakotitalostamme ja odotan saavani tilaisuudessa lisätietoja asiasta.

 

 

 

 

 

 

Tilaisuuden juontanut Tampereen kaupungin viestintäjohtaja Anna-Maria Maunu kertoi asukastilaisuuden aluksi, että Pirkanmaalle on nyt saapunut 850 turvapaikanhakijaa ja heistä on Tampereelle sijoitettu hätämajoitukseen n. 550 henkilöä.

 

 

 

 

 

 

Tampereen kaupungin koordinaattori Marja Huttunen selvitteli turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen ja hätämajoituskeskuksen eroja.

 

 

Hätämajoituskeskuksessa turvapaikanhakijat saavat katon päänsä päälle sekä patjamajoituksen hätämajoituskeskuksen lattialla.

 

 

Tampereen hätämajoituskeskuksiin ruuan toimittaa Tampereen Ateria ja ruoka on samaa, jota Tampereen Ateria toimittaa Tampereen eri laitoksille.

 

 

 

 

 

 

SPR:n Anu Rohima Mylläri…

 

 

 

 

 

 

…sekä rikoskomisario Ari Luoto Sisä-Suomen poliisilaitokselta jakoivat asukastilaisuudessa runsaasti tietoa – kiitos siitä heille!

 

 

 

 

 

 

Yleisökysymyksessä tiedusteltiin, että pitääkö suomalaisnaisten muuttaa esimerkiksi pukeutumiskäytöstään, jotta eivät anna virheellistä viestiä turvapaikanhakijamiehille.

 

 

Apulaispormestari Mikko Aaltonen vastasi kysyjälle selkeästi, että omaa pukeutumista tai käyttäytymistä ei tarvitse turvapaikanhakijoiden vuoksi muuttaa.

 

 

***********

 

Yleinen kysymys asukastilaisuudessa oli, että kuinka kauan hätämajoituskeskukset ja vastaanottokeskukset joutuvat toimimaan?

 

 

 

Kysymykseen vastanneet totesivat, että hätämajoituskeskusten toiminta-ajaksi on kaavailtu 2 – 4 viikkoa, mutta realismia on todennäköisesti se, että ajanjaksot tulevat olemaan pidempiä.

 

 

Vastaanottokeskusten toiminta-ajasta kun puhutaan, niin kyseessä saattaa olla vuosikausia.

 

 

Turvapaikanhakupäätökset ovat todennäköisesti pitkä prosessi ja mahdolliset valitukset turvapaikanhakupäätöksistä tulevat pidentämään vastaanottokeskusten toiminta-aikaa.

*************

 

 

 

Viestintäjohtaja Anne-Mari Maunon toteama vanha suomalainen toteamus…

 

 

Maltti on valttia

 

 

…tulee ilmeisesti olemaan hyvä ohjenuora, kun ennakoidaan turvapaikanhakijoiden asioiden lopullista ratkaisua!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vanha Laatokka - nykyään kylä, mutta ennen Venäjän ensimmäinen pääkaupunki ja vilkas kauppapaikka

Maanantai 17.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkallamme heinäkuun 3. päivänä päivän viimeinen kohde oli vuonna 762 perustettu Vanha Laatokka eli Staraja Ladoga.

 

 

Pohjois-Venäjällä oli viikinkiajan alussa useita kaupunkivaltioita. Yksi merkittävimmistä oli vähän toistakymmentä kilometriä Olhavan suulta sisämaahan päin sijainnut Staraja Ladoga eli Vanha Laatokka.

 

 

Kaupungin paikalta on löydetty merkkejä suomensukuisesta, slaavilaisesta ja skandinaavisesta asutuksesta jo ennen läheisen Novgorodin perustamista. Arkeologisten kaivausten perusteella Vanhan Laatokan iäksi on voitu määrittää n. 1250 vuotta.

 

 

 

*****************

 

 

 

Näimme bussin ikkunasta Vanhan Laatokan linnoituksia,…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…mutta varsinaisesti tutustuimme kylässä olevaan kirkkoon.

 

 

Kirkko on osa museokokonaisuutta, jonka tarkoituksena on paikkakunnan historian ja muistomerkkien suojelu.

 

 

 

Tässä kuvia kirkosta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******************

 

 

 

 

Turistikohde kun on kyseessä, monenlaista tavaraa oli tarjolla:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

 

 

Ja sitten jatkoimme Olhavajoen jokivartta matkaamme eteenpäin!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ihailtavaa, miten venäläismummot osaavat hyödyntää mökkitonttiensa viimeisimmänkin neliömetrin!

Torstai 13.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Vytegran jälkeen kyröläismatkamme eteni Äänisen etelärantaa kohti Vanhaa Laatokkaa, mutta onneksi poikkesimme erääseen venäläiskylään.

 

 

Ajoimme bussimme kylän laidalle ja tutustuimme joen rannalla sijaitseviin taloihin ja niiden viljelyksiin jokirantakujaa kävellen.

 

 

 

 

Kylä jää tässä kuvassa joen vasemmalle puolelle.

 

 

 

 

 

Tässä muutamia kuvia kävelyreittimme varrelta:

 

 

 

 

 

 

Haloista saatava energia on Äänisen maisemissa arvossaan!

 

 

 

 

 

 

Tässä kylässä traktori oli jotain muuta kuin se kaikille tuttu venäläinen traktori, joka aina on väriltään sininen.

 

 

 

 

 

 

Venäläisittäin on varsinainen ökytalo, jos kulkuväylän suunnalle talossa on kuusi ikkunaa rinnakkain - ja toisessa kerroksessa!

 

 

 

 

 

 

Tässä venäläiskylässä perunanvarret olivat heinäkuun alussa kehittyneet paljon paremmiksi, kuin…

 

 

 

 

 

 

…meillä samaan aikaan.

 

 

 

 

 

 

Ruskoliljat eli keisarinkruunut aiheuttivat minun mielessäni jopa pientä kademieltä!

 

 

 

******************

 

 

Vielä muutama kuva venäläismummujen kaali- ja sipuliviljelyksistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

 

Tämän mummun sipulikasvustot olivat erityisen komeat.

 

Kehuin mummulle hänen hienosti kasvavia kasvustojaan – yhteistä kieltä ei löytynyt, mutta kaikesta näki, että mummu piti sanoistani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viherpiipertäjät ja Suomen talouselämän vaikeuttamista yrittäneet hävisivät Fennovoima-taistelun selkähäviöllä

Torstai 6.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Suomelle ja Suomen tulevaisuudelle on suuri askel eteenpäin, kun Fennovoima-kuviossa löydettiin omistajuusratkaisu, joka mahdollistaa ydinvoimalan rakentamisen Pyhäjoelle.

 

 

Viherpiipertäjät ja Suomen talouselämän kituuttamista haluavat hävisivät kiistan selkähäviöllä.

 

 

Fortumin, Outokummun ja SVR:n eiliset päätökset osoittavat kyseisten yritysten vastuuta Suomen hyvinvoinnista.

 

 

Arvostan em. yritysten päätöksiä!

 

 

Fennovoiman toteutuminen on suuri askel alueellisen tasapainon tiellä, mutta erityisen suuri askel se on Suomen taloustilanteen kohentamisen näkökulmasta.

 

 

Tunnen työelämäni ajalta Pyhäjoen ja olen tyytyväinen, että Hanhikiven alueelle suunniteltu ydinvoimala toteutuu.

 

 

Pyhäjoen ydinvoimala tuo hyvinvointia laajalle alueelle Pohjois-Pohjanmaalle, Keski-Pohjanmaalle sekä syvälle keskiseen Suomeen. 

 

 

Erityisen iloinen olen mm. Kalajoen sataman kehittymisen kannalta – tiedän, että satamaa on kuluneina vuosina kehitetty sen vuoksi, että Kalajoella on luotettu Pyhäjoen ydinvoimalan toteutumiseen.

 

 

Kiitokset kaikille niille tahoille, jotka varmistivat eilen julkistetut Fennovoiman omistajakuviot!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalanviljelylaitokset eivät sovi Kirjavanlahdelle

Lauantai 18.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Laatokan sanotaan olevan seitsemän järven meri. Sanonnalla kuvataan Laatokan moni-ilmeisyyttä.

 

 

Sortavalasta Pitkärantaa kohti ajettaessa tie kulkee Laatokan Kirjavanlahden rantamaisemia pitkin.

 

 

Tässä muutama bussin ikkunasta otettu kuva Kirjavanlahden maisemista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

 

Tien toisella puolella Kirjavanlahden alkupäässä sijaitsee kuuluisa apteekkari Jääskeläisen huvila.

 

En tiedä, että millaisessa käytössä apteekkari Jääskeläisen huvila nykyisin on, mutta joskus kauan sitten siellä oli viihtyisä kahvila – poikkesin apteekkarin huvilassa, kun siellä oli kahvila.

 

 

 

******************

 

 

 

Pidän valitettavana, että Kirjavanlahdelle on apteekkari Jääskeläisen huvilan kohdalle rakennettu kalanviljelylaitos.

 

 

En pidä kalanviljelylaitoksen rakentamista haitallisena sen ympäristövaikutusten vuoksi, sillä todennäköisesti siellä käytetään suomalaisia kalanrehuseoksia, jotka tunnetusti ovat ympäristöystävällisiä.

 

 

Pidän kalanviljelylaitosten rakentamista Kirjavalanlahdelle maisemahaittana ja suurena sellaisena.

 

 

Vaikka Kirjavanlahti nyt onkin Venäjän hallussa, pidän Kirjavanlahtea suomalaisena maisemana ja sen vuoksi en soisi sen tuhoutua.

 

 

 

************************

 

 

 

 

 

 

 

En ehtinyt kuvaamaan apteekkari Jääskeläisen huvilan kohdalla ollutta kalanviljelylaitosta, mutta huomasin, että siitä hieman Pitkärannan suuntaan on rakenteilla toinen teollisuuslaitos – ilmeisesti kalanviljelylaitos sekin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Karjala on saanut olla maisemallisesti neitseellisessä tilassa seitsemänkymmentä vuotta, mutta nyt näyttää, että hienoimmillekin paikoille on kaikenlainen nykyelämä levittäytymässä – valitettavasti.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Helppoa on hevosettoman elämä

Tiistai 30.6.2015 - -Esko Erkkilä-

En nyt muista, että onko vanha suomalainen sanonta täsmälleen tuo, jonka tämän jutun otsikoksi kirjoitin, mutta tarkoitan sitä huoletonta elämää, jolla vailla vastuuta oleva voi päiviään viettää.

 

 

Meillä eläkeläisillä on siinä mielessä huoletonta elämä, että tekemisemme tai tekemättä jättämisemme eivät suoranaisesti vaikuta esimerkiksi työnantajamme pärjäämiseen, sillä emmehän ole työelämässä.

 

 

Toista se on niillä, joiden päätökset vaikuttavat heidän työnantajiensa ja asikkaidensa pärjäämiseen.

 

 

Ajattelin näitä asioita, kun olen lähdössä Venäjälle ja pähkäilin ruplan muuttunutta asemaa euroon verrattuna.

 

 

Hankin eilen pienellä eurosummalla ruplia ja kurssina pankki käytti 55 ruplaa yhdellä eurolla.

 

 

Eilen Suomen Pankin virallinen kurssinoteeraus oli 61,6 ruplaa yhdellä eurolla eli pankin valuutanvaihtoprovisio on näiden kahden noteerauksen ero.

 

 

Työelämässä ollessani jokapäiväisen työni oleellinen osa oli euron ja dollarin välinen kurssi sekä ennusteet sen muuttumisesta.  Opin sen, että kukaan ei pystynyt ennustamaan – ei ainakaan oikein – tulevia kurssinoteerauksia.

 

 

Soijapavun, soijaöljyn, soijarouheen, öljyn, rapsin ja rapsiöljyn hintanoteerausten seuranta oli työssäni yhtä tärkeää kuin valuuttakurssimuutosten seuranta.

 

 

Mielenkiintoiseksi homman teki se, että kaikki mainitut noteeraukset ja niiden muutokset olivat sidoksissa toisiinsa tai mikä tärkeintä; mitään keskinäistä sidosta ei ollet!

Hyödykehintariskien halitsemiseksi voidaan pitää vaikkapa päivittäin HHRH-palavereita (HyödykeHintaRiskienHallinta), mutta hyvin harvoin niissä palavereissa osutaan oikeaan.  Mennyttä aikaa on helppo "ennustaa" ja sitä valitettavan monet harrastavatkin - harrastavat varsinkin ne, jotka eivät osallistu päätöksentekoon vaan ovat sillä turvallisella "katsomon puolella"!

 

 

Kokemukseni työelämästä merkitsevät, että en ala ennustamaan tulevia kurssimuutoksia – en valuuttakurssien muutoksia ja en myöskään hyödyketuotteiden hintamuutoksia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko suomalainen talouselämä osannut diskontata Juha Sipilään henkilöityvän Keskustan vaalivoiton?

Lauantai 9.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Saimme eilen kuulla, että Suomen teollisuudesta saadaan jo rohkaiseviakin viestejä – erityisesti teollisuuden tilauskanta on kasvamassa ja vienti on kohentunut.

 

 

Tilanne on siinä mielessä mielenkiintoinen, että jos elpyminen on pysyvää, voi tekeillä oleva hallitus selviytyä suunniteltuja säästöjä pienemmillä toimenpiteillä.

 

 

 

 

 

 

Tilastokeskus kertoi eilen, että maaliskuussa 2015 teollisuuden uusien tilausten määrä oli 13 % suurempi kuin viime vuoden maaliskuussa.

 

 

Tilausmäärien kasvussa veturina oli metalliteollisuus, jonka uudet tilaukset olivat maaliskuussa 14,3 % suuremmat kuin edellisvuoden maaliskuussa.

 

 

***************

 

 

Olen eri yhteyksissä todennut, että Suomen taloustaantuma on merkittävältä osiltaan henkistä laatua ja on pohjautunut sille epävarmuudelle, jota Kataisen-Urpilaisen sekä Stubb´n-Rinteen hallitukset ovat saamattomuudellaan ja riitelyllään ruokkineet.

 

 

Yhden kuukauden positiivisilla luvuilla ei vielä ole merkittävää painoarvoa, mutta haluan nähdä, että jo maaliskuun luvuissa näkyy se teollisuuden myönteinen ”diskonttaus” johon teollisuus on tämän vuoden aikana selkeästi nojannut, kun se on alkanut olla vakuuttunut Keskustan eduskuntavaalivoitosta ja siitä Juha Sipilän roolista, johon teollisuus ja yrityselämä ovat osanneet asennoitua jo hyvissä ajoin ennen eduskuntavaaleja.

 

 

Kuulimme eilen Juha Sipilän johtamistavasta taas yhden uuden esimerkin, kun hän totesi, että ensi viikon tiistaihin mennessä pitää Keskustan, Perussuomalaisten sekä Kokoomuksen päästä sopimukseen maahanmuutosta ja EU-politiikasta!

 

 

Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb antoi eilen tunnustuksen Juha Sipilän ripeydelle, kun hän totesi edellisen hallituksen tussaroineen monien asioiden selvittelyssä neljä vuotta, kun ne samat asiat saatiin nyt Sipilän johdolla sovituiksi tunnissa ja 14 minuutissa!

 

 

Elämme mielenkiintoisia aikoja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Pertti Hakanen - ruokaturvallisuuden ja kotimaisen alkutuotannon puolestapuhuja

Tiistai 28.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalaiset ja koko Suomi saavat olla tyytyväinen, että Pertti Hakanen Sastamalasta tuli valituksi kansanedustajaksi.

 

 

Tunnen Pertti Hakasen sekä hänen Seija-vaimonsa jo pitkältä ajalta ja olen tyytyväinen, että Pertti toisella yrittämällä tuli valituksi eduskuntaan.

 

 

 

 

 

 

Pertti Hakasen ehdokasnumero oli 22 ja hän sai Pirkanmaalta 4907 ääntä.

 

 

Hakasen vaalitiimin työskentely oli esimerkillistä ja tiimin työskentelyä johti 22-vuotias Niko Pikkuaho – mahtava referenssi nuorelle miehelle!

 

 

 

 

 

 

Pertti Hakanen on kokenut tekijä monessa yhteydessä ja eräs hänen pätevyysalueensa on toimiminen MTK:n johtokunnan jäsenenä.

 

 

Selkeäsanaisena sanankäyttäjänä Hakanen on haluttu esiintyjä MTK:n tilaisuuksissa, joissa tuottajat haluavat kuulla etujärjestönsä syvimmät ajatukset ja linjanvedot.

 

 

Omalta kohdaltani voin todeta, että Pertti Hakanen kuuluu niihin vajaan kymmenkunnan esiintyjän joukkoon, joita on ”turvallista” kuunnella.

 

 

Olen vakuuttunut, että kansanedustaja Pertti Hakasen kautta ja hänen avullaan maamme ruokaturvallisuus pysyy hyvällä tasolla. Sen lisäksi alkutuottajat saavat olla varmoja, että heillä on eduskunnassa ainakin yksi puolestapuhuja.

 

 

 

 

 

 

Pertti Hakasella on vahvat kytkennät ja toimivat suhteen Keskustan kenttään sekä Keskustan puoluejohtoon.

 

Kaksi vuotta Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajana ja sen jälkeen aktiivinen toiminta Keskustan puoluehallituksessa ovat takeet siitä, että pirkanmaalainen tuntuma puolueen johdossa on huomioitu.

 

 

Parhaimmat onnittelut Pertti ja Seija Hakaselle – Teillä on alkanut uusi ja mielenkiintoinen elämänvaihe!

 

 

Kysyin Seija Hakaselta facebuukissa, että joko kolttu Linnan juhlia varten on hankinnassa ja Seija vastasi näin:

 

 

”Rauhallisesti nyt vaan, ensin katsellaan ja hypistellään nautinnollisesti kaupan antimia. Jos sattuu tuuri, voin hankkia piankin, mutta voin muodostaa päässäni eri malleista ihanneyhdistelmän ja käyttää paikallisia ammattilaisia sen valmistukseen.”

 

 

Seijan vastaus kuvastaa, että lähiruuan lisäksi Hakasen perheessä arvostetaan lähipalveluja;

 

Se on hyvä se!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkala-neuvoston kiitokset Viljakkalan kirjastopalvelujen kehittämisestä sai laajaa huomiota

Lauantai 7.2.2015 - -Esko Erkkilä-

Sanotaan, että vain huonot uutiset ovat uutisia, mutta Viljakkala-neuvoston menettely Viljakkalan kirjastopalvelujen kehittämisestä osoitti, että myös myönteinen uutinen voi olla UUTINEN.

 

 

Olen ”kahden kaupungin luottamushenkilöloukussa”, sillä minut on Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenyyden lisäksi valittu myös Ylöjärven kaupungissa toimivan Viljakkala-neuvoston jäseneksi.

 

 

Viljakkala-neuvosto on Ylöjärven kaupungin virallinen luottamushenkilöelin ja sen tarkoituksena on seurata Viljakkalan kaupunginosan lähipalveluja ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia kaupungin osastoille ja lautakunnille palvelujen kehittämisestä.

 

Toimin kulumassa olevan valtuustokauden aluksi kaksi vuotta Viljakkala-neuvoston varapuheenjohtajana ja tämän vuoden alusta sen jäsenenä. Käsitän, että toimin Viljakkala-neuvostossa niiden edustajana, jotka omistavat vapaa-ajanasunnon Viljakkalassa.

 

 

Viljakkala-neuvostoon on valittu elämänmenoon positiivisesti suhtautuvia henkilöitä ja sen vuoksi meille oli helppoa alkaa junailemaan kiitosadressia Viljakkalan omatoimikirjaston kehittämisestä.

 

 

 

 

 

 

Kiitosadressi oli halukkaiden allekirjoitettavana Viljakkalan kirjastossa ja Viljakkalan-neuvoston varapuheenjohtaja Tiina Isosaari (oikealla), puheenjohtaja Riina-Kaisa Heiska sekä allekirjoittanut luovutivat adressin Ylöjärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Leena Joensivulle sekä kirjastotoimenjohtaja Marko Ojalalle 2.2.2015.

 

 

 

 

 

 

Tempauksemme sai paljon positiivista julkisuutta radiossa sekä Pirkanmaan lehdissä.

 

 

On selvää, että Ylöjärven päättäjät arvostivat huomionosoitustamme.

 

 

Liitän tähän jutun, joka julkaistiin Ylöjärven kaupungin nettisivuilla heti adressin luovuttamisen jälkeen:

 

 

 

*******************

 

 

 

Viljakkala-neuvosto kiittää kaupunkia Viljakkalan kirjaston kehittämisestä

2.2.2015 17:30

Viljakkala-neuvosto kiittää Ylöjärven kaupungin kirjastopalveluja Viljakkalan omatoimikirjaston perustamisesta. Neuvosto luovutti asiaa koskevan kiitosadressin kaupungille ennen kevätkauden ensimmäistä kaupunginvaltuuston kokousta 2. helmikuuta.

Viljakkalan kirjastossa joulu-tammikuussa olleeseen adressiin kirjoitti nimensä liki 70 kirjaston käyttäjää.

Viljakkalaan perustettiin Pirkanmaan toinen omatoimiaukioloa toteuttava lähikirjasto 15.9.2014. Omatoimikirjasto laajentaa perinteisen kirjaston käyttömahdollisuuksia ja suo kirjastopalvelujen saatavuuden myös niille, jotka eivät pääse kirjastoon sen tavanomaisina aukioloaikoina, Viljakkala-neuvosto toteaa adressissaan.

Lokakuu 2014 oli ensimmäinen täysi kuukausi omatoimikirjaston aikana ja silloin saavutettu kävijämäärä, noin 500 omatoimikävijää, osoittaa neuvoston mukaan, että omatoimikirjasto on löytänyt asiakkaat. - Omatoimikävijöiden osuus lokakuussa oli noin kolmasosa Viljakkalan lähikirjaston lokakuun kävijöistä.

Viljakkala-neuvosto toivoo, että nämä kaupungin toimet toimisivat esimerkkinä myös muille hallinnonaloille, jotta ne kehittäisivät toimintojaan siten, että myös kaupungin keskustaajamien ulkopuoliset alueet voisivat kehittyä tasavertaisesti keskusta-alueiden kanssa.

Viljakkalalaisten kiitosadressin luovuttivat Viljakkala-neuvoston puheenjohtaja Riina-Kaisa Heiska, varapuheenjohtaja Tiina Isosaari sekä jäsen Esko Erkkilä. Adressin ottivat vastaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Leena Joensivu sekä kirjastotoimenjohtaja Marko Ojala.

 

******************

 

On hienoa, että media teki myönteisestä asiasta suuren UUTISEN!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ruoka on halpaa Suomessa!

Perjantai 16.1.2015 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa kerrotaan yleisesti, että ruoka on Suomessa kallista.

 

 

Näin varmaan osittain onkin, mutta terveellisimmät ruuat tai ainakin niiden raaka-aineet ovat kovinkin edullisia.

 

 

Otan yhtenä esimerkkinä silakkafileet, joita ostimme eilen ”lähikaupastamme” eli Koivistonkylän Prismasta ja hinta oli vain 5,90 €/kg!

 

 

Hintaan sisältyy arvonlisäveroa 14 % ja laskin, että silakkafileekilon arvonlisäveroton hinta on 5,18 €/kg.

 

 

Jos lasketaan silakkafileekilon hintaa ”taaksepäin”, niin kaupan palkkiolle ja valmiintavaran rahdille pitää laskea vähintään 1,50 €/kg. Näin päästään kalanjalostamon myyntihintaan eli tasolle 3,70 €/kg.

 

 

Kysyin silakoiden alkuperää ja Prisman myyjä kertoi niiden olevan Hätälän toimittamia.

 

Tutkailin netistä Hätälä Oy:n kalanjalostuslaitoksen tietoja ja totesin kyseessä olevan Oulussa pääkonttoriaan pitävän yrityksen, jolla on sivutoimipisteet Himangalla, Seinäjoella sekä Hämeenlinnassa.  Oikein hyvät nettisivut ja ne osaltaan kertovat, että kyseessä on hyvinhoidettu yritys!

 

 

Uskallan laskea taaksepäin silakkakilon hintaa kalastajahintana ja päädyn tasolle yksi euro per perkaamaton silakkakilo.

 

 

Yhteenvetona uskallan todeta, että ruuanvalmistukseen kelpaavan silakkakilon hinta kalastajalle lienee tasolla euro per kilo ja kun siihen lasketaan kauppakunnostuksesta koituvat kustannukset, vähittäiskaupan palkkio sekä arvonlisäverot, niin silakkafileekilon hinta on kaikesta huolimatta kuluttajallekin varsin edullinen eli 5,90 €/kg!

 

 

 

 

 

 

 

En ole mikään kalaherkuttelija, mutta eilen ostetut silakkafileet ja Rouvan niistä valmistamat paistetut silakat olivat minullekin suurta herkkua!

 

 

Rouva haluaa kutsua kuvassa näkyviä silakkaruokia varsin pitkällä, mutta toki kuvaavalla nimellä eli

 

 

”Aurajuustokermassa paistetut silakat sipuli- ja tillipedillä.”

 

 

Täytyy sanoa, että Rouva ei ole turhanpäiten opiskellut ruuanlaittoa!

 

 

Maistuis varmaan sullekin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hienoa, että positiivinenkin asia voi olla UUTINEN!

Perjantai 19.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Olemme tottuneet, että ainoastaan negatiiviset uutiset ovat uutisia.

 

Ylöjärven kaupungin luottamushenkilöelimen Viljakkala-neuvoston junailema kiitosadressi omatoimikirjaston aikaansaamisesta Viljakkalaan näyttää kuitenkin ylittävän uutiskynnyksen – se ylittää uutiskynnyksen siitä huolimatta, että asia on positiivinen.

 

Olen uutiskynnyksen ylittymisestä kovin mielissäni, sillä toimin Viljakkala-neuvoston varapuheenjohtajana.

 

En sattunut kuuntelemaan, kun Tampereen Radio uutisoi kiitosadressistamme, mutta oli suorastaan osallisena, kun Ylöjärven Uutisten toimittaja Helka Pylkkö oli keräämässä aineistoa juttuunsa, jossa hän käsitteli Viljakkalan omatoimikirjastoa ja sen tiimoilta laatimaamme kiitosadressia.

 

 

 

 

 

 

Toimittaja Pylkön juttu julkaistiin viime keskiviikkona eli 17.12.2014 ilmestyneessä Ylöjärven Uutisissa.

 

Juttu oli saanut tilaa kokonaisen aukeaman.

 

 

Juttu ei ole varmaankaan luettavissa tuosta kuvasta ja sen vuoksi kerronkin ne lauseet, jotka toimittaja on kirjoittanut juttuun minun sanomakseni:

 

• ”Olen syntynyt Viljakkalassa ja nähnyt Haverin kukoistuksen mutta myös sen, kuinka Viljakkalaa on ajettu alas. Omatoimikirjasto on piristysruiske ja osoitus, että Viljakkalassa on hyvä olla.”

• ”Kiitoksen paikka on silloin, kun kiitos on ansaittu.”

• ”Ei ole ajatusta, että kun kiittää, voi moittia parista kolmesta asiasta.”

• ”Ei asioita saa laajasti eteenpäin, ellei välillä kiitä.”

• ”Adressi helpottaa myös Viljakkalan integrointia Ylöjärven kaupunkiin. Viljakkalalainenkin voi kehua Ylöjärveä ja tuntea aidosti olevansa ylöjärveläinen.”

 

Näen Viljakkalan omatoimikirjaston osana laajempaa kokonaisuutta, jossa Ylöjärven päättäjät tunnustavat vireän sivukulmakunnan olevan osa Ylöjärveä ja koen, että päättäjät kuitenkin haluavat panostaa myös Viljakkalaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Esa Seppänen: "Kuka Kekkonen?" - teräväpiirtokuvaa UKK:sta

Keskiviikko 10.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan UKK-seura järjesti eilen Tampereen Vanhan kirjastotalon Luentosalissa esitelmätilaisuuden, jossa tietokirjailija, valtiotieteen tohtori ja everstiluutnantti evp Esa Seppänen kertoi toimittamastaan ja 3.9.2014 julkaistusta teoksestaan ”Kuka Kekkonen?”.

 

 

 

 

 

 

Esa Seppänen toimi presidentti Kekkosen adjutanttina vuosina 1969 – 1971.

 

 

 

Kaikesta Seppäsen sanomasta ilmeni, että hän arvostaa yhä edelleen presidentti Kekkosen toimintaa.

 

Muutamia Seppäsen presidentti Kekkoseen liittämiä luonnehdintoja:

 

• erinomainen esimies

• en ole tavannut muuta niin hyvää esimiestä

• antoi tehtävät selkeästi

• ei sotkeutunut alaistensa töihin

• tehtävänannossa oli tärkeää, että milloin tehtävä oli saatava valmiiksi

• teki nopeita päätöksiä

• työpöytä oli aina siisti

• Kekkonen ei ollut tekniikan ihmelapsi

• aina mentiin eteenpäin ja nopeasti

• maksimaalisen tehokas ajankäyttö

• UKK tapasi ihmisiä, joiden kautta hän johti Suomea

• ei järjestänyt aivoriihiä eikä kokouksia

• UKK oli henkilöjohtaja

• ei moittinut

• ei solvannut

• ei mannannut

• ei menettänyt malttiaan

 

 

 

 

 

Kekkonen työskenteli työajastaan 90 % työhuoneessaan Tamminiemessä.

 

Olen kerran päässyt käymään Kekkosen työhuoneessa ja se on yhä edelleen siinä kunnossa, kuin se oli Kekkosen aikana.

 

 

 

 

 

 

Kekkonen oli vielä 70 vuoden iässä hyvässä kunnossa.

 

Seurasaaressa oli seitsenportaiset kivirappuset ja Kekkosella oli tavoitteena, että hän pystyisi hyppäämään ylös saakka.

 

Hyppy oli kerran onnistumaisillaan, mutta Kekkonen joutui ottamaan kaiteesta tukea ja turvamiehet hylkäsivät yksimielisesti suorituksen – UKK hyväksyi turvamiesten päätöksen.

 

 

Kalastus oli Kekkoselle kutsumus, ei harrastus!

 

 

 

 

 

 

Adjutantti Esa Seppänen totesi, että Urho Kaleva Kekkosen hahmo tulee koko ajan nousemaan Suomen historiassa.

 

Seppänen kysyi:

 

• oliko presidentin valtaoikeuksien riisuminen oikea ratkaisu?

• mentiinkö presidentin valtaoikeuksien riisumisessa liian pitkälle?

 

Aiheellisia kysymyksiä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kiitoksen saa, kun sen ansaitsee!

Perjantai 5.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaupungin kirjastotoimi kehitti Viljakkalan lähikirjastoa ja lisäsi sen aukioloaikoja omatoimiperiaatteella toimiviksi.

 

Ylöjärven kaupungin virallinen luottamushenkilöelin – Viljakkala-neuvosto – seurasi tiiviisti muutoksen vaikutuksia ja olimme iloisia, kun saamamme palaute omatoimikirjastosta oli pelkästään myönteistä.

 

Toimin Viljakkala-neuvoston varapuheenjohtajana; olen Viljakkala-neuvostossa Vipu Viljakkala ry:n edustajana ja samalla edustan Viljakkalassa vapaa-ajanasunnon omistavia henkilöitä.

 

 

Viljakkalan-neuvoston työnjaon mukaisesti sain tehtäväkseni luonnostella Viljakkala-neuvoston kiitokset Ylöjärven kaupungin kirjastotoimelle ja kaupungin muillekin päättäjille onnistuneesta Viljakkalan lähikirjaston toimintakonseptin kehittämisestä.

 

 

Tein matkan Viljakkalaan ja siltä matkalta muutama kuva:

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan lähikirjasto sijaitsee Viljakkalan kirkonkylässä vanhassa lääkärintalossa, jossa viime vuosina on sijainnut monia kunnan toimintoja. Vanha lääkärintalo on kirjastoa lukuun ottamatta paljolti hiljentynyt sen jälkeen, kun Viljakkalan kunta liitettiin Ylöjärven kaupunkiin.

 

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan lähikirjastossa on n. 17.000 nidettä ja sen on Viljakkalan kokoiselle paikkakunnalle kunnioitettava määrä.

 

 

 

 

 

 

Omatoimilainaukset hoituvat tällä laitteella.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…PIKI-kirjastokorttina käy myös vanhanmallinen kirjastokortti – tässä minun aikojan sitten hankittu kirjastokorttini, joka pelasi vallan mainiosti myös Viljakkalan lähikirjastossa.

 

 

 

 

 

 

Kirjastonhoitaja Katriina Tuomistolla oli käyntini aikana melkoinen kiire, sillä Karhen koulun oppilaat olivat suurella joukolla tutustumassa Viljakkalan lähikirjastoon ja suorittamassa lainauksia.

 

 

*************

 

Viljakkala-neuvoston kiitokset Ylöjärven kaupungille on nyt asetettu Viljakkalan lähikirjaston asiakkaiden allekirjoitettavaksi ja kiitoksemme kuuluvat näin:

 

 *************

Viljakkala-neuvoston kiitokset Ylöjärven kaupungille Viljakkalan kirjaston kehittämisestä

 

Toteamme tyytyväisyydellä, että Viljakkalaan perustettiin Pirkanmaan toinen omatoimiaukioloaikoja toteuttava lähikirjasto 15.9.2014. Omatoimikirjasto laajentaa perinteisen kirjaston käyttömahdollisuuksia ja suo kirjastopalvelujen saatavuuden myös niille, jotka eivät pääse kirjastoon sen tavanomaisina aukioloaikoina.

 

Ylöjärven kaupungin kirjastotoimelle on helppo antaa tunnustusta, sillä tarvittavat laitevalinnat ja koko toimintakonsepti tuntuvat onnistuneilta. Maakunnallisen PIKI-kirjastokortin soveltuvuus Viljakkalan omatoimikirjaston kulunvalvontaan on hyvä esimerkki yhtenäisen tietojärjestelmän palvelukyvystä laajan alueen asukkaiden palvelemiseksi.

 

On mieluisaa todeta, että Viljakkalan lähikirjastoa ja sen toimintaa käytetään referenssinä, kun omatoimikirjastotoimintaa Suomessa laajennetaan. Viljakkalan lähikirjaston 17.000 nidettä ovat kunnioitettava määrä Viljakkalan kokoisen paikkakunnan kirjastovolyymille.

 

Lokakuu oli ensimmäinen täysi kuukausi omatoimikirjaston aikana ja silloin saavutettu n. 500 omatoimikävijää osoittavat, että omatoimikirjasto on löytänyt myös asiakkaat – omatoimikävijöiden osuus lokakuussa oli n. kolmasosa Viljakkalan lähikirjaston lokakuun lainauksista.

 

Viljakkalalaisille kirjastonkäyttäjille on annettava suuri tunnustus siitä aktiivisuudesta, jolla omatoimikirjasto on otettu vastaan. Tunnustuksen ansaitsee myös se vastuullisuus, jolla Viljakkalan lähikirjaston asiakkaat ovat käyttäneet omatoimipalveluja.

 

Viljakkala-neuvosto kiittää Ylöjärven kaupungin kirjastopalveluja siitä aktiivisuudesta, jota se on osoittanut luodessaan Viljakkalaan omatoimikirjaston.

 

Viljakkala-neuvosto toivoo, että Ylöjärven kaupungin nämä toimet toimivat esimerkkinä myös kaupungin muille hallinnonaloille, jotta ne kehittäisivät toimintojaan siten, että myös kaupungin keskustaajamien ulkopuoliset alueet voisivat kehittyä tasavertaisesti keskusta-alueiden kanssa.

 

 

 

Ylöjärvellä 27.11.2014

 

 

Viljakkala-neuvosto

 

Tiina Isosaari                                            Esko Erkkilä

puheenjohtaja                                          varapuheenjohtaja

 

*****************

 

Kiitosadressi on kaikkien halukkaiden allekirjoitettavana Viljakkalan lähikirjastolla 23.1.2015 saakka ja tarkoituksemme on luovuttaa se Ylöjärven kaupungin päättäjille helmikuun 2. päivänä 2015.

 

Toivon runsaasti allekirjoituksia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Taide Vionoja - professori Veikko Vionojan tuotantoa esittelevä museo Ullavalla

Keskiviikko 3.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen lukemattomia kertoja jo työelämässä ollessani liikkunut Ullavalla ja tiennyt, että taidemaalari Veikko Vionoja on siellä syntynyt ja vaikuttanut.

 

Vasta nyt oli ”ohi ajaessani” aikaa ja mahdollisuus poiketa taiteilija Vionojan aikoinaan kesäasunnokseen hankkimalla paikalla, jota nykyisin kutsutaan Taide Vionojaksi.

 

Veikko Vionoja syntyi Ullavalla vuonna 1909 ja hän kuoli vuonna 2001.

 

Taidemaalari Veikko Vionoja sai Pro Finlandia –mitalin vuonna ja professorin arvonimi myönnettiin hänelle vuonna 1973.

 

 

Taide Vionoja sijaitsee Ullavan Haapalan kylällä melkein Kaustinen –Ylivieskan -tien varrella.

 

 

 

 

Taide Vionojalla oli 24.6. – 10.8.2014 välisenä aikana muoto- ja henkilökuvanäyttely, jossa oli esillä Veikko Vionojan teoksia.

 

Näyttelyjulisteessa on kuvattuna Vionojan maalaama muotokuva presidentti Urho Kekkosesta.

 

Teos oli esillä myös näyttelyssä, mutta kun näyttelyssä ei saa valokuvata,  on tyydyttävä näyttelyjulisteessa olevaan kuvaan.

 

 

 

 

 

 

Taide Vionojan näyttelyrakennus on uustuotantoa 1990-luvulta, mutta se noudattelee sitä muotokieltä, jollainen oli taiteilijan synnyinkoti ja Vionojan äidin kotitalo Videnojan kylässä Ullavalla.

 

 

 

 

 

 

Pihapiirissä oleva Korpelan talo on se rakennus, jonka Veikko Vionoja hankki kesäasunnokseen.

 

Rakennuksen historia ajoittuu n. sadan vuoden jaksoihin, sillä se on rakennettu vuonna 1760 Vetelin Pulkkisten kylään ja vuonna 1860 se purettiin ja rakennettiin uudestaan Perhoon.

 

Ullavalle rakennus siirrettiin taas siitä n. sadan vuoden kuluttua eli 1960!

 

On siinä rakennuksella historiaa; mitähän rakennukselle tapahtuu vuonna 2060!

 

 

 

 

 

 

Pihapiirin tuulimylly on peräisin Kauhavalta.

 

 

 

 

 

 

Harmaa vilja-aitta on peräisin Ullavalta ja punainen vilja-aitta puolestaan Kauhavalta.

 

 

 

 

 

 

Pihapiirissä on vielä luhtiaitta ja se on alkujaan Ylistarosta.

 

 

Veikko Vionojan taiteessa näkyy keski-pohjalaisuus; se näkyy aihevalinnoissa ja värien käytössä. Monet Vionojan maalaukset ovat saaneet "kehykset", sillä hän maalasi paljon ikkunanäkymiä.

 

Suosittelen ensi kesänä poikkeamaan Taide Vionojalla, sillä taidemaalari Vionojan tuotanto on tutustumisen arvoista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kronstadt´n Merimieskirkko on hieno nähtävyys

Maanantai 1.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen vuosien saatossa päässyt käymään muutaman kerran Kronstadt´ssa, mutta vasta viime heinäkuussa pääsin ensimmäisen kerran tutustumaan saaren merimieskirkkoon.

 

 

 

 

 

 

Kirkko on viralliselta nimeltään ”Pyhän Nikolain Laivastokatedraali”.

 

 

 

 

 

 

 

Ortodoksitapaan katedraalissa vierailevien naisten täytyy peittää hiuksensa ja heillä pitää olla yllään hame.

 

Kirkon eteisessä on lainattavissa shaaleja ja kietaisuhameita, jotta naiset voivat tutusta katedraaliin asianmukaisissa asuissa.

 

 

 

Ryhmissä esiintyminen olisi vaatinut oppaan, mutta kun ryhmä hajaantui yksittäisiksi henkilöiksi, niin opasta ei tarvittu. Kannattaa siis tutustua kirkkoon yksittäisenä kirkossakävijänä.

 

 

Tiukantuntuiset järjestysmiehet eivät katselleet suopeasti myöskään valokuvaamista, mutta koska turistit sitä kuitenkin melko vapaasti harrastivat, myös minä otin muutamia valokuvia katedraalin sisätiloista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Katedraali toimii myös muistomerkkinä merellä kuolleille merimiehille.

 

 

 

 

 

 

Tätä tarkoitusta varten katedraalin seinustoilla on marmoripaasia, joihin on kaiverrettu merionnettomuuksissa kuolleiden upseerien nimet sekä miehistöön kuuluneiden hukkuneiden merimiesten lukumäärät.

 

 

 

 

 

 

Katedraalin edustalla olevalla aukiolla on torikiveyksellä kuvattuna suurikokoinen ankkuri, mutta katedraalin sisäänkäynti – vaikka korkealla onkin – on niin matala, että ankkurin hahmottaminen on sieltä vaikeaa.

 

 

 

 

 

 

Torin laidalla palaa ikuinen tuli haaksirikoissa hukkuneiden merimiesten muistoksi.

 

 

 

 

 

 

Katedraali valmistui vuonna 1913, mutta se suljettiin jo 1927.

 

Ensimmäinen jumalanpalvelus katedraalissa sulkemisen jälkeen järjestettiin vuonna 2005 ja katedraalin kunnostustyöt valmistuivat vasta runsas vuosi sitten eli keväällä 2013.

 

Tässä syy, että miksi katedraaliin on ennen ollut vaikea tutustua.

 

 

Kannattaa poiketa Pyhän Nikolain Laivastokatedraalissa Kronstadt´ssa!

 

 

-Esko Erkkilä- 

"Visaisten ongelmien käytännönläheinen ratkaisukyky"

Keskiviikko 20.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Otsikon sanat ovat Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän eilinen tiivistys siitä, että mitä päättäjiltä vaaditaan, jotta Suomen talous saadaan kuntoon.

 

Puheenjohtaja Sipilä esiintyi eilen kahdessakin eri tilaisuudessa Tampereella – molemmat tilaisuudet liittyivät siihen, kun Keskustan toteuttama ”Pyörät pyörimään” –pyöräilytempaus saapui Tampereelle.

 

Arvostan, että sain toimia juontajana Keskustorin tilaisuudessa, kun pyöräilykaravaani saapui Tampereelle.

 

 

 

 

 

 

Juha Sipilä painotti, että ”käytännönläheiseen ratkaisukykyyn” kuuluu taito osata tehdä käsillä.

 

Tiedämme, että Sipilä on käsillä tekemisen mestari mm. kakkaroineen ja erilaisine ajopeleineen.

 

 

 

 

 

 

 

Sipilä luetteli neljä osa-aluetta, joiden ratkaisijat tulevat pärjäämään.

 

Nämä neljä osa-aluetta ovat:

 

• ilmastokysymys

• energiakysymys

• ruuan riittävyys

• vesipulan välttäminen

 

Juha Sipilä totesi jälleen kerran, että biotalous on ratkaisu kaikkiin näihin ongelmiin.

 

 

***********

Biotalous on Sipilän mukaan paljon muutakin kuin risuja ja rankoja.

 

Biotalous on nähtävä mahdollisimman laaja-alaisesti, sillä lähes kaikki jota ympärillämme tapahtuu, on biotaloutta.

 

************

Lämmitti, kun katseli Juha Sipilän esiintymistä Keskustorilla – hän viihtyi yleisön joukossa ja kuunteli tamperelaisia.

 

Pidän Sipilän tyylistä, sillä hän johtaa Keskustaa kansalaisten keskeltä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Risteily Nevalla kuuluu oleellisena osana vierailuun Pietarissa

Lauantai 9.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Pietari ja Neva ovat erottamattomat, sillä Neva kuuluu Pietariin ja Pietari kuuluu Nevaan.

 

Laatokan vedet virtaavat Nevan kautta Suomenlahteen.

 

Neva on lyhyt joki, sillä sen pituus on ainoastaan 74 kilometriä.

 

Laatokka on vain 4 metriä korkeammalla kuin Suomenlahti, joten Neva etenee kohti Suomenlahtea rauhaisaa vauhtia.

 

Nevan rauhallista juoksua hyödyntävät Pietarin monet laivayrittäjät, jotka järjestävät matkailijoille risteilyjä Nevalle.

 

Olen muutaman kerran päässyt käymään Pietarissa – kävin siellä jo silloin, kun kaupungin nimi oli Leningrad – Leningradiksi Pietaria kutsuttiin vuodesta 1924 vuoteen 1991 saakka.

 

Lähes joka kerta, kun olen käynyt Pietarissa, olen osallistunut Nevajoelle tehdylle risteilylle.

 

Usein Neva-risteily ei sisälly matkan hintaan, vaan se pitää erikseen maksaa paikan päällä.

 

Olin Pietarissa 6.7.2014 ja osallistuimme Neva-risteilylle.

 

Risteily ei sisältynyt matkamme hintaan ja maksoimmekin siitä 25,00 euroa per henkilö. Retkueemme käsitti hieman yli 40 henkilöä ja lähes kaikki osallistuivat risteilylle – yrittäjän saama euromäärä ylitti 1.000 euroa ja se on aikasmoinen summa Venäjällä. Nevaristeilyt pitää maksaa euroissa – rupla ei kelpaa.

 

Panostus kannatti, sillä risteily Nevalla on aina elämys.

 

Tässä kuvakimara risteilystämme Nevalla 6.7.2014:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pietarissa on paljon nähtävää ja koettavaa, mutta risteilyä Nevalla kannattaa aina harkita!

 

 

 

-Esko Erkkilä-