On monille uusia asia, että Hämeenkyrössä liikkuu myös henkilö- ja tavarajunia!

Perjantai 10.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrö on tärkeä ja vilkas paikkakunta maantieliikenteessä, sillä halkoohan kolmostie Hämeenkyrön kirkonkylää.

 

Harva tietää, että Hämeenkyrön kautta kulkee raideliikenteessä monia henkilö- ja tavarajunia – tämä tuli taas kerran esille eilen facebuukissa, jossa joku väitti jopa, että Hämeenkyröstä ”puuttuu vielä pätkä kiskoja”!

 

 

 

 

Kiskojen puuttuminen Hämeenkyröstä on täyttä potaskaa ja paras todiste siitä on viime marraskuussa ottamani valokuva, joka kertoo, että lyhyellä matkaa Hämeenkyrössä on Tampere-Parkano-Seinäjoki –radalla jopa kaksoisraiteet.

 

Olen ottanut tuon kuvan Majamaan yksityistien pääratamme ylittävältä sillalta ja siitä nähdään, että Hämeenkyrön puolella on Tampere-Parkano-Seinäjoki –radalla jopa kaksoisraiteet!

 

 

Kaksoisraiteet sijaitsevat pääosin Viljakkalan puolella sijaitsevalla Majajärven liikennepaikalla, mutta kuvaajaa lähinnä oleva rataosuus sijaitsee Hämeenkyrössä!

 

Puolenpäivän tienoilla tuolle ohitusraiteelle saapuu Raahesta lähtenyt ja Hämeenlinnaan menevä Suomen pisin ja painavin tavarajuna, joka kuljettaa teräsrullia SSAB:n tehtaalle!

 

Yhteenvetona siis se, että Hämeenkyrö on suuren maaliikenteen lisäksi myös suuri kiskoilla kulkevien junien paikkakunta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen ensimmäinen tangokuningas oli viljakkalalainen Kauko Simonen!

Torstai 9.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1985 järjestettiin laulukilpailu, jonka voittaja nimettiin Suomen tangokuninkaaksi.

 

Kilpailun esikarsinnat järjestettiin Rovaniemen Saarenkylällä ja Kuivaniemellä, mutta varsinaisissa kilpailuissa Seinäjoen Tangomarkkinoilla Kauko Simonen  voitti ensimmäisenä Suomen Tangokuninkaan arvonimen.

 

Kauko toimi sotilassoittokunnassa vuodesta 1970 alkaen vuoteen 1999 saakka, jolloin jäi eläkkeelle sotilasmestarina.

 

 

Muistan oikein hyvin Kaukon äidin sekä hänen neljä sisarustaan, jotka kaikki olivat arvostettuja viljakkalalaisia.

 

 

 

 

Kauko Simosen kuva on kultataustaisena kuvana Viljakkalan Seurojentalolla muistuttamassa Suomen ensimmäisestä Tangokuninkaasta.

 

 

******************

 

 

Sain joskus kunnian tulla ritariksi lyödyksi Hämeenkyrössä toimivan Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan Ritari Hyvämieleksi numero 307.

 

Ritarikuntaamme kuuluu Eduskunnan puhemiehiä, ministereitä, kansanedustajia, kenraaleja sekä paljon muitakin ”silmäätekeviä”!

 

Nykyisin ritarikunnassamme on yli 700 ritaria!

 

 

**********************

 

 

Samassa ritariksilyönnissä ritariksi lyötiin myös Kauko Simonen.

 

Ritariksilyönnin lopussa me uunituoreet ritarit vilkuilimme toisiamme, että kuka meistä kiittäisi Ritarikunnan Suurmestaria saamastamme kunnianosoituksesta.

 

No, Kauko Simonen ratkaisi asian ja kiitti laulaen Suurmestaria osaksemme tulleesta kunniasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ikäluokan 1947 kansalaiskoulu Viljakkalassa hoidettiin pääosin paikallisin opettajavoimin!

Keskiviikko 8.1.2020 - -Esko Erkkilä-

 

Viljakkalan Seurojentalo on sadan vuoden aikana ehtinyt olemaan moneksi ja eräs vaihe sen kunniakkaassa historiassa on se, kun siellä 1960-luvun alkuvuosina toimi Viljakkalan kansalaiskoulu.

 

Vuonna 1947 syntyneenä olin eräs niistä oppilaista, jotka kävimme kansalaiskoulun Viljakkalan Seurojentalolla, jota siihen aikaan kutsuttiin Viljakkalan Maamiesseurantaloksi.

 

 

Tuolta ajalta ei ainakaan minulla ole valokuvia, mutta muistelen tuota aikaa ilman valokuvia:

 

• oppilaita tuolla (1962 tai 1963) järjestetyllä kurssilla oli nelisenkymmentä

• kurssimme johtajaopettajana toimi Martti Ryhänen, joka olikin ainoa Viljakkalan ulkopuolinen opettaja, sillä kaikki muut opettajamme olivat viljakkalalaisia

• Ryhänen oli taitava poikien puukäsitöiden opettaja ja me kaikki pojat teimme oikein laadukkaat keittöjakkarat  ja sen jälkeen vapaavalintaiset puutyöt - minä tein tiskipöydän keittiöön ja hyvä siitä tulikin!
  

 

 

 

 

• ”puutyöpajanamme” oli nykyinen juhlasali ja tämän maalauksen kohdalla oli erillisellä korokkeella oikohöylä. Tapaturmia ei sattunut, mutta toki tämä Järnefeldin maalauksen kopio oli paksun pölykerroksen peitossa!

********************

• uskonnonopettajana toimi Viljakkalan kirkkoherra Arvo Autio ja uskonnontunnit järjestettiin nykyisessä kahviossa. Muistan oikein hyvin, kun kirkkoherra käveli edessämme edestakaisin ja arvuutteli, että kuinka pitkä hän on – emme osanneet arvata, mutta sitten kirkkoherra kertoi olevansa kolme kyynärää pitkä ja kertoipa vielä myös sen, että kyynärä on 60 senttiä!

• metsänhoidonopetuksesta vastasi Viljakkalan Metsänhoitoyhdistyksen neuvoja Väinö Ihantola, lempinimeltään ”Jumi”!

• maatalousopetus oli Viljakkalan palopäällikön ja sittemmin pitäjäneuvoksen arvonimen saaneen Väinö Myllymäen vastuulla. Mielenkiintoinen oli retki Virrelle, jossa saimme tutustua karjuporsaiden salvamiseen – porsas oli isännän sylissä, viilto partakoneen terällä kivesten kohdalle, kivekset irti ja niiden heittäminen pihahiekalle!

• metallitöiden opetuksesta vastasi Timo Eronen; teoriatunnit nykyisessä kahviossa ja käytännön opetusjaksot hammaslääkärin autotallissa Kurjella, jonne kävelimme oikopolkuja pitkin Maamiesseurantalolta. Kurjella jokaisen piti tehdä vasara, mutta tärkein oppijakso oli se, kun kunnostimme Erosen Opel Kadetin ajokuntoiseksi! Timo Eronen oli kloppeja ymmärtävä opettaja, sillä joskus joku oppilaista heitti häntä lumipallolla niskaan, mutta Timopa aloitti pienen lumisodan meitä kloppeja vastaan.

• tyttöjen käsityönopettajana toimi Elli Ihantola ja heidän kotitalousopettajanaan Hildi Alanen.

 

Toissapäivänä Viljakkalan Seurojentalon satavuotisjuhlissa totesimme Samuli Niittyojan kanssa, että vuosiluokka 1946 oli ensimmäinen, joka sai kansalaiskouluopetuksen Viljakkalan Maamiesseurantalolla ja Harri Niemisen kanssa totesimme, että ehkä vielä 1952-vuosiluokka sai siellä kansalaiskouluopetuksen, mutta jo 1949-vuosiluokka sai metallitöiden opetuksen Lääkärintalon autotallissa!

 

Viljakkalan kansalaiskoulu ikäluokalle 1947 antoi oikein hyvät eväät elämäntaipaleellemme – kiitokset siitä mm. Viljakkalan Seurojentalolle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Juhlimme eilen Viljakkalan Seurojentalon kunniakasta satavuotishistoriaa!

Tiistai 7.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Maamiesseura järjesti 6.1.1920 talonsa vihkiäisjuhlan ja eilen lähes 200-henkinen juhlayleisö sai olla mukana juhlistamassa saman talon eli…

 

 

 

…Viljakkalan Seurojentalon satavuotisjuhlia.

 

 

***********************

 

 

 

 

Satavuotisjuhlan ohjelma oli samanlainen kuin vihkiäisjuhlankin!

 

 

 

 

Viljakkalan vaakuna, jota kai nykyisin kuntaliitoksen jälkeen kutsutaan perinnevaakunaksi, oli kunniapaikalla juhlassa.

 

 

 

Satavuotisjuhlan tervehdyspuheen piti Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen puheenjohtaja Outi Lähteenmäki ja…

 

 

 

…juhlan luonnikkaana juontajana toimi yhdistyksen sihteeri Olli Ihantola.

 

 

 

Miiu ja Mariella esittivät torvisoittoa pariinkin otteeseen!

 

 

 

Kaija Korpi-Hallila esitti ilman äänentoistolaitteita runon ja hän kertoi runonsa jälkeen, että runo on omistettu niille ahkerille ”muurahaisille” eli talkoolaisille, jotka ovat kunnostaneet talon siihen kuntoon, jossa se nyt on!

Toki äänentoistolaitteet olivat, mutta onneksi Kaija oli niistä niin kaukana, että "ämyrit" eivät pystyneet pilaamaan herkän runon säkeistöjä!

 

 

 

Kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto toi juhlapuheessaan Ylöjärven kaupungin tervehdyksen ja totesi mm., että suomalaiset seurojentalot ovat aina olleet tapahtumien keskiössä ja ne ovat tuoneet ja tuovat yhä edelleen oman leimansa paikalliseen historiaan.

 

Sorvanto totesi, että seurojentalot antavat mahdollisuuden asukkaiden monipuoliseen osallistumiseen ja hän kiitti Viljakkalan Seurojentaloyhdistystä hyvästä sekä arvokkaasta työstä!

 

 

 

Loppiaiskvartetti esiintyi kahdestikin – olikohan kvartetin nimi sorvattu ihan tätä juhlaa varten?

 

*******************

 

Vihkiäisjuhlan ohjelmassa vuonna 1920 oli ”Pukutanssi” ja sitä esittivät nyt satavuotisjuhlassakin Ylöjärven Tanssijat…

 

 

 

 

…jotka kaikki taisivat olla Eläkeliiton Ylöjärven yhdistyksen jäseniä!

 

 ****************

Ohjelmassa oli myös Venla Servon taidokasta viulunsoittoa sekä Viljakkalan Teatteriyhdistys Wimman tuottama näytelmäkappale, jonka oli ohjannut Jari Hiltunen ja taiteilijoina esiintyivät Harri Heiskanen sekä Ulla Lehtinen.

 

 

 

Suomen ensimmäinen tangokuningas, Viljakkalan Inkulasta syntyisin oleva Kauko Simonen katseli kultataustaiselta kuvaltaan, kun…

 

 

 

…siitä melkein naapurista Viljakkalan Nisunperältä oleva Markku Ylijoki tahditti laulusolistina Viljakkalan Pelimannin 1 ½ tuntisia tansseja hienon juhlatilaisuuden päätteeksi.

 

*****************

 

Pohdimme Rouvan kanssa ennen juhlia, että millaisia ”kukkia” veisimme juhlivalle yhdistykselle.

 

Kyselin pikkulinnuilta mahdollisia toiveita ja sain vastaukseksi, että kahvipaketteja aina tarvitaan ja sen vuoksi teimmekin onnittelukukiksemme…

 

 

 

…pienen kahvipakettiasetelman.

 

 

Hienosta satavuotisjuhlasta kiittäen ja erikoisesti sitä talkooporukkaan arvostaen, joka työllään on saanut aikaiseksi nykyisen Viljakkalan Seurojentalon!

 

-Esko Erkkilä-

Tour de Ski toi mieleen myös omia hiihtomuistoja

Maanantai 6.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Tour de Ski on ohi ja mielenkiinnolla seurasin televisiosta kaikkia osakilpailuja.

 

Kisan seuraaminen toi mieleeni myös omia hiihtokokemuksiani ja niistä kerron nyt ainakin kolmesta:

 

• Finlandia-hiihtoja ehdin suorittamaan peräkkäisinä vuosina kolmekymmentä ja niistä enemmän kuin puolet täydellä matkalla eli Hämeenlinnan Katumajärveltä Lahteen, mutta näitä en kuitenkaan pidä suurimpana hiihtosaavutuksenani, sillä…

 

• ...vuonna 2001 hiihdin peräkkäisinä viikonvaihteina aluksi Finlandia-hiihdon Hämeenlinnasta Lahteen, sitten Pirkan-hiihdon Kankaanpäästä Tampereelle ja...

• ...sen jälkeen Terva-hiihdon Oulussa ja neljäntenä viikonvaihteena vielä Pogostan-hiihdon Ilomantsissa!

• vuosi 2001 oli minulle muutenkin merkityksellinen hiihtovuosi – toisaalta se ja seuraava vuosi eli 2002 olivat merkityksellisempiäkin, sillä marraskuussa 2001 minulta leikattiin eturauhassyöpä, mutta siitä huolimatta hiihdin Finlandia-hiihdon jo runsaan kolmen kuukauden kuluttua ei maaliskuussa 2002!

 

Juttuni ”opetus” on se, että varhain tehty diagnoosi eturauhassyövästä ei estä normaalin elämän jatkumista myös syöpädiagnoosin jälkeen!

 

 PS1:

Terva-hiihdon suksitarrani vuonna 2001!

PS2:

On muuten hienoa, että Therese Johaug voitti tänä vuonna naisten kilpailun ja Johannes Kläbo hyytyi miesten sarjassa kolmanneksi!

 

-Esko Erkkilä-

Tänään on vasta vuoden viides päivä ja jo nyt tiedämme, että Tampereen kaupungin tulosennusteessa on tänä vuonna 13,8 miljoonan euron suuruinen alijäämä

Sunnuntai 5.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Sinikka Torkkola (Tampere) ja Keskustan kunnanvaltuutettu Tuukka Liuha (Lempäälä) julkaisivat yhdessä eilen Aamulehdessä yleisönosastokirjoituksen, jonka otsikkona oli…

 

 

 

…”Sairaanhoitopiirin valtuutetut peloteltiin unohtamaan lait”.

Kirjoitus sai jo eilen poikkeuksellisen laajan huomion ”Tampereen kuntapoliitiikka” –nettisivuilla ja hyvä niin, sillä kirjoituksessa paljastettiin  sellaisia suhmurointeja, jotka asukkaiden pitää tietää.

 

Oleellista Torkkolan ja Liukan mukaan suhmuroinnissa on ollut se, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston enemmistö taipui joulukuussa tekemään päätöksen, joka on ristiriidassa lain ja tosiasioihin perustuvan talousarvion laadinnan kanssa.

 

Tampereen osalta päätös merkinnee, että Tampereen tämän vuoden tulosennuste on jo nyt 13,8 miljoonaan euroa alijäämäinen!

 

Alimitoitetun talousarvion laadinta sotii alkeellisimpiakin toimintatapoja vastaan ja siihen on nyt Pirkanmaalla menty.

 

Onneksi kuitenkin terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoito on toteutettava potilaan lääketieteellisen tarpeen mukaisesti, joten Pirkanmaan kuntien ja kaupunkien tulosennusteet tälle vuodelle tulevat ilmeisesti ylittymään.

 

Tietoisella alibudjetoinnilla on kuitenkin vaikutuksia potilaiden saamaan hoitoon, sillä paine kuntien virkamiesten taholta lääketieteellisiin päättäjiin on vaarassa kasvaa.

 

Tampereen osalta nyt julkisuuteen tullut erikoissairaanhoidon kustannusten ilmeinen alibudjetointi Tampereella on jatkoa niille virkahenkilöiden päätöksille, joilla ollaan lopettamassa toisen vanhusasiamiehen toimi – vanhukset ja sairaat saavat maksaa ratikkatouhut ja vanhan homehtuneen Tavara-aseman siirrosta aiheutuvat kustannukset!

 

-Esko Erkkilä-

Nyt järki käteen; Tampere ei voi yksin muodostaa sote-aluetta!

Lauantai 4.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Sote-kysymys ja sote-alueiden lukumäärä sekä aluejako ovat olleet jo useamman hallituksen toimenpidelistalla.

 

Helsingin alueelle perustettavat sote-alueet ovat irvikuva siitä, miten asiassa pitäisi edetä, sillä eihän esimerkiksi Vantaan-Keravan –alueet käsittävällä sote-alueella ole mitään mahdollisuuksia omata niitä leveämpiä hartioita, joita sote-ratkaisulla peremmiltään tavoitellaan.

 

Hampaaton nykyhallitus antoi kuitenkin periksi Helsingin kuvernööri Vapaavuorelle ja sutta on syntymässä.

 

Vapaavuoren hengenheimolaiset – toki demarit – ovat nyt esittäneet, että myös Tampereen pitäisi saada samanlainen erillisratkaisu kuin pääkaupunkiseudulle ollaan sorvaamassa!

 

 

 

 

Osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä se ajatus, jonka Tampereen apulaispormestari Johanna Loukaskorpi eilen esitti Yle Pirkanmaan alueuutisissa, kun hän esitti Tampereella samanlaista sote-ratkaisua, jota nyt ollaan sorvaamassa pääkaupunkiseudulle.

 

 

Onneksi Loukaskorven ajatukset eivät tule saamaan Pirkanmaalla eikä sosiaali- ja terveysministeriössä kannatusta, sillä eilisten Yle-Pirkanmaan alueuutistenkin uutistenlukija aluksi totesi sosiaali- ja terveysministeriön linjanneen, että se ei lämpene Tampereen ja Turun toiveille omista sote-alueista.

 

On selvää, että Pirkanmaalle pitää saada koko maakunnan kokoinen sote-alue, sillä vain siten saamme Pirkanmaalle tarpeeksi leveät hartiat hoitamaan maakunnan sosiaali- ja terveysasiat!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ei auta, vaikka olis kuinka ison talon poika, sillä jos rahaa ei ole, niin sitä ei ole!"

Perjantai 3.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Eilistä mediamaailmaa hallitsi Ylen Taloustutkimukselta tilaaman kyselyn tulokset, joissa hoitoalalla työskenteleville pitäisi maksaa muita suuremmat palkankorotukset.

 

En haluaisi olla ilonpilaaja, mutta tosiasia on se, että millekään alalle ei ole mahdollista maksaa muita korkeampia palkankorotuksia – näin joudun tekemään myös vientialojen työntekijöiden toiveille, jotka sentään pitävät Suomen talouselämän pyörät pyörimässä.

 

Tutkimuksen tiimoilta kaksikin huomiota;

 

• oleellista tavallisen suomalaisen kannalta on se, että hoitajien määrää pitäisi pystyä kasvattamaan…

 

…ja se, että…

 

• …julkisella vallalla eli kuntataloudella menee jo nyt niin heikosti, että minkään alan ylimääräisiin palkankorotuksiin ei ole varaa!

 

 

Kaikki kunnia sosiaali- ja terveysalojen palkansaajaliitoille Tehy, Super ja JHL, mutta niiden vaatimukset yleisen linjan ylittävistä palkankorotuksista merkitsisivät kunnille ja kuntayhtymille 800 miljoonaa euroa vuodessa.

 

 

Mainitut liitot vaativat yleisen linjan ylittäviä palkankorotuksia peräti kymmenelle tulevalle vuodelle, joten niiden kustannusvaikutus olisi kymmenen vuoden aikana kahdeksan miljardia euroa!

 

KT Kuntatyönantajat on laskenut, että jos korotuksiin vaadittu raha käytettäisiin korotusten asemesta uusien työntekijöiden palkkaamiseen, voitaisiin sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle palkata lähes 16.000 uutta sairaanhoitajaa!

 

 

Nyt realismia kehiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kolmekymmentä vuotta Palokallion Pamauksia!

Torstai 2.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Rakensimme omakotitalon Tampereen Palokalliolle siten, että muutimme vastavalmistuneeseen omakotitaloomme maaliskuussa 1989.

Velkaakin piti tehdä, mutta kymmenkunta vuotta olemme jo saaneet elää ilman rakennus- tai mitään muitakaan lainoja.

 

Olimme kolmas alueelle muuttaneista ja samana vuonna nykyisin n. 65 omakotitalon alueesta puolet saivat ensimmäisenä vuonna talonsa valmiiksi.

 

******************

 

Vuoden 1989 aikana perustimme Palokallion Omakotiyhdistyksen ja se onkin vuosien varrella ollut koko ajan aktiivinen toimija.  Olen lähes koko ajan kuulunut omakotiyhdistyksemme johtokuntaan ja olin vuoden myös sen puheenjohtaja – monesti olen ollut yhdistyksemme varapuheenjohtaja.

 

Omakotiyhdistyksemme keskeinen tehtävä on ollut omakotialueemme varjeleminen niiltä ongelmilta, joita Tampereen kaupungin asukkaista piittaamaton rakennustoiminta on aiheuttanut.

 

Parhaillaan olemme tiukasti seuraamassa niitä oloamme vaikeuttavia räjäytystoimia, jotka aiheutuvat Lakalaivan teollisuusalueen rakentamisesta.

 

Suurin ponnistuksemme oli takavuosina, kun Ikean tavarataloa rakennettiin moottoritien toiselle puolelle – kutsuimme tuota aikaa Ikea-helvetiksi, sillä Ikean rakennustyöt vaurioittivat puolentusinaa alueemme omakotitaloista siten, että vauriot olivat suuruusluokkaa 30.000 euroa per talo!

 

Meille vaurioita kertyi 300 euron verran ja sen Tampereen kaupunki korvasi mukisematta, mutta suurimmat vauriot jäivät vauriotalojen omistajien omalle kontolle.

 

***************

 

Juhlimme vuodenvaihteessa jo kolmattakymmenettä kertaa Palokallion Pamausta.

 

 

 

Palokallion Pamauksessa nautimme yhdessäolosta ja kuumasta Palokallion Pamaus-juomasta, josta on lapsille oma versionsa.

 

 

 

Minulle on yleensä sälytetty vastuu Palokallion Pamauksessa nuotiotunnelman luomisesta ja mieluusti myös nyt tuon luottamustehtävän suoritin!  Jätelautoja, kaasupullo ja tohotin siihen tarvittiin!

 

 

 

Tapahtumaamme on joka vuosi kuulunut keskiyöllä laulettu ”Maamme-laulu”, jonka taas kerran kajautimme yhteislauluna ja miehet päänsä paljastaen.

 

 *********************

Kannatan kansalaisaloitteen pohjalta tehtyä aloitetta ilotulitusvälineiden kieltämisestä tavallisille kengänkuluttajille, mutta onhan nuo amatöörienkin rahanhävittämistemput mukavaa katseltavaa ja niistä muutama kuva tämän juttuni lopuksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mennyttä vuosikymmentä muistellen

Keskiviikko 1.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Viime yönä siirryimme uudelle vuosikymmenelle ja tuo siirtyminen luo hyvät mahdollisuudet tutkailla sekä muistella mennyttä vuosikymmentä omien kokemusteni pohjalta.

 

Aloitin työelämässä vuonna vuoden 1970 keväällä K-ryhmän palveluksessa ja siirryin toiseen työpaikkaani eli Raisio Yhtymän palvelukseen 1.12.1970. Tasan nelikymmenvuotisen Raisio-työurani päätteeksi siirryin eläkevaariksi 30.11.2010, joten kuluneen vuosikymmenen ensimmäiset 11 kuukautta olin yhä tiiviisti työelämässä mukana.

Kuluneen "eläkeläisvuosikymmenen" aikana sain olla useiden eri yhdistysten puheenjohtajana ja niistä ajoista muutama muistelus.

 

 

MSL-Tampere

 

Taisi olla vuosi 2011, kun minut valittiin Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistyksen puheenjohtajaksi. Kaksivuotinen puheenjohtajajakso oli mielenkiintoinen ja kolmannelle vuodellekin minut valittiin, mutta näin parhaaksi luopua siitä, sillä minut valittiin vuodeksi 2013…

 

 

…Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön…

 

…puheenjohtajaksi.

 

Olin tuossa tärkeässä luottamustehtävässä kuusi vuotta eli 31.12.2018 saakka.

 

Työparinani tuon kuuden vuoden jaksolla oli aluksi Titta Mattila kunnallisjärjestön sihteerinä ja onnistuimme nostamaan Tampereella Keskustan kannatuksen vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 10,5 prosenttiin.

 

Luovuin vapaaehtoisesti puheenjohtajuudesta vuodelle 2019 ja seuraajani onnistuivat tussaroimaan Keskustan kannatuksen Tampereella vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 4,9 prosenttiin eli kannatuksen puolittaminen olisi ollut jonkinmoinen tulos, mutta se ei tussaroijille riittänyt!

 

Samat tussaroijat jatkavat vastuutehtävissä edelleen ja ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, että poliittisen taustaryhmäni alamäki tulee jatkumaan – surullista, mutta totta!

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen…

 

…puheenjohtajaksi minut valittiin vuodeksi 2014 ja sain jatkopestin aina eiliseen eli 31.12.2019 saakka eli siihen saakka, jonka Eläkeliiton säännöt sallivat, sillä Eläkeliitossa on sääntöjen mukaan kuuden vuoden katto saman luottamustehtävän hoitamiselle.

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen syyskokouksessa vuonna 2019 valittiin vastuuhenkilöiksi osaavat ja vastuuntuntoiset henkilöt, joten samanlaiseen katastrofiin ei ole vaaraa, kuin tapahtui Keskustan Tampereen kunnallisjärjestössä.

 

 

Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvoston…

 

 

…puheenjohtajuus on arvostamani luottamustehtävä, jota olen nyt saanut hoitaa kaksi vuotta.

 

Tehtävä on uudelleen jaossa taas helmikuun kokouksessamme.

 

 

 

Vipu-Viljakkala

 

Vipu ry (Vipu Viljakkala ry) vaalii Ylöjärven Viljakkalan kaupunginosan kulttuuriarvoja ja ympäristönäkökohtia.

 

Arvostan, että olen saanut vuonna 2019 toimia yhdistyksen puheenjohtajana.

 

 

Keskustan Etelä-Tampereen paikallisyhdistys…

 

…on eräs Keskustan perusyksiköistä ja teen sen puheenjohtajana parhaani, että pystymme antamaan eväitä suomalaisen yhteiskunnan parhaaksi.

 

 

Toivottelen kaikille nyt ja aikaisemmin puheenjohtamilleni yhdistykselle parhainta menestystä vuodelle 2020!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maasepän tekemät työkalut "sopivat hyvin käteen"!

Tiistai 31.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Maaseutukylillä aikoinaan toimineet maasepät osasivat asiansa, sillä yhä edelleen heidän vuosikymmeniä sitten valmistamansa erilaiset työ- ja tarvekalut ”sopivat hyvin käteen”!

 

 

Lähes kaikissa maalaistaloissa on yhä edelleen työkaluja, jotka ovat paikallisten maaseppien takomia ja valmistamia – näin myös meillä!

 

 *************************

 

Olemme kaadattaneet ulkopuolisella toimijalla omakotitalotontiltamme ison männyn ja vielä isomman koivun – arvio puiden yhteisestä kuutiosisällöstä on asiantuntijoiden mukaan kolme kuutiometriä. Molemmat puut tulemme käyttämään takkamme ja saunamme polttopuina.

 

 

Moottorisahan, kassareiden ja kirveiden lisäksi tarvitsemme työssä…

 

 

 

 

 

…tukkisaksia, sillä ilman niitä suurien polttopuupöllien käsittely olisi vaikeaa.

 

 

Nuo tukkisakset ovat olleet meillä niin kauan kuin muistan ja ne ovat vuosikymmenten saatossa saaneet kovaa käskyä – aluksi hevosvetoisten tukkirekien aikana ja sitten myöhemmin traktorikaudella.

 

 

Muistan, kun noiden tukkisaksien  remminä oli nahkaremmi, mutta jossain vaiheessa remmiksi muutettiin puimakoneen remmeistä valmistetut remmit!

 

 

Toinen meillä oleva maasepän tekemä työkalu, jonka nyt  esittelen, on…

 

 

 

 

 

…hakokirves.

 

 

Hakokirveellämme ei meillä ole ollut käyttöä, mutta muistan, kun sillä tehtiin lehmille havunoksista hakoja.

 

 

Lyhyeksi katkaistut haot toimivat lehmien kuivikkeena ja siihen tarkoitukseen haot olivatkin mainio tavara.

 

 

Haot pätkittiin hakotukin päällä lyhyiksi, jotta lehmien oli mukava makoilla niiden päällä.

 

 

Haot olivat mainio lisä siihen sontaan, joka navetassa syntyi peltojen lannoitteeksi.

 

 

Hakokirveen päässä oleva koukku oli mainio apu, kun maasta kurkoteltiin seuraavaa kuusenhakoa pätkittäväksi!

 

 

 

On todettava, että hakokirveelle en ole keksinyt omakotitalotontillamme järkevää käyttöä, mutta tukkisakset ovat kultaakin tärkeämpi työkalu, kun nyt olen alkanut pilkkomaan todellisia mahtipölkkyjä saunapuuvalmiiksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vuosina 2014 - 2020 vähävaraisten avun toimenpideohjelmassa EU:n maksuosuus Suomelle on 22,5 miljoonaa euroa

Maanantai 30.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Eilen muistelin EU-ruoka-apuohjelmaa ja sen käytännön toteuttamista EU-jäsenyytemme alkuhetkistä vuoteen 2013 saakka.

 

 

Nyt selvittelin itselleni, että miten samassa asiassa on toimittu vuodesta 2014 eteenpäin ja totesin seuraavaa:

 

 

• vähävaraisille suunnattu eurooppalaisen avun rahasto FEAD (The Fund for European Aid to the Most Deprived) tarjoaa vuosina 2014 – 2020 elintarvikeapua tai perushyödykkeitä niitä tarvitseville

• rahaston erityistavoitteena on lieventää köyhyyden pahimpia muotoja tarjoamalla aineellista tukea

• Suomessa vähävaraisten avun toimenpideohjelman kokonaisrahoitus mainittuna ajanjaksona on 26,5 miljoonaa euroa ja siitä EU:n rahoitusosuus on 85 % eli 22,5 miljoonaa euroa. Kansallinen valtion vastinrahoitus on 15 % eli 4 miljoonaa euroa.

• tilastoista ilmenee, että tämän ohjelmakauden ensimmäisenä vuonna eli vuonna 2014 EU-ruoka-apuohjelmaan kuuluvia elintarvikkeita ei jaettu – syytä en tiedä

• Suomessa vähävaraisten avun toimenpideohjelman toteutus keskitetään elintarvikeapuun, jolla lievennetään vähävaraisimpien ruuan puutetta

• Suomessa TEM eli työ- ja elinkeinoministeriö vastaa vähävaraisten avun rahastosta ja Maaseutuvirasto toimenpideohjelman toteutuksesta. Toteutukseen kuuluvat elintarvikkeiden hankinta, niiden välivarastointi ja kuljetus sekä elintarvikkeiden välittäminen kumppanuusorganisaatioille, jotka jakavat elintarvikkeet ruoka-apua tarvitseville.

 

 

*********************

 

 

Kumppanuusorganisaatiot ovat mielenkiintoinen joukko, sillä viime vuonna eli vuonna 2018 kumppanuus-organisaatiot olivat seuraavat (suluissa niiden saamat elintarvikemäärät tonneina):

 

 

 

• Adra Finland säätiö                                              (96)

• Asaria ry                                                                (23)

• Hyvä Sanoma ry                                                  (151)

• Kainuun Kansalaiskeskus ry                               (31)

• Kirkkopalvelut ry                                                (567)

• Kälviän rukoushuoneyhdistys Siion ry              (26)

• Mielenterveyden Keskusliitto ry                          (53)

• Mäntsälän Helluntailähetys ry                            (109)

• Suomen Katulähetys ry                                         (16)

• Suomen Punainen Risti                                         (67)

• Suomen Vapaakirkko ViaDia ry                           (246)

• Työttömien keskusjärjestö ry                              (480)

• Muut                                                                         (74)

 

 

                 Yhteensä                                         1939 tonnia

 

 

 

Pidättäydyn kommentoimasta kumppanuusorganisaatioiden saamia elintarvikemääriä, mutta mielenkiintoisia kumppaneita ja mielenkiintoisia määriä!

 

 *********************

Täytyy muistaa, että ”leipäjonoissa” jaetaan paljon muidenkin rahoitustahojen maksamia elintarvikkeita kuin EU-rahoitteisia elintarvikkeita.

 

 

-Esko Erkkilä-

On oikein, että Suomi on heti EU:hun liittymisen jälkeen hyödyntänyt EU-ruoka-avun!

Sunnuntai 29.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Kuten eilen jutussani kertasin, Suomi liittyi 16.10.1994 suoritetun kansanäänestyksen perusteella Euroopan Unioniin 1.1.1995.

 

 

Kiitokseni Suomen viranomaisille, jotka heti liittymisen jälkeen päättivät hyödyntää EU:n ruoka-avun käyttämisen Suomessa – ruotsalaiset kokivat maansa niin hyvätuloiseksi, että eivät halunneet hyödyntää tässä asiassa EU:n tarjoamaa taloudellista apua!

 

 

Siirryin työnantajani Raisio Yhtymässä EU:hun liittymisen hetkellä myynti- ja markkinointitehtävistä raaka-ainehankinnan tehtäviin ja sain olla mukana, kun työnantajakonsernini oli keskeisellä sijalla EU-ruoka-apuun liittyvissä käytännön toimenpiteissä – uskallan todeta, että olin näistä asioista käytännön tasolla ehkä parhaiten perillä oleva henkilö koko maassa usean vuoden ajan.

 

 

*******************

 

 

Alkuvuosina vähävaraisten ruoka-aputuotteina olivat kuivat elintarvikkeet, joiden säilytyksessä ei ollut ongelmia.   Tuotteina olivat vehnäjauho, sämpyläjauho, puurohiutale, makaroni, näkkileipä, hapankorppu, keksit sekä myslit – lähes kaikki olivat tuotteita, joita Raisio valmisti.

 

 

Ruoka-aputuotteita toimittaneet yritykset eivät saaneet riihikuivaa rahaa, vaan maksuvälineenä olivat Euroopan Unionin omistamat interventioviljat!

 

 

Menettely sopi silloiselle Raisiolle hyvin, sillä työnantajayksikköni Rehuraisio Oy tarvitsi rehuviljaa ja konsernin elintarvikeyksiköt valmistivat ruoka-apuun tarvittavia tuotteita.

 

Aluksi menettelyä hallinnoi Maa- ja metsätalousministeriön interventioyksikkö ja myöhemmin valtion yhteishankintayksikkö Hansel – oli mielenkiintoista tehdä molempien kanssa kaupallista yhteistyötä!

 

 

 

Seuraavassa vuosikohtaiset volyymit (tonneina), joita Suomessa on jaettu elintarvikeapuna vähävaraisille:

 

 

• 1996                                   1815 tonnia

• 1997                                   1605

• 1998                                   1520

• 1999                                     789

• 2000                                   1548

• 2001                                   2020

• 2002                                   2000

• 2003                                   1963

• 2004                                   2140

• 2005                                   1970

• 2006                                   2053

• 2007                                   1893

• 2008                                   1688

• 2009                                   2252

• 2010                                   2707

• 2011                                   3109

• 2012                                   1310

• 2013                                   1908

 

 

Oli oma taiteenlajinsa, kun vaikkapa 800 tonnin suuruiselle Elovena-kaurasuurimoerälle piti sorvata hinnaksi esimerkiksi 2.050 tonnia rehuohraa ajoneuvoon lastattuna vaikkapa Avena Siilot Oy:n Kokemäen viljavarastolla (kummatkaan tonnimäärät eivät ole todellisia, mutta kuvaavat homman etenemistä)!

 

 

No, taskulaskimellahan siitä selvittiin ja pientä bisneksenpoikasta hinnoitteluun piti tietysti ujuttaa!

 

 

Vuonna 2014 alkoi uusi vähävaraisten avun rahaston FEAN (The Fund for European Aid to the Most Deprived) uusi ohjelmakausi, mutta siitä ehkäpä jo huomenna tällä saitilla lisää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen maksuosuus EU:lle oli viime vuonna 105 euroa/henkilö

Lauantai 28.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1.1.1995 – kannatin liittymistä ja en ole päivääkään silloista päätöstäni katunut.

 

On selvää, että hyvästä eli Suomen eurooppalaisuudesta pitää maksaa ja niin onkin Suomen EU-jäsenyyden aikana tapahtunut kolmea vuotta lukuun ottamatta, sillä vuonna 1996 saimme EU:lta 72,6 M€, vuonna 1997 30,1 M€ ja vuonna 2000 peräti 275,9 miljoonaa euroa.

 

 

Jäsenmailta kerättävät jäsenmaksut ovat Euroopan unionin suurin tulonlähde. Jäsenmaksut määräytyvät jäsenmaiden bruttokansantulon, arvonlisäkertymien sekä unionin keräämien maataloustullien ja tuontimaksujen mukaan.

 

 

 

Viime vuonna maksuosuutemme EU:lle oli 580 M€ eli 105 euroa per asukas.  Edellisvuonna maksuosuutemme oli vain 275 miljoonaa euroa.

 

Viime vuonna EU:n nettomaksajamaat olivat:

 

 

• Tanska             207 €/hlö

• Saksa               162 €/hlö

• Itävalta            152 €/hlö

• Ruotsi               150 €/hlö

• Hollanti            143 €/hlö

• Suomi               105 €/hlö

• UK                   105 €/hlö

• Ranska             92 €/hlö

• Italia                 84 €/hlö

• Irlanti               65 €/hlö

• Belgia               43 €/hlö

 

 

Suurin nettosaajamaa henkilöä kohti viime vuonna oli Viro, joka sai EU:lta 410 euroa per henkilö.

 

Viron saaman ”EU-tuen” pystyy aistimaan melkein joka paikassa Virossa matkaillessaan, sillä niin monissa paikoissa esiintyy läimäkki, jossa kerrotaan EU:n olleen mukana kyseisin kohteen rahoittamisessa.

 

Kertaan vielä, että mielelläni maksan tuon oman maksuosuuteni ja hyvillä mielin koen myös sen, että Viro saa noin paljon tukea Euroopan Unionilta, sillä saivathan virolaiset kärsiä vuosikymmenet Neuvostoliiton miehityksestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Häpeän olla tamperelainen, sillä Tampereella ilmestyvä Aamulehti painostaa suomalaisia rikkomaan perustuslakiamme!

Perjantai 27.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereella ilmestyvä (entinen) Kokoomuksen pää-äänenkannattaja Aamulehti aloitti Jouko Jokisen päätoimittakaudella kampanjan, jossa pyritään perustuslain vastaisesti kutsumaan Eduskunnan puhemiestä puheenjohtajaksi.

 

 

Valitettavasti Aamulehden uusi päätoimittaja ei ole linjannut asiaa uudestaan, vaan Aamulehti jatkaa huuhailuaan laittomuuksissa.

 

 

On Suomelle suuri asia, että Eduskunnan puhemiehenä on Matti Vanhanen, sillä hän linjasi mm. 22.12.2019 antamassaan haastattelussa, että Eduskunnan puhemies on puhemies!

 

 

 

Olen tavannut Matti Vanhasen lukemattomia kertoja ja arvostan sitä, että hän puolustaa tiukasti maamme perustuslakia.

 

 

Mainitsemassani haastattelussa puhemies Matti Vanhanen toteaa, että hänen vahtivuorollaan puhemiehenä kaikki kansanedustajat ovat puhutelleet häntä puhemieheksi ja näin on tehnyt myös tamperelainen uusi kansanedustaja Iiris Suomela, vaikka onkin muutoin ollut innokas puuhanainen perustuslain vastaiseen puhutteluun yllyttämisessä.

 

 

Olisi suuri Uudenvuoden lahja, jos Aamulehti palaisi puhemieskysymyksessä laillisuuden polulle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen hiippakunnan alue muuttuu 1.1.2020

Torstai 26.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen hiippakunta järjesti yhteistyökumppaneilleen kapitulin virastolla glögitilaisuuden 19.12.2019.

 

Sain henkilökohtaisen kutsun tilaisuuteen ja mieluusti kutsua noudatinkin.

 

 

Tilaisuutta isännöi Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo (vasemmalla) ja ”piispallisessa” keskusteluringissämme oli mukana myös edellinen piispamme Juha Pihkala.

 

 ************************

 

Eräs keskusteluaiheemme olivat ne aluemuutokset, jotka koskettavat Tampereen hiippakuntaa 1.1.2020.

 

 

 

 

Vuodenvaihteessa Someron, Jämsän, Asikkalan, Hollolan ja Orimattilan seurakunnat sekä Lahden seurakuntayhtymä siirtyvät Tampereen hiippakunnasta muualle ja tilalle tulevat Sastamalan, Punkalaitumen, Parkanon, Kihniön sekä Virtain seurakunnat.

 

Jatkossa Tampereen hiippakuntaan kuuluvat Tuomiorovastikunnan lisäksi Hämeenkyrön, Kangasalan, Hämeenlinnan sekä Tammelan rovastikunnat.

 

 

Pidän muutosta järkevänä, sillä muutoksen jälkeen Pirkanmaalla ”hengellinen rälssi” vastaa maakuntajakoa.

 

**********************

 

Piispa Repo oli kiinnostunut puheenjohtamani Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen toiminnasta ja saa nähdä, että mitä ”perästä kuuluu”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Aattoillan hartaushetki ja siellä seisaallaan veisattu "Enkeli taivaan" -virren kymmenes säkeistö virittivät eilen Joulutunnelmaan!

Keskiviikko 25.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Myönnän, että vasta Viljakkalan koti- ja rippikirkossani osallistumiseni aattoillan hartaushetkeen saavat minut virittäytymään Joulutunnelmaan ja eilen illalla taas näin tapahtui.

 

 

 

 

 

Kuvasin Viljakkalan kirkon uuden hautausmaan puolelta ja kuvassa näkyvät kiviportaat johtavat Karhen eteiseen eli sen kautta entisaikaan karhelaiset saapuivat kirkkoon.

 

Noilla kiviportailla otettiin myös se valokuva, joka meistä kauan sitten ripille päässeistä otettiin – kuvaa en ”tähän hätiin” löydä.

 

 

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaa on tärkeä paikka minulle sinänsä, mutta myös meille sotahistoriasta kiinnostuneille, sillä melkein kaikkien sankarivainajien muistolaatoissa on sankarivainajan kaatumispaikkakunta - kiitokset Viljakkalan kirkkoherra A. M. F. Bergius, joka aikoinaan niin päätti!

 

 

 

 

Kunniavartio on suuri luottamustehtävä.

 

 

 

 

Viljakkalan kirkon alttaritaulu - mielestäni se ainoa oikea!

 

 

 

 

Kynttilämerta Viljakkalan vanhalla hautausmaalla.

 

 

 

 

Myös muualle haudattujen muistomerkille sytytin kaksi kynttilää.

 

 

 

 

Kotimatkalla pysähdyin vielä Lehtomäen tienhaaraan ja kuvasin valossa kylpevän Viljakkalan kirkon!

 

 

********************

 

 

Täytyy vielä mainita, että eilen tuli kuluneeksi 46 vuotta siitä, kun kävimme Rouvan kanssa ostamassa kihlat Vaasasta Hovisepiltä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Virolaiset toivovat Joulupukilta uutta sisäministeriä!

Tiistai 24.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Olin 16. – 17.12.2019 pienimuotoisilla matkamessuilla Viking Gracella ja mukana matkassa oli suomalaisten matkakohteiden lisäksi monia ulkomaisia matkakohteita ja matkanjärjestäjiä.

 

 

Näytteilleasettajien esittely aloitettiin sillä, että kaikki esittelivät itsensä, yrityksensä ja saivat kertoa joululahjatoiveensa.

 

 

Suurimmat suosionosoitukset sai erään virolaiskylpylän myyntijohtaja, joka joululahjatoiveenaan esitti, että Viroon saataisiin uusi sisäministeri! Mainittakoon, että olen vieraillut ainakin kahdesti muutaman päivän pituisen kylpyläjakson tuossa kylpylässä!

 

 

 

 

Myyntijohtajan joululahjatoive perustuu sille tölväisylle, jonka Viron sisäministeri, konservatiivista  Ekre-puoluetta edustava Mart Helme osoitti 15.12.2019 radiohaastattelussa Suomen pääministeri Sanna Marinia kohtaan.

 

 

”Myyjätytöstä on tullut pääministeri ja samalla joistakin muista katuaktivisteista ja lukutaidottomista ihmistä on tullut hallituksen jäseniä”, näin totesi Helme.

 

 

Helmen suomalaisia koskevat tölväisyt ovat aiheuttaneet mm. sen, että Viron presidentti Kersti Kaljulaid pyysi Sanna Marinilta anteeksi maansa sisäministerin sanomisia.

 

 

Helmen suomalaisia koskevista tölväisyistä huolimatta hän sai 17.12.2019 Viron parlamentissa – Riigikogu – luottamuksen äänin 44 – 42.

 

 

Kukin taaplaa tyylillään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Henkilökohtaisia hyviä suhteita pitää vaalia myös politiikassa!

Maanantai 23.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Lähdin kunnallispolitiikan taustatoimijaksi syksyllä 2008 järjestetyissä kunnallisvaaleissa, kun sittemmin Tampereen kaupungin apulaispormestariksi valittu Timo Hanhilahti ehdokkuuttani ehdotti.

 

En tullut valituksia kaupunginvaltuustoon, mutta sain luottamushenkilönä merkittävän paikan Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana. 

 

Seuraavien kuntavaalien jälkeen jatkoin saman liikelaitoksen johtokunnassa, mutta nyt demarien mandaatilla – arvostan Tampereen demareita, jotka ”uhrasivat” yhden itselleen kuuluvista luottamushenkilöpaikoista minulle.

 

Toimin kahdeksan ja puoli vuotta Infran johtokunnassa ja viime kuntavaalien jälkeen olen ollut Tampereen Vanhusneuvoston jäsen – pestini jatkuu vuoden 2021 kuntavaaleihin saakka.

 

 ***********************

 

 

 

 

Toimin Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana 2013 – 2018 ja tuona aikana olin järjestämässä lukuisia yleisötilaisuuksia eri puolilla kaupunkia.

 

Tapanani oli usein, että pyysin muiden puolueiden edustajia keskustelemaan ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä osastollemme.

 

Ainakin pariin kertaan pyysin Sanna Marinia tarttumaan Keskustan mikrofoniin ja kertomaan ajatuksiaan tai keskustelemaan jonkun keskustalaisen kanssa – kertaakaan nykyinen pääministerimme ei kieltäytynyt tulemasta teltallemme.

 

Tässä kuvassa olen saanut naisvoimaa molemmille puolilleni, sillä oikealla on apulaispormestari Leena Kostiainen (kokoomus) ja tuleva eli nykyinen pääministerimme Sanna Marin!

 

 ***********************

Korostan ja muistutan, että hyvät henkilökohtaiset suhteet ovat politiikanteossa tärkeitä ja sitä ei saa milloinkaan unohtaa tiukoissakaan poliittisissa väännöissä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kolmiulotteinen tulostus eli 3D-tulostus ottaa ensiaskeleitaan

Sunnuntai 22.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Keskipoikamme on hankkinut 3D-tulostimen ja sain eilen tutustua tähän vempaimeen.

 

 

 

 

 

3D-tulostin on ulkonäöltään varsin vaatimaton laite ja myös sen hankintahinta on yllättävän vaatimaton eli tasan 200 euroa!

 

 

 

 

 

Myös 3D-tulostamisessa käytettävän raaka-aineen hinta yllätti minut myönteisesti, sillä kerällä olevan muovilangan hinta on vain 14,00 € per kilo!

 

 

 

 

 

Keskipojalla käytössä olevalla 3D-tulostimella on tehty koeajoja ja tässä koeajon eräs tulos eli metallikehikkoon laitettavan lasiruudun kiinnityskappale!

 

 

 

3D-tulostimet soveltuvat toki yksityiskäyttöön, mutta kylläpä ne vielä nyt ovat kehittymisensä alkutaipaleella, sillä kuvassa näkyvän lopputuotteen valmistuminen oli kestänyt 59 minuuttia!

 

 

Kannustan ”Pelle-Pelottomia” kokeilemaan yksityiskäyttöön tarkoitettujen 3D-tulostimien käyttöä, mutta samalla pitää tiedostaa se, että vaikkapa kolmen vuoden kuluttua laitteiden teho ja nopeus tulevat moninkertaistumaan, mutta Pelle-Pelottomia tarvitaan jo nyt!

 

 

-Esko Erkkilä-