Ilman nettimahdollisuutta olevien pankkipalvelut ovat suorastaan ahdistava kokemus

Lauantai 9.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Suorastaan elän netissä 24/7, mutta Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana tiedän ja tunnen niiden erityisesti ikäihmisten pankkipalveluahdistuksen, joilla ei ole käytössään nettiä.

 

Monilla näistä henkilöistä ei ole käytössään pankkikorttiakaan, joten he eivät pysty nostamaan käteistä edes ”seinästä”.

 

Tästä ongelmasta suorastaan vaietaan, sillä nuo ilman nettiä ja ilman pankkikorttia olevat kansalaiset ovat maan hiljaisia.

 

Koen läheltä tuon ikäihmisten ahdistavan tilanteen, sillä me Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenet kokoonnumme yhteiseen tilaisuuteemme joka toinen maanantai ja jokseenkin joka kerta joku jäsenistämme haluaa käteisellä maksaa toimintaamme kuuluvien aktiviteettien jonkin osallistumis- tai vastaavan maksun.

 

 

Pyrimme ohjaamaan, että maksut maksettaisiin yhdistyksemme tilille, mutta kun tiedämme pankkitiskillä maksettavan maksun ”pirunkyytirahan” suuruuden, olemme olleet joustavia – pankin veloitus yhdestä maksusta saattaa nykyisin olla jopa 7 – 10 euroa per lasku!

 

Ongelman eräs ilmenemismuoto on se, että ilman nettiä ja ilman pankkikorttia oleva ikäihminen nostaa pankkitiskille päästyään tolkuttoman suuren summan käteistä, jotta seuraavaan pankkitiskikokemukseen kuluisi mahdollisimman pitkä aika. Suurta käteissummaa ikäihminen sitten säilyttää kotonaan, jossa se on mm. suuressa hukkaantumisvaarassa!

 

Minulle henkilökohtaisesti nämä ongelmat eivät ole ajankohtaisia ja samoin oletan tilanteen olevan myös Teidän - Arvoisat Lukijani – kohdalla, mutta Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajuuden myötä tunnen ongelman täysin.

 

Mitäkö parannuskeinoksi?

 

Ongelma poistuu seuraavan parinkymmenen vuoden kuluessa luontaisella tavalla, mutta pitkään siirtymäkauteen joudumme yhä varautumaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tunnustan, että näin olisin minäkin menetellyt ABC-ketjun toimitusjohtajana!

Perjantai 8.11.2019 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmä teki vuonna 1998 päätöksen ABC-liikenneasemaketjun perustamisesta ja nyt tuo liikenneasemaverkko on kasvanut käsittämään yhteensä 430 tankkauspistettä sisältäväksi ketjuksi.

 

Kerrotaan, että ketjun nimen keksimisessä oli haasteita, mutta sitten joku ehdotti nimeksi ABC ja sehän siitä sitten tuli.

 

ABC-ketjuun kuuluu ABC-palveluasemia, ABC-automaattiasemia sekä ABC CarWash -autopesuja.

 

********************

 

Käytän toki minäkin pääasiassa ABC-ketjun palveluja, mutta tiedostan sen olevan yhteiskunnallisesti ja kilpailullisesti ongelmallista, sillä liian suureksi ei pitäisi voida nousta.

 

 

ABC-ketju hyödyntää ne kaikki markkinataloudelliset näkökohdat, jotka markkinataloudessa yritys voi hyödyntää.

 

ABC-ketjun nouseminen parissa kymmenessä vuodessa alan markkinajohtajaksi on merkinnyt kuntien ja kaupunkien kaavoituskysymyksissä ilmeisen suoraviivaisia toimenpiteitä, joissa kunnalliset luottamushenkilöt ovat joutuneet ”puun ja kuoren väliin”, sillä ABC-asemat ovat sijoittuneet paikkakunnan halutuimmille tonteille.

 

Viittaan juttuni otsikkoon ja totean, että parhailla paikoilla sijaitsevat ABC-liikenneasemat osaavat asettaa hinnoittelunsa ”viimmesempäälle”!

 

 

 

 

Polttoainehinnat vaihtelevat päivittäin, mutta totesin 29.10.2019, että ABC Lahdesjärven liikenneasemalla polttoainehinnat olivat pilvissä, sillä 95-bensasta pyydettiin 1,5990 euroa per litra.

 

Tunnistin hinnan nylkyrihinnaksi ja ajoin viiden kilometrin päässä sijaitsevalle Koivistonkylän Prisman pihassa olevalle ABC:n kylmäasemalle, jossa samaa tuotetta myytiin hinnalla 1,5290 euroa per litra!

 

******************

 

Tarinan opetus on se, että karta polttoaineiden ostamista suosituimmilta ABC-asemilta ja keskitä ostoksesi hieman sivummalla oleville tankkauspisteille.

 

 

Toki totean, että noin minäkin tuotteet hinnoittelisin, jos olisin ABC-ketjun toimitusjohtaja eli rahat pois lurjuksilta, jotka asioivat suosituimmilla liikenneasemilla!

 

 

-Esko Erkkilä-

S-ryhmä on lopettamassa tai ainakin vähentämässä kuluttajien ja maataloustuottajien halveksimista!

Torstai 7.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa liikkuu tietoja, että S-ryhmä olisi lopettamassa ”halpuuttamisen”.

 

S-ryhmä aloitti vuoden 2015 alussa ”halpuuttamisen”, jossa se muka alensi omia katteitaan elintarviketuotteissa. Todellisuudessa mitä ilmeisimmin oli kuitenkin kyse siitä, että elintarvikekaupan markkinajohtaja alensi tavarantoimittajilleen maksamiaan sisäänostohintojaan.

 

S-ryhmän halpuutuskampanja alensi koko suomalaisen alkutuotannon saamaa katetta ja osaltaan se vaikeutti suomalaisen maataloustuottajan taloudellista pärjäämistä.

 

S-ryhmän toiminta heijastui lähes koko maamme elintarvikekauppaan ja se merkitsi kotimaiselle elintarviketeollisuudelle merkittävää haittaa.

 

Haitta syntyi mm. siitä, että elintarviketeollisuuden huipputuotteiden hintakuva muodostui halpatuotteiden tasolle – tästä eräänä pahimpana esimerkkinä oli Valion Oltermanni-juuston mielikuva!

 

S-ryhmän 5-vuotisella halpuutuskampanjalla on merkittävä rooli maataloustuotannon ongelmien kärjistymiselle; toiminnalla on vaikutuksia jopa huoltovarmuudellemme.

 

”Halpuuttavaa” S-ryhmää voi perustellusti verrata räkänokkaiseen katupoikaa, joka heittelee kiviä yhteiskuntamme tärkeisiin kohteisiin ja nyt tapahtuvaa S-ryhmän muutosta onkin kunnioitettava, sillä nyt kyseisen jakelutien uusi slougan tulee olemaan ”Herkuttele juhlavammin”!

 

Aika näyttää, että miten räkänokkapojasta kehkeytyy salonkikelpoinen herrasmies!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereelle perustettu Järjestöedustamo korvasi toimimattomuudellaan hyvin toimineen Alvari-toiminnan

Keskiviikko 6.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Kaunopuheissaan kuntaorganisaatiot puhuvat kauniisti asukasvaikuttamisen tärkeydestä kunnallisessa päätöksenteossa.

 

Puheet ovat kuitenkin puheita, kun mennään todellisen vaikuttamisen tasolle.

 

Tampereella oli taannoin hyvin toimiva Alvari-toiminta eli Alueellisen vaikuttamisen kanava, mutta eritoten virkamiehet ja heidän marionetteinaan toimivat luottamushenkilöt päättivät sen toiminnan lopettamisesta.

 

Ymmärrän virkamiesten ja marionetti-luottamushenkilöiden toiminnan, sillä Alvarit kehittävät toimintansa asiantuntemuksellaan niin korkealle tasolle, että virkamiehet ja vaaleilla valitut luottamushenkilöt kokivat asemansa uhatuksi.

 

Piti siis keksiä jotain uutta ja Virastotalon ajatushautomassa päädyttiin luomaan ”Järjestöedustamo”.

 

 

Järjestöedustamossa ovat edustettuina 16 eri toiminta-alueiden järjestöt ja on päivänselvää, että sen toiminta ei nyt uhkaa virkamiesvaltaa ja ei myöskään luottamushenkilöiden asemaa.

 

Nuo 16 eri järjestöaluetta muodostuvat näistä osa-alueista:

 

  Yleisjärjestöt

  Vammaisjärjestöt

  Potilasjärjestöt

  Omaisjärjestöt

  Mielenterveysjärjestöt

  Päihde- ja riippuvuusjärjestöt

  Liikuntajärjestöt

  Työllisyyden edistämisen ja työttömien järjestöt

  Kulttuurialan järjestöt

  Monikulttuurijärjestöt

  Ihmisoikeusjärjestöt

  Kaupunginosajärjestöt

  Ikääntyneiden järjestöt

  Lapsi- ja perhetyön järjestöt

  Nuorisojärjestöt

  Muut järjestöt

 

Jokaisella noista 16 osa-alueesta on ihmeellisellä valintatavalla valittu vastuuhenkilö, jonka pitäisi edustaa kaikkia niitä järjestöjä, jotka kuuluvat hänen toiminta-alueelleen.

 

On jokaiselle selvää, että tuollainen konklaavi on virkamiesten unelma, sillä eihän tuollainen porukka pysty olemaan mitään mieltä yhdestäkään asiasta eli virkamiesvalta on saatu kasvamaan.

 

Jokaiselta osa-alueelta Järjestöedustamoon valitun pitäisi etukäteen aktiivisesti kuulla oman vastuualueensa järjestöjä ja sen lisäksi olla aktiivinen osa-alueensa järjestöihin, että mitä Järjestöedustamossa on päätetty.

 

 

Kuulun päättäjänä erääseen tamperelaiseen ”Ikääntyneiden järjestöön” ja myös erääseen ”Kaupunginosajärjestöön”, mutta kummankaan edustaja Järjestöedustamossa ei ole milloinkaan ottanut minkäänlaista yhteyttä minuun tai muihin niihin henkilöihin, jotka kuuluvat edustamiini järjestöihin!

 

 

Virkamiesten ”märkä unelma” on siis saatu toteutettua eli Järjestöedustamo on osoittanut toimimattomuutensa!

 

Saivathan virkamiehet ja marionetteina toimivat luottamushenkilöt kuitenkin toimivan Alvari-systeemin kuopattua eli saavutus sekin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Monessa mukana eilenkin!

Tiistai 5.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Eilen oli kuukauden ensimmäinen arkimaanantai ja se merkitsi, että tämmöisellä eri asioiden taustatallaajallakin riitti monenlaista menoa!
 
 
Aamun ensimmäinen aktiviteetti oli telttakatoksemme pystyttäminen Tampereen Keskustorille, sillä olihan taas se päivä, jolloin saimme tarjoilla tamperelaisille sekä maakunnan väelle kahvia ja keskustella ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä.
 
 
 

 
 

 
 

Torilla olivat meidän vain lisäksemme Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset, sillä muut puolueet ovat kai tyytyväisiä nykyiseen asemaansa ja heitä ei missään näkynyt.

 
   
 

Ennen puoltapäivää siirryin Tampereen Virastotalon Valtuustosaliin, jossa sain ”Orvokkimeri” –teoksen siimeksessä toimia Vanhusneuvoston jäsenenä isäntänä Tampereen Eläkeläisvaltuuston kokoukselle.

 
 
   
 

Virastotalon tavanomaisuuteen toi oman väriläiskänsä Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva, joka omalla sähköpotkulaudallaan huristeli Virastotalon viidennen kerroksen käytävillä – arvostan Lassin ennakkoluulotonta toimintaa!

 
 
   
 

On surkuteltavaa, että Eläkeläisvaltuuston kokouksessa oli paikalla vain muutama Tampereen eläkeläisyhdistysten edustajista – me Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen kolme edustajaa muodostimme melkoisen osan Eläkeläisvaltuuston osanottajista!

 
 

”Jotain tarttis tehdä”, jotta ikääntyneiden asiat kiinnostaisivat!

 
 
 

********************

 
 

Päiväni aktiviteetit jatkuivat yli iltayhdeksään saakka, sillä Keskustorilla sijainneen osastomme purkamisen jälkeen poikkesin nopeasti kotosalla ja sitten taas ”iltatuuriin” kunnallisjärjestön hallituksen kokoukseen – työ ja palaveripäivä venyi yli 14-tuntiseksi!

 
 

Mielenkiintoinen päivä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eteenpäinmenon aikaa

Maanantai 4.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitto on jäsenmäärältään maamme ylivoimaisesti suurin eläkeläisjärjestö, sillä meillä on jäseniä n. 130.000, piirejä 20 ja paikallisia yhdistyksiä 401.
 
Olen saanut olla Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana kuusi vuotta ja vuodenvaihteessa puheenjohtajapestini päättyykin, sillä sääntöjemme mukaan vastuutehtävissä saa olla kerrallaan vain kuusi vuotta ja kohdallani tuo aikaraja täyttyy 31.12.2019.
 
 
Eläkeliiton Pirkanmaan piiri julkaisee aina ennen vuodenvaihdetta…
 
 
 

 
 

 
 
 
Eläkeliiton Pirkanmaan piirin joululehti jaettiin jäsenillemme marraskuun alussa ja tässä…
 
   

 
 
Teksti ei ehkä kuvassa näy, mutta näin kirjoitin:
 

 
 

"Eteenpäinmenon aikaa

 

Työntäyteinen ja elämysrikas vuosi 2019 on päättymässä ja voimme luoda pienen katsauksen menneeseen, mutta tärkeintä näin jouluntietämillä on pohtia myös tulevaa.

 

Päättymässä oleva vuosi on ollut Eläkeliiton Tampereen yhdistykselle eteenpäinmenon aikaa; jäsenmäärämme on kasvanut, taloutemme on kunnossa ja toimintamme on ollut monipuolista.

 

Monissa yhdistyksissä ja järjestöissä on ongelmana saada väkeä talkoolaisiksi ja toimintaa pyörittämään, mutta sitä ongelmaa meillä ei ole ollut – nykyinen eläkeläisporukka on työelämän aikana tottunut tarttumaan haasteisiin ja sama aloitteellisuus sekä vastuullisuus ovat meillä jatkuvana voimavarana myös eläkeiässä.

 

Jäsenhankinnassa olemme onnistuneet mukavasti, sillä jäsenmäärämme on kasvanut. Suuressa kaupungissa jäsenmäärän kasvattaminen on haasteellista, sillä yhdistyksemme aktiivit eivät voi tuntea kohderyhmämme henkilöitä samaan tapaan kuin maaseutupitäjissä.

 

”Hyvä kello kauas kuuluu” –periaate ja yhdistyksemme aktiivinen osallistuminen erilaisiin tapahtumiin ovat keskeiset syyt jäsenmäärämme kasvamisessa.

 

**************

 

Jokunen ajatus tulevasta ja silloin saamme katsoa jo vuoteen 2021, koska silloin Tampereella järjestetään Eläkeliiton Liittokokous.

 

Suunnitelmat vuoden 2021 Liittokokouksen tiimoilta ovat jo pitkällä ja on luonnollista, että paikallisena yhdistyksenä Tampereen yhdistyksellä ja Eläkeliiton Pirkanmaan piirillä tulee olemaan keskeiset roolit tapahtuman onnistumisessa.

 

*************

 

Eläkeliiton Pirkanmaan piirin ja naapuriyhdistysten lisäksi haluamme kiittää Tampereen kaupunkia myötämielisyydestä toimintaamme kohtaan. On selvää, että tulevan Liittokokouksemme tiimoilta saamme olla seuraavan puolentoista vuoden aikana tiiviissä yhteistoiminnassa Tampereen kaupungin eri toimijoiden kanssa! Onneksi jäsenistöllämme on hyvät ja toimivat suhteet kaupungin eri tahoihin!

 

Kiitoksia menneestä ja Oikein Hyvää Joulunaikaa kaikille!

 

-Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtaja

 

 

 

 

Toivottelen tämän hieman etuajassa julkaistun kirjoituksesi myötä Hyvää Joulunaikaa myös tämän blogikirjoitukseni lukijoille!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Tulee aika toinenkin"

Sunnuntai 3.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Aloitin työurani K-ryhmän palveluksessa vuonna 1970, mutta jo samana vuonna joulukuun alussa siirryin Raision Yhtymän palvelukseen, jossa sitten olinkin päivälleen 40 vuotta.
 
Palkkanauhassani luki milloin Oy Vehnä Ab, Raision Tehtaat, Raision Yhtymä tai Rehuraisio Oy, mutta todellisuudessa hoidin koko ajan samoja myynti- tai hankintahommia.
 
Vuonna 1982 sain olla Rouvani kanssa isäntänä Turun Kaupunginteatterissa korruptiotilaisuudessa, kun siellä esitettiin näyttelijä ja rosvopäällikkö Aarne Orjatsalon elämästä kertova teatterikappale.
 
Teatterikappaleen nimi oli ”Tulee aika toinenkin” ja se käsitteli Aarne Orjatsalon värikästä elämää.
 
Näytelmän on kirjoittanut Anja Vammelvuo, joka oli naimisissa Jarno Pennasen kanssa – heidän poikansa Jotaarkka Pennanen ohjasi tuon teatteriesityksen.
 
Anja Vammelvuo on sisällyttänyt hengentuotteeseensa kohtauksen, jossa Aarne Orjatsalo kyyristelee Viljakkalan hautausmaalla punaisten joukoissa, kun Kurun suunnasta Viljakkalaa vapauttamaan hyökänneet Valkoiset tulittavat punaisten asemia.
 
Viljakkalan hautausmaalla on yhä edelleen kolme valurautaristiä, joissa on luotien aiheuttamia vaurioita.
 
Perimätieto kertoo, että luotien aiheuttamat vauriot ovat Valkoisten kuularuiskujen aiheuttamia, mutta toisaalta kerrotaan, että vauriot valurautaristeihin ovat syntyneet, kun punaiset ovat kohdistaneet niihin aseitaan.
 
On niin tai näin, mutta tässä kuvia valurautaristien saamista luodeista:
 
 

 
   
   
 
Anja Vammelvuolla ja puolisollaan Jarno Pennasella oli loma-asunto Viljakkalan Haverissa, jossa myöskin heidän poikansa Jotaarkka Pennanen vietti kesiään, joten kolmikon kytkös Viljakkalaan on ollut todellinen.
 
 
Aarne Orjatsalo oli naimisissa yhteensä neljä kertaa, mutta sen lisäksi hänellä oli vuonna 1906 suhde myös näyttelijä Ain`Elisabet Pennasen kanssa ja siitä suhteesta syntyi aikoinaan kirjailija Jarno Pennanen; Jotaarkka Pennanen on puolestaan Jarno Pennasen poika.

 

 

Mielenkiintoista viljakkalalaistakin historiaa!

 

 

Liitän tämän pitkän juttuni loppuun Kirsikka Siikalan Helsingin Sanomissa aikoinaan julkaistun teatteriarvostelun ”Tulee päivä toinenkin” –teatteriesityksestä:

 

 

”Koko tämän umpimielisen, vieraantuneen ja säkenöimättömän pitkän teatterisyksyn aikana on saanut etsiä näyttämöiltämme elämänmcrkkiä, että teatteri syttyisi, tarttuisi ja ravistaisi.

Näin kävi Turun Kaupunginteatterissa, kun näytelmä näyttelijä Aarne Orjatsalon kaikkiin suuntiin kytevästä, palavasta elämästä repäisee katsomoa ja esittäjiä erottavan rampin rikki ja rakentaa kiihkeää aatedraamaa. Se on näytelmä, joka impressioissaan sukeltaa läpi suurten maailmanpalojen ja yhden ajassaan väkevästi kiinni olleen suuren taiteilijan luomisen- ja elämisentuskan. Ja samalla se ankkuroituu vahvasti tähän päivään: historiaa keriessään se joka riviltään kuvaa yhä uudelleen ja uudelleen luomisen ehdottomuuden ja kompromissien, antautumisen välistä nuorallatanssia.

Muoto on vaikea, eikä se aina kestäkään. Varsinkin näytelmän alku ja pitkälti koko alkuosa sahaa välillä omaa oksaansa: se ei saa otetta tarinaansa vaan kahlaa laa­jaa materiaaliaan sieltä ja täältä noppien ja nyppien. Koko esitys alkaa epäintensiivisesti ja hahmottomasti sen sijaan että ensimmäi­seksi heitettäisiin tulipallo katso­moon, joku niistä huikeista koh­tauksista, joita sittemmin seuraa yhä tihenevässä tempossa.

Mutta kun esitys syttyy, se suo­rastaan roihahtaa. Se puhuu suo­raan ja välikkeettä katsomolle, jo­ka luissaan ja nahoissaan tuntee is­tuvansa haastettuna ja altavastaa­jana yhtä aikaa erään teatterihisto­rian ja historian vaiheen kulisseissa ja katsomossa.

 

Jos teksti on monimuotoinen kollaasi, on sitä myös itse esitys monine erilaisine teatterityyleineen ja mitään kaihtelemattomine kei­noineen. Jotaarkka Pennasen koko ohjaajantyön skaalassa Tulee aika toinenkin on villein, hurjin ja roh­kein yhteenveto kaikesta aikaisem­masta ja samalla askel uuteen lo­puttomaan teatteriseikkailuun.

Orjatsalon nahkoihin on nyt heittäytynyt Hannu Lauri koko persoonallaan. Tulkinnasta näkee, että roolityö on enemmän kuin roolityö: näyttelijä Hannu Lauri on pannut peliin itsensä ollakseen itse se palava soihtu, jona Orjatsaloa kuvataan. Tällainen teatterityö — meillä yhä harvinaisempi — saa katsojan jälleen kerran uskomaan teatterin mahdollisuuksiin. Hannu Laurin ja Jotaarkka Pennasen yhteistyö on tuottanut tinkimätöntä näyttelijäntaidetta, joka tekee oikeutta objektilleen, historian suurelle näyttelijälle.

Hannu Laurin rinnalla roolihenkilö nimeltä Pikkumies eli Juha Muje käy jatkuvaa dialogia Orjat­salon haastajana, kiirastulena ja kriittisenä kyselijänä tai alter ego­na, joka kulkee matkassa sen joka mutkassa esiin pulpahtaen, ajan yleistä ajattelua argumentoiden tai isäntäänsä hiillostaen. Näiden kah­den näyttelijän kontakti toisiinsa on kuin minän ja kolmannen per­soonan jakamaton ykseys. Heissä kuvataan näyttelijä, jonka peer- gyntiläinen kamppailu omana itse­nä olemisessa ja sen toteuttamises­sa on jatkuva, kipeä prosessi.

Ja heidän rinnallaan tietenkin koko laaja Turun kaupunginteatte­rin näyttelijäkaarti, joka jälleen kerran osoittaa teatteristaan löyty­vän ensemblehengen: yhteisen te­kemisen voiman ja riemun.

Hetkeäkään epäröimättä voi sa­noa, että Tulee aika toinenkin to­della viitoittaa tietä teatterin uudelleensyttymiselle, syksyn pitkän hiljaiselon päättymiselle.”

 

 

-Esko Erkkilä-

Tänään on oikea päivä muistella myös sankarivainajiamme!

Lauantai 2.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Pyhäinpäivää, jota aiemmin kutsuttiin Pyhäinmiestenpäiväksi.
 
Kävin jo eilen illalla sytyttämässä kynttilät sukulaisteni, naapureiden sekä ”kylänmiesten” haudoille Viljakkalan hautausmaalla.
 
Lähdin matkaan jo varhain iltapäivällä ja etenin hautausmaalla hitaasti kynttilöitä sytytellen ja poisnukkuneita muistellen – olin muistojeni kanssa rauhassa yksin!
 
 

 

Tärkeä osa minulle Viljakkalan hautausmaalla on sankarihautausmaa, sillä lepäähän siellä…

 
 
   
 

…yksi sedistäni eli Reino Erkkilä.

 
 
Setäni kuoli 8.3.1940 eli vain muutama päivä ennen Talvisodan päättymistä.
 
 
Käytin termiä ”kuoli” ja en käyttänyt termiä ”kaatui”, vaikka setäni lepääkin kotiseurakuntansa sankarihaudassa.
 
 
Talvisodassa Viipurinlahden taistelut käytiin 2.3.1940 alkaen ja ne kestivät Talvisodan päättymiseen eli 13.3.1940 saakka.
 
 
Viipurinlahden taisteluiden aikana setäni kuului joukko-osastoon, joka löysi Viipurista spriiksi luulemaansa nestettä ja eräs joukko-osaston porukka otti tästä nesteestä kunnon huikat.
 
Neste olikin jäähdytysnestettä ja lähes kaikki sitä nauttineet kuolivat – setäni oli yksi näistä kuolleísta!
 
Tilasin aikoinaan kopiot monien sukulaisteni kantakorteista ja siinä aineistossa on tarkat tiedot mm. setäni Reino Erkkilän kuolemasta. Valitettavasti tuo aineistonippu on nyt niin ”hyvässä tallessa”, että en edes muista missä se on!
 
 

Arvostan, että setäni on kuolinsyystään huolimatta haudattu Viljakkalan sankarihautausmaalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Karl Frans Hjorth rakensi Tampereen Pispalanharjulle nykyisen haulitornin vuonna 1908

Perjantai 1.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Pelastin muutama päivä sitten matkalaukullisen 1900-luvun alussa painettuja kirjoja joutumasta jätekuljetukseen.
 
Kirjat olivat päässeet kastumaan ja niiden kuivattelemisessa kului muutama päivä.
 
Perehtymiseni kirjoihin on vielä alkutekijöissä, mutta kun ”saaliissani” on muutamia Kansanvalistusseuran kalentereita, niin niitä olen ehtinyt alustavasti selailemaan.
 
 

 

 

Kansanvalistusseuran kalentereita on painettu vuodesta 1881 alkaen ja vanhin minulla nyt oleva on vuoden 1912 kalenteri.

 

Kalenterini kantta on ajan hammas syönyt, mutta sisäsivujen teksti on helposti luettavaa. Helposti ja helposti, sillä vuoden 1912 –kalenterissa vain mainokset ovat antikvaa ja kaikki muu teksti on fraktuuraa – onneksi osaan lukea myös fraktuuraa!

 
 

Kaikissa nyt saamissani Kansanvalistusseuran kalentereissa on runsaasti mainoksia eri puolilla Suomea silloin toimineilta yrityksiltä.

 

Mainokset ovat Suomen teollisuus- ja yrityshistoriaa parhaimmillaan.

 

*****************

 

Tamperelaisyritykset ovat jo vuoden 1912 Kansanvalistusseuran kalenterissa hyvin esillä ja nyt kerron kuvien kera kahdesta yritysmainoksesta:

 
 

Suomen Haulitehdas Osakeyhtiö oli rakentanut vuonna 1908 nykyisinkin Pispalanharjulla olevan haulitehtaan – haulitornin – ja on luonnollista, että tehtaan tuotteita piti mainostaa; kas näin:

 
   
 

”Metsästäjät!

 

Suosikaa kotimaista teollisuutta, käyttäkää Tampereen haulia.

Tampereen haulit ovat parhaitten ulkolaisten vertaiset. Haulit ovat 2 kilon kangaspusseissa, joihin tehtaan nimi, haulinumero ja suuruus ovat leimatut.

Tampereen haulia on saatavina kaikissa ase-, rauta- ja muissa hyvin lajitelluissa kaupoissa.

 

Tampereen Haulitehdas Osakeyhtiö”

 
   

Jo tämän jutun otsikossa totean, että Karl Frans Hjorth oli Tampereen Haulitehtaan rakentamisen takana.

 

Tässä Oy K. Hjorth Ab:n mainos samalla sivulla kuin Tampereen Haulitehdas Osakeyhtön mainos!

 

Hjorth (1857 – 1919) oli Tampereella asunut kauppias ja tehtailija. Hän perusti vuonna 1881 Oy K. Hjorth Ab:n joka toimii edelleen urheilu- ja metsästysaseiden, niihin liittyvien tarvikkeiden ja urheiluvälineiden maahantuojana.

 

Hjorth oli vuodesta 1895 pääosakkaana Tampereen Haulitehdas Osakeyhtiössä joka oli jo vuodesta 1859 lähtien valmistanut hauleja Pyynikinharjun etelärinteessä sijainneessa haulitehtaassa. Vuonna 1908 yhtiö rakensi uuden haulitehtaan ja tehtaaseen liittyi yhä edelleenkin pystyssä oleva 55 metriä korkea teräsrakenteinen haulitorni. Haulitehdas oli toiminnassa vuoteen 1972 saakka. Tampereen kaupunki osti tehtaan haulitornin 1973 ja nykyisin se on suojelukohde.

 
 

**************

 
   
 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi yrityksen kannattaa ylläpitää asiakaspalvelunumeroaan asiakkaiden karkottamiseen?

Torstai 31.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö osallistuu jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina Tampereen Torikauppiasyhdistyksen järjestämille Maanantaimarkkinoille Tampereen Keskustorilla.
 
 
Paikalla on Keskustan luottamushenkilöitä keskustelemassa tamperelaisten ja myös maakunnan väen kanssa ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä.
 
 
Tarjoamme toritilaisuudessa kahvia, jota keitämme kahdella Bartscher-perkolaattorilla eli tuoretta kahvia on aina saatavilla.
 
 
Perkolaattorit ovat toimintavarmoja laitteita, mutta niiden nousuputki rikkoutuu joskus ja sen vuoksi nousuputkia pitää aina olla varastossa.
 
 
Meillä ei tällä hetkellä ole nousuputkea – hinnaltaan n. 20 euroa – varaosana ja sen vuoksi eilen tilasinkin niitä varastoon tulevia tarpeita varten.
 
 

***************

 
 
Erehdyin soittamaan Forssan Huoltopalvelu Oy:n asiakaspalvelunumeroon, mutta sieltä todettiin yks´kantaan, että heillä ei ole puhelinmyyntiä!

 

Osoite	Sähkoposti	Puhelin
Forssan Huoltopalvelu Oy	forssan@huoltopalvelu.com	Asiakaspalvelu 010-5045810
Myymälä: Salkokatu 1, 30100 Forssa	Yhteydenottolomake	Kodinkonehuolto 010-5045811
Ma 08.30 - 17.00, ti-pe 08.30 - 16.30		Whatsapp 0400772249
Postiosoite: PL 50, 30101 Forssa

 

Totean, että Forssan Huoltopalvelu Oy:n ilmoittama asiakaspalvelunumero onkin tarkoitettu asiakkaiden karkottamiseen!

 

 

 

 

No, hätä ei ollut kuitenkaan kummoinenkaan, sillä soitin Pokerpool Oy:n puhelinnumeroon, jossa ystävällinen ja asiantunteva mieshenkilö halusi palvella minua.

Näin Pokerpool Oy kertoo itsestään:

 

 

***************

 

Kiitän Pokerpool Oy:tä miellyttävästä asiakaspalvelusta ja uskon sekä toivon sen pärjäävän markkinoilla tulevaisuudessakin!

 

-Esko Erkkilä-

Pihanurmikot ovat nyt putsi-kunnossa!

Keskiviikko 30.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Omakotitalotonttimme on kooltaan postimerkin suuruinen eli 844 neliömetriä ja kun siitä talomme vie ulkomittoineen 219 neliömetriä, niin luulisi, että eipä tontilla ole paljoakaan lehtien siivoamista.
 
 

 
 
 
   
 

 
 
   
 
   
 

 
 
 

Aivan liian monet kuljettavat tontiltaan syksynlehdet lähellä sijaitseviin kaupungin omistamiin metsiin, mutta me emme sitä tee.

 

 

Ajomatkaa kertyy 20 kilometriä suuntaansa eli eilen sain mittariin 80 kilometriä lehtien kuskaamisesta, mutta mielellään sen tein, kun tiesin tekeväni oikein.

 

 
 

Omakotitalotonttimme lehtien kuljettaminen mökkimaailmaan valkosipulimaiden katteeksi ei tule kysymykseen, sillä omakotitalotonttimme on lehtokotiloiden saastuttamana ja emme halua noita riesoja Viljakkalan Majajärvelle.

 
 

Lehtikotiloiden torjunta merkitsi eilen illalla sitä, että jouduin pesemään peräkärryni perusteellisesti, jotta emme saa lehtikotilosaastuntaa mökillemme!

 
 
 

******************

 
 
 
 
   
 
   
 
   
 

Lehtien haravoiminen on nykyisin vanhanaikaista sekä työlästä hommaa ja sen vuoksi meillä lehdet puhalletaankin kasoihin lehtipuhaltimella.

 
 

Meillä on kahden naapurin rajalla unkarinsyreeniaidanteet ja oman tonttimme rajalla kävelytielle on syreenihortensia-aidanne – niiden alta lehtien haravointi olisi mahdottomuus, mutta lehtipuhaltimella se onnistuu.

 
 

Surkuttelen Suomen Luonto-lehden älykkyysosamäärää, kun se vuonna 2000 suuressa viisaudessaan valitsi vuoden turhakkeeksi lehtipuhaltimen – todellinen turhake on Suomen Luonto-lehti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Aina sitä saa kokea uutta!

Tiistai 29.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen yli neljäkymmentä vuotta kestäneen työurani ja kymmenkuntavuotisen eläkevaarin jaksoni aikana avannut satoja erilaisia tilaisuuksia, palavereita ja kokouksia, mutta vasta eilen sain juontamani tilaisuuden aluksi toivottaa tervetulleiksi myös koiria!
 
 
Kyseessä oli Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsentapaaminen, jossa vierailijoina olivat Tampereen Karva-Kaverit!
 
 
Mukana oli kaksi tamperelaista Karva-Kaveria ja niiden lisäksi mukana oli myös yhdistyksemme rahastonhoitaja ja hänen 2-vuotis Hippu-koiransa.
 
 
 

******************

 
 
   
 
   

Länsigöötanmaanpystykorva Nisse on kolmivuotias Skoonesta aikoinaan Suomeen muuttanut. Nisse oli koko jäsentapaamisemme ajan täydessä touhussa ja sanotaankin, että länsigöötanmaanpystykorva on ponteva koira. Luonteeltaan se on uskalias, valpas, älykäs, ystävällinen ja energinen.

 
   
 

 
 

 
 
   
   
 

Rahastonhoitajamme Irma Niemen kennelnimeltään Hui Hilma oli myös mukana jäsentapaamisessamme. Hui Hilman omistaja kutsuu koiraansa nimella Hippu ja se on rodultaan ”lancashire heeler”, joka Suomessa tunnetaan myös nimellä lancashirenkarjakoira.

 
 

Hippu on rotuominaisuuksiensa mukaisesti laumastaan huolta pitävä ja sen huomasimme myös jäsentapaamisessamme, jossa toki Hipun ”lauma” käsitti vain sen hoitajan!

 
 
 

Tampereen Karva-Kaverit tekevät arvokasta vapaaehtoistyötä, sillä he käyvät ahkerasti koirineen erilaisissa hoitolaitoksissa, kouluissa, päiväkodeissa, erityislasten tapahtumissa sekä myös muissa tapahtumissa ja tuovat siten iloa monenlaisille ihmisille.

 
 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana kiitän Tampereen Karva-Kavereita vierailustanne eilisessä jäsentapaamisessamme!

 

 

Kannattaa googlata ”Tampereen Karva-Kaverit” ja pyytää heitä erilaisiin tilaisuuksiin esiintyjiksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Syksy saapuu, mutta pasuunakukka ja kaktukset kukkivat!

Maanantai 28.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Elämme lokakuun viimeisiä päiviä ja saattaa tuntua, että kukkaloisto on tipotiessään.
 
 
Pääosin toki näin on, mutta ainakin meillä on kaksi poikkeusta, sillä…
 
 
 

 
 

 
 
   
 

 

*****************
 
 
 

 
 
Tuon kaktuksen on edesmennyt anoppini saanut ystävältään viitisentoista vuotta sitten ja anopin jälkeen se siirtyi meille.
 
 
Kuvassa oleva kaktus ilahduttaa meitä kukinnallaan aina loka-marraskuun vaihteessa ja hienosti ilahduttaakin.
 
 
 

 
 
 
Siirsimme pasuunakukat lähes kuukausi sitten lasiverannalta sekaiseen autotalliin – autotallissamme ei ole säilytetty autoa varmaan viiteentoista vuoteen – ja nyt pasuunamme jatkavat kukintaansa siellä!
 
 
Pasuunakukka erittää kukkiessaan aina iltaisin huumaavan hienoa tuoksua ja kun tuo tuoksu pysyy autotallin seinien sisäpuolella, niin onhan tuolla autotallissa mukava poiketa!
 
 
Nyt kannattaa nauttia näiden myöhäiskukkijoiden kukista ja sen lisäksi pasuunakukan hienosta tuoksuaromista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tänään on palkkapäivä meillä kaikilla!

Sunnuntai 27.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Perin harvoin kaikilla on samaan aikaan palkkapäivä, mutta tänään meillä sellainen on!
 
 
Palkkapäivä, joka meillä tänään on, toistuu kerran vuodessa, mutta tämänkin ilon loppuminen on jo näköpiirissä.
 
 
On toki todettava, että me jokainen olemme maksaneet tänään saamamme palkkapäivän jo etukäteen ja se tapahtui 31.3.2019!
 
 

Mielelläni maksoin maaliskuussa tämänpäiväisen palkkapäiväni, sillä tänään on mukava nauttia kesäajan loppumisesta ja siirtää aamuneljältä kelloja tunti taaksepäin eli aamukolmeen!

 
 
Tämänpäiväisessä palkkapäivässä ei kyse ole siis rahallisesta palkasta, mutta muuten mieluisasta tapahtumasta!
 
 
 

******************

 
 
 

Tässä yhteydessä voin kertoa henkilökohtaisen kokemukseni, kun ensimmäisen kerran siirryimme kesäaikaan:

 
 
Olimme pienen asiakasporukan kanssa Espanjan Zaragozassa maatalousnäyttelyssä ja ajoimme vuokra-autoilla näyttelyiden päätyttyä Barcelonaan. Olipa muuten mielenkiintoinen ajomatka, kun tien vasemmalla puolella oli parisensataa metriä pudotusta ja oikealla puolella saman verran pystysuoraa kallioseinämää - siitä vaan minäkin sompailin!
 
 
Yövyimme Barcelonassa ja tarkoituksemme oli aamukoneella lentää Helsinkiin.
 
 
Olimme täsmenneet kellomme normaalin aikaeron mukaisesti Suomen ajasta Espanjan aikaan, mutta vasta keskellä yötä eräs seurueemme jäsen huomasi, että nythän Suomessa ja koko Euroopassa siirrytään kesäaikaan!
 
 
On selvää, että olisimme kaikki halunneet olla Barcelonassa sen extra-tunnin, mutta nyt oli herättävä vielä tuntia aikaisemmin kuin suunnittelimme.
 
 

Olenkin näiden vuosien aikana todennut, että ilman erään asiakkaamme hoksottimia minä olisin vieläkin Barcelonassa!

 
 
 

Nyt näyttää siltä, että Suomi siirtyy pysyvästi talviaikaan lokakuussa 2021 eli vielä kahdesti tämän päivän jälkeen saamme kellojen siirtelyn avulla palkkapäivän!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ihminen on "hän" ja koira sekä muut lemmikkieläimet vain "se"!

Lauantai 26.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen huolestuneena sekä vihaisena pannut merkille jo useiden vuosien ajan, että eläimistä – ja eritoten lemmikkieläimistä – käytetään mainintaa ”hän”.
 
 
Tuomitsen jyrkästi tuon eläinten ”hännittelyn”, sillä eläimiä pitää kutsua termillä ”se” ja ei missään tapauksessa termillä ”hän”!
 
 
Kielenhuollon tiedotuslehti ”Kielikello” toteaa jo 4/2010 julkaistussa numerossaan asiasta näin:
 
 

”Kirjakieleen vakiinnutettiin tietoisesti käytäntö, jonka mukaan 3. persoonassa ihmiseen viitataan pronominilla hän ja eläimiin, esineisiin ym. olioihin pronominilla se; monikossa pronomineina ovat he ja ne.”

 

 *****************

 

Ei mulla tänään muuta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Taitamattomat ja nopeasti vaihtuvat johtajat pystyvät ajamaan menestyvänkin yrityksen katastrofiin!

Torstai 24.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen suorastaan ylpeä, että sain olla päivälleen 40 –vuotta Raision Yhtymän palveluksessa.

 
 
Tuon neljänkymmenen vuoden aikana palkkanauhassani luki monia yritysnimiä, mutta kaikille niille oli yhteistä, että kyseessä oli Raisio-konserniin kuuluva yhtiö – toki sain saneerata kaksikin Yhtymään kuuluvaa yhtiötä yritysten taivaisiin, mutta silloinkin halusin, että palkkanauhassani luki jokin Raisio Yhtymän/ Raision Tehtaat konserniin kuuluvan yhtiön nimi.
 
 
Aloitin Raisiossa vuonna 1970 ja silloin palkkanauhassani luki työnantajan kohdalla Oy Vehnä Ab.
 
 
Olin nelikymmenvuotisen Raisio-työurani aikana tiiviisti agribisneksessä, joka olikin siihen aikaan Raision keskeisin tukijalka – nyt siitä on vain muistot ja jotain hyvin pientä jäljellä.
 
 

1970-luvulla Raisiolla oli 1.000 henkilöä töissä Raisiossa, 1.000 henkilöä töissä muualla Suomessa ja 1.000 henkilöä maailmalla eli yhteensä suuruusluokkaa 3.000 henkilöä.

 
 

 
 
Raisio-konsernin tase on meidän konsernissa aikaisemmin työskennelleiden ansiosta vahva, mutta nykyjohtajat eivät ole pystyneet hyödyntämään yrityksen vahvaa tasetta esim. yritysostoin – tumpeloita kun ovat!
 
 
Raision viimeisin todellinen pääjohtaja vuorineuvos Matti Salminen jää historiankirjoihin miehenä, joka oli todellinen yritysjohtaja Raision historiassa – sain toimia Matin suoranaisena alaisena aikoinaan ja se oli työelämäni parasta aikaa.
 
 

Raision historia toteennäyttää sen, että huonon johdon alaisena yritysten kruununjalokiviinkin kuuluva yritys voi vaipua yritysmaailman roskatynnyreihin…

 
 

…- näin on käynyt Raisiolle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kolmantena vuonna valkosipulien itusilmuista saadaan tavallisia valkosipuleita!

Keskiviikko 23.10.2019 - -Esko Erkkilä-

 

Valkosipulin viljelyohjeissa neuvotaan hyvissä ajoin ennen sadonkorjuuta poistamaan itusilmut, jotka kehittyvät valkosipulien varsien latvaan.
 
 
Sanotaan, että itusilmujen poistaminen kasvattaa valkosipuleiden kokoa – saattaa olla, mutta yli kymmenvuotisen kokemukseni perusteella en täysin allekirjoita väitettä.
 
 
 
No, joka tapauksessa poistin itusilmut taas viime syksynäkin ja nyt ne ovat kuivattuina…
 
 
   
 
   
 

 

 

***************

 
 
 
Aloitin runsas viikko sitten itusilmuilla ”kukkapurkkikokeen”, jossa…
 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
 
Olen toki ennenkin kasvattanut itusilmuista valkosipuleita, mutta nyt teen sen kukkapurkeissa.
 
 
Vuoden 2020 aikana nyt kukkapurkkeihin istuttamistani itusilmuista pitäisi kasvaa jakautumattomia ns. solo-sipuleita, jotka korjataan tavalliseen tapaan syksyllä 2020.
 
 
Kun nuo solo-sipulit istutetaan syksyllä 2020 tavallisten valkosipulinkynsien tapaan maahan, niin vuoden 2021 syksyllä niistä pitäisi olla korjattavissa tavallisia jakautuneita valkosipuleita.
 
 

Miksi istutin itusilmut kukkapurkkeihin?

 
 
Istutin ne kukkapurkkeihin sen vuoksi, että uskon rikkakasvien perkaamisen olevan helpompaa kuin tasaisella avomaalla – kukkapurkki kerrallaan syliin ja rikkakasvit pois!
 
 
 

Saas nähdä, että kuinka äijän käy!

 
 
PS. Noita itusilmuja jäi vielä melkoisesti ja taidanpa hajakylvää ne jonnekin sopivaan (tai sopimattomaan) paikkaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viimeistään nyt on oikea hetki laittaa jänisaita pensasmustikkamaan ympärille!

Tiistai 22.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Istutimme toistakymmentä vuotta sitten 19 pensasmustikantainta mökkimaailmaamme ja vaikeuksiakin on ollut, sillä yksikään nykytaimista ei taida olla alkuperäisiä.
 
 
Viime kesänä kuitenkin onnisti ja saimme noista yksilöistä lähes neljäkymmentä kiloa pensasmustikkaa.
 
 
 

 
 
   
 
 

 
 
Tässä malliksi viime kesän satoamme.

Pensasmustikan marjat eivät ole niin mehukkaita ja aromisia kuin tavallisen mustikan. Sitä vastoin marjat ovat kookkaampia, mutta hedelmäliha on väritöntä ja siemenet puuttuvat.

*********************

 
 
 
Pensasmustikka on alppiruusun ja syreenihortensian tavoin kalkinkarttaja, joten kalkkia ei missään nimessä saa laittaa pensasmustikkamaalle.  Pensasmustikka tykkäisi muiden kalkinkarttajakasvien tavoin, jos sen juurille muutaman vuoden välein toisi suolta suorutaa tai maata ainakin sellaiselta suopellonsyrjältä, jota ei ole koskaan kalkittu.
 
 
 
Happaman kasvualustan lisäksi pensasmustikankasvatuksessa on muistettava kaksi asiaa eli pensasmustikkamaa on suojattava jäniksiltä ja marjomisaikana myös linnuilta.
 
 
 

 
 
Hyvän viimekesäisen sadon innoittamina hankimme 27 uutta pensasmustikantainta ja istutimme ne erilleen…
 
 
   
 

 
 
 

Tässä pari kuvaa uudesta pensasmustikkamaastamme:

 
 
   
 
 

 

*****************
 

Tein portin aitaukseen!

 
 
   
 
 

*****************

 
 
   
 

 

 
 
 

Meillä on mökkimaailmassa jänisverkkoa trekoolimaiden ympärillä yli 200 metriä ja nyt tuo uusi pensasmustikkamaan verkkoaita on tuon laajemman verkotuksen sisällä, joten eiköhän ainakin siellä nyt saada olla jäniksiltä rauhassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lehtikuusi on luonnon oma kestopuu ja syksyn loppuruskan aikana maiseman todellinen kaunistus!

Maanantai 21.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Teimme vajaat kaksikymmentä vuotta sitten päätehakkuun yli-ikäiseksi päässeessä kuusivaltaisessa sekametsässä.
 
 
Päätehakkuun jälkeen oli pohdittava, että miten uudistamme hakkuualan ja pohdintojemme tuloksena päätimme istuttaa alueelle lehtikuusta.
 
 
Pohdiskelimme, että millaiseksi puunkäytön osalta maailma muuttuu seuraavien viidenkymmenen vuoden aikana.
 
 
Otaksuimme, että monenlaisessa rakentamisessa tuona aikana luovutaan puumateriaalin kyllästämisestä ja silloin lehtikuusella on paikkansa, sillä Siperian lehtikuusen sisältämät uuteaineet (hartsit, pihka ja mineraalit) tekevät siitä luontaisesti lahonkestävää.
 
 
Tiesimme puulajivalintaa tehdessämme, että lehtikuusi on taimenvaiheessa hirvien suurta herkkua, mutta siitäkin huolimatta päädyimme lehtikuuseen.
 
 
Lehtikuusimetsämme on säästynyt hirvivahingoilta ja nyt puut ovatkin jo niin suuria, että hirvivahingoista ei enää ole pelkoa.
 
 
Lehtikuusimetsikömme hyödyntämiseen kuluu aikaa vielä vähintään 20 vuotta ja todennäköisesti 30 vuotta, mutta olemme ”bonuksena” saaneet näin syksyisin todellisen maisemakaunistuksen, kun lehtikuusen neulaset loistavat keltaisenaan!
 
 
 

Tässä pari valokuvaa lehtikuusimetsiköstämme jokunen päivä sitten kuvattuna:

 
 
   
 
   
 
 

**************

 
 

Varasin talousmetsäämme istutettavista lehtikuusentaimista viitisentoista istutettavaksi mökkimaailmaamme ja tässä pari kuvaa myös mökiltämme:

 
 
   
 
   
 
 

**************

 
 

 
 

Olen tyytyväinen puulajivalintaamme!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Osoittaa luottamushenkilön suurta kykenemättömyyttä, jos kaupunginvaltuutettu puoltaa kunnallisveron korottamista Tampereella!

Sunnuntai 20.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on tänä vuonna tekemässä jo kymmenettä vuotta peräjälkeen tappiollista tilinpäätöstä – nyt tilinpäätösennuste liikkuu tasolla miinus 40 miljoonaa euroa.
 
 
Tampereella kunnallisveroprosentti on nyt 19,75 - useissa suurissa kaupungeissa veroprosentti on Tamperetta pienempi, kuten Helsingissä (18,00), Espoossa (18,00), Vantaalla (19,00) ja myös Turussa (19,50).
 
 
Tampereella yhden %-yksikön korottaminen kunnallisveroprosentissa merkitsisi n. 35 miljoonan euron summaa.
 
 
On selvää, että %-yksikön suuruinen korottaminen ei ole mahdollista, sillä se merkitsisi jo nyt olemattoman imagohyödyn totaalista katoamista Tampereen maineelle.
 
 
Yle Tampere selvitti 18.10.2019 Tampereen kaupunginvaltuutetuilta, että miten he suhtautuvat tuloveroprosentin korottamiseen vuoden 2020 talousarviossa.
 
 
On surullista todeta, että kaikki mielipiteensä ilmaisseet SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton valtuutetut hyväksyisivät veronkorotuksen.
 
 
Arvostan, että kaikki Ylen kyselyyn vastanneet kokoomuslaiset vastustavat veronkorotusta. Pelkkiä ei-vastauksia tuli myös perussuomalaisista, RKP:stä, Tampereen Puolesta -ryhmästä ja Vaihtoehto Tampereesta.
 
 
Keskustan neljästä kaupunginvaltuutetusta kolme vastasi kyselyyn – Mikko Alatalo ei vastannut - , ja heistä ainoastaan Kalle Kiili oli yksiselitteisesti veronkorotusta vastaan; arvostukseni Kallea kohtaan nousi kohisten.
 
 
Veronkorotusten tielle lähteminen on päättymätön tuskien taival ja mielestäni veronkorotuksia kannattavat ovat kelvottomia hoitamaan luottamustehtäviään.
 
 

Pormestari Lauri Lyly julkaisee kai jo huomenna eli maanantaina ensi vuoden talousarvioehdotuksensa ja toivon totisesti, että Lylyllä on ”munaa” esittää kunnallisveroprosentin säilyttämistä entisellään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-