"Johan me kiitimme Laatikaista!"

Lauantai 30.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain jokin aika sitten eräältä kaveriltani…

 

 

 

 

 

…seitsenkiloisen hauen ja sen tiimoilta muistui mieleeni eräs ilmeinen tositarina Jatkosodan ajalta, jonka olen kuullut.

 

 

Kas näin:

 

Jääkäriupseeri, kenraali (myöhemmin Jalkaväenkenraali) sekä Mannerheim-ristin ritari numero 17 Taavetti Laatikainen oli ansioitunut sotilas, joka nautti Jatkosodan taisteluissa Ylipäällikkö Mannerheimin täyttä luottamusta.

 

Jossain vaiheessa Laatikainen lähetti ystävyyden osoituksena Ylipäällikkö Mannerheimille hauen.

 

Mannerheimin adjutantti kysyi muutama päivä hauen saapumisen jälkeen Ylipäälliköltä, että pitäisikö se Laatikaisen lähettämä hauki laittaa ruuaksi.

 

 

Mannerheim totesi adjutantilleen ykskantaan: ”Johan me kiitimme Laatikaista!”

 

Mannerheim oli suuri kulinaristi ja hän ei arvostanut petokaloja, joten tätä taustaa vasten on ymmärrettävä hänen vastauksensa adjutantilleen!

 

 

Arvostan hyvää ruokaa ja nyt pyrin syömään saamaani ja sähkösavustimessa valmistamaani haukea joka päivä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pitihän sitä Toripolliisia käydä tervehtimässä!

Perjantai 29.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Tein 27.11.2019 päivämatkan Ouluun, kun osallistuin Eläkeliiton sellaisilla jäsenilleen järjestämään koulutustilaisuuteen, jotka ovat kotikaupungeissaan/kotikunnissaan Vanhusneuvostojen jäseniä.

 

Olen Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtaja ja Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäsen, joten katsoin suorastaan velvollisuudekseni osallistua omin kustannuksin koulutustilaisuuteen.

 

Tarkasti ottaen aloitin matkani jo edellispäivänä, sillä muuten en olisi ehtinyt koulutustilaisuuteen ajoissa.

 

 

 

Tampereelta tiistaina eli 26.11.2019 klo 22.11 lähteneessä yöjunassa oli hyvin tilaa, sillä matkaajia oli liikkeellä Oulua kohti vähän.

 

 

 

Kokkolassa minäkin pidin jaloittelutaon ja samaa teki myös toisiinsa rakastuneet romaaninuoret – he halusivat välttämättä, että otan heistä muutaman valokuvan ja tässä yksi niistä valokuvista; toimitan kaikki ottamani valokuvat heidän antamaansa sähköpostiosoitteeseen!

Voi kuinka söpöä!

 

 

 

Ouluun saapuessani oli vielä pimeää, mutta pitihän sitä luonnollisesti käydä tapaamassa Toripolliisia.

 

Toripolliisi on nyt perin hankalassa paikassa, sillä Oulun Kauppahallissa on menossa tämän vuoden alussa alkanut remontti, joka kaventaa Toripolliisin lähipiiriä.

 

Toripolliisi on kuvanveistäjä Kaarlo Mikkosen vuonna 1987 luoma patsas ja se kuuluu oleellisena osana Oulun katuelämään. Nimensä patsas on saanut torilla vuosina 1934 – 1979 toimineista kolmesta toripoliisista, jotka valvoivat alueella järjestystä.

 

 

 

Koulutustilaisuutemme oli Oulun pääkirjastossa ja se on ulkoa sekä…

 

 

 

…sisältä komea kokonaisuus!

 

 

 

 

Oulun pääkirjaston erikoisuus on se, että henkilökunta saapuu paikalle vasta klo 10.00 ja sitä ennen puolitoistatuntinen on asiakkaiden omatoimiaikaa!

 

 

 

Oulun pääkirjaston vieressä sijaitsee paljon minullekin muistoja touva entinen Hotelli Vaakuna, jossa olen monet kerrat saanut yöpyä työelämäni aikana – nyt hotelli on kolmenkymmenen vuoden ikään ehtiessään täydellisen remontin kohteena.

 

 

 

Ehkä joskus toiste palaan koulutustilaisuudessa saamaamme ”oppiin”, mutta paluumatkan alkaessa otin vielä tämän kuvan Oulun rautatieasemarakennuksesta  - rakennus lienee suojelukohde, mutta matkustajien kannalta se on mahdollisimman epäkäytännöllinen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Megajuna kulkee päivittäin Raahesta Hämeenlinnaan

Torstai 28.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Kesämökkini sijaitsee Viljakkalan Majajärvellä ja Valtio aikoinaan pakkolunasti meiltä neljä hehtaaria, joka jäi Tampere-Parkano-Seinäjoki –radan alle.

 

Tuo rataosuus on eräs maamme vilkkaimmista rataosuuksista ja tänä vuonna Vapunaatosta alkaen radalla on päivittäin kulkenut todellinen megajuna, joka kuljettaa SSAB:n teräskeloja Raahesta Hämeenlinnaan.

 

 

 

 

Megajuna ohittaa mökkitonttini hieman ennen puoltapäivää ja monesti se joutuu vastaantulevan liikenteen vuoksi pysähtymään Majajärven liikennepaikalla, joka pääosin sijaitsee meiltä pakkolunastetulla alueella.

 

Kokkolassa juna on aamu-seitsemältä ja Tampereen se ohittaa iltapäivän alkaessa.

Kuvassa Majajärven liikennepaikka ja tästä nähdään siellä olevat kaksoisraiteet.

 

 

 

Megajunaa vetää kaksi veturia, sillä yhden veturin voimin se ei liikkuisi.

 

 

 

Juna kokonaispaino on 5,2 miljoonaa kiloa ja siitä teräsrullien osuus on 3,8 milj. kiloa.

 

Vertailun vuoksi todettakoon, että Tanskan Kattegatin salmien läpi mahtuu laiva, jolla on n. 40 miljoonan kilon lasti.

 

 

 

Megajunassa on 52 vaunua ja sillä on pituutta 690 metriä - sen pidempää junaa ei mahdukaan Majajärven liikennepaikan ohitusraiteelle.

 

 

 

Aikaisemmin vastaava tavaramäärä kuljetettiin kahdella junalla, mutta onhan yhden junan periaate monestakin syystä edullisempaa.

 

 

 

Tämä ei anna oikeaa tunnelmaa, kun Tampereen suunnalta tullut juna tulee vastaan megajunaa – tässä tapauksessa megajuna on jäänyt pääraiteelle ja vastaantuleva henkilöjuna joutuu kulkemaan ohitusraidetta pitkin; yleensä megajuna menee ohitusraiteelle!

 

Pääraidettä kiitävän henkilöjunan nopeus Majajärven kohdalla on 170 – 190 kilometriä tunnissa, mutta ohitusradan kautta kulkiessaan sen nopeus lienee sadan kilometrin tuntinopeuden tiimoilla.

 

Olen vuosien varrella tottunut mökkitonttini vierellä kulkevaan junaliikenteeseen, mutta mökkivieraitamme junien näkeminen aina ihastuttaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Santeri Alkio täytti 50-vuotta vuonna 1912

Keskiviikko 27.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Tunnen perin heikosti ”alkioni”, mutta hienoista lisäystä tietoihini hänestä sain, kun löysin Kansanvalistusseuran kalentereita 1900-luvun alkuvuosilta ja vuoden 1912 kalenterissa on W. Tarkiaisen kirjoittama juttu, jossa käsitellään tuona vuonna 50-vuotta täyttäneiden merkkimiesten elämää ja aikaansaannoksia.

 

Mainittakoon, että Wiljo Tarkiainen oli naimisissa kirjailija Maria Jotunin kanssa.

 

W.Tarkiainen käsittelee 9-sivuisessa jutussaan Santeri Alkion lisäksi Kauppis-Heikkiä eli Heikki Kauppista sekä Kalle Kajanderia.

 

Kalenterin teksti on fraktuuraa, mutta hyvin osaan siä lukea.

 

Olen aikaisemmin luullut, että tämä kuva on Alkiosta hieman vanhempana, mutta se onkin julkaistu jo vuonna 1912 eli Alkio on tuossa kuvassa alle 50-vuotias!

Näin W. Tarkiainen kertoo 50-vuotiaasta Santeri Alkiosta:

 

 

”Santeri Alkio syntyi 17 p. kesäkuuta 1862 Laihialla, jossa hänen isänsä Juho Filander oli räätäli, sittemmin maakauppias. Pienillä varoillaan hän ei jaksanut kustantaa pojalleen suurempaa sivistystä kuin mitä pitäjän kansakoulussa oli saatavissa.

 

 

Santeri, jolle jäi 17-vuotisena velkainen koti isän kuoltua hoidettavaksi, sai omin neuvoin ponnistaa taloudellisten vaikeuksien läpi ja hankkia itsellensä kirjallisen ja tietopuolisen sivistyksen. Täten hänestä tuli yksi maamme ei niinkään harvinaisia itseoppineita ja uupumaton, ihanteellinen kehitysaatteiden esitaistelija. Se näkyy hänen kirjoistaan sekä julkisesta toiminnastaan. Niitä kannattaa molempia edistysmieli ja valoisa usko hyvän lopulliseen voittoon.

 

Kirjailijauransa hän aloitti 1885 julkaisemalla kyläkirjastossa ”Kuvaelmia katovuodelta 1867”, joka on syntynyt hänen omien lapsuudenmuistojensa ja havaintojensa pohjalla. Sitten seurasivat kertomukset ”Teerelän perhe” 1887, ”Eeva” 1888, ja ”Aikamme kuvia” (1889 ja 1891), joissa kaikissa hän kuvailee todellisuuden mukaan, mutta tuntuvalla tarkoituksellisuudella luonteita ja oloja kotiseudullaan.  Varsinaisen kirjailijamaineensa hän saavutti kaksoisromaanillaan ”Puukkojunkkarit” ja ”Murtuvia voimia”, joista edellinen ilmestyi 1894 ja jälkimäinen 1896.

 

Ne kuvaavat sitä hurjaa elämää, jota kuuluisat puukkojunkkarit viettivät viime vuosisadan keskivaiheilla eräässä etelä-Pohjanmaan pitäjässä, ja sitä tapojen muutosta, minkä körttiläisyys ja 1867:n katovuosi kovine  koettelemuksineen vähitellen sai aikaan heidän keskuudessaan. Kuvaus on karkeaa kuten itse aihekin, mutta todenmukaista ja eloisaa. Me näemme ilmielävänä edessämme tuon raa`an ja järeäpiirteisen rahvaan kokonaisina kyläkuntina, näemme sen keskuudessa toimivat kauppiaat ja nimismiehet ihantelemattomassa todellisuuden valaistuksessa ja näemme yltiöpäisten puukkojunkkarien vastakohtana tasaantuneemmat körttiläiset jotka hengen asein, useimpa miesvoimallakin nousivat tuota vallatonta nyrkkivaltaa vastaan ja lopulta saivat aikaan muutosta parempaan päin.

 

Puhtaana sielunelämän kuvauksena ehein ja syvin Alkion teoksista on kertomus ”Mennyt” (vuodelta 1892). Se esittää kansakoulunopettajan elämää kaukana maaseudulla, innokkaan ja edistyshaluisen miehen, jonka henkisesti ja aineellisesti ahtaat olot yhdessä hivuttavan taudin kanssa kaatavat vuoteelle ja pakoittavat murtumaan kesken parasta ikäänsä. Kirjailijan myöhemmistä tuotteista, esim. novellikokoelmasta ”Tienhaarassa” (vuodelta 1900) ja laajanpuoleisesta kertomuksesta ”Palvelusväkeä” (vuodelta 1904), tulee opettava tarkoitusperäisyys yhä selvemmin ja tietoisemmin näkyviin. Hän ei tyydy yksistään tasapuoliseen olojen kuvailemiseen, vaan hän tahtoo myös kasvattaa ja opettaa. Edellisessä kirjassa on kärki tähdätty juoppoutta, valheellisuutta, tekohurskautta y.m. paheita vastaan. Ja jälkimäisestä korottaa kirjailija äänensä palvelusväen sivistyspyrintöjen hyväksi.

 

Varsinkin viime aikoina on Alkio luonteensa mukaisesti käyttänyt kynäänsäyhä enemmän käytännöllisten päämäärien palvelukseen. Hän on vuosikymmeniä vaikuttanut nuorisoliikkeen huomatuimpana johtomiehenä, esim. ”Pyrkijän” toimittajana (vuodesta 1890 alkaen), ja ottanut äskeisinä vuosina tehokkaasti osaa politiikkaankin ”Ilkka” lehden toimittajana vuodesta 1906 sekä maalaisliittolaisten edustajana valtiopäivillä. Hän on näin ollen ehtinyt jo suorittaa monilla alueilla laajan ja raskaan päivätyön sekä kirjailijana luoda huomattavan sarjan kuvia siitä ympäristöstä, jossa hän on elänyt. Hän ei ole kertomuksissaan yksistään katselija, joka antautuisi välittömästi nauttimaan vaihtelevista muodoista, vaan aktiivinen parannusten vaatija. Hänellä on aina mielessä aatteelliset päämäärät, joihin hän esityksellään tahtoo johtaa lukijaa. Tästä syystä ei hänen kuvauksensa ole koskaan naiivia ja harvoinpa aivan vapaata, mutta toiselta puolen sen merkitys ajan rientoihin ja kansan henkisen herättämiseen on suuresti arvioitava.”

 

***************

 

-Esko Erkkilä-

"Perseelleen porsas kiusaa tekee, kun purtilonsa kaataa!"

Tiistai 26.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Toistan taas jälleen kerran tuon suomalaisen kansanviisauden ja nyt tarkoitan niitä ay-aktiiveja, jotka ovat olleet mestaroimassa postilakkoa ja siihen liittyviä ns. tukilakkoja.

 

Päättyi postilakko joko eilen tai päättyy se sitten tänään, huomenna tai joulukuun lopussa, on se tehnyt suuren palveluksen suomalaiselle yhteiskunnalle.

 

Olemme lakon aikana huomanneet, että yhteiskuntamme ei pysyvästi haavoitu taitamattoman ammattiyhdistysväen haluamalla tavalla, vaan löydämme uusia toimintatapoja, joilla voimme kehittää suomalaista yhteiskuntaa.

 

Postilaiset tai oikeammin heidän johtajansa laskelmoivat omalta kannaltaan täysin väärin, kun aloittivat lakkoilun.  Suomalaisten kannalta johtajat tekivät kuitenkin suuren palveluksen, sillä lakon vuoksi löysimme aivan uusia tapoja toimia.

 

Ei tarvitse olla kummoinenkaan asiantuntija, kun osaa ennakoida monen postilaisen tekevän lakon jälkeen viimeisiä työpäiviään, sillä perinteisen Postin elonpäivät ovat vähissä.

 

Digitalisaatio sai postilakosta aivan uuden vauhdin, sillä kansalaiset huomasivat, että he eivät tarvitse perinteistä Postia.

 

Pakettimaailmassa Matkahuolto osoitti toimivuutensa ja on osoittanut olevansa pakettien lähettämisessä, toimittamisessa ja pakettien vastaanottamisessa luotettava sekä nopea järjestelmä.

 

Erilaiset kuriiri-yritykset saivat postilakosta toiminnalleen mainion kasvualustan ja hyvä niin – tarvitsemme hyvinvointimme turvaamiseksi tervettä kilpailua Postin ohelle!

 

**************

 

Oma surkea lukunsa postilakon ympärillä on poliittinen päätöksentekomme, sillä demarien sekoilu postilakon aikaansaamisessa on käsittämätöntä toimintaa.

 

Sain eilenkin poliittiselta taustaryhmältäni kentältä pyyntöjä, että voisinko vaikuttaa Keskustan päättäjiin ja hallitusryhmään postilakkosekoilun lopettamiseksi.

 

Totesin pyytäjille, että mielestäni Keskustan ei pidä pitkällä kepilläkään puuttua nykyiseen lakkotilanteeseen, vaan se on päähallituspuolueen asia – mielestäni ei piirun vertaa senkään, sillä ammattiyhdistysliike on tämän sopan keittänyt ja se vastatkoon Suomen taloustilanteen alasajosta.

 

 

Mielenkiinnolla seuraan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansanedustajina on jatkossakin kaksi agrologia ja onhan koulukuntamme edustettuna myös EU-parlamentissa!

Maanantai 25.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Valmistuin agrologiksi Mustialan Maatalousopistosta vuonna 1970 ja olen ylpeä koulutustaustastani.

 

Koulukuntamme on kasvattanut monia ansioituneita valtiomiehiä ja erityismaininnan ansaitsee Martti Miettunen, joka muodosti kolmesti Suomeen hallituksen.

 

Miettunen valmistui Mustialasta agrologiksi vuonna 1932 ja hän on yhä edelleen ainoa agrologi, jolla päästötodistuksessaan oli ainoastaan kymppejä!

 

Agrologi Martti Miettusen muodostamat hallitukset olivat lyhytaikaisia, mutta maamme vaurastumisen ja suomalaisen yhteiskunnan vakauden kannalta tärkeitä:

 

• Miettusen I hallitus 14.7.1961–13.4.1962

• Miettusen II hallitus 30.11.1975–29.9.1976

• Miettusen III hallitus 29.9.1976–15.5.1977

 

Presidentti Urho Kekkonen myönsi agrologi Martti Miettuselle valtioneuvoksen arvonimen vuonna 1977.

 

 

*********************

 

Saimme eilen eli 24.11.2019 kuulla suruviestin, että kansanedustaja, agrologi Antti Rantakangas on kuollut viime perjantaina.

 

Olin Antin kanssa ”käsipäivätuttu” ja lausun hänen perheelleen sekä läheisilleen syvät surunvalitteluni.

 

******************

 

Luulin aluksi, että hyvin tuntemani pirkanmaalainen Arto Pirttilahti olisi jatkossa ainoa agrologi Eduskunnassa, mutta sitten sain kuulla, että Antti Rantakankaan tilalle nousee 31-vuotias agrologi Tuomas Kettunen Kuhmosta!

 

On hyvä juttu, että agrologien asiantuntemusta on edelleen käytettävissä kahden agrologi-kansanedustajan voimin Eduskunnassa.

 

*****************

 

 

Muistutan, että EU-parlamentaarikkomme Elsi Katainen on koulutukseltaan agrologi eli agrologien ääni kuuluu jatkossakin painavana Suomen Eduskunnan lisäksi myös EU-parlamentissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sähkösavustimella tumpelokin ruuanlaittaja pystyy laittamaan hauen ruuaksi!

Sunnuntai 24.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain viime perjantaina eräältä kaveriltani seitsenkiloisen hauen ja eilen laitoin sen sähkösavustimella syötävään kuntoon.

 

 

 

 

Kaverini oli poistanut hauelta pään sekä sisälmykset ja minun tehtäväkseni jäi vain suolaamisesta alkaen muu käsittely.

 

 

 

Minulla on autotallissa näitä tapauksia varten valmiina pesäpallomailan pituinen ja juomapullon paksuinen leppärunko, josta kirveellä tein sähkösavustimeen leppälastuja.

 

Leppälastut tuovat kypsentymässä olevaan kalaan sopivasti savunmakua ja kun savustimen kannen avaa kypsennyksen aikana, niin mojovat savut leviävät ympäristöön!

 

 

 

 

Kypsää ja valmista on!

 

Hauki piti laittaa kahteen osaan, sillä se oli niin pitkä, ettei muuten mahtunut sähkösavustimeen.

 

 

 

Valmista tavaraa syntyi kolme karkkilaatikollista ja nyt kalasärvintä riittää hyväksi aikaa!

 

-Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen musikaaliset osaajat valloittivat eilen Kauppakeskus Ratinan!

Perjantai 22.11.2019 - -Esko Erkkilä-

 

Tampereella toimiva ikäihmisten Elonpolkuja-yhteistyöverkosto on valtakunnallisesti tunnustettu, ainutlaatuinen lähes sadan yhteisön, yhdistyksen ja yritysyhteistyökumppanin ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöverkosto.

 

 

Puheenjohtamani Eläkeliiton Tampereen yhdistys ry on yksi yhteistyöverkoston 74 jäsenyhteisöistä.

 

 

 

 

Elonpolkuja-yhteistyöverkosto järjesti eilen Tampereella Kauppakeskus Ratinassa yleisötilaisuuden, jossa kauppakeskuksen Tapahtumatorilla oli monipuolista ohjelmaa.

 

Saavuin paikalle ennen puoltapäivää ja heti minut ”kaapattiin” verenpainetta sekä veren sokeriarvoja mittaavaan tutkimukseen – tutkimusta suorittivat sairaanhoitajaoppilaat.

 

Verenpaineen tasoni tiedän, sillä meillä on kotikäytössä samanlainen vempain kuin terveyskeskuksissa ja samanlaisella mittarilla tutkittiin verenpaineeni myös eilen Ratinassa. Verenpaineeni oli kunnossa.

 

Veren sokeriarvoista minulla ei ole ollut korvieni välissä oikeita viitearvoja, mutta nyt tiedän, että ruokailujen jälkeen arvon pitäisi olla 4 – 6. Oikeaan haarukkaa pääsin myös nyt!

 

 

Mutta siihen ohjelmaan!

 

Ilahdutti, että kolmesta esiintyjästä kaksi esiintyjää/esiintyjäryhmää olivat Eläkeliiton Tampereen jäseniä!

 

 

 

Trio AMA:n muodostavat Aino-Inkeri Lehtimäki (vasemmalla), hänen sisarensa Anja Möykkynen sekä Maire Salmi.

 

Maire Salmi voitti Ikaalisten Kylpylässä 8.10.2019 järjestetyissä Eläkeliiton karaoke-mestaruuskisoissa mestaruuden naisten +70 –sarjassa.

 

Kunniamainintoja triolle satelee jatkuvasti eri kilpailuissa.

 

 

 

Jäsenemme Hilkka Malm on…

 

 

 

 

…todellinen ”moni-intrumenttitaitaja” ja sen hän osoitti taas kerran eilen Kauppakeskus Ratinassa!

 

 

Kiitokset Elonpolkuja-yhteistyöverkostolle mukavasta ja jopa hyödyllisestä tilaisuudesta Kauppakeskus Ratinassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Osallistun mielelläni uuden korkea-annoksisen influenssarokotteen tutkimukseen!

Torstai 21.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Kaikki yli 65-vuotiaat ovat saaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tiedotteen, jossa kerrotaan etsittävän tuohon ikäluokkaan kuuluvia osallistumaan tutkimukseen, jossa tutkitaan suojaako uusi korkea-annoksinen influenssarokote paremmin kuin tavallinen influenssarokote 65 vuotta täyttäneitä sairaalaan joutumiselta sydän- ja verenkiertosairauksien ja hengityselinsairauksien vuoksi.

 

 

 

Tutkimuksen yritysyhteistyökumppani THL:n ja maamme terveyskeskusten kanssa on globaali ranskalainen Sanofi, jolla on yli 100.000 työntekijää yli sadassa maassa.

 

Sanofi Pasteur on se Sanofin liiketoimintayksikkö, joka on keskittynyt rokotteisiin; se toimittaa vuosittain yli miljardi rokoteannosta. Tämä mahdollistaa immunisaation 500 miljoonalle ihmiselle ympäri maailmaa joka vuosi.

 

Tutkimus alkaa nyt syksyllä 2019 ja jatkuu kahden influenssakauden yli vuoteen 2021.

 

Tavoitteena on saada mukaan n. 34.000 kummallakin influenssakaudelta eli yhteensä 64.000 tutkittavaa - olen nyt yksi ensimmäiselle influenssakaudelle valikoitunut koehenkilö!

 

Suuret koehenkilömäärät kuvaavat sitä lääkeyritysten panostamista, joka tarvitaan uuden rokotteen lanseeraamiseksi.

 

Koehenkilönä jouduin allekirjoittamaan suostumusasiakirjan, jossa valtuutin mm. suomalaiset ja ulkomaalaiset tutkijat perehtymään tuleviin sairaskertomuksiini – ulkomaisille tutkijoille antamani valtuutus on ymmärrettävää Sanofi-yrityksen kansainvälisyyden vuoksi.

Varsinainen rokotus vastasi hyttysenpistoa eli ”ei tuntunut missään”!

 

 

Nyt vaan odottelemaan, että iskeekö minuun influenssa ja sitähän en tiedä olenko verrokkiryhmässä vai sainko tehostetun rokotteen!

 

Mielenkiintoista, että saan pieneltä osaltani olla mukana kehittämässä lääketiedettä ja kannustan myös muita kutsun saaneita osallistumaan tähän kehitystyöhön!

 

 

-Esko Erkkilä-

Surullista, että Tampereen kaupunginvaltuusto ei vieläkään lopettanut Tavase-hanketta!

Keskiviikko 20.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.11.2019 tehtiin kannatettu esitys Tavase-hankeen lopettamisesta.

 

Harmillista, että kaupunginvaltuustossa ei vieläkään ollut valmiutta lopettaa järjetöntä tekopohjavesihanketta, joka toteutuessaan tuhoaisi laajoja harjumaisemia Pälkäneellä ja Kangasalla.

 

 

 

 

Tavase-äänestyksen äänestyskartta kertoo, että 59 kaupunginvaltuutettua haluaa jatkossakin tuhota kahden naapurikunnan maisemia ja vain 7 kaupunginvaltuutettua osasi arvostaa luontoarvoja ja äänestivät Tavasen lopettamisen puolesta – yksi kaupunginvaltuutettu äänesti tyhjää.

 

 

Keskustan edustajista ainoastaan Matti Järvinen osoitti tilannetajua ja halusi välittömästi lopettaa mielettömän hankkeen – todellista vastuunkantoa Matilta!

 

 

Olen perehtynyt Tavase-hankkeeseen vuoden 2008 syksystä alkaen eli yli kymmenen vuoden ajan ja olen koko ajan lisännyt kriittisyyttäni hanketta kohtaan.

 

 

Arvostan Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiurun toimintaa Tavase-kysymyksessä, sillä hän on määrätietoisesti pyrkinyt lopettamaan tuon hankkeen – valitettavasti Pauli Kiuru on kotoisin Valkeakoskelta, joten hän ei ole osallisena Tampereen kunnallispolitiikassa.

 

Ihmettelen suuresti Tampereen Vihreitä, jotka nytkin yksimielisesti kannattivat Pälkäneen ja Kangasalan harjumaisemien tuhoamista – tätäkö se Vihreiden vihreys on?

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt vauhtia, jotta Tampereelle saadaan Lotta Svärd-patsas

Tiistai 19.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi eilisessä talousarviokokouksessaan Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Ilkka Sasin tekemän ponsiehdotuksen, että Tampereelle pitää saada Lotta Svärd-patsas.

 

Kannatan lämpimästi Ilkka Sasin ehdotusta!

 

 

Lappeenrannassa on Nina Sailon tekemä Lotta Svärd-patsas, mutta Tampereelle tarvitaan sama-aiheinen taideteos kunnioittamaan lottien tekemää työtä.

 

 

Nina Sailo o.s. Stünkel (1906 – 1998) oli kuvanveistäjä itsekin ja kuvanveistäjä Alpo Sailon (1877 – 1955) oppilas ja puoliso.

 

 

 

 

 

Itse arvostan Alpo Sailon veistoksista eniten Sortavalassa sijaitsevaa ”Runonlaulaja” –patsasta, joka paljastettiin Sortavalassa Suomen Kansalliseepoksen Kalevalan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 1935.

 

Patsaan mallina on ollut karjalainen runonlaulaja Petri Shemeikka – minulla ei koskaan ole Sorvalassa niin kiire, ettenkö ehtisi poikkeamaan Runonlaulaja-patsaalla.

 

 

Nyt vaan töpinäx, jotta Tampereelle saadaan Lotta Svärd-patsas!

 

 

-Esko Erkkilä-

Varsinainen aivopieru!

Maanantai 18.11.2019

Tänään jo klo 9.00 kokoontuvan Tampereen kaupunginvaltuuston esityslistalla on ensi vuoden talousarviosta päättäminen.

 

Kaupunginhallituksen esitys äänin 8 – 5 on se, että veroprosentti nostettaisiin nykyisestä.

 

 

Himoverottajiksi kaupunginhallituksessa halusivat leimautua ”Jaa” äänestäneet SDP:n, Vasemmistoliiton sekä Vihreiden edustajat ja ”Ei” äänestäneet Keskustan, Perussuomalaisten sekä Kokoomuksen edustajat olivat järkevällä kannalla.

 

Jaa
 Minna Minkkinen
 Matti Helimo
 Jaakko Mustakallio
 Olga Haapa-aho
 Kirsi Kaivonen
 Anne Liimola
 Pekka Salmi
 Lauri Lyly

Ei
 Kalle Kiili
 Lassi Kaleva
 Irja Tulonen
 Kalervo Kummola
 Ilkka Sasi

 

*****************

Varsinaisen aivopierun esitti eilen Kalle Kiilin fb-päivityksessä apulaispormestari SDP:n Johanna Loukaskorpi, joka perusteli veroprosentin nostohaavettaan minulle mm. näin:

 

”Johanna Loukaskorpi Esko Erkkilä Aika paljon tarvitaan lisää mm. varhaiskasvatus-, perusopetus-, toisen asteen investointeja tai esimerkiksi tehostettua palveluasumista. Talonrakennusinvestoinnit maksavat.”

 

 

Loukaskorpi jatkoi jankkaamistaan hetken kuluttua:

 

Johanna Loukaskorpi Esko Erkkilä 300 uutta varhaiskasvatuspaikkaa päivähoitoon ja 500 oppilasta tulee lisää perusopetukseen pelkästään ensi vuonna. Siihen päälle iso ikäihmisten määrän kasvu. Tampere kasvaa molemmista ikäryhmien päistä - lapsia ja vanhuksia.”

 

 

 

 

En ole kyllä milloinkaan kuullut, että kaupungin väestönkasvulla perustellaan veroprosentin nostamista, mutta kyllähän näitä aivopieruja aina näyttää joskus purskahtelevan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Metsäpeura Vipu Viljakkala ry:n yleisötilaisuudessa 14.11.2019

Sunnuntai 17.11.2019

Vipu Viljakkala ry:n puheenjohtajana sain avata ja toivottaa nelikymmenhenkisen yleisöjoukon tervetulleeksi Viljakkalan Seurojentalolle 14.11.2019, jossa Vipu Viljakkala ry järjesti Suomen metsäpeuraan liittyvän yleisötilaisuuden.

 

 

 

 

Yhdistyksemme hallituksen jäsen Juha Riihioja oli jälleen käyttänyt asiantuntemustaan ja alustajana toimi Metsähallituksen metsäpeura-asiantuntija Sakari Mykrä-Pohja.

 

 

 

 

Metsäpeura on latinankieliseltään nimeltään ”Rangifer tarandus  fennicus”.

 

 

 

 

Tässä historiatietoa metsäpeuran esiintymisestä Suomessa.   

 

********************

 

Olin ennen tilaisuutta kriittisen asenteellinen metsäpeuran palauttamisesta Suomen luontoon, mutta saatuani uutta ja päivitettyä tietoa, olen valmis muuttamaan ennakkoasenteitani, mutta niistä joskus myöhemmin tarkemmin.

 

 

-Esko Erkkilä

Kahden kaupungin luottamushenkilöloukussa!

Lauantai 16.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen kahden kaupungin "luottamushenkilöloukussa", sillä Tampereen Vanhusneuvoston jäsenyyden lisäksi olen Viljakkala-neuvoston puheenjohtaja Ylöjärven kaupungin organisaatiossa.

 

Viljakkala-neuvoston toimenkuvana on olla Viljakkalan kaupunginosan asukkaiden yhteistyöelin. Neuvoston tarkoituksena on seurata Viljakkalan kaupunginosan lähipalveluja ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia kaupungin osastoille ja lautakunnille palvelujen kehittämisestä.

 

Olen Viljakkala-neuvostossa Vipu Viljakkala ry:n esittämänä ja Viljakkalassa vapaa-ajanasunnon omistavien mandaatilla eli en siis ole mukana poliittisen taustan omaavana.

 

Porukka valitsi minut puheenjohtajakseen, mutta jäsenyyteni ja puheenjohtajuuteni on katkolla taas vuodenvaihteessa.

 

 

 

 

Ylöjärven vaakuna on paraatipaikalla Valtuustosalissa.

 

 

 

 

 

Asukaslautakunnan alaisia neuvostoja Ylöjärvellä on yhteensä kuusi ja meillä oli yhteistapaaminen ajankohtaisista asioista toissapäivänä eli torstaina 14.11.2019.

 

 

 

 

 

Asukaslautakunnan puheenjohtaja Ossi Sippola avasi tilaisuuden. Ossi on myös Viljakkala-neuvoston jäsen ja arvostan hänen toimintaansa.

 

 

 

 

 

Olin Viljakkala-neuvoston jäsen jo edellisellä valtuustokaudella ja sain jatkoajan myös tälle valtuustokaudelle. Neuvostojen jäsenyydet ovat katkolla vuodenvaihteessa.

 

 

 

 

 

Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana totesin toissapäivänä mm. näin:

 

"Kiitokset Ylöjärven kaupungin nettisivustojen laatijoille ja ylläpitäjille, sillä sieltä näkee tiiviissä muodossa mm. Viljakkala-neuvostossa käsitellyt asiat. Suosittelen päättäjille tutustumista!

On hyvä asia, että Viljakkala-neuvoston jäseninä ja varajäseninä on kaupunginvaltuutettuja sekä varavaltuutettuja, sillä heidän kauttaan asiat etenevät päätöksentekoon saakka.

Asioita, joita olemme seuranneet ja edesauttaneet:
• kevyenliikenteenväylä Mannista kirkonkylään
• Haverin rikastushiekka-alueen eli jätealueen saneeraaminen ja kunnostaminen
• Viljakkalan yhtenäiskoulun yhteyteen tammikuussa 2020 valmistuva liikuntasali, 400 m2 liikuntasali + 40 m2 kuntosali + tarvittavat pukeutumis- sekä peseytymistilat; KVR-urakka 1,85 M€
• Paijalan ja Kurjen saunojen myynti/vuokraaminen

Paloasemalla olevan kuntosalin saneeraamisessa Viljakkala-neuvosto oli ratkaisevassa asemassa.

Viljakkala-neuvoston agendalla on ollut ja on edelleen mm.:
• muovinkeräysmahdollisuuden saaminen Viljakkalan kirkolle
• valokuituhankkeen vauhdittaminen
• maantie 2773: n päällystyksen uusiminen Viljakkalasta aina Takamaalle saakka

Historiankirjoihin se, että Viljakkala-neuvosto otti vuonna 2019 esille Kurjelta Kuivaniemeen rakennettavan kevyenliikenteen väylän tarpeellisuuden – hanke toteutunee ehkä 10 – 15 vuoden kuluttua, mutta sen ensimmäinen alkuunpanija on Viljakkala-neuvosto."

 

 

-Esko Erkkilä-

Kylläpä katteet ovat sulaneet silmälasibisneksessä!

Perjantai 15.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Se oli vuosi 1968, kun me Mustialan agrologiopiskelijat halusimme lintsata yhden päivän luennoilta ja lähdimme porukalla Helsinkiin silmälääkärin vastaanotolle.

 

Meitä oli matkassa puolisentusinaa kossia – tyttöjä kun meidän kurssillamme ei ollut lainkaan - ja vain minulle määrättiin jatkuvasti pidettävät silmälasit!

 

Silmälasit ovat perinteisesti olleet kallis investointi ja sen vuoksi kai minullakin nyt on jo kymmenen vuotta sitten hankitut silmälasit.

 

Kävin ”männä viikolla” silmälääkärissä ja eilen aloin Rouva mukanani etsiskelemään kaupallista ratkaisua silmälasikysymykseeni.

 

Olen oppinut käyttämään kaksiteholinssejä ja kun minulla on hajataitteisuutta, otaksuin, että kyseessä on lähes tonnin investointi.

 

Rouva halusi, että ensimmäiseksi menemme Ratinan kauppakeskus Nissenille jossa odottelimme myyjää melko pitkän aikaa ja kun haluan lasiset linssit, niin puolituntisen odottelun jälkeen kuulimme, että heillä ei ole lainkaan lasisia linssejä tarjolla.

 

Seuraava kohde oli Koskipuiston Instrumentarium, jossa pääsimmekin melko nopeasti nuoren, mutta osaavan asiantuntijan puheille.

 

Hämmästykseni oli suuri, kun eri vaiheiden jälkeen sain käteeni Instrumentariumin tarjouksen, jonka lopullinen hinta lasisilla kaksiteholinsseillä, valitsemillani pokilla sekä kahden vuoden vakuutuksella oli 364,00 euroa!

 

Käsittämättömän alhainen hinta, kun muistaa kymmenen vuotta sitten vallinneen hintatason, jolloin vastaavilla spekseillä liikuttiin tasolla 900 – 1.000 euroa!

 

Löin kaupat lukkoon, sillä tuon hinnan kuultuaan ei mielestäni kannattanut lähteä kyselemään tarjouksia muista tamperelaisista silmälasiliikkeistä.

 

 

Kyselin tulevien silmälasieni asennuksista, että missä linssit liitetään valitsemiini pokiin ja heitin vaihtoehdoiksi Helsingin ja Slovenian.  Sain vastauksen, että Instrumentariumin ”paja” sijaitsee Tallinnassa.

 

Myyntiasiantuntijani tutkaili Tallinnan ”pajan” pokatilannetta ja totesi, että siellä ei ole valitsemiani pokia, joten Tampereella valitsemani pokat matkaavat nyt Tallinnaan ja palaavat valmiina silmälaseina Tampereelle parin viikon kuluttua.

***************

 

Silmälasibisnekseen tulleet uudet toimijat ovat sulattaneet alan katteet siedettävälle tasolle – se on mielipiteeni eilisen kokemukseni perusteella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jussi Jalosen ansiokas "Summan tarina" kertoo Talvisodan ratkaisutaistelusta

Torstai 14.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen eli keskiviikkona 13.11.2019 olla läsnä Tampereen Kirjastotalo Metsossa, kun…

 

 

 

 

…MSL-Tampere järjesti siellä ansiokkaan tilaisuuden Summan taisteluista Talvisodassa 1940.

 

 

 

 

 

FT Jussi Jalonen on hyvin perehtynyt Summan taisteluihin ja hänen esityksensä olikin tietoa täynnä.

 

 

 

 

 

Summan taisteluihin osallistuneen poikana ostin Jussi Jaloselta hänen kirjoittamansa kirjan ”Summan tarina” ja…

 

 

 

 

 

…sain kirjailijalta myös signeerauksen ostamaani kirjaan.

 

 

 

 

 

Tilaisuuden juontajana toimi HM Jouni Koskela – Summan taistelijan poika myös hän.

 

 

 

 

 

Jouni Koskela toi näytille isänsä aikoinaan saaman Summan ristin – samanlainen on minullakin isäni jälkeen piironginlaatikossa.

 

 

 

 

 

Jussi Jalonen käsitteli Summan taistelua mielenkiintoisesti ja kytki Summan tapahtumiin myös 23.12.1939 tapahtuneen ”Hölmön tölväyksen”, joka oli tyhmin suomalaisten toteuttama sotatoimi Talvisodassa – liian monilla sankarihautausmaillamme lepää liian paljon Hölmön tölväyksessä kaatuneita!

 

 

Jussi Jalonen on ansioitunut sotahistorioitsija, mutta hän ei ole käynyt Summan taistelupaikoilla.

 

Korjaamme tämän puutteen 11.12.2019 Kirjastotalo Metson Tammi-neuvotteluhuoneessa, kun yhdessä Jouni Koskelan kanssa kerromme kokemuksistamme ja näkemisistämme Summan taistelupaikoilla – tervetuloa silloin paikalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eläkeliiton luottamushenkilöillä on kerrallaan kuuden vuoden yhtäjaksoinen maksimiaika saman luottamustehtävänsä hoitamisessa

Keskiviikko 13.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitto on 130.000 jäsenellään Suomen suurin eläkeläisjärjestö.

Olen saanut toimia Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana kuusi vuotta ja se onkin Eläkeliiton sääntöjen mukaan pisin aika, jonka sama henkilö voi yhtäjaksoisesti toimia järjestön luottamushenkilötehtävissä.

 

 

Meillä oli viime maanantaina eli 11.11.2019 yhdistyksemme syyskokous ja…

 

 

 

 

 

…avasin kokouksemme (kuva Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen).

 

 

Eläkeliiton säännöissä on pykälä, että sama henkilö voi olla kerrallaan vain kuusi vuotta yhtäjaksoisesti samassa luottamushenkilötehtävässä ja kun tuo kuusi vuotta tulee minulla täyteen Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana seuraavassa vuodenvaihteessa, oli paikallaan valita uusi puheenjohtaja yhdistyksellemme.

 

 

 

 

 

Syyskokouksemme yksimielisellä päätöksellä yhdistyksemme puheenjohtajaksi 1.1.2020 alkaen valittiin Liisa Flinck-Vasama.

 

 

 

 

 

Tässä on hieman laajempi kuva (kuvaajana tässäkin Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen) puheenjohtajan nuijan vaihtamisesta!

 

 

Tampereella järjestetään Eläkeliiton XX Liittokokous kesäkuun 2021 alussa ja olen valittu sen tapahtuman kokoustyöryhmän puheenjohtajaksi eli Eläkeliitto on mielessäni luottamushenkilönä myös jatkossa. Koko Tampere-talo on varattu käyttöömme Liittokokouksemme ajaksi.

 

 

Toivottelen kaikki eläkeikään ehtineet ja ehtivät tervetulleiksi Suomen suurimman eläkeläisjärjestön jäseniksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Keskusta tuomitsee huumeveikkojen esitykset, että kannabiksen käytön rangaistavuudesta pitäisi luopua.

Tiistai 12.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Kan­na­bik­sen käy­tös­tä tai hal­lus­sa­pi­dos­ta ei tule ran­gais­ta, vaa­ti­vat yh­des­sä de­ma­ri­nuo­ret, ko­koo­mus­nuo­ret, RKP-nuo­ret, va­sem­mis­to­nuo­ret ja vih­re­ät nuo­ret.

 

Nämä po­liit­ti­set nuo­ri­so­jär­jes­töt nä­ke­vät, et­tä ran­gais­tuk­sis­ta luo­pu­mi­nen pa­ran­tai­si käyt­tä­jien mah­dol­li­suut­ta saa­da hoi­toa sekä pois­tai­si lait­to­mien päih­tei­den käyt­töön liit­ty­vää stig­maa ja syr­jäy­ty­mis­ris­kiä.

 

Kes­kus­ta­nuo­ret ei kui­ten­kaan läm­pe­ne puo­lu­e­ra­jat ylit­tä­väl­le kan­na­no­tol­le.

Nuo­ri­so­jär­jes­tön uu­si pu­heen­joh­ta­ja Han­na Mark­ka­nen lin­jaa Twit­te­ris­sä, et­tä Kes­kus­ta­nuor­ten mie­les­tä huu­mei­den käy­tön kyn­nyk­sen on py­syt­tä­vä mah­dol­li­sim­man kor­ke­a­na.

 

– Hoi­to­jär­jes­tel­mä ja hoi­toon oh­jaus ei­vät toi­mi täl­lä­kään het­kel­lä. Mi­ten siis voi­sim­me sal­lia dek­ri­mi­na­li­soin­nin ja mah­dol­li­sen käy­tön li­sään­ty­mi­sen, Mark­ka­nen haas­taa huu­me­lain­sää­dän­nön muu­tos­ta puol­ta­via kol­le­go­jaan.

 

 

Aina joukossa – myös Keskustanuorissa – on yksi huumeiden käytön puolustaja ja valitettavasti tässä asiassa se on Pirkanmaan Keskustanuorten puheenjohtaja Joonas Soukkio, joka Aamulehdessä 7.11.2019 julkaistussa kirjoituksessaan esitti nykytilanteen olevan kestämätön ja vaati kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamista.

 

 

Olen tyytyväinen, että Keskustan Pirkanmaan piirihallitus teki heti viime perjantaina eli 8.11.2019 päätöksen, jossa se totesi seuraavaa:

 

 

”Pirkanmaan Keskusta vaatii vahvaa panostusta nuorten huumeongelmien
ehkäisyyn kannabiksen viihdekäytön laillistamisen sijasta


Pirkanmaan Keskustanuorten puheenjohtaja Joonas Soukkio käynnisti kirjoituksellaan Aamulehdessä 7.11.2019 voimakkaan keskustelun huumeongelman suuruudesta ja nykytilanteen kestämättömyydestä.

Soukkion kirjoituksessa esiintyvät ongelmat nykytilanteessa ovat todellisia ja niihin pitää löytää ratkaisuja. Päihteiden käytön laaja-alainen ehkäisy erityisesti nuorten osalta on erittäin tärkeää
Keskustalle.

Erityisen ongelmallisena pidämme sitä ajatusta, että laittoman toiminnan rangaistavuus poistettaisiin. Tämä olisi täysin käsittämätön viesti lakien noudattamisen ja yleisen oikeusmoraalin kannalta. Se antaisi myös
väärän viestin nuorille siitä, että laittomien päihteiden käyttö ja kokeilu on ihan ok.

Keskustan puoluekokous ei hyväksy kannabiksen laillistamista Suomessa.

Pirkanmaan Keskusta on puoluekokouksen linjalla.”

 

 

-Esko Erkkilä-

Isänpäivän kohottaminen viralliseksi liputuspäiväksi oli oikein!

Maanantai 11.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Vietimme eilen Isänpäivää, sillä se on vuosittain marraskuun toisena sunnuntaina.

 

Isänpäivällä on vakiintunut paikkansa, mutta vasta eilen se saavutti ensimmäisen kerran virallisen liputuspäivän aseman.

 

Ratkaisu on hyvä ja siitä meidän on kiittäminen Sipilän hallitusta, sillä valtioneuvosto päätti 14.3.2019 virallisista liputuspäivistä näin:

 

2 § (14.3.2019/288)

Virallisia liputuspäiviä ovat:

1) helmikuun 28. päivä, Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä;

2) toukokuun 1. päivä, vappu, suomalaisen työn päivä;

3) toukokuun toinen sunnuntai, äitienpäivä;

4) kesäkuun 4. päivä, puolustusvoimain lippujuhlan päivä;

5) kesäkuun 20. päivän ja 26. päivän välinen lauantai, juhannus, Suomen lipun päivä;

6) marraskuun toinen sunnuntai, isänpäivä;

7) joulukuun 6. päivä, itsenäisyyspäivä;

8) päivä, jolloin toimitetaan valtiolliset vaalit, kuntavaalit, Suomesta valittavien Euroopan parlamentin jäsenten vaalit tai neuvoa-antava kansanäänestys koko maassa;

9) päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu toimeensa.

 

Olin eilisen mökillä ja oli luonnollista, että…

 

 

 

 

…heti aamusella nostin Suomenlipun lipputankoomme!

 

 

Pidän Isänpäivän nostamista viralliseksi liputuspäiväksi oikeana ja ilokseni näin eilen esim. facebookissa, että Isänpäivän viettäminen oli monen fb-osanottajan agendalla.

 

 

Isänpäivän saattaminen viralliseksi liputuspäiväksi edesauttaa Isänpäivän viettämisessä uuden kulttuurin aloittamista.

 

 

-Esko Erkkilä-

Berliinin muurin murtumisesta tuli eilen kuluneeksi 30-vuotta...

Sunnuntai 10.11.2019 - -Esko Erkkilä-

...ja sen tiimoilta palautin omaan muistiini blogikirjoitukseni vuodelta 2012, jossa käsittelen vierailuani Berliinin muurin jäännöksillä 14.9.2011 eli runsaat kahdeksan vuotta sitten!

Jaan silloisen blogikirjoitukseni nyt uudestaan, sillä vuonna 2011 blogini lukijoita oli vain kourallinen nykyiseen lukijamäärääni verrattuna.

Tässä uusintana vanha blogikirjoitukseni!

*******************

"Leonid Breznev´n ja Erich Honecker´n Veljellinen suudelma

Perjantai 7.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Selailin vanhoja valokuvaotoksiani ja katselin runsas vuosi sitten Berliinin matkallani ottamiani valokuvia.

 

Kaikki tässä jutussa julkaistut kuvat olen ottanut 14.9.2011.

 

Tein matkani sukulaismiehen kanssa. Hän on Berliinin asiantuntija ja löysimme hänen opastuksellaan mielenkiintoisia kohteita.

 

Eräs kohteistamme oli se osa Berliinin muurista, joka siitä vielä on jäljellä.

 

 

 

Muurin itäpuoli on nykyisin tasaista nurmikkoa. Aiemmin se oli todellinen kuolemankenttä. Nyt muuriin on sen itäpuolelle maalattu mitäänsanomattomia graffitteja.

 

 

 

Muurin länsipuolella on todellinen taidegalleria ja se on kerrottu myös useissa opastintauluissa, joita on monia muurin länsipuolella. Tässä yksi opastintauluista.

 

Paras ensiksi!

 

 

Tässä muurin kuuluisin teos - Leonid Brežnev´n ja Erich Honecker´n Veljellinen suudelma!

 

Teokseen kuuluu suomennettuna lause:

”Herra auta minua selviytymään tämän kuoleman syleilyn keskeltä”

 

Seuraavissa kuvia muuriin maalattuista muista taideteoksista:

 

 

 

 

Olen ”mittatikkuna” tämän maalauksen vierellä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tästä tilanteesta tehty maalaus on maailmankuulu - siinä itäsaksalainen sotilas Hans Conrad Schumann loikkaa länteen!

Nähtyään tilaisuutensa tulleen Schuman päätti hypätä aidan yli länsipuolelle, jossa hänet otettiin poliisiauton kyytiin. Paikalla ollut valokuvaaja Peter Leibing onnistui saamaan hänestä kuvan juuri kun hän on hyppäämässä aidan yli.

Tästä kuvasta tuli yksi kuuluisimmista kylmää sotaa kuvaavista valokuvista.

Kuva Schumann´n loikasta on ikuistettu Berliinin muurin länsipuolen galleriaan!

 

 

Muuriin maalatut taideteokset kertovat ajasta, jonka emme soisi palaavan!"

*********************

-Esko Erkkilä-