Menikö kokoomuksen pakkoliittäjiltä syömähammas, kun Henna Virkkunen tunnusti häviönsä?

Lauantai 25.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Eilinen päivä oli mielenkiintoinen ainakin kahdessa mielessä niille, jotka vastustavat kokoomuksen pitkään jatkunutta kuntakiusaamista.

 

Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen nosti eilen aamulla tassunsa pystyyn kuntien pakkoliitoksia ajaessaan, kun ilmoitti pyrkivänsä 25.5.2014 järjestettävissä vaaleissa EU-parlamenttiin.

 

 

Virkkusen toiminta on ollut jääräpäistä ja lähes raukkamaista rintamakarkuruutta on myös se, että hän nyt luopuu kuningasajatuksestaan eli mm. Tampereen kehyskuntien pakkolahtaamisesta.

 

On ollut kiintoisaa seurata sitä kokoomuslaisten hiljaisuutta, joka on vallinnut Virkkusen antautumisen jälkeen – eipä ole kommentteja kuulunut!

 

 

 

************

 

 

Toinen merkittävä askel kokoomuksen kuntakiusaamisen lopettamisessa oli, kun kokoomuslainen kansanedustaja Eero Lehti sanoi suorat sanat kokoomuksen ajamalle kuntien pakkoliitoslaille.

 

Eero Lehti on jo monesti aiemminkin osoittanut epäkokoomuslaisia piirteitä kannanotoissaan, joten hänen eilinen avautumisensa ei tullut yllätyksenä – yllätys oli se suoruus, jolla Lehti hyökkäsi oman puolueensa pääministeriä ja muita puolueensa kuntakiusaajia vastaan.

 

Lehti vaati eilen, että pääministeri Kataisen on vedettävä pois käsittelystä suurten kaupunkiseutujen pakkoliitoslakiesitys.

 

Kansanedustaja Eero Lehti vaati, että "kunnat sekasortoon ajava kuntauudistus" on keskeytettävä ja kutsuttava oppositio parlamentaariseen valmisteluun.

 

Mahtoi pääministeri Kataisella olla korvat kuumana, kun kuuli vaikutusvaltaisen kokoomuskansanedustajan tuomion omalle ja ministeri Henna Virkkusen toiminnalle!

 

Kansanedustaja Eero Lehti kuuluu niihin harvoihin kokoomuksen kansanedustajiin, jotka ovat ennen poliittista toimintaansa tehneet ”oikeita töitä” – Lehti tekee oikeita töitä myös kansanedustajana ollessaan ja se lienee eräs syy, että hän ehdottelee järkeviä.

 

 

***********

Nyt jäämme mielenkiinnolla odottamaan puolueiden seuraavia siirtoja, kun kokoomuksen hellimä kuntien pakkoliitoslaki on murentumassa käsiin!

 

Eniten kansalaisia ehkä kuitenkin kiinnostaa seuraavat galluptulokset, jotka mittaavat puolueiden kannatusta, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt!

 

Niitä odotellessa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ovatko kaikki kokoomuslaiset "henna virkkusia" - näyttävätpä olevan!

Perjantai 24.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Seurasin eilen illalla pätkän TV1:n A-studiota, jossa aiheena oli

 

"Kunnat pakkoraossa"

 

 

 

 

 

Ohjelman juontajana toimi Susanna Päivärinta ja keskustelijoina olivat…

 

 

 

 

…kokoomuksen Lasse Männistö,…

 

 

 

 

…SDP:n Antti Lindtman,…

 

 

 

 

 

…Pirkkalan pormestari Helena Rissanen (SDP)…

 

 

 

 

 

…ja Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.

 

 

Olen aiemmin luullut, että kokoomuksen kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen on tyystin oma ihmislajinsa, jolle järkipuhe on täysin vierasta, mutta erehdyin, sillä kansanedustaja Lasse Männistö osoittautui samanlaiseksi tunteettomaksi ja ympäristöstään piittaamattomaksi henkilöksi kuin Virkkunen.

 

On tietysti luonnollista, että kun Männistö on Virkkusen klooni, se tietää Keskustalle yksinomaan positiivista 19.4.2015 järjestettävissä eduskuntavaaleissa, mutta kalliin hinnan suomalaiset joutuvat maksamaan männistöjen ja virkkusten linjasta sitä ennen.

 

Lopuillaan oleva kokoomusvalta on varmaan tiedossa niin Männistöllä kuin Virkkusellakin, mutta siitä huolimatta he haluavat ”hevostella” kuntauudistushuumassaan kuin heidän valtansa jatkuisi vielä 19.4.2015 jälkeenkin.

 

Voin sanoa, että kokoomusvalta ei tule runsaan vuoden kuluttua jatkumaan, vaan sen jälkeen maahan saadaan uusi komento.

 

Eilen nähty A-studio vahvisti kokoomusvallan päättymisen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan terveyspalvelujen alasajamisen laillisuus ratkaistaan "hovissa"

Torstai 23.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Synnyinkuntani Viljakkala solmi vapaaehtoisen kuntaliitoksen Ylöjärven kaupungin kanssa 1.1.2007.

 

Olen käsittänyt, että kuntaliitoksen neuvotteluvaiheessa Ylöjärven virkahenkilöt, mutta myös sen johdossa olleet kokoomuslaiset ja SDP:n luottamushenkilöt antoivat monenlaisia suullisia takeita, että Viljakkalaa kohdellaan kuntaliitoksen jälkeen tasapuolisesti muiden Ylöjärven alueiden kanssa.

 

Kuntaliitoksen jälkeen Ylöjärvi aloitti kuitenkin heti Viljakkalan näivettämisen ja halusi nujertaa ennen niin vilkkaan ja elämänmyönteisen pikkukunnan asukkaat toisen tai kolmannen luokan kansalaisiksi.

 

Viljakkalan kohtalo on ollut oppikirjamainen esimerkki, että miten kuntaliitoksessa käy sille kunnalle, joka liittyy, liitetään tai pakkoliitetään isompaan kuntaan.

 

Viimeisin huippu Ylöjärven virkahenkilöiden ja kokoomuslaisten sekä demaripäättäjien osalta oli, kun he alasajoivat Viljakkalan terveyspalvelut.

 

Se todella ihmetytti terveyspalvelujen alasajopäätöksen yhteydessä, että kaikki kokoomuksen sekä SDP:n kaupunginvaltuutetut olivat yksimielisiä Viljakkalan terveyspalvelujen alasajosta.

 

 

 

**********

 

 

Viljakkalan terveyspalvelujen alasajo on nyt saanut uuden käänteen, kun päätöksestä on tehty valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

 

Keskustan viljakkalalaiset Teuvo Hakanen ja Pekka Hietaniemi sekä perussuomalaisten viljakkalalainen Mauri Heiska ja kurulainen Matti Ylitalo ovat allekirjoittaneet valituksen, jossa Hämeenlinnan hallinto-oikeutta pyydetään kumoamaan tehty päätös. Kaikki valittajat ovat kaupunginvaltuutettuja Ylöjärven kaupunginvaltuustossa.

 

 

 

 

Eilen ilmestyneessä Ylöjärven Uutiset –lehdessä oli asiallinen ja perusteellinen juttu Hakasen, Hietaniemen, Heiskan sekä Ylitalon valituksesta ja sen valitusperusteista.

Jutun otsikko oli:

"Kaupunginvaltuuston joulukuinen päätös on kumottava"

 

Valittajien valitusperusteet olivat hyvin samanlaiset, joihin me Viljakkala-neuvostossa kiinnitimme huomiota. Viljakkala-neuvoston varapuheenjohtajana tunnen neuvoston perustelut hyvin.

 

 

Viljakkalan terveyspalvelujen alasajo oli käsittämätön prosessi, jossa kuntalaisdemokratialla ja kunnan eri alueiden tasa-arvoisella kohtelulla pyyhittiin lattiaa.

 

Kokoomus ja demarit tekivät arvottomalla tempullaan suuren palveluksen Keskustalle ja Perussuomalaisille, sillä seuraavissa vaaleissa viljakkalalaisen pitää olla käsittämättömän ”umpiluinen päästään”, jos vielä antaa äänensä joko kokoomukselle tai SDP:lle.

 

Keskustan ja perussuomalaisten vaalimenestys seuraavissa vaaleissa on toki kallis hinta sille, jonka Viljakkala ja sen asukkaat joutuvat Viljakkalan terveyspalvelujen alasajosta maksamaan.

Näin on todettava, vaikka Hakanen, Hietaniemi, Heiska ja Ylitalo voittaisivatkin asiansa Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Toivon heille kuitenkin menestystä ”hovissa”!

 

Haluan lausua parhaat kiitokset Ylöjärven Uutisille koko Ylöjärven kannalta tärkeän uutisen tuomisesta julkisuuteen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tärkeää ja ajankohtaista tekstiä, mutta kenen?

Keskiviikko 22.1.2014 - -Esko Erkkilä-

”Tärkeä tehtävä on saada maaseutualueista asumisen ja työnteon kannalta houkuttelevampia.

 

Olemme jo sijoittaneet hyvin merkittäviä varoja maataloussektorin kehittämiseen.  Ala näyttää kehittyvän oikein hyvin. Tulos on, että olemme monien tuotteiden suhteen täysin omavaraisia.

 

Suuri kiitos maaseudun väestölle tästä työstä ja sen tuloksista.

  

Ensisijaiseksi tehtäväksi nousee nyt ihmisten kiinnittäminen maaseudulle, modernia ja mukavuuksia tuovan infrastruktuurin luominen maaseutualueille. Pyydän kiinnittämään tähän erityistä huomiota tehtäessä muutoksia valtion maataloussektorin kehittämisohjelmaan.” 

 

 

************

 

Hyvää ja ansiokasta puhetta, mutta kuka ja koska nämä sanat lausui?

 

 

************

 

Kyseessä on lyhyt ote puheesta, jonka Venäjän presidentti Vladimir Putin piti Venäjän parlamentille 13.12.2013.

 

 

***********

 

Putin päätti linjapuheensa ajatuksiin, joita soisi Suomenkin hallituksen noudattavan – kas näin:

 

”Velvollisuutemme on lisätä ihmisten luottamusta. Vain sillä tavoin voimme lisätä kansalaistemme toimintaa, jolla ihmiset haluavat edistää maan kehitystä.

 

Olen vakuuttunut, että hyödyntämällä parhaita perinteitä ja uusia ideoita sekä tehokkaita kehityspolkuja takaamme meille menestystä!”

 

Puhe on luettavissa Venäjän Suomen suurlähetystön nettisivuilta www.rusembassy.fi

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kehyskuntien pakkoliitoksia innokkaimmin vaatineet kokoomuslaiset itkevät, kun Tampereella toteutettiin seurakuntauudistus

Tiistai 21.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on käyty ja käydään vieläkin värikästä keskustelua, kun Kirkkohallituksen päättämä Tampereen seurakuntajako astui voimaan 7.1.2014.

 

Päätös merkitsee, että Tampereelle muodostetaan neljän suuren seurakunnan ja Ruotsalaisen seurakunnan muodostama seurakuntayhtymä.

 

Ratkaisu varmistui, kun Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut Kirkkohallituksen 24.1.2012 Tampereen tuomiokapitulin aloitteesta tekemää päätöstä.

 

Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän muodostavat nyt:

• Harjun seurakunta; säilyy entisellään
• Messukylän seurakunta; entiset Aitolahden, Messukylän ja Teiskon seurakunnat
• Eteläinen seurakunta; entiset Hervannan, Härmälän ja Viinikan seurakunnat
• Tampereen tuomiokirkkoseurakunta; entiset Kalevan, Pyynikin ja Tuomiokirkkoseurakunnat
• Tampereen ruotsalainen seurakunta; säilyy entisellään

 

 

KHO:n päätös merkitsi, että 7.1.2014 vanhat seurakunnat lakkasivat olemasta.

 

 

*********

 

Seurakuntamuutos ei varmaankaan aiheutua muutosta tamperelaisten seurakuntaelämään, mutta paljon porua se on aiheuttanut.

 

Tuntuu hupaisalta, että kiihkeimmin seurakuntamuutosta ovat vastustaneet ne kokoomuslaiset, jotka ovat tiukimmin olleet Tampereen kehyskuntien pakkoliittämisen kannalla!

Luottamushenkilöpaikkojen menettäminen taitaa olla tärkein syy, jonka vuoksi kokoomuslaiset vastustavat tehtyä päätöstä!

 

 

 

**********

 

 

 

 

 

 

Pisimmälle julkisessa kritisoinnissa (ainakin tähän mennessä) meni lopetetun Pyynikin seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen Antti Punkari, kun hän Aamulehdessä eilen julkaistussa avoimessa kirjeessään moitti arkkipiispa Kari Mäkistä.

Avoin kirje oli otsikoitu: 

"Kirkon väärä päätös"

 

 

Luin Punkarin kirjoituksen ja huomasin, että muuttamalla muutamien sanojen kohdalle sanat ”seutukunta”, ”kehyskunnat” tai ”kuntayhteys”, saadaan oikein pätevä kirjoitus, joka rajuin sanakääntein käsittelisi kokoomuslaisten Jyrki Kataisen ja Henna Virkkusen kuntien pakkoliitossuunnitelmia!

 

 

**********

 

 

Olin ennen Tampereen seurakuntauudistusta Härmälän seurakunnan jäsen ja nyt kuulun Tampereen eteläiseen seurakuntaan.

 

Tampereen seurakuntamuutos sopii minulle oikein hyvin, sillä todellinen kotiseurakuntani on edelleen Viljakkalan seurakunta, vaikka sitä virallisesti nykyään kutsutaankin Viljakkalan seurakuntapiiriksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kävellen näkee enemmän!

Maanantai 20.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Kehittelin itselleni uuden tavan lenkkeillä, kun käytän hyväkseni Tampereen joukkoliikenteen bussivuoroja!

 

Nousen bussiin lähipysäkilläni, ajan bussilla ”jonnekin” kaupungin alueella ja kävelen kotiin tai vaikkapa Keskustorille, josta taas matkustan takaisin.

 

Tein 10.1.2014 bussimatkan länsi-Tampereelle Myllypuroon ja kävelin linjan 36 päätepysäkiltä kotiin – kävelymatkaa kertyi 21 kilometriä.

 

Mukanani oli kamera ja seuraavassa joitain näkymiä kävelymatkan varrelta:

 

 

 

 

Kyseessä oli Tampereen joukkoliikenteen bussilinja numero 36; tällä linjalla palveluntuottajana on Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos eli TKL.

 

Muut palveluntuottajat Tampereen joukkoliikenteessä ovat

 

• Länsilinjat Oy
• Väinö Paunu Oy
• Onnibus Oy
• Tilausliikenne Lauri Möttö Ky

 

 

N. kahdenkymmenen kilometrin pituinen bussimatkani kesti 43 minuuttia.

 

 

*********

 

 

 

Myllypuron teollisuusalueen jälkeen kävelymatkallani ensimmäinen lähiö oli Tesoma ja tässä kuva paikallisesta ostoskeskuksesta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tohloppi on kooltaan 67 hehtaarin suuruinen kirkasvetinen järvi ja se loiski tammikuun 10. päivänä täysin avoimena.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…mainokset!

 

 

 

 

 

Epilän jälkeen kohti keskikaupunkia kuljettaessa saavutaan Pispalaan.

 

 

 

 

 

Pispalan kirkko muistuttaa kadulta katseltuna tavallista kerrostaloa, mutta risti sisäänkäynnin yläpuolella kertoo, että kyseessä on kirkko.

 

 

 

 

 

Pispalan ”tavaramerkki” on Haulitorni, joka olisi monenkin jutun aihe.

 

 

 

 

Näsinneula näkyy Pispalasta sumuisenakin päivänä vallan mainiosti.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kilometritalolta olikin matkaa kotiovelle enää yhdeksisen kilometriä ja kun tie oli tuttu, niin matka sujui joutuisasti!

 

  

Kävelymatkallani näin paljon sellaista, johon en ole aiemmin tutustunut.

  

Bussilla kauas ja kävellen takaisin - suosittelen liikuntamuodoksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keramiikkataiteilija, professori Birger Kaipiainen "Orvokkimeri" on aivan liian harvojen ihailtavissa

Sunnuntai 19.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Koen tamperelaisena kunnallispolitiikan, eläkeläistoiminnan ja kansalaisvaikuttamisen harrastajana olevani etuoikeutetussa asemassa, kun varsin usein saan olla mukana erilaisissa kokouksissa ja neuvonpidoissa, jotka järjestetään Tampereen Valtuustosalissa.

 

Etuoikeutettuna monessakin mielessä, mutta yhtenä seikkana se, että Valtuustosalin seinällä on kaikkien ihailtavana keramiikkataiteilija, professori Birger Kaipiaisen vuonna 1967 Montrealin maailmannäyttelyyn rakentama kolmiulotteinen Orvokkimeri –teos.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Orvokkimeri sijaitsee Valtuustosalissa sillä seinällä, joka on kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tuolilta katsellen oikealla.

 

 

*********

 

 

Professori Birger Kaipiainen syntyi vuonna 1915 ja hän kuoli 1988.

 

Kaipiainen oli yksi maamme valovoimaisimmista keramiikkataiteilijoista.

 

Hän työskenteli Arabian tehtaan taideosastolla ja myöhemmin Ruotsissa Rörstrandilla.

 

Birger Kaipiainen oli avioliitossa diplomiekonomi Margit Halosen kanssa, johon hän tutustui ystävänsä Armi Ratian kautta. Kaipiaisen avioliitto päättyi puolison kuolemaan vuonna 1966.

 

 

**********

 

 

Voidaan aiheellisesti kysyä, että miten useammat kansalaiset pääsisivät tutustumaan Birger Kaipiaisen Orvokkomeri –teokseen, kuin nyt on mahdollista?

 

Esitän, että syksyin järjestettävän Tampere-päivän ohjelmaan lisättäisiin mahdollisuus poiketa Tampereen Valtuustosalissa ja saada tutustua mm. professori Kaipiaisen laatimaan Orvokkimereen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piirihallitus otti selkeän kannan kuntien pakkoliitoksia vastaan!

Lauantai 18.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piirin piirihallitus kokoontui 16.1.2014 Tampereella ja otti kannanotossaan selkeästi kielteisen kannan hallituksen suunnittelemia kuntia pakkoliitoksia vastaan.

 

Piirin toiminnantarkastajana osallistuin kokoukseen ja siinä roolissa oli rohkaisevaa todeta, että koko piirihallitus oli yksimielinen kokouksesta annetun kannanoton laadinnassa.

 

Piirihallituksen kannanotossa todetaan mm. näin:

 

 

”Pirkanmaan Keskusta toteaa, että pirkanmaalaisten hyvinvoinnin sekä terveyden edistämiseksi tarvitaan kunnat ja hallinnonalat ylittävää yhteistyötä, eikä pakollisia kuntaliitoksia.

 

Pirkanmaan Keskusta toimii yhtenäisen ja kehityskelpoisen Pirkanmaan puolesta ja toteaa, että suurkunta-ajatus on kehityksen este. Myös Tampereen rikkaus on sitä ympäröivät itsenäiset kehyskunnat.

 

Terve kuntien välinen kilpailu edesauttaa kehitystä.

 

Tampereen kehyskunnat ovat elinvoimaisia ja kyvykkäitä tuottamaan palveluita joko yksin tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa.

 

Mitkään tutkimukset eivät ole todistaneet suurkuntien taloudellisuuden puolesta, mutta päinvastaisia todisteita on.

 

Tanskassa toteutettujen pakkoliitosten myötä kulut ovat kasvaneet eli suuruuden ekonomia ei ole toiminut.

 

Pirkanmaan Keskustan mielestä sairaanhoitopiirejä ei tule lakkauttaa.”

 

**********

 

Keskustan Pirkanmaan piirin selkeä kannanotto Pirkanmaan kehittämiseksi itsenäisten kuntien voimalla on oikea linjaus ja se antaa Keskustalle hyvät mahdollisuudet tuplata nykyiset kaksi kansanedustajapaikkaa seuraavissa eduskuntavaaleissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan tulossa oleva välikysymys hallituksen kuntalinjasta pakottaa kokoomuksen ja demareiden kansanedustajat tulemaan ulos koloistaan

Perjantai 17.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Hallituspuolueiden kansanedustajat ovat alkaneet ensi eduskuntavaaleihin tähtäävän sumutustyön, kun ovat pikkuhiljaa alkaneet puheissaan sekä kirjoituksissaan liukenemaan Kataisen-Urpilaisen-Virkkusen ajamista kuntien pakkoliitoksista.

 

Kansalaiset ovatkin ymmällään, kun Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen antaa edelleen tukensa puoluetoverilleen kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkuselle, joka pitää pilkkanaan kuntapäättäjiä ja ajaa kuntien pakkoliitoksia.

 

Nyt kansalaiset ovat saamassa selvyyden, mitä maakuntien kokoomuslaiset kansanedustajat perimmiltään kuntien pakkoliitoksista ajattelevat, kun Keskusta on esittämässä asiasta välikysymystä.

 

Pirkanmaalla tullaan tarkasti seuraamaan, että äänestävätkö…

 

• Kimmo Sasi

• Harri Jaskari

• Arto Satonen

• Pauli Kiuru

 

ja

 

• Sofia Wikman

 

 

 

…kuntien pakkoliitosten puolesta vai yhtyvätkö he Keskustan tekemään välikysymykseen!

 

Kokoomuslaisten kanssa saman ratkaisun edessä tulevat painiskelemaan myös pirkanmaalaiset SDP:n kansanedustajat yhdessä vihreiden Oras Tynkkysen ja kristillisdemokraattien Leena Rauhalan kanssa.

 

Arvostan Keskustan suunnitelmia välikysymyksen tekemiseksi kuntien pakkoliitoksista.

Arvostan myös sitä, että Keskustalla on lehtitietojen mukaan tarkoitus osoittaa välikysymys pääministeri Jyrki Kataisen vastattavaksi.

 

Elämmekö Jyrki Kataisen hallituksen viimeisiä hetkiä?

 

 

-Esko Erkkilä-

EU:lle ei saa antaa roolia metsäpolitiikan toimijana

Torstai 16.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Suhtaudun pääosin myönteisesti Suomen EU-jäsenyyteen.

 

Koen EU:n rauhanjärjestönä, sillä EU:n jäsenmaat eivät ole koskaan sotineet toisiaan vastaan.

 

Toimin työaikanani elintarvikebisneksessä ja näen myös sen osalta EU-jäsenyytemme voittopuolisesti positiivisena seikkana.

 

Maatalouden alkutuotanto joutui toki EU-jäsenyyden alkuaikoina rajun sopeuttamisen kohteeksi ja tiukka sopeuttaminen jatkuu yhä.

 

On kuitenkin osattava arvioida myös se vaihtoehto maatalouden ja elintarviketalouden kannalta, että emme olisi EU:n jäsen. Helppo ei olisi ollut sekään tie!

 

Mikä taho esimerkiksi nykyisen hallituskoalition aikana olisi suonut suomalaiselle maataloudelle edes ne toimintamahdollisuudet, jotka edelliset hallitukset ovat pystyneet takaamaan?

 

Sanotaan, että Jari Koskinen on parasta, jota Kokoomus pystyy suomalaiselle maataloudelle ja elintarviketaloudelle tarjoamaan.

 

Totean, että Koskinen on varmaan parasta, jota Kokoomus pystyy tarjoamaan, mutta on samaan hengenvetoon todettava, että se on liian vähän. Suomen 141-neuvottelut ja niiden lopputulos ovat vakavin näyttö nykyhallituksen hampaattomuudesta Suomen maatalouden ja elintarviketalouden puolustajana.

 

Sen verran pitää Koskista puolustaa, että ehkä hän teki asian edestä jotain, mutta Jyrki Katainen Suomen pääministerinä jänisti täysin 141-neuvotteluissa roolinsa.

 

Olen joutunut sivusta seuraamaan telaketjukokoomuslaisten selittelyä 141-neuvottelujen kariutumisesta ja todennut, että neuvottelut eivät ehtineet edes alkaakaan, kun Kokoomus jo luovutti Suomen neuvotteluhankkeet!

 

 

*************

 

 

Nyt olen huolissani niistä EU:n pyrkimyksistä, joilla pyritään hamuamaan EU:lle roolia metsäasioiden hoitamisessa.

 

Sanon jyrkästi EI niille suunnitelmille, joita EU hamuaa metsäasioihin sekaantumisellaan.

 

Suomen ja Ruotsin liittyminen EU:hun toi yhteisöön täysin uudella tasolla olevan tietämyksen metsäasioissa, kuin siellä oli ennen.

 

Lainaan työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Esa Härmälän ajatuksia, kun hän pyrkii herättelemään meitä suomalaisia siitä uhasta, joka aiheutuisi, jos EU sekaantuisi yhteisön metsäpolitiikkaan:

 

 

Euroopan komissio on lähiaikoina julkaisemassa direktiiviehdotuksensa kiinteän biomassan kestävyyskriteereistä. Julkisuuteen on kuitenkin jo vuotanut direktiiviluonnos, jonka metsänhoitoa koskevaan osaan pitää suhtautua kriittisesti. On ongelmallista se, että EU on tulossa mukaan koko metsäpolitiikan säätelyyn energiapuun kestävyyskriteerien kautta. Mikäli komissiolle annettaisiin delegoitua toimivaltaa määritellä kriteerejä, eteen voi tulla Suomen metsäsektorin kannalta hankalia tulkintoja.

 

 

EU:n roolin kirkastaminen metsäasioihin sekaantumisessa on eräs kysymys, jolla kansalaisten pitää tentata suomalaisia MEP-ehdokkaita kohtapuoliin alkavassa EU-vaalikampanjoinnissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksi puukartellijutun oikeuskäsittelyssä on varmaa: Asianajajat voittavat!

Keskiviikko 15.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Maaliskuussa pääsee vauhtiin Suomen suurin vahingonkorvausoikeudenkäynti, kun Helsingin käräjäoikeus alkaa käsitellä metsäyhtiöitä vastaan nostettuja kanteita ns. puukartellijutussa.

 

Vastaamassa ovat UPM, Stora Enso ja Metsäliitto. Niiltä haetaan korvauksia yli 200 miljoonaa euroa vahingonkorvauksena vahingoista, jotka puunmyyjät ovat mielestään kokeneet puukartellin vuoksi.

 

Kerrotaan, että aluksi päätetään ovatko vahingonkorvausvaatimukset vanhentuneet.

 

On selvää, että oikeudenkäynnistä muodostuu pitkä, sillä pelkästään muuramelaisen Reijo Lahtosen kokoamassa metsänomistajaryhmässä on lähes 700 metsänomistajaa.

 

Se on myös selvää, että prosessissa on varmuudella yksi voittaja eli asianajajat!

 

Jouduin työssäoloaikanani seuraamaan asianajajien menettelyä, kun olin työnantajani edustajana vuokraamassa varastotilaa konkurssiin menneeltä Keskusosuusliike Hankkijalta.

 

Hankkijan konkurssipesän asianajajat eivät suostuneet koskaan tekemään varastotilojen vuokrasopimusta kuin kuukaudeksi kerrallaan, sillä heidän mukaansa uudesta vuokrasopimuksesta piti aina sopia konkurssipesän asianajajien kokouksessa!

 

Voi vain kuvitella, että kuinka suuren laskun asianajajat kirjoittivat Hankkijan konkurssipesälle kerran kuukaudessa pitämästään kokouksesta, jossa he päättivät jatkaa varastotilan vuokrasopimusta taas kuukaudella!

 

Pidän tärkeänä, että metsäyhtiöt joutuvat edesvastuuseen laittomasta toiminnastaan, mutta pidän selviönä myös sitä, että kartellijutun ainoat varmat voittajat ovat asioita kummaltakin puolelta hoitavat asianajajat!

 

-Esko Erkkilä-

Pääministeri Jyrki Kataisen ohella myös SDP aloitti selittelyt tavoitteenaan sumuttaa kansalaisia vuoden 2015 eduskuntavaaleissa

Tiistai 14.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Kataisen-Urpilaisen hallitus joutui odotetusti ottamaan ns. ”lusikan kauniiseen käteensä” ja toteamaan, että kuntien pakkoliitoksia ei tulla tekemään nykyisen hallituksen aikana.

 

Hallituksen tappion selittelyn aloitti kokoomuslainen pääministeri Katainen, kun hän pääministerin haastattelutunnilla 12.1.2014 totesi Ylen laatiman uutisen mukaan, että hallitus tekee lainsäädännön loppuun asti, eikä ole tarkoitus, että myöskään tulevat hallitukset käyttävät pakkoa laajassa mittakaavassa. Sen sijaan laki muka antaa tuleville hallituksille yhden työvälineen muiden joukkoon ehkäistä kunnallisten palveluiden loppumisen.

 

Kataisen haave taitaa kokea haaksirikon, sillä vahva veikkaus on, että seuraava hallitus siirtää Kataisen-Urpilaisen hallituksen pakkoliitoslait sinne minne ne kuuluvatkin eli roskakoriin.

 

Olen seurannut telaketjukokoomuslaisten reaktioita ja he ovat paheksuneet Kataisen perääntymistä Kataisen itsensä ja Henna Virkkusen aiemmista uholinjauksista.

 

Kataisen perääntyminen kertoo, että kokoomus on jo nyt aloittanut vuoden 2015 eduskuntavaaleihin tähtäävän uskottelunsa kuntien pakkoliitoksia muka karttavasta linjastaan.

 

Uskokoon ken tahtoo!

 

 

***********

 

 

SDP on eduskuntaryhmänsä puheenjohtaja Jouni Backmanin suulla ilmaissut samaa, kun Backman eilen ilmestyneessä Demokraatti-lehdessä väläytti, että hallitus tulee arvioimaan uudelleen kuntien pakkoliitoslain.

 

 

 

**********

 

 

Nostan hattua tamperelaiselle kansanedustaja Hanna Tainiolle, joka eilen Tampereen radion haastattelussa jääräpäisesti edelleen toitotti, että kuntien pakkoliitoslaki toimisi ”perälautana” sille, että valtiovalta voisi pakottaa kunnat pakkoliitoksiin.

 

Kiitokset Hanna Tainiolle, sillä kansalaiset arvostavat vuoden 2015 eduskuntavaaliehdokkaita, jotka jo näin hyvissä ajoin ennen vaaleja selkeästi ilmoittavat, että heidän valintansa merkitsisi kuntien pakkoliitoksia!

 

Uskon, että ainakin Pirkkalan, Ylöjärven, Kangasalan, Lempäälän, Nokian sekä Vesilahden äänestäjät antavat suuren arvon Hanna Tainion suoraviivaiselle ilmoitukselle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen ystävyyskaupungit ovat mielenkiintoinen kokoelma kaupunkeja

Sunnuntai 12.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Keskustorin laidalla, lähellä Vanhaa kirkkoa, on pylväs, jossa on suuntaviitat ja etäisyydet kaikkiin niihin kaupunkeihin, jotka ovat Tampereen ystävyys- tai ystäväkaupunkeja.

 

 

 

 

 

Viittaryppäässä on parisenkymmentä eri maiden kaupunkia, joihin kaikkiin Tampere on aikojen myötä solminut joko ystävyyskaupunki- tai ystäväkaupunkisuhteet.

 

 

Ystävyyskaupungit ovat seuraavat:

 

Brasov, Romania

 

Brasov sijaitsee Keski-Romaniassa noin 170 kilometriä Bukarestista pohjoiseen Transsilvanian maakunnassa, joka on tunnettu kautta maailman kreivi Draculan kotipaikkana. Brasov on yksi Romanian tärkeimmistä teollisuus- ja kauppakeskuksista, jossa on vajaa 300 000 asukasta.

 

Brasov on eräs Tampereen ystävyyskaupungeista, joissa olen käynyt.

 

Keskustelin joskus Tampereen edellisen pormestarin Timo P. Niemisen kanssa Tampereen ja Brasovin ystävyyskaupunkitoiminnasta ja Timo P. kertoi, että Tampereen ja Brasovin yhteistoiminta on viime vuosina jäänyt ”joulukorttien lähettämisen asteelle”.

Chemnitz, Saksa

 

Tampere ja Saksin osavaltiossa sijaitseva Chemnitz solmivat ystävyyskaupunkisuhteensa vuonna 1961. Chemnitzissä on noin 240 000 asukasta.

Essen, Saksa

 

Essen ja Tampere solmivat ystävyyskaupunkisopimuksen vuonna 1961.. Suuressa teollisuus-, palvelu- ja mediakaupungissa on asukkaita noin 570 000.

 

Eräät esseniläiset yritykset ovat tavanneet olla mukana Tampereen Joulutorilla.

Kanton, Kiina

Tampereen uusin ystävyyskaupunki Guangzhou sijaitsee Etelä-Kiinan meren rannikolla 182 kilometrin päässä Hong Kongista. Asukasluku on noin 10 miljoonaa.

Kaunas, Liettua

 

Tampereen liettualainen ystävyyskaupunki Kaunas on maansa toiseksi suurin kaupunki ja entinen pääkaupunki. Tampereen ja Kaunasin välinen ystävyyskaupunkisopimus solmittiin 1997. Runsaan 320 000 asukkaan Kaunas on merkittävä koulutuksen keskus, jossa sijaitsee kuusi yliopistoa ja akatemiaa sekä useita tutkimus- ja kehityskeskuksia.

 

Olen muutaman kerran käynyt Kaunasissa, mutta yleensä se on ollut matkoillamme vain majoittumispaikkakuntana, joten en ole kovinkaan syvällisesti perehtynyt Kaunasiin.

Kiova, Ukraina

 

Kiova, jossa asuu noin 2,8 miljoonaa asukasta, on ollut Tampereen ystävyyskaupunkina vuodesta 1954 lähtien.

 

Klaksvík, Fär-saaret

 

Yhdeltä Fär-saarten pohjoisimmalta Bordoyn saarelta löytyy Klaksvík. Runsaan 4 500 asukkaan kaupunki on tärkeä kalastuksen ja kalateollisuuden keskus, jolle oma satama tarjoaa merkittävän etuuden.

Kópavogur, Islanti

 

Kópavogur on Islannin toiseksi suurin kaupunki, jossa on asukkaita hieman yli 31 000.

Linz, Itävalta

 

Itävaltalaisen Linzin kaupungin kanssa Tampere solmi ystävyyskaupunkisuhteen vuonna 1961. Reilun 190 000 asukkaan Linz on tärkeä teräs- ja kemianteollisuuskeskus.

Łódź, Puola

 

Łódź on Puolan toiseksi suurin kaupunki, jossa on noin 730 000 asukasta.

Miskolc, Unkari

 

Tampereen ystävyyskaupunkina vuodesta 1963 ollut Miskolc on Unkarin kolmanneksi suurin kaupunki, jossa on asukkaita noin 167 000.

 

Nizhni Novgorod, Venäjä

 

Nizhni Novgorod on Tampereen uusimpia ystävyyskaupunkeja. Ystävyyskaupunkisuhteet solmittiin vuonna 1995. Entinen Gorki on Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki, jossa on noin 1,25 miljoonaa asukasta.

 

Norrköping, Ruotsi

 

Itä-Göötanmaan läänissä sijaitseva Norrköping, jossa on reilut 130 000 asukasta, on yksi Ruotsin suurimmista kaupungeista. Tampereesta ja Norrköpingistä tuli ystävyyskaupunkeja vuonna 1956.

 

Olen käynyt Norrköpingissä.

Odense, Tanska

 

Fynin saarella sijaitseva Tanskan kolmanneksi suurin kaupunki Odense on ollut Tampereen ystävyyskaupunkina vuodesta 1966 saakka. Kaupunki on kuuluisa Hans Christian Andersenin syntymäpaikkana. Kaupungissa on yli 190 000 asukasta.

 

Odensesta ostettuja kuparipannuja ja muita kupariesineitä on tälläkin hetkellä keittiömme seinillä koriste-esineinä.

 

Olomouc, Tsekin tasavalta

 

Tampereen ystävyyskaupunkina vuodesta 1986 ollut Olomouc sijaitsee Morava-joen varrella. Asukkaita kaupungissa on noin 100 000.

 

Syracuse, Yhdysvallat

 

New Yorkin osavaltiossa Barge Canalin varrella sijaitseva Syracuse on ollut Tampereen ystävyyskaupunkina vuodesta 1981. Kaupungissa on asukkaita noin 145 000.

 

Tartto, Viro

 

Tampereen ystävyyskaupunkina vuodesta 1992 ollut Tartto on Viron toiseksi suurin kaupunki. Tartossa on noin 95 000 asukasta.

 

Olen käynyt muutaman kerran Tartossa, mutta siellä pitäisi käydä useamminkin, sillä sen luonne on tyystin toinen kuin Tallinnan.

 

Tartossa toimii mylly-yritys vanhalta nimeltään Tartu Vesk ja sen kanssa olen saanut olla mukana tekemään jopa bisnestä. Yrityksen nykyinen nimi on AS Tartu Mill ja sen nettisivujen mukaan näyttää siltä, että ainakin jotkut entiset vastuuhenkilöt ovat edelleen merkittävissä asemissa yrityksessä.

Trondheim, Norja

 

Tampere solmi vuonna 1964 ystävyyskaupunkisuhteet Trondheimiin, jossa on asukkaita yli 175 000.

 

Olen perheeni kanssa käynyt Trondheimissä silloin, kun teimme lomamatkan Lofoten saarille.

 

 

Ystävyyskaupunkien lisäksi Tampereella on kaksi ystäväkaupunkia joiden kanssa Tampereen yhteistyö perustuu erilaisiin kehitysyhteistyöprojekteihin. Ystäväkaupungit ovat:

 

 

León, Nicaragua

 

León on maansa toiseksi suurin kaupunki, jossa on asukkaita 166 538. León on Nicaraguan koulutuksen pääkaupunki.

 

 

Mwanza, Tansania

 

Mwanza on suuri Victoria-järven rannalla sijaitseva satamakaupunki, jossa on asukkaita noin 800 000.

 

 

Ystävyyskaupunki- ja ystäväkaupunkitoiminta ovat olleet ”aikansa lapsia” ja se arvo tälle toiminnalle on tänä päivänä asetettava.

 

Pormestari Timo P. Niemisen kertoma juttu yhteistyön syvyydestä eli ”joulukorttien kirjoittelun aste” on mielestäni ihan sopiva!

Kannatan ystävyys- ja ystäväkaupunkitoiminnan jatkamista "joulutervehdysten lähettämisen" asteella!

 

 

-Esko Erkkilä-

PS. Kaupunkien perustietojen selvittelyssä on tukeuduttu www.tampere.fi -sivujen sisältöön.

Pelkään, että Tampereen kaupunkiseudun kuntien pakkoliitoshankkeessa käy kuten Viljakkalassa

Lauantai 11.1.2014 - -Esko Erkkilä-

On kokemuksen kautta koettuna ja tiedossa, että Ylöjärvellä kokoomuksen ja SDP:n kaupunginvaltuutetut yksissä tuumin ajoivat ratkaisevassa äänestyksessä Viljakkalan terveyspalvelut alas.

 

Sama tilanne on Eduskunnassa odotettavissa, jos ministeri Henna Virkkunen jääräpäisyyttään ajaa Tampereen kaupunkiseudun kehyskuntien mestaussuunnitelman siihen jamaan, että Kataisen-Urpilaisen hallitus antaa ns. kehyskuntien pakkoliittämistä merkitsevän hallituksen esityksen.

 

Viljakkalan terveyspalvelujen alasajossa Kokoomus ja SDP toimivat yksimielisesti vastoin laajaa kansalaismielipidettä ja veikkaan, että samoin tulee käymään Eduskunnan suuressa salissa, kun käsitellään kuntien pakkoliitossäädöksiä!

 

Kokoomuskansanedustajista erityisesti Kimmo Sasi (Tampere), Arto Satonen (Sastamala) ja Harri Jaskari (Tampere) ovat pontevasti kertoneet haluavansa muita vaihtoehtoja kuin Pirkkalan, Ylöjärven, Lempäälän, Kangasalan, Nokian ja Vesilahden pakkoliittäminen Tampereeseen.

 

Kuinkahan Sasin, Satosen ja Jaskarin pokka pitää äänestystilanteessa – uskaltavatko liittyä järkeviä äänestävien joukkoon!

 

 

*********

 

 

Eilen tulleen tiedon mukaan Henna Virkkunen olisi armahtamassa Vesilahden Tampereen ikeestä ja nyt hän on pakottamassa vain…

 

• Pirkkalaa
• Ylöjärveä
• Lempäälää
• Kangasalaa

 

ja

 

• Nokiaa…

 

…liittymään pakolla Tampereeseen!

 

 

Positiivisena näen lukuisten muiden kanssa sen, että nykyhallituksen aikana pakkoliitoksia ei ole mahdollista toteuttaa ja on varmaa, että Henna Virkkunen ei ole sen hallituksen kunta-asioista päättävä ministeri, joka toteuttaisi nykyisen hallituksen tahdon kuntien pakkoliitoksista.

 

Henna Virkkusen ja Kataisen-Urpilaisen hallituksen toiminta vastoin laajaa kansalaismielipidettä onkin nähtävä kiusantekona seuraavaa hallitusta ja sen työskentelyä kohtaan.

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kypsyvätkö kokoomuslaiset?

Perjantai 10.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomen Kuvalehti paljasti, että hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen piti julkistaa mm. Tampereen seudun kuntien pakkoliitossuunnitelmat jo ennen joulua.

 

Poliittisesti epämiellyttävän esityksen torppasivat kuitenkin SDP:n ja Kokoomuksen johto ”epäviisaana” ja ”huonon ajankohdan” vuoksi.

 

Keskustan tamperelainen kansanedustaja Mikko Alatalo paljasti Virkkusen Tamperetta ja sen ns. kehyskuntia koskevat suunnitelmat Tamperelainen –lehdessä 5.1.2014 julkaistussa kirjoituksessaan.

 

Nyt näyttää, että Alatalon tekemät paljastukset alkavat polttamaan Pirkanmaan kokoomuslaisia kansanedustajia.

 

 

**********

 

 

Muutamia poimintoja eilen aamupäivällä YLE Tampereen tavoittamien Pirkanmaan kokoomuslaisten kansanedustajien mietteistä:

 

Kimmo Sasi: ”Perustuslain kannalta mahdolliset pakkoliitokset ovat kuitenkin ongelmallisia.”

 

Arto Satonen: ”Paras ratkaisu asiaan löytyy alueen kuntien omalla yhteistyöllä. Pakko tuntuu erittäin kaukaiselta asialta.”

 

Myös Harri Jaskari vierastaa pakkoa. Hän on sitä mieltä, että palveluiden järjestämisestä pitää pystyä ratkaisemaan alueellisella tasolla.

 

Pauli Kiuru ei tässä vaiheessa halua kommentoida asiaa. Hän sanoo näin: ”En ole nähnyt lakiehdotusta, joten en tiedä mitä se tulee sisältämään. Käymme asiaa kokoomusryhmässä läpi istuntokauden alkaessa helmikuun alussa.”

 

Yle Tampere ei tavoittanut kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikman´a.

 

 

********

 

Odotan, että media selvittää lähipäivinä myös SDP:n pirkanmaalaisten kansanedustajien näkemykset ns. kehyskuntien pakkoliitoksista Tampereeseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tuoko sianlihan uusi laatumerkintä uuden elementin sianlihan tuotantotapojen arvostukseen?

Torstai 9.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Olemme viime päivinä saaneet nähdä lehdissä ilmoituksia, joiden otsikkona todetaan näin:

 

”Kohta sinä voit valita millaista possua kaupasta ostat”

 

Kyseessä on Lihateollisuusyhdistys ry:n vetämä hanke, jonka tavoitteena on saada grillikauden kynnyksellä eli 1.5.2014 kaupoissa myytäviin lihatuotteisiin merkintä sianlihantuotannossa käytetyistä alkutuotantotavoista.

 

Lihateollisuusyhdistykseen kuuluvat isot lihatalot eli Atria ja HK sekä yksityistä lihanjalostusteollisuutta edustava Lihakeskusliitto ry. Lihakeskusliiton suurimmat jäsenet ovat Snellman sekä Saarioinen. Näiden lisäksi Lihateollisuusyhdistys ry:n hallituksessa ovat edustettuina Elintarviketeollisuusliitto ry ja siellä istuu myös professori Eero Puolanne Helsingin Yliopistolta.

 

Kampanjan tavoitteena on, että kuluttajan ei jatkossa tarvitse miettiä vastuullisuutta kovin yksityiskohtaisesti. Kun hän valitsee hyllystä laatumerkityn lihan, hän tietää, että tietyt edellytykset täyttyvät: esimerkiksi lääkkeiden käyttö on minimoitu, salmonellaa ei ole ja terveydenhuoltoeläinlääkäri on käynyt tilalla 3–4 kertaa vuodessa.

 

Laatuluokituksessa ”Perustaso tuonti” merkitsee, että tiedetään teurastusmaa, eräkohtainen jäljitettävyys on kunnossa ja hormoneja ei ole kasvatuksessa käytetty.

 

Seuraava taso on ”Perustaso kotimainen” ja silloin em. seikkojen lisäksi tiedetään, että sioilta ei ole leikattu saparoita ja että sioilla on ollut enemmän kasvutilaa.

 

”Laatuvastuu” –luokka on korkein ja siinä on useita kohtia enemmän kuin kotimaisessa perustasossa. Laatuvastuu-luokka kuuluu kansallisen laatujärjestelmän piiriin.

 

 

**********

 

 

Nyt julkistettu sianlihan merkintäjärjestelmä on kannatettava.

 

Näen, että nyt saadaan kuluttajien tietoisuuteen mm. se, että kotimainen possu saa säilyttää saparonsa ja sitä ei leikata pois, kuten useimmissa sikatalousmaissa on tapana. Suomessa sianlihatuotannon olosuhteet ovat sellaiset, että kasvavilta sioilta ei tarvitse leikata saparoita.

 

 

 

************

Odotan mielenkiinnolla, että kuinka päivittäistavarakaupan jättiläiset S- sekä K-ryhmät suhtautuvat hankkeeseen.

 

Pientä orastavaa pilkahdusta parempaan suuntaan olen ollut havaitsevinani, sillä kaupan lihamainonnassa on viime aikoina entistä useammin näkynyt läimäkki, joka kertoo lihan olevan kotimaista!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Isi talttee Luuttia mallina"

Keskiviikko 8.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Hämeenkadun länsipäässä, Pyynikin kirkkopuistossa Pirkankadun ja Hämeenpuiston kulmauksessa sijaitsee kuvanveistäjä Väinö Rautalin´ n veistämä veistosryhmä ”Kevät”.

 

 

 

 

Veistosryhmä kuvaa neljää poikaa, jotka tanssivat käsi kädessä vesialtaan ympärillä.

Pojat ovat alastomia ja sen vuoksi onkin paikallaan, että veistosryhmä on näin talvisaikaan suojattu lasikuvulla. Lasisen talvisuojan pinnalla on taiteilija Sauli Iso-Lähteenmäen suunnittelemia koristekuvioita.

 

Kuvanveistäjä Väinö Rautalin syntyi 1891 ja kuoli 1943.

 

Veistosryhmä on paljastettu vuonna 1937 eli parisen vuotta ennen Talvisotaa.

 

Ennen Talvisotaa taiteilijoiden elämä oli tiukkaa, sillä määrärahat taiteen tukemiseen olivat ”kiven alla”.

 

Kuvanveistäjä Väinö Rautalin´n parivuotias Ruth-tytär oli isänsä mallina, kun tämän veisti poikafiguureja veistosryhmäänsä.

 

Ruth ei ilmiselvästi pitänyt roolistaan mallina, mutta vastuuntuntoisena lapsena jaksoi kuitenkin olla isänsä mallina.

 

Kerrotaan, että Ruth usein hieman protestoiden totesi: ”Isi talttee Luuttia mallina”.

 

Saamme kiittää ”Kevät” –veistoksesta maalitehtailija Rudolf Winteriä, jonka testamentin lahjoitusvaroilla veistosryhmä on saatu paikoilleen.

 

”Kevät” –veistosryhmä on helppo tavoittaa Tampereella, sillä se sijaitsee Hämeenkadun länsipäässä olevassa puistossa Hämeenpuiston ja Aleksanterin kirkon välissä!

 

 

-Esko Erkkilä-  

Mikko Alatalo: "Hallitus pakkoliittää Nokian, Ylöjärven, Lempäälän, Kangasalan, Vesilahden ja Pirkkalan"

Tiistai 7.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Palaan eiliseen juttuuni, joka käsitteli Kokoomuksen suunnitelmia ns. kehyskuntien pakkoliittämiseksi keskuskuntiin.

 

Puhun tänään kuitenkin ”suulla suuremmalla”, kun julkaisen kansanedustaja Mikko Alatalon Tamperelainen-lehden nettiversiossa eilen eli 6.1.2014 julkaistun kirjoituksen.

 

Alatalo kirjoittaa näin:

 

 

***********

 

 

”SDP:n ja Kokoomuksen johtajat lupasivat kaksissa vaaleissa 2011 ja 2012, että kuntien pakkoliitoksia ei tule.

 

Nyt kuitenkin ministeri Henna Virkkusella (kok) on kovat piipussa ja yhdeksän kaupunkiseudun pakkoliitoslaki on valmiina, kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk) kirjoittaa.

 

Lue kirjoitus täältä:

 

”Suomen Kuvalehden tietojen mukaan ministeri Virkkusen piti jo julkistaa kehyskuntien pakkoliitokset joulun alla. Poliittisesti epämiellyttävän esityksen torppasivat kuitenkin SDPn ja Kokoomuksen johto ’epäviisaana’ ja ’huonon ajankohdan’ vuoksi.

 

Osalla kokoomuksen kansanedustajista alkoi mitta täyttyä, koska he olisivat saaneet pakkoliitoslistan joululahjaksi ja joutuneet myös puolueidensa omien kuntapoliitikkojen rumputuleen. Listan julkistamisajankohtaa ovat hallituspuolueiden kansanedustajat jopa pitäneet ’ilkeämielisenä temppuna’.

 

Pakkoliitoslista tarkoittaa Pirkanmaalla sitä, että hallitus pakkoliittää Nokian, Ylöjärven, Lempäälän, Kangasalan, Vesilahden ja Pirkkalan Tampereeseen elleivät itse älyä liittyä.

 

Isäntäkuntana toimii Tampere, rengeiksi ja suurkaupungin lähiöiksi alistetaan kehyskunnat.

 

Hallituksen suunnitelmissa ovat myös Turun, Lahden, Jyväskylän ja viiden muun kaupunkiseudun pakkoliitokset. Sen sijaan pääkaupunkiseutu saa ratkaista liitoksensa omalla mallillaan. Se on ilmiselvästi poliittinen ratkaisu, koska Kokoomuksen valtakunnan kannatuksesta noin 40 prosenttia tulee metropoli-alueen kunnista, SDP:lläkin neljännes.

 

Tähän asti hallituspuolueiden kansanedustajat ovat vakuuttaneet, että pakkoliitoksia ei tule. Nyt he ovat havahtuneet, mitä pakkolaki todella tarkoittaa esimerkiksi juuri Pirkanmaalla. Lakiesitys on myrkkyä heille. Varmasti seuraavissa eduskuntavaaleissa ainakin kehyskuntien äänestäjät muistavat, ketkä kansanedustajat ovat lahdanneet heidän kotikuntansa. Mm. kehyskuntien tonttimaiden käyttö ja monet muut asiat ratkaistaan tämän jälkeen Tampereen valkoisessa talossa. Kyseessä on vallanriisto.

 

Suomen Keskusta ei hyväksy kuntien pakkoliitoksia. Sen sijaan me esitämme itsenäisiä kuntia ja niiden välistä yhteistyötä kotikunta-maakunta-mallilla. SOTE-asiat hoidettaisiin nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalta.

 

Kuntien ongelmat eivät ratkea kuntarajoja muuttamalla, vaan yhteistoimin ja tehostamisella. Sitä paitsi, ovatko yhdyskuntarakenne ja pendelöinti päteviä perusteita pakkoliitoksiin perustuslain kannalta? Voiko isäntäkuntamalli todella tulla voimaan, jos perustuslain mukaan kunnilla on itsemääräämisoikeus? Ja missä on yhdenvertaisuus, jos pääkaupunkiseutu saa jäädä pakkolain ulkopuolelle?

 

Hallitus on vankka ja kätyrlauma sankka, vaikka omissakin vastustetaan. Ministeri Virkkunen on vakuuttanut, että kuntien pakkoliitokset alkavat toden teolla, kun takaraja eli sote-laki plus kuusi kuukautta on kulunut umpeen.

 

Tänä vuonna siis näemme monen kotikunnan hautajaiset. Elämme mielenkiintoisia aikoja.

 

Nahkurin orsilla tavataan.”

 

 

*****************

 

On hyvä, että koko Pirkanmaan senaattori Mikko Alatalo selventää sen kuvion, johon Kokoomus on kuntaliitossotkuillaan ajamassa pirkanmaalaisten elämän!

 

 

-Esko Erkkilä-

Henna Virkkusen suunnitelmien selittämisessä on Pirkanmaan kokoomuksen kansanedustajilla, mutta myös demarikansanedustajilla melkoista haastetta!

Maanantai 6.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Hallinto- ja kuntaministeri, kokoomuksen Henna Virkkunen on aiheellisesti saanut ”tyyppimerkinnäkseen”…

 

…Robotti-Henna,…

 

 

…sillä niin tunteettomasti ja kylmästi hän puolustaa järjettömiä kuntaliitossuunnitelmiaan.

 

 

Lempinimikysymyksessä viittaan mm. ””Saara Koskinen”, www.123kotisivu.fi/SaaraKoo” kirjoitukseen, jossa perustellaan Virkkusen lempinimeä.

 

 

 

Suomen Kuvalehti paljasti Henna Virkkusen suunnitelmat 4.1.2014, kun se toimittaja Eeva-Liisa Hynysen kirjoittamassa jutussa kertoi, että Virkkusen piti paljastaa ns. kehyskuntien pakkoliitoksia koskevat lakilinjaukset jo joulun alla.

 

Tampereen seudulla Robotti-Hennan suunnitelmat merkitsisivät, että Pirkkala, Lempäälä, Kangasala, Nokia, Vesilahti ja Ylöjärvi liitettäisiin Tampereeseen.

 

Suomen Kuvalehti kertoi, että päähallituspuolueet Kokoomus ja SDP estivät Virkkusen suunnitelmien julkitulon ennen joulua.

 

 

On varmaa, että…

 

…Kokoomuksen…

 

• Harri Jaskarilla
• Pauli Kiurulla
• Kimmo Sasilla
• Arto Satosella

 

ja

 

• Sofia Vikmanilla…

 

 

…riittää selittämistä puoluetoverinsa suunnitelmissa.

 

Helpolla eivät pääse myöskään SDP:n pirkanmaalaiset kansanedustajat eli…

 

 

• Jukka Gustafsson
• Saara karhu
• Hanna Tainio

 

ja

 

• Pia Viitanen…

 

 

…kun yrittävät parhain päin selitellä, että miksi taloutensa hyvin hoitaneet Tampereen naapurikunnat pitäisi liittää tehottomasta toiminnastaan tunnetuksi tiedettyyn Tampereeseen!

 

Samanlainen tilanne Kokoomuksen sekä SDP:n kansanedustajilla on Turun, Porin, Vaasan, Jyväkylän, Lahden, Kuopion sekä Joensuun alueilla.

 

Lähiviikkojen ja lähikuukausien kysymys on, että riittääkö Kokoomuksen ja SDP:n kansanedustajien pinna ja moraali kannattamaan Henna Virkkusen kuntaliitossuunnitelmia.

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko lehtikuusimetsän istuttaminen panostamista tulevaisuuteen?

Sunnuntai 5.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Pietari Suuri oli Venäjän hallitsijana 1682 – 1725, aluksi tsaarina ja myöhemmin keisarina.

 

Pietari Suuren eräs aikaansaannoksista oli, että hän loi Venäjälle sotakykyisen laivaston.

 

Keisarina Pietari Suuri oli kaukokatseinen, sillä hänen päätöksellään Raivolaan istutettiin lehtikuusimetsä. Lehtikuusimetsän tarkoituksena oli kasvattaa säänkestävää puutavaraa laivanrakennuksen tarpeisiin.

 

Olen käynyt Raivolan lehtikuusimetsässä, jossa jopa 50 metrin korkeuteen yltävät lehtikuuset kasvavat.

 

Pietari Suuren kaukokatseisuus ei kaikesta huolimatta yltänyt tarpeeksi pitkälle, sillä teräs syrjäytti puun laivanrakennuksen tarveaineena.

 

 

*************

 

 

Emme poikieni kanssa tavoitelleet Pietari Suuren kaukokatseisuutta, kun viitisentoista vuotta sitten päätimme istuttaa maillemme pariinkin kohtaan lehtikuusimetsikön. Istutimme lehtikuuset pienehköille alueille, joilla jouduimme metsänhoidollisista syistä tekemään kuusikon päätehakkuun.

 

 

 

 

 

Lehtikuuset ovat viidessätoista vuodessa kasvaneet hyvin. On annettava tunnustus muille maatalousyhtymämme omistajille, sillä lehtikuusitaimikon hoitotöistä on huolehdittu.

 

 

 

 

 

Lehtikuusitaimikkoon kasvaa hyvin helposti koivuja ja ne on pidettävä kurissa, jotta koivut eivät vahingoita lehtikuusia.

 

 

 

 

Lehtikuusitaimikon vihollisia ovat hirvet, mutta meidän lehtikuusikkomme ovat taimikkovaiheessa säästyneet hirvivahingoilta. Nyt hirvet eivät enää pysty olemaan uhkana.

 

 

 

Miksi päädyimme istuttamaan lehtikuusia?

 

 

Lehtikuusikkomme ovat pieniä, sillä niihin on istutettu ainoastaan vajaat parituhatta lehtikuusentainta.

 

Pähkäilimme, että lähivuosikymmeninä tullaan ympäristösyistä kieltämään kaikkinaiset puutavaran lahonsuojausmenetelmät ja kun lehtikuusi on lahonkestävä puulaji, niin päädyimme istuttamaan lehtikuusta.

 

Tiesimme lehtikuusentaimien herkullisuuden hirville, mutta emme antaneet sen vaikuttaa puulajivalintaamme.

Kun nyt tutkailee lehtikuuseen liittyviä käyttötarkoituksia, on mukava havaita, että sillä näyttäisi olevan monipuolista kysyntää.

 

 

Kokemuksemme lehtikuusenviljelystä ovat ensimmäisen viidentoista vuoden kokemuksella positiiviset ja uskallan suositella lehtikuusen valitsemista istutettavaksi puulajiksi muillekin.

 

Lehtikuusimetsistämme ei ole tarkoitus luoda mitään ”Välimäen lehtikuusikkoa”, mutta kieltämättä lehtikuusimetsikkö on ulkonäöltään hieman erikoinen!  Merkkituote siis!

 

 

-Esko Erkkilä-