Nettiäänestäjät: Juha Sipilä voitti Soinin ja Kataisen!

Keskiviikko 13.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnassa käytiin eilen mielenkiintoinen keskustelu oppositiojohtajien ja pääministeri Kataisen kesken.

 

Aiheena oli hallituksen toimintapolitiikka.

 

Väittelyn voittaja ratkaistiin asiakysymysten perusteella ja Yle Uutiset antoi kuulijoiden sekä katselijoiden ratkaista väittelyn voittajan.

 

Äänestykseen vastasi lähes 26.000 kansalaista eli otos kertoo luotettavasti kansalaismielipiteen.

 

 

 

Äänestykseen osallistuneiden mukaan väittelyn voittaja oli Keskustan Juha Sipilä. Hän sai 37 prosenttia annetuista äänistä.

 

 

 

Toiseksi sijoittui perussuomalaisten Timo Soini, joka sai 33 prosenttia äänistä.

 

 

 

Hännänhuippuna oli pääministeri Jyrki Katainen, joka sai 30 prosenttia äänistä.

 

 

Seurasin väittelyn televisiosta ja huomasin, että perussuomalaisten Timo Soini ajautui väittelyssä täysin statistin osaan – eväät eivät riittäneet. Soini halusi tässäkin keskustelussa omia pellen roolin ja se hänelle omasta pyynnöstään suotakoon.

 

Pääministeri Kataiselle oli haamukirjoittaja väsännyt mahtipontisen puheen, mutta sen esittämisessä Kataiselta puuttui se tausta, joka muiden kirjoittaman puheen esittämisessä on tavanomaista. Kannettu vesi ei kaivossa pysy!

 

Puheenjohtaja Juha Sipilä pystyi elämään tilanteen mukaan ja hän hallitsi väittelyn kuluessa muuttuneet asetelmat – myös kuulijat huomasivat tämän, sillä Sipilän voitto nettiäänestyksessä oli yllättävän selvä.

Mielelläni annan tunnustuksen...

 

...puhemies Eero Heinäluomalle,...

...jonka johdolla suomalaisille annettiin katseltavaksi näytelmä, joka ei todellakaan ole kunniaksi nykyhallitukselle ja sen pääministerille.

 

 

-Esko Erkkilä-

Meni vanhan jankkaamiseksi!

Tiistai 12.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen apulaispormestarit Pekka Salmi ja Leena Kostiainen ovat selkeästi ilmoittaneet, että Tavase-hankkeelle laitetaan jenka päähän.

 

Apulaispormestareiden sanomisella on painoarvoa, sillä Kostiainen on kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja ja Salmi puolestaan SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja.

 

Juridista päätöstä Tavasen kuoppaamisesta Tampereen osalta ei vielä ole, mutta me järki-tavaselaiset luotamme Salmen ja Kostiaisen linjauksiin.

 

Valkeakoski, Akaa sekä Kangasala ovat jo aikaisemmin heittäneet hyvästit Tavaselle.

 

Valkeakosken, Akaan ja Kangasalan valtuustopäätösten sekä Tampereen kahden apulaispormestarin linjausten jälkeen tuntuu kummalliselta, että Tavasen toimitusjohtaja vielä eilen Aamulehdessä jankkasi vanhaa virttään Tavasen muka tarpeellisuudesta.

 

Toimitusjohtajan väitteet olivat sitä vanhaa ja paikkansapitämätöntä jargonia, jota olemme häneltä kuulleet aiemminkin.

Tosiasioita toimitusjohtajan lausumat karttoivat kuin ruttoa.

 

Toimitusjohtajalta on kateissa liike-elämän yksi keskeisistä lainalaisuuksista; omistajat päättävät ja toimitusjohtaja toteuttaa.

 

Ei siinä pullikoimiset auta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pärnun Museossa voi tehdä aikamatkan 11.000 vuoden taakse

Maanantai 11.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Pärnun Museo sijaitsee lähes keskikaupungilla Aida 3:ssa ja se on rakennettu vanhaan viljamakasiiniin.

Tutustuimme museoon taannoisella Pärnun kylpylämatkallamme.

 

Museon pysyvä näyttely ”11 000 vuotta historiaa – Elämyksiä entisiltä ajoilta” ulottuu kivikaudesta nykypäivään. Se välittää tunnelmia menneiltä ajoilta meidän päiviimme saakka.

 

 

Museon aulassa sijaitsee tsaarinaikainen kassakaappi, joka on valmistettu 1900 -luvun alussa. 

Kassakaapin oven sisäpuolelle on kuvattuna Venäjän keisarikunnan kaksipäinen kotka.

Kassakaapin omistaja oli asianajaja Jaan Leesment, joka toimi sittemmin Pärnun kaupunginjohtajana vuosina 1917 – 1919.

 

 

Museokierroksen alkupuolen piristyksiä ovat täytetyt eläimet.

 

 

  

Karhu…

 

 

 

…hylje…

 

 

 

…saksanhirvi (?)…

 

 

 

…ja metsäsika ovat saaneet paikkansa museovieraiden ihailtavina.

 

 

 

Pärnu on ollut suosittu kylpyläkaupunki jo kauan. 

Museossa on runsaasti valokuva- ja elokuva-aineistoa Pärnusta kylpyläkaupunkina 1800- ja 1900 –luvuilla.

Rantatuoli esittelee rantakalusteiden muotia 1900 – luvun alkupuoliskolta.

 

 

 

Viron synkkää miehitysjaksoa esitellään osastolla, joka keskittyy vuosien 1940 ja 1990 väliseen aikaan.

 

 

 

Virolaisten kyyditykset Siperiaan koskivat myös Pärnua. Kyyditysvaunun synkkä tunnelma kuvastuu hyvin, kun kyyditysvaunun pienistä ikkunanräppänöistä vilahtelee ohikiitäviä maisemia.

 

 

 

Salamavalon avulla kyyditysvaunusta otettu kuva paljastaa, että kyydittävinä olivat naiset, lapset ja vanhukset.

 

 

 

Neuvostomiehityksen aikana Virossa oli toteltava sirpin ja vasaran komentoa.

 

 

 

Eräs tekninen seikka Pärnun museossa miellytti erityisesti ja se oli se, että liikuntarajoitteiset oli museossa huomioitu hyvin. 

Museo toimii useassa kerroksessa, mutta liikuntarajoitteiset pääsevät vaivattomasti kaikkiin kerroksiin pienoishissin avulla!

Toinen "erikoisseikka" Pärnun Museolla on se, että museo on aktiivinen toimija facebookissa!

 

 

Pärnun Museo on eräs kohde, johon suosittelen Pärnuun saapuvia kylpylävieraita tutustumaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mikä lasinen esine?

Sunnuntai 10.2.2013 - -Esko Erkkilä-

 

Lydia Koidulan museossa Pärnussa on esillä tämä lasinen esine.

 

Tiedätkö mikä se on?

 

************* 

 

 Lydia Koidula oli  1843 – 1886 elänyt virolainen kirjailija ja Viron kansallisrunoilija.

 

 

 

 

Koidula syntyi Pärnussa ja sen vuoksi siellä sijaitsee Lydia Koidulan museo. 

Museo sijaitsee Pärnu-joen toisella puolella kuin kylpylät ja sen vuoksi museo ei pysty kertomaan suurista kävijämääristä.

Museon osoite on Jannseni 37.

Poikkesimme työkaverini kanssa museossa tammikuun 25. päivänä ja vieraskirjan mukaan olin tänä vuonna museon 13. vierailija!

 

 

 

Museoon saapuessaan vieras tulee ensiksi luokkahuoneeseen, jossa Pärnun Ulejoen lapset aloittivat koulutyönsä uutuuttaankiiltävillä koulunpenkeillä vuonna 1850. Opettajana lapsilla oli silloin seitsenvuotiaan Lydian isä J. V. Jannsen.

 

 

 

Luokassa on yhä edelleen opettajanpönttö ja kokeilin, että millaiselta tuntuu olla kansankynttilä.

 

 

 

Luokan opetusvälineisiin kuuluu suuremman kokoinen helmitaulu.

 

 

Luokkahuoneen sivuhuoneessa esitetään Pärnu Postimees –lehden toimitushuone, jossa Lydia Koidulan isä J. V. Jannsen päätoimitti lehteä.

 

 

 

Jannsenin perheen ruokailuhuone antaa kuvan perheen elämänmenon arjesta.

Huomaathan jutun ensimmäisessä kuvassa olevan lasiesineen?

 

 

 

Lydia Koidulan voimanvuosina hänestä tehty kipsiveistos kertoo pelottomasta ja ylväästä kansallisrunoilijasta.

Nämä piirteet ovat meille kaikille tulleet tutuiksi Viron sadan kruunun setelistä!

 

 

 

Lydia Koidula joutui miehensä työn vuoksi muuttamaan Kronstadiin.

Koidulan viimeiset vuodet kuluivat syöpään sairastumisen jälkeen Kronstadissa ja museon perimmäisen huoneen kalustus sekä runoilijan sairashuoneen raskas tunnelma kuvastavat lahjakkaan runoilijan viimeisiä vuosia.

 

 

**********

 

Niin se kysymys lasisen esineen käyttötarkoituksesta:

 

Lasiesine on kärpäsenpyydys.

 

Kärpänen pääsee lasiesineen alle, sillä esineen jalat pitävät ”maljaa” sopivasti koholla pöydän pinnasta.

 

Kärpänen pääsee esineen sisälle, mutta sen on jokseenkin mahdoton päästä sieltä pois, sillä pyydyksen muotoilu tekee poispääsyn mahdottomaksi.

 

Tiedän kokemuksesta, että näitä lasisia kärpäsenpyydyksiä on myös Suomessa - jos onnistaa, niin ehkä sellaisen voi hankkia joltain kirpputorilta! Olisikohan niitä virolaisilla kirpputoreilla?

 

 

*********

 

 

Olen nyt tutustunut Lydia Koidulan Pärnussa sijaitsevaan museoon kahdesti ja suosittelen siellä käymistä kaikille Pärnussa kylpylälomaa viettäville suomalaisille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Isän ja tyttären patsaat samassa kaupungissa

Lauantai 9.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Lienee harvinaista, että isällä ja tyttärellä on molemmilla erilliset muistopatsaat. Vielä harvinaisempaa on se, jos patsaat sijaitsevat samassa kaupungissa.

 

Pärnussa näin on, sillä isän eli Johann Valdemar Jannsen´n patsas ja tyttären Lydia Koidulan patsaat sijaitsevat kaupungissa.

 

 

 

Johann Voldemar Jannsen´n patsas sijaitsee Pärnussa Rüütli-kadun varrella. 

Johann Jannsen oli virolainen runoilija ja lehtimies joka eli 1819 – 1890. 

Jannsen perusti Pärnu Postimees –lehden ja sillä oli merkittävä vaikutus Viron kansallistunteen vahvistamisessa.

 

 

 

Sanotaan, että Johann Jannsen´n patsaan kirjaa kosketellessa koskettelijan tietomäärä kasvaa ja tässä näkyy, että pyrin kasvattamaan tietomäärääni!

 

 

 

Johann Voldemar Jannsen´n tytär Lydia Jannsen – myöhemmin Lydia Koidula – kohosi merkittäväksi henkilöksi Virossa. 

Lydia Koidulan patsas sijaitsee Koidula-puistossa Pärnussa. 

Lydia Koidulasta (1843 – 1886) kehittyi Viron kansallisrunoilija ja…

 

 

 

…hänet ehdittiin ikuistamaan ensimmäisenä ja ainoana naisena Viron ”sada krooni” seteliin.

 

Vuonna 1871 Lydia Koidula matkusti Suomeen ja tapasi tällä matkallaan mm. J.V. Snellmanin, Elias Lönnrotin sekä Yrjö Koskisen.

 

Johann Voldemar Jannsen ja hänen tyttärensä Lydia Koidula ovat henkilöitä, joiden muistopatsaisiin kannattaa Pärnussa käydessä tutustua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Beethoven-konsertti Pärnun konserttitalossa oli elämys

Perjantai 8.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Harrastimme tuttavapariskunnan kanssa musiikkikulttuuria, kun tammikuun lopulla sisällytimme Pärnun kylpyläviikon ohjelmaamme käynnin Beethoven-konsertissa Pärnun hienossa konserttitalossa.

 

 

 

Pärnun konserttitalo (Pärnu kontserdimaja) sijaitsee kaupungin keskustassa lähellä Port Arthur –tavarataloja ja linja-autoasemaa. 

Vuonna 2005 Pärnun konserttitalo oli vaarassa joutua keskikaupungin sijainnistaan huolimatta tulvan uhriksi. Merenpinnan taso kohosi silloin Pärnussä 2,95 metriä ja vesi oli neljää senttiä vaille konserttitalon kynnyksiä!

Uskomatonta!

 

 

 

Konsertissa ei luonnollisesti voinut kuvata, joten nyt joudumme kuvien osalta tyytymään konserttijulisteisiin…

 

 

 

…sekä konserttitalon lämpiössä pyörineeseen kuvaruutumainokseen.

 

 

Kyseessä oli teemaltaan perhekonsertti – Kultainen klassikko - ja ohjelma koostui seuraavista teoksista:

• Beethovenin ”Konsertti viululle, sellolle ja pianolle C-duuri op. 56 (Kolmikkontsert)”…

• …ja väliajan jälkeen Beethovenin ”Sinfonia nro. 7 A-duuri, op. 92”.

 

Konsertin järjesti Viron Konsertti ja kyseessä oli kolmen erillisen konsertin ensimmäinen esiintyminen, sillä seuraavana päivänä sama konsertti oli nautittavissa Tallinnassa Estonia konserttisalissa ja sitä seuraavana iltana vielä Jöhvin konserttitalossa.

 

Pärnun kaupunginorkesterissa oli mukana kaikkiaan 35 soittajaa – osa heistä oli orkesterin vahvistuksia Tallinnasta.

 

Konserttiliput maksoivat 5,00 euroa henkilöltä ja siihen hintaan sai myös narikkapalvelun.

 

Varasimme ennen konserttia väliaikatarjoilun ja se olikin hieman haastava juttu.

 

Kaikki kuitenkin sujui hienosti sen jälkeen, kun löysimme väliaikaa tarkoittavan vironkielisen sanan ”vaheaeg”.

 

Varasimme vaheaeg-tarjoiluksi kolme caputsinoa, yhden teen, kolme isoa valkosuklaalla päällystettyä leivosta, kolme Hennessy-konjakkia sekä yhden kermaliköörin.

Tilatut ja maksetut tarjoilut odottivat meitä vaheaeg´lla ”ykkös-pöydässä” ja ne maksoivat yhteensä 24 euroa – ei paha hinta!

 

Hieman ihmetytti, että n. neljänsadan konserttivieraan joukosta vain me neljän hengen seurueena olimme varanneet etukäteen väliaikatarjoilun.

 

Varsinainen konsertti oli otsikkoa lainaten elämys.

 

Kolmekymmentäviisi-jäsenisen orkesterin solisteina toimivat;

 

• Arvo Leibur, viulu
• Henry-David Varema, sello
• Jüri Alperten, piano

 

Jüri Alperten toimi myös orkesterin kapellimestarina.

 

Yhden euron maksaneesta konsertin monipuolisesta ja 12-sivuisesta ohjelmalehdestä ilmeni, että konsertin solistit olivat varsin paljon maailmaa nähneitä musiikkitaiteilijoita - taitaapa heidän toimestaan virolainen musiikkitaitelija olla esiintynyt kaikilla maailman mantereilla!

 

Mielenkiintoista, että viulutaiteilija Arvo Leibur on työskennellyt mm. Kuopion konservatoriossa.

 

 

 

Konsertin jälkeen kipaisin konserttitalon toiseen kerrokseen ja otin tämän kuvan.

 

 

 

Konserttisaliin mahtuu 800 – 900 kuuntelijaa ja kertoivatpa lipunmyyjät, että oikein kun tiukkaan ihmiset laittautuvat, niin tuhat ihmistä mahtuu kuuntelemaan musiikkia.

 

 

Kannustan, että Pärnun lomaviikon aikana kannattaa käydä nauttimassa Pärnun konserttitalon tarjonnasta – voin vakuuttaa, että kokemus on hieno ja todeta, että se ei tee suurta lovea matkakassaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

M/S Viking Grace on suomalaisen laivanrakennuksen hieno taidonnäyte

Torstai 7.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain tutustua STX Finland Oy:n Pernon telakalla Turussa valmistettuun M/S Viking Grace-laivaan Eläkeliiton Pirkanmaan piirin luottamushenkilöille järjestämällä koulutusristeilyllä helmikuun 4. – 5. päivinä.

 

M/S Viking Grace on suomalaisen laivanrakennuksen huipputuote, josta me suomalaiset voimme olla ylpeitä.

 

Gracesta voivat olla ylpeitä myös turkulaiset ja kiitollisia Viking Line Abp:n varustamokonsernille, kun Grace aloitti liikenteen Turku-Ahvenanmaa-Tukholma –linjalla.

 

 

Viking Gracen rakentamisaikainen projektinumero oli NB 1376 ja se ilmenee mm. laivan sisätiloissa sijaitsevassa ”tyyppi-informaatiossa”. Samaisesta informaatiosta selviää myös se, että laiva on otettu liikenteeseen vuonna 2013.

 

 

 

M/S Viking Grace on niin suuri alus, että sen saaminen tavalliseen amatöörikuvaan on melkein mahdotonta ja sen vuoksi tyydynkin tässä jutussa kuvaan, joka meille esiteltiin laivan esittelytilaisuudessa.

 

 

Viking Grasen matkustajahytit ovat tasoltaan samaa luokkaa kuin yleensä risteilyaluksilla.

 

Eräs extra on se, että jokaisessa hytissä oleva televisio on kuvantoisto-ominaisuuksiltaan korkealuokkainen ja kooltaan suuriruutuinen. Kokonaan toinen kysymys on se, että milloin televisiota ehtii Grace-risteilyllä tuijottamaan!

 

Shoppin Word´n sanotaan Gracella olevan pinta-alaltaan maailman suurin kelluva tax-free –myymälä. Pinta-alaa myymälässä on 1.600 neliömetriä eli lähes viidenneshehtaari!

 

Tax-free –myymälässä tarjolla olevat tuotteet ovat tunnettuja maailmanmerkkejä ja on selvää, että hinnaltaan halpaluokan tuotteita Gracelta on turha etsiä. Myymälä on väljästi toteutettu ja sen vuoksi ostamiseen yllyttävä.

 

Gracen laatutasosta kertoo se, että ravintoloissa porsliiniastiat ovat Villeroy & Boch –laatua.

 

Viking Gracen erikoisuus on SPA-osasto ja sen erikoisuutena on lumiluola. Esittelijämme kertoi, että Viking uskoo erityisesti lumiluolan kiinnostavan ulkomaisia risteilyvieraita. Me emme poikenneet Spa-osastolla.

 

 

 

Vogue club–nightglub &  lounge on paikka, jossa tapahtuu varhaistunneille saakka. 

Tutustumismatkamme aikana tässä kaksikerroksisessa yökerhossa esiintyi Anne Mattila.

 

 

Viking Gracella on valoja, musiikkia ja tuoksuja käytetty siten, että tiloja voidaan käyttää joustavasti ja monipuolisesti vuorokauden eri aikoina. Saman tilan pystyy kokemaan erilaisena riippuen siitä, että mikä on kellonaika!

 

 

 

Laivalla ei ole monilta Itämeren laivoilta tuttua keskiaulaa eli ostoskatua, vaan Gracella kulkuvirrat on kanavoitu kansien reunoille. 

Kansien reunoille sijoitetuilta ”kulkuterasseilta” on hienot näkymät Turun, Ahvenanmaan ja Tukholman saaristoihin.

 

 

 

Näkymät halkaisijaltaan puolitoistametrisistä ”kulkuverannan” pyöreistä ikkunoista ovat varmaan kesäaikaan kerrassaan mahtavat!

 

 

 

Myös pikkuväki on huomioitu Gracen ohjelmatarjonnassa,…

 

 

 

…sillä mm. Ville-jänis esiintyi yhdessä lasten kanssa.

 

M/S Viking Grace täytyy kokea ja sen vuoksi suosittelenkin siihen tutustumista hetimmiten!

 

-Esko Erkkilä-

"Päätöksenteko on vaikeaa - puheita on kyllä kuultu"

Keskiviikko 6.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Lainasin tämän jutun otsikoksi Aamulehden päätoimittajan Jorma Pokkisen sanoman, kun hän tenttasi Tampereen pormestarilta, apulaispormestareilta sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtajalta kultakin yhtä asiaa, joista seuraavan neljän vuoden aikana Tampereella voisi tinkiä.

 

Näin arvovaltainen porukka oli yleisön nähtävissä ja kuultavissa Aamulehden järjestämässä yleisötilaisuudessa tammikuun 30. päivänä Aamulehden auditoriossa.

 

 

 

Pokkisen prässääminen tuotti vihdoin tulosta ja kateederilla ollut joukko sai vihdoin aikaiseksi tämän listan. 

Toimeentulon maksatus ja velkaneuvonnan poistaminen kunnan tehtävistä saivat yleisöäänestyksessä suurimman suosion eli auditorioyleisö olisi poistamassa ne tehtävät kunnilta.

 

 

************

 

 

Pikaraitiotiekeskustelu on Tampereella käynyt ylikierroksilla jo pitkän aikaa ja niin se kävi myös tässä tilaisuudessa.

 

On paikallaan heti todeta, että keskustelu pyöri täysin vikaraiteella – ainakin pikaraitiotien kustannusten osalta!

 

Pikaraitiotien aiheuttamista kustannuksista puhumaan päässeellä joukolla ei ollut realistista kuvaa.

 

Pohjat veti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin, joka arvioi pikaraitiotien hinnaksi 150 M€. Päätoimittaja Pokkinen tivasi ehdotonta kipurajaa ja siihen Marin latasi 180 M€!

 

Apulaispormestari Mikko Aaltonen liikkui samoilla maisemilla, sillä hänen mielestään kipuraja olisi 190 M€.

 

Muut ”raadin” jäsenet olivat viisaampia ja ilmeisesti myös realisteja, sillä he eivät ryhtyneet arvailemaan kustannusarviota ja vielä vähemmän kipurajoja.

 

Olen kuunnellut asiantuntijoita ja heidän kustannusarvionsa liikkuvat tasolla minimi 500 miljoonaa euroa ja todennäköisesti tasolla 700 M€.

 

Uudet päättäjämme ovat pikaraitiotien kustannusten arvioinnissa siis täysiä noviiseja!

 

Sadallaviidelläkymmenellä miljoonalla saatetaan saada pätkä kiskoja maisemaan, mutta yksi suora linja pisteestä A pisteeseen B ei vielä ole sellainen pikaraitiotie, joka ansaitsisi pikaraitiotien arvon.

Raitiotieverkon pitää polveilla ainakin jonkin verran eri puolilla kaupunkia – tynkäpätkästä on turha haaveilla. Uudet asuinalueet on liitettävä pikaraitiotieverkon vaikutuspiiriin.

 

Oleellista on, että raideverkon on palveltava myös Pirkkalan lentoasemaa ja lähikuntien kuntakeskuksia.

 

Kiskojen lisäksi tarvitaan vaunuja, tarvitaan varikkoja ja tarvitaan henkilökuntaa raitiovaunujen kuljettamiseen.

 

Pelkään, että Tampereen ja Turun pikaraitiotiehankkeista tulee erilaisille konsulteille todelliset kultakaivokset. Merkkejä tästä on jo nyt olemassa.

 

Tampereella tarvitaan seuraavien vuosien aikana luottamushenkilöiltä todellista lujuutta, jotta virkahenkilöiden hyvät kaverit eivät konsultinviitassaan pääse perusteellisesti jymäyttämään päättäjiä ja sitä kautta lystin maksajia, tamperelaisia veronmaksajia.

 

Onko Tampereen pikaraitiotiehankkeesta tulossa uusi Tavase - mutta mammuttikokoisena?

Kysyn vaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tavasen tarina on päättymässä!

Tiistai 5.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden auditorioon Tampereen Siperiaan kokoontunut salintäysi yleisö kuuli viime keskiviikkona tammikuun 30. päivänä ilouutisen – Tavase-hanke pannaan jäihin!

 

Kyseessä oli Aamulehden järjestämä tilaisuus, jonka teemana oli;

 

Päättäjät vaihtuvat – muuttuuko mikään?

 

Kateederilla olivat

 

 

 

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok)

 

 

 

Lasten ja nuorten palvelujen apulaispormestari Leena Kostiainen (kok)

 

 

  

Yhdyskuntapalveluiden apulaispormestari Pekka Salmi (sdp)

 

 

 

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen  apulaispormestari Mikko Aaltonen (vasemmistoliitto) (kuvassa Pekka Salmen vieressä oikealla).

 

 

Osaamis- ja elinkeinopalvelujen sekä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (vihr) ja hänen vierellään Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin (sdp)

 

 

Yleisötilaisuuden ehdoton tähtihetki oli, kun apulaispormestari Pekka Salmi totesi, että Tavase Oy:n lupaprosessi viedään loppuun ja sitten hanke haudataan.

 

Salmi totesi, että hankkeeseen on palanut tamperelaisten veronmaksajien rahoja nyt 5 miljoonaa euroa.

 

Viisi miljoonaa euroa on totta, sillä koko hankkeeseen on nyt kulunut rahaa hieman yli 7 miljoonaa, mutta kun Tampereen omistusosuus Tavasesta on ”vain” 69,9 %, niin Tampere on maksanut täysin turhasta Salmen kertoman 5 M€!

 

Apulaispormestari Leena Kostiainen vahvisti yks´kantaan, että lupa haetaan ja sitten seis!

 

Koska Kostiainen ja Salmi ovat valtuustoryhmiensä puheenjohtajia he varmaan hoitavat, että Tavase pystytään lopettamaan.

 

Tavase-hanke on ehkä aikanaan tuntunut järkevältä, mutta mm. Näsijärven puhdistuminen, vedenkulutuksen väheneminen, ympäristöseikkojen huomiointi sekä ennen kaikkea taloudelliset seikat ovat saaneet aikaan sen, että hanke on tullut tarpeettomaksi. Myös se, että sadetusalueet sijoittuisivat Pälkäneen keskustan tuntumaan, ovat olleet vaikuttamassa, että hanke ei ole ollut enää vuosikausiin järkevä.

 

Tavasen lopettamisella on hyvät edellytykset parantaa Tampereen seudun kuntien yhteistoimintaa.

 

Tampereen suorittama lopetuspäätös poistaa ainakin osan siitä isoveli-asenteesta – suorastaan öykkäri-asenteesta – joka Tamperetta hallitsevilla eritoten virkahenkilöillä on ollut seutukunnan muita kuntia kohtaan.

 

Olen vuosikaudet ollut Tavasen tinkimätön vastustaja.

En ole vastustanut Tavasea vastustamisen vuoksi vaan sen vuoksi, että olen perehtynyt asioihin.

 

Tavase-prosessiin on liittynyt niin monia käsittämättömyyksiä, että niitä pitäisi pystyä hyödyntämään, jotta emme tulevissa naapurikuntia koskevissa hankkeissa sortuisi samoihin virheisiin.

 

Yritän joskus palata ainakin joihinkin Tavasen sivujuonteisiin.

 

Nyt on aika hetkeksi huoahtaa sekä todeta, että työ on saatu tehtyä ja Tavase on tulossa kuopatuksi!

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä politiikka- ja toimintapäiviltä sekä Keskusta-risteilyltä Tallinnaan!

Maanantai 4.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskusta järjesti politiikka- ja toimintapäivät Helsingissä ja niiden jälkeen risteilyn Tallinaan 2. – 3.2.2013.

 

Olin mukana ”maatapahtumassa” ja myös risteilyllä.

 

Maatapahtumat toteutettiin Keskustan historiaan kiinteästi liittyvällä Ostrobotnialla sekä sen vieressä sijaitsevalla Helsingin kaupungin ruotsinkielisellä työväenopistolla eli Arbiksella.

 

Tunnelma kaikissa tapahtumissa oli rento ja tulevaisuudenuskoinen. Kaikesta aisti, että Keskustalla on nyt tekemisen meininki.

 

Ohjelmaa oli runsaasti ja kun monet ohjelmaosiot tapahtuivat samanaikaisesti, oli ongelmia valita itselle mielenkiintoisin tapahtuma.

 

Me tamperelaiset teimme tiettyä jakoa, jotta ainakin joku meistä pystyi olemaan läsnä tärkeimmissä tapahtumissa.

 

Tämä oli jo toinen politiikka- ja toimintapäivätapahtuma jolle pääsin osallistumaan. Keskustan politiikkaristeilyille olen kuluneen neljän vuoden aikana voinut osallistua kaikille!

 

Politiikka- ja toimintapäivien annista riittäisi juttua moniksi päiviksi, mutta tänään pelkistän tunnelmat kahteen toteamukseen.

 

• Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen tiivisti, että kokoomus syyllistää nyt ihmisiä ja toitottaa, että älkää vain oleskelko.

 

• Eurovaaleihin ilmoittautunut Timo Kaunisto puolestaan totesi puheenjohtaja Juha Sipilän esiintymisestä, että Sipilä ei puhunut paperista vaan sydämestä!

 

 

Me tamperelaiset liikuimme ahkerasti väen joukossa ja loimme monia uusia kontakteja Keskustan johtohenkilöihin. Uskon, että nämä kahden päivän aikana luodut kontaktit ja henkilökohtaiset jutustelut merkitsevät jatkossa Keskusta-päättäjien tilaisuuksia Tampereella.

 

Tässä malliksi pari valokuvaa Tampereen Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Hanhilahden keskusteluista...

 

 

 

…kansanedustaja Simo Rungrenin…

 

 

 

…ja puheenjohtaja Juha Sipilän kanssa.

 

 

Pysäytin Rungrenin ja Sipilän luoksemme ja pyysin heitä keskusteluihin pienen tamperelaisryhmämme kanssa.

Saimme molemmissa keskusteluissa uutta tietoa ja pystyimme välittämään Rungrenille sekä Sipilälle niitä asioita, jotka ovat Tampereelle tärkeitä!

Jälleen kerran tuli osoitetuksi se, että päättäjien kanssa pitää rohkeasti käydä keskusteluihin, sillä vain siten voi viedä asioita eteenpäin.

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä palata tällä saitilla joihinkin niistä asioista, jotka nousivat pintaan tapahtumissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Finnwatch ry:n julkaisema selvitys kaupan omien merkkien tuotteiden vastuullisuudesta on surullista luettavaa

Sunnuntai 3.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Finnwatch ry on yhdistys, joka tutkii yritysten yhteiskuntavastuuta kehittyvissä maissa. Yhdistyksen taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöjä.

 

 

Finnwatch ry julkisti 21.1.2013 laatimansa selvityksen, jonka kattoteemana on ”Halvalla on hintansa”. Julkaistun selvityksen nimi on;

 

”Kaupan omien merkkien tuotteiden vastuullisuus”

 

Selvityksessä tarkastellaan suurimpien Suomessa toimivien vähittäiskauppojen omien merkkien eli niin sanottujen private label -tuotteiden vastuullisuutta. Tarkastelussa on mukana neljä vähittäiskaupan ketjua: S-ryhmä, Kesko, Suomen Lähikauppa/Tuko Logistics sekä Lidl Suomi.

 

Selvityksen kenttätutkimuksessa esimerkkituotteiksi oli valittu Thaimaassa prosessoitavat…

 

 

…tonnikalasäilykkeet…

 

 

 

…sekä ananasmehu.

 

 

Esimerkkituotteet oli valittu osuvasti, sillä mainituissa tuoteryhmissä kaupan omat merkit ovat vahvoja.

 

Ylläolevat kuvat ovat laadultaan heikkoja, sillä ne on kuvattu tietokoneen ruudulta Finnwatch ry:n tekemästä selvityksestä.

 

Perheessämme ei käytetä tonnikalatuotteita ja sen vuoksi en ole seurannut kyseisen tuoteryhmän tuotteitakaan, mutta virvoitusjuomia sekä mehuja tulee seurattua hieman tarkemmin. Emme toki osta niitäkään, sillä meillä on oman puutarhan marjoja riittävästi, mutta kaupan mehut kiinnostavat sen vuoksi, että tavallisena kuluttajanakin olen huomannut mehuissa olevan hyvin paljon private label –tuotteita eli kaupan omia merkkejä.

 

Finnwatch ry:n selvitys antaa todella lohduttoman kuvan siitä välinpitämättömyydestä, jolla maamme suurimmat päivittäistavarakaupan jakelutiet S-ryhmä, Kesko, Suomen Lähikauppa/Tuko Logistics sekä Lidl Suomi suhtautuvat juomahyllyillään tarjolla olevien merkittömien tuotteidensa vastuullisuuteen.

 

Finnwatch ry:n selvityksen mukaan Thaimaassa ananasmehutiivistettä valmistavan Natural Fruit -yhtiön olosuhteet tehtaalla viittaavat jopa pakkotyöhön ja ihmiskauppaan.

 

Työntekijöiden kertomukset ananasmehutiivistettä valmistavan tehtaan työoloista ovat karmeaa luettavaa:

 

Jos siirtotyöntekijä käyttää wc:ssä aikaa yli 10 minuuttia, hänen palkastaan vähennetään puolen tunnin palkka.

 

Työntekijät sanoivat lämpöhalvausten sekä pyörtymisten olevan yleisiä.

 

Työntekijöiden mukaan osa tehtaan koneista on vaarallisia ja varomattomien työntekijöiden vaatteita tai ruumiinosia saattaa jäädä kiinni koneisiin ja aiheuttaa näin tapaturmia. Kolme haastateltua työntekijää kertoi tapauksesta, jossa työntekijä oli kuollut koneesta saamaansa sähköiskuun.

 

Erittäin vakavia ihmisoikeusloukkauksia, kuten pakkotyöhön ja ihmiskauppaan viittaavia käytäntöjä, löydettiin ananasmehutiivistettä tuottavasta tehtaasta, joka toimitti raaka-ainetta Suomessa prosessoitaviin ja markkinoitaviin private label -mehuihin.

 

 

Aamulehti referoi Finnwatch ry:n selvitystä tammikuun 22. päivänä julkaistun lehtensä 7-palstaisessa jutussa ja paljasti, että Natural Fruits-yhtiö valmistaa tiivisteet Eldorado-, Pirkka- ja Rainbow-mehuille.

Samassa jutussa paljastetaan myös se, että Thaimaassa tuotettu ananasmehutiiviste tulee Suomeen hollantilaiseen Refresco-konserniin kuuluvan Vip-Juicemakerin Suomessa valmistamien ananasmehujen kautta.

 

Poikkesin lähi-Prismassani ja huomasin, että Vip-Juicemakerin valmistamia Rainbow-ananasmehutuotteita oli tarjolla ainakin kaksi massalatausta. Massalatausten kyljessä oli kissankokoisin kirjaimin ”Valmistettu Suomessa”!

 

Kannattaa googlata ”Vip Juicemaker” ja tutkailla yhtiön nettisivuja!

 

On luonnollista, että Finnwatch ry:n selvityksen tuloksena yritys yrittää selitellä omaa ja raaka-ainetoimittajansa toimintaa thaimaalaisen ananasmehutiivisteen käytössä.

 

***********

 

Positiivista tässä prosessissa on se, että Kesko, S-ryhmä ja Tuko ovat luvanneet ottaa vakavasti tiedot, joiden mukaan niiden myymiä ananasmehuja tuotetaan Thaimaassa epäinhimillisissä oloissa.

 

Kysyä sopii; miksi vasta Finnwatch ry:n tekemän selvityksen jälkeen, sillä on päivänselvää, että epäkohdat ovat olleet kaupparyhmittymien tiedossa koko ajan. Ainakin epäkohtien olisi pitänyt olla kaupparyhmittymien tiedossa!

 

On hyvä, että maamme lehdistö on ottanut vahvasti esille private label –tuotteita nyt kohdanneen kohun. Toivottavasti aiheutunut kohu laittaa hieman jäitä hattuun niille päivittäistavarakaupan jakeluteille, jotka aikovat surutta laajentaa merkittömien tuotteiden tarjontaa.

 

Olen aina karttanut päivittäistavarakauppojen private label –tuotteita ja Finnwatch ry:n nyt julkistama selvitys vahvistaa, että olen toiminut kuluttajana vastuullisesti.

 

Neljäkymmentä sivua pitkä selvitys on helposti kovahermoisten luettavissa www.finnwatch.org –sivuilta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Väyrynen on ajoituksen mestari!

Lauantai 2.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan vaalivankkurit lähtivät hienosti liikkeelle kohti ensi vuoden Europarlamenttivaaleja ja seuraavan vuoden Eduskuntavaaleja, kun VTT Paavo Väyrynen ilmoitti olevansa ehdokkaana molemmissa vaaleissa.

 

Paavo Väyrynen ilmoitti asiasta blogissaan 29.1.2013.

 

Väyrynen taustoittaa ehdokkaaksi lähtemistään näin:

 

”Ilmoitan ehdokkuuksistani jo nyt ennen muuta Britannian pääministerin David Cameronin äskettäisen linjapuheen innoittamana. Cameronin avaus käynnistää todellisen keskustelun EU:n ja euroalueen tulevaisuudesta.”

 

Suosittelen lukemaan Väyrysen blogin osoitteessa www.vayrynen.com.

 

Uskallan ennustaa, että tuota nettiosoitetta tullaan kaikkien politiikasta kiinnostuneiden toimesta seuraamaan tiiviisti ainakin seuraavat kaksi ja puoli vuotta!

 

Keskustalla tulee olemaan vahva ehdokaslista runsaan vuoden kuluttua järjestettävissä Europarlamenttivaaleissa. Sanon näin, vaikka osaan arvailla vasta osan ehdokasnimistä.

 

Keskustan istuvista mepeistä Anneli Jäätteenmäki ja Hannu Takkula ovat jo nyt vahvistaneet olevansa ehdokkaina 8.6.2014 järjestettävissä Europarlamenttivaaleissa. Toivon, että myös Riikka Manner päätyy siihen, että asettuu uudelleen ehdokkaaksi.

 

Jäätteenmäki, Takkula, Manner ja Väyrynen olisi sellainen kvartetti, että muilla puolueilla ei ole esittää vastaavaa ehdokasjoukkoa.

 

On varmaa, että myös muita keskustalaisia kiinnostaa Europarlamenttivaaliehdokkuus, sillä veikkaan tästä kvartetista löytyvän ministereitä vuonna 2015 muodostettavaan Juha Sipilän ensimmäiseen hallitukseen.

 

Viides ja ilmeisesti myös kuudes sija Keskustan listalla Europarlamenttivaaleissa 2014 merkinnevät paikkaa Brysselin koneessa vuoden 2015 keväästä eteenpäin, sillä seuraavat Eduskuntavaalit järjestetään 19.4.2015!

 

Toivon, että tapaan Anneli Jäätteenmäen, Hannu Takkulan, Riikka Mannerin ja Paavo Väyrysen tänään sekä huomenna Helsingissä järjestettävillä Keskustan toiminta- ja politiikkapäivillä sekä ”maaohjelman” jälkeen toteutettavalla Tallinnan-risteilyllä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n Kulttuuripalkinto Vesuri luovutettiin Johannes Jonov´lle

Perjantai 1.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere on Tampereella toimiva opinto- ja kulttuuriyhdistys.

 

Yhdistyksen monipuolisen toiminnan eräs vuosittainen muoto on jakaa kulttuuripalkinto tamperelaiselle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

 

Kulttuuripalkintona on suomalaisvalmisteinen Vesuri!

 

Yhdistys päätti tänä vuonna jakaa Kulttuuripalkinto Vesurin pääsihteeri, seniori, sadan maratonin mies Johannes Jonov´lle.

 

Kulttuuripalkinto ojennettiin Johannes Jonov´lle hänen 85 –vuotispäivänään 30.1.2013.

 

Sain olla paikalla Jonov´n kotona hänen 85 –vuotispäiväjuhliensa yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa.

 

 

 

Kulttuuripalkinnon luovuttamiseen liittyvän kunniakirjan tekstin luki ja luovutussanat lausui MSL-Tampereen hallituksen jäsen,  edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela.

 

 

 

Kulttuuripalkinto Vesurin päivänsankarille luovutti MSL-Tampereen puheenjohtaja Kaarina Peltomäki (oikealla). 

Muut henkilöt oikealta lukien ovat Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Raija Kytöharju, Ari Hirvikoski ja Atte Nikkanen.

 

 

 

Pääsihteeri Johannes Jonov on toiminut ansiokkaasti veteraaniurheilun kehittäjänä ja myös siihen ansiokkaasti itse osallistuen – takeena tästä on hänen saavutuksensa sadan maratonin juoksemisesta! 

Veteraaniurheiluseura Kunto-Pirkkojen perustajajäsenyys on puolestaan osoitus Jonov´n työstä veteraaniurheilun järjestötyössä.

 

 

 (Kuva: Atte Nikkanen)

Sain onnitella Johannes Jonov´a Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana ja kiitin päivänsankaria hienon tilaisuuden järjestämisestä. Kiitin päivänsankaria siitä arvokkaasta järjestötyöstä, jota hän on tehnyt ja johon jatkuvasti edelleen osallistuu.

Kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen Raija Kytöharju ojensi päivänsankarille kukat.

 

 

 

Johannes Jonov kertoi meille muisteluksia värikkään taipaleensa varrelta. 

Erityisen läheisiä Jonov´lle ovat Tampereen ortodoksisen seurakunnan asiat, sillä hän on isänsä vanavedessä toiminut kuoripoikana seurakunnan Tampereen pyhäkössä jo varhain.

 

 

 

Johannes Jonov toimi Sara Hildenin taidemuseon johtokunnan jäsenenä 2009 – 2012.

Luottamushenkilöasemaansa merkittävän ja arvostetun museon johtokunnan jäsenenä Jonov muistelee lämmöllä. Tämä luottamushenkilöasema tuo Jonov´lle edelleen menoja, sillä hän on juuri saanut kutsua saapua vieraaksi pian avattavan uuden näyttelyn avajaisiin.

 

 

MSL-Tampere on jakanut Kulttuuripalkinto Vesurin vuosittain vuodesta 2006 alkaen.

 

Palkinnon aikaisemmat saajat ovat;

 

• kansanedustaja Mikko Alatalo
• ex-kansanedustaja Sulo Aittoniemi
• edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela
• valokuvaaja Jukka Rautio
• toimitusjohtaja Arto Huhtinen
• toimistosihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen
• musiikkiterapeutti Tuija Salama-Leppänen

 

Onnitteluni uusimmalle Kulttuuripalkinto Vesurin saajalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan Timo Hanhilahti Tampereen kaupunginhallitukseen

Torstai 31.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry antoi eilen julkisuuteen tiedotteen niistä Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksistä, joissa keskustalaisia henkilöitä on valittu Tampereen luottamushenkilöiksi.

Tiedotteemme otsikko on myös tämän jutun otsikkona ja tiedotteemme kuului näin:

************

Tampereen kaupunginvaltuuston kaksi ensimmäistä kokousta pidettiin tammikuun 21. sekä 28. päivinä ja niiden asialistalla oli pääasiassa luottamushenkilövalintoja.

 

Edellisellä vaalikaudella apulaispormestarina yhdyskuntapalveluista vastannut Timo Hanhilahti valittiin nyt kaupunginhallituksen jäseneksi.

 

Hanhilahti valittiin myös kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston varajäseneksi.

 

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan jäseneksi valittiin Tuomo Räihä ja hänen varajäsenekseen Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

Saman lautakunnan jaoston jäseneksi valittiin Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja hänen varajäsenekseen Tuomo Räihä.

 

Osaamis- ja elinkeinolautakunnan jäseneksi valittiin Vilhartti Hanhilahti ja hänen varajäsenekseen Matti Järvinen.

 

Yhdyskuntalautakunnan jäseneksi valittiin Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja hänen varajäsenekseen Matti Järvinen.

 

Saman lautakunnan ympäristö- ja rakennusjaoston jäseneksi valittiin Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja hänen varajäsenekseen Matti Järvinen.

 

Keskusvaalilautakunnan 2.varajäseneksi valittiin Eeva Tuokko.

 

Toisen asteen koulutuksen johtokunnan jäseneksi valittiin Seija Alatalo ja hänen varajäsenekseen Titta Mattila.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan jäseneksi valittiin Esko Erkkilä.

 

Pirkanmaan käräjäoikeuden lautamieheksi valittiin Raija Moilanen.

  

Henkilövalintoja tehdään myöhemmin lisää ja Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö toteaakin, että sen jäsenissä on monia asiantuntevia sekä yhteistyökykyisiä henkilöitä myös myöhemmin täytettäville luottamushenkilöpaikoille.

 

Kunnallisjärjestö haluaa kiittää Timo Hanhilahtea siitä neljän vuoden rupeamasta, jonka ajan hän johti apulaispormestarina Tampereen kaupungin yhdyskuntapalveluja. 

 

Vaalikauden kestänyt työ yhdyskuntapalvelujen apulaispormestarina merkitsi, että Timo Hanhilahti on Suomessa kaikkien aikojen pisimmän kokemuksen omaava apulaispormestari!

 

Kunnallisjärjestö on iloinen, että Hanhilahti jatkaa Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajana ja nyt myös kaupunginhallituksen jäsenenä.

************

-Esko Erkkilä-

"Viru Varietee" -tanssiryhmän esitys Pärnussa toi mukavia muistoja mieleen Neuvostoliiton aikaisista varietee-näytöksistä Tallinnassa

Keskiviikko 30.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliiton aikana Tallinnan matkat olivat suosittuja ja edullisia viedä yhteistyökumppaneita palkinto- ja ”opintomatkalle” Tallinnaan. Olen saanut olla isäntänä monilla näillä matkoilla.

 

Matkoilla majoituttiin joko Viru-hotellin tai Olympia-hotelliin ja kertaakaan matkoilla ei kohdattu mainittavia ongelmia.

 

Matkojen opetuksellinen luonne oli varsin vaikea toteuttaa mm. siitä syystä, että neuvottelutilojen varaaminen molemmista hotelleista oli haasteellista.

 

Neuvottelutiloja toki oli, mutta silloisen neuvostokäsityksen mukaan samaa neuvottelutilaa ei pystynyt varaamaan kuin yksi ryhmä päivässä! Jos neuvottelutila oli varattu vaikkapa illaksi klo 18.00, niin sinne ei päässyt hetkeksikään esim. puolen päivän tietämillä!

 

Näiden palkintomatkojen yksi ohjelmanumero oli loistokkaan varieteen seuraaminen jommankumman hotellin yökerhossa.

 

Hyvin trimmatut ja vähäpukeiset sekä komeilla strutsinsulilla koristellut tytöt vetivät häikäisevän varietee-ohjelman illan aikana. Oli siinä maalaispojilla ihmettelemistä!

 

Hieman vanhaa tallinnalaista tunnelmaa saimme aistia taannoisella Pärnun kylpylämatkallamme, jolloin olimme katsomassa Tervis-kylpylän ”Terveyden Kulttuurikeskuksessa” tallinnalaisen ”Viru Varietee” –tanssiryhmän esitystä.

 

Ryhmässä esiintyi viisi sorjaa tanssijatarta, kaksi miestanssijaa…

 

 

 

…ja heidän lisäkseen laulusolisti.

 

 

Esityksessä sai valokuvata ja pieni valokuvakimara kertoo tunnelman ehkä parhaiten:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pääsyliput Terviksessä järjestettyyn varietee-näytökseen maksoivat 10 euroa henkilöltä, joka suomalaisittain tuntuu kohtuulliselta.

 

Terviksen Terveyden Kulttuurikeskuksessa on lähes joka ilta erilaista ohjelmaa ja sinne on mahdollisuus mennä myös muissa kylpylöissä lomaa viettävien.

 

Pärnussa käydessänne suosittelen tutkailemaan Terviksen ohjelmaa ja menemään paikalle – nähtävää yleensä riittää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pärnu on Viron kesäpääkaupunki, mutta löytyy sieltä nähtävää ja koettavaa talvellakin

Tiistai 29.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen palannut Pärnuun tekemältämme kahdeksan päivää kestäneeltä kylpylälomalta takaisin Suomeen.

 

Tämä oli jo viides viikon mittainen kylpylälomamme Pärnussa – yhteensä olemme viettäneet virolaisissa kylpylöissä nyt yksitoista viikon mittaista lomaa. Olemme viettäneet kylpylälomamme joka kerta eri kylpylässä.

 

 

 

Estonian Roheline Maja eli Vihreä Talo oli tämänkertainen kylpylämme. 

Pärnussa sijaitsevat Estonia-kylpylät tekevät tiivistä yhteistyötä, sillä nytkin saimme raveja eli hoitoja kaikissa kolmessa Estonia-kylpylässä. Vihreän Talon lisäksi samaan kokonaisuuteen kuuluvat Valkoinen Talo eli Valge Maja sekä Puistotalo eli Pargi Maja.

 

 

 

Vihreä Talo (oikealla) ja Valkoinen Talo ovat yhdistetty käytävällä, mutta Puistotaloon matkaa kertyy n. 300 metriä.

Se, että Vihreän Talon asukkaille osa raveista eli mm. vesivoimistelu annetaan Puistotalossa, on merkittävä epäkohta ja toivon monien kylpylävieraiden tapaan, että asiaan saataisiin muutos.

 

 

 

Viro vapautui neuvostomiehityksestä v. 1991 ja sen jälkeen Viron lippu on saanut hulmuta vapaasti kaikkialla Virossa. 

Pärnussa Viron lipun seurassa oli melkein joka paikassa Pärnun oma lippu eli valkoinen risti sinisellä pohjalla.

 

 

 

Pärnun vaakunassa pilvestä esiin ojentuva käsi kannattelee ristiä ja ristin vierellä on avain.

En tiedä, että voidaanko vaakunaheraldiikkaa ja kirkkotaidetta verrata toisiinsa, mutta kirkkotaiteessa pilvestä esiin ojentuva käsi kertoo Jumalasta lahjojen antajana ja kaiken luojana.

 

 

Pärnussa vanha ja uusi rakennuskanta sijaitsevat usein aivan rinnakkain.

 

 

 

Tämä vanha puutalo…

 

 

 

…ja kadun toisella puolella sijaitseva nykyaikainen kivitalo ovat kuvattu täsmälleen samoilta jalansijoilta.

Näytti siltä, että kivitalo ei ollut lainkaan asuttu - ovatko rahat loppuneet rakennusprojektin viime hetkillä?

 

 

 

Pärnussa on hyvin tavallista, että Müüa-kylttejä näkyy kaupungilla runsaasti. Kyse on myytävänä olevista kohteista. 

Tammikuussa 2005 myrskytuulet ja tulvat aiheuttivat kaupungissa suuria vahinkoja. Merivesi nousi silloin lähes kolme metriä normaalitasoaan ylemmäs.

On luonnollista, että varsinkin alavilla seuduilla ja lähellä merenrantaa Pärnussa näkee runsaasti Müüa-kylttejä, mutta…

 

 

 

…näkee niitä kaupungin keskustaan rakennettujen hienojen lasipalatsienkin ikkunoissa!

 

**********

 

Valitettavasti kaikki Pärnuun suuntautuneet käyntini ovat ajoittuneet talviaikaan, joten Pärnu kesäkaupunkina on minulta jäänyt kokematta.

 

Vaikka minulla on omakohtaista kokemusta Pärnusta ainoastaan talvelta, uskallan suositella matkan suuntaamista tähän Viron neljänneksi suurimpaan kaupunkiin niin kesällä kuin talvellakin!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Tampereen kaupungin pitää noudattaa hallintolain 2 luvun 9 §:n 1 momentin määräyksiä

Maanantai 28.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Hallintolain 2 luvun 9 §:n 1 momentti toteaa selkeästi:

 

”Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.”

 

********

 

Mainitun lain 9 § kuuluu kokonaisuudessaan näin:

 

 

”9 §

Hyvän kielenkäytön vaatimus

Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Asiakkaan oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisessa asioidessaan on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tai mitä johtuu Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista.”

*********

Olen jo pidemmän aikaa aikonut puuttua Tampereen kaupungin kielenkäyttöön, jossa eri toimielimistä käytetään mitä kummallisimpia lyhenteitä.

 

Lyhenteiden käyttäminen oli kai alkujaan tarkoitettu koskemaan kaupungin virkahenkilöiden välistä viestintää, mutta nyt se on laajenemassa myös yleisölle suunnattuun viestintään.

 

Paheksun myös sitä, että Tampereen kaupungin luottamushenkilöelimissä esittelevät virkahenkilöt käyttävät valitettavan yleisesti näitä eriskummallisia lyhenteitä, kun tarkoittavat hyvinkin tuttua yksikköä tai toimielintä. Asioista päättävillä luottamushenkilöillä on usein vaikeuksia hahmottaa, että mistä oikein on kyse, kun virkahenkilöt asioita esitellessään toimivat hallintolain määräysten vastaisesti.

 

Vilkaisu Tampereen kaupungin nettisivuille antaa surkean kuvan niistä tavoista, joilla Tampereen kaupungin sisällä ja nyt enenevässä määrin myös asukasviestinnässä käytetään ihmeellisiä lyhenteitä.

 

Tässä Tampereen kaupungin eri toimielinten ”viralliset” lyhenteet, jotka ovat juurtuneet virkahenkilöiden keskinäiseen kielenkäyttöön, mutta yhä laajenevassa määrin myös luottamushenkilöille suunnattuun informaatioon sekä ovat valitettavasti juurtumassa myös siihen informaatioon, jolla virkahenkilöt viestivät Tampereen kaupungin asioita kaupunkilaisille:

 

ATEJO        Tampereen Aterian johtokunta

AVOJO        Avopalvelujen johtokunta

ELNE           Vanhusneuvosto

ELV             Eläkeläisvaltuusto

ESHJO         Erikoissairaanhoidon johtokunta

HEJA           Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto

IKILA          Ikäihmisten palvelujen lautakunta

INFRAJO    Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta

KH                Kaupunginhallitus

KUVAJO     Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen johtokunta

KV                Kaupunginvaltuusto

KVKYS       Kaupunginvaltuusto, kyselytunti

LAIJO          Laitoshoidon johtokunta

LANULA    Lasten ja nuorten palvelujen johtokunta

LIJO             Liikennelaitoksen johtokunta

LOGJO        Tampereen Logistiikan johtokunta

MANE         Maahanmuuttajaneuvosto

NAYTTO    Tampereen ammattiopiston näyttötoimikunta

OSELA        Osaamis- ja elinkeinolautakunta

PAPEJO      Päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta

PELNEUV  Pirkanmaan pelastustoimen neuvottelukunta

SAHIM        Saara Hildenin taidemuseon johtokunta

SIVELA       Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

SUJA            Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto

TAJO           Toisen asteen koulutuspalvelujen johtokunta

TAMKO      Tampereen ammattikorkeakoulun hallitus

TARLA       Tarkastuslautakunta

TETOLA     Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta

TIKEJO       Tilakeskuksen johtokunta

TIOJO          Tietotekniikkakeskuksen johtokunta

TUKUJO     Tullinkulman Työterveyden johtokunta

VANE          Vammaisneuvosto

VLJO           Tampereen veden johtokunta

YLA             Yhdyskuntalautakunta

YRJA           Ympäristö- ja rakennusjaosto

 

 

Valitettavaa on se, että näiden muka virallisten lyhenteiden lisäksi eri yksiköt ovat keksineet tulosyksiköilleen mitä ihmeellisimpiä lyhenteitä.

 

 

Kaikkien tuntema Mauri Antero Numminen käytti vuosikymmeniä sitten hyväkseen hevosen hoito-opasta, kun hän lauloi suositun kappaleensa; ”Jenkka hevosen puhdistamisesta”.

 

Olen pohtinut, että samanlaisen hupikappaleen voisi helposti laatia, kun käyttäisi Tampereen kaupungilla käytössä olevien eri toimielinten lyhenteitä.

 

Vakavasti puhuen vaadin, että Tampereen kaupunki noudattaa hallintolain 2 luvun 9 §:n 1 momentin määräyksiä ja lopettaa konstailunsa erikoisten lyhenteiden käyttämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mozart-makeisia, sydänomenoita, PUMMI ja hattuostoksilla Salzburgissa

Lauantai 26.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Salzburgin vierailumme aikana joulukuun alussa näimme tässä itävaltalaiskaupungissa paljon mielenkiintoista.

 

 

 

Salzburg on Mozartin synnyinkaupunki ja se näkyy monella tavalla katukuvassa.

 

Salzburgin joulutorilla oli myyntipisteitä, jotka olivat erikoistuneet Mozart-makeisten myyntiin – tässä muutama kuva näiden myyntikojujen valikoimista:

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

Tapasin Salzburgin eräällä torilla elämäni ensimmäisen kerran ”sydänomenoita”.

 

 

 

Omenat olivat aivan tavallisia, mutta niiden ”pintapunasssa” oli sydämen kuva. 

Olimme asiantuntijoiden matkassa ja he kertoivat, että omenan pinnalle liimataan tietyssä vaiheessa sydänkuvio. Liimattu sydänkuvio saa aikaan sen, että omena ei punerru kuvion kohdalta ja näin kekseliäät omenankasvattajat saavat aikaan luonnollisia sydänkuvioita omenoiden päälle!

 

 

**********

 

 

 

Eräs Salzburgin erikoisuus oli, kun tapasimme eräässä porttikäytävässä Peugeot –henkilöauton, jonka rekisterinumero on PUMMI 1.

Liekö autonomistajalla joitain siteitä Suomeen, mutta meikäläisittäin mielenkiintoinen rekisteritunnus!

 

 

***********

 

 

 

Olen vuosikausia haaveillut kunnollisen hatun hankkimisesta ja Salzburgissa siihen tuli oiva tilaisuus.

Hattuni on valmistettu Kölnissä, joten sen pitäisi olla laadultaan kunnollinen.

Hattuhankintani oli onnistunut – näin päättelen niistä kommenteista, joita olen saanut uuden hattuni kanssa kaupungilla liikkuessani!

 

 

Salzburgin vierailustamme jäi ”hyvä maku”, joten suosittelen siellä poikkeamista mielihyvin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vuoristorata eli funikulaari on eräs tapa nousta Salzburgissa Hohensalzburgin linnoitukselle

Perjantai 25.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Salzburgissa on tilaisuus melkein keskellä kaupunkia kokeilla matkustamista vuoristoradalla, sillä sellainen on eräs keino nousta Vanhasta kaupungista Hohensalzburgin linnoitukselle.

 

Edestakainen matka linnoitukselle maksaa 11,00 € per henkilö.

 

Linnoitukselle nousevalla vuoristoradalla on pitkä historia, sillä rata aloitti toimintansa jo vuonna 1892. Vaunut kulkivat vuoteen 1959 saakka vesivoimalla, jolloin ne muutettiin sähkökäyttöisiksi.

 

 

 

Tässä pienoismalli vesivoimakäyttöisestä vaunusta.

 

 

 

Tämä vaunu ei liity Salzburgin FestungsBahn´aan, sillä tässä on kuvattuna vuoristoratavaunu, joka on museoituna Deutsches Museum Verkehrszentrumissa Münchenissä. Samantyyppisiä vaunut olivat varmaan vuoristoratojen alkuaikoina myös Itavallassa.

 

 

 

 

FestungsBahn´n ala-asema sijaitsee 437 metrin korkeudella merenpinnasta ja linnoituksessa sijaitseva yläasema puolestaan 535 metrin korkeudella.

 

Radalla pituutta 196 metriä ja kun radan matkalla noustaan 98 metriä ylöspäin, niin nousukulma on keskimäärin tasan 50 %, mutta jyrkimmällä kohdalla se on 62 %.

 

 

 

Vaunuista ei juurikaan näe ylöspäin, mutta…

 

 

 

…alaspäin näkymät ovat hyvät.

 

 

 

Vaunun nopeus on 5 metriä sekunnissa, mutta yksi välipysähdys merkitsee, että matka ala-asemalta linnoitukselle kestää minuutin.

 

 

 

Nousun aikana alkaa saada pientä esimakua niistä hienoista maisemista, jotka linnoitukselta avautuvat.

 

 

Linnoitukselle pääsee myös jalkapatikassa, mutta silloin pelkkään nousuun pitää varata runsaasti aikaa.

 

 

Suosittelen, että Salzburgissa käydessänne nousette Hohensalzburgin linnoitukselle FestungsBahn´lla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Festung Hohensalzburg on tutustumisen arvoinen maamerkki Salzburgin kattojen yläpuolella

Torstai 24.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Festung Hohensalzburg sijaitsee Itävallan Salzburgissa ja se on eräs Euroopan suurimmista keskiaikaisista linnoista.

 

 

 

”Korkea Salzburgin linnoitus” on suora käännös linnan saksankielisestä nimestä. Linna näkyy Salzburgin keskikaupungille, sillä se sijaitsee yli sata metriä korkeammalla kuin Salzburgin kaupungin keskusta.

 

 

Hohensalzburg–linnoituksen eri kulmilta on hienot näköalat eri puolille Salzburgin kaupunkia. Muutama näköala malliksi:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******* 

 

 

Linnoituksen sisäpihoilla oli joulukuun alussa hiljaista, mutta parhaaseen turistiaikaan siellä varmaan on väkeä liikkeellä. 

Linnoituksessa järjestetään erilaisia musiikki- yms. tapahtumia ja niiden järjestämiselle linnoitus tarjoaakin näyttävät puitteet.

 

 

 

Linnoitus on ollut joka suhteessa ”omavarainen” ja sitä se on ollut myös hengellisen toiminnan osalta. 

St. Georgs Kapelle-niminen pieni linnoituskirkko on rakennettu vuonna 1502 ja se on toimiva kirkko tänä päivänäkin.

 

 

 

Linnoitusta on alettu rakentamaan jo 1100-luvulla ja eräässä kohdassa on esillä linnoituksen varhaisimmat perustukset.

 

 

 

Saksalaisten museoiden tapaan esillä on havainnollisia pienoismalleja ja tässä…

 

 

 

 

…parikin kuvaa linnoituksen rakennustöistä kertovista pienoismalleista.

 

 

Linnoituksessa on myös muutaman huoneen laajuinen museo.

 

 

 

Käsiaseet ja…

 

 

 

…linnoituksen puolustamiseen tarkoitetut järeämmät aseet olivat havainnollisesti esillä.

 

 

 

 Kurinpitoon liittyvät jalkapuut ja…

 

 

 

…syyllisiksi epäiltyjen kuulusteluissa käytetyt kidutusvälineet kuuluivat linnoituksen varustukseen ja ne olivat museossa esillä.

 

 

 

Linnoituksesta sotaretkille lähteneet ritarit huolehtivat retkensä aikana linnoitukseen jääneiden linnanneitojen ja vaimojensa siveydestä tehokkaan näköisillä siveysvöillä.

 

 

 

Juoruiluun ja…

 

 

 

…muiden panetteluun syyllistynyt linnoituksen väki sai päähänsä syyllisyyttä osoittaneen ”päähineen” ja hänet laitettiin linnoituksen sisäpihalle häpeäpaaluun yleisen pilkanteon  kohteeksi.

 

 

 

Suosittelen Salzburgissa tutustumista Hohensalzburg–linnoitukseen – varatkaa aikaa kunnolla, jotta ehditte paneutua sen antiin perusteellisemmin kuin me!

 

 

-Esko Erkkilä-