Helppo ja "ilmainen" raha innostivat yli-investointeihin

Perjantai 28.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Agrologien Portugalin-matkalla liikuimme bussilla varsin paljon ja huomasimme, että Portugalin tiet ovat loistokunnossa.

 

Loistokuntoon on merkittävä syy se, että EU on aikoinaan antanut Portugalille runsaskätisesti tukea maantie-infran ja myös muun infran rakentamiseen.

 

Ylimitoitetut infrahankkeet ajoivat maan talouden EU-tuesta huolimatta vaikeuksiin, josta se ei ole kunnolla selvinnyt vieläkään.

 

EU:n komissio pyysi tämän viikon tiistaina eli 25.10.2016 lisätietoja eräiden maiden taloussuunnitelmista vuodelle 2017.

 

Selvityspyynnön saivat Suomen lisäksi myös Portugali, Italia, Espanja, Kypros, Liettua ja Belgia – olemme vähemmän mairittelevassa seurassa, kiitos Kataisen ja Stubb´n hallitukset!

 

Lisäselvityksiä pyytämällä komissio pyrkii estämään tilanteet, joissa jäsenvaltiot lipsuisivat vakausohjelman mukaisesta julkisen talouden strategiasta.

 

 

********************

 

 

 

 

 

Matkustimme 2.10.2016 Nazare´n kaupungista ”päätukikohtaamme” Vila Real´iin ja aluksi matkamme taittui suuntaansa kolmikaistaista moottoritietä pohjoiseen.

 

 

Oli sunnuntai-aamupäivä klo 10.30 ja kolmikaistaisuudesta huolimatta moottoritie oli molempiin suuntiin autio ja tyhjä.

 

 

Oppaamme kertoi, että autius ja tyhjyys vallitsevat kyseisellä moottoritiellä koko ajan viikonajasta riippumatta.

 

 

Etsimättä herää mieleen epäilys, että sorakankaalle on ollut helppo rakentaa hieno moottoritie ja että kuinka tierakennuskoneistoa on ”voideltu”, jotta ilmeinen yli-investointi on saatettu toteuttaa! No, me EU-kansalaisethan olemme tämän yli-investoinnin suurimmalta osin maksaneet.

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

Portugalin moottoritiet ovat maksullisia ja tässä kuvassa bussimme on juuri tulossa erään moottoritien alussa maksuportille.

 

 

Ajamme ”vihreää linjaa”, sillä bussimme ikkunassa on laite, joka on yhteydessä maksuportin automatiikan kanssa ja ajomme moottoritielle kirjautuu automaattisesti tietojärjestelmiin, jotta bussifirma sitten aikoinaan saa laskun ajamisestamme.

 

 

Kuljettaja ja me etupenkillä istuneet näimme, että ajamisemme tälle moottoritielle maksoi hieman yli kahdeksan euroa.  Oppaamme kertoi, että henkilöautolta veloitetaan saman portin läpiajosta n. viisi euroa.

 

 

Jos auton tuulilasissa ei ole moottoritien maksuautomaattien kanssa ”keskustelevaa” maksukorttia, on maksu hoidettava käteisellä muilla porteilla.

 

 

Portugalissa oli yritys kokeilla joillakin moottoriteillä maksuttomuutta, mutta kustannuspaineessa hankkeesta piti luopua.

 

 

Portugalin moottoriteiden maksullisuuden vuoksi näimme useita kertoja autojonoja tien oikealla ajokaistalla, kun autoilijat siirtyivät edessä olevan maksullisen moottoritien vuoksi maksuttomille sivuteille.

 

 

Portugalin yli-investoinnit ja sen seuraamukset EU:lle annettavien selitysten myötä tuovat mieleen Tampereen kaupungin yli-investointihankkeen eli ratikan!

 

 

-Esko Erkkilä-  

Portugalilainen hautausmaa on erilainen

Maanantai 24.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen kuluneiden kahden vuoden aikana saanut vierailla Portugalissa kolmesti ja pidän maasta.

 

 

Eräs seikka, joka erottaa Portugalin suomalaisuudesta ovat hautausmaat.

 

 

Nazaren yöpymiskaupungissa bussimme oli pysäköityneenä paikallisen kirkon edustalle ja kirkon vieressä sijaitsi hautausmaa.

 

 

Kävimme tutustumassa paikalliseen hautausmaahan – olen toki aikaisemmillakin Portugalinmatkoilla tutustunut paikallisiin hautausmaihin, joten asiassa ei ollut minulle mitään suurta uutta.

 

 

Seuraavassa pieni kuvakavalkaadi portugalilaisesta hautausmaasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Portugalilaiset sukuhaudat ovat pieniä kojuja hautausmaalla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

 

Tässä kuva raudoitetun sukuhaudan ristikoiden välistä suvun vainajien lepotilaan.

 

 

 

Portugalin ilmasto ilmeisesti vaikuttaa niin, että vainajaa ei tarvitse suomalaiseen tapaa haudata maan syvyyksiin, vaan riittää, että arkku on hautauksen jälkeenkin omaisten nähtävillä.

 

 

*******************

 

Käynti portugalilaisella hautausmaalla on hieman erilainen kokemus, kuin käynti suomalaisella hautausmaalla tai vaikkapa venäläisellä hautausmaalla Venäjällä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Auringonlasku Nazare´ssa

Keskiviikko 19.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Monissa Portugalin mainoskuvissa on kuvia auringonlaskusta Nazaren kaupungissa.

 

 

Pohjois-Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme ensimmäisenä iltana 1.10.2016 saimme omin silmin seurata tätä tapahtumaa.

 

 

Majapaikkamme Nazaressa oli Miramar Hotel & Spa ja sen ravintolassa olimme aitiopaikalla seuraamassa tuota hienoa tapahtumaa.

Osassa kuviani on heijastuksia ravintolasalin ikkunoista, mutta toivottavasti ne eivät kohtuuttomasti häiritse.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

Nazaren rinteellä – alhaalta Praiasta ylhäällä sijaitsevaan Sition näköalapaikkaan – on rakennettu funiculaari, eli köysirata eli vuoristorata eli hissi eli elevator eli Nazare Funicular eli Ascensor de Nazare.

 

 

Paikallisessa opastuksessa käytetään termiä ”ascensor” eli niitä viittoja kannattaa seurata, kun tavoittelee funiculaaria.

 

 

Funiculaari rakennettiin vuonna 1891 ja ennen sitä pääsy Sition näköalakukkulalle oli vaikeaa, sillä kävelyreitti oli soratietä ja matka Nazaren kaupungista näköalakukkulalle oli 3 kilometriä.

 

 

Funiculaarin pituus on 380 metriä ja sen kulmakerroin on 42 astetta.

 

 

Funiculaarin rakentamisesta vastaava henkilö oli Raul Mesnie du Ponsard, joka oli Gustava Eiffelin eli Pariisin Eiffel-tornin rakentajan oppilas.

 

 

Nazaren funiculaarin kyydistä nauttii nykyisin yli miljoona henkilöä vuodessa!

 

 

 

******************

 

 

 

Olen käynyt nyt jo kahdesti Nazaressa, mutta funiculaarilla ajaminen on edelleen tekemättä.

 

 

Pitääkö Nazaressa käydä vielä kolmannen kerran, jotta ehtii nauttimaan funiculaarin kyydistä?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sition näköalakukkula Nazaren kaupungissa on vuonna 1182 tapahtuneen Neitsyt Marian ilmestyksen tapahtumapaikka

Tiistai 18.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Nazaren kaupungissa sijaitseva Sition näköalapaikka oli taannoisen agrologimatkamme ensimmäisen päivän viimeinen kohde.

 

 

Näköalapaikalta on hienot näköalat merelle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************

 

Tällä paikalla tapahtui vuoden 1182 lopulla ihme, kun Fuas Roupinho oli metsällä ja hänen ajamansa hirvet olivat suurella nopeudella matkalla kohti jyrkännettä alas.

 

 

Roupinhon hevonen oli myös matkalla kohti jyrkännettä ja hänellä ei ratsastajana ollut mahdollisuuksia ohjata hevostaan, mutta hän kuitenkin ehti pyytää apua Neitsyt Marialta.

 

 

Neitsyt Maria kuuli Roupinhon avunpyynnön ja ratsastajan hevonen pysähtyi jyrkänteen reunalle.

 

 

***************

 

 

 

 

Avunpyyntönsä kuulemisesta Fuas Roupinho kiitti jumalallisesta avusta ja rakensi kalliolle kappelin Neitsyt Marialla ja näin sai alkunsa Nazaren kylä.

 

 

 

 

 

Kappelin seinillä on portugalilaiseen tapaan kauniita sinisävyisiä kaakelilaattoja, joiden kuvioissa voi nähdä viittauksia tähän legendaan.

 

 

 

 

 

Kappelissa voi kiireinen turisti tänäänkin hiljentyä, mutta…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…varsinainen näköalapaikka on todellinen turhuuden markkinapaikka.

 

 

 

Nazaressa käyntiin kuuluu ehdottomasti poikkeaminen Sition näköalapaikalla ja niin mekin teimme!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nazare - surffaajien keskuudessa maailmanmaineen saavuttanut paikka

Sunnuntai 16.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Vietimme Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme ensimmäisen ja myös viimeisen yön Nazare´n kaupungissa Miramar Hotel & Spa –hotellissa.

 

 

 

 

 

Hotellimme ruokasalista ja myös osasta huoneista oli mahtavat näkymät merelle.

 

 

Olen kerran aikaisemmin käynyt Rouvan kanssa Nazare´ssa, mutta silloin vain ruokailimme eräässä rannan ravintolassa, joten emme päässeet nauttimaan hienosta näköalasta.

 

 

Kuvassa oikealla näkyvän niemenkärjen takana on eräs Nazare´n parhaista surffauspaikoista, sillä siellä aallot saattavat olla jopa 30 metrisiä!

 

 

Nazare´n suuret aallot aiheutuvat läheisestä yli 2 kilometriä syvästä vedenalaisesta kanjonista tulevista merivirtauksista.

 

 

Garret McNamara on kuuluisa surffaaja ja hän on päässyt Nazare´ssa sellaisen aallon harjalle, jonka korkeus oli peräti 111 jalkaa eli lähes 34 metriä!

 

 

Kannattaa googlata vaikkapa näin; ”YouTube Nazare surf”, niin saa valittavaksi useita Nazare´ssa kuvattuja surffausvideoita.

 

 

Käyntimme aikana meri oli rauhallinen, mutta sopivasti talviaikaan Nazare´ssa pääsee näkemään todellisia jättiaaltoja.

 

 

-Esko Erkkilä-

Rakkauden puutarhassa Portugalin Alcobacassa

Perjantai 14.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Alcobacan kaupungissa sijaitsee Rakkauden puutarha eli Jardim do Amor eli Garden of Love.

 

 

Alcobacan kaupunginvaltuuston mielessä oli Rakkauden puutarhan rakentamispäätöstä tehdessään se Ineksen ja Pedron rakkaustarina, josta toissapäivänä tällä saitilla kerroin.

 

 

Vierailimme Rakkauden puutarhassa pohjois-Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme aluksi.

 

 

 

 

 

Jardim do Amor´n sisääntuloportti.

 

 

 

 

 

Rakkauden puutarha sijaitsee Alcoa- ja Baca-jokien yhtymäkohdassa Alcobacassa.  Joet ovat tässä kuvaajan selän takana erillisinä, mutta kuvassa jo yhtyneinä.

Portugalissa on vuodessa 330 aurinkoista päivää, joten on luonnollista, että pienet joet potevat jokseenkin aina melkoista "vesipulaa".

 

 

 

 

 

Rakkauden puutarhan hallitsevana symbolina on sydän samanmallisena, mutta eri paikoissa eri kokoisena.

Monet seurueemme pariskunnat halusivat istuskella tällä penkillä, mutta kun en kysynyt lupaa julkaista heistä kuvia, saamme tyytyä tähän kuvaan, jossa portugalislainen tyttö istuskelee yksistään "Rakkauden sydämessä"!

 

 

 

 

 

Rakastavaisten valtaistuinten takana sydänkuvio toistuu suurikokoisena.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rakkauden puutarha rajautuu betoniseinillä Alco- ja Baca-jokiin.

 

Betoniseinillä on 700 pientä ”tallelokeroa”, joihin rakastavaiset voivat jättää viestejä toisilleen.

 

 

Lähikaupoista voi ostaa pakin, joka sisältää tallelokeroon sopivat kaksi avainta ja pienen papyruksen, johon rakastavaiset voivat kirjoittaa lupauksia rakkaudestaan ja tunnustaa omistautumistaan toiselle.

 

 

Avaimet ovat voimassa kolme vuotta ja jos senkin jälkeen rakastavaisilla on tarvetta jatkaa ”tallelokeroseurusteluaan”, voi avaimet ja saman lokeron vuokrata taas kolmeksi vuodeksi!

 

 

Mainio syy poiketa Alcobacassa kolmen vuoden välein!

 

 

 

 

 

Rakkauden puutarhan vierellä virtaavien jokien reunoilla…

 

 

 

 

 

…kasvaa kauniisti kukkivia kasveja.

 

 

 

 

 

 

Tervetuloa Rakkauden puutarhaan, joka oli yksi monista matkamme extra-kohteista eli siellä käyntiä ei ollut merkitty matkaohjelmaamme.

 

 

Kiitokset oppaallemme Mika Palolle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Alcobacan luostarikirkkoon liittyy traaginen rakkaustarina

Keskiviikko 12.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Agrologien Portugalin-matkallamme saimme ensimmäisenä päivänä tutustua Alcobacan luostarikirkkoon eli Santa Maria d'Alcobaçan luostariin ja sen pyhäkköön.

 

 

 

 

Kirkko on kooltaan massiivinen ja se onkin Portugalin suurin kirkko.

 

 

 

 

 

Näkymä ulko-ovelta kohti alttaria.

 

 

 

 

 

Alttari.

 

 

****************

 

 

 

Kirkkoon liittyy jännittävä ja traaginen rakkaustarina portugalilaisen prinssin rakkaudesta espanjalaiseen hovineitoon.

 

 

Rakennuksen poikkilaivassa on muutaman kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan kuningas Petron (1320-1367) ja hänen rakastajattarensa Ines de Castron (1329-1355) haudat.

 

 

 

 

 

Ines de Castron sarkofagi…

 

 

 

 

 

…ja kuningas Pedron sarkofagi on sijoitettu siten, että rakastavaisten jalat ovat vastakkain ja vastakkain sen vuoksi, että kun he nousevat kuolleista, he heti kohtaavat toistensa katseet.

 

 

 

Ines oli prinssi Pedron nuoruudenrakastettu, mutta Pedron isä eli kuningas Alfonso IV murhautti kruununperimyssyistä Ineksen.

 

 

Ines haudattiin muualle, mutta Pedron tultua kuninkaaksi hän nouti Ineksen jäännökset ja hautasi rakkaansa luostarikirkkoon.

 

 

Samalla Pedro teetti itselleen hautasargofagin ja sinne hänet sitten kuoltuaan haudattiin.

 

 

Poiketkaa Alcobacan luostarikirkossa, kun olette matkalla pohjois-Portugalissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Portugalissa Alcobacan torilla riittää tarjontaa ja myös ostavia asiakkaita

Tiistai 11.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Agrologien viininkorjuumatkalla ensimmäinen tutustumiskohde Lissabonin lentokentältä lähdettyämme oli Alcobacan kaupunki ja se torielämään tutustuminen.

 

 

 

Alcobaca muodostaa yhden kulman kolmiosta, jonka kaksi muuta kulmaa ovat valtameren rannalla sijaitseva Nasaren kaupunki ja Obidosin linnoitettu keskiaikainen kylä.

 

 

Poikkesimme ensimmäisen matkapäivämme aamuvarhaisella Alcobacan torilla ja tässä muutama kuva torilla vallinneesta tunnelmasta sekä tavara- ja väenpaljoudesta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

 

 

 

 

Pitihän torilta tehdä kauppaakin ja on luonnollista, että ostin valkosipulien siementä.

 

 

 

 

 

On mielenkiintoista nähdä, että taipuuko portugalilainen valkosipuli syysistutukseen!

 

 

 

 

 

Portugalilainen papu tarvitsee varmaan lämpimän kasvukauden – ostin puoli kiloa ja saa nyt nähdä, että millaiset säät ovat Viljakkalan Majajärvellä kesällä 2017? Myös päivän pituus on Majajärvellä toinen kuin Portugalissa.

 

 

 

 

Tamperelaisena minun olisi tietysti pitänyt ostaa pätkä cacholeiraa, mutta ostamatta jäi.

 

 

Cacholeira on tavallaan alcobacalainen mustamakkara, sillä myös sen valmistamisessa on käytetty sianverta.

 

 

Oli hieno kokemus vierailla alcobacalaisella torilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yölennoilla on puolensa

Maanantai 10.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Agrologien Liiton jäsenet osallistuivat SUBLU Tour Portugal, Lda –nimisen matkatoimiston järjestämälle viininkorjuumatkalle pohjois-Portugaliin 1.-9.10.2016.

 

 

Olin Rouvan kanssa mukana mielenkiintoisella matkalla – seurueessamme oli kaikkiaan 31 matkalaista.

Matkaohjelmassamme oli valmisteltuna n. 25 tutustumiskohdetta, mutta kun mielenkiintoisia tapahtumia osui matkan varrelle, oli todellisia tapahtumia  matkallamme kolmisenkymmentä!

 

 

Oletan, että tämän saitin seuraajat saavat lähiaikoina lukea useankin jutun, jonka ainekset on saatu em. matkalta. Valitan.

 

 

Vastuullisen matkanjärjestäjän oppaana toimi suomalaissyntyinen Mika Palo – erä parhaista oppaista, jonka vetämällä matkalla olen milloinkaan ollut. Suosittelen SUBLU Tour Portugal, Lda – matkatoimiston käyttämistä.

 

 

Jouduimme lähtemään matkalle jo 30.9.2016, sillä yölento Lissaboniin lähti Helsinki-Vantaan lentoasemalta klo 04.45 ja viimeinen junavuoro Tampereelta Helsinki-Vantaan lentoasemalle lähti jo edellispäivänä klo 22.07.

 

 

Paluulento Lissabonista Helsinkiin oli myös suora ja se lähti Lissabonista klo 21.25 – laskeuduimme Helsinki-Vantaalle klo 04.00.

 

 

Molemmat lennot olivat siis yölentoja ja harvat rakastavat yölentoja, mutta niillä on myös positiivinen puolensa.

 

 

Yölento saapui Lissaboniin paikallista aikaa klo 07.40 ja se merkitsi, että saatoimme tutustua Portugalin nähtävyyksiin jo koko saapumispäivän ajan.

 

 

Paluulennon myöhäinen lähtöaika Lissabonista puolestaan merkitsi, että saimme kokea ”täyspäiväisen” kokemuspäivän Portugalissa myös lähtöpäivänämme.

 

 

On selvää, että yölento kohteeseen merkitsee pitkää ja rasittavaakin ensimmäistä päivää, mutta eihän toimintalomaturisti lähde makaamaan matkakohteeseensa.

 

 

Yölento paluumatkalla merkitsee tiettyjä poikkeusjärjestelyjä kotiin saavuttua – meillä se merkitsi aamuvarhaisella saunan lämmitystä, saunomista sekä runsaan parin tunnin päivänokosia kotiintulopäivän aamupäivällä.

 

 

Yölennot pidentävät tehollista tutustumisaikaa kohdemaassa kahdella päivällä, joten on helppo suositella sellaisia matkoja, joilla matkustaminen tapahtuu yölennoilla.

 

 

Yölentoja kannattaa mielestäni käyttää toimintalomilla eli juuri sellaisilla lomamatkoilla, jollainen agrologi-matkamme oli.

 

 

Löhölomat rannoilla – löhölomista minulla ei tosin ole kokemusta - , niillä ehkä päivälennotkin ovat sopivia!

 

 

Tapaamisiin Portugalin kokemuksia odottaville!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jos mie saisin jouten olla!

Perjantai 3.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitin eilen agrologiasiaa ja jatkan tänään saman teeman alla:

 

 

Agrologiopinnot Mustialan Instituutissa 1968 – 1970 edellyttivät ainakin yhden laulun osaamista ja laulun nimi oli

 

 

Jos mie saisin jouten olla!

 

 

Laulun osaaminen oli välttämätöntä, sillä se laulettiin aina, kun saavuimme linja-autolla retkiltämme opistolle.

 

 

Ehdottoman tärkeää oli, että laulun lopussa ollut sana ”loppui” piti kajahtaa juuri silloin, kun linja-auto saapui Huttulan edustalle eli silloin, kun matka päättyi!

 

 

Tässä laulun sanat kirjattuina.

 

 

Vielä sen verran, että laulun sanojen muistamisessa oli hieman ongelmia, mutta netissä olevat Kuolemajärveltä peräisin olevat laulut ja niiden sanat auttoivat muistamaan koko laulun.

 

 

Kuolemajärviläisten laulujen sanat on kerännyt Erja Tikka.  Ne olivat hyvänä tukena, kun merkitsin muistiin Vanhan Instituuttilaisen laulun sanat – erityisesti laulun loppu on instituuttilaisesti melkoisesti erilainen kuin kuolemajärviläisten laulussa.

 

 

Näin se menee:

 

 

Jos mie saisin jouten olla
hei, jos mie saisin jouten olla kesäkauven.

Kesäkauven voita syyvä
hei. kesäkauven voita syyvä
sit mie naimaan.

Sit mie naimahan menisin
hei, sit mie naimahan menisin
Revon Kaisaa.

Revon Kaisan tyttäristä
hei. Revon Kaisan tyttäristä
sitä Ievaa.

Anni mulle annettaisiin
hei, Anni mulle annettaisiin
syltä pitkä.

Syltä pitkä toista paksu
hei, syltä pitkä toista paksu
eipä jaksa.

Eipä jaksa hepo veellä
hei, eipä jaksa hepo veellä
liinaharja.

Liinaharja liikutella
hei, liinaharja liikutella
vesi tippui.

Vesi tippui vempeleestä
hei, vesi tippui vempeleestä
rasva rahkeen.

Rasva rahkehen nenästä
hei, rasva rahkehen nenästä
nyt se loppu.

 

Nyt se loppui tämä laulu

hei, nyt se loppui tämä laulu

tulee piste.

 

Tulee piste laulun päähän

hei, tulee piste laulun päähän

nyt se loppui!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jos mie saisin jouten olla!

Keskiviikko 3.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitin eilen agrologiasiaa ja jatkan tänään saman teeman alla:

 

 

Agrologiopinnot Mustialan Instituutissa 1968 – 1970 edellyttivät ainakin yhden laulun osaamista ja laulun nimi oli

 

 

Jos mie saisin jouten olla!

 

 

Laulun osaaminen oli välttämätöntä, sillä se laulettiin aina, kun saavuimme linja-autolla retkiltämme opistolle.

 

 

Ehdottoman tärkeää oli, että laulun lopussa ollut sana ”loppui” piti kajahtaa juuri silloin, kun linja-auto saapui Huttulan edustalle eli silloin, kun matka päättyi!

 

 

Tässä laulun sanat kirjattuina.

 

 

Vielä sen verran, että laulun sanojen muistamisessa oli hieman ongelmia, mutta netissä olevat Kuolemajärveltä peräisin olevat laulut ja niiden sanat auttoivat muistamaan koko laulun.

 

 

Kuolemajärviläisten laulujen sanat on kerännyt Erja Tikka.  Ne olivat hyvänä tukena, kun merkitsin muistiin Vanhan Instituuttilaisen laulun sanat – erityisesti laulun loppu on instituuttilaisesti melkoisesti erilainen kuin kuolemajärviläisten laulussa.

 

 

Näin se menee:

 

 

Jos mie saisin jouten olla
hei, jos mie saisin jouten olla kesäkauven.

Kesäkauven voita syyvä
hei. kesäkauven voita syyvä
sit mie naimaan.

Sit mie naimahan menisin
hei, sit mie naimahan menisin
Revon Kaisaa.

Revon Kaisan tyttäristä
hei. Revon Kaisan tyttäristä
sitä Ievaa.

Anni mulle annettaisiin
hei, Anni mulle annettaisiin
syltä pitkä.

Syltä pitkä toista paksu
hei, syltä pitkä toista paksu
eipä jaksa.

Eipä jaksa hepo veellä
hei, eipä jaksa hepo veellä
liinaharja.

Liinaharja liikutella
hei, liinaharja liikutella
vesi tippui.

Vesi tippui vempeleestä
hei, vesi tippui vempeleestä
rasva rahkeen.

Rasva rahkehen nenästä
hei, rasva rahkehen nenästä
nyt se loppu.

 

Nyt se loppui tämä laulu

hei, nyt se loppui tämä laulu

tulee piste.

 

Tulee piste laulun päähän

hei, tulee piste laulun päähän

nyt se loppui!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nautittava teatteriesitys ei suinkaan vaadi puitteikseen ison kaupungin "miljoonateatteria"!

Sunnuntai 23.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Tamperetta pidetään aiheellisestikin maan johtavana teatterikaupunkina ja näin varmasti myös on.

 

Meiltä suuren teatterikaupungin asukkailta unohtuu, että hyvinkin lähellä Tamperetta pystyy nauttimaan hienoista teatterielämyksistä.

 

Sain eilen olla mukana, kun Pirkanmaan Agrologit järjestivät perinteisen pikkujoulutapahtumansa Valkeakoskella. Pikkujoulutapahtumaamme kuuluu käynti teatterissa sekä pikkujouluruokailu.

 

Yhdistyksemme vastuuhenkilöt olivat puheenjohtajamme Katariina Pylsyn johdolla järjestäneet tämänvuotisen pikkujoulutapahtumamme Valkeakoskelle eli n. 30 kilometrin etäisyydelle Tampereelta.

 

 

 

 

 

 

Teimme matkan liikenneyrittäjä, agrologi Markku Mikkolan omistamalla ja ”ohjastamalla” bussilla.

 

 

 

 

 

Teatterikohteemme oli Valkeakosken Kaupunginteatteri ja siellä olimme yleisönä…

 

 

 

 

 

 

…Pierre Barillet´n ja Jean-Pierre Gredyn käsikirjoittamalle ”Tähti ja sen sisko” nimiselle vauhdikkaalle komedialle.

 

 

 

 

 

”Tyttö ja sen sisko” vie katsojat 30-luvun Hollywoodiin.

 

Pääroolissa on sisaruksia Lily Da Costaa ja Deborah´a esittävä Saija-Reetta Kotirinta – kaksoisrooli siis.

 

Meno on niin villiä, että katsojalla on hetkittäin vaikeuksia pysyä monimutkaisten tapahtuminen mukana – onneksi hankin etukäteen kaksi euroa maksaneen ohjelmalehtisen ja sen silmäily auttoi pysymään kärryillä!

 

 

Tyttö ja sen sisko –esitykset jatkuvat 13.12.2014 saakka, joten hulvattomaan menoon ehtii vielä!

 

 

**************

 

 

Valkeakosken Kaupunginteatteri toimii vanhassa puutalossa, jossa teatteria on esitetty jo 1900-luvun alusta alkaen.

 

Talon tunnettiin alun perin nimellä Seurahuone, mutta sitä kutsuttiin myös Seurusteluhuoneeksi.

 

On helppo arvata, että talon historiaan liittyy hyvin läheisesti ”Walkiakosken paperitehdas”, sillä talo on alun perin sen rakennuttama. Varmaan Juuso Walden liittyy talon myöhempään historiaan.

 

 

************

 

 

Olen aiemmin luullut, että teatterikaupungeista Tampereelta etelään mentäessä seuraava on Hämeenlinna, mutta erehdyin, sillä Valkeakoskella toimiva teatteri täyttää kaikki ne vaatimukset, joita hyvältä teatterilta vaaditaan.

 

 

Valkeakosken Kaupunginteatterin seuraava ensi-ilta on 29.1.2015 ja silloin ohjelmistoon tulee musiikkinäytelmä:

 

 

Niin kuin taivaassa!

 

 

Suosittelen teatterimatkaa Valkeakosken Kaupunginteatteriin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Cantervilla loss eli Pikajärven kartano on monessa mukana

Sunnuntai 13.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Kerroin taannoin näillä sivuilla Cantervillan linnasta eli Pikajärven kartanosta, jossa yövyimme 16 – 17.8.2013 välisen yön, kun osallistuimme agrologien Viron kartanokierrokselle.

 

Kartano oli paras yöpymispaikka koko matkamme aikana.

 

Hieno huone, mainio ja runsas aamupala sekä oikein maukas omarahoituksellinen iltaruokailu olivat ne valtit, joilla Cantervillan kartano lunasti paikkansa matkamme parhaana yöpymiskohteena.

 

Suosittelen Cantervillan kartanoa lämpimästi!

 

 

Tein kartanon mailla aamukävelyn aamulla varhain ja sen tiimoilta muutama kuva sekä kuviin liittyvä kommentti:

 

 

 

Kartanon jääkellari on vankkaa tekoa…

 

 

 

 

…ja sen matkailullinen hyödyntäminen on varmaan aivan ovella!

 

 

 

 

Myös kartanon viinakeittiö eli tislaamo eli distellery on vielä matkailullisesti hyödyntämättä.

 

 

 

 

 

Kartanon eräs käyntikohde on lapsille suunnattu ”Mängumaa” eli Puuhamaa.

 

 

 

 

Mängumaassa on lasten vesipuisto,…

 

 

 

 

…seikkailurata,…

 

 

 

 

…kartingrata…

 

 

 

 

…ja paljon muita aktiviteetteja.

 

 

 

En pysty olemaan Cantervillan kartanon konsulttina, mutta uskallan epäillä, että kartano pyrkii olemaan liian monessa mukana!

 

 

Käyntimme aikana Cantervilla kartanoa oli vaikea tavoittaa netistä, mutta nyt kartanolla on suhteellisen kelvolliset nettisivut.

Vilkaise www.cantervilla.ee

 

 

 

*********

 

 

 

 

Kartanon pihapiirissä on toimittaja, selostaja, radio- ja televisio-ohjelmien johtaja sekä näytelmäkirjailija Valdo Pant´n muistomerkki. 

Valdo Pant toimi aikoinaan juontajana suositussa ”Naapurivisa” –ohjelmassa, jossa Viron sekä Suomen tietoviisaat mittelivät toisiaan vastaan.

Pant oli syntynyt Cantervillan kartanon lähellä Valgjärvellä 1928 ja hän kuoli Tallinnassa vuonna 1976.

Muistomerkin on pystyttänyt Cantervillan kartanon omistaja Relvo Värton vuonna 1996.

 

 

*********

 

 

 

 

Kunnon retkillä pitää ottaa retkeläisistä jossain sopivassa vaiheessa yhteiskuva. 

Retkemme yhteiskuva on tässä ja sen otti oppaamme Lea aamulla 17.8.2013!

 

 

********

 

 

Kiitän juttujeni lukijoita ja totean, että tämä juttu on viimeinen siinä juttusarjassa, jossa kerron agrologien Viron kartanomatkasta vuonna 2013!

 

 

 

Tämän jälkeen saatan ryhtyä kertomaan matkakokemuksia taannoiselta Saksan ja Luxemburg´n matkaltamme – aineistoa ainakin on!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vihulan kartano näyttää kadottaneen virolaisen kartanoilmeensä

Torstai 10.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Olemme muutamana keväänä ajatelleet Türin kukkamarkkinoiden yhteydessä yöpymistä Vihulan kartanossa.

 

Aina kuitenkin joku muu yöpymispaikka on vienyt voiton ja agrologien elokuisen Viron kartanokierroksen aikana varmistui, että päätöksemme on ollut ilmeisen oikea.

 

Vihulan kartano on tavoitellut pääsyä standardihotellien joukkoon ja on ilmiselvästi pyrkimyksissään onnistunut. Kartanomiljöössä virolaisuutta vielä ilmenee, mutta sisätiloista se on saatu poistettua – harmi!

Emme käyneet hotellihuoneissa, mutta joku oli tietävinään, että ne kaikki ovat samanlaisia! Se jos mikä tappaa kiinnostuksen "majataloa" kohtaan!

 

 

 

Kartanon päärakennus on kunnostettu hienosti.

 

 

 

 

Myös takakartano on onnistuttu entisöimään hyvin.

 

 

 

 

Kartanomiljöön läpi virtaa Mustoja – suomeksi Mustapuro – ja siihen on kartanon kohdalle padottu patolampi…

 

 

 

 

…siltoineen.

 

 

 

 

Kartanon ravintola LaBoheme on arvokkaan näköinen, mutta ainakaan minun makuuni se ei ”kolahtanut”.

 

 

 

 

Vihulassa on laaja valikoima kokous- ja juhlatiloja.

 

 

 

 

Kokoustiloja meille esitellyt pyntätty neitokainen (oikealla) ei kokenut meitä todellisiksi  asiakaskandidaateiksi ja se varmaan osaltaan vaikuttaa, että en osaa arvostaa korkealle Vihulan kartanon tarjoamia palveluksia.

 

 

Hienoisen negatiivinen fiilikseni ei saa vaikuttaa lukijoitteni kiinnostukseen Vihulan kartanoa kohtaa. Minua tuskin kuitenkaan tullaan näkemään Vihulan kartanon asiakkaana.

 

Fiiliksiini vaikuttaa varmaan myös se, että näimme kartanomatkamme aikana niin erikoisia ja mielenkiintoisia virolaistyylisiä kartanoita, että standardimuottiin valettu Vihula ei innostanut.

Vihulan kartanolla on laajat nettisivut ja niiden osoite on www.vihulamanor.com

 

 

-Esko Erkkilä-

Rakveren linnoituksessa kannattaa poiketa useastikin

Keskiviikko 9.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Elokuisella agrologien Viron kartanomatkalla eräs kohde oli Rakveren vanha linnoitus.

 

Olen käynyt linnoituksessa useita kertoja aikaisemmin, mutta tälläkin kerralla sain uutta tietoa linnoituksesta ja sen eri vaiheista.

 

 

 

 

”Uuden tiedon” jakajana toimi mainio linnanneito eli Margit-opas!

 

 

 

 

 

Linnoituksen alueella sijaitsee ”Tarvas” –patsas, jonka on veistänyt virolainen Tauno Kangro. 

Patsas on Baltian alueen suurin eläinaiheinen veistos. 

Patsaan toteuttamisessa on suomalaisilla ollut vahva panos ja se selviää, kun tarkastelee patsaan jalustaan kaiverrettujen hanketta tukeneiden henkilöiden sekä yhteisöjen nimiä.

 

 

 

 

 

Margit esitteli eräässä huoneessa sijaitsevan syvän kaivannon ja kertoi siihen liittyen, että linnassa oli aina kuution verran ihmisvirtsaa säiliössä! Miksi?

Ihmisvirtsaa käytettiin, kun tykit ammuttaessa kuumenivat ja niitä piti viilentää – virtsa oli viilentämiseen tehokkaampaa kuin vesi!

 

 

 

 

Saimme linnanpihalla maistella keskiaikaisten ritarien lempijuomaa, Malvaasian viiniä. 

Kerrassaan erinomaista!

 

 

 

 

 

Koulukuntamme toiminnanjohtaja Esko Lappalainen halusi kokeilla, että miltä tuntuu oleminen kädet ja pään lukitsevassa ”jalkapuussa”.  Rakennelma oli tarkoitettu heiveröisemmille henkilöille kuin Esko, joten todelliseen kokeiluun saakka ei päästy.

 

 

 

 

 

Kidutuskammio ja kuolemanhuone kuuluivat linnakierroksemme ohjelmaan – ei heikkohermoisille!

 

 

 

 

 

Linnan sisäpihalla sijaitsee isokokoinen shakkilauta ja siihen soveltuvat isot shakkinappulat.

Korkea-arvoiset linnanisännät istuskelivat pihan eri puolilla sijaitsevilla parvekkeilla ja alempiarvoiset asukit siirtelivät shakkinappuloita linnanisäntien antamien peliohjeiden mukaan.

 

 

 

 

 

Osallistuimme kappelissa Margit´n ohjaamana lausuntahetkeen…

 

 

 

 

 

…ja sen jälkeen Margit antoi perusteellisen opetuksen linnan runsaisiin miekkavalikoimiin sekä miekkojen käyttämiseen.

Olen aiemmin arastellen tutkaillut näitä miekkoja, mutta nyt Margit laittoi miekat ja sapelit leiskumaan!

 

 

 

 

Vielä viimeinen silmäys Tarvas-patsasta kohti ja matka seuraaviin seikkailuihin saattoi alkaa!

 

 

Rakveren linnoituksella on mainiot nettisivut: www.rakverelinnus.ee – kannattaa poiketa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viron vanhauskoiset ja Peipsjärven rannan sipulitie

Keskiviikko 2.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen käynyt lukemattomia kertoja Virossa, mutta kahteen haluamaani kohteeseen en ole ennen viime elokuuta päässyt tutustumaan.

 

Kaipaamani kohteet ovat Peipsjärven länsirannalla asuvat vanhauskoiset ja kaakkois-Viron setunkaiset.

 

Agrologien elokuisella Viron kartanomatkalla sain kokea pienen pintaraapaisun Peipsijärven vanhauskoisten elämänmuodosta.

 

Viron vanhauskoiset ovat ”tiukan linjan” ortodokseja, jotka asuttavat Peipsjärven länsirannalle nauhamaisesti sijoittuvia kyliä.

 

 

 

 

Olen tyytyväinen, että poikkesimme valtatieltä Peipsjärven rantatielle ja saimme kulkea todellista sipulitietä monien vanhauskoisten kylien läpi. 

Peipsjärvi on Euroopan viidenneksi suurin järvi ja se oli pitkän aikaa kulkusuunnassamme oikealla.

 

 

Kuljimme ainakin seuraavien vanhauskoisten kylien läpi:

 

• Raja
• Kasepää
• Kolkja

 

 

Minulla oli paikka bussinkuljettajamme takana ja tässä muutamia valokuvia, kun ajoimme vanhauskoisten asuttamien kylien läpi:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*********

 

 

 

Sipulitiellä oli pienin välimatkoin sipulinmyyjiä, joilla oli tarjolla aitoja Peipsjärven sipuleita.

 

 

 

 

 

Myös muita juureksia ja vihanneksia oli tienvarsimyyjillä tarjolla.

 

 

 

 

Peipsjärven sipuleilla on Virossa sama maine kuin Suomessa Lopen perunoilla – vain ne ovat parasta laatua.  Tiedän kokemuksesta, että Piepsin sipuleiden kohdalla korkea laatu on tosiasia.

 

Peipsjärvellä sipulin viljelytekniikka perustuu vähintään puolen metrin korkeisiin sipulipenkkeihin ja sanotaan, että niistä saatava sato saattaa olla seitsenkertainen normaaliin viljelytekniikkaan verrattuna!

Voi, kun joskus pääsisi näkemään aidon peipsjärvisen sipuliviljelmän!

 

 

 

Oli hieno asia, että bussikuljettajamme (valkoisessa T-paidassa) halusi itsekin ostaa tienvarsimyyjältä aitoja Peipsin sipuleita ja se merkitsi, että myös monet retkemme osanottajista ryhtyivät sipulikaupoille.

 

Tapani mukaan ostin kymmenkunta isoa valkosipulia ja ne tulevat syksyn aikana päätymään Viljakkalan Majajärvelle valkosipulimaamme siemensipuleiksi!

 

 

 

 

 

Tiedustelin tältä myyjältämme, että kuinka kaukana tästä paikasta sijaitsee hänen sipuliviljelmänsä ja nuorimies vastasi, että kymmenen kilometrin päässä.

 

 

Perheemme on suuria sipulinystäviä ja jonkinlaisia sipulinkasvattajiakin, joten Peipsjärven rannan sipulitien kokemukset olivat unohtumaton elämys!

 

 

-Esko Erkkilä-

Alatskiven linnan suunnittelussa otettiin mallia Skotlannista

Tiistai 1.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Muuramen virolaisessa ystävyyskunnassa Alatskiven kunnassa sijaitseva Alatskiven linna oli eräs kohteemme elokuisella agrologien kartanomatkalla.

 

 

 

 

Opasteet Alatskiven linnaan kertovat, että kyseessä on nähtävyys.

 

 

 

 

 

Linnan päärakennus valmistui vuonna 1885 ja sen suunnittelussa paroni Nockeln otti mallia Englannin kuningasperheen kuningatar Victorian omistuksessa Skotlannissa sijaitsevasta Balmoralin linnasta.

 

 

Virolaisten kartanoiden ja linnojen tapaan myös Alatskivi joutui huonoon kuntoon Neuvostoliiton miehityksen aikana. Viron saavutettua uudelleen itsenäisyyden linna oli hetken myös suomalaisten rahattomien liikemiesten omistuksessa, mutta kun mitään ei tapahtunut, on linna nykyisin Viron valtion omistuksessa.

 

 

 

 

Tämän salin kunnostamiseen on Muuramesta, Alatskiven kunnan suomalaisesta ystävyyskunnasta, saatu lahjoituksena 10.220 euroa vuonna 2002.

 

 

 

 

Muuramen lahjoituksesta on erillinen maininta salissa olevalla pöydällä.

 

 

 

 

 

Me kaikki olemme osallistuneet Alatskiven linnan restaurointiin, sillä hanke on saanut EU-rahoitusta.

 

Muutamia kuvia Alatskiven linnan sisätiloista:

 

 

 

 

Eteistakalla on kokoa, sillä pesään mahtuisi pystyyn yli puolitoistametriset halot!

  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********

 

Kerroin Tartosta kertoneessa jutussani kapellimestari Eduard Tubinista.

 

 

Alatskiven linnassa on vuonna 2011 avattu ”Eduard Tubina Muuseum”.

 

 

 

 

 

Tässä kuvanveistäjä Airike Taniloo-Bogatkin´n kapellimestari Eduard Tubinista vuonna 2005 tekemä keramiikkaveistos. Sama mies, joka Tarton Teater Vanemuinen edessä heiluttaa tahtipuikkoa!

 

 

 

 

 

Eduard Tubin sävellyksistä kertovia vihkosia.

 

 

********

 

 

Alatskiven linnan alakerrassa on kudonta- sekä keramiikkapajoja ja siellä on myös mielenkiintoinen ”vahakabinetti” tavallisista entisaikojen ihmisistä:

 

 

 

  

Kotiopettaja ja kamreeri

 

 

 

 

Keittiöapulainen ja kokki

 

 

 

 

Kotihengetär

 

 

 

 

Ratsumies

 

 

 

 

 

Puutarhuri

 

 

 

 

Kartanonomistaja ja rouva. Nuo kaksi oikealla eivät ole vahanukkeja!

 

 

 

 

 

Tilanhoitaja, pehtoori

 

 

************

 

 

Alatskiven linnan päärakennus on saatu kuntoon, mutta pihapiirin muiden rakennusten kunnostaminen ei vielä ole päässyt alkamaan.

Alatskivestä enemmän nettiosoitteessa www.alatskivi.ee

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tartossa, osoitteessa J.Tõnissoni 1, sijaitsee Suomen historian kannalta merkittävä rakennus

Maanantai 30.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Tulee aivan liian harvoin käytyä Tartossa, mutta aina kun siellä käyn, pyrin käymään suomalaisille tärkeällä paikalla eli Viron Ylioppilaiden Seuran talon luona.

 

Elokuussa sain käydä paikalla, kun teimme Viroon agrologikunnan kartanomatkan.

 

Viron Ylioppilaiden Seura on viroksi Eesti Üliõpilaste Seltsi.

 

Talo on Suomen historian kannalta tärkeä, sillä siellä Neuvosto-Venäjä ja Suomi solmivat Tarton rauhan 14. päivänä lokakuuta 1920.

 

 

Eesti Üliõpilaste Seltsin talo oli rauhansopimuksen allekirjoitushetkellä uudehko, sillä se on valmistunut vuonna 1901. Talon on suunnitellut G. Hellati.

 

 

 

 

 

Rakennus on tyyliltään kansallisromanttinen ja se edustaa virolaisen rakennustaiteen varhaisinta suuntaa.

 

 

*********

 

Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana Tarton rauhansopimusneuvotteluissa toimi J.K.Paasikivi ja jäseninä Alexander Frey, Väinö Kivilinna, Väinö Tanner, Rudolf Walden, Juho Vennola ja Väinö Voionmaa.

 

 

Neuvosto-Venäjän valtuuskuntaa johti Jan Antonovits Berzin, jonka oikea nimi oli Janis Berzins-Ziemelis ja sen jäseninä olivat Platon Michailovitsh Kershenstewin sekä Nikolai Sergejevitsh Tichmenjewin.

 

 

********

 

Sopimuksen ensimmäinen artikla kuuluu näin:

 

”Rauhansopimuksen voimaan astuttua lakkaa sotatila sopimusvaltioiden välillä ja molemmat valtiot sitoutuvat vastedes ylläpitämään keskinäistä rauhantilaa ja hyvää naapuruutta.”

 

Sopimus piti 19 vuotta, mutta sitten 30. päivänä marraskuuta 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja alkoi Talvisota.

 

 

*********

 

 

 

Talon edessä on tiilipylväs ja siihen on kohokirjaimin painettu seuraava teksti:

 

14.X.1920

 

TÄSSÄ TALOSSA

SOLMITTIIN SUOMEN

JA NEUVOSTO-VENÄJÄN

VÄLINEN RAUHANSOPIMUS

Suomenkielisen tekstin lisäksi sama on toistettu viroksi ja venäjäksi. 

Tiilipylvään päässä on kuvattuna rauhansopimuksen allekirjoituslehti, jolla on molempien sopimusvaltuuskuntien kaikkien jäsenten allekirjoitukset.

 

*********

 

Eesti Üliõpilaste Seltsin talon osoitteesta - J.Tõnissoni 1 – sen verran, että Jaan Tõnisson oli vuonna 1868 syntynyt virolainen liberaalipoliitikko ja kaksinkertainen pääministeri, jota on verrattu Suomen K.J. Stålberg´iin.

 

Oletettavasti Tõnisson teloitettiin heinäkuussa 1941, mutta varmuutta asiasta ei ole.

 

********

 

 

Suosittelen, että Tartossa käydessänne poikkeatte osoitteessa J.Tõnissoni 1, sillä siellä olevalla talolla on suuri merkitys Suomen historiassa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tarton kauppahallissa ja torilla kannattaa poiketa!

Sunnuntai 29.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Tarton kauppahalli ja sen vieressä sijaitseva tori ovat vilkkaita kauppapaikkoja.

 

Molemmat sijaitsevat Emajoen rannalla Tarton keskustassa.

 

Emajoella on pituutta 100 kilometriä ja sen korkeusero on tuolla matkalla ainoastaan 3,6 metriä – joki laskee lännestä Peipsijärveen.

 

 

 

 

Tarton kauppahallin edustalla on ”Pronssisika” -veistos, jonka on veistänyt Mati Karmin.

 

 

 

 

Sian toisella puolella on tärkeää informaatiota, sillä sieltä saa ohjeet sianruhon oikeasta paloittelusta – käytännöllistä, kun perheenemäntä on menossa lihaostoksille kauppahalliin! 

Paloitteluohjeissa näytetään havainnollisesti, että mistä kohdasta on peräisin sisefilee ja mistä puolestaan karbonaad.

 

 

 

 

Olen aina ihaillut HK:n omistaman ja Rakveressä toimivan lihanjalostustehtaan kattomainonnan teemaa: ”Elamusi igaks päevaks!”. Se kai tarkoittaa suurin piirtein, että elämyksiä joka päiväksi.

 

 

Muutamia kuvia kauppahallin vihannes- ja juurestarjonnasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************

 

 

 

 

Emajoki virtaa leppoisasti Tarton halki ja leppoisasti tehtäväänsä suorittivat myös poliisit, jotka hiljalleen ajelivat Emajoella seuraten vilkkaan kauppa- ja tapahtumapäivän sujumista.

 

 

 

 

 

Melkein kauppahallin vieressä sijaitsee Turuhall eli torihallit, joiden myyntipöydilla on runsas tarjonta.

 

 

Yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa ja siksi muutamia kuvia toritarjonnasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

 

Pyrin ulkomaanmatkoillani aina hakeutumaan toreille ja muille sellaisille paikoille, joissa tavalliset ihmiset liikkuvat.

Kauppahalli ja torihallit ovat Emajoen rannalla paikkoja, joihin Tartossa kannattaa tutustua!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Tartto - kaupunki, jossa tulee liian harvoin käytyä

Lauantai 28.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Elokuisella agrologien Viroon suuntautuneella kartanomatkallamme viivähdimme muutaman tunnin ajan Tartossa.

 

Tartto on kaupunki, jossa tulee vierailtua liian harvoin ja sen vuoksi se on jäänyt minulle sekä monelle muulle hieman vieraaksi.

 

Kartanomatkamme opas oli kotoisin Tartosta ja hänen johdollaan teimmekin pitkähkön kaupunkikierroksen, jonka aikana saimme tiiviin tietopaketin Tartosta.

 

 

 

 

Tartolle luo vahvan leiman Tarton Yliopisto. Sen perustamisasiakirjan allekirjoitti Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf jo vuonna 1632.

 

Tartossa on eri puolilla kaupunkia lukuisia yliopistolle kuuluvia rakennuksia.

 

 

 

 

Tartossa sijaitsee Viron Tasavallan korkein oikeus. Se sijaitsi Tartossa jo vuosina 1920 – 1935 ja sitten taas Viron uudelleen itsenäistyttyä vuodesta 1995 alkaen.

 

 

 

 

 

Tartto on Tampereen ystävyyskaupunki ja onkin mielenkiintoista, että Tartossa on ”Tampere Maja” (viittapylväässä ylhäältä seitsemäs oikealle osoittava viitta).

 

 

 

 

Tampere Maja sijaitsee ulkoapäin vaatimattoman näköisessä puutalossa (osoite Jaani 4). 

Tampere Maja on Tampereen ja Tarton kaupunkien kulttuuri- ja yhteistyökeskus. Siellä on myös pieni majatalo, jossa on yhteensä kuusi vierashuonetta.

 

 

 

 

Osoitteessa Ülikooli 21 on Faehlmanin talo, jossa Kalevalan luoja Elia Lönnrot asui kesäkuusta joulukuuhun 1844, kun hän oli vieraana ystävänsä, lääkärin ja kirjailija Friedrich Robert Faehlmanin luona.

Elias Lönnrot-seura kiinnitti muistolaatan talon seinään 1994.

 

 

 

 

Tarton keskustassa sijaitsee Teater Vanemuine.

Teatterin edessä ulkona on jakkaroita, joilla istuen voi kuunnella pyöreistä kaiuttimista kuuluvaa mukaansatempaavaa musiikkia.

 

 

 

 

Voidaan kuvitella, että kaiuttimista kuuluvaa musiikkia johtaa Eduard Tubin, joka toimi Vanemuinen konserttimestarina ja kapellimestarina vuodesta 1930 vuoteen 1944.

Vuonna 1944 Tubin muutti sotaa pakoon Ruotsiin, jossa hän kuoli vuonna 1982.

 

 

 

Toinen henkilöä kuvaava patsas Teater Vanemuinen ulkopuolella esittää teatterinjohtaja ja ohjaaja Karl Mennig´ä. 

Karl Menning oli teatterinjohtaja, lavastaja, teatterikriitikko ja diplomaatti, joka toimi Vanemuinen teatterijohtajana 1906 – 1914.

 

 

Kävimme ruokailemassa Teatterikahvilassa ja takaisin tullessani ihmettelin, että onko Karl Menning-patsas sillä aikaa muuttanut paikkaa. 

Olin osittain oikeassa, sillä Menning´ä kuvaavaa patsasta voi pyöritellä jalustallaan ja ruokailumme jälkeen Menning katsoi tyystin toiseen suuntaan kuin mennessämme ruokailemaan!

 

 

Paljon jäi kertomatta Tartosta, mutta ehkä joskus toiste!

 

 

-Esko Erkkilä-