LNG Viking Gracen polttoaineena

Sunnuntai 26.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen saanut kuluvan tammikuun aikana osallistua kahdestikin Viking Grace-risteilylle; molemmat risteilyt ovat tavallaan olleet koulutusristeilyjä, sillä ne ovat olleet suunnattu ryhmänkerääjille.

 

**************

 

Tammikuun 22. – 23. päivien risteilyllä minulla oli ulkohytti ja sain silloin seurata aitiopaikalta, kun aluksemme…

 

 

 

…eli Viking Grace sai Tukholman satamassa polttoainetäydennyksenä LNG:tä eli Liquified Natural Gas –maakaasua.

 

LNG on tosiaan maakaasua, joka on jäähdytetty miinus 162 asteeseen, jolloin se on muuttunut kaasusta nesteeksi ja sen tilavuus on pienentynyt 600-kertaisesti.

 

 

 

Kaasua kuljettava satama-alus ankkuroitui Viking Gracen rinnalle ja sen kansimiehet suorittivat aluksellemme polttoainetäydennyksen.

 

 

 

 

Viking Grace saa LNG-annoksensa Tukholmassa ja tähän vuodenaikaan risteilyalus viettää risteilyajastaan tunnin aamuhämärissä siellä.

 

 

 

***************

Viking Grace tankataan Tukholmassa aina aamuisin, vaikka se pystyisi yhdellä tankkauksella tekemään kaksikin matkaa Turun ja Tukholman välillä.

 

LNG muodostaa Viking Gracen polttoainetarpeesta 99 % ja se puuttuva yksi prosentti on dieselöljyä – näin meille kertoi laivakierroksemme aikana Jonas-oppaamme!

 

 

Kehitys on siis kehittynyt ainakin Viking Gracella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Joulukaurojen tarjoaminen Vappu-hevoselle merkitsi, että Isäni ei tavannut Joulupukkia

Maanantai 24.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Tänään on Jouluaatto ja on paikallaan muistella menneitä Jouluaattoja.

 

 

Vaikka olenkin pienen maalaistalon poika vaatimattomista oloista, niin lapsuuden Jouluaattoihini kuului Joulupukin vierailu.

 

 

Meillä on aina lapsuudessani ollut hevonen ja sen avulla tehtiin raskaimmat maatalouden työt.

 

 

Lapsuusaikojeni hevosena meillä oli täysmusta Vappu-hevonen ja myöhempinä vuosina ”tavallisen” värinen Tyttö. Vapulla oli Poju-niminen orivarsa ja muistan hämärästi, kun Poju menetti pihanurmikolla kalleimpansa eli siitä tehtiin ruuna.

 

 

Se on raakaa peliä kun hevoset nai, siinä tanner jyskää ja aitaa kaatuu, kirjoitti Väinö Linna Tuntemattomassa sotilaassa. 

Raakaa peliä oli myös se, kun Poju salvettiin.

 

**********

 

Mutta piti kirjoittaa siitä, kun meillä kävi Joulupukki!

 

 

 

Isä piti hyvän huolen hevosistaan ja eräs esimerkki siitä oli se, kun hän Jouluaatto-iltana lähti antamaan kauroja Vapulle.

 

 

Meillä lapsilla oli suuren harmituksen aiheena se, kun Joulupukki poikkesi meillä juuri silloin, kun Isä oli tallissa tarjoilemassa Vapulle joulukauroja eli Isä ei milloinkaan varhaislapsuutemme aikana nähnyt Joulupukkia.

 

 

Tai saattoivatpa pihamaalla kohdatakin, kun Joulupukki meni ovesta ulos ja Isä oli tulossa tallista sisälle!

 

 

********************

 

 

No, kyllä Isä toki myöhemmin tapasi Joulupukin meillä pirtissäkin.

 

 

Tätini asui meillä naapurissa miehensä Uunon kanssa ja joskus Jouluaattona Aino-tätini saapui meille, mutta Uuno oli kuulemma vielä jäänyt kotiin.

 

 

Hetken kuluttua eteisessä kopisteltiin ja Joulupukkihan sieltä oli saapumassa.

 

 

Joulupukki oli vähän heikossa kunnossa, sillä hän kaatui joulukuusemme juurelle, mutta siitä huolimatta joululahjat tulivat jaettua.

 

 

Joulupukin heikohko olo jatkui ja hänet saateltiin porukalla käsikynkkää eteiseen ja edelleen ulos.

 

 

Hetken kuluttua Uunokin saapui ja myös hän oli hieman huonossa kunnossa ja me lapsetkin huomasimme, että kummisetämme oli ”astunut korkin päälle”!

 

 

Sen pituisia ja tosia nämä joulumuistot lapsuudenajan Joulupukeista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On huolehdittava sopimusvaiheessa, että maakaapeloinnista ei tule yksityistielle ikuinen riesa!

Sunnuntai 16.12.2018 - -Esko Erkkilä-

 

Pirkanmaan Metsäkeskus järjesti Hämeenkyrössä yksityisteiden hoidosta vastaaville ja yksityistieasioista kiinnostuneille koulutustilaisuuden 12.12.2018.

 

 

Olen tieosakkaana viidessä yksityistiessä sekä yhdessä metsäautotiessä ja niiden lisäksi Rouva on osakkaana kahdessa yksityistiessä. Osakkuuksien lisäksi olen toimitsijamiehenä yhdessä noista yksityisteistä, joiden osakkaana olen.

 

 

Oli siis luonnollista, että hakeuduin koulutustilaisuuteen.

 

 

Saimme koulutustilaisuudessa – yksityistieillassa – paljon tietoa ja tässä jutussani teen pintaraapaisun siihen problematiikkaan, joka liittyy asiaan, kun sähköyhtiö haluaa asentaa kaapeleita yksityistien alueelle tai sen välittömään läheisyyteen.

 

 

 

 

 

Yksityistien näkökulmasta asiaa selvitteli tuvantäyteiselle yleisölle sastamalalainen tieisännöitsijä Kari Äikäs, jolla on vankkaa kokemusta sellaisten yksityisteiden isännöinnistä, joille on tehty maakaapelointeja.

 

 

Seuraavassa jonkinlaista muistilistaa yksityisteiden toimitsijamiehille, yksityisteiden hoitokunnille ja yksityisteiden isännöitsijöille, kun kaapeliyhtiö haluaa hyödyntää yksityistien ojia tai yksityistien välitöntä läheisyyttä maakaapelin asentamiseen.

 

 

• toimitsijamiehen tai hoitokunnan ei koskaan pidä antaa maakaapelin asennuslupaa itsenäisesti vaan aina on kutsuttava koolle tiekokous. Vasta tiekunnan kokouksen päätösten perusteella toimitsijamies tai tiehoitokunta voivat allekirjoittaa sopimuksen

• tiekokouksen koollekutsumisesta aiheutuneet kustannukset pitää sopia kaapeliyhtiön maksettaviksi (kokouskutsut, tilavuokrat, tiedotuskirjeet, yms. kustannukset)

• yksityistien ei milloinkaan pidä hyväksyä kaapeliyhtiön tarjoamia valmiita sopimuslomakkeita, sillä jokainen tapaus vaatii yksilöllisen sopimuksen

• sopimuspaperin pitää olla yksinkertainen ja siinä on selkeästi sovittava verkonhaltijan ja myös tiekunnan vastuut sekä velvoitteet

• sopimus on aina tehtävä verkonhaltijan tai verkonhaltijan valtuuttaman tahon kanssa – missään tapauksessa sopimusta ei pidä allekirjoittaa esim. sen kaivinkoneyrityksen kanssa, joka huolehtii kaapelointityön tekemisestä käytännössä

• sopimukseen pitää sisältyä kohta, että verkon omistaja vastaa kaikista kustannuksista, jos kaapeli joskus joudutaan esim. tien korjauksen tai tienparannuksen vuoksi kaivamaan ylös. Verkonhaltijan pitää maksaa kustannukset, jos kaapeli vaurioituu tien perusparannuksessa

• verkonhaltijan mahdolliset veloitusperusteet esim. kaapeloidun linjan tilapäisestä jännitteettömäksi tekemisestä, on torjuttava

• kaapelin näyttäminen pitää olla ilmaista koko maakaapelin elinkaaren ajan

• verkonhaltijan pitää asentaa maakaapeli siten, että tiekunnan jälkikäteen suorittamat liikennemerkkien asennukset ja mahdolliset kaiderakenteet ovat mahdollisia

• kaapeloinnissa tierummut pitää kiertää riittävän kaukaa, jotta tien leventäminen ja tierumpujen vaihtaminen voidaan tehdä turvallisesti. ”Riittävän kaukaa kiertäminen” merkitsee usein, että maakaapeli joudutaan kaivamaan yksityistiealueen ulkopuolelle ja on luonnollista, että näissä tapauksissa verkkoyhtiön sopimuskumppanina ei ole yksityistiekunta vaan maanomistaja

• jos tielinjalta joudutaan tekemään koukkauksia peltojen kohdalla, on sopimuksessa erikseen sovittava, että salaojille ei saa aiheuttaa vahinkoja

• sopimuksessa pitää selkeästi sopia molempien osapuolten yhteyshenkilöt ja tältä osin sopimusta on tarvittaessa päivitettävä

 

 

Tässä esittämäni seikat ovat vain osa niistä asioista, jotka pitää sopia sopimuksessa.

 

 

Sopimuksessa on sovittava riittävä sopimusmaksu, jolla katetaan kaapeloinnista aiheutuneet hallinnolliset ja pienet ylimääräiset kulut, joita aiheutuu mm. siitä, kun kaapelia pitää varoa.

 

Maakaapelointi ei saa estää tieosakkaiden pääsyä pelloilleen tai metsään ja myös sen takaamiseksi sopimukseen pitää laatia tätä koskeva kohta. Pelloille pitää päästä viljelylohkokohtaisesti ja metsään riittävän tiheään sovittujen ylittämispaikkojen kautta.

Tärkeää on, että sopimuksessa sovitaan kaapelikaivannon syvyydeksi vähintään metri! Tässä on menetelty yksityisteiden kannalta monesti huolimattomasti, kun maakaapelikaivannon syvyydeksi on sovittu vain 70 senttiä! Useinkaan toki ei ole syvyydestä sovittu mitään, mutta verkonhaltijan edustajat ovat jättäneet kaivannon aivan liian matalaksi.

 

 

Yksityistien tiekokouksen pitää päätöstä tehdessään tiedostaa, että maakaapelointi merkitsee vähintäänkin 50 vuoden, mutta ilmeisesti pidemmänkin ajan sitoutumista verkkoyhtiön kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön.

Verkkoyhtiöiden suorittamat maakaapeloinnit maanteiden ja yksityisteiden "ojanpenkoille" tulevat lähiaikoina lisääntymään ja toivon, että tässä esittämistäni seikoista on apua, kun yksityistiekunnat joutuvat vastamaan verkkoyhtiöiden esityksiin yksityistiealueiden hyödyntämiseen maakaapeloinnissa!

 

 

Toisaalta on paikallaan muistaa, että maakaapelointi yleensä parantaa tieosakkaiden sähköturvallisuutta ja sähkönsaannin varmistumista kaikissa olosuhteissa, joten verkkoyhtiö kannattaa nähdä ja kokea aitona yhteistyökumppanina!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuin tuuleen olisi huutanut

Perjantai 1.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalle ollaan Pirkanmaan Liiton toimesta laatimassa maakuntakaavaa.

Asiakirja pyörii byrokratian rattaissa nimellä…

 

 

”Pirkanmaan maakuntakaava 2040”.

 

 

Kaavaluonnos ja muu valmisteluvaiheen aineisto olivat nähtävillä 5.3.-10.4.2015.

 

 

Nähtävillä olon päättymiseen mennessä asukkailta ja yhteisöiltä saatiin 249 mielipidettä.

 

 

Aktiivisena kansalaisena annoin palautetta muutamiin kohtiin, joita maakuntakaavaluonnoksessa käsiteltiin.

 

 

Tärkein mielipiteeni koski Tampereen seudun tekopohjavesihankkeita.

 

 

Esitin mielipiteessäni seuraavaa:

 

 

”Esitän, että tekopohjavesihanke Tavase ja Pinsiön alueelle kaavailtu korvaava tekopohjavesihanke poistetaan maakuntakaavasta tarpeettomina. Toteutuessaan hankkeet pilaisivat laajat sadetusalueet sekä loisivat vakavan imagohaitan.”

 

 

Päivi Halonen Ylöjärveltä antoi saman sisältöisen mielipiteen, kun hän totesi mielipiteessään näin:

 

 

”Julkujärven harjua ja Pinsiönkangasta ei tule varata tekopohjavesialueeksi luontovaikutusten vuoksi.”

 

 

Sain mielipiteelleni kylmää kyytiä, sillä maakuntaliiton virkamiehet olivat valmistelleet mielipiteelleni seuraavanlaisen vastineen ja sen Maakuntahallitus oli hyväksynyt 18.1.2016.

 

 

Pirkanmaan liitolta saamani vastine kuuluu näin:

 

 

”Maakuntakaavaluonnoksen vesihuoltoa koskevat merkinnät perustuvat Pirkanmaan ELY-keskuksen johdolla laadittuun Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Tekopohjaveden muodostaminen on yksi vaihtoehto vastata kehittyvän maakunnan vedenhankinnan tarpeisiin ja toimintavarmuuden parantamiseen. Keittämissuunnitelman perusteella maakuntakaavassa on tarve varautua pitkällä aikavälillä muiden vedenhankintavaihtoehtojen ohella myös tekopohjaveden muodostamiseen.

 

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta on laadittu ympäristövaikutusten arviointi.

 

Tekopohjavesilaitoshankkeen yksityiskohtaiset toteuttamisedellytykset ratkotaan hankesuunnittelun ja lupaharkinnan yhteydessä huomioon ottaen toiminnan ympäristövaikutukset niin kuin lainsäädäntö velvoittaa.

 

Vehoniemi-Isokankaan alueella tekopohjaveden muodostamista on selvitetty jo laajasti.

 

Miharin-Ylöjärvenharjulla tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksista saadaan käsitys vasta perusteellisten tutkimusten ja selvitysten perusteella. Tältä osin maakuntakaavalla osoitetaan ensisijaisesti seudullisen vedenhankinnan selvittämistä.”

 

 

Hyvää päivää kirvesvartta!

 

 

 

 

 

 

Kuten kuvasta ilmenee (jos asiakirjakuvasta saa selvää), sai Päivi Halonen täsmälleen saman vastuksen kuin minä, sillä muutoksella, että hänelle osoitetussa vastauksessa ei mainittu Vehoniemi-Isokankaan alueen hanketta lainkaan, sillä hän ei sitä maininnut mielipiteessään.

 

*************

 

Nostan hattuani Pirkanmaan maakuntahallituksen jäsenelle Minna Sorsalle (vihreät), joka asian käsittelyn yhteydessä pöytäkirjan mukaan toimi näin:

 

”Maakuntahallituksen jäsen Minna Sorsa esitti että maakuntakaavaluonnoksesta poistetaan tekopohjaveden merkinnät kokonaan. Esitys raukesi kannattamattomana.”

 

 

 

Ei hyvältä näytä, sillä jopa Tavase elää virkamiesten unelmissa ja nyt siihen on lisätty myös Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven Pinsiöön sijoittuva tekopohjavesihanke!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ei tätä ainakaan mikään kunnallisjärjestö ole aikaan saanut"...

Perjantai 22.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Omakotitalomme lasiverannan liukuoviin pakkasyönä syntyneitä hienoja kuvioita katsellessa tuli mieleen otsikossa todettu taannoisen SDP:n kansanedustajan, moninkertaisen ministerin, Uudenmaan läänin maaherran, Eduskunnan oikeusasiamiehen, Julkisen Sanan neuvoston puheenjohtajan, IF Gnistanin puheenjohtajan ja Euroopan ensimmäisen oikeusasiamiehen Jacob Södermanin lausuma, kun hän katseli Airistolla ilta-auringon säteitä.

 

 

Ilta-auringon säteitä Airistolla tai pakkaskuvioita lasiverannan liukuovissa ei tosiaan ole päätetty SDP:n kunnallisjärjestön ja eikä minkään muunkaan puolueen kokouksessa!

 

 

Kyllä Airiston iltanäkymät tai lasiverannan pakkaskuviot ovat Jonkun Suuremman aikaansaannoksia kuin minkään puolueen kunnallisjärjestön.

 

 

Tässä muutamia kuvia Luojan aikaansaannoksista lasiverantamme liukuovissa ja lasiseinissä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mielipide Pirkanmaan maakuntakaavaan

Lauantai 2.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on valmisteilla.

Kaavatyö tapahtuu Pirkanmaan Liiton toimesta.

Kunnat ja eräät muutkin yhteisöt saavat jättää mielipiteitään maakuntakaavasta 5.5.2015 saakka, mutta yksityishenkilöide, yhdistysten tms. mielipiteiden jättämisaika päättyi jo 10.4.2015.

Jätin kaavaluonnoksesta mielipiteeni ja toivon, että Pirkanmaan Liiton kaavavalmistelijat huomioivat mielipiteeni.

Huhtikuun 10. päivänä jättämäni mielipiteeni kuului näin:

******************

MIELIPIDE PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVAAN 2040

 

 

Tekopohjavesihanke Tavase sekä sen epäonnistuessa Pinsiön alueelle kaavailtu korvaava tekopohjavesihanke

 

Esitän, että molemmat hankkeet poistetaan Pirkanmaan maakuntakaava 2040:sta.

 

Tampereen ja sen lähiseutujen vesihuolto pystytään nyt ja myös tulevaisuudessa hoitamaan alueen luontaisilla pohjavesivaroilla sekä tukeutuen Tampereen seudun eri järvien vedentuottokykyyn.

 

Luonnottomat tekopohjavesihankkeet eivät kuulu Pirkanmaalle ja toteutuessaan ne pilaisivat laajat sadetusalueet sekä sen lisäksi loisivat Pirkanmaan maakunnan ylle vakavan imagohaitan.

 

Virttaankankaan surkea tekopohjavesihanke on ollut ja on yhä edelleen vakava varoitus luonnottoman hankkeen vaikutuksista – ei vähiten kustannusvaikutuksista.

 

 

Viljakkalan Karhelle suunniteltu ainespuutavaran kuormausalue…

 

 

…on sinällään kannatettava hanke, mutta jo kaavavaiheessa on huolehdittava, että hankkeen selitysosaan pitää sisällyttää mainita ettei kuormausalueella tapahtuva työskentely saa haitata lähialueen asukkaiden elämää esim. melu-, pöly- yms. haittojen muodossa.

 

Hanke on eräs osanen maamme biotaloushankkeista ja sen toteuttaminen pitää hyödyntää ainakin sillä tavalla, että Karhelle suunniteltua paikkavarausta käytetään pontimena Viljakkalan alueen tieverkoston kehittämisessä ja alemman asteen tieverkoston korjaamishankkeissa.

 

 

Ylöjärven Tappikankaalle soramonttuun syntynyt ampumarata pitää poistaa Pirkanmaan maakuntakaava 2040:sta

 

Tappikankaan ampumarata on syntynyt laittoman ammuskelun tuloksena taannoin ja sen syntyhistoriaan nojautuen sekä sen aiheuttaminen vaaratilanteiden ja häiritsevän ampumamelun vuoksi toiminta pitää pystyä lopettamaan pikaisesti ja sitä ei missään tapauksessa saa sisällyttää Pirkanmaan maakuntakaavaan.

 

Taannoisessa lupaprosessissa mm. silloisen Viljakkalan kunnan päättäjät eivät ole perehtyneet Tappikankaalla tapahtuvan ammuskelun vaaratilanteisiin ja ampumameluun, kun ovat lausunnossaan todenneet ammuskelun olevan vaaratonta.

 

Tappikankaan ampurata ja siellä harjoitettu ampumatoiminta rajaa merkittävästi ampumasektorin takamaaston virkistyskäyttöä ja ammuskelu vaarantaa siellä liikkuvien kansalaisten turvallisuuden.

 

Ampumaradan vastuuhenkilöiden vaaratilanteista piittaamaton toiminta on osoitus, että Tappikankaan ampumaradan merkintä maakuntakaavaan olisi raskas virhe kansalaisia kohtaan.

 

 

Tampereen Lahdesjärven työpaikka-alueen rakennussuunnitelmat ovat ilmeisesti vastoin voimassaolevaa maakuntakaavaa ja …

 

…kun näin on, niin sitä ei pidä sisällyttää myöskään Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040.

 

Esitän, että mainitun alueen kaavasuunnitelmista luovutaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

********************

-Esko Erkkilä-

 

Pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat tähyävät nyt vain vajaan kuukauden kuluttua järjestettäviin eduskuntavaaleihin - heitä ei näytä kiinnostavan Pirkanmaan maakuntakaava 2040!

Lauantai 21.3.2015 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan näitä rivejä torstaina 19.3.2015 ja olen surullinen.

 

 

 

 

 

 

Osallistuin tänään eli 19.3.2015 Tampereen Vanhassa kirjastotalossa Pirkanmaan Liiton järjestämään monituntiseen seminaariin, jossa esiteltiin Pirkanmaan maakuntakaavaa 2040.

 

 

Olen surullinen sen vuoksi, että mielenkiintoiseen ja tulevaisuuteen tähyävään tilaisuuteen osallistui vain muutama henkilö, joka ovat nyt ehdokkaana huhtikuun eduskuntavaaleissa.

 

Olikohan niin, että paikalla oli ainoastaan yksi henkilö, joka on ehdokkaana huhtivaaleissa?

 

 

 

 

 

 

Maakuntajohtaja Esa Halme piti mainion avauspuheenvuoron, jossa hän painotti, että nyt on vaikuttamisen paikka – kun kaavavalmistelu etenee luonnosvaiheesta ehdotusvaiheeseen, on vaikuttaminen paljon vaikeampaa.

 

 

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 tähyää ”raamikaavana” kahdenkymmenenviiden vuoden päähän tulevaisuuteen.

 

 

 

Nyt suunniteltava maakuntakaava on tarkoitus saada niiden päättäjien hyväksyttäväksi, jotka valittiin kuntien ja kaupunkien valtuutetuiksi viime kunnallisvaaleissa.

 

 

Pirkanmaan maakuntakaava käsittelee kaikkia jokapäiväiseen toimintaamme liittyviä asioita, joille nyt luodaan raamit vuoteen 2040 saakka. Miksi nämä asiat eivät kiinnosta vaalikentillä kirmaavia eduskuntavaaliehdokkaita?

 

 

Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n nähtävillä oloaika alkoi 5.3.2015 ja se päättyy jo 10.4.2015.

 

 

Ihmettelen näin suurta kiirettä – onko kiireen syy, että virkahenkilöiden suunnittelemaan kaavaluonnokseen ”rahvas” ei ehtisi antaa montaakaan muistutusta ja muutosehdotusta? Tuntuu, että ainakin maakunnan kansanedustajaehdokkaiden suhteen tämä näyttää onnistuvan.

 

 

Tavallisena kaupunkilaisena ja tamperelaisena kiinnitän huomiota ainakin kahteen seikkaan:

 

• Tampere-Pirkkalan lentoaseman uuden kiitoradan suunnittelu ja sen toteuttaminen tulevat ratkaisevasti lisäämään lentomelualuetta Tampereella. Kun nykyinen äänekäs Hornet-kalusto tullaan suunnittelukaudella uusimaan, on suuri todennäköisyys, että uusien koneiden lentomelu on jopa suurempi kuin nykyisen Hornet-kaluston. Tämä merkitsee, että lentomelu Tampereella tulee lisääntymään siis myös kalustomuutoksen vuoksi!

• järjetön tekopohjavesihanke Tavase näyttää edelleen elävän kituliasta, mutta sitkeää elämäänsä maakuntakaavassa – käsittämätöntä, mutta totta!

 

 

Kun kaikkien puolueiden eduskuntavaaliehdokkaat nukkuvat Ruususen unta, on tavallisten tallaajien eli mm. minun puututtava Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n luonnoksessa esiintyviin muutostarpeisiin.

 

 

Pysykää kanavalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalo: "Koko Pirkanmaata on kehitettävä!"

Keskiviikko 12.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan maakuntavaltuusto kokousti 10.6.2013 ja kokouksen tärkein asia oli linjata maakunnan päättäjien mielipide Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 maankäyttövaihtoehdoista.

 

Keskustan ryhmäpuheenvuoron käytti kansanedustaja Mikko Alatalo ja hyvän puheenvuoron käyttikin.

 

Kansanedustaja Alatalo osoitti olevansa koko Pirkanmaan puolestapuhuja ja siitä annan suuren tunnustuksen senaattorillemme.

 

Maakuntavaltuusto on forum, jossa pitäisi unohtaa nurkkakuntaisuus ja katsoa asioita maakunnan parhaan kannalta – tässä Mikko Alatalon puheenvuoro täytti kaikki hyvälle puheenvuorolle asetettavat kriteerit.

 

Kansanedustaja Mikko Alatalon puhe on luettavissa Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n nettisivuilta – www.tampereenkeskusta.fi – ja siihen on myös linkki kunnallisjärjestömme facebook-sivuilta, jonne löytää facebook-haulla ”Tampereen Keskusta”. Kiitokset kunnallisjärjestömme tiedotusasioita hoitaville Titta Mattilalle sekä Kalle Kiilille!

 

Kansanedustaja Mikko Alatalon käyttämä Keskustan ryhmäpuheenvuoro Pirkanmaan Maakuntavaltuustossa 10.6.2013 löytyy myös Pirkanmaan maakuntaliiton nettisivuilta www.pirkanmaa.fi kohdasta ”Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdoista pidetyt ryhmäpuheenvuorot 10.6.2013”.

 

Tutustu Alatalon puheenvuoroon ja toteat varmaan, että kyseessä on koko Pirkanmaan parasta ajavan maakuntavaltuutetun ja kansanedustajan puheenvuoro!

 

Tässä kopioituna Alatalon puheenvuoron ydinkohdat:

 

•  Ydinkaupungin johtava asema ei ole missään vaiheessa uhattuna.

• Tampereen seudun hyvinvointi tukee koko maakuntaa, kun työnjako seutujen kesken selviää.

•  Seutukeskusten rooli on tärkeä liikenteessä, opetuksessa ja yritystoiminnassa.

•  Seutukeskuksille tulee antaa riittävät mahdollisuudet kehittää nykyisiä ja entisiä kuntakeskuksia nykyaikaa vastaaviksi ja edistyviksi taajamiksi.

•  Esitetyistä maakuntakaavan vaihtoehdoista mikään ei sellaisenaan ole optimaalinen, mutta Tähdet 2-monikeskusmalli on tasapainoinen ja koko maakuntaa kehittävä maankäytön perusta, jossa myös aurinko paistaa ja planeetat kulkevat

 

•  Maaseudun kylät ovat maakunnan voimavara. Yritystoiminta ja asuminen kylissä pitää kylien maiseman kunnossa ja vetää kaupunkien ihmisiä vapaa-ajan viettoon. Näillä alueilla voidaan tuottaa lähiruokaa ja bioenergiaa. Metsävaltaisella Pirkanmaalla on myös kauppatasetta auttava valtakunnallinen tehtävä teollisuuden ohella. Ympäristöä huomioiden realistisella luontosuhteella!

 

Pari kuvaa, jotka muistuttavat, että koko Pirkanmaata on kehitettävä!

 

 

 

Kotieläintalous on Pirkanmaalla pidettävä elinvoimaisena. On hieno asia, että Valio Oy panostaa Tampereen jalostuslaitoksensa kehittämiseen 30 miljoonaa euroa!

Valion investointipäätös merkitsee, että vakaviin talousongelmiin ajautuneella Tampereella elintarviketeollisuuden työpaikat säilyvät ainakin maidonjalostusteollisuudessa.

 

 

 

Voimaperäinen maatalous on jatkossakin Pirkanmaan selkäranka.

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Megosz - Unkarin yksityismetsänomistajien edunvalvontajärjestö

Torstai 12.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Metsien yksityisomistus on Unkarissa nuorta ja se myös selittää sen, että vasta vuonna 1994 Unkariin on perustettu yksityismetsänomistajien puolestapuhuja eli Megosz.

 

Megosz on nimilyhenne ja se perustuu liiton unkarinkieliseen nimeen eli; ”Magan Erdőtulajdonosok és Gazdálkodók Országos Szövetsége”.

 

Megosz ajaa jäsentensä oikeuksia, edesauttaa metsien yksityisomistuksen laajentumista ja edustaa Unkarin yksityismetsänomistajia kansallisilla sekä kansainvälisillä foorumeilla.

 

 

Vierailimme Unkarin-matkallamme Unkarin Metsätalouskeskuksessa, jossa sijaitsee mm. Megosz´n toimitilat. Metsätalouskeskus sijaitsee kolmisenkymmentä kilometriä Budapestin ulkopuolella.

Mainittakoon, että isäntämme kertoivat samaan paikkaan seuraavalla viikolla olevan tulossa Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen allekirjoittamaan Suomen ja Unkarin kahdenväliseen metsätalousyhteistyöhön liittyviä sopimuksia.

Varmistin asian seuraavalla viikolla Suomen maa- ja metsätalousministeriöstä ja sain sähköpostiini tämän vastauksen:

**********

"Hei,

ministerin Unkarin matkan agendalla ei ollut metsäsopimusten allekirjoitusta.


terv. Sara Seppälä / MMM Viestintä"

**********

MMM:n tiedottajan Sara Seppälän allekirjoittama viesti kertoo, että unkarilaiset isäntämme olivat joko kohteliaita tai ylioptimistisia Suomen ja Unkarin yhteistyöstä metsäasioissa!

 

 

Samassa toimipisteessä sijaitsee useita unkarilaiseen metsätalouteen ja metsänhoitoon liittyvien organisaatioiden toimitiloja. Mm. metsätalousministeriön tietopalvelukeskus sekä Budapestin kaupunkiseudun metsien informaatiokeskus sijaitsevat täällä. Nimikyltin alimmaisena on Megosz´n logo sekä nimi koko pituudeltaan.

 

 

Saimme oppaaksemme Megosz´n hallituksen puheenjohtajan, tohtori Janos Sarvarin. Sarvari tässä matkaoppaamme Tünde Fodor´n kanssa.

 

 

Unkarin metsistä 43 % on yksityisomistuksessa. Metsiä palautetaan koko ajan yksityisille ja Megosz haaveilee ajasta, jolloin Unkarin metsistä puolet olisi yksityisten hallussa.

 

Valtio antaa yksityisille heikkolaatuisia metsiä ja siitä kertoo mm. se, että yksityismetsissä puuvaranto per hehtaari on pienempi kuin valtion omistamissa metsissä. Myös puulajit ovat erilaisia valtion metsissä kuin yksityismetsissä.

 

Havaitsimme, että yksityismetsien omistus perustui yhteismetsiin, sillä metsien keskikoko oli ainoastaan 1,8 hehtaaria per henkilö ja samalla metsälohkolla saattoi olla satakin eri omistajaa. Sirpaleisuus metsien omistamisessa haittaa tehokasta metsänhoitoa, vaikka metsänhoitotoimenpiteiden toteuttamisessa noudatetaankin 50 %:n päätöksentekokynnystä.

 

Metsänomistuksen sirpaleisuus on perinnönjakojen vuoksi lisääntymässä ja ennustetaankin, että 20 vuoden kuluttua metsänomistajien lukumäärä on kaksinkertaistunut.

 

 

Moottorisahamarkkinoista Unkarissa 80 % on Stihl´n hallinnassa. Stihl ilmeisesti myös sponsoroi Metsätalouskeskusta ainakin siitä päätellen, että sen mainoslakana oli esittelytilassa näkyvällä paikalla.

 

Luonnonsuojelijat (= eli ”luonnonsuojelijat”) rajoittavat Unkarissa järkevää metsähoitoa. Myös ratsastajien, retkeilijöiden ja moottoripyöräharrastajien kanssa yksityismetsänomistajat joutuvat jatkuvasti neuvottelemaan.

 

Unkarissa ei ole Suomen kaltaista jokamiehen oikeutta metsässä liikkumiseen. Unkarin tiukkaa menettelyä kuvaa se, että metsästä saa sieniä poimia vain 2 kiloa omaan käyttöön!

 

Unkarin puulajeista tohtori Sarvari halusi pitkään luennoida akaasiapuusta.

 

Akaasia on ”ihmepuu” monessakin mielessä. Sitä voi polttaa heti kaatokuivana ja se on kovaa. Akaasiapuita käytetään viiniköynnösten tukiseipäinä ja ne kestävät maahan iskettyinä 30 vuotta lahoamatta. Unkarista viedään Ranskaan akaasiaseipäitä viinitarhakäyttöön 1.500 rekka-autolastillista vuodessa.

 

”Luonnonsuojelijat” vastustavat akaasiapuiden kasvattamista, sillä se on aikoinaan tuotu Unkariin. He haluavat, että Unkarissa kasvatettaisiin ainoastaan alkuperäisesti unkarilaisia puulajeja.

 

 

Metsäkeskuksen tiloissa oli myös Unkarin metsänhoitoon liittyvä kirjasto ja pienmuseo. Näiden tilojen ilmeenä olivat paljolti metsästykseen liittyvät aiheet.

 

Arvostimme suuresti tohtori Sarvarin esitystä unkarilaisesta metsätaloudesta, mutta vierailu kirkasti meille sen, että Suomi on metsänhoidossa kaukana keski-Euroopan maita edellä.

Vierailumme lopuksi paljastui, että metsäalan tärkeästä vakanssistaan huolimatta tohtori Sarvari ei ole milloinkaan käynyt Suomessa!

Onneksi hän kuitenkin lupasi korjata tämän seikan lähiaikoina.

 

-Esko Erkkilä-

Yhteenvetoa mielipiteistäni Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan suunnitteluun

Sunnuntai 8.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Yleisötilaisuuden puuttuminen Tampereelta merkitsee, että Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaa käsittelevä yleisötilaisuus on ennen kaavatyön jatkamista järjestettävä Pirkkalan, Ylöjärven, Nokian sekä Lempäälän lisäksi myös Tampereella. Vain näin pystytään takaamaan kaavatyön osallistuva ja avoin käsittely.

 

Tampereen läntisen oikoradan sisällyttäminen Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan on tärkeää. Se on ensiarvoisen tärkeää Tampereen seutukunnan raideliikenteen kokonaissuunnittelun kannalta ja se on tärkeää myös koko kansantalouden kannalta. Oikoradan sijoittamista samaan luontokäytävään suunnitellun VT 3:n oikaisun kanssa on pidettävä sitovana tavoitteena.

 

Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen pitää toteuttaa jo ennen läntisen oikoradan valmistumista. Järjestelyratapihalla suoritettavat vaunujärjestelyt aiheuttavat vaikeasti torjuttavaa iskumelua ja sen vuoksi lähialueiden asumisviihtyvyys kärsii. Vaarallisten aineiden jatkuva käsitteleminen keskellä kaupunkia merkitsee turvallisuusuhkaa, joka toteutuessaan merkitsisi suurkatastrofia. Järjestelyratapihan siirtäminen mahdollistaa aivan uudet näkymät Tampereen asuntotuotannon, elinkeinoelämän ja palveluiden laajenemiselle etelän suuntaan.

 

Tampere-Pirkkalaan suunniteltu toinen kiitotie ei ole tarpeellinen. Se rajoittaisi lisääntyvän lentomelun vuoksi pysyvästi Pirkkalan sekä koko eteläisen Tampereen asutuksen ja virkistyksen kehittämistä ja sen vuoksi sen suunnittelusta pitää luopua. Selvitykset ja neuvottelut lentomelua aiheuttavan hävittäjälentotoiminnan siirtämisestä muualle on aloitettava.

 

Valtatie 3 Lakalaivan liikennejärjestelyt ovat vaikeita ja ne eivät sovellu valtakunnan eräälle tärkeimmistä valtateistä. Suunniteltu Marjamäki-Kulju-Pirkkala – VT 3:n oikaisu palvelisi Tampereen seutua, Pirkanmaata sekä koko läntistä Suomea ja sen vuoksi kyseinen VT 3:n oikaisu pitää toteuttaa nopeutetulla aikataululla. Tiesuunnittelun pitää tapahtua tiiviissä yhteistyössä läntisen oikoradan suunnittelun kanssa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Olen saanut olla hienossa projektissa mukana

Torstai 5.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Asukasvaikuttaminen on asia, jonka vuoksi vajaat neljä vuotta sitten lähdin mukaan kunnallispolitiikkaan.

 

Palokallion Omakotiyhdistyksen taistelu Tampereen kaupunkia vastaan ja näkyvä roolini siinä taistelussa, olivat ilmeisesti minua kunnallisvaaliehdokkaaksi pyytäneiden henkilöiden mielissä. Omakotiyhdistyksemme taistelu kaupunkia vastaan oli asukasvaikuttamista parhaimmillaan.

 

Nyt olen mm. ponnekkaasti vastustamassa Tampereen ja Valkeakosken seudun tekopohjavesihanke Tavasea.

 

Saimme arvokkaan voiton 19.12.2011, kun Valkeakoski päätti irtautua hankkeesta. Valkeakosken myötä myös Akaa irtautuu Tavasesta. Kyseessä on tavallaan Berliinin muurin murtuminen ja sitä kautta koko Tampereen seudun vapauttamisen alkaminen luonnottomasta hankkeesta.

 

Tavase-hanketta voidaan perustellusti verrata Tampereen kaupungin ajamaan Ikea-hankkeeseen. Ikea-hankkeessa Palokallion Omakotiyhdistys ry sai ainoastaan osavoiton, sillä emme pystyneet kaatamaan hanketta. Toisaalta pystyimme saamaan Tampereen kaupungin ja Ikean vaatimat liikenneratkaisut sellaisiksi, että omakotialueemme pystyy niiden kanssa elämään.

 

Tavase-taistelussa on surullista, että tamperelaisten Tavase-vastustajien pitää ”koukata” Valkeakosken kautta, jotta saamme tamperelaiset päättäjät uskomaan hankkeen mielettömyyden.

 

Toki on todettava, että ainakin minä tein tuon koukkauksen hyvällä ja luottavaisella mielellä, sillä Valkeakosken Tavase-kriitikoilla riitti asiantuntemuksen voimalla saada oikea päätös puristettua myös luottamushenkilöiltään.

 

Saattaa olla, että Tampereen nykyinen kaupunginvaltuusto ei pysty lopullisesti kuoppaamaan tekopohjavesihanketta. Olen kuitenkin varma, että ensi syksyn kunnallisvaalit tulevat Tampereella olemaan Tavase-vaalit ja silloin valittava uusi kaupunginvaltuusto on varmasti kykenevä tekemään samanlaisen viisaan päätöksen, joka nyt tehtiin Valkeakoskella.

 

Tampereen luottamushenkilöiden olisi nyt huolehdittava, että Tavase Oy maksaa kaikki velkansa Tampereen konsernirahoitukselle, jotta Tavasen konkurssi tulisi mahdollisimman halvaksi Tampereen veronmaksajille.

 

Oli mainio päätös Tampereen kaupunginvaltuustolta, kun se poisti Tampereen virkamiehiltä oikeuden pumpata lisärahoitusta Tavaseen. Toivottavasti rahan pumppaaminen Tavaseen on loppunut, mutta jos sitä ”saattohoidon” vuoksi vielä tehdään, tapahtuu se Tampereen kaupunginhallituksen toimesta.

 

Tampereen kaupunginhallituksen muodostavat luottamushenkilöt, joten yhteisiä rahoja Tavaseen syytävät luottamushenkilöt joutuvat vaaleissa tilille kansalaisten eteen!

 

Toivon, että Valkeakosken ja Akaan jättäytyminen Tavasen ulkopuolelle avaa silmät myös Tavaseen sokeasti uskovilta ja päästään aloittamaan nopeat neuvottelut Tavasen lopulliseksi kuoppaamiseksi!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen läntisen oikoradan sisällyttäminen Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan on tärkeää

Keskiviikko 4.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 2008 valmistui selvitys, jossa todetaan, että rataverkon kehittämiseksi on perusteltua rakentaa Tampereen läntinen oikorata.

 

Oikorata on eräs keskeisistä kysymyksistä, joihin paneudutaan Pirkanmaan 2. vaihekuntakaavassa.

 

Näen Tampereen läntisen oikoradan keskeisen merkityksen Tampereen, Pirkanmaan ja koko Suomen kannalta. Kannatan Tampereen läntisen oikoradan rakentamista ja olen ollut sen kannalla jo pitkään.

 

Tampereen läntiselle oikoradalle on lukemattomia perusteita.

 

Oikorata nopeuttaa erityisesti tavaraliikennettä ja mahdollistaa tavaraliikenteen siirtymisen Tampereen ydinkeskustasta etäämmälle. Tavara- ja pitkänmatkan matkustajaliikenteen siirtyminen Tampereen ydinkeskustasta pois antaa mahdollisuuden kehittää Tampereen joukkoliikennettä järkevästi.

 

”Turhan” kiskoliikenteen loputtua tai ainakin radikaalisesti vähennyttä, on mahdollisuus suunnitella monipuolisesti kiskoihin perustuvaa Tampereen ja Tampereen seutukunnan joukkoliikennettä.

 

On itsestään selvää, että Tampereen oikorata pitää linjata Tampere-Pirkkalan lentoaseman kautta.  Kunhan Helsinki-Oulu rautatie saadaan kulkemaan Tampere-Pirkkalan lentoaseman odotushallin "alakerran" kautta, monta liikenteellistä pulmaa saa Suomessa ratkaisunsa!

 

Oikorata lisää asumisviihtyvyyttä Tampereen keskusta-alueella ja parantaa laajan alueen turvallisuutta, kun vaaralliset rautatiekuljetukset voidaan ohjata tiheästi asutun Tampereen ydinkeskustan ohi.

 

Ohitusradan linjauksen osalta totean, että ratalinjauksen löytäminen on haasteellista, mutta periaatteena on pidettävä, että kyseessä oikorata. Suunnitelmien kakkosvaihtoehto ei ole oikorata.

 

Tunnen omakohtaisesti maanomistajana rautatierakentamisen kirot, sillä kotitilani metsistä joutui Tampere-Parkano-Seinäjoki –radan alle 4 hehtaaria. Osin sillä perusteella uskallan esittää, että Tampereen oikoradan linjaus on tehtävä nimenomaan oikoratana.

Tässä kuva Nokian yleisötilaisuudessa esilläolleesta oikoradan alustavasta linjuksesta.

Kova oli tungos Nokian yleisötilaisuudessa sillä rastilla, jolla esiteltiin oikoratavaihtoehtoa.

 

Kannatan lämpimästi Tampereen läntisen oikoradan sisällyttämistä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan ja toivon oikoradalle nopeaa toteuttamisaikataulua!

 

-Esko Erkkilä-

VT3:n nykyinen koukkaus Lakalaivan kautta pitää oikaista rakentamalla Marjamäki-Kulju-Pirkkala -tieyhteys

Maanantai 2.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan liittyen on laadittu verkollinen selvitys Valtatie 3:n oikaisusta Lempäälän Marjamäen ja Pirkkalan Lentoasemantien eritasoliittymän välillä.

Hanke on kannatettava ja sen vauhdittaminen on nyt ajankohtaista.

 

Verkollisessa selvityksessä paneudutaan ansiokkaasti Tampereen seutua koskeviin näkökohtiin, mutta selvityksessä jää liian vähälle painoarvolle tieoikaisun maakunnallinen ja erityisesti valtakunnallinen merkitys. Suunnitellun oikaisun maakunnalliset ja valtakunnalliset vaikutukset kiirehtivät hankkeen toteuttamista.

 

Selvityksessä valotetaan monipuolisesti osuudelle määrättävää nopeusrajoitusta. Nopeusvaihtoehtoina käsitellään 100 km/h ja 120 km/h.

 

Kannatan nopeutta 100 km/h, sillä se mahdollistaa paremmin sen, että oikaisu palvelee kitkattomasti Tampereen ydinkeskustaa ja sinne/sieltä suuntautuvaa liikennettä.

 

Marjamäki-Kulju-Pirkkala –tielinjauksen pakkopisteet oikaisun molemmissa päissä ovat yksiselitteiset ja järkevät. Koska linjausvaihtoehdot ovat tienkäyttäjän kannalta tasavertaiset, on ryhdyttävä yleissuunnitelman laatimiseen ja sitä kautta YVA-selvityksen tekemiseen.

 

VT 3:n linjaus Marjamäki-Kulju-Pirkkala on kokonaistaloudellisesti kannatettava hanke, sillä se palvelee monin tavoin Tampereen seutua, Pirkanmaata ja tehokkaasti  myös Satakuntaa sekä Seinäjoen-Vaasan-Kokkolan seutua ja sen myönteiset vaikutukset säteilevät aina Ouluun saakka.

 

Toivotan hankkeelle ripeää eteenpäin menoa!

 

 -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkalan lentoaseman toinen kiitotie rajoittaisi asutuksen kehittymistä laajalla alueella eteläisellä Tampereella

Lauantai 31.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan eräs hanke on Tampere-Pirkkalan lentoaseman ”kehittäminen” siten, että alueelle rakennettaisiin toinen kiitotie.

 

Hanke on heti alkuunsa hylättävä, sillä se toisi mukanaan moninaisia ongelmia.

 

Toisen kiitotien sijoittaminen alueelle merkitsisi laajoja ongelmia ja pysyviä rajoitteita lähes koko eteläisen Tampereen alueelle.  Hanke merkitsisi moninkertaisia vaikeuksia asutukselle ja alueiden virkistyskäytölle Pirkkalassa.

Pirkkalassa ja eteläisellä Tampereella toisen kiitotien aluevaraussuunnitelma lopettaisi asuntojen uusrakentamisen kokonaan.

 

Toisen kiitotien lentomelualue olisi em. ongelmien syynä.

 

Jos toista kiitotietä alettaisiin suunnitella, on ennen sen sisällyttämistä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan laadittava kattavat selvityksen sen lentomelualueesta.

Lentomelualueselvitys on tehtävä siitä lähtökohdasta, että toista kiitotietä käytettäisiin hävittäjälentotoimintaan nykyisellä äänekkäällä Hornet-kalustolla.

 

Olen saanut kaavanlaatijoilta kuulla epämääräisiä lupauksia, että mahdollisesti rakennettava toinen kiitotie varattaisiin ainoastaan siviili-ilmailulle ja sitä ei käytettäisi sotilastarkoituksiin. On selvää, että näihin lupauksiin ei voida luottaa, sillä täysin varmaa on, että molempia kiitoteitä käytettäisiin hävittäjätoimintaan.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman nykyinen karttoihin merkitty lentomelualue ei vastaa todellisuutta. Tästä saimme varmuuden, kun Tampereen kaupunki taannoin terveysinsinööri Ari Elsilän johdolla tutki lento- ja tieliikennemelua Palokallion alueella. Todellinen lentomelualue on paljon laajempi kuin on karttoihin merkitty.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman nykyisen kiitotien lentomelualue pitäisi nopeasti päivittää ja alueelle suunnitellun toisen kiitotien lentomelualueen tutkiminen on ehdottoman välttämätöntä ennen kuin toisen kiitotien tilavaraus voidaan tehdä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan.

 

Kaavasuunnittelun esivalmisteluaineistossa todetaan, että Tampere-Pirkkalan lentoasema on ja tulee jatkossakin olemaan yksi ilmavoimien päätukikohdista. Vahvasti ja yliampuvasti sanottu!

 

Toistan jo aiemmin ehdottamani ja toivon, että Pirkanmaan liitto aloittaa neuvottelut naapurimaakuntien maakuntaliittojen ja Puolustusvoimien kanssa hävittäjälentotoiminnan siirtämiseksi pois Pirkkalasta. Pirkkalassa nyt toimiva Satakunnan Lennosto pitää siirtää paikkaan, jossa hävittäjälentotoiminnan lentomelu ei aiheuttaisi sitä ongelmaa, joka nyt Pirkkalassa toimien on tosiasia. Uskon, että Puolustusvoimat olisi hankkeelle myötämielinen, sillä sillekin hyvät suhteet tukikohdan lähiasukkaisiin ovat tärkeät.

 

Perustelen siirtoesitystäni vielä kerran sillä, että jo nykyinen, mutta erityisesti suunnitteluaineistossa kaavailtu toinen kiitotie rajoittaisi eteläisen Tampereen kehittymistä ratkaisevasti.

 

Nykyisen kiitotien todellinen lentomelualue alkaa itäisellä laskeutumissuunnalla jo Tampereen Hallilasta saakka. Toisen kiitotien itäinen laskeutumissuunta merkitsisi pysyvien rajoittavien määräyksien välitöntä voimaantuloa Messukylän ja Kissanmaan tasolta lentoasema-alueelle saakka.

Siihen Tampereella väestöltään kasvavana kaupunkina ei kerta kaikkiaan ole varaa!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen on tarpeellinen operaatio

Perjantai 30.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan eräs merkittävimmistä kohdista on Tampereen järjestelyratapihan sijoittaminen uuteen paikkaan.

 

Järjestelyratapihan siirtäminen on tärkeää monistakin syistä, mutta tässä yhteydessä kiinnitän huomiota vain niihin syihin, jotka vaikuttavat tavallisen tamperelaisen normaaliin elämään.

 

Järjestelyratapihan melu on suuri ongelma. Vaunujärjestelyissä syntyvä melu on iskutyyppistä melua, joka on erityisen rasittava melutyyppi. Iskumelua on myös erittäin vaikea torjua tavanomaisin meluntorjuntakeinoin kuten meluvalleilla ja/tai meluaidoilla.

Tutkimuksin on todettu, että järjestelyratapihan melu yltää "iskuissa" tasolle 120 desibeliä!

 

Meluongelman merkitystä kasvattaa se, että järjestelyratapihan melu ajoittuu voittopuolisesti iltaa, yöhön ja aamutunteihin, jolloin ihmiset nukkuvat tai lepäävät.

 

Järjestelyratapihalla käsitellään vaunuja, joiden lastina on vaarallisia aineita. Tämä merkitsee huomattavaa riskiä vaarallisten aineiden aiheuttamalle katastrofille. Jo yksistään tämän syyn vuoksi Tampereen järjestelyratapiha pitäisi nopeasti siirtää turvallisempaan paikkaan.

 

On hyväksyttävää, että Tampereen järjestelyratapihan siirtämistä pohditaan osana Tampereen läntisen oikoradan toteuttamista.

 

Lopullisessa päätöstilanteessa järjestelyratapihan siirtäminen on mielestäni kuitenkin käsiteltävä erillisasiana läntisestä oikoradasta.  Järjestelyratapihan siirtäminen on toteutettava nopeammin kuin Tampereen läntinen oikorata.

 

-Esko Erkkilä-

Muistutusten jättämisaikaa Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta on pidennettävä

Keskiviikko 28.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan suunnittelu on pitkälle tulevaisuuteen tähtäävää toimenpide ja sen vuoksi prosessiin liittyvät palautteet ovat tärkeitä.

 

Kaavatyön alkusanoissa todetaan, että ”Kaavatyö on osallistuvaa ja avointa”.

 

Periaate on hyvä ja kannatettava, mutta ongelmaksi on prosessin aikana muodostunut se, että avoimuus ei ole kaavaa suunnittelevien virkahenkilöiden osalta yltänyt Tampereelle saakka.

 

2. vaihemaakuntakaavasta, joka käsittelee liikenne- sekä logistiikkaan liittyviä kysymyksiä, ei järjestetty lainkaan yleisötilaisuutta Tampereella.

 

Yleisötilaisuudet järjestettiin Pirkkalassa, Ylöjärvellä, Nokialla ja Lempäälässä, mutta ei Tampereella.  Kaava koskettaa eniten Tamperetta – miksi yleisötilaisuutta ei järjestetty Tampereella?

 

Suunnitelma on, että kaavasta jätettävien muistutusten jättämisaika päättyy 30.12.2011. En pidä päätöstä oikeana.

 

Esitän, että Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta annettavien muistutusten jättämisaikaa pidennetään, jotta myös tamperelaisilla on mahdollisuus perehtyä asiaan Tampereella välittömästi järjestettävässä yleisötilaisuudessa.

 

Vaihemaakuntakaavassa suunnitellaan Tampereen läntistä oikorataa, Tampereen järjestelyratapihan siirtoa, Tampere-Pirkkalan –lentoasema-alueen suunnittelua sekä VT3:n linjausta välillä Marjamäki-Kulju-Pirkkala. Kaikki hankkeet koskevat mitä suurimmassa määrin Tamperetta ja sen vuoksi on ehdottoman tärkeää, että niiden tiimoilta järjestetään yleisötilaisuus Tampereella.

 

On myönnettävä, että 2.vaihemaakuntakaavassa käsitellyt hankkeet ovat voittopuolisesti myönteisiä Tampereen kannalta. Kuitenkin juuri sen vuoksi Tampereella järjestettävä yleisötilaisuus on tarpeen, jotta kaavan suunnittelijoille ei jää virheellistä kuvaa alueen väestön mielipiteestä.

 

Totesin edellä ”voittopuolisesti” ja tarkoitan sillä sitä, että Tampere-Pirkkalan lentoaseman alueelle suunniteltu toinen kiitorata rajoittaisi pysyvästi koko eteläisen Tampereen suunnittelua. Muut vaihemaakuntakaavassa esitetyt kohdat ovat kannatettavia, mutta toista kiitorataa Tampere-Pirkkalan lentoasemalle ei voida hyväksyä.

 

Jään odottamaan tietoa muistutusajan pidentämisestä ja Tampereella järjestettävää yleisötilaisuutta!

 

-Esko Erkkilä-

PS. Tämä kirjoitus on alkuosan luonnos Pirkanmaan liitolle osoitetusta muistutuksestani Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta. Muistutukset on toimitettava perille viimeistään 30.12.2011.

"Tavase on ehkä heikkomaineisin iso hanke, joka on pyörinyt Tampereen kaupunginvaltuuston esityslistoilla"

Tiistai 20.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Hyrisen tyytyväisyyttäni, sillä kuulin eilen klo 21.30 Valkeakosken irtautuvan Tavasesta. Valkeakosken myötä myös Akaa sanoo hyvästit Tavaselle.

Kirjoitin tämän jutun otsikon ja tästä eteenpäin olevan jutun ennen kuin minulla oli lopullista varmuutta Valkeakosken päättäjien hienosta päätöksestä.

Tätä kirjoittelin ennen Valkeakosken historiallista päätöstä:

==================

Valtaosalle tamperelaisista on syntynyt kuva, että Rantaväylän tunneli on SDP:n valtuustoryhmän mielestä heikkomaineisin hanke, joka on pyörinyt Tampereen kaupunginvaltuuston esityslistoilla.

 

Monet tamperelaiset ja myös lähikuntien asukkaat huokaisivat kuitenkin helpotuksesta, kun SDP:n Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.12.2011 totesi otsikossa kerrotun demari-linjauksen.

 

Pekka Salmen ajatuksenjuoksuun on helppo yhtyä.

 

Salmen puheenvuoron lisäksi on nostettava hattua Keskustan Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen ja Vasemmistoliiton Marjatta Stenius-Kaukosen Tavasesta käyttämille kriittisille puheenvuoroille. Myös Vihreät ovat mielestäni oikeilla linjoilla, vaikka eivät nyt vielä torpanneetkaan hanketta lopullisesti.

 

Tampereen kaupunginvaltuustossa 12.12.2011 käyty Tavase-keskustelu on taltioitu videolle ja se on helposti katseltavissa Tampereen kaupungin nettisivuilta.

 

Polku Tavase-keskusteluun menee näin: www.tampere.fi -> Päätöksenteko -> Kaupunginvaltuusto -> Valtuuston kokousten videolähetykset -> Valtuuston kokous 12.12.2011.

 

Tavase-keskustelu alkaa kohdasta 2 tuntia ja 42 minuuttia.

 

Samainen Tavase-keskustelu on netin kautta kuunneltavissa myös radiolähetyksenä Tampereen kaupungin nettisivujen kautta.

 

Polku Radio Moreenin suorittamaan Tavase-keskustelun radiotaltiointiin löytyy näin: www.tampere.fi -> Päätöksenteko -> Kaupunginvaltuusto -> Valtuuston kokousten radiolähetykset -> Kaupunginvaltuusto 12.12.2011 -> Kohta 282.

 

Suosittelen videolähetyksen katsomista, mutta myös radiotaltioinnista pääsee ”jyvälle”.

 

Videotaltioinnin etuna on se, että sen kautta näkee puhujan kehonkielen sekä myös muiden valtuutettujen suhtautumista puhujan esittämään asiaan.

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Pirkanmaan liitto "unohti" Tampereen?

Perjantai 2.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan liiton maakuntahallituksen toimesta on asetettu nähtäville Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen liikenne- ja logistiikkaosio.

 

Se on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 § mukaisesti asetettu julkisesti nähtäville 21.11. – 30.12.2011 väliseksi ajaksi muistutusten antamista varten.

 

Sen lisäksi vaihemaakuntakaavaa on esitelty asukastilaisuuksissa Ylöjärvellä, Pirkkalassa, Nokialla ja Lempäälässä, mutta Pirkanmaan liitto ”unohti” esitellä vaihemaakuntakaavaa Tampereella. Ihmeellistä, sillä vaihemaakuntakaava koskee eniten Tamperetta!

 

Osallistuin Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan esittelytilaisuuteen Nokialla, kun vastaavaa tilaisuutta ei jostain käsittämättömästä syystä Tampereella olla järjestämässä.

 

Keskustelin maakuntaliiton töppäyksestä Nokialla maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntyksen kanssa ja hän totesi, että Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotus ei koske Tamperetta.

 

Olen vahvasti ei mieltä maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntyksen kanssa ja totean, että Pirkanmaan kunnista kyseinen kaavasuunnitelma koskee eniten Tamperetta!

 

Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty mm. Pirkanmaata koskevat valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue sekä myös muualla Pirkanmaalla sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet – on varsin ihmeellistä, jos joku uskaltaa väittää, että nämä hankkeet eivät koskisi Tamperetta!

 

Kysyn Pirkanmaan liiton vastuullisilta virkahenkilöiltä, että eikö suunniteltu läntinen ohitusrata, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen etelään ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman melualueen laajentaminen koskemaan koko Tampereen eteläistä aluetta koske Tamperetta?

 

Saman kysymyksen osoitan vastattavaksi myös Pirkanmaan liiton luottamushenkilöille.

 

Pääosin kannatan Pirkanmaan liiton esitystä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan hyväksymiseksi. Olen kuitenkin huolestunut, että Pirkanmaan liiton töppäys Tampereen ”unohtamisesta” asukastilaisuuden järjestämisestä saattaa luoda pitävän mahdollisuuden valituksen tekemisestä.

 

Ehdotan, että Pirkanmaan liitto järjestää pikaisesti tilaisuuden, jossa myös tamperelaisilla on mahdollisuus sanoa mielipiteensä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta.

 

-Esko Erkkilä-

Maakaasulla on monia hyviä puolia, mutta huoltovarmuusnäkökohdat rajaavat sen osuuden nykytasolle

Maanantai 13.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Gasum Oy järjesti 31.5.2011 Tampereella Vapriikissa päättäjille suunnatun aamupäiväseminaarin.

 

Olin mukana Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana.

 

Esitykset olivat mielenkiintoisia ja ne sekä osanottajien puheenvuorot ja kysymykset valottivat monia asioita.

 

Gasum Oy markkinoi itseään kotimaisena yrityksenä ja niin yrityksen omistuspohjaa tarkasti tutkien asia onkin.

 

Yrityksen omistajat ja niiden osuudet ovat seuraavat:

 

• Fortum Heat and Gas  Oy 31 %
• Suomen valtio 24 %
• OAO Gazprom 25 %
• E.ON Ruhrgas International GmbH 20 %

Yrityksestä neljännes on siis venäläisomistuksessa ja viidennes saksalaisomistuksessa eli RUS/GER -omistusosuus on 45 %!

 

Saasteettomuus ja logistiikka ovat maakaasun kiistattomat edut.

 

Maakaasuputken rakentamisen jälkeen rekka-, rautatie- tai merikuljetuksia ei tarvita, sillä kaasu kulkee Siperian kaasukentiltä käyttöpaikalle lähes ilmaiseksi.

 

Kannan huolta maamme huoltovarmuudesta, jos venäläinen maakaasu saa liian suuren osuuden Suomen energialähteenä.

 

Venäläinen kulttuuri ja toimenpiteet luotettavana tavarantoimittajana sekä myös asiakkaana ovat länsimaisesti ajatellen edelleen arvaamattomia. Tämä on muistettava myös silloin, kun tarkastellaan heidän kykyään ja haluaan luotettavana maakaasuntoimittajana.

 

Inkoosta Tallinnaan suunniteltu maakaasuputki tulisi kytkemään Suomen maakaasuverkoston yhteen Baltian kaasuverkon kanssa. Suunnitelma on kannatettava, sillä se saattaisi parantaa maakaasun toimitusvarmuutta Suomeen.

 

Suunniteltu yhteys risteäisi Venäjältä Saksaan kulkevan ”Nord Stream” –kaasuputken kanssa, mutta keskinäistä yhteyttä niillä ei olisi.

 

Maakaasun verotuspolitiikka on poliittisten päättäjien näpeissä. Niin pitää ollakin, jotta eri energiamuotojen kokonaisjärkevyyttä voidaan puntaroida.

Aamupäiväseminaarin aikana varmistui, että Gasum Oy:n toimiva johto on realistinen, sillä yrityksen tavoite on säilyttää Suomessa maakaasulla lähivuosina nykytaso.

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan kuntapäättäjät eivät kiinnostuneet Gasum Oy:n tutkimuksesta

Perjantai 29.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Gasum Oy toteutti syyskuussa Pirkanmaan kuntapäättäjien keskuudessa tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää kohderyhmän suhtautuminen eri energialähteisiin.

Kyselyyn vastasi ainoastaan 164 pirkanmaalaista kuntapäättäjää eli 24 % kyselyn saaneista.

Olin yksi kyselyyn vastanneista.

Käsittelin Gasum Oy:n kuntapäättäjille osoittamaa "tutkimusta" syyskuussa näillä sivuilla ja totesin silloin mm. näin:

"Pirkanmaan päättäjille suunnatulla kyselyllä on lähinnä viihdearvo, joten sen tuloksille ei voi antaa suurta painoarvoa."

Kiinnitin blogikirjoituksessani huomiota Suomen huoltovarmuuteen ja muistutin, että Gasum Oy:n omistuksesta 45 % on Venäjällä ja Saksassa. Kaikki maakaasu on tuontitavaraa ja sen alkuperämaa on Venäjä.

On luonnollista, että Gasum Oy näkee tutkimukselleen suuremman arvon kuin viihdearvon. Tästä osoituksena yrityksen 28.10.2010 ko. tutkimuksesta julkisuuteen toimittama tiedote:

-------------------------

Lehdistötiedote, julkaisuvapaa 28.10.2010

Gasum selvitti Pirkanmaalla:
Biopolttoaineiden riittävyydestä ollaan epävarmoja

Gasum toteutti syyskuussa sähköpostikyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää Pirkanmaan kuntapäättäjien sekä ympäristöasioiden parissa työskentelevien asiantuntijoiden suhtautumista eri energialähteisiin. Yli puolet vastaajista toimii kunnanvaltuutettuina.*)

Vastaajista kolme neljästä seuraa aktiivisesti ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan liittyvää uutisointia. Kysyttäessä merkittävimpiä hiilidioksidipäästöjen vähentämiskohteita koko Pirkanmaan näkökulmasta energiantuotanto nousi tärkeimmäksi kun taas kuntatasolla yksityisliikenne nähtiin merkittävimmäksi päästövähennyskohteeksi.

– Toteutimme vuosi sitten vastaavan kyselyn pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan alueilla. Liikenteen merkitys päästövähennyskohteena nousee Pirkanmaalla yli 10 % suuremmaksi Uudenmaan tutkimukseen verrattuna, viestintäpäällikkö Minna Ojala huomioi.

Biokaasu saa myönteisiä arvioita

Biokaasulaitos nähtiin ympäristöystävällisimmäksi vaihtoehdoksi niin sähkön ja lämmön yhteis- kuin erillistuotannossakin. Suurin potentiaali biokaasun käytössä nähtiin aluelämpöratkaisuissa. Vastaajat suhtautuivat kuitenkin kriittisesti biopolttoaineiden riittävyyteen. Yli puolet vastaajista katsoi, että biopolttoaineita ei ole kaiken kaikkiaan Suomessa tai omassa asuinkunnassa riittävästi tavoitteisiin nähden saatavilla.

– Usean selvityksen mukaan biokaasusta saadaan paras ilmastohyöty liikenteen polttoaineena. Gasumilla on kaksi merkittävää biokaasuhanketta käynnissä Kouvolassa ja Nastolassa. Myös Pirkanmaan alueella on potentiaalia biokaasun tuotantoon ja jakeluun maakaasuverkossa, Minna Ojala toteaa.

Energiatehokkuus tarvitsee kannustimia

Kyselyn perusteella kiinteistöjen energiankäytön tehostamisessa porkkana toimii raippaa paremmin. Vastaajista 79 % pitää investointitukia toimivana keinona energiatehokkuuden parantamiseksi, kun vain 35 % näkee energiaverotuksen kiristämisen johtavan parempaan tehokkuuteen energian käytössä.

– Yllätykseksemme vastaajat pitivät ydinvoimaa tehokkaimpana ratkaisuna sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Ainakin tällä hetkellä ydinvoimalla ei tuoteta kaukolämpöä vaan ylijäämälämpö johdetaan mereen. Ydinvoima on julkisuudessa ollut paljon esillä rakentamisen ja lupakäsittelyjen vuoksi, ja siten ydinvoiman varsinaiseen käyttötarkoitukseen eli sähkön tuotantoon liitetään muitakin etuja, Minna Ojala arvioi.

Tutkimukseen vastanneiden mielestä maakaasun tärkein käyttökohde on sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Neljännes vastaajista näkee maakaasun ensisijaisen kasvupotentiaalin olevan juuri  yhteistuotannossa.

Gasumilta toivotaan näkyvämpää roolia energiakeskustelussa

Gasumin tunnettuus Pirkanmaalla on heikko. Yli puolet vastaajista tuntee Gasumin vain nimeltä. Vastaajat toivovat Gasumilta näkyvämpää roolia Pirkanmaan energiakeskustelussa, erityisesti syvällisempää tietoa maakaasun ja biokaasun tuomista mahdollisuuksista.

*) Kysely 680 kuntapäättäjälle ja asiantuntijalle Pirkanmaan alueella. Vastaajia 163 eli 24 % kyselyn saaneista. Kyselyn toteutti Gasumin toimeksiannosta EL Markkinointi.

Lisätietoja Gasum Oy, viestintäpäällikkö Minna Ojala,
puhelin 040 5001193

----------------------

Uskokoon ken tahtoo.

 

-Esko Erkkilä-