Jouni Ovaska: Euroopan kunnossa oleva talous tuo rauhaa!

Perjantai 28.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Lupasin eilen, että kerron tänään Keskustan eurovaaliehdokkaan Jouni Ovaskan Tampereella Café Siilinkarilla maaliskuun 24. päivänä esittämistä ajatuksista.

 

Arvostan Ovaskan ajatuksia, sillä ne sisältävät vahvan viestin kunnossa olevien talousasioiden puolesta.

 

 

 

 

 

Hämeenkyröläisen Ovaskan merkittävin luottamustoimi tällä hetkellä on Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajuus eli hän johtaa Keskustan luottamushenkilöelintä, jolla on korkein päätäntävalta puoluekokousten välillä!

 

 

 

 

 

Talousasioiden esilläolon lisäksi tunsin suurta myötätuntoa Jouni Ovaskan mielipiteille, kun hän Café Siilinkarin yleisötilaisuudessa otti esille ruokaturvaan liittyvät näkökohdat.

 

Ovaska painotti elintarvike- ja ruokaturvakysymyksessä kuluttajanäkökulmaa.

 

Ruuan alkuperämerkinnät olivat asia, jota hän aivan oikein painotti.

 

 

***********

 

 

Ruuan alkuperämerkinnät ovat suomalaisten mielestä tärkeitä ja sen vuoksi tuntuukin pahalta, kun kokoomuslainen ministeri Alexander Stubb on väheksynyt niiden merkitystä.

 

Onneksi Stubb ei ole ruuan alkuperämerkintöjä sentään kommentoinut samalla tavalla kuin hän taannoin kommentoi pohjoismaista yhteistyötä:

 

”Vittu mitä paskaa, ei voisi vähemmän kiinnostaa”.

 

 

**********

 

 

Totean vielä mielihyvällä sen, kun Ovaska totesi Siilinkarin yleisötilaisuudessa, että EU sotkeutuu arkeen aivan liikaa!

 

 

Keskustan eurovaaliehdokas Jouni Ovaska omaa terveet mielipiteet niistä asioista, jotka koskettavat meidän jokaisen arkipäivää – tämä ansaitsee huomion, kun äänestyskopin hiljaisuudessa teemme päätöksen, että kenet olemme valmiit lähettämään Brysseliin puolustamaan suomalaisten hyvinvointia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Selkeäsanainen linjaaja: Mikael Pentikäinen

Torstai 27.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan eurovaaliehdokkaat Mikael Pentikäinen ja Jouni Ovaska vetivät maanantaina maaliskuun 24. päivänä useamman tilaisuuden sarjan Pirkanmaalla.

 

Pääsin kuuntelemaan ja haastattelemaan Pentikäistä ja Ovaskaa heidän Tampereella Café Siilinkarilla järjestämässään yleisötilaisuudessa.

 

On selvää, että edellispäivänä tapahtunut ”sote-solmun” avaaminen hallitsi keskustelujamme.

 

Oli mukava kuulla mielenkiintoista taustatietoa siitä, että miten hallitusta autettiin vaikean kysymyksen ratkaisemisessa.

 

 

 

 

Mikael Pentikäinen – jonka isä Juha Pentikäinen toimi Keskustan varapuheenjohtajana 1986 – 1988 – totesi, että ”sote-kysymys piti saada pois pöydältä” ja sen vuoksi sen ratkaiseminen parlamentaarisesti oli oikea ratkaisu.

 

Pentikäinen osaa pelkistää asiat ja hän totesikin, että nyt on ratkaistavana vielä kaksi isoa asiaa ja ne ovat;

 

• eläkeiän nostaminen
• talouden kasvupaketin aikaansaaminen

 

Ei voi olla oikein, että Suomen velkataakka lisääntyy nyt 10 miljardin euron vuosivauhdilla, totesi Pentikäinen.

 

”Emme voi toimia niin, että tuhoamme luonnon ja ajamme itsemme pysyvästi heikkkoon kilpailukykyyn” – tässä eräs Pentikäisen linjaus, johon on helppo yhtyä.

 

 

 

 

 

Mikael Pentikäinen totesi, että Ukrainan kriisi on vakavoittanut poliittiset toimijat, sillä kyseessä on kylmän sodan jälkeen vaikein kriisitilanne.

 

 

Esityksensä lopuksi Pentikäinen teki hyvän yhteenvedon niistä toimenpiteistä, jotka Euroopassa nyt pitäisi toteuttaa:

 

• Euroopan talouteen on saatava vauhtia

• Euroopan pitää keskittyä oleelliseen

• Eurooppaan on palautettava rehellisyys

 

 

***********

 

Huomasin yleisötilaisuuden keskusteluosuudessa, että kokeneena toimittajana Mikael Pentikäisellä on laajat tiedot maamme talouselämästä.

 

Keskustelimme Uudessakaupungissa aloittaneesta soijatehtaasta ja Pentikäisellä oli sen nykyisestä omistuspohjasta sekä raaka-aineen tuontisatamasta paremmat tiedot kuin minulla.

 

Uskallan Uudenkaupungin soijatehtaan kohdalla verrata Pentikäisen tietomäärää omaani, sillä sain työelämässä seurata suorastaan sisäpiirissä niitä vaiheita, jotka edelsivät tehtaan päätymistä Uuteenkaupunkiin.

 

Totesimme yhdessä, että aloittelevan soijatehtaan vakavat työtaistelutoimenpiteet eivät ole markkinoita etsivälle yritykselle hyvää meriittiä.

 

 

************

 

 

Mikael Pentikäinen antoi itsestään monipuolisen ja asioihin paneutuneen kuvan, joten on helppo toivotella hänelle parlamenttipaikkaan päätyvää eurovaalimenestystä!

 

 

Palaan Jouni Ovaskaa koskevaan pohdiskeluun ehkä jo huomenissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sote-sopu veti Tampereen kaupungin päättäjät ja virkahenkilöt neuvottomiksi

Keskiviikko 26.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Alue-Alvareiden yhteistilaisuuteen, jossa piti käsitellä ”Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu” –selvitystyön loppuraporttia.

 

Emeritus-maaherra Rauno Saaren mittavan työn vaatineessa selvityksessä päädyttiin esittämään Tampereen seudulle eräitä vaihtoehtoja kuntauudistuksen toteuttamiseksi.

 

Tilaisuudelta putosi kuitenkin pohja pois, kun hallitus ja oppositio pääsivät viime sunnuntaina Juha Sipilän aloitteesta ns. sote-sopuun, jonka tärkeä pointti oli, että Kataisen hallitus luopuu kuntauudistuksesta ja kuntien pakkoliitoshaaveista.

 

 

 

 

On annettava tunnustus Tampereen kaupungin talous- ja liiketoimintaryhmässä toimivalle yhteyspäällikkö Tuukka Salkoaholle, joka heti tilaisuuden alussa totesi, että laadituilla selvityksillä ei nyt ole paljoakaan arvoa, kun hallitus ja oppositio ovat päässeet sopimukseen sote-uudistuksesta ja sen myötä jäädytettävistä kuntauudistushankkeista.

 

 

Kaikesta aisti ja näki, että Tampereen kaupungin ylimmät päättäjät sekä virkahenkilöt ovat nyt neuvottomia ja vailla aloitekykyä.

 

 

Tampereen ylin johto, kaupungin valtakoalitio sekä virkahenkilöt ovat tiukan paikan edessä. Heidän haaveensa saada Tampereen kehyskunnat maksajiksi kaikkeen siihen turhuuteen, jota Tampereella ollaan toteuttamassa ja suunnittelemassa, ovat nyt valuneet hiekkaan.

 

 

 

 

 

 

Päätösesitysluonnoksessa todetaan näin:

 

 

 

Kaupunginhallitus päättää esittää valtuuston päätettäväksi

 

• että Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu – tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen selvitys merkitään tiedoksi,

 

• että selvitysmiehen esityksistä yhden kunnan vaihtoehto on Tampereen näkökulmasta selkein,

 

• että jatkotyön tarpeeseen Elinvoimainen kaupunkiseutu selvityksen pohjalta palataan kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki on hyväksytty ja sen vaikutukset ovat selvillä,

 

• että kaupunkiseudun yhteistyössä korostuu vuoden 2014 aikana yhteinen arviointi ja vaikuttaminen esitettyyn sote-malliin. 

 

Yhteyspäällikkö Salkoaho totesi, että päätösesitysluonnoksen kaksi viimeistä kohtaa on laadittu sen jälkeen, kun hallituksen ja opposition sopima sote-sopu tuli tietoon.

 

Tuntuu, että me Alvarit saimme ensikäden tietoa, sillä tutkailin netistä Tampereen kaupunginhallituksen esityslistaa siihen kokoukseen, joka pidetään 31.3.2014, mutta en löytänyt.

 

 

Meitä Alvareita oli paikalla nelisenkymmentä ja tiedustelin yhteyspäällikkö Salkoaholta, että miten Tampereen kaupungin nykyinen n. 15.000 hengen henkilökuntamäärä tulee kehittymään sote-sovun myötä.

 

Yhteyspäällikkö Salkoaho kertoi, että kaupungin nykyisestä henkilökunnasta 5.500 henkilöä tulee siirtymään sote-ratkaisun myötä ”miljoonapiirin” palvelukseen.

 

Tuukka Salkoaho jatkoi kysymykseeni vastaamista ja totesi, että nykyiselle henkilömäärälle Tampereen kaupungin tilaajaryhmässä ei jatkossa riitä töitä.

 

Oli mielenkiintoista kuulla, että myös apulaispormestareiden lukumäärää tullaan vähentämään. Toki se on luonnollistakin, sillä eihän uudessa tilanteessa tietenkään kaikille nykyisille apulaispormestareille ole töitä.

 

 

Olen alkaneena vuonna osallistunut Alvari-työskentelyyn vähän, mutta eilinen neuvonpito osoitti, että siihen osallistumalla saa paljon ensikäden tietoa ja toivottavasti pystyy myös vaikuttamaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyllä nuoret osaavat!

Sunnuntai 23.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Opiskelijaliitto, Tampereen Opiskelevat Keskustalaiset ja MSL järjestivät eilen Tampereella Kirjastotalo Metsossa seminaarin, jonka teemana oli:

 

Minne menet EU?

 

 

Seminaarin parasta antia oli paneelikeskustelu, jonka teemana oli haastavasti:

 

”Paneeli EU:n tulevaisuudesta, uhista ja mahdollisuuksista sekä laajenemisesta”

 

 

 

 

Paneelin vetäjänä toimi Keskustan eurovaaliehdokas Petri Honkonen Saarijärven Pylkönmäeltä.

 

 

Seminaarin järjestäjät olivat tehneet kerrassaan hyvää työtä, sillä paneeliin osallistuvat:

 

 

 

 

Kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi

 

 

 

 

 

SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio

 

 

 

 

 

 

Vihreitten eurovaaliehdokas Ozan Yanar

 

 

 

 

 

Keskustan eurovaaliehdokas, MSL:n puheenjohtaja ja paljon muuta Timo Kaunisto!

 

 

 

Otan tässä jutussani esille ainoastaan ne näkökohdat, jotka panelistit esittivät itsestään ja suhtautumisestaan Euroopan Unioniin esittelypuheenvuoroissaan:

 

 

Kokoomuksen Kimmo Sasi muistutti aivan oikein, että hän oli taannoisessa hallituksessa Eurooppa-ministerinä.

 

SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio luonnehti itseään SDP:n listalla euro-kriittisimmäksi ehdokkaaksi.

 

Vihreiden eurovaaliehdokas Ozan Yanar kertoi työkseen tutkivansa palkkaeroja EU:n sisällä ja totesi, että EU on välttämätön, mutta EU:n harjoittamaa ulkopolitiikkaa voidaan kritisoida.

 

Keskustan eurovaaliehdokas Timo Kaunisto muistutti, että EU:ssa maatalous- sekä ympäristöasioiden päätökset muuttavat EU-maiden kansalaisten arkipäivän elämää eniten.

 

 

 

Kiitän jo tässä vaiheessa järjestäjiä mainion seminaarin järjestämisestä ja pyrin siihen, että käsittelen seminaarin antia tarkemmin tällä areenalla myöhemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Missä Euroopan integraatiojuna menee nyt?"

Torstai 20.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Paasikivi-Seura ry – jonka jäsen olen - aloitti keskiviikkona 26.2.2014 yleisötilaisuuksien sarjan, jossa pohditaan erilaisia EU:hun liittyviä aiheita.

 

 

 

 

 

 

Tilaisuussarja aloitettiin Tampereen yliopiston Jean Monnet-professori Hanna Ojasen alustuksella, jonka aineena oli otsikkoteema.

 

 

Tilaisuus pyrittiin toteuttamaan juna- ja junamatkustusteemalla; kirjasin muistiinpanoihini alustuksessa ja sen pohjalta käydyssä keskustelussa esiintulleita seikkoja ns. ranskalaisin viivoin.

 

Kas näin:

 

• onko juna ylipäätään liikkeessä?

• keitä junassa on?
• niitä, joita vapaa liikkuminen palvelee
• liikkuvat ovat tyytyväisiä
• liikkumattomat ovat tyytymättömimpiä

• junaan on lisätty vaunuja ja nyt se on raskaampi vetää

• onko junassa lainkaan kuljettajaa?

• tuntuu, että veturikoppiin on tunkemassa liiaksikin väkeä

• juna kulkee harmaan maiseman läpi, radanvarsi on roskainen

• onko yksi vaunu – Iso-Britannia – pyrkimässä junasta pois? Onko sillä mahdollisuus neuvotella lipunhinnasta?

• juna saattaa pysähtyä ja se voi jopa ajaa taaksepäin

 

 

Pohdinnassa tuli esille mm. seuraavia näkökulmia:

 

 

• eteläisessä Euroopassa vallitsee massatyöttömyys

• EU-vastaisuus ilmenee mielipiteenä muita EU-maita vastaan

• joudutaanko ottamaan taka-askeleita vapaalle liikkumiselle?

• siirtolaisuus jakautuu EU:ssa epätasapainoisesti

• maanosasta muuttaminen vilkastumassa
• Irlanti, Baltian maat, Kypros

• kahden kerroksen EU

• talouskriisien ongelmat vievät johtajien ajan

• EU:n vetovoima on heikentynyt...
• hurraajien joukko on harventunut
• Kiina ja Venäjä ovat kohonneet

• …mutta EU:n laajentuminen on kuitenkin osoitus, että EU menestyy

• EU on integraation moottori, mutta nyt moottori yskii

• EU:n laajentumiselle ei ole oikein ehdokasmaita
• Islanti aloitti vuonna 2010 – kuinka lopullinen on sen nykyinen kanta?

• Turkki on sitkein ja ongelmallisin EU:n hakijamaa
• prosessi alkoi vuonna 1959
• maa sai kandidaattistatuksen vuonna 1999
• viralliset jäsenneuvottelut alkoivat vuonna 2005
• maa on pettynyt EU:n kyvyttömyyteen
• maassa mielipide on muuttunut
• maa pelaa suhteessaan EU:hun suurvaltapeliä
• EU:n ote maasta heikkenee

• EU:ta on helppo syyttää ongelmista

• EU:lla ei ole mahdollisuuksia tasata eri maiden talousolosuhteita

• laajeneminen on EU:n keskeinen elementti
• onko mikään maa kuitenkaan nyt lähellä EU-jäsenyyttä?
• Skotlannin pyrkimykset erota Englannista?
• Katalonian pyrkimykset erota Espanjasta?

• muistettava, että Saksakin on pieni Kiinan ja nouseviin talouksiin verrattuna

• heikko komissio

• EU-puheenjohtajamaiden vuorottelu – onko heikkous?

 

 

****************

 

Hyviä kysymyksiä!

 

Odotan, että EU-parlamenttiehdokkaat alkaisivat vastaamaan tässä esitettyihin kysymyksiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tammerkosken rannalla

Maanantai 17.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Olin päivänä muutamana liikkeellä Tammerkosken itärannalla Hämeensillasta yläjuoksun suuntaan.

 

Tapani mukaan minulla oli kamera matkassa ja kun bussin lähtöön oli muutama minuutti aikaan, niin räpsyttelin muutaman kuvan.

 

 

 

 

 

Sain mahtumaan tähän kuvaan kolme perin tamperelaista elementtiä:

 

• sähkölaitoksen kuohuva ohijuoksutus

• Finlayson –kyltti

• Näsinneula

 

Voi kun kuva olisi äänikuva, sillä niin rauhoittava ääni tulee keväisenä päivänä ohijuoksutuksesta!

 

 

 

 

Aimo Tukiaisen vuonna 1971 pronssista veistämä Virvatulet –veistos sopii hyvin Tammerkosken itärannalle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kun veistosta tarkastelee lähemmin huomaa, että veistoksen toinen nimi ”Suomalaisen sotilaan muistomerkki” tai sen kolmas nimi ” Tuntemattoman sotilaan muistomerkki” ovat perusteltuja.

 

 

 

Virvatulet-veistos on helppo löytää, sillä se sijaitsee Hämeensillasta hieman Tammerkosken yläjuoksun suuntaan ja kosken itärannalla.

 

Kannattaa poiketa katsomassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eilen klo 11.00 tuli kuluneeksi 74 vuotta Talvisodan päättymisestä

Perjantai 14.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto aloitti Talvisodan Suomea vastaan marraskuun 30. päivänä 1939.

 

Sota kesti 105 päivää ja se päättyi 13.3.1940.

Rauhansopimuksessa sovittiin, että sotatoimet lopetetaan mainittuna päivänä klo 11.00 Suomen aikaa.

 

 

 

***************

 

 

 

 

Osallistuin eilen Viljakkalan hautausmaan sankariristillä Viljakkalan Sotaveteraanien järjestämään muistotilaisuuteen ja seppeleenlaskuun klo 11.00.

 

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan Sotaveteraanien puolesta seppeleen laskivat sankariristille Pentti Mäensivu (vasemmalla) ja Paavo Mäntyniemi.

 

Veteraaneista oli paikalla heidän lisäkseen Antti Hietaniemi, joka pankinjohtajana Viljakkalassa toimiessaan myötävaikutti työtehtävissäni tarvitsemani ensimmäisen auton hankintaan!

 

 

 

 

 

Seppeleenlaskun jälkeen lauloimme Isänmaan virren eli virren numero 577.

 

 

”Sun kätes, Herra, voimakkaan
suo olla turva Suomenmaan
niin sodassa kuin rauhassa
ja murheen, onnen aikana”.

*********** 

 

 

 

Koin tilaisuudessa läsnäoloni tärkeäksi, sillä eräs sedistäni – Reino Erkkilä – lepää Viljakkalan sankarihautausmaalla.

 

 

Koin tilaisuuden tärkeäksi myös sen vuoksi, että isäni osallistui etulinjassa Talvisotaan, Jatkosotaan ja vielä myös Lapinsotaan.

 

Isäni haavoittui kahdesti ja hänellä oli niskassaan ja toisessa ranteessaan tunnusteltavissa kranaatinsirpaleita niin, että hän vei ne muassaan hautaan saakka.  Myös kaksi muuta setääni, jotka lepäävät Viljakkalan kirkkomaassa, osallistuivat sotiimme.

 

 

 

 

 

Pyysin muistotilaisuuden osanottajia seppeleenlaskun ja virrenveisuun jälkeen ryhmäkuvaan sankariristin juurelle.

 

 

************

 

 

Oli mukava osallistua keskusteluihin, jotka koskivat Viljakkalan entistä ja nykyelämää!

 

Vähän harmittaa, että ole ryhtynyt osallistumaan Viljakkalan perinnepiirin toimintaan – huomasin, että alan olla siinä iässä, jotta minulla olisi ehkä jotain annettavaa Viljakkalan perinnetietouden keräämisessä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Brysselin metroverkosto muodostuu neljästä metrolinjasta

Torstai 13.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tammikuisella Brysselin matkallamme tutustuimme myös Brysselin metroon.

 

Metrolinjoja Brysselissä on neljä ja niiden yhteinen pituus 32 kilometriä.

 

 

 

 

Metroasemien portit ovat periaatteessa yksinkertaisia käyttää, mutta monta kertaa meillä oli ainakin pieniä haasteita päästä porteista läpi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nojailen tässä Schuman-aseman rullaportaiden kaiteeseen ja takanani näkyy Berlaymont rakennus eli Euroopan komission ”kotipesä”!

 

 

 

 

 

Paikallisoppaamme opastivat, että Brysselin metrossa ei pidä olla liian kohtelias ja sen kyllä vierailumme aikana totesimme.

 

Metrovaunut olivat aina täynnä ja varovainen esim. taskuvarkaiden varalta piti olla koko ajan.

 

Vaunujen pysähdysajat asemilla olivat lyhyitä ja vaunuun nousemiseen sekä vaunusta poistumiseen ei ollut paljon aikaa.

 

 

****************

 

 

 

 

Metroverkoston lisäksi Brysselissä on 24 kilometriä raiteita raitiotievaunuille.

 

 

 

 

Raitiovaunujen pyörästöt on koteloitu hyvin, jotta kanssakulkijoiden turvallisuus pystyttäisiin takaamaan.

 

 

 

Ei voi pienimmässäkään määrin todeta, että Brysselissä nauttisi metrolla matkustamisesta, mutta tokihan sillä liikkumaan pääsee.

 

 

-Esko Erkkilä-

Nato-yhteensopivuus

Keskiviikko 12.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tammikuun lopulla, kun pääsin vierailemaan Suomen erityisedustustossa Natossa, sotilaspoliittisen katsauksen meille esitti kommodori Tapio Maijala.

 

Kannattaa mainita, että kommodori vastaa sotilasarvoltaan everstiä.

 

Kommodori Maijala toimii erityisedustustossa apulaissotilasedustajana ja hän raportoi erityisedustuston sotilasedustaja kenraalimajuri Markku Nikkilälle.

 

Kenraalimajuri Markku Nikkilä puolestaan toimii Puolustusvoimain komentajan edustajana Natossa ja Euroopan Unionissa.

 

Kommodori Maijalan esitys oli mielenkiintoinen ja sotilaallisen täsmällinen.

 

Puolustusvoimat ovat viime vuosina lisänneet monilla toimintalohkoillaan Nato-yhteensopivuutta; näin vaikka Suomi ei olekaan Nato-maa.

 

Kommodori Tapio Maijala mainitsi yhteensopivuuden osalta mm. seuraavat seikat:

 

• taktiset merkit

• ilmavoimien kieli on englanti

• tykistössä monet asiat ovat muuttuneet kenraali Nenosen opeista Nato-aikaan

• laivaston käskymerkit

• polttoainetäydennyksissä letkukoot on yhdenmukaistettu

• radiotaajuudet

 

***********

 

Naton ja sen jäsenmaiden kalustokysymyksistä kommodori Maijala totesi, että hävittäjät sekä panssarivaunut ovat jäsenvaltioiden, mutta esim. Awacs-tutkakoneet ovat Naton omistamia.

 

 

Naton päämajassa Brysselissä toimii Naton ylin poliittinen taso, mutta Naton operaatioiden toteuttamisesta vastaa ACO (Allied Command Operations) Belgian Mons´ssa.

 

 

Naton päätöksentekoprosessista kommodori Maijala kertoi, että päätöksiin vaaditaan aina konsensus.  Konsensukseen pääseminen vaati esim. Libyan kriisin kohdalla kuusi päivää!

 

*********

 

Olen joskus ollut palavereissa, joissa on todettu, että Huoltovarmuuskeskus on monen seikan osalta ”Suomen Nato”.

 

Kysyin asiaa kommodori Maijalalta hänen esityksensä jälkeen ja osin yllätyin, kun kommodori oli paljolti samaa mieltä kevyeksi heitoksi tarkoittamani seikan kanssa.

 

Kannattaa tutustua Huoltovarmuuskeskuksen nettisivuihin – ne löytyvät googlaten vaikkapa näin: ”Huoltovarmuuskeskus”!

 

***************

 

Oli mielenkiintoista päästä tutustumaan ”Suomen erityisedustusto Natossa” toimintaan ja kuulla suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg ´n sekä kommodori Tapio Maijala esitykset Natosta ja Suomen erityisedustustosta Natossa.

 

**************

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ministeri Merja Kyllösellä on sama kanta kuin minulla Tampereen ratikkahankkeeseen

Perjantai 7.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen tyytyväinen, että liikenneministeri Merja Kyllösen Tampereen vierailulla 5.3.2014 varmistui hänen olevan samalla kannalla Tampereen ratikkahankkeeseen kuin minä.

 

 

*********

 

 

Kokoomuslaiset saivat Tampereelle mm. Vihreiden tuella Rantaväylän tunnelin, jolla luovutetaan Kokoomusta lähellä oleville rakennusliikkeille mainiota Näsijärven rantaa kerrostalojen rakennusmaaksi.

 

Mikään palvelus ei kuitenkaan ole vastikkeetonta ja sen vuoksi Vihreille luvattiinkin vastapalvelukseksi pikaratikka.

 

 

*********

 

 

Tampereella ”ratikkauskovaiset” ovat viemässä hanketta eteenpäin voimalla, mutta nyt näyttää järki vihdoinkin tulevan esteeksi toisen turhan hankkeen toteuttamiselle.

 

Este on raha!

 

Olen ihmetellyt, kun julkisuudessa kerrotaan Tampereen kaupungin esittävän Liikenne- ja viestintäministeriölle, että valtio varautuisi rahoittamaan Tampereen katuraitiotietä vuosien 2016-2022 liikennehankkeissa 30 prosentilla.

 

Kirjelmässä todetaan harhaanjohtavasti, että katuraitiotien ensimmäisen vaiheen tämänhetkinen kustannusarvio on 220 miljoonaa euroa.

 

Harhaanjohtamista on mielestäni se, että kirjelmässä esitetty 220 M€ on toki summa, joka suunnitelmien mukaan tarvitaan ensimmäisen vaiheen investointiin, mutta summaan ei sisälly 60 – 72 miljoonan euron rahoitustarvetta vaunujen hankintaan!

 

Ilmeisen vanhakantainen käsitykseni – vanhakantainen käsitys ainakin Tampereen kaupungin mielestä – on se, että ratikkaliikenteen aloittamiseksi tarvitaan myös ratikkavaunuja!

 

 

*********

 

 

Hatarien suunnitelmien perusteella ensimmäisen vaiheen kustannusarvio olisi 280 – 292 miljoonaa euroa. Kokemuksesta kuitenkin tiedämme, että kustannusarviot on kerrottava luvulla 1,5 – 2, jotta päästään lähelle toteutuvia kustannuksia.

 

Viidensadan – kuudensadan miljoonan kustannuksilla saataisiin aikaiseksi vain tynkäratikka ja pidänkin realistisina niitä Kokoomuspiirien esittämiä ajatuksia, että Tampereen ratikkakustannus olisi tasoa 1.000 M€ eli miljardi!

 

 

 

********

 

 

 

Olen ihmetellyt Tampereen kaupungin ylimmän virkamies- ja luottamushenkilöjohdon toimia, kun he ovat Tampereen kaupungin nimissä lähettäneet ministeriölle rahanpyyntökirjelmän sellaisesta hankkeesta, josta ei ole vielä edes päätetty!

 

Ministeri Merja Kyllönen oli kanssani samaa mieltä 5.3.2014 ja totesi ensin tarvittavan Tampereen päätös ratikan rakentamisesta ja vasta sen jälkeen valtio voi katsella, että onko sillä mahdollisuuksia tukea hanketta.

 

Ministeri Merja Kyllösen linjaukset Tampereen ratikasta 5.3.2014 olivat niin ”kuumaa tavaraa”, että hänen puheenvuoronsa raportointi mediassa on jäänyt hyvin heiveröiseksi.

 

Onneksi kuuntelin Kyllösen haastattelun Ylen Tampereen radiosta ja pidin kuulemastani!

 

Lennän Merja Kyllösen kanssa eri ”poliittisessa parvessa”, mutta Tampereen ratikka-asiassa arvostan hänen vastuullista toimintaansa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ruplan heikkeneminen tuo ongelmia niille suomalaisille yrityksille, jotka vievät tuotteitaan Venäjälle

Torstai 6.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Seurasin työelämässä toimiessani vähintään päivittäin EUR/USD –suhdetta.

 

Uskon omaavani jonkinlaisen käsityksen eri valuuttojen keskinäisen suhteen vaikutuksista kansainväliseen kaupankäyntiin.

 

Olen Ukrainan kriisin alkuajoista alkaen tuntenut huolta suomalaisyritysten pärjäämisestä Venäjän markkinoilla ja tunnenkin myötätuntoa nyt, kun myös media sekä suuri yleisö ovat alkaneet tiedostamaan sen ongelman, joka koituu meille ruplan heikentymisestä.

 

Ruplan arvoa euroon verrattuna on tarkasteltava hieman pidemmällä aikavälillä.

 

Käytän seuraavassa lähteenä Suomen Pankin virallisia kurssinoteerauksia – ne perustuvat päivittäisiin virallisiin noteerauksiin klo 15.15 Suomen aikaa.

 

Eilen klo 15.15 yhdellä eurolla sai 49,430 ruplaa.

 

Vastaava lukuarvo vuositasolla on kuluneiden vuosien aikana ollut seuraava:

 

• 1999                        26,4667
• 2000                        25,9915
• 2001                        26,1341
• 2002                        29,7263
• 2003                        34,6581
• 2004                        35,8105
• 2005                        35,1860
• 2006                        34,1109
• 2007                        35,0183
• 2008                        36,4207
• 2009                        44,1376
• 2010                        40,2629
• 2011                        40,8846
• 2012                        39,9262
• 2013                        42,3370

 

Vuositason keskiarvokurssit eivät kerro kaikkea ja sen vuoksi pitääkin viime aikojen kehitystä tarkastella kuukausitasolla. Kuukausitasoinen tarkastelu kertoo seuraavaa:

 

• elokuu 2013           43,9748
• syyskuu 2013         43,5144
• lokakuu 2013         43,7440
• marraskuu 2013     44,1581
• joulukuu 2013        45,0628
• tammikuu 2014      46,0304
• helmikuu 2014       48,2554

  

 

Kerroin jo, että työelämässä oli välttämätöntä seurata EUR/USD –valuuttakurssia, sillä sen kehittyminen ja oikea-aikaisten päätösten tekeminen oli ratkaisevaa työssä onnistumiselle.

 

Valuuttakurssien seurannassa oli keskeistä seurata maailman tapahtumia globaalisti, sillä pienetkin selkkaukset jossain puolilla maailmaa vaikuttivat ja vaikuttavat edelleenkin valuuttakursseihin.

 

En seurannut työelämässä EUR/RUB –kurssia, sillä sen vaikutus työtehtävieni onnistumisessa ei ollut ratkaisevaa. Syy oli se, että venäläiset hinnoittelivat silloin – kuten varmaan myös nyt – myyntinsä länteen dollareissa.

 

Venäjällä toimivien ja sinne tuotteitaan vievien suomalaisyritysten tilanne on tyystin toinen, sillä Suomesta vietävien tuotteiden lopullinen markkina-arvo punnitaan ruplissa.

 

Ymmärrän Stockmanin, Nokia Renkaiden ja monen muun Venäjään panostaneen yrityksen huolen, että ruplan nykyinen heikko asema euroon ja dollariin olisi pysyvä olotila.

 

Heikko rupla on luonnollisesti etu kaikelle sille, jota Venäjältä tuodaan Suomeen.

 

 

**********

 

 

Markkinoiden herkkyys näkyy siinä, että maanantaina yhdellä eurolla sai 50,0835 ruplaa, mutta Vladimir Putinin melko sovinnollisen tiedotustilaisuuden tuloksena vastaava luku oli eilen juttuni alussa mainittu 49,430 ruplaa!

 

 

On selvää, että suomalaiset yritykset, jotka vievät Venäjälle, toivovat liennytystä Ukrainan tilanteeseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tyrmistyttävää: Kokoomuksen Kimmo Sasi ei tiedä valtiovelan suuruutta ja SDP:n Miapetra Kumpula-Natrilla ei ole samasta asiasta edes hajuakaan

Lauantai 1.3.2014 - -Esko Erkkilä-

En ollut uskoa korviani, kun kuulin huhuja, että kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi ja SDP:n Miapetra Kumpula-Natri ovat mokailleet oikein kunnolla A-studion Talk- ohjelmassa 7.2.2014.

 

Onneksi on olemassa Ylen Areena, josta pystyi tarkistamaan asian ja hämmästykseni olikin suuri, kun sain omin silmin nähdä ja omin korvin kuulla sen käsittämättömän tietämättömyyden, jonka perusteella Kokoomus sekä SDP johtavat Suomea.

 

Ohjelman juontaja Susanna Päivärinta kysyi 7.2.2014 lähetetyn ”Velka vie ja hallitus vikisee” –ohjelman aluksi, että kuinka paljon Suomella on valtionvelkaa.

 

 

 

 

 

Suuren valiokunnan puheenjohtaja ja talousvaliokunnan jäsen Miapetra Kumpula-Natri häpäisi ohjelmassa itsensä, SDP:n eduskuntaryhmän ja jopa koko Eduskunnan, kun hänellä ei ollut pienintäkään kuvaa siitä, että kuinka suuri on Suomen valtionvelka!

 

”Ei voi olla totta, että et tiedä kuinka paljon Suomen valtiolla on velkaa”...

...oli juontaja Susanna Päivärinnan enemmän kuin oikeutettu kommentti Kumpula-Natrin tietämättömyydelle.

 

 

 

 

 

 

Kumpula-Natrin täystöppäyksen jälkeen juontaja Susanna Päivärinta kysyi samaa asiaa valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasilta ja ohjelman katselijoiden hämmästys oli suuri, kun...

...Sasi paukautti velkasummaksi 97 miljardia euroa!

 

Tamperelainen kokoomuskansanedustaja on ilmeisesti hahmottanut velkamääräksi sen, joka lienee Kataisen hallituksella lähiaikojen tavoitteena (!), sillä todellinen velkamäärä on nyt hieman alle 93 miljardia euroa!

 

On järkyttävää huomata, että kahden hallituspuolueemme eduskuntaryhmien kärkipoliitikoilla on täysin hukassa maamme taloudellinen tilanne – kokoomuksen Sasi liikkuu oikeassa kokoluokassa, mutta SDP:llä ei ole pienintäkään käsitystä maamme velkamäärästä.

 

Tilanne on tosi pelottava, kun keskeiset päättäjämme ovat täysin ulkona taloudellisista tosiasioista!

 

 

 

 

 

Studion takaseinälle oli heijastettuna päivitetty valtiovelan ajantasainen laskuri ja se kertoi, että valtiovelan määrä oli ohjelman aikana noin

 

yhdeksänkymmentäkaksimiljardia

kolmesataaviisikymmentäkaksimiljoonaa

satakahdeksankymmentätuhatta

seitsemänsataakuusikymmentäyksi

euroa ja

kaksikymmentäkolme

senttiä!

 

 

Summa merkitsee – kuten juontaja Susanna Päivärinta totesikin – että jokainen suomalaisen saa synnyinlahjakseen hieman yli seitsemäntoistatuhatta euroa valtionvelkaa!

 

 

*************

 

 

Tässä jutussa käsitelty ohjelma on vielä muutaman päivän nähtävissä Yle Areenalla.

 

Se löytyy googlaten vaikkapa näin: ”Velka vie ja hallitus vikisee”. Kannattaa omin silmin todeta keskeisten päättäjiemme tietämättömyys!

 

Miapetra Kumpula-Natrin ja Kimmo Sasin tietämättömyys paljastuu ohjelmassa kohtaan 2 minuuttia ja 20 sekuntia mennessä, joten asian toteamiseen ei aikaa kulu paljon!

 

 

************

 

Hämmästykseni on suuri, kun kokoomuksen ja SDP:n keskeiset kansanedustajat ovat täysin pihalla maamme taloudellisesta tilanteesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Anneli Jäätteenmäen esitys taustoitti asioiden ymmärtämistä

Keskiviikko 26.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäellä oli keskeinen rooli taustavaikuttajana, kun saimme tammikuun lopulla vierailla Brysselissä ja tutustua Euroopan parlamentin, Euroopan komission, Suomen pysyvän edustuston, Naton sekä Brysselissä toimivien suomalaisten edunvalvontaorganisaatioiden toimintaan.

 

Saimme olla Annelin vieraina Euroopan parlamentissa, jossa hän selvitteli meille Suomen vaikutusmahdollisuuksia Euroopan Unionissa.

Vierailu Euroopan parlamentissa alkoi ryhmäkuvalla jäsenmaiden lippurivistön edessä.

 

 

 

 

**********

 

 

Tuli mieleeni eräs poliitikkoystäväni, joka sai Kiviniemen hallituksen aikana olla mukana Angolaan suuntautuneessa Suomen kauppavaltuuskunnassa.  Kaverini ei ole keskustalainen, mutta hän kiitteli silloista ministeri Paavo Väyrystä, joka poliitikkoystäväni mielestä toimi esimerkillisesti kauppavaltuuskunnan johtajana.

 

”En ehkä koskaan tule äänestämään Paavo Väyrystä, mutta arvostan hänen toimintaansa kauppavaltuuskunnan puheenjohtajana” …

 

…oli kaverini toteamus!

 

Kauppavaltuuskunnan vierailun aikana oli tullut selväksi se myötämielisyys, jota Afrikassa tunnetaan Kiinaa kohtaan. Kiina kun panostaa Afrikkaan!

 

 

***********

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Kriisi jatkuu”, totesi Anneli Jäätteenmäki.

 

"Pankkien asiat on nyt hoidettu, kun saksalaiset ja ranskalaiset pankit on pelastettu", jatkoi europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki.

 

 

 

 

 

Anneli muistutti, että Keskustaliberaalien ALDE-ryhmä – jonka varapuheenjohtajana Anneli Jäätteenmäki toimii – edusti taannoisissa EU-väännöissä enemmän Suomen etuja painottavaa linjaa kuin Kataisen hallitus.

 

Anneli Jäätteenmäki oli keskeisessä roolissa, kun parlamentti hylkäsi komission turvemaiden kyntökieltoon tähdänneen linjauksen ja puolusti menestyksekkäästi tuotantoon sidottujen tukien säilyttämistä sekä piti järjen mukana viherryttämissäännöksissä.

 

Ruuan alkuperämerkinnöissä oli suorastaan säälittävää, että kokoomuksen Alexander Stubb ei pitänyt ruuan alkuperämerkintöjä lainkaan tarpeellisina!

 

 

 

 

 

Aiemmin tässä jutussa tuli jo ilmi, että Suomen saamat aluetukirahat alenivat 1,7 miljardista 1,3 miljardiin.

 

On hämmästyttävää, että eteläisen Euroopan valtioille maksetaan aluetukeen verrattavaa tukea viininviljelystä, oliivinviljelystä ja vaikkapa Parmankinkun tuottamisesta!

 

 

 

 

 

Oli hieno havaita, että Suomen kokenein naispoliitikko Anneli Jäätteenmäki nauttii työstään Suomen parhaaksi Brysselissä ja on valmis myös kolmannelle edustajakaudelleen Euroopan parlamentissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomesta valitaan jatkossakin 13 edustajaa europarlamenttiin

Maanantai 24.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Euroopan parlamentissa eri maista valitut parlamentin jäsenet muodostavat tällä hetkellä kahdeksan poliittista ryhmää.

 

 

 

 

 

Saimme taannoisella Brysselin matkallamme EU-rautaisannoksen parlamentin tiedottajalta Mari Tuomiselta, joka piti meille esityksen EU-parlamentin poliittista ryhmistä sekä parlamentin jäsenten määrästä eri valtioiden kesken.

 

 

Parlamentissa on nyt 766 jäsentä ja he jakaantuvat maittain seuraavasti:

 

• Saksa                      99
• Ranska                    74
• Iso-Britannia          73
• Italia                       73
• Espanja                   54
• Puola                       51
• Romania                  33
• Alankomaat             26
• Belgia                      22
• Tsekki                      22
• Kreikka                    22
• Unkari                     22
• Portugali                 22
• Ruotsi                     20
• Itävalta                   19
• Bulgaria                  18
• Tanska                    13
• Suomi                     13
• Slovakia                  13
• Kroatia                   12
• Irlanti                     12
• Liettua                    12
• Latvia                       9
• Slovenia                   8
• Viro                         6
• Kypros                     6
• Luxemburg              6
• Malta                        6

 

 

Toukokuun 25. päivänä järjestettävissä EU-vaaleissa jäsenmaista valitaan vain 751 europarlamentaarikkoa, mutta Suomesta tullaan edelleen valitsemaan 13 jäsentä europarlamenttiin!

 

 

 

************

 

 

Parlamentin poliittisista ryhmistä kolme suurinta ovat:

 

 

EPP – Euroopan kansanpuolue, 275 edustajaa

 

S&D –Euroopan sosialistit ja demokraatit, 194 edustajaa

 

ALDE – Euroopan liberaalidemokraatit, 85 edustajaa

 

 

EPP:n ryhmään Suomesta kuuluvat Kokoomuksen europarlamentaarikot sekä kristillisdemokraattien edustaja – kukaan heistä ei kuulu ryhmänsä puheenjohtajistoon.

 

S&D:n ryhmään kuuluvat molemmat SDP:n europarlamentaarikot, mutta myöskään heistä ei kumpikaan kuulu ryhmänsä puheenjohtajistoon.

 

Suomen Keskustan europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki, Riikka Pakarinen sekä Hannu Takkula kuuluvat ALDE-ryhmään ja heistä Anneli Jäätteenmäki toimii ALDE:n varapuheenjohtajana.

 

 

 

Pienemmät ryhmät ovat:

 

Greens/EFA –Vihreät/Euroopan vapaa allianssi

 

ECR – Euroopan konservatiivit ja reformistit

 

GUE/NGL – Euroopan yhtynyt vasemmisto/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto

 

EFD – Vapaa ja demokraattinen Eurooppa

 

N-A – Sitoutumattomat

 

 

*********

 

Toukokuun 25. päivänä järjestetään EU-parlamenttivaalit, joissa valitaan europarlamentaarikot seuraavalle 5-vuotiskaudelle.

 

Kiinnostus EU-vaaleja kohtaan on kohoamassa ja syytä onkin, sillä edellisissä EU-vaaleissa äänestysprosentti oli todella alhainen eli 40,3 %.

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalainen mediakenttä on vahvasti edustettuna Brysselissä ja niin pitääkin olla!

Lauantai 22.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Saimme tammikuun lopulla toteutuneella Brysselin matkallamme tutustua suomalaisen mediakentän läsnäoloon Brysselissä.

 

Mediakenttään perehtyminen tapahtui Suomen pysyvässä edustustossa tiedottaja Heli Pietilän johdolla.

 

********

 

Suomen pysyvän edustuston viestinnästä vastaavat lehdistöneuvos Leena Brandt, tiedottaja Heli Pietilä sekä viestintäassistentti Maria Nurmi.

 

Heidän tehtävänään on palvella suomalaista ja kansainvälistä mediaa.

 

Tärkeä alue on neuvoston kokouksista tiedottaminen.

 

EU-edustuston kotisivuihin www.finland.eu kannattaa tutustua!

 

 

********

 

 

Brysselissä on suomalainen mediakenttä edustettuna nyt seuraavasti:

 

 

Helsingin Sanomat

• Virve Kähkönen

 

MTV3

• Helena Petäistö

 

STT-FNB

• Susanna Jääskeläinen

 

YLE

• Elina Ravantti
• Dan Ekholm

 

Maaseudun Tulevaisuus

• Niklas Holmberg

 

Kauppalehti

• Jarmo Hartikainen

 

Vakituisten kirjeenvaihtajien lisäksi paikalla on vaihtelevasti freelancer-toimittajia.

 

 

********

 

 

Euroopan Unioniin on akreditoituna yli 1.000 toimittajaa ja heistä 36 % on naisia.

 

• eniten medioita on Saksasta eli 46 eri mediaa
• vahvasti ovat edustettuina myös Iso-Britannia, Espanja, Ranska, Italia sekä luonnollisesti Belgia

 

Kun tietää mediakentän myllerryksen, ei ollut yllätys, että printtimedian osuus on laskussa ja nyt sen osuus on jo alle puolet eli 46 %!

 

Saattaa olla yllätys, että suurin tietotoimisto toimittajien lukumäärällä tarkastellen Brysselissä on kiinalainen Xinhua – 24 toimittajaa!

 

Kiinalaisten vahva kiinnostus Euroopan Unionin asioihin kannattaa panna merkille.

 

Reuters´lla on 20 toimittajaa, AFP, Agence Europe 14 toimittajaa, Bloomberg, DPA, EFE 11 toimittajaa.

 

*********

Pidän hyvänä, että suomalaisella medialla on vahva edustus Brysselissä. Sen kautta ja sen avulla saamme monipuolisen kuvan EU:n toiminnoista!

 

Tiedostan mediakentän haasteet, mutta toivon, että saisimme Brysseliin entistä enemmän suomalaisia toimittajia seuraamaan EU:n kehittymistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio työskentelevät Brysselissä eri paikoissa

Torstai 20.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Tunnustan virhekuvitelmani, kun olen aiemmin luullut, että Euroon komissio ja Euroopan parlamentti työskentelisivät Brysselissä samassa paikassa…

 

 

 

 

 

…eli tässä rakennuksessa, jonka edessä poseeraan ja joka on TV:n uutislähetyksistä tullut tutuksi kaikille.

 

 

*********

 

 

Sain taannoisella Brysselin matkallamme omin silmin – ja omin jaloin – todeta, että näin ei ole asianlaita!

 

 

 

 

Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti sijaitsevat Brysselissä vajaan kilometrin etäisyydellä toisistaan.

 

On hyvä ja oikein, että parlamentti ja komissio sijaitsevat erillään toisistaan, sillä vahvasti oikoen komission voidaan todeta vastaavan suomalaisessa hallinnossa hallitusta ja parlamentin eduskuntaa!

 

 

 

 

 

 

 

 

Parlamenttitalon ympärillä on opastuskylttejä, joilla vieraat ohjataan oikean sisäänkäynnin kautta parlamenttirakennukseen.

 

 

 

 

Parlamenttiin saapuvat vieraat joutuvat läpäisemään samanlaisen turvatarkastuksen kuin lentokentilläkin.

 

Turvatarkastusmenettelyä ei saa valokuvata.

 

 

**********

 

 

Parlamenttitalon vieressä on Luxemburg-aukio ja siitä tässä muutama kuva:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nyt tiedän, että Euroopan parlamentti työskentelee Brysselin viikoillaan eri paikassa, kuin Euroopan komissio!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE) Brysselissä työskentelee Suomesta saamiensa ohjeiden mukaan

Maanantai 17.2.2014 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

 

Tutustuin tammikuun lopulla Suomen pysyvään edustustoon Euroopan Unionissa (EUE), kun sain kuulua vierasryhmään, joka perehtyi Brysselissä tapahtuvaan päätöksentekoon.

 

 

 

 

 

Oppaanamme toimi tiedottaja Heli Pietilä.

 

 

 

 

 

Suomella on Brysselissä kolme edustustoa;

 

• Suomen Belgian suurlähetystö

• Suomen edustusto Natossa

• Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE)

 

Tutustuimme matkallamme kahteen viimemainittuun. 

Tämä juttu käsittelee Suomen pysyvän edustuston toimintaa.

 

 

***********

 

Totesimme, että Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa on valtionhallintomme pienoiskoossa.

 

Se on avainasemassa Suomen EU-politiikan toteuttamisessa.

 

Edustusto ajaa Suomen etuja EU:n päätöksenteossa hallituksen ohjeiden pohjalta ja raportoi sekä välittää tietoja Suomeen.

 

Vuoden 2015 eduskuntavaalit ovat siis keskeisellä sijalla siinä, että millaista EU-politiikkaa Suomi harjoittaa seuraavalla vaalikaudella.

 

Edustuston henkilökunta työskentelee edustustossa yleensä 2 – 5 vuotta ja useimmat heistä ovat eri ministeriöiden asiantuntijoita. Silmäilin asiantuntijoiden luetteloa ja totesin, että useita työelämäni aikana tuntemaan oppineitani henkilöitä oli mukana.

 

Edustusto on hallinnollisesti osa ulkoasiainministeriötä.

 

 

*************

 

 

 

Oli mielenkiintoista havaita, että Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan Unionissa on johdossa kolme naispuolista suurlähettilästä!

 

 

 

 

 

Suomen pysyvän edustuston rooli selviää tästä kuvasta:

 

Suomen kanta valmistellaan eri ministeriöissä, Valtioneuvoston kanslian EU-sihteeristössä, EU-ministerivaliokunnassa ja/tai Eduskunnassa (suuressa valiokunnassa) ja näin syntyy kansallinen toimintaohje.

 

Kansallinen toimintaohje on perusta, kun Suomen pysyvä edustusto esittää Suomen kannan eri työryhmissä, komiteoissa ja/tai Euroopan neuvostossa.

 

Viittaan jälleen kerran eduskuntavaalien tärkeyteen, sillä niiden tuloksen perusteella syntyy Suomen kansalliset ohjeet Brysselissä Suomen etuja ajaville toimijoille.

 

 

-Esko Erkkilä-

Osaava, aikaansaapa, innostunut ja uudelle kaudelle vahvasti menevä Anneli Jäätteenmäki on tyytyväinen eurovaalien saamasta kiinnostuksesta

Sunnuntai 16.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Sain seurata läheltä, kun europarlamenttiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2004 valittu Anneli Jäätteenmäki tapasi pirkanmaalaisia Tampereen Kauppahallissa torstaina helmikuun 13. päivä.

 

 

 

Annelin kampanjatiimin jäsen Iiro Kangas otti jossain vaiheessa Annelista ja minusta tämän kuvan.

 

 

 

 

Tässä on puolestaan Iiro Kangas, syntyään lapualaisia kuten Annelikin!

 

 

************

 

Anneli Jäätteenmäki on jo nyt tehnyt politiikassa hienon työsaran.

 

Kansanedustajaksi Jäätteenmäki valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1987.

 

Oikeusministerinä hän toimi 1994 – 1995 ja Eduskunnan puhemiehenä vuonna 2003.

 

Anneli Jäätteenmäki toimi Keskustan puheenjohtajana vuodesta 2000 alkaen ja siinä roolissa hän saavutti suuren poliittisen voiton, kun Keskusta katkaisi Jäätteenmäen johdolla pitkään jatkuneen Paavo Lipposen valtakauden.

 

Lipposen kukistumista seurasi Anneli Jäätteenmäen pääministeriys, mutta se oli demareille niin kova paikka, että Anneli joutui eroamaan pääministerin paikalta, jolloin Matti Vanhasesta tuli pääministeri.

 

Anneli Jäätteenmäki on siis Suomen ensimmäinen naispuolinen pääministeri – myös Suomen toinen naispääministeri on keskustalainen eli Mari Kiviniemi!

 

 

************

 

 

 

 

 Ihailen Anneli Jäätteenmäen tapaa keskustella ihmisten kanssa - tässä hänen juttukaverinaan on Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi.

 

 

 

 

Herastuomari Matti Kivimäki ja Irja Kivimäki Viljakkalasta viihtyivät oikein hyvin Annelin seurassa.

 

 

*************

 

 

 

Aamulehti noteerasi Suomen ensimmäisen naispääministerin ja vahvaa työtä Europarlamentissa tehneen Anneli Jäätteenmäen käynnin ja teki jutun Annelin vierailusta Tampereella.

 

Toimittaja Kari Asikaisen tekemässä jutussa todetaan, että Jäätteenmäki ei pelästy, vaikka eurovaaleihin ovat jo nyt ilmoittautuneet monet ministeritkin.

 

”Tämähän vain kertoo europarlamentin suuresta arvovallasta ja kiinnostavuudesta”, jutussa todetaan Annelin sanoneen.

 

Anneli Jäätteenmäki on hallitusta kohtaan kohtelias, kun hän toteaa jutun mukaan näin:

 

”En halua ottaa kantaa siihen, pakenevatko ehdokkaat kotimaan politiikkaa vai ilmoittautuvatko pelkästä euroinnostuksesta.”

 

***********

 

 

 

 

Osoittautui, että Anneli Jäätteenmäkeä arvostetaan myös Suomen parlamentissa, sillä kansanedustaja Mikko Alatalo oli saapunut Annelia tapaamaan.

 

 

Vielä yksi kuva:

 

 

 

Pirkko on eilen Suomelle Sotsin olympialaissa viestihopeaa tuoneen joukkueen ankkurin Krista Lähteenmäen mummo!

Muistan Pirkon hiihtotaidot hyvin ja ne tuntien on helppo todeta, että Kristan hiihtotaidoista osa on saatu geeneissä!

 

 

-Esko Erkkilä- 

 

Vajaa parituntinen EU:n ulkoministeri Catherine Ashton´n paikalla!

Sunnuntai 9.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Sain tammikuun lopulla tilaisuuden vierailla Euroopan komission kokoushuoneessa Berlaymont-talossa Brysselissä.

 

 

 

 

 

Tämän oven kautta kulkevat ne vieraat, jotka pääsevät tutustumaan Euroopan komission työtiloihin Berlamount-talossa.

 

 

 

 

 

Tässä kuvassa näkyvät vieraiden vastaanottotiski sekä kuvan vasemmassa reunassa myös turvatarkastusportit.

 

 

Vieraat joutuvat komission tiloihin päästäkseen läpikäymään samanlaiset turvatarkastustoimenpiteet kuin lentokentillä on tapana.

 

 

 

 

Ennen turvatarkastusta tarkistetaan vieraiden henkilöllisyys passeista ja vieraille annetaan lupatarra kiinnitettäväksi rintapieleen. On luonnollista, että vieraiden henkilötiedot on hyvissä ajoin ennen vierailua pitänyt toimittaa tarkistettaviksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

Istuinpaikkani vakituinen haltija Mme Ashton on varapuheenjohtajuutensa ohella Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja eli tuttavallisemmin ”EU:n ulkoministeri”.

 

 

EU-komissiolla on Ashton´n lisäksi useita muitakin varapuheenjohtajia ja eräs heistä on talous- ja raha-asioista sekä eurosta vastaava komissaari Olli Rehn.

 

 

 

 

Sain vieruskaverikseni sanomalehti Ilkan ex-päätoimittaja, professori Kari Hokkasen, joka asettui komissiossa kilpailuasioista vastaavan espanjalaisen komissaarin ja komission erään varapuheenjohtaja Joaquin Almunian paikalle.

 

 

 

Komissaari Rehn´n kabinettiin neuvonantajana kuuluva vaasalaissyntyinen Heidi Järn esitteli meille komission sekä talouskomissaarin kabinetin toimintaa.

 

Komissio on verrattavissa Suomen hallitukseen, sillä se tekee aloitteita ja valvoo päätösten toimeenpanoa.

 

Komissio toimii kollegiaalisesti eli kaikkien 28 komissaarin pitää päästä yksimielisyyteen päätettävistä asioista.

 

Komissaarit eivät edusta päätöksenteossa kotimaitaan. He eivät saisi vetää kotiinpäin.

 

On muistettava, että komissaarit eivät edusta kotimaidensa hallituksia.

 

Komissaarien kabinetit ovat kooltaan n. 20 henkilöä ja henkilöitä pitää olla vähintään kolmesta maasta. Kabinetissa pitää olla kolme komission pysyvää virkamiestä.

 

 

**********

 

 

Professori Hokkanen totesi, että Eurooppa-neuvostossa on 2 – 3 jäsenmaata, joiden mielipiteellä on muita suurempi painoarvo. Hokkanen kysyi, että onko komissiossa sama tilanne?

 

Hokkanen vastasi itse ja totesi, että ne kysymykset joita Saksan komissaari ei saa läpi, ne joutuu hoitamaan liittokansleri Angela Merkel!

 

 

*********

 

 

Heidi Järn loi esittelynsä lopuksi vielä lyhyen katsauksen EU:n ajankohtaiseen taloustilanteeseen:

 

• Unionin alueella talouskasvu on hieman nousussa

• tiukka taloustilanne hidastaa komission mahdollisuuksia puuttua maiden taloustilanteeseen ennakoivasti

• Kreikan tilanne oli omanlaatuisensa
• EU:lla ei ollut valtuuksia tarkastaa Kreikan asioita – nyt valtuudet on

• Suomen kilpailukyky ja tuottavuus ovat heikentyneet
• Nokian , metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden heikko tilanne

• EU ei halua rangaista sitä, jolla on ongelmia

 

 

”Istuntomme” jälkeen tuli tietoon, että Venäjän presidentti Vladimir Putin oli samaan aikaan EU:n vieraana Brysselissä.  Ilmeisesti istuinpaikkani vakituinen haltija, paronitar Ashton oli ”istuntomme” ajan tapaamassa Venäjän presidenttiä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Berlaymont - rakennus Brysselissä, jossa Euroopan komissio tekee päätöksensä

Lauantai 8.2.2014 - -Esko Erkkilä-

 

Berlaymont Brysselissä on ainakin televisiokuvista tullut tutuksi kaikille suomalaisille. Se on rakennus, jossa Euroopan komissio istuu ja tekee päätöksensä.

 

On hyvä muistaa, että Euroopan parlamentti kokoontuu Brysselissä ollessaan vallan muussa paikassa, mutta Berlaymont´ssa se ei kokoonnu.

 

 

 

 

 

Kuljimme Berlaymont-rakennuksen ohi lukuisia kertoja taannoisella Brysselin-matkallamme.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pääsin minäkin kerran poseeraamaan Berlaymont-rakennuksen edessä!

 

************

Vierelläni näkyy metron rullaportaat ja ne vievät suoraan "Schuman" -metroasemalle - "Schuman"-metroasema sijaitsee siis aivan Berlaymont-rakennuksen eli komission kohdalla!

*********

 

 

 

Komissiorakennuksen edessä on pitkä rivi EU-lippuja.

 

On taas kerran muistettava, että ne televisiokuvista tutut eri maiden liput Brysselin raporttien kuvituksena ovat Euroopan parlamenttirakennuksen edestä – eri maiden lippuja ei ole komission Berlaymont-rakennuksen edessä ja se johtuu siitä, että komissio edustaa EU:ta, ei yksittäisiä maita!

Komissiorakennuksen edessä liehuu nyt 28 EU-lippua eli yksi jokaista jäsenmaata kohti!

 

 

***********

 

 

 

Kadun varrella, tämän sisäänkäynnin vierellä ja komissiorakennuksen aidan päällä on muutamia veistoksia,...

...kas näin:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

 

Berlaymont´n sen sisäänkäynnin ”otsikko”, josta kansalaiset pääsevät tutustumaan rakennukseen, näyttää tältä.

 

 

Pääsimme toki vierailemaan Berlaymont´ssa, mutta siitä sitten toisessa jutussa.

 

 

-Esko Erkkilä-