EU:n virkamiehillä on asiantuntemattomia suunnitelmia metsäasioiden hoitamisessa

Keskiviikko 16.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomen metsäala on n. 22.000.000 hehtaaria ja se merkitsee, että metsät peittävät n. 72 % maamme maapinta-alasta. Metsäpinta-alan suhteellisella osuudella mitattuna Suomi on EU:n metsäisin maa.

 

Suomen, Ruotsin ja Itävallan liittyminen Euroopan Unioniin tammikuun 1. päivänä 1995 merkitsi, että metsäasioiden painoarvo EU:ssa kohosi tyystin toiselle tasolle kuin se oli ennen.

 

Ruotsin metsäala merkitsee n. 66 %:n osuutta maan pinta-alasta ja Itävallassa metsäpinta-ala on n. 47 % maan kokonaisalasta.

 

Suomen, Ruotsin ja Itävallan jälkeen Euroopan Unioniin liittyneistä maista Slovenia yltää samalla tasolle, sillä siellä metsää on n. 55 % maan kokonaispinta-alasta.

Metsän merkityksestä suomalaisille kertoo se, että meillä metsää on 4,13 hehtaaria asukasta kohti, kun vastaava luku Ruotsissa on 3,08 ha/asukas. EU:ssa metsää on keskimäärin 0,32 ha/asukas!

Myös metsänsuojelussa Suomi on EU:n kärkijoukossa. Suomen metsistä 3,8 % on metsänsuojelullisesti luokassa, joka määritellään näin: "Mitään toimenpiteitä ei ole sallittu." EU:ssa vastaava osuus on 1,3 %.

Luokassa; "Rajoitetut toimenpiteet on sallittu" on Suomessa 3,1 % metsistä, kun vastaava osuus EU:ssa on 2,8 %.

Pinta-alatiedot ja metsänsuojeluluvut ovat peräisin Metsätilastollisesta vuosikirjasta 2011.

Pengoin asioita, kun Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat tehneet Tampereen kaupunginvaltuustossa aloitteen, jossa perätään Tampereen kaupungin metsien suojelun laajentamista Teiskossa.

*********

 

Suomessa herättää nyt ihmetystä se, että EU kaavailee direktiiviä, jossa kiinteälle biomassalle asetettaisiin samat vaatimukset kuin liikenteen biopolttoaineille ja –nesteille.

 

EU haluaa varmistaa, että metsiä ei hakata liikaa metsähakkeen käytön vuoksi.

 

EU-byrokraatit eivät ole tajunneet, että puun eri osat päätyvät erilaisiin käyttötarkoituksiin. Osa puusta päätyy sahatavaraksi, osa paperiteollisuuden raaka-aineeksi ja osa muuhun käyttöön eli vaikkapa hakkeeksi lämmitykseen.

 

Suomessa metsänkasvatus on hidasta ja se merkitsee, että puuntuotannossa kiertoaika on pitkä.

 

Jos asioita tuntemattomat keski- ja etelä-euroopan byrokraatit pääsevät touhuamaan vapaasti, on olemassa suuri vaara, että päätehakkuun kynnyksellä olevat metsälöt määritellään aarniometsiksi ja sen jälkeen niiden hyödyntäminen vaikeutuisi.

 

Ylenmääräisessä holhoamisessa piilee vaarana myös se, että haketta ei laskettaisi uusiutuvan energian määrään. Jos näin kävisi, niin suunnitteilla oleva direktiivi puoltaisi fossiilisten energialähteiden kilpailukykyä.

 

On toivottavaa, että maamme virkamiehet ja poliittiset päättäjät pystyisivät pitämään tässä asiassa yhtä ja torppaamaan EU-virkamiesten suunnitelmat maamme metsätaloutta kaltoin kohtelevan direktiivin voimaantulosta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Liittokansleri Konrad Adenauer on antanut lisänimen Mercedes-Benz´n loistoautomallille

Lauantai 5.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Angela Merkel on Saksan kahdeksas liittokansleri.

 

Hänen edeltäjänsä ovat Konrad Adenauer, Ludwig Erhard, Kurt Georg Kiesinger, Willy Brandt, Helmut Schmidt, Helmut Kohl ja Gerhard Schröder.

 

Politiikkaa seuraavat muistavat heidät kaikki.

 

Konrad Adenauer toimi Saksan ensimmäisenä liittokanslerina 1949 – 1963.

 

On luonnollista, että Saksan liittokanslerilla on runsaasti edustustehtäviä, joissa tarvitaan riittävän edustuksellista autoa.

 

Konrad Adenauer valitsi edustusautokseen Mercedes Benz 300 –sarjan auton. Adenauerilla oli virkakautenaan käytössään kaikkiaan kuusi Mercedeksen 300 –tyypin autoa. Hänen käytössään oli kyseisen mallin avoauto-, kovakatto- sekä landaulet –versioita.

 

Mercedes-Benz 300 "Adenauer" autoja valmistettiin vuosina 1951 – 1962 kaikkiaan 12.290 kappaletta. Muutama Adenauer-Mersu on päätynyt Suomeenkin.

 

 

 

 

Yksi liittokansleri Konrad Adenauerin käytössä olleista Mercedes Benz 300 –autoista on esillä Münchenissä Deutsches Museum Verkehrszentrum –museossa.

 

 

 

Auton vierellä olevassa esittelyssä kerrotaan kuvan kera, että liittokansleri Adenauer on auton kyydissä yhdessä Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhowerin kanssa. 

Kyseessä on Eisenhowerin vuonna 1959 Bonniin tekemä valtiovierailu. Saksa oli silloin jaettu ja sen pääkaupunki oli Bonn.

Kuvasta nähdään, että Adenauerin ja Eisenhowerin autoletkassa on toinenkin ”Adenauer Mersu”.

 

 

 

Tässä kuvasta ottamani lähikuva. Muistamme Eisenhowerin ja Adenauerin juuri tuollaisina!

 

Adenauer-Mersussa on paljon sellaisia hienouksia, joita ei silloin tavallisissa autoissa ollut. 

Huomiota kiinnittää, että tuulilasinpyyhkijät ovat tässä loistoautossa kuitenkin perin vaatimattomat.

 

 

Maailmanpolitiikkaan liittyvät pienet seikat ovat usein kiinnostavia.

 

Eräs sellainen on Saksan ensimmäisen liittokanslerin Konrad Adenauerin käytössä ollut Mercedes Benz 300 joka on nähtävänä Deutsches Museum Verkehrszentrum –museossa Münchenissä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö tukee Juha Sipilää, kun tämä toteaa, että hiekka valuu hallituksen tiimalasissa

Perjantai 4.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö piti syyskokouksensa 28.12.2012 ja antoi kokouksestaan seuraavan tiedonannon:

 

Tiedonanto oli julkaisuvapaa heti.

 

*************

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön vuosikokous pidettiin 28.12.2012 . Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Esko Erkkilä. Varapuheenjohtajana alkavalla kaudella toimii Antti Juva ja kunnallissihteerinä jatkaa Titta Mattila.

 

Kokouksessa Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö muistutti, että hallituksen virheellinen toiminta STX-telakan loistoristeilijätilauksessa merkitsee ongelmia myös Pirkanmaalle ja Tampereelle.

 

Telakan alihankkijoina olleet pirkanmaalaisyritykset ja niiden työntekijät joutuvat nyt omalta osaltaan toimimaan maksumiehinä hallituksen saamattomuudelle.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö tukee puheenjohtaja Juha Sipilän hallitukselle tekemää kysymystä; mitkä ovat ne teollisuus- ja yhteiskuntapolitiikan toimet, joilla hallitus aikoo viedä Suomen uudelleen kestävän kasvun ja hyvinvoinnin uralle?

 

Lisätietoja

 

Tampereen Keskustan kunnallisjärjestön pj. Esko Erkkilä  050 556 4878

ja varapj . Antti Juva p. 050 511 1716

 

**********

 

Emme tiedotetta laatiessamme osanneet aavistella, että STX-telakka joutuu näin nopeasti aloittamaan YT-neuvottelut Turun ja Rauman telakoillaan.

 

YT-neuvottelujen aloittaminen sai jopa elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren tunnustamaan, että loistoristeilijätilauksen lipuminen Ranskaan nopeutti YT-neuvottelujen aloittamista.

                                         

Kokoomusministerin herääminen karuun todellisuuteen tuli valitettavasti liian myöhään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Junamatka Münchenistä Mittenwaldiin ja edelleen Itävallan Innsbruckiin kulkee Garmisch-Partenkirchenin kautta

Tiistai 1.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Keski-Euroopan mäkiviikon toinen osakilpailu järjestetään tänään Saksassa Garmisch-Partenkirchenissä.

 

Uudenvuodenpäivän kilpailuista tuttu mäki sijaitsee aivan sen radan varrella, jolla kuljetaan Münchenistä Mittenwaldiin ja edelleen Itävallan Innsbruckiin.

 

Sain tehdä junamatkan Münchenistä Mittenwaldiin ja takaisin 5.12.2012.

 

 

Matkamme alkoi Münchenistä klo 09.32 ja…

 

 

 

…Garmisch-Partenkircheniin saavuimme pienoisessa lumisateessa tasan klo 12.00.

Kulkumme oli verkkaista, sillä junamme pysähtyi melkein kaikilla väliasemilla.

 

 

Garmisch-Partenkirchenin aseman jälkeen on idyllisiä latomaisemia ja…

 

 

…mäkikeskus sijaitsee hieman aseman jälkeen Mittenwaldiin menosuunnassa oikealla.

 

 

Garmisch-Partenkirchenin mäkikeskus oli Suomen Itsenäisyyspäivän aattona autio ja hiljainen, mutta tänään siellä menoa riittää.

 

 

Junamatka Münchenistä Garmisch-Partenkircheniin tapahtuu melkein tasamaalla, mutta Garmisch-Partenkirchenin jälkeen alkaa kiipeäminen ylöspäin. Kiipeäminen ja radan mutkittelu merkitsevät, että etenemisvauhti hidastuu.

Radan mutkittelu ilmeni siitä, että junamme veturi näkyi vaunuumme aina, kun rata kaarsi – tässä kohdassa oikealle.

 

 

 

Hetken matkaa Garmisch-Partenkirchenin mäkikeskuksen jälkeen kiivettyämme tuli näkyviin pienehkö ampumahiihtostadion – oliko kyseessä paikka, jossa järjestettiin vuonna 1966 ampumahiihdon maailmanmestaruuskilpailut?

 

 

 

Junamatka Garmisch-Partenkirchenistä Mittenwaldiin on kuin matka ”postikorttimaisemassa”, sillä…

 

 

 

…maisemat ovat hienot ja niistä pystyy myös nauttimaan, sillä junan kiipeäminen merkitsee maltillista vauhtia.

 

 

 

Ainoa asema Garmisch-Partenkirchenin ja Mittenwaldin välillä on Klais. 

Klais sijaitsee 933 metriä merenpinnan yläpuolella.

 

 

 

Klaisissa oli satanut lunta viitisentoista senttiä, mutta ei mitään hätää, sillä asemapäällikkö oli tarttunut lumilinkoon ja sillä hän puhdisti Klais´n aseman jalkakäytäviä lumesta!

 

 

Hetken kuluttua saavuimme Mittenwaldiin, mutta Mittenwald onkin taas kokonaan uuden jutun aihe!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saksalaisten V2 -ohjus on esillä Deutsches Museum´ssa Münchenissä

Maanantai 31.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Saksan viimeinen toivo II maailmansodan loppunäytöksessä oli V2-ase, jolla yritettiin tuhota Lontoo sekä Antwerpen ja auttaa Saksa voittoon.

 

V2 oli maailman ensimmäinen ballistinen ohjus.

 

Aito V2 on esillä Deutsches Museum´ssa Münchenissä ja pääsin tutustumaan siihen kosketusetäisyydeltä taannoisella lomamatkallamme Müncheniin.

 

V2:n virallinen nimi oli Aggregat 4 ja sen vuoksi siitä kuuleekin joskus käytettävän nimeä A2.

 

 

 

V2 oli saksalaisella täsmällisyydellä kerrottuna pituudeltaan 14,036 metriä. 

Tässä kuvassa laukaisuasennossa oleva ohjus on kuvattuna alhaalta ylöspäin.

 

 

 

Ohjuksessa oli gyroskooppeihin perustuva ohjausjärjestelmä ja tässä kuvassa koskettelen juuri tätä ohjuksen osaa. 

V2:n taistelukärkenä oli ohjausjärjestelmän yläpuolella näkyvä osuus ja se sisälsi n. 1.000 kiloa amatoli -nimistä räjähdettä. Amatoli on trinitrotolueenin eli TNT:n ja ammoniumnitraatin seos. Sitä on helppo valmistaa ja sen vuoksi se oli hyvin tavallinen räjähde toisessa maailmansodassa.

 

 

 

Deutsches Museum´ssa oleva V2-ohjus on havainnollisuuden vuoksi avattu ja siksi nähdäänkin, että esim. ohjuksen ohjauksessa tarvittavat siipien säädöt tapahtuivat ketjuvälityksellä.

 

 

 

V2 oli nykyisten avaruusalusten rinnalla lilliputtikokoa. 

Museossa on V2:ta (kuvassa äärimmäisenä vasemmalla) verrattu myöhempiin Neuvostoliiton, USA:n sekä Venäjän lähettämiin avaruusaluksiin ja kokovertailussa nähdään V2:n lilliputtimaisuus.

 

 

 

Museossa on pienoismalli V2:n laukaisuasemasta.

 

Museossa pyöri non stop-esityksenä filmi, jossa SS-joukkojen Valtakunnanjohtaja Heinrich Himmler vierailee v. 1944 Peenemündessä, jossa sijaitsi natsi-Saksan asevoimien tutkimuskeskus Heeresversuchsstelle Peenemünde. Tutkimuskeskus oli V2-aseen keskeinen kehittelypaikka.

 

Filmillä ilmenee, että V2-aseen kehittely oli haastavaa hommaa. Nähdään, että yksi koelaukaisu päätyy läheiseen metsikköön ja eräs toinen laukaisu kaataa V2-ohjuksen jo laukaisualustalle.

 

Museossa pyörinyt filmi on kaikkien katseltavissa, jos googlaa vaikkapa näin: ”V2 Himmler”. 

Näin googlaten tulee ensimmäiseksi vaihtoehdoksi ”1944 Himmler Visiting Peenemunde in the Wrong Day...” – siitä vaan katselemaan V2- ohjuksen kehittelyä!

Filmiltä nähdään, että lähimetsikköön päätyneen ohjuksen taistelukärki ehti aktivoitua ja maahan osuesssaan ohjus aiheutti valtavan räjähdyksen.

Laukaisualustalle kaatuneen ohjuksen taistelukärki ei ehtinyt aktivoitua ja sen vuoksi kaatuminen aiheutti ainoastaan ohjuksen polttoaineen palamisen kaatumispaikalla, mutta ei taistelukärjen räjähdystä.

 

V2-ase on käsitteenä tuttu kaikille sotahistoriasta kiinnostuneille. Niitä ammuttiin matkaan koelaukaisujen lisäksi yhteensä 3.172 kappaletta.

Lasketaan, että V2-ohjusiskut aiheuttivat Lontoossa n. 7.000 ihmisen surman ja suuret aineelliset vahingot, mutta natsi-Saksan häviötä ne eivät pystyneet muuksi muuttamaan.

 

Kiitokset Deutsches Museum´lle, että V2-ohjukseen on mahdollisuus tutustua näin perusteellisesti museon päänäyttelyssä Münchenissä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Deutsches Museum Verkehrszentrum´ssa Münchenissä on kolme hallia täynnä mielenkiintoisia kuljetustekniikan välineitä menneiltä vuosikymmeniltä

Lauantai 29.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Münchenissä käydessä kannattaa poiketa Deutsches Museum´n sivumuseossa Deutsches Museum Verkehrszentrum´ssa tutustumassa kuljetustekniikkaan liittyviin menneiden aikojen kuljetusvälineisiin ja alan saavutuksiin.

 

Me teimme niin, kun olimme lähes viikon mittaisella lomamatkalla Münchenissä.

 

Museon osoite on Theresienhöhe 15 ja sinne kertyy kävellen matkaa Münchenin keskustasta vajaat kaksi kilometriä. U4- ja U5- linjojen pysäkki ”Schwanthalerhöhe” on museon lähipysäkki ja sieltä on kävelyosuuden opastus museolle.

 

 

Tässä kaksi innokasta suomalaista Münchenin matkaajaa ja kuvaaja kolmantena ovat menossa museoon 3.12.2012 klo 15.15. 

Näyttelyt suljettiin klo 17.00, mutta hyvin ehdimme tehdä pintapuolisen tutustumisen museon kaikkien kolmen hallin tarjontaan.

 

 

 

Museon pihalla on isokokoinen patsas hieman hitaammin liikkuvasta kulkijasta!

 

 

 

Museon ykköshallin teemana on kaupunkiliikenne ja tässä yleiskuva hallin tarjonnasta.

 

 

 

Vuonna 1982 valmistetulla taksi-Mersulla on takanaan 1.500.000 ajokilometriä.

 

 

 

Tämä kupla-Volkkari on valmistettu Mexicossa ja siellä se on myös toiminut taksina.

 

 

 

Trabant, …

 

 

 

…Wartburg ja…

 

 

 

…Ford Capri sekä…

 

 

 

…vuonna 1972 valmistettu NSU ovat saaneet arvoisensa paikan näyttelyhallissa.

 

 

 

Sata vuotta vanha Adler ja…

 

 

 

…vuonna 1932 valmistettu Mercedes-Benz 370 S ”Mannheim” Sportcabriolet ovat tämän osaston helmiä.

 

 

Kakkoshallin teemana on matkustaminen.

 

 

Heti kakkoshallin ovella ovat rinnakkain saksalainen veturi vuodelta 1912 ja nykyaikainen luotijuna.

 

 

 

Mercedes ”Simplex” vuodelta 1905, jonka huippunopeus on 60 kilometriä tunnissa.

 

 

Opel 4/12 PS ”Laubfroch” vuodelta 1924 taittoi tunnissa matkaa 65 kilometrin huippunopeudella.

 

 

 

Vaikka kyse onkin saksalaisesta museosta, niin ulkomaistakaan autonvalmistusta ei ole unohdettu.

 

 

 

Kolmoshallin teemana on liikkuminen ja siihen liittyvä teknologia.

 

 

Kierroksen alussa esitellään lumella ja jäällä tapahtuvan liikkumisen välineitä.

 

 

 

Tähän joukkoon ovat päässeet myös suomalaiset sukset vuodelta 1895 – melkoinen saavutus Suomelta!

 

 

 

Hallin varmaankin arvokkain esine on ensimmäinen bensiinikäyttöinen auto vuodelta 1886.

 

 

Auton esittelyteksti tässä.

 

 

Deutsches Museum Verkehrszentrum´ssa kannattaa käydä, jos haluaa tutustua yli 4.500 maaliikenteeseen liittyvään museoesineeseen.

 

Museon nettiesitteessä todetaan, että liikenne ja liikkuminen ovat tärkeimpiä perustuksia taloudessa ja yhteiskunnassa.

 

"Vain ne, jotka tietävät historiasta, voivat muovata tulevaisuutta tarkoituksella."

 

Taidatkos sen paremmin sanoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

Münchenissä sijaitseva Deutsches Museum on maailman suurin tekniikan ja luonnontieteen museo

Perjantai 28.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Deutsches Museum von Meisterwerken der Naturwissenschaft und Technik

Kuvan yllä oleva pitkä nimi on maailman suurimman tekniikan ja luonnontieteellisen museon eli Deutshes Museum´n virallinen saksankielinen nimi.

Museon päätilat sijaitsevat Isarjoen saarella Münchenin keskustassa.

Kuva on otettu iltahämärissä ja kun Saksassa tunnetusti ollaan säästäväisiä, niin valoa kaupungilla on iltaisin kovin niukalti.

 

Isarjoen saarella sijaitsevan päämuseon lisäksi laitoksella on myös sivumuseoita.

 

Lentokoneiden esittelyyn keskittynyt Flugwerft Schleißheim -sivumuseo sijaitsee 18 kilometrin etäisyydellä Münchenin keskustasta  ja kuljetustekniikan esittelyyn keskittyvä Deutsches Museum Verkehrszentrum puolestaan kävelymatkan päässä Münchenin ydinkeskustasta.

 

Kävimme taannoisella Münchenin matkallamme päämuseossa sekä kuljetustekniikkaan keskittyvässä erillisessä museossa.

 

Mainittakoon, että Deutshes Museum´lla on sivutoimipiste myös Bonnissa.

 

 

 

Deutshes Museum´n sisäänkäynti tapahtuu arvokkaan kivitalon ovista. 

On kuitenkin turha luulo, että sisäänkäynnin jälkeen voisi ostaa liput museoon, sillä pääsyliput on käytävä erikseen ostamassa piha-alueella sijaitsevista parakeista. Parakit soveltuvat perin huonosti arvokkaan oloisen sisäpihan muuhun infraan.

 Sisäänkäynnin jälkeen ensimmäisenä on vesiliikennettä, vesillä tapahtunutta sodankäntiä ja vesillä tapahtuvaa navigointia esittelevä osasto:

 

  

Näyttelyssä on esillä pienoismalli papenburgilaisen loistoristeilijöihin erikoistuneen Meyer Werft –telakan vuonna 1993 rakentamasta Silja Europasta.

 

 

Saksalainen sotakalusto on laajalti esillä vesiliikennettä esittelevällä osastolla.

 

 

 

Taistelusukellusveneen miehistötilat, …

 

 

  

…saksalaisten sotalaivojen pikkutarkat pienoismallit, …

 

 

 

 

…sotalaivojen kansille sijoitetut tiedustelulentokoneet ja …

 

 

 

…siviililaivoilla Amerikkaan kultaa vuolemaan lähteneiden matkustajatilat Amerikan reiteillä on esitetty hyvin havainnollisesti.

 

 

 

Kolmiulotteinen toteuttamistapa laivan komentosiltanäkymästä vilkkaassa satamassa antaa todentuntuisen vaikutelman kapteenin tarkkuutta vaativasta työstä.

 

 

 

Erilaisten laivatyyppien koeajoallas antaa kävijöille mahdollisuuden interaktiiviseen toimintaan.

 

**********

Työkaluja esittelevällä osastolla on nähtävillä puusorveja eri aikakausilta:

 

 

 

 

 

 

 

********** 

 

Päänäyttelyn lentokone- ja ilmailuosaston tarjonta on runsasta.

Asia saakin kävijät ihmettelemään, että miten runsas tarjonta onkaan ilmailuun erikoistuneella sivumuseolla!

 

 

 

 

 

 

Tykin sijoittaminen sodanaikaisen lentokoneiden potkureiden keskiöön on havinnollistettu näyttelyssä hyvin.

 

 

 

 

Tässä tykinputken suuaukko koneen ulkopuolelta katsellen ja …

 

 

 

 

…tässä tykin tekninen sijoittaminen moottorin sisälle.

 

 

*************

 

 

 

 

Soitin- ja musiikkiosasto on vahvasti esillä museossa.

 

 

 

 

 

Museon toiminnallisuuteen toi vahvan panoksen se, että soitinosaston uruilla eräs urkutaiteilija loihti esille voimallisia säveliä.

 

******

 

Tamperelaisten päättäjien olisi varmaan paikallaan tehdä opintomatka Münchenin Deutshes Museum´iin, sillä siellä on esillä erilaisia tunnelinkaivamiseen käytettyjä menetelmiä!

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

Tässä pienessä kuvakimarassa on esitetty vain pieni murto-osa Münchenin Deutshes Museum´n päätoimipisteen tarjonnasta.

 

Tutustuimme pintapuolisesti myös eräisiin muihinkin aihepiireihin, kuin tässä tuli esiteltyä, mutta paljon jäi kokonaan tutkimatta.

 

Uskon, että vaikkapa esim. vesiliikenteestä ja vesillä tapahtuvasta navigoinnista kiinnostuneille riittäisi museossa moneksi tunniksi mielenkiintoista tutkittavaa. Samaa on sanottava ilmailun ja avaruusteknologian osalta!

 

Lopuksi eräänä tekniikan saavutuksena esitelty...

...lypsyrobotti!

Lypsyrobotti on laite, joka on jokapäiväistä arkea monilla suomalaisillakin  maidontuotantotiloilla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kynttilöiden sytyttäminen läheisten haudoille ja aattoillan hartaus olivat aattoillan perinteitä eilenkin

Tiistai 25.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Jouluaatto oli eilen puoliinpäiviin saakka melko vilkas päivä kaupungilla, mutta Turun julistettua Joulurauhan, rauha laskeutui koko maahan.

 

Omaan aattoillan ohjelmaani kuului käynti Viljakkalan hautausmaalle haudattujen läheisten haudoilla sekä osallistuminen aattoillan hartauteen Viljakkalan kirkossa.

 

 

 

Viljakkalan kirkko on tavallaan vaikea kuvattava, sillä se sijaitsee korkealla mäellä, joten ”tasapainoisen” kuvan saaminen siitä tasamaalta on haasteellista. 

Lisää haastetta tuo ”liian hyvä kamera” joka mm. tässä kuvassa häivyttää iltahämäräisen tunnelman pois. 

Tämä kuva on otettu Karhen porstuan puolelta. 

Karhen porstuan puolella olevat rappuset olivat ainakin ennen se paikka, jossa rippilapset valokuvattiin. Myös minulla on oma rippikuvani, jossa rippilasten koko joukko on kuvattu Karhen porstuan edessä olevilla rappusilla.

 

 

 

Reserviläiset huolehtivat aattoillan kunniavartiosta Viljakkalan sankarihaudoilla.

 

 

 

 

Pakkasiltana kunniavartiossa seisominen kysyy miestä ja sen vuoksi riittävän nopeista vaihdoista oli huolehdittava.

 

Kiitokset reserviläisille, jotka huolehtivat kunniavartiosta sankarihaudoilla - Viljakkalan sankarihaudassa lepää monia naapuritalojen poikia sekä myös yksi setäni!

 

 

 

 Viljakkalan kirkon kuvaaminen myös pääsisäänkäynnin puolelta on haastavaa. Korkean lumipenkan päältä se kuitenkin onnistui jotenkin.

 

 

 

Kappalainen Johannes Riuttala toimitti aattoillan hartauden.

 

 

 

Valaistu Viljakkalan kirkko Viljakkala-Ylöjärvi –maantieltä kuvattuna Jouluaattona 2012.

 

 

 

 Meillä on tapana palailla Viljakkalasta pikkuteitä pitkin Tampereelle ja näin teimme myös eilen.

 

 

 

Lähes täytenä mollottanut kuu teki talvisen maiseman melkein arvoitukselliseksi!

 

 

 

Käynti läheisten haudoilla ja synnyinseurakunnan aattoillan hartaus virittivät mielen taas kerran joulutunnelmaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Glockenspiel -kellopelinäytös kuuluu tärkeimpiin nähtävyyksiin Münchenissä

Perjantai 21.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Münchenin keskus on Marienplatz-aukio, joka on kaupungin elämän keskipiste.

 

Paikalle pääsee helposti julkisilla kulkuvälineillä, mutta taannoisella Münchenin-matkallamme kävelimme joka kerta sinne ja sieltä takaisin. Matkaa hotellimme ja Marienplatzin välillä oli runsas kilometri.

 

 

 

Marienplatzin merkittävin nähtävyys on Neues Rathaus eli Uusi kaupungintalo.

Neues  Rathus on tyyliltään uusgoottilainen ja se on lajissaan Keski-Euroopan upeimpia rakennuksia.

 

 

 

Rakennuksen tornissa on Glockenspiel-kellopeli, joka täytyy jokaisen Münchenissä käyvän nähdä. 

Kellopelinäytökset alkavat päivittäin klo 11.00 ja 12.00 – maaliskuusta lokakuulle on myös iltapäivänäytös klo 17.00.

 

 

 

Katselimme ja kuuntelimme eräänä päivänä klo 12.00 alkaneen näytöksen.

 

 

 

 

Kellopelissä on kaksi osaa ja tässä molempien osien kellopelit ovat siinä asennossa, jossa ne "katselevat" kansaa silloin, kun näytös ei ole käynnissä.

 

 

 

 Kellopelin yläosan näytöksessä kerrotaan maailmankuulun Hofbräuhaus´n perustajan Baijerin herttuan Wilhelm V:n ja tämän vaimon Renate Lorrainen onnellisesta avioliitosta. Onnellisen avioliiton solmimisen kunniaksi näemme kellopelin yläosassa turnajaiset.

 

 

 

Turnajaisissa kohtaavat Baijerin valko-sininen ratsukko sekä Lothringen puna-valkoinen ratsukko. On luonnollista, että baijerilainen ratsukko voittaa taistelun.

 

 

Kellopelisoiton puolivälissä yläosan toiminta laantuu ja alaosassa alkaa puolestaan tapahtua.

 

 

 

Kyseessä on Schäfflertanz eli tynnyrintekijän tanssi.

 

 

 

Tynnyrintekijän tanssin alkuperä ajoittuu tarinan mukaan vuodelle 1517, jolloin tynnyrintekijät tanssivat kadulla fiktiivisen ruton jälkeen. 

Tynnyrintekijät halusivat tuoda eloa ruton runteleman kaupungin kaduille.

 

 

Münchenissä järjestetään todellinen Schäfflertanz –tapahtuma seitsemän vuoden välein. Silloin kansa ja tanssijat valtaavat Marienplatz-aukion sekä lähitienoot.

Tämä vuosi oli yksi seitsemästä vuodesta ja seuraavan kerran Marienplatz´lla tanssitaan tynnyritekijän tanssia vuonna 2019.

 

 

 

Neues Rathus´n tornissa nuket tanssivat tynnyrintekijän tanssia kuitenkin näin talvellakin kahdesti päivässä!

 

 

 

Neues Rathus´n tornikellon ehtiessä 11 minuuttia yli kahdentoista päättyvät molempien osien kellopeliesitykset.

 

 

Kannattaa ajoittaa Marienplatz-aukiolla käynti kellopelien soittoaikaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Turkistalous tekee arvokasta työtä ruokalaskumme alentamiseksi

Maanantai 17.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa kansalaisaloite turkistalouden kieltämiseksi Suomessa.

 

Hankkeen taustatoimijoina ovat Eläinsuojeluliitto Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta eläimille sekä SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto.

 

Luettelo taustatoimijoista kertoo, että kyseessä on porukka, joka yleensäkin haluaa ajaa Suomen nykyistäkin tukalampaan tilanteeseen taloudellisesti.

 

Oletan, että taustatoimijat ovat erilaisten yhteiskunnan tukea nauttivien toimijoiden ”työntekijöitä”, jotka saavat toimeentulonsa muiden työskentelyn tuloksena.

 

Otaksun tietäväni jotain turkisalan toiminnasta, sillä toimin sen lähietäisyydellä useita vuosia.

 

Osallistuin maamme suurimman vapailla markkinoilla toimineen turkiseläinrehutehtaan hallintoon turkisalan vaikeimpina hetkinä, joten myös alan vaikeudet ovat tiedossani.

 

Otan turkisalan merkityksestä esille sen, että teurastamoteollisuuden sivujakeiden hyödyntäminen auttaa jokaista suomalaista kuluttajaa ruokalaskun alentajana.

 

Teurastamoteollisuudessa syntyy sivujakeita, joita ei pystytä hyödyntämään elintarviketeollisuudessa. Tavallisessa kielenkäytössä sivujakeista käytetään termiä ”teurasjätteet”.

 

Kierrätyksen ja taloudellisen toiminnan vinkkelistä katsellen kyseessä ei ole suinkaan mikään jäte, vaan arvokas raaka-aine turkiseläinten rehunvalmistuksessa. Sen vuoksi teurastamoteollisuus kutsuukin teurasjätettään aivan oikein rehujakeeksi.

 

”Teurasjäte” eli rehujae on turkistalouden tarvitsema raaka-aine, josta turkiseläinten rehutehtaat kilpailevat. Ne maksavat siitä teurastamoille hyvän hinnan.

 

Teurastamoille maksettava hyvä hinta rehujakeesta merkitsee alhaisempaa hintaa niille lihajalosteille, joita teurastamot myyvät kaupan jakeluteille ja sitä kautta edelleen kuluttajille. Osa teurastamojen tuotteista päätyy vientiin, joten turkistalouden teurastamoteollisuudelta hankkimat rehujakeet tukevat maamme vientiä.

 

Teurastamoiden toinen vaihtoehto teurasjakeelle olisi sen kuivaaminen energiatarkoituksiin, sillä esimerkiksi teurasjätteen hautaaminen ei EU:ssa ole mahdollista.

 

Teurasjätteen kuivaaminen on teknisesti toki mahdollista, mutta se ei ole taloudellisesti kannattavaa, sillä kuivattu teurasjae tultaisiin kuitenkin kuivaamisen jälkeen käyttämään kunnallisten lämpövoimaloiden energialähteenä. Jos teurasjätteestä kuivattua tavaraa ei pystytä käyttämään kotimaisten lämpövoimaloiden energialähteenä, on se vietävä ulkomaille. On selvää, että silloin syntyy mittavia kustannuksia.

 

Jos teurastamoteollisuuden kaikki sivujakeet jouduttaisiin kuivaamaan ja sen jälkeen käyttämään lämpövoimaloiden energialähteenä, olisi ruokalaskumme selvästi suurempi kuin nykyisin.

 

Turkistalouden puolesta puhuu moni asia, mutta alan merkitys ruokalaskumme alentajana on tämän juttuni aihe.

Jos turkistalous ei olisi teurastamoiden tärkeä yhteistyötaho, niin kotieläintuotteidemme alkutuotanto paineskelisi huomattavasti nykyistä suuremmissa ongelmissa - näin olisi erityisesti sikatalouden kohdalla.

 

 

-Esko Erkkilä-

Mukava Joulutori -tapahtuma Tottijärven Jukolassa

Sunnuntai 16.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Nokiaan vuonna 1976 liitetyllä Tottijärven pitäjällä on pitkä ja kunniakas historia.

 

Tottijärvi oli itsenäinen kunta tasan 70 vuotta. Ennen itsenäisyyttä  se oli Vesilahden kappeli yli 220 vuotta.

 

Tottijärven maa- ja kotitalousseura ry järjesti omistamassaan Tottijärven Jukolassa Joulutorin joulukuun 15. päivänä.

 

Olin mukana, sillä vaimoni halusi mennä kokeilemaan myyjäisonneaan Tottijärvelle.

 

 

 

Tottijärven Jukola on valmistunut v. 1927 suojeluskunnan taloksi.

 

 

 

Jukola on ollut tärkeä paikka seutukunnalle Suomen vaikeina hetkinä, sillä 13.10.1939 ja uudestaan 18.6.1941 lähiseudun miehet ovat lähteneet Jukolasta ”suojaamaan kotiemme rauhaa ja vapautta”, kuten Jukolan seinälle kiinnitetyssä muistotaulussa kerrotaan. 

Jukolaa on kunnostettu paikkakuntalaisten tarmolla ja voimalla. Viime vuosina talon kunnostukseen on saatu varoja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007 – 2013 Leader-toimintalinjasta.

 

 

 

Yhdistyksen sihteeri Kirsi-Marja Kasteenpohja avasi Joulutorin ja asiakkaat pääsivät tutustumaan myyjien tarjontaan.

 

Myyjien kannalta oli hyvä järjestely, että myyntiaikaa oli vain kaksi tuntia eli klo 11.00 – 13.00 välinen aika.

 

Puhun kokemuksesta, kun totean, että lyhyt ja tiivistempoinen myyntiaika on kaikkien kannalta hyvä ratkaisu. Toivon, että myös muiden myyjäisten järjestäjät ottavat oppia Tottijärven Joulutorin menettelystä!

 

 

 

Jukolan komea hirsiseinäinen sali kuhisi parhaimpaan aikaan kuin muurahaispesä, kun innokkaat ostajat tutustuivat tarjontaan.

 

 

 

Tottijärven koulun 5. ja 6. luokkien leirikoululaiset olivat suurella ja innokkaalla joukolla myymässä erilaisia tuotteita ja hankkimassa tuloja leirikoulua varten. Leirikoululaisilla oli tarjolla pääasiassa leivonnaisia, mutta erikoisuutena myös mm. kotijuustoa!

 

 

 

Tottijärven Jukolassa on viime kesänä saatu valmiiksi uusi nykyaikaiset vaatimukset täyttävä keittiö. 

Puffetin tarjoiluhinnat olivat todella edulliset eli keittiöremontin kustannuksia ei pyritä perimään korkeina tarjoiluhintoina. Kahvi, tee ja pulla maksoivat vain euron per kappale ja ”suolainen” 1,50 €.

 

***************

 

Ulkopaikkakuntalaiselle myyjälle myyjäiset ovat aina mainio tilaisuus tutustua paikkakunnan henkeen ja siihen yksituumaisuuteen, joka kylätalojen ilmapiirissä vallitsee.

 

On helppo kiitellä tottijärveläisiä mukavan tilaisuuden järjestämisestä.

 

Toivottelen Teille parhainta jatkoa Tottijärven kehittämisessä. Uskon, että tässä toiminnassa Tottijärven Jukolalla on keskeinen rooli!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Rusinapommittaja ja Mathias Rust´n Punaisen torin -lennollaan käyttämä Cessna ovat esillä Deutsches Technikmuseum`ssa Berliinissä

Perjantai 14.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Palaan tässä jutussani syyskuun puoliväliin v. 2011.

 

Olin silloin sukulaismiehen kanssa muutaman päivän lomamatkalla Berliinissä. Eräänä käyntikohteenamme oli Berliinin Tekniikan museo eli Deutsches Technikmuseum Berlin.

 

Museo on saksalaiseen museotapaan massiivinen ja sen annista pystyy yhdellä käyntikerralla tutustumaan vain osaan.

 

Käyntimme aikana museon ilmailuosasto oli suljettuna, mutta näimme silti siellä kaksi maailmanhistoriaan vaikuttanutta lentokonetta.

 

 

 

Museon katolle on sijoitettu Douglas C-47 “Skytrain”. Se on kuin juuri jyristämässä museon yli – vain jyrinä puuttuu!

 

 

 

Tämä kone on yksi niistä lentokoneista, joilla ylläpidettiin Berliinin ilmasiltaa 1948 – 1949.

”Rusinapommittaja” –lempinimen nämä koneet saivat sen vuoksi, kun eräät lentäjät pudottivat Berliiniin koneistaan makeisia tai rusinoita pienillä laskuvarjoilla.

 

 

 

Museon aulatilassa on länsisaksalaisen harrastelentäjä Mathias Rust´n käyttämä Cessna 172-P –pienkone, jolla hän lensi Suomesta Malmin lentokentältä Moskovan Punaiselle torille 28.5.1987. 

Valkoisen koneen rekisterinumero on D-ECJB. 

Rust saattoi Neuvostoliiton ilmavalvonnan häpeään, kun hän laskeutui Suurelle Moskovajoen sillalle ja körötteli sitten Cessnallaan 70 metriä leveälle ja 330 metriä pitkälle Punaiselle torille.

 

 

 

Rust yritti kolmasti laskeutua suoraan Punaiselle torille, mutta torilla parveilleen väkijoukon vuoksi suora laskeutuminen torille ei onnistunut.

 

 

Rust´n lennon vuoksi Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatshov erotti puolustusministeri Sergei Sokolovin ja ilmapuolustuksen komentajan Aleksandr Koldunovin.

 

 

Molemmat näkemämme lentokoneet ovat osa maailmanhistoriaa ja mm. niiden vuoksi suosittelenkin tutustumista Berliinin Tekniikan museoon!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jätkänkynttilöiden tulimeri valtasi Tampereen Keskustorin

Torstai 6.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen metsäkeskus sytytti 400 jätkänkynttilää Tampereen Keskustorille torstaina 29. marraskuuta kello 16.30.

Olin paikalla erikoisessa tapahtumassa.

Tempaus oli lähtölaukaus Suomen metsäkeskuksen, Suomen mielenterveysseuran ja Aamulehden yhteishankkeelle, jossa haetaan uudenlaista toimintamuotoa nuorten ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön.

Toiminnan ydin on metsässä ja metsäluonnossa liikkuminen - tutkimusten mukaan jo viisi minuuttia metsässä vaikuttaa myönteisesti henkiseen hyvinvointiin. Ensimmäinen pilottiprojekti toteutetaan Tampereen seudulla.

Ihmettelin, kun tapahtuman ennakkoinformaatiossa kerrottiin 800 metsäkeskuslaisen osallistuvan Keskustorin tempaukseen. Henkilölukumäärä oli oikein, sillä tapahtuma oli ajoitettu valtakunnallisten, Tampereella pidettyjen Metsäkeskuspäivien yhteyteen ja torilla oli tosiaan mukana koko Metsäkeskus lähes tuhannen työntekijänsä voimin.

 

 

Metsäkeskuksen väki aloitti jätkänkynttilöiden sytyttämisen Keskustorin suihkulähteen tienoilta…

 

 

 

…ja siitä sytyttäjät etenivät kohti Tampereen Teatteria.

Yleisö oli eristetty "paloalueesta" merkkinauhalla sekä rauta-aidoilla. Hyvin tarpeellinen toimenpide, sillä Keskustorille oli kerääntynyt kansaa ehkä kaksituhatta henkilöä!

 

 

 

Kaikki jätkänkynttilät saatiin palamaan ja näky Keskustorilla oli erikoinen. Kuva on otettu Vanhan kirkon liepeiltä kohti Jugend-toria.

 

Kiitän järjestäjiä ainutlaatuisen valoelämyksen luomisesta pimenevään Tampereen iltaan.

Kiitän Suomen Metsäkeskusta, Suomen Mielenterveysseuraa ja Aamulehteä myös siitä, että haluatte muistaa satoja nuoria, jotka vuosittain kamppailevat masennuksen ja muiden mielenterveysongelmien kanssa.

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan alkamisesta tuli 30.11.2012 kuluneeksi 73 vuotta

Sunnuntai 2.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto aloitti Talvisodan Suomea vastaan torstaina marraskuun 30. päivänä vuonna 1939.

 

Tapahtumasta tuli 30.11.2012 kuluneeksi 73 vuotta.

 

Talvisodan alkaminen oli yllätys Suomen hallitukselle ja koko kansalle vaikka jo vuosikausia oli ollut nähtävissä ennusmerkkejä Neuvostoliiton halusta poistaa Suomi maailmankartalta.

 

Suomi menetti Talvisodassa 11 % pinta-alastaan hyökkääjälle, mutta sodan lopputulos osoitti kuitenkin, että vääryydellä aloitettu sota ei tuhonnut Suomea.

 

 

***********

 

Karjalan Liitto, Karjalaisseurojen Tampereen piiri, Tampereen tuomiokirkkoseurakunta ja Tampereen ortodoksinen seurakunta järjestivät perjantaina 30.11.2012 Talvisodan syttymisen valtakunnallisen muistotilaisuuden Tampereella.

 

 

                                                                                                                                  

Tilaisuus alkoi Tampereen Vanhassa Kirkossa klo 18.00.

Otin kuvan talvisesta Vanhasta Kirkosta ja sen edessä seisovasta joulukuusesta ennen muistotilaisuuden alkamista.

 

 

 

Tilaisuuden juontajana toimi Karjalan Liiton hallituksen jäsen Eija Hatakka-Peltonen. Hän toi tilaisuuteen myös Karjalan Liiton tervehdyksen.

Eija Hatakka-Peltosen sukujuuret juontavat Metsäpirtin Hatakkalan kylään ja niiden seutujen asukkaiden tuntoja hän kertoikin niiltä ajoilta, jolloin Talvisota syttyi.

 

 

 

 

Piispa emeritus Juha Pihkala piti muistotilaisuudessa puheen.

 

Piispa Pihkala analysoi puheessaan Suomen kohtalonhetkiä ja kutsui niitä myös kriiseiksi.

 

Hänen mukaansa Suomen ensimmäinen kohtalonhetki ajoittui ristiretkiin, jotka todellisuudessa olivat Suomen valloittamista.

 

Maamme toinen kriisi oli Pihkalan mukaan se, kun Suomi joutui Venäjän vallan alle.

 

Kolmanneksi kriisiksi Tampereen hiippakunnan emeritus-piispa nimesi odotetusti Kansalaissodan, joka koetteli Tamperetta erityisen voimallisesti. Sen kaikki haavat eivät ole ehkä vieläkään parantuneet Tampereella.

Suomen neljäs kriisi oli Juha Pihkalan mukaan Talvi- ja Jatkosodat.

 

Suomi elää parhaillaan viidettä kriisiään, mainitsi Juha Pihkala. 1990-luvulla alkanut lama ja sitä seurannut erityisesti nuorten turvaton elämä ovat piispa Pihkalan mielestä yhä edelleen jatkuessaan osa maamme viidettä kriisiä.

 

Emeritus-piispa Juha Pihkalan ajatuksiin on helppo yhtyä.

 

 

 

Lämminhenkisen tilaisuuden aikana ja sen lopuksi esiintyi Karjalan Kaiku -kuoro.

Kuoron virallinen esiintymisasu on kansallispuku.

 

 

Vanhassa Kirkossa pidetyn muistotilaisuuden jälkeen yleisö siirtyi kynttiläkulkueena Tampereen ortodoksiseen kirkkoon.

 

Olisin mielelläni ollut mukana myös Tampereen ortodoksisessa kirkossa, mutta perjantai-illan ohjelmani ei sitä sallinut.

 

Kiitän muistotilaisuuden järjestäjiä arvokkaasta tilaisuudesta.

 

Talvisodan syttymispäivän muistaminen on tärkeä perinne Suomessa ja sitä on aiheellista jatkaa tulevinakin vuosina.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tavase Oy:n suunnittelemat yhden vuoden sadetusmäärät vastaavat normaalivuosien sademääränä 1.233 (tuhannenkahdensadankolmenkymmenenkolmen) vuoden sateita!

Tiistai 13.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen murheellisena pannut merkille, että keskeisten päättäjien käsityskyky ei vieläkään yllä tajuamaan tekopohjavesihanke Tavasen sadetussuunnitelmien mielettömyyttä.

 

Tavasen sadetusuunnitelmien ainoa todellinen julkisuuteen saatettu tieto perustuu 17.4.2003 kirjattuun Ympäristövaikutusten (YVA) arviointiin.

 

Tiedot sadetusmääristä on mainitussa pian kymmenen vuotta vanhassa YVA:ssa selvitetty sivulla 13 olevassa taulukossa 2.

 

 

 

Asiantuntijat ovat laskeneet taulukkoluvut havinnolliseen muotoon ja laskennan tulos on kerrottu kuvassa näkyvässä vesimäärien keskinäisessä vertailussa.

Kuvasta nähdään, että Tavasen suunnittelemat sadetukset ovat yli viisinkertaiset Tampereen Särkänniemessä sijaitsevan Näsinneulan korkeuteen verrattuna!

 

Tavase Oy:n suunnittelemat sadetusmäärät merkitsevät 863 metriä korkean vesipatsaan sadettamista Pälkäneen ja Kangasalan harjumaisemiin vuodessa.

 

Sadetusmäärät ovat yli 1.000 kertaiset seutukunnan normaaliin sademäärään verrattuna.

 

 

Kuka uskoo, että Suomen kauneimmat harjut kestäisivät tämän?

 

 

Lisää havainnollisuutta:

 

• Tavasen suunnittelemat sadetukset merkitsevät, että normaalisadanta 1.233 vuodessa vastaisi Tavase Oy:n suunnittelemia yhden vuoden sadetuksia!

• Tavasen suunnittelemat sadetusmäärät merkitsevät, että saman vesimäärän kuljettamiseen tarvittaisiin 2.300 täysperävaunullisen säiliöauton kantavuutta joka päivä.

• Yhden päivän sadetuksiin tarvittavasta vedestä muodostuisi säiliöautoilla 51 kilometriä pitkä jono.

• Maastoon pitäisi purkaa 1,5 täysperävaunullisen säiliöauton lasti joka minuutti yötä päivää!

 

Pidän välttämättömänä, että Tampereen päättäjät vihdoinkin tutustuvat tekopohjavesiyhtiö Tavasen suunnitelmiin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Gerli Padar - reipas artisti Virosta

Sunnuntai 4.11.2012 - -Esko Erkkilä-

MTK:n järjestötilaisuuden juontajana Tallinnan Merimuseossa toimi Nicke Lignell.

 

Nicke on viihdealan monityötaituri. Suurten tilaisuuksien juontajana hän on parhaimmillaan.

 

 

 

MTK:n tilaisuudessa Nicke Lignell jammaili muutaman kappaleen yhdessä Gerli Padar´n kanssa.

 

 

Näiden sivujen lukijat tietävät, että poliitikot suorastaan kilpailevat valokuviin pääsemisestä.

 

Ainakaan minä en ole vielä koskaan tavannut poliitikkoa, joka kaihtaisi kameraa.

 

Myös viihdetaiteilijat hamuavat julkisuutta ja se merkitsee, että he ovat auliita yhteistyölle amatöörikuvaajankin kanssa.  

 

 

 

Sain viihdetaitelijan yhteistyöhalukkuudesta hyvän esimerkin, kun kuvasin Gerli Padar´a Viron merimuseossa 1.11.2012.

Uskallan väittää, että onnistuin otoksessani hyvin.

 

 

 

Padar´n sisarukset ovat tunnettuja artisteja Virossa, Suomessa ja jopa Euroopassa.

 

 

Gerli osallistui Viron edustajana Euroviisuihin vuonna 2007, mutta ei päässyt finaaliin. Hän esitti silloin laulun ”Partners in Crime”.

 

Gerlin pikkuveli Tanel Padar oli puolestaan vuonna 2001 voittamassa Virolle Euroviisuja. Silloin Tanel esitti yhdessä Dave Bentonin ja poikabändi 2XL:n kanssa kappaleen Everybody.

 

 

-Esko Erkkilä-

Viron merimuseon upea Lentosatama oli MTK:n järjestötapahtuman juhlapaikka

Lauantai 3.11.2012 - -Esko Erkkilä-

MTK toteutti Uudet tuulet –teemalla järjestetyn järjestötapahtumansa Tallinnan risteilynä 1…2.11.2012.

 

Järjestötapahtuma oli osanottajille omarahoitteinen ja sen monipuolinen asiaohjelma toteutettiin Meriton Grand Conference & Spa -kylpylähotellissa.

 

MTK:n jäsenenä osallistuin vaimoni kanssa tapahtumaan ja tarkoitukseni on lähipäivinä pyrkiä kommentoimaan järjestötapahtumassa käsiteltyjä aiheita.

 

Järjestötapahtuman iltajuhla oli Viron merimuseon upeassa Lentosatamassa.

 

 

 

Illalla ottamani kuva kertoo vain pienen häivähdyksen viime keväänä avatun merimuseon ääriviivoista.

 

Museo sijaitsee Tallinnan lentosatamassa alkujaan vesitasohalliksi 1916–1917 rakennetussa hallissa.

Hallin pinta-ala 8.000 m² ja sen sisäkorkeus on korkeimmalta kohdaltaan 24 metriä.

Sen entistäminen on edennyt ripeää tahtia, sillä työ alkoi vuonna 2010 ja vihkiäiset olivat jo toukokuussa 2012. Rahoituksesta ovat vastanneet Euroopan aluekehitysrahasto sekä Viron valtio.

 

 

Merimuseon lattiaan on kuvattuna Viron rannikon merikarttaa.

 

 

 

 

Museota hallitsee sukellusvene ”Lembit”, jolla on moninaiset vaiheet Viron ja Neuvostoliiton historiassa.

 

 

 

”Lembit” tilattiin englantilaiselta Vickers-Amstrongsilta vuonna 1934 ja se laskettiin vesille vuonna 1936 – Viroon se ehti seuraavana vuonna.

Vuonna 1939 ”Lembit” osallistui suomalaisten kanssa salaiseen sotaharjoitukseen, joten nyt entisöidyllä sukellusveneellä on siteitä myös Suomeen.

 

 

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikana ”Lembit” palveli Neuvostoliiton Baltian laivastossa.

Sodan jälkeen se oli opetussukellusveneenä Volga-joen Gorkissa.

Vuonna 1992 Viron merimuseo hankki ”Lembit” –sukellusveneen ja siitä tuli Viron merivoimien tärkein alus. ”Lembit” kantoi maailman vanhimman vedessä olevan sukellusveneen titteliä 21.5.2011 saakka, jolloin sen nostettiin vedestä.

 

 

 

Viron merimuseo on mainio paikka järjestää isoja tilaisuuksia.

Tässä kuva meitä varten katetuista pöydistä. Otin tämän kuvan museokierroksemme aikana"yläilmoista".

Museokierroksen jälkeen valitsimme paikat ja aloimme nauttia hyvin järjestetystä juhlasta.

 

 

 

Merimuseon keittiö pystyy loihtimaan hienot tarjoilut isollekin vierasjoukolle.

 

 

 

 

MTK:n järjestötapahtumaan osallistuneet yli 200 juhlavierasta tarvitsivat ruokailuunsa ja juhlaansa vain pienen nurkkauksen Merimuseon 8.000 neliömetrin suuruisesta pinta-alasta.

 

 

 

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan isännöimänä juhlatilaisuutemme oli onnistunut.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miesten PSA-seulonta on saatava samalle tasolle kuin naisten rintasyöpäseulonta

Torstai 1.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Naisilla todettiin vuonna 2010 14.402 uutta syöpätapausta ja niistä rintasyöpiä oli 4.678.

 

Miehillä vastaavana aika todettiin 14.795 uutta syöpätapausta ja niistä eturauhassyöpiä oli 4.709.

 

Luvuista havaitaan, että molemmilla sukupuolilla todetut syöpätapaukset olivat jokseenkin samalla tasolla sekä myös se, että uudet rintasyöpä- ja eturauhassyöpätapaukset olivat lukumäärältään jokseenkin samansuuruiset.

 

Rintasyöpä- ja eturauhassyöpätapausten osalta on se ero, että rintasyövän etsinnässä on käytössä kattava seulonta, mutta eturauhassyövän kohdalle niin ei ole.

 

Pidän tilannetta huonona ja haluan toimia voimakkaasti, että myös eturauhassyövän osalta maahamme saataisiin kattava seulonta.

 

Tiedän tasan tarkkaan ne näkökulmat, joilla lääkärikunta perustelee nykytilannetta, mutta en hyväksy perusteluja.

 

Toimin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä tukihenkilönä ja tunnen asiat omakohtaisesti melkoisen hyvin.

 

Minulla todettiin omaehtoisessa seulonnassa eturauhassyöpä vuonna 2001. Se leikattiin ja olen sen jälkeen saanut elää ”syöpävapaata” aikaan.

 

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen puheenjohtajana toimii sosiaalineuvos Seppo Rantanen.

 

Tapaan Rantasen silloin tällöin ja viimeksi kunnallisvaali-illassa Aamulehden Ziberiassa 28.10.2012.

 

 

 

Tässä sosiaalineuvos Seppo Rantanen (kok) Aamulehden päätoimittaja Jorma Pokkisen haastateltavana.

 

 

Sosiaalineuvos Rantanen muistaa minut sekä tietää mielipiteeni ja hän tulikin puheilleni.

 

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen puheenjohtajana sosiaalineuvos Rantanen puolustelee maamme lääkärikunnan virallista kantaa, mutta hän antaa arvon myös minun mielipiteelleni.

 

 

Kerroin taas kerran omakohtaiset kokemukseni eturauhassyöpäseulonnan tarpeellisuudesta ja totesin odottavani kiivaasti sitä päivää, jolloin miehet saavat syöpäseulontojen kohdalla tasa-arvoisen kohtelun naisten kanssa.

 

Omalta kohdaltani se ei enää ole tarpeen, mutta ajattelen niitä n. 5.000 miestä, jotka jokaisena lähivuotena tulevat kohtaamaan eturauhassyövän.

Osalle diagnoosi tulee liian myöhään, mutta heillekin se olisi ehtinyt ajoissa, jos Suomessa olisi rintasyöpäseulonnan tapaan yhteiskunnan järjestämä eturauhassyövän seulonta!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Taisi tulla paras mainos"

Sunnuntai 28.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Kunnallisvaalikampanjointi on takana ja tänään on sadonkorjuun aika.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön vaalipäällikkönä mahdollisuuteni olivat rajalliset oman kampanjointini toteuttamiseksi. Ensisijainen tavoitteeni on ollut taata Keskustan tamperelaisille ehdokkaille parhaat mahdollisuudet saada hyvä vaalitulos.

 

Tänään näemme, että miten tavoitteemme toteutui.

 

Pyrin parina viimeisenä päivänä kampanjoimaan myös omissa nimissäni ja tänään nähdään, että miten tamperelaiset huomioivat toimintani.

 

Koin vaalitaistelun aikana ehdottomasti parhaimman hetkeni eilen.

 

Kerron tarkemmin:

 

Jaoin Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön ”Meidän Tampere” –vaalilehteä eräässä kerrostalossa Tampereen Peltolammilla.

 

Ajoin hissillä ylös ja jaoin lehteä asukkaiden postiluukkuihin.

 

Pääsin jonnekin kerros neljän tasolle, kun erään asunnon ovi avautui ja ovelle ilmestyi kaikkien kertomusten ”ihannemummo” eli seitsemänkymmenen korvilla oleva herttainen naisihminen.

 

Tarjosin ”mummolle” vaalilehteämme ja toivottelin hyvää illan jatkoa.

 

Jatkoin vaalilehtien jakamista kerroksen muihin postiluukkuihin, kun ”mummo” kutsui minua.

 

”Mummo” oli ehtinyt vilkaista vaalilehteä ja oli todennut, että kyseessä on Keskustan vaalilehti.

 

Kuulin ”mummon” sanovan otsikossa olevat sanat ja minulle tuli melkein tippa silmään!

 

Voin todeta, että ”mummon” minulle sanomat sanat olivat paras tunnutus Keskustan kunnallisvaalikampanjan toteuttamisesta – kiitos niistä sanoista hänelle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Missä on Tampereen salainen raha-arkku?

Torstai 18.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Eri asioihin panostamista pitää tarkastella vaihtoehtoina.

 

Asetin 10.10.2012 Tampereen valtuustosalissa järjestetyssä Vammaisneuvoston paneelissa vastakkain vammaispalvelujen rahantarpeen ja Tampereen kaupunginhallituksen tekopohjavesihanke Tavaselle myöntämän lisärahoituksen.

 

Sain seuraavana aamuna vahvasti nenilleni kokoomukselta, sillä sen mielestä Tavaseen upotettuja kaupungin miljoonia ja vammaispalvelujen tarvitsemia muutamia satoja tuhansia euroja ei olisi sopinut asettaa vastakkain!

 

Ihmettelen, sillä mielestäni eri asioihin panostamista pitää ihan ”aikuisen oikeasti” tarkastella vaihtoehtoina.

 

Kysyn, mistä kokoomus ja SDP ovat löytäneet salaisen raha-arkun, josta tamperelaisten palveluja heikentämättä pystytään löytämään rahat Tavaseen?

 

Kysyn myös, mistä kokoomus ja vihreät ovat löytäneet salaisen raha-arkun, josta tamperelaisten ihmisten palveluja heikentämättä pystytään löytämään rahat Rantaväylän tunneliin?

 

Kysyn vielä, mistä vihreät ovat löytäneet salaisen raha-arkun, josta tamperelaisten palveluja heikentämättä pystytään löytämään rahat pikaratikkaan?

 

 

ESKO ERKKILÄ

Tampere

(kesk)

************

Aamulehti julkaisi tämän kirjoitukseni neljän palstan juttuna Lukijalta-sivullaan 17.10.2012.

 

 

 

-Esko Erkkilä-