"Kirjeitä rintamalta" - Viljakkalan Mieslaulajien vappukonsertti oli hieno kulttuuritilaisuus

Tiistai 4.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Puolustusvoimain lippujuhlan päivää. Päivällä on pitkät perinteet, sillä nykyisen päivän edeltäjän eli Sotaväen lippujuhlan päivää vietettiin toukokuun 16. päivänä vuosina 1919 – 1939.

 

Erinäisten vaiheiden jälkeen kesäkuun 4. päivä – Suomen marsalkka Mannerheim´n syntymäpäivä – vakiintui Puolustusvoimain lippujuhlan päiväksi.

 

Arvostan Puolustusvoimain lippujuhlapäivää ja tänään siniristilippu tulee hulmuamaan mökin ja myös kotimme lipputangoissa!

 

************

 

Tämä juttuni liittyy ainakin tietyllä tavalla Puolustusvoimain lippujuhlan päivään, sillä nyt kerron Viljakkalan Mieslaulajien konsertista runsas kuukausi sitten.

 

Viljakkalan Mieslaulajat konsertoi vappuna eli toukokuun 1. päivänä Viljakkalan Seurojentalolla.

 

Konsertin teemana oli ”Kirjeitä rintamalta”.

 

Viljakkalan Mieslaulajilla on vankat perinteet, sillä kuoro on perustettu jo vuonna 1936, joten kolmen vuoden kuluttua on odotettavissa 80-vuotisjuhlakonsertti.

 

Konsertti toteutettiin yhteistyössä Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry:n kanssa.

 

Kiirehdin Tampereen vappujuhlista kotipitäjäni konserttitapahtumaan, sillä tiesin lavalla esiintyvän tuttuja kavereita.

 

 

 

 

Viljakkalan Seurojentalon lava ja sen taustalla hieman kulahtanut taustamaisema olivat puitteet hienolle kulttuurihetkelle.

 

Järjestäjät olivat nähneet sota-ajan tunnelman luomisessa vaivaa, sillä esiintymistilan rekvisiittana oli deaktivoituja museoaseita.

 

 

 

 

Konekivääri,…

 

 

 

 

…Suomi-konepistooli…

 

 

 

…ja pikakivääri Dektarjev eli Emma.

 

 

Isäni, joka oli kahta haavoittumistaan lukuun ottamatta koko ajan mukana Talvisodassa, Jatkosodassa ja vielä Lapin sodassakin kenraali Hersalon johtamassa laivalla tehdyssä koukkauksessa Tornioon, taisteli sodat pikakivääriampujana. Taisteluparinaan hänellä oli autoilijana sittemmin toiminut saman kylän mies eli Simo Niittunen.

 

Kerrotaan, että kun isäni näki jollain Sotaveteraanien matkalla Säkylässä vanhana miehenä Emman, niin hänen silmiinsä tuli innostunut kiilto, kun näki tutun aseen!

 

*********

Viljakkalan Mieslaulajien konsertti käsitti kaikkiaan 18 mieliinpainuvaa kappaletta.

 

Konsertti alkoi naapuripitäjän eli Hämeenkyrön nobelistin F. E. Sillanpään sanoittamalla Marssilaululla.

 

Olen kirjoittanut lyhyen jutun Sillanpään Marssilaulu-kansanoppeeran kantaesityksestä tälle saitille 24.10.2009. Juttuni löytyy googlaten vaikkapa näin: ”Esko Erkkilä Marssilaulu”.

 

Sillanpään sanoittaman ja Aimo Mustosen säveltämän Marssilaulun jälkeen Viljakkalan Mieslaulajat esittivät seuraavat kappaleet:

 

• Porilaisten marssi
• Lottien laulu
• Raatteen tie
• Elämä juoksuhaudoissa
• Kirje isältä
• Karjalan Katjuusa
• Liisa pien´
• Iso Iita
• Meripojan preivi
• Muistoja pohjolasta
• Säkkijärven polkka
• Korsu-valssi
• Vartiossa
• Pienet kukkivat kummut
• Ilta Skanssissa
• Kynttilöiden syttyessä
• Finlandia-hymni

 

 

 

Viljakkalan Mieslaulajat oli asettunut Seurojentalon näyttämölle ja näyttämön eteen siten, että en saanut samalla kerralla kuvaa koko kuorosta, mutta…

 

 

 

 

…kahteen kuvaan laulajat pystyin ikuistamaan.

 

 

 

Kuoroa säesti haitariduo Jarmo Mäkinen ja Pekka Mäkelä.

 

 

 

 

Viljakkalan Mieslaulajia johtaa kanttori Heidi Olkinuora, joka esitti soolona Lottien laulun.

Tässä Olkinuora yhdessä toisen sooloesityksen esittäneen eli Markku Ylijoen kanssa.

 

 

 

Markku Ylijoen soolona esittämän koskettavan kappaleen nimi oli ”Kirje isältä”.

Hieno tulkinta Markulta – kiitos!

 

 

 

Parhaiten olen kuorolaisista oppinut tuntemaan…

 

 

  

…naapurinpoika ja koulukumppani Antti Hietamäen,…

 

 

 

 

…sekä Viljakkalassa pitkään rakennusmestarina toimineen Matti Simosen.

Kiitokset Matille vieläkin niistä opeista ja ohjeista, jotka häneltä olen vuosien saatossa saanut rakentamisessa ja yksityistien toimitsijamiehenä!

 

 

 

 

Hietamäen Antti ja Simosen Matti pistivät esitysten aikana pystyyn…

 

 

 

 

…jopa pienoisen show´n!

 

 

Kiitokset Viljakkalan Mieslaulajille ja Viljakkalan Seurojentaloyhdistykselle hienon kulttuuritapahtuman järjestämisestä.

 

Milloin saamme kokea seuraavan konsertin?

 

Uskallan esittää seuraavaa konserttia varten toiveena oman ja isäni mielikappaleen...

”Äänisen aallot”.

 

Olen kerran saanut olla mukana Petroskoissa hotellissa, kun retkikuntamme laulunosaajat lauloivat hotellin parvekkeella illalla – tai ehkä oli jo yöaikaa – ”Äänisen aallot” ja Ääninen loiski siinä vieressä. Sen tunnelman muistan aina!

 

 

-Esko Erkkilä-

Anneli Jäätteenmäki: Tehtäväni EU-parlamentissa on puolustaa Suomea ja suomalaisia!

Perjantai 10.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Kansalaisilla oli keskiviikkona 8.5.2013 mainio tilaisuus kuunnella europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäkeä Kirjastotalo Metsossa Tampereella.

 

Tilaisuuden järjestämisestä vastasi Eurooppatiedotus ja paikalla oli seitsemisenkymmentä kiinnostunutta kuulijaa.

 

 

  

Olen toki tavannut Suomen ensimmäisen naispuolisen pääministerin useinkin, mutta vasta nyt pääsin kuuntelemaan hänen esitystään ”livenä”.

 

Pidin Jäätteenmäen esityksestä moneltakin kantilta.

 

Tärkein on se, että Jäätteenmäki hallitsee asiansa ja tuntee Suomen EU-historian tarkasti.

 

Toisekseen Anneli Jäätteenmäki on mainio esiintyjä; lähes kaksituntinen esitys ilman muistiinpanoihin tukeutumista ja silti hyvin jäsennelty esitys.

 

 

 

Anneli Jäätteenmäki ei tarvinnut mikrofonia, sillä hänellä on kantava ääni. Jäätteenmäen esiintyminen oli parasta oppia esityksen teknisestä toteuttamisesta – lähellä yleisöä ja vapaata liikkumista kuulijoiden edessä.

 

Otan joitain asioita esille, joita Keskustan europarlamentaarikko Jäätteenmäki tilaisuudessa käsitteli:

 

• Jäätteenmäki lupasi palata kymmenen vuoden kuluttua siihen, että tuleeko Turkista EU:n jäsenvaltio

 

• Saksa sekä Ranska ovat käytännössä lopettaneet liittymisneuvottelut Turkin kanssa ja kun EU-kielteisyys myös Turkissa on kasvanut, niin nopeaa edistymistä asiassa ei ole odotettavissa

 

• Jäätteenmäki totesi, että pienenkin maan edustaja pystyy vaikuttamaan EU-parlamentissa. Esimerkkinä vaikuttamisesta Anneli Jäätteenmäki mainitsi, kun hän kokosi ympärilleen tietyn porukan europarlamenttiedustajia ja he pystyivät kumoamaan komission esittämän ja jopa Suomen hallituksen hyväksymän turvemaiden kyntökiellon!

 

• etsin maaliskuulla tänä vuonna ilmestyneen lehtiuutisen, jossa Anneli Jäätteenmäki kommentoi turvemaiden kyntökiellon kaatumista näin:

 

”– Kielto kohtelisi epäreilulla tavalla erityisesti Pohjois-Suomen laajentavia kotieläintiloja. Toivon, että Suomen hallituskin ymmärtää asian tärkeyden ja tukee nyt parlamenttia asiassa.”

Turvemaiden kyntökiellon lakitekninen termi kuuluu muuten näin: "Hiilirikkaiden maiden ensikyntökielto"!

 

 

• Jäätteenmäki kummeksui Suomen hallituksen toimintaa, jolla tuetaan Kreikan pankkeja. Kreikan pankit operoivat rikollisen rahan kanssa ja sitä maan pankeille tukea myöntävät maat eivät saisi hyväksyä.

 

• työttömyys on Euroopan suurin ongelma

 

• eurobondeista Jäätteenmäki totesi, että niiden käyttöönotto johtaisi Euroopassa moraalikatoon

 

• Jäätteenmäki kummeksui, että Suomen saamista aluekehitysrahoista suuret summat kuluvat hallintoon ja rahansaajakohteet saavat rahoista aivan liian pienen osan. Jäätteenmäki vertasi Suomen tilannetta Saksaan ja totesi, että Saksan maakuntaitsehallinnon ansiosta saksalainen aluekehitysrahojen saaja saa samasta rahasummasta enemmän kuin Suomessa. Helsingin väliportaat vievät myönnetyistä aluekehitysrahoista hallinnollisiin kustannuksiin järkyttävän suuren osan.

 

 

 

Oli mannaa kuulla, kun Anneli Jäätteenmäki luonnehti lopuksi toimintaansa EU-parlamentissa näin:

 

En ole hallituksen käskyläinen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Puolisot Annika ja Mikko viettivät talven kaukana toisistaan, mutta löysivät takaisin Hämeenkyröön!

Sunnuntai 28.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Vipu Viljakkala ry järjesti petolintuillan Viljakkalan Seurojentalolla torstaina 25.4.2013.

 

 

 

Seurojentalon saliin oli kerääntynyt lähemmäs 40 lintuasioista kiinnostunutta.

 

 

 

Petolintujen elämästä ja niistä tehdyistä havainnoista kertoi asiantuntijana Hannu Järvinen.

Järvinen tuntee erittäin hyvin Hämeenkyrön, Viljakkalan sekä Mouhijärven alueet ja lintuasiat. Saimme siitä monta vakuuttavaa todistusta.

Järvinen mainitsi mm. synnyinkotini lähijärven Kaihtonjärven tunnettuna kurkijärvenä.

 

 

  

Hannu Järvinen on monipuolinen lintumies, mutta hänen erikoisalaansa ovat tuulihaukat.

Järvinen rengasti viime kesänä 704 tuulihaukan poikasta ja kaikkiaan hän on rengastanut 6.415 poikasta!

Tuulihaukan pöntöt on parasta asentaa viiden metrin korkeuteen ladon päätyseinälle siten, että pönttö on räystään suojassa.

Yhteen pönttöön tarvitaan pehmusteeksi 80 litraa moottorisahanpurua.  Järvinen toivoikin vihjeitä, että mistä saisi moottorisahanpurua!

 

 

 

Tässä kuvassa on pohjantikan pesäkolo.

Järvinen kertoi, että pohjantikka ja kanahaukka viihtyvät usein hyvin lähellä toisiaan. Pohjantikka melkein maassa ja kanahaukka korkealla puun latvassa.

 

 

 

Joidenkin lintujen rengastuksessa käytetään ns. lukurenkaita.

 

Lukurenkaat ovat tavanomaista suurempia ja niissä oleva tunniste pystytään lukemaan kaukaakin kiikarilla tai kaukoputkella. Tästä niiden nimi; lukurengas.

 

 

************

 

Tämän jutun otsikossa mainitut Annika ja Mikko olivat mehiläishaukkapariskunta, jotka talvehtivat 2011 – 2012 kaukana etelässä.

 

Annika lensi Hämeenkyröstä Israelin ja Egyptin kautta Kongon Demokraattiseen Tasavaltaan talvehtimaan.

 

Annikan puoliso Mikko lensi suoraan ja talvehti n. tuhannen kilometrin etäisyydellä puolisostaan ”poikamiehenä”.

 

Ihmeellistä oli se, kun Annika palasi menoreittiään pitkin Hämeenkyröön seuraavana keväänä niin Mikko saapui kotosalle omia reittejään pitkin kaksi päivää myöhemmin!

Lintuihin kiinnitetyt satelliittipaikantimet mahdollisivat pariskunnan talvehtimisreitin seuraamisen.

Ihmeellistä!

 

*************

 

Lintuasiantuntija Hannu Järvisen esitys oli niin mielenkiintoinen, että yleisö pysytteli paikoillaan pitkään tilaisuuden ilmoitetun päättymisajankohdan jälkeenkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Lempeä kohtelu elukoille tekee ne hiljaisiksi,...

Lauantai 27.4.2013 - -Esko Erkkilä-

…kesyiksi säyseiksi olennoiksi, jotka eivät pelkää ja kammoksu ihmistä, vaan päinvastoin pitävät niitä hyvinä ystävinään ja parhaimpina suojelijoinaan. Lehmää tulee taputtaa ja sille kauniisti puhella lypsämään ruvetessa. Tällä tapaa saadaan ne hyvälle mielelle ja hyvin antamaan maitonsa. ”

 

Näin alkanut Anna Maria Sankarin vuonna 1906 laatima karjanhoitokirja on esillä Viljakkalan Seurojentalolla järjestettävässä Tampereen seudun työväenopiston Viljakkalan perinnepiirin näyttelyssä.

 

Näyttely oli avoinna jo eilen ja myös tänään siihen pääsee tutustumaan klo 10.00 – 15.00.

 

”Perinnettä Viljakkalasta” on näyttelyn teema ja se keskittyy kolmen teeman ympärille;

 

• aito takosepän paja ja taontaa
• maidosta voimaa
• kokkausvälineitä, keittokirjoja ja vispilöitä

 

 

 

Seurojentalon pihassa oli ikaalislaisen Leevi Kasken pyörillä liikkuva aito takosepän paja.

 

 

 

Nuoren takosepän touhuja oli videolle tallentamassa näyttelytapahtuman johtaja ja perinnepiirin vetäjä Hannu Sinisalo.

Sinisalo on tehnyt suuren työn viljakkalalaisen elämänmuodon tallentajana. Työstä saa pientä esimakua googlaamalla vaikkapa; ”viljakkalan perinnepiiri”.

 

 

 

Näyttämön edessä touhusi miesten piiri ja siinä syntyi taitajien käsissä mm. aitoja luutia!

 

 

 

Viljakkalalaiseen maidontuotantoon ja maidonjalostukseen liittyvät esineet ja muistot oli kerätty Seurojentalon seinällä olevan Eero Järnefeltin vuonna 1887 maalaaman Lehmisavu-teoksen kopion eteen.

 

 

 

 

Osaston helmi oli Viljakkalan Karjantarkkailuyhdistykselle aikoinaan kuuluneet karjantarkkailijan työvälineet. Muistan, kun yhdistyksen pitkäaikainen karjantarkkailija Laura Ruokkeinen liikkui näiden välineiden kanssa kylillä. Tarkasti ottaen maidontuottajaisännät kuljettivat laitteita ja Ruokkeista hevosillaan seuraavaan taloon!

 

Ihantolan emäntä Anna-Maija Sankari laittoi pyynnöstäni maidon rasvapitoisuuden määrittämisessä käytetyn sentrifugin pyörimään.

 

 

 

Kokkausvälineitä ja keittokirjoja esitelleellä osastolla huomiota herätti vuonna 1943 painettu ”Pois pula ja puutteet” –kirja. Kirjan alaotsikkona oli ”Keinot ja korvikkeet käyttöön”.

 

*********

Perinnepiirin eräs kulttuuriteko on ollut laatia 32-sivuinen vihkonen, jonka nimi on: ”Uusia vanhoja uutisia Viljakkalasta 1895-1967”.

 

Vihkosessa on aitoja ilmoituksia ja lehdissä julkaistuja juttuja Viljakkalasta tuolta ajalta.

 

On selvää, että ostin vihkosen viidellä eurolla ja nyt minulla on materiaalia tutustua tuohon aikaan.

*******

 

 

Kiitän Hannu Sinisaloa ja Viljakkalan perinnepiiriä tärkeästä työstä ja sen työn saattamisesta julkisuuteen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Sloveniasta ja Kroatiasta!

Tiistai 16.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain olla vaimoni ja hieman yli 30 muun henkilön kanssa mukana MTK-Pirkanmaan, MTK-Satakunnan ja MTK-Varsinais-Suomen järjestämällä perinteisellä maatalousmatkalla, joka tänä keväänä suuntautui Sloveniaan ja Kroatiaan.

 

Vietimme matkastamme pääosan Sloveniassa, sillä retkemme Kroatiaan kesti vain yhden päivän.

 

On todettava, että matkajärjestelyt eivät vastanneet sitä, mihin olemme näillä matkoilla tottuneet, mutta toki matkalla näki paljon uutta. Matkan tekniseksi toteuttajaksi oli valittu Trio Travels.

 

Lensimme sinivalkoisin siivin Ljubljanaan, mutta siirryimme heti laskeuduttuamme…

 

 

 

 

…Slovenian lyhyellä rannikolla Adrianmeren rannalla sijaitsevaan Portoroz´n rantalomakaupunkiin, joka olikin tukikohtamme koko matkan ajan.

Portoroz merkitsee suomennettuna Ruusujen satamaa.

Italian raja kulkee lähellä Portoroz´a ja sen vuoksi siellä lähes kaikki viralliset opasteet ovat slovenian lisäksi myös italiaksi.

 

 

 

Portoroz´ssa on yksi rantakatu, jonka varrelle kaikki toiminta on keskittynyt.

 

 

 

Kaupunkia ympäröi kauniit ja jyrkät rinteet, joilla sijaitsevat talot ovat huolehtineet hyvin ympäristöstään.

Matkamme aikana Portoroz´ssa oli melko viileää, mutta parina päivänä lämpö kohosi yli 15 asteen.

Lämpö herätti liikenteeseen myös sisiliskot. Tässä parikin kuvaa erään ruokapaikkamme ravintolan kivijalassa vilistäneistä veijareista:

 

 

***********

 

 

Slovenia itsenäistyi Jugoslaviasta 25.6.1991. Se liittyi Natoon 29.3.2004, Euroopan Unioniin 1.5.2004 ja euroon se liittyi 1.1.2007 – hengästyttävä vauhti!

 

Slovenia on kehittynyt maa – sen näkee mm. yleisestä siisteydestä ja kansalaisten palveluhalukkuudesta, joten se on paikkansa ansainnut eurooppalaisessa perheessä.

 

Taloudelliset ongelmat vaanivat kuitenkin nurkan takana, mutta niitä ei ainakaan tavallinen matkaaja havainnut.

 

Suuri yllätys ei olisi, vaikka Slovenia lähiaikoina liittyisi Kreikan ja Kyproksen tavoin muiden euromaiden tukeen taloudellisissa ongelmissaan.

 

 

Liikenneinfra on kunnossa – harmi slovakialaisten kannalta, että maa on useiden naapurimaiden silmissä läpikulkumaa.

Hyvin lähellä majapaikkakuntaamme sijaitsi Italian puolella Trieste ja sen satamaan oli Ljubljanan suunnasta jatkuva vilkas rekkaliikenne, joka ei ilmeisesti lainkaan hyödyttänyt moottoritiemaksuja lukuun ottamatta Sloveniaa.

 

**********

 

 

Ljubljanan lentokenttä sijaitsee kauniiden vuorien vierellä ja bussimatkustajat meidänkin bussissa tallensivat ahkerasti näitä näkymiä matkamme päätteeksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaupunki valitsi Viljakkala-neuvoston jäsenet vuosiksi 2013 -2016

Torstai 4.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Arvostan kirjeen sisältöä, jonka sain eilen Ylöjärven kaupungilta.

 

Kirjeessä kerrottiin, että minut on valittu Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvoston jäseneksi 2013 – 2016.

 

Tiedän taustoista, että Viljakkalassa toimiva Vipu Viljakkala ry ehdotti minua Viljakkala-neuvoston jäseneksi.

 

Tiedostan myös sen, että olen ”kiintiöhenkilö” (en kuitenkaan onneksi kiintiömies), sillä Viljakkala-neuvostoon haettiin ainakin yhtä sellaista henkilöä, jolla on vapaa-ajanasunto Viljakkalassa. Oletan olevani tällä paikalla!

 

Viljakkala-neuvostoon valittiin seuraavat henkilöt ja heille (suluissa) henkilökohtainen varajäsen.

 

Liitän nimen perään tahon, joka ehdotti kyseistä henkilöä Viljakkala-neuvoston jäseneksi:

 

• Tiina Isosaari, Karhe-seura (Anne Lindeman, Viljakkalan Naisvoimistelijat ry)
• Sari Lähde, Mannin Omakotiyhdistys ry ja Ylöjärven Vihreät (Tapio Liesko, Mannin Omakotiyhdistys ry)
• Riina-Kaisa Heiska, Perussuomalaisten valtuustoryhmä (Antti Hietamäki, Kristillisdemokraattien Ylöjärven paikallisosasto)
• Pentti Korhonen, Kristillisdemokraattien Ylöjärven paikallisosasto (Anna Stålhammar, Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry)
• Niilo Nieminen, Viljakkalan sosiaalidemokraattinen työväenyhdistys ry ja Ylöjärven sos.dem. kunnallisjärjestö ry (Christian Henriksson, Karhe-seura)
• Taina Okkonen, Viljakkalan Yrittäjät (Maarit Rönkkö, Viljakkalan Yrittäjät)
• Esko Erkkilä, Vipu ry (Ismo Friman Vipu ry)
• Hans Koskinen, Ylöjärven Keskustan kunnallisjärjestö ry (Arja Mattila, Ylöjärven Keskustan kunnallisjärjestö ry)

 

Olen Tampereen kaupungin luottamushenkilönä Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana ja sen jäsenenä sekä Tampereen keskusvaalilautakunnan jäsenenä toimiessani tottunut, että luottamustoimessa ”unohdetaan” taustayhteisö ja toimitaan sen yksikön ja yhteisön parasta ajatellen, jonka luottamushenkilönä toimitaan.

Näin aion toimia myös uudessa luottamustoimessani.

Kiitän Vipu Viljakkala ry:tä aloitteellisuudesta ja pokkaan myös Ylöjärven kaupungin asukaslautakunnan suuntaan, joka päätti Viljakkala-neuvoston henkilövalinnoista!

 

Toivon, että saan tietoja, ideoita, virikkeitä ja palautetta viljakkalalaisilta sekä sitä samaa toivon myös ylöjärveläisiltä!

 

-Esko Erkkilä-

Himas-kohun kiirastuli kovenee pääministeri Jyrki Kataisen ympärillä

Perjantai 29.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen luullut, että pääministeri Jyrki Katainen tilasi kaveriltaan Pekka Himaselta 700.000 euron hintaisen ”tulevaisuusselvityksen” ilman kilpailutusta sen vuoksi, että kukaan muu ei tarjonnut vastaavaa tutkimusta.

 

Olin ällikällä lyöty, kun sain 26.3.2013 Yle Uutisten nettisivuilta tietää, että Valtioneuvoston kanslia kysyi lokakuussa 2011 eri tutkimuslaitoksilta, yliopistoilta ja konsulttifirmoilta kiinnostusta osallistua tulevaisuusselonteon laadintaan sekä arviota kustannuksista.

 

Valtioneuvoston kanslia sai 35 vastausta, joista yksi oli Pekka Himasen tarjous yrityksensä Sofos Oy:n nimissä.

 

Muut 34 tarjousta tulivat seuraavilta toimijoilta:

1.      Accenture Oy

2.      Demos Helsinki

3.      Eläketurvakeskus

4.      Envision

5.      ETLA

6.      Gaja Group Oy

7.      Helsingin Yliopisto

8.      IIASA

9.      Itä-Suomen Yliopisto/Pajunen

10.  Itä-Suomen Yliopisto/Turtiainen

11.  Kela

12.  Kuluttajatutkimus

13.  Limor Oy

14.  NAG PartnersOy

15.  Palkansaajien tutkimuslaito

16.  Pellervon taloustutkimus PTT

17.  PwC

18.  Pöyry Management Consulting Oy

19.  Ramboll

20.  Sitra

21.  Suomen Akatemia

22.  SYKE

23.  Symbioosi Partners Oy

24.  Taloustutkimus Oy

25.  Tampereen yliopisto, Shool of Management

26.  Tampereen yliopisto, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

27.  Tekes

28.  THL

29.  Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

30.  Työterveyslaitos

31.  Vaasan yliopisto (1)

32.  Vaasan yliopisto, julkisjohtamisen oppiaine (2)

33.  VATT

34.  Åbo Akademi

Lista Pekka Himaselle hävinneistä tutkimusehdotuksista löytyy Yle Uutisten nettisivuilta googlaamalla näin:

Tutkimusehdotukset jotka hävisivät Pekka Himaselle

Jokaisen tarjokkaan kohdalta klikkaamalla pääsee tutustumaan siihen aineistoon, joka on ollut kyseisen tarjoajan argumenttina alustavassa tarjousilmoittautumisessa. Kannattaa tutustua!

Kyllä on ollut oltava fantastisen kova luulo itsestään, kun pystyy pokkana tämän tarjoajajoukon sivuuttaen tekemään tilauksen kaveriltaan ja maksamaan hänelle 700.000 euroa (anteeksi vaan) paskan jauhamisesta!

-Esko Erkkilä-

Iso potti tuo 5,2 miljoonaa euroa, jonka Tampereen kaupunki joutuu pulittamaan virheellisestä toiminnastaan

Torstai 28.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto joutui taipumaan maanantaina 25.3.2013 ja päätyi maksamaan hoitotyöntekijöilleen 5,2 M€ hoitotehtävien palkkatasoista koskeneen erimielisyyden korvaamiseksi.

 

Kertakorvauksen lisäksi Tampere joutui nostamaan hoitohenkilöstönsä palkkasummaa arviolta miljoonalla eurolla vuodessa!

 

Tavallisena veronmaksajana on aiheellista kysyä, että kuka kaupungin viranhaltijoista on aiheutuneen lisäkustannuksen arkkitehti? Missä esimiestyö on pettänyt? Löytyykö pormestaria alemmalta tasolta henkilöä, joka on töpännyt? Onko vastuualueen apulaispormestari hoitanut tehtävänsä huonosti? Kuka oli kyseisen vastuualueen apulaispormestari, kun virheellinen menettely tapahtui?

 

On selvää, että henkilöstö on palkkansa ansainnut, mutta miksi palkkaa ei ole maksettu asiallisesti ja ajallaan?

 

Seuraava vaihe on ilmeisesti se, että vuoden 2013 talousarvio ”kusee” kuusi miljoonaa euroa enemmän kuin edellisviikon perjantaina luultiin!

 

Uinuvatko luottamushenkilöt tapahtuneen edessä tumput suorina?

 

Uskalletaanko asia puida perusteellisesti?

 

Ennusmerkit ovat perin heikot, sillä pormestari toteaa ongelmaa maton alle lakaisten näin:

 

”Hoitohenkilöstön palkkatason nosto parantaa kaupungin kilpailukykyä pätevän ja osaavan hoitohenkilöstön rekrytoimiseksi.”

 

Nukkuuko media?

 

Totuus on se, että taas meni 6 miljoonaa euroa vuoden 2013 tuloksesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kirkkohallitus on oikealla tiellä

Torstai 7.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Viime viikolla Kirkkohallituksen täysistunto antoi valtiovarainministeriölle lausunnon kuntauudistuksesta. Lausunnossaan Kirkkohallitus totesi, että kirkko ei pysty vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla kirkon muutoshaasteisiin, jos se joutuu seuraamaan yksinomaan kuntarakenteiden kehitystä.

 

Kirkkohallituksen kanta merkitsee, että kirkon ja kuntauudistushankkeiden tiet tulevat erkaantumaan.

 

Käytännön toimenpiteenä evankelisluterilainen kirkko valmistelee pikavauhtia lakia, jolla seurakunnat erotetaan mahdollisten uusien suurkuntien aluejaosta ja –rajoista. Nykyisen lain mukaan kuntaliitoksia seuraa automaattisesti, että kuntaliitos johtaa seurakuntien pakkoliitoksiin.

 

Kirkkohallituksen kanta on oikea ja osoittaa kirkon ajattelevan seurakuntalaisten parasta.

 

Valmisteltavassa lainmuutoksessa lähdetään jopa siitä, että toteutuneet seurakuntien pakkoliitokset voitaisiin purkaa. Tapahtuneet vääryydet olisi siis mahdollista korjata!

 

Kannatan Kirkkohallituksen toimenpiteitä, sillä se saattaisi antaa mahdollisuuden mm. sille, että synnyinseurakuntani Viljakkala kokisi Viron kohtalon eli saisi ”miehityksen” ajaksi menettämänsä itsenäisyyden takaisin!

 

On selvää, että esim. seurakuntien pakkoliitoksissa menetettyjen taloudellisten arvojen palauttaminen vaatisi pitkällisiä neuvotteluja. Uskon kuitenkin, että järki ja sovittelunhalu voittaisivat tässäkin.

 

Taloudellisia arvoja tärkeämpää olisi kuitenkin vaikkapa Viljakkalan tapauksessa se, että seurakuntalaisilla olisi pakkoliitoksen purkamisen jälkeen aito mahdollisuus kokea seurakunta omakseen. Nyt se sitä ei ole, sillä jopa tutussa kotikirkossa ja Viljakkalan hautausmaalla tuntee olevansa vierailla veräjillä. Tämä ei varmaan ole kirkon tarkoitus ja tavoite.

 

Esitän pienenä evästyksenä Kirkkohallitukselle, että kuntaliitoksen seurauksena pakkoliitetyt seurakunnat voisivat itsenäisyyden palauttamisen jälkeen jatkaa joko entisellään itsenäisinä seurakuntina tai harkita liittymistä johonkin seurakuntalaisten enemmistön kannattamaan naapuriseurakuntaan!

 

Oletan, että Viljakkalassa käytäisiin tässä tapauksessa vilkas ja piristävä keskustelu itsenäisenä jatkamisen tai Hämeenkyrön seurakuntaan liittymisen tiimoilta.

 

En ole esittämäni kysymyksen vastauksessa puoltani valinnut, mutta nykyinen seurakuntajako ei palvele viljakkalalaisia tai meitä Viljakkalassa syntyneitä ja Viljakkalan kirkon kotikirkokseen edelleen kokevia!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Myyräntyötä metsissä ja pihoissa"

Perjantai 15.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Synnyinkunnassani Viljakkalassa toimii paikallisten kulttuuriarvojen ja ympäristönäkökohtien vaalimiseen keskittynyt yhdistys Vipu Viljakkala ry. Yhdistyksen tavoitteena on hyvän elinympäristön järkevä ja pitkäjänteinen kehittäminen.

 

 

Vipu Viljakkala ry järjesti Viljakkalan Seurojentalolla mielenkiintoisen luontoillan torstaina tammikuun 31. päivänä.

 

Illan teemana oli tämän jutun otsikko.

 

Olen Vipu Viljakkala ry:n jäsen ja osallistuin mielenkiintoiseen tapahtumaan.

 

 

 

Illan asiantuntijaksi oli saatu Metsäntutkimuslaitoksen metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen.

 

Vipu Viljakkala ry oli saanut luennoitsijaksi todella korkeatasoisen tiedemiehen, sillä professori Henttonen on alansa siteeratuimpia tutkijoita.

 

Heikki Henttonen on mukana kansainvälisellä ISIHighly Cited.com^SM -listalla. Tälle listalle pääsevät kultakin tieteenalalta ne tutkijat, joiden julkaisuihin viitataan muiden tutkijoiden julkaisuissa kaikkein eniten. Suomesta Highly Cited -listoille on kaikkiaan päässyt yhdeksän tutkijaa ja Henttonen on yksi heistä.

 

 

 

Tilaisuuden avasi Vipu Viljakkala ry:n puheenjohtaja Ismo Friman.

 

 

 

Professori Henttonen kertoi, että hänen työnantajallaan Metlalla eli Metsäntutkimuslaitoksella on lakisääteinen velvollisuus tuholaisseurantaan ja tuholaisennusteiden laatimiseen.

Metla toteuttaa tehtäväänsä julkaisemalla kahdesti vuodessa myyräraportin Metsälehdessä.

Raportti sisältää katsauksen menneeseen ja ennusteen myyräkannan tulevasta vaihteluista ajallisesti ja alueellisesti.

 

 

 

Myyräkannan vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. Tässä kuvassa vasemmalla ylhäällä on esitetty vuoden 1988 myyräkanta ja sen jälkeen myyräkannan kehittyminen vuosittain siten, että alhaalla oikealla kuvataan tilannetta vuonna 2011.

 

Metsänhoitoyhdistykset seuraavat Metlan myyräennustuksia tarkkaan, mutta valitettavasti metsänomistajat ottavat ne huonosti huomioon metsänhoitotöitä suunniteltaessa.

 

On toki myös todettava se, että puuntaimia tuottavat taimistot tuottavat uusia taimia tasaisesti vuodesta toiseen eli ”taimilogistiikka” on tietynlainen este myyräennusteiden huomioimiselle metsänviljelyssä.

 

Professori Henttonen totesi, että pahana myyrävuonna myyrien taimikoille aiheuttamat vahingot yltävät tasolle 20 miljoonaa euroa!

 

Usein ajatellaan, että myyrien luontainen torjunta olisi tehokas tapa myyrävahinkojen estämisessä.

 

Professori Heikki Henttonen kävi luettelonomaisesti läpi joitakin myyrätuhojen estämiskeinoja:

 

• erilaisia peloteääniä antavat piipparit ovat huiputusta
• ennen taimien istuttamista suoritettu kunnollinen laikutus on hyvä keino myyrätuhojen torjunnassa
• varpuspöllöjen myyräsaalistuksella ei ole mitään merkitystä
• ketuilla ei ole vaikutusta myyrätuhojen torjunnassa
• myyräpatogeenien käyttäminen on EU:ssa mahdotonta
• kyykäärme ja supi ovat tehokkaita myyrien torjunnassa, mutta niiden ”työssäoloaika” on vuoden aikana lyhyt

 

Professori Henttonen listasi metsänviljelyssä tekijöitä, jotka lisäävät myyrien tuhovaaraa:

 

• pellonmetsityksessä myyrävaara on monikymmenkertainen hakkuualueille tehtävään metsänuudistamiseen verrattuna
• taimikon lähistöllä sijaitsevat heinäiset myyräbiotyypit lisäävät myyrävahinkojen mahdollisuutta
• runsas pintakasvillisuus itse taimikossa tai sen lähistöllä kasvattavat myyrätuhojen vaaraa
• pehmeä eloperäinen maaperä helpottavat myyrien elämää
• runsaslumiset talvet ovat otollisia myyrien lisääntymiselle
• puulajeilla on erilainen herkkyys myyrätuhoille; hybridihaapa on herkin -> tammi -> koivu -> mänty -> kuusi

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta lehtikuusen onnistuneesta istuttamisesta n. 15 vuotta sitten runsaan hehtaarin alueelle. Kysyin Henttoselta lehtikuusen herkkyydestä myyrätuhoille ja sain vastauksen, että lehtikuusi on herkkä myyrätuhoille. Meillä istuttaminen sattui ilmeisesti sopivaan ajankohtaan, sillä myyrätuhoja ei ole ilmennyt.

 

 

 

Esityksensä lopuksi professori Henttonen käsitteli myyräkuumetta ja siihen liittyviä seikkoja.

 

Myyräkuume on suomalainen sairaus, sillä EU:n alueella tavattavista myyräkuumetapauksista 70 % tavataan Suomessa.

 

Suomessa todetaan vuodessa n. 1.000 – 3.500 tautitapausta. On kuitenkin muistettava, että ainoastaan 20 % tartunnan saaneista saa akuutin taudin, joten infektioita on vuodessa jopa 15.000 tapausta.

 

Myyräkuumeen isäntälaji on metsämyyrä ja muissa myyrälajeissa sitä ei ilmene.

 

Lopputalven aikana lähes kaikki metsämyyrät ovat taudinkantajia.

 

Myyräkuumeen tartunta tulee ihmiseen tavallisimmin puuliiterin pölyn kautta.

 

Riskitekijöitä myyräkuumeen saamiseen ovat ammatti (maanviljelijä), harrastukset, olla nuori mies, tupakointi.

 

Myyräkuumeessa akuuteista tapauksista 5 % joutuu dialyysiin.

 

Se on tavallaan lohdullista, että myyräkuumeen sairastamisen jälkeen henkilölle syntyy ikuinen immuniteetti!

 

 

Kiitän Vipu Viljakkalaa mielenkiintoisen luontoillan järjestämisestä.

 

Taas kerran tuli todettua se, että jos todellisella asiantuntijalla on kyky ja taito esittää asiansa mielenkiintoisesti, on esitystä ilo kuunnella.

 

Professori Heikki Henttosella on taito esittää asiat mielenkiintoisesti ja sen vuoksi häntä on ilo kuunnella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Väyrynen on ajoituksen mestari!

Lauantai 2.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan vaalivankkurit lähtivät hienosti liikkeelle kohti ensi vuoden Europarlamenttivaaleja ja seuraavan vuoden Eduskuntavaaleja, kun VTT Paavo Väyrynen ilmoitti olevansa ehdokkaana molemmissa vaaleissa.

 

Paavo Väyrynen ilmoitti asiasta blogissaan 29.1.2013.

 

Väyrynen taustoittaa ehdokkaaksi lähtemistään näin:

 

”Ilmoitan ehdokkuuksistani jo nyt ennen muuta Britannian pääministerin David Cameronin äskettäisen linjapuheen innoittamana. Cameronin avaus käynnistää todellisen keskustelun EU:n ja euroalueen tulevaisuudesta.”

 

Suosittelen lukemaan Väyrysen blogin osoitteessa www.vayrynen.com.

 

Uskallan ennustaa, että tuota nettiosoitetta tullaan kaikkien politiikasta kiinnostuneiden toimesta seuraamaan tiiviisti ainakin seuraavat kaksi ja puoli vuotta!

 

Keskustalla tulee olemaan vahva ehdokaslista runsaan vuoden kuluttua järjestettävissä Europarlamenttivaaleissa. Sanon näin, vaikka osaan arvailla vasta osan ehdokasnimistä.

 

Keskustan istuvista mepeistä Anneli Jäätteenmäki ja Hannu Takkula ovat jo nyt vahvistaneet olevansa ehdokkaina 8.6.2014 järjestettävissä Europarlamenttivaaleissa. Toivon, että myös Riikka Manner päätyy siihen, että asettuu uudelleen ehdokkaaksi.

 

Jäätteenmäki, Takkula, Manner ja Väyrynen olisi sellainen kvartetti, että muilla puolueilla ei ole esittää vastaavaa ehdokasjoukkoa.

 

On varmaa, että myös muita keskustalaisia kiinnostaa Europarlamenttivaaliehdokkuus, sillä veikkaan tästä kvartetista löytyvän ministereitä vuonna 2015 muodostettavaan Juha Sipilän ensimmäiseen hallitukseen.

 

Viides ja ilmeisesti myös kuudes sija Keskustan listalla Europarlamenttivaaleissa 2014 merkinnevät paikkaa Brysselin koneessa vuoden 2015 keväästä eteenpäin, sillä seuraavat Eduskuntavaalit järjestetään 19.4.2015!

 

Toivon, että tapaan Anneli Jäätteenmäen, Hannu Takkulan, Riikka Mannerin ja Paavo Väyrysen tänään sekä huomenna Helsingissä järjestettävillä Keskustan toiminta- ja politiikkapäivillä sekä ”maaohjelman” jälkeen toteutettavalla Tallinnan-risteilyllä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n Kulttuuripalkinto Vesuri luovutettiin Johannes Jonov´lle

Perjantai 1.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere on Tampereella toimiva opinto- ja kulttuuriyhdistys.

 

Yhdistyksen monipuolisen toiminnan eräs vuosittainen muoto on jakaa kulttuuripalkinto tamperelaiselle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

 

Kulttuuripalkintona on suomalaisvalmisteinen Vesuri!

 

Yhdistys päätti tänä vuonna jakaa Kulttuuripalkinto Vesurin pääsihteeri, seniori, sadan maratonin mies Johannes Jonov´lle.

 

Kulttuuripalkinto ojennettiin Johannes Jonov´lle hänen 85 –vuotispäivänään 30.1.2013.

 

Sain olla paikalla Jonov´n kotona hänen 85 –vuotispäiväjuhliensa yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa.

 

 

 

Kulttuuripalkinnon luovuttamiseen liittyvän kunniakirjan tekstin luki ja luovutussanat lausui MSL-Tampereen hallituksen jäsen,  edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela.

 

 

 

Kulttuuripalkinto Vesurin päivänsankarille luovutti MSL-Tampereen puheenjohtaja Kaarina Peltomäki (oikealla). 

Muut henkilöt oikealta lukien ovat Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Raija Kytöharju, Ari Hirvikoski ja Atte Nikkanen.

 

 

 

Pääsihteeri Johannes Jonov on toiminut ansiokkaasti veteraaniurheilun kehittäjänä ja myös siihen ansiokkaasti itse osallistuen – takeena tästä on hänen saavutuksensa sadan maratonin juoksemisesta! 

Veteraaniurheiluseura Kunto-Pirkkojen perustajajäsenyys on puolestaan osoitus Jonov´n työstä veteraaniurheilun järjestötyössä.

 

 

 (Kuva: Atte Nikkanen)

Sain onnitella Johannes Jonov´a Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana ja kiitin päivänsankaria hienon tilaisuuden järjestämisestä. Kiitin päivänsankaria siitä arvokkaasta järjestötyöstä, jota hän on tehnyt ja johon jatkuvasti edelleen osallistuu.

Kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen Raija Kytöharju ojensi päivänsankarille kukat.

 

 

 

Johannes Jonov kertoi meille muisteluksia värikkään taipaleensa varrelta. 

Erityisen läheisiä Jonov´lle ovat Tampereen ortodoksisen seurakunnan asiat, sillä hän on isänsä vanavedessä toiminut kuoripoikana seurakunnan Tampereen pyhäkössä jo varhain.

 

 

 

Johannes Jonov toimi Sara Hildenin taidemuseon johtokunnan jäsenenä 2009 – 2012.

Luottamushenkilöasemaansa merkittävän ja arvostetun museon johtokunnan jäsenenä Jonov muistelee lämmöllä. Tämä luottamushenkilöasema tuo Jonov´lle edelleen menoja, sillä hän on juuri saanut kutsua saapua vieraaksi pian avattavan uuden näyttelyn avajaisiin.

 

 

MSL-Tampere on jakanut Kulttuuripalkinto Vesurin vuosittain vuodesta 2006 alkaen.

 

Palkinnon aikaisemmat saajat ovat;

 

• kansanedustaja Mikko Alatalo
• ex-kansanedustaja Sulo Aittoniemi
• edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela
• valokuvaaja Jukka Rautio
• toimitusjohtaja Arto Huhtinen
• toimistosihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen
• musiikkiterapeutti Tuija Salama-Leppänen

 

Onnitteluni uusimmalle Kulttuuripalkinto Vesurin saajalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Tiilikainen avaa työttömille uutta tienestimahdollisuutta"

Maanantai 21.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Otsikko oli 13.1.2013 Imatralla ilmestyvässä Uutisvuoksi-lehdessä, kun toimittaja Matti Veijalainen kommentoi Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaisen samaisella aukeamalla julkaistua kolumnia.

 

Tiilikainen kolumni oli otsikoitu ”Mahdollisuus työttömälle” ja siinä hän ehdotti, että työttömille pitäisi antaa mahdollisuus ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että heidän työttömyysturvaansa leikattaisiin.

 

 

 

Kimmo Tiilikaisen puheenvuoro on saanut laaja-alaista hyväksyntää kautta koko poliittisen kentän.

 

On selvää, että myös soraääniä on kuulunut ja niihin Tiilikainen osasi varautua jo kolumnissaan, sillä hän totesi siinä lopuksi näin:

 

”Epäilemättä ehdotukseni saa myös vastusta. Teoriaherrat kertovat, että palkan pitäisi olla ensisijainen tulonlähde, ja jos palkkatuloja ei ole, sitä paikataan sitten työttömyysturvalla. Juuri näinhän sen pitäisi olla, mutta silloin kun työttömän on vaikea löytää vakituisempaa työpaikkaa, eikö kuitenkin parempi olisi, että voisi tehdä edes jotakin?”

 

 

 

  -Nykyinen järjestelmä passivoi ihmisiä. Se opettaa, että omat ponnistelut eivät kannata. 

Työttömyysturvan ja palkkatulojen yhteensovitusta on uudistettava. Annetaan työttömälle mahdollisuus ansaita ihan päivän valossa 300 euroa kuussa, ilman että korvausta pienennettäisiin, sanoi kansanedustaja Kimmo Tiilikainen Uusivuoksi-lehdessä julkaistussa kolumnissaan.

 

 

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja kaavailee ehdotuksensa tueksi myös käytännön tapoja, kun hän kirjoittaa kolumnissaan näin:

 

”Olkoon se työ kiireapua työpaikoilla, naapurien tai tuttavien jelppaamista tai työtä järjestöissä pientä korvausta vastaan, se kertoo työttömälle, että häntä tarvitaan.”

 

 

Oletan, että tapaan kansanedustaja Kimmo Tiilikaisen helmikuun 2 ja 3. päivänä helmikuuta Keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Helsingissä ja päiviin kuuluvalla Tallinnan-risteilyllä.

Tulen silloin antamaan Tiilikaiselle henkilökohtaisesti tunnustusta hänen hyvästä avauksestaan työttömien aseman helpottamiseksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

PS. Tämän jutun kuvituksena olevat kuvat Kimmo Tiilikaisesta olen ottanut Tampereella 11.9.2012 järjestämämme Keskustan eduskuntaryhmän vierailun aikana.

 

Sain olla Tiilikaisen kanssa sopimassa Keskustan eduskuntaryhmän Tampereen vierailua Keskustan puoluekokouksessa Rovaniemellä kesäkuussa 2012. 

Junamatka Münchenistä Mittenwaldiin ja edelleen Itävallan Innsbruckiin kulkee Garmisch-Partenkirchenin kautta

Tiistai 1.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Keski-Euroopan mäkiviikon toinen osakilpailu järjestetään tänään Saksassa Garmisch-Partenkirchenissä.

 

Uudenvuodenpäivän kilpailuista tuttu mäki sijaitsee aivan sen radan varrella, jolla kuljetaan Münchenistä Mittenwaldiin ja edelleen Itävallan Innsbruckiin.

 

Sain tehdä junamatkan Münchenistä Mittenwaldiin ja takaisin 5.12.2012.

 

 

Matkamme alkoi Münchenistä klo 09.32 ja…

 

 

 

…Garmisch-Partenkircheniin saavuimme pienoisessa lumisateessa tasan klo 12.00.

Kulkumme oli verkkaista, sillä junamme pysähtyi melkein kaikilla väliasemilla.

 

 

Garmisch-Partenkirchenin aseman jälkeen on idyllisiä latomaisemia ja…

 

 

…mäkikeskus sijaitsee hieman aseman jälkeen Mittenwaldiin menosuunnassa oikealla.

 

 

Garmisch-Partenkirchenin mäkikeskus oli Suomen Itsenäisyyspäivän aattona autio ja hiljainen, mutta tänään siellä menoa riittää.

 

 

Junamatka Münchenistä Garmisch-Partenkircheniin tapahtuu melkein tasamaalla, mutta Garmisch-Partenkirchenin jälkeen alkaa kiipeäminen ylöspäin. Kiipeäminen ja radan mutkittelu merkitsevät, että etenemisvauhti hidastuu.

Radan mutkittelu ilmeni siitä, että junamme veturi näkyi vaunuumme aina, kun rata kaarsi – tässä kohdassa oikealle.

 

 

 

Hetken matkaa Garmisch-Partenkirchenin mäkikeskuksen jälkeen kiivettyämme tuli näkyviin pienehkö ampumahiihtostadion – oliko kyseessä paikka, jossa järjestettiin vuonna 1966 ampumahiihdon maailmanmestaruuskilpailut?

 

 

 

Junamatka Garmisch-Partenkirchenistä Mittenwaldiin on kuin matka ”postikorttimaisemassa”, sillä…

 

 

 

…maisemat ovat hienot ja niistä pystyy myös nauttimaan, sillä junan kiipeäminen merkitsee maltillista vauhtia.

 

 

 

Ainoa asema Garmisch-Partenkirchenin ja Mittenwaldin välillä on Klais. 

Klais sijaitsee 933 metriä merenpinnan yläpuolella.

 

 

 

Klaisissa oli satanut lunta viitisentoista senttiä, mutta ei mitään hätää, sillä asemapäällikkö oli tarttunut lumilinkoon ja sillä hän puhdisti Klais´n aseman jalkakäytäviä lumesta!

 

 

Hetken kuluttua saavuimme Mittenwaldiin, mutta Mittenwald onkin taas kokonaan uuden jutun aihe!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Münchenissä sijaitseva Deutsches Museum on maailman suurin tekniikan ja luonnontieteen museo

Perjantai 28.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Deutsches Museum von Meisterwerken der Naturwissenschaft und Technik

Kuvan yllä oleva pitkä nimi on maailman suurimman tekniikan ja luonnontieteellisen museon eli Deutshes Museum´n virallinen saksankielinen nimi.

Museon päätilat sijaitsevat Isarjoen saarella Münchenin keskustassa.

Kuva on otettu iltahämärissä ja kun Saksassa tunnetusti ollaan säästäväisiä, niin valoa kaupungilla on iltaisin kovin niukalti.

 

Isarjoen saarella sijaitsevan päämuseon lisäksi laitoksella on myös sivumuseoita.

 

Lentokoneiden esittelyyn keskittynyt Flugwerft Schleißheim -sivumuseo sijaitsee 18 kilometrin etäisyydellä Münchenin keskustasta  ja kuljetustekniikan esittelyyn keskittyvä Deutsches Museum Verkehrszentrum puolestaan kävelymatkan päässä Münchenin ydinkeskustasta.

 

Kävimme taannoisella Münchenin matkallamme päämuseossa sekä kuljetustekniikkaan keskittyvässä erillisessä museossa.

 

Mainittakoon, että Deutshes Museum´lla on sivutoimipiste myös Bonnissa.

 

 

 

Deutshes Museum´n sisäänkäynti tapahtuu arvokkaan kivitalon ovista. 

On kuitenkin turha luulo, että sisäänkäynnin jälkeen voisi ostaa liput museoon, sillä pääsyliput on käytävä erikseen ostamassa piha-alueella sijaitsevista parakeista. Parakit soveltuvat perin huonosti arvokkaan oloisen sisäpihan muuhun infraan.

 Sisäänkäynnin jälkeen ensimmäisenä on vesiliikennettä, vesillä tapahtunutta sodankäntiä ja vesillä tapahtuvaa navigointia esittelevä osasto:

 

  

Näyttelyssä on esillä pienoismalli papenburgilaisen loistoristeilijöihin erikoistuneen Meyer Werft –telakan vuonna 1993 rakentamasta Silja Europasta.

 

 

Saksalainen sotakalusto on laajalti esillä vesiliikennettä esittelevällä osastolla.

 

 

 

Taistelusukellusveneen miehistötilat, …

 

 

  

…saksalaisten sotalaivojen pikkutarkat pienoismallit, …

 

 

 

 

…sotalaivojen kansille sijoitetut tiedustelulentokoneet ja …

 

 

 

…siviililaivoilla Amerikkaan kultaa vuolemaan lähteneiden matkustajatilat Amerikan reiteillä on esitetty hyvin havainnollisesti.

 

 

 

Kolmiulotteinen toteuttamistapa laivan komentosiltanäkymästä vilkkaassa satamassa antaa todentuntuisen vaikutelman kapteenin tarkkuutta vaativasta työstä.

 

 

 

Erilaisten laivatyyppien koeajoallas antaa kävijöille mahdollisuuden interaktiiviseen toimintaan.

 

**********

Työkaluja esittelevällä osastolla on nähtävillä puusorveja eri aikakausilta:

 

 

 

 

 

 

 

********** 

 

Päänäyttelyn lentokone- ja ilmailuosaston tarjonta on runsasta.

Asia saakin kävijät ihmettelemään, että miten runsas tarjonta onkaan ilmailuun erikoistuneella sivumuseolla!

 

 

 

 

 

 

Tykin sijoittaminen sodanaikaisen lentokoneiden potkureiden keskiöön on havinnollistettu näyttelyssä hyvin.

 

 

 

 

Tässä tykinputken suuaukko koneen ulkopuolelta katsellen ja …

 

 

 

 

…tässä tykin tekninen sijoittaminen moottorin sisälle.

 

 

*************

 

 

 

 

Soitin- ja musiikkiosasto on vahvasti esillä museossa.

 

 

 

 

 

Museon toiminnallisuuteen toi vahvan panoksen se, että soitinosaston uruilla eräs urkutaiteilija loihti esille voimallisia säveliä.

 

******

 

Tamperelaisten päättäjien olisi varmaan paikallaan tehdä opintomatka Münchenin Deutshes Museum´iin, sillä siellä on esillä erilaisia tunnelinkaivamiseen käytettyjä menetelmiä!

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

Tässä pienessä kuvakimarassa on esitetty vain pieni murto-osa Münchenin Deutshes Museum´n päätoimipisteen tarjonnasta.

 

Tutustuimme pintapuolisesti myös eräisiin muihinkin aihepiireihin, kuin tässä tuli esiteltyä, mutta paljon jäi kokonaan tutkimatta.

 

Uskon, että vaikkapa esim. vesiliikenteestä ja vesillä tapahtuvasta navigoinnista kiinnostuneille riittäisi museossa moneksi tunniksi mielenkiintoista tutkittavaa. Samaa on sanottava ilmailun ja avaruusteknologian osalta!

 

Lopuksi eräänä tekniikan saavutuksena esitelty...

...lypsyrobotti!

Lypsyrobotti on laite, joka on jokapäiväistä arkea monilla suomalaisillakin  maidontuotantotiloilla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kynttilöiden sytyttäminen läheisten haudoille ja aattoillan hartaus olivat aattoillan perinteitä eilenkin

Tiistai 25.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Jouluaatto oli eilen puoliinpäiviin saakka melko vilkas päivä kaupungilla, mutta Turun julistettua Joulurauhan, rauha laskeutui koko maahan.

 

Omaan aattoillan ohjelmaani kuului käynti Viljakkalan hautausmaalle haudattujen läheisten haudoilla sekä osallistuminen aattoillan hartauteen Viljakkalan kirkossa.

 

 

 

Viljakkalan kirkko on tavallaan vaikea kuvattava, sillä se sijaitsee korkealla mäellä, joten ”tasapainoisen” kuvan saaminen siitä tasamaalta on haasteellista. 

Lisää haastetta tuo ”liian hyvä kamera” joka mm. tässä kuvassa häivyttää iltahämäräisen tunnelman pois. 

Tämä kuva on otettu Karhen porstuan puolelta. 

Karhen porstuan puolella olevat rappuset olivat ainakin ennen se paikka, jossa rippilapset valokuvattiin. Myös minulla on oma rippikuvani, jossa rippilasten koko joukko on kuvattu Karhen porstuan edessä olevilla rappusilla.

 

 

 

Reserviläiset huolehtivat aattoillan kunniavartiosta Viljakkalan sankarihaudoilla.

 

 

 

 

Pakkasiltana kunniavartiossa seisominen kysyy miestä ja sen vuoksi riittävän nopeista vaihdoista oli huolehdittava.

 

Kiitokset reserviläisille, jotka huolehtivat kunniavartiosta sankarihaudoilla - Viljakkalan sankarihaudassa lepää monia naapuritalojen poikia sekä myös yksi setäni!

 

 

 

 Viljakkalan kirkon kuvaaminen myös pääsisäänkäynnin puolelta on haastavaa. Korkean lumipenkan päältä se kuitenkin onnistui jotenkin.

 

 

 

Kappalainen Johannes Riuttala toimitti aattoillan hartauden.

 

 

 

Valaistu Viljakkalan kirkko Viljakkala-Ylöjärvi –maantieltä kuvattuna Jouluaattona 2012.

 

 

 

 Meillä on tapana palailla Viljakkalasta pikkuteitä pitkin Tampereelle ja näin teimme myös eilen.

 

 

 

Lähes täytenä mollottanut kuu teki talvisen maiseman melkein arvoitukselliseksi!

 

 

 

Käynti läheisten haudoilla ja synnyinseurakunnan aattoillan hartaus virittivät mielen taas kerran joulutunnelmaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Turkistalous tekee arvokasta työtä ruokalaskumme alentamiseksi

Maanantai 17.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa kansalaisaloite turkistalouden kieltämiseksi Suomessa.

 

Hankkeen taustatoimijoina ovat Eläinsuojeluliitto Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta eläimille sekä SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto.

 

Luettelo taustatoimijoista kertoo, että kyseessä on porukka, joka yleensäkin haluaa ajaa Suomen nykyistäkin tukalampaan tilanteeseen taloudellisesti.

 

Oletan, että taustatoimijat ovat erilaisten yhteiskunnan tukea nauttivien toimijoiden ”työntekijöitä”, jotka saavat toimeentulonsa muiden työskentelyn tuloksena.

 

Otaksun tietäväni jotain turkisalan toiminnasta, sillä toimin sen lähietäisyydellä useita vuosia.

 

Osallistuin maamme suurimman vapailla markkinoilla toimineen turkiseläinrehutehtaan hallintoon turkisalan vaikeimpina hetkinä, joten myös alan vaikeudet ovat tiedossani.

 

Otan turkisalan merkityksestä esille sen, että teurastamoteollisuuden sivujakeiden hyödyntäminen auttaa jokaista suomalaista kuluttajaa ruokalaskun alentajana.

 

Teurastamoteollisuudessa syntyy sivujakeita, joita ei pystytä hyödyntämään elintarviketeollisuudessa. Tavallisessa kielenkäytössä sivujakeista käytetään termiä ”teurasjätteet”.

 

Kierrätyksen ja taloudellisen toiminnan vinkkelistä katsellen kyseessä ei ole suinkaan mikään jäte, vaan arvokas raaka-aine turkiseläinten rehunvalmistuksessa. Sen vuoksi teurastamoteollisuus kutsuukin teurasjätettään aivan oikein rehujakeeksi.

 

”Teurasjäte” eli rehujae on turkistalouden tarvitsema raaka-aine, josta turkiseläinten rehutehtaat kilpailevat. Ne maksavat siitä teurastamoille hyvän hinnan.

 

Teurastamoille maksettava hyvä hinta rehujakeesta merkitsee alhaisempaa hintaa niille lihajalosteille, joita teurastamot myyvät kaupan jakeluteille ja sitä kautta edelleen kuluttajille. Osa teurastamojen tuotteista päätyy vientiin, joten turkistalouden teurastamoteollisuudelta hankkimat rehujakeet tukevat maamme vientiä.

 

Teurastamoiden toinen vaihtoehto teurasjakeelle olisi sen kuivaaminen energiatarkoituksiin, sillä esimerkiksi teurasjätteen hautaaminen ei EU:ssa ole mahdollista.

 

Teurasjätteen kuivaaminen on teknisesti toki mahdollista, mutta se ei ole taloudellisesti kannattavaa, sillä kuivattu teurasjae tultaisiin kuitenkin kuivaamisen jälkeen käyttämään kunnallisten lämpövoimaloiden energialähteenä. Jos teurasjätteestä kuivattua tavaraa ei pystytä käyttämään kotimaisten lämpövoimaloiden energialähteenä, on se vietävä ulkomaille. On selvää, että silloin syntyy mittavia kustannuksia.

 

Jos teurastamoteollisuuden kaikki sivujakeet jouduttaisiin kuivaamaan ja sen jälkeen käyttämään lämpövoimaloiden energialähteenä, olisi ruokalaskumme selvästi suurempi kuin nykyisin.

 

Turkistalouden puolesta puhuu moni asia, mutta alan merkitys ruokalaskumme alentajana on tämän juttuni aihe.

Jos turkistalous ei olisi teurastamoiden tärkeä yhteistyötaho, niin kotieläintuotteidemme alkutuotanto paineskelisi huomattavasti nykyistä suuremmissa ongelmissa - näin olisi erityisesti sikatalouden kohdalla.

 

 

-Esko Erkkilä-

Mukava Joulutori -tapahtuma Tottijärven Jukolassa

Sunnuntai 16.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Nokiaan vuonna 1976 liitetyllä Tottijärven pitäjällä on pitkä ja kunniakas historia.

 

Tottijärvi oli itsenäinen kunta tasan 70 vuotta. Ennen itsenäisyyttä  se oli Vesilahden kappeli yli 220 vuotta.

 

Tottijärven maa- ja kotitalousseura ry järjesti omistamassaan Tottijärven Jukolassa Joulutorin joulukuun 15. päivänä.

 

Olin mukana, sillä vaimoni halusi mennä kokeilemaan myyjäisonneaan Tottijärvelle.

 

 

 

Tottijärven Jukola on valmistunut v. 1927 suojeluskunnan taloksi.

 

 

 

Jukola on ollut tärkeä paikka seutukunnalle Suomen vaikeina hetkinä, sillä 13.10.1939 ja uudestaan 18.6.1941 lähiseudun miehet ovat lähteneet Jukolasta ”suojaamaan kotiemme rauhaa ja vapautta”, kuten Jukolan seinälle kiinnitetyssä muistotaulussa kerrotaan. 

Jukolaa on kunnostettu paikkakuntalaisten tarmolla ja voimalla. Viime vuosina talon kunnostukseen on saatu varoja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007 – 2013 Leader-toimintalinjasta.

 

 

 

Yhdistyksen sihteeri Kirsi-Marja Kasteenpohja avasi Joulutorin ja asiakkaat pääsivät tutustumaan myyjien tarjontaan.

 

Myyjien kannalta oli hyvä järjestely, että myyntiaikaa oli vain kaksi tuntia eli klo 11.00 – 13.00 välinen aika.

 

Puhun kokemuksesta, kun totean, että lyhyt ja tiivistempoinen myyntiaika on kaikkien kannalta hyvä ratkaisu. Toivon, että myös muiden myyjäisten järjestäjät ottavat oppia Tottijärven Joulutorin menettelystä!

 

 

 

Jukolan komea hirsiseinäinen sali kuhisi parhaimpaan aikaan kuin muurahaispesä, kun innokkaat ostajat tutustuivat tarjontaan.

 

 

 

Tottijärven koulun 5. ja 6. luokkien leirikoululaiset olivat suurella ja innokkaalla joukolla myymässä erilaisia tuotteita ja hankkimassa tuloja leirikoulua varten. Leirikoululaisilla oli tarjolla pääasiassa leivonnaisia, mutta erikoisuutena myös mm. kotijuustoa!

 

 

 

Tottijärven Jukolassa on viime kesänä saatu valmiiksi uusi nykyaikaiset vaatimukset täyttävä keittiö. 

Puffetin tarjoiluhinnat olivat todella edulliset eli keittiöremontin kustannuksia ei pyritä perimään korkeina tarjoiluhintoina. Kahvi, tee ja pulla maksoivat vain euron per kappale ja ”suolainen” 1,50 €.

 

***************

 

Ulkopaikkakuntalaiselle myyjälle myyjäiset ovat aina mainio tilaisuus tutustua paikkakunnan henkeen ja siihen yksituumaisuuteen, joka kylätalojen ilmapiirissä vallitsee.

 

On helppo kiitellä tottijärveläisiä mukavan tilaisuuden järjestämisestä.

 

Toivottelen Teille parhainta jatkoa Tottijärven kehittämisessä. Uskon, että tässä toiminnassa Tottijärven Jukolalla on keskeinen rooli!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Jätkänkynttilöiden tulimeri valtasi Tampereen Keskustorin

Torstai 6.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen metsäkeskus sytytti 400 jätkänkynttilää Tampereen Keskustorille torstaina 29. marraskuuta kello 16.30.

Olin paikalla erikoisessa tapahtumassa.

Tempaus oli lähtölaukaus Suomen metsäkeskuksen, Suomen mielenterveysseuran ja Aamulehden yhteishankkeelle, jossa haetaan uudenlaista toimintamuotoa nuorten ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön.

Toiminnan ydin on metsässä ja metsäluonnossa liikkuminen - tutkimusten mukaan jo viisi minuuttia metsässä vaikuttaa myönteisesti henkiseen hyvinvointiin. Ensimmäinen pilottiprojekti toteutetaan Tampereen seudulla.

Ihmettelin, kun tapahtuman ennakkoinformaatiossa kerrottiin 800 metsäkeskuslaisen osallistuvan Keskustorin tempaukseen. Henkilölukumäärä oli oikein, sillä tapahtuma oli ajoitettu valtakunnallisten, Tampereella pidettyjen Metsäkeskuspäivien yhteyteen ja torilla oli tosiaan mukana koko Metsäkeskus lähes tuhannen työntekijänsä voimin.

 

 

Metsäkeskuksen väki aloitti jätkänkynttilöiden sytyttämisen Keskustorin suihkulähteen tienoilta…

 

 

 

…ja siitä sytyttäjät etenivät kohti Tampereen Teatteria.

Yleisö oli eristetty "paloalueesta" merkkinauhalla sekä rauta-aidoilla. Hyvin tarpeellinen toimenpide, sillä Keskustorille oli kerääntynyt kansaa ehkä kaksituhatta henkilöä!

 

 

 

Kaikki jätkänkynttilät saatiin palamaan ja näky Keskustorilla oli erikoinen. Kuva on otettu Vanhan kirkon liepeiltä kohti Jugend-toria.

 

Kiitän järjestäjiä ainutlaatuisen valoelämyksen luomisesta pimenevään Tampereen iltaan.

Kiitän Suomen Metsäkeskusta, Suomen Mielenterveysseuraa ja Aamulehteä myös siitä, että haluatte muistaa satoja nuoria, jotka vuosittain kamppailevat masennuksen ja muiden mielenterveysongelmien kanssa.

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan alkamisesta tuli 30.11.2012 kuluneeksi 73 vuotta

Sunnuntai 2.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto aloitti Talvisodan Suomea vastaan torstaina marraskuun 30. päivänä vuonna 1939.

 

Tapahtumasta tuli 30.11.2012 kuluneeksi 73 vuotta.

 

Talvisodan alkaminen oli yllätys Suomen hallitukselle ja koko kansalle vaikka jo vuosikausia oli ollut nähtävissä ennusmerkkejä Neuvostoliiton halusta poistaa Suomi maailmankartalta.

 

Suomi menetti Talvisodassa 11 % pinta-alastaan hyökkääjälle, mutta sodan lopputulos osoitti kuitenkin, että vääryydellä aloitettu sota ei tuhonnut Suomea.

 

 

***********

 

Karjalan Liitto, Karjalaisseurojen Tampereen piiri, Tampereen tuomiokirkkoseurakunta ja Tampereen ortodoksinen seurakunta järjestivät perjantaina 30.11.2012 Talvisodan syttymisen valtakunnallisen muistotilaisuuden Tampereella.

 

 

                                                                                                                                  

Tilaisuus alkoi Tampereen Vanhassa Kirkossa klo 18.00.

Otin kuvan talvisesta Vanhasta Kirkosta ja sen edessä seisovasta joulukuusesta ennen muistotilaisuuden alkamista.

 

 

 

Tilaisuuden juontajana toimi Karjalan Liiton hallituksen jäsen Eija Hatakka-Peltonen. Hän toi tilaisuuteen myös Karjalan Liiton tervehdyksen.

Eija Hatakka-Peltosen sukujuuret juontavat Metsäpirtin Hatakkalan kylään ja niiden seutujen asukkaiden tuntoja hän kertoikin niiltä ajoilta, jolloin Talvisota syttyi.

 

 

 

 

Piispa emeritus Juha Pihkala piti muistotilaisuudessa puheen.

 

Piispa Pihkala analysoi puheessaan Suomen kohtalonhetkiä ja kutsui niitä myös kriiseiksi.

 

Hänen mukaansa Suomen ensimmäinen kohtalonhetki ajoittui ristiretkiin, jotka todellisuudessa olivat Suomen valloittamista.

 

Maamme toinen kriisi oli Pihkalan mukaan se, kun Suomi joutui Venäjän vallan alle.

 

Kolmanneksi kriisiksi Tampereen hiippakunnan emeritus-piispa nimesi odotetusti Kansalaissodan, joka koetteli Tamperetta erityisen voimallisesti. Sen kaikki haavat eivät ole ehkä vieläkään parantuneet Tampereella.

Suomen neljäs kriisi oli Juha Pihkalan mukaan Talvi- ja Jatkosodat.

 

Suomi elää parhaillaan viidettä kriisiään, mainitsi Juha Pihkala. 1990-luvulla alkanut lama ja sitä seurannut erityisesti nuorten turvaton elämä ovat piispa Pihkalan mielestä yhä edelleen jatkuessaan osa maamme viidettä kriisiä.

 

Emeritus-piispa Juha Pihkalan ajatuksiin on helppo yhtyä.

 

 

 

Lämminhenkisen tilaisuuden aikana ja sen lopuksi esiintyi Karjalan Kaiku -kuoro.

Kuoron virallinen esiintymisasu on kansallispuku.

 

 

Vanhassa Kirkossa pidetyn muistotilaisuuden jälkeen yleisö siirtyi kynttiläkulkueena Tampereen ortodoksiseen kirkkoon.

 

Olisin mielelläni ollut mukana myös Tampereen ortodoksisessa kirkossa, mutta perjantai-illan ohjelmani ei sitä sallinut.

 

Kiitän muistotilaisuuden järjestäjiä arvokkaasta tilaisuudesta.

 

Talvisodan syttymispäivän muistaminen on tärkeä perinne Suomessa ja sitä on aiheellista jatkaa tulevinakin vuosina.

 

 

-Esko Erkkilä-