Alatskiven linnan suunnittelussa otettiin mallia Skotlannista

Tiistai 1.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Muuramen virolaisessa ystävyyskunnassa Alatskiven kunnassa sijaitseva Alatskiven linna oli eräs kohteemme elokuisella agrologien kartanomatkalla.

 

 

 

 

Opasteet Alatskiven linnaan kertovat, että kyseessä on nähtävyys.

 

 

 

 

 

Linnan päärakennus valmistui vuonna 1885 ja sen suunnittelussa paroni Nockeln otti mallia Englannin kuningasperheen kuningatar Victorian omistuksessa Skotlannissa sijaitsevasta Balmoralin linnasta.

 

 

Virolaisten kartanoiden ja linnojen tapaan myös Alatskivi joutui huonoon kuntoon Neuvostoliiton miehityksen aikana. Viron saavutettua uudelleen itsenäisyyden linna oli hetken myös suomalaisten rahattomien liikemiesten omistuksessa, mutta kun mitään ei tapahtunut, on linna nykyisin Viron valtion omistuksessa.

 

 

 

 

Tämän salin kunnostamiseen on Muuramesta, Alatskiven kunnan suomalaisesta ystävyyskunnasta, saatu lahjoituksena 10.220 euroa vuonna 2002.

 

 

 

 

Muuramen lahjoituksesta on erillinen maininta salissa olevalla pöydällä.

 

 

 

 

 

Me kaikki olemme osallistuneet Alatskiven linnan restaurointiin, sillä hanke on saanut EU-rahoitusta.

 

Muutamia kuvia Alatskiven linnan sisätiloista:

 

 

 

 

Eteistakalla on kokoa, sillä pesään mahtuisi pystyyn yli puolitoistametriset halot!

  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********

 

Kerroin Tartosta kertoneessa jutussani kapellimestari Eduard Tubinista.

 

 

Alatskiven linnassa on vuonna 2011 avattu ”Eduard Tubina Muuseum”.

 

 

 

 

 

Tässä kuvanveistäjä Airike Taniloo-Bogatkin´n kapellimestari Eduard Tubinista vuonna 2005 tekemä keramiikkaveistos. Sama mies, joka Tarton Teater Vanemuinen edessä heiluttaa tahtipuikkoa!

 

 

 

 

 

Eduard Tubin sävellyksistä kertovia vihkosia.

 

 

********

 

 

Alatskiven linnan alakerrassa on kudonta- sekä keramiikkapajoja ja siellä on myös mielenkiintoinen ”vahakabinetti” tavallisista entisaikojen ihmisistä:

 

 

 

  

Kotiopettaja ja kamreeri

 

 

 

 

Keittiöapulainen ja kokki

 

 

 

 

Kotihengetär

 

 

 

 

Ratsumies

 

 

 

 

 

Puutarhuri

 

 

 

 

Kartanonomistaja ja rouva. Nuo kaksi oikealla eivät ole vahanukkeja!

 

 

 

 

 

Tilanhoitaja, pehtoori

 

 

************

 

 

Alatskiven linnan päärakennus on saatu kuntoon, mutta pihapiirin muiden rakennusten kunnostaminen ei vielä ole päässyt alkamaan.

Alatskivestä enemmän nettiosoitteessa www.alatskivi.ee

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tartossa, osoitteessa J.Tõnissoni 1, sijaitsee Suomen historian kannalta merkittävä rakennus

Maanantai 30.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Tulee aivan liian harvoin käytyä Tartossa, mutta aina kun siellä käyn, pyrin käymään suomalaisille tärkeällä paikalla eli Viron Ylioppilaiden Seuran talon luona.

 

Elokuussa sain käydä paikalla, kun teimme Viroon agrologikunnan kartanomatkan.

 

Viron Ylioppilaiden Seura on viroksi Eesti Üliõpilaste Seltsi.

 

Talo on Suomen historian kannalta tärkeä, sillä siellä Neuvosto-Venäjä ja Suomi solmivat Tarton rauhan 14. päivänä lokakuuta 1920.

 

 

Eesti Üliõpilaste Seltsin talo oli rauhansopimuksen allekirjoitushetkellä uudehko, sillä se on valmistunut vuonna 1901. Talon on suunnitellut G. Hellati.

 

 

 

 

 

Rakennus on tyyliltään kansallisromanttinen ja se edustaa virolaisen rakennustaiteen varhaisinta suuntaa.

 

 

*********

 

Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana Tarton rauhansopimusneuvotteluissa toimi J.K.Paasikivi ja jäseninä Alexander Frey, Väinö Kivilinna, Väinö Tanner, Rudolf Walden, Juho Vennola ja Väinö Voionmaa.

 

 

Neuvosto-Venäjän valtuuskuntaa johti Jan Antonovits Berzin, jonka oikea nimi oli Janis Berzins-Ziemelis ja sen jäseninä olivat Platon Michailovitsh Kershenstewin sekä Nikolai Sergejevitsh Tichmenjewin.

 

 

********

 

Sopimuksen ensimmäinen artikla kuuluu näin:

 

”Rauhansopimuksen voimaan astuttua lakkaa sotatila sopimusvaltioiden välillä ja molemmat valtiot sitoutuvat vastedes ylläpitämään keskinäistä rauhantilaa ja hyvää naapuruutta.”

 

Sopimus piti 19 vuotta, mutta sitten 30. päivänä marraskuuta 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja alkoi Talvisota.

 

 

*********

 

 

 

Talon edessä on tiilipylväs ja siihen on kohokirjaimin painettu seuraava teksti:

 

14.X.1920

 

TÄSSÄ TALOSSA

SOLMITTIIN SUOMEN

JA NEUVOSTO-VENÄJÄN

VÄLINEN RAUHANSOPIMUS

Suomenkielisen tekstin lisäksi sama on toistettu viroksi ja venäjäksi. 

Tiilipylvään päässä on kuvattuna rauhansopimuksen allekirjoituslehti, jolla on molempien sopimusvaltuuskuntien kaikkien jäsenten allekirjoitukset.

 

*********

 

Eesti Üliõpilaste Seltsin talon osoitteesta - J.Tõnissoni 1 – sen verran, että Jaan Tõnisson oli vuonna 1868 syntynyt virolainen liberaalipoliitikko ja kaksinkertainen pääministeri, jota on verrattu Suomen K.J. Stålberg´iin.

 

Oletettavasti Tõnisson teloitettiin heinäkuussa 1941, mutta varmuutta asiasta ei ole.

 

********

 

 

Suosittelen, että Tartossa käydessänne poikkeatte osoitteessa J.Tõnissoni 1, sillä siellä olevalla talolla on suuri merkitys Suomen historiassa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tarton kauppahallissa ja torilla kannattaa poiketa!

Sunnuntai 29.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Tarton kauppahalli ja sen vieressä sijaitseva tori ovat vilkkaita kauppapaikkoja.

 

Molemmat sijaitsevat Emajoen rannalla Tarton keskustassa.

 

Emajoella on pituutta 100 kilometriä ja sen korkeusero on tuolla matkalla ainoastaan 3,6 metriä – joki laskee lännestä Peipsijärveen.

 

 

 

 

Tarton kauppahallin edustalla on ”Pronssisika” -veistos, jonka on veistänyt Mati Karmin.

 

 

 

 

Sian toisella puolella on tärkeää informaatiota, sillä sieltä saa ohjeet sianruhon oikeasta paloittelusta – käytännöllistä, kun perheenemäntä on menossa lihaostoksille kauppahalliin! 

Paloitteluohjeissa näytetään havainnollisesti, että mistä kohdasta on peräisin sisefilee ja mistä puolestaan karbonaad.

 

 

 

 

Olen aina ihaillut HK:n omistaman ja Rakveressä toimivan lihanjalostustehtaan kattomainonnan teemaa: ”Elamusi igaks päevaks!”. Se kai tarkoittaa suurin piirtein, että elämyksiä joka päiväksi.

 

 

Muutamia kuvia kauppahallin vihannes- ja juurestarjonnasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************

 

 

 

 

Emajoki virtaa leppoisasti Tarton halki ja leppoisasti tehtäväänsä suorittivat myös poliisit, jotka hiljalleen ajelivat Emajoella seuraten vilkkaan kauppa- ja tapahtumapäivän sujumista.

 

 

 

 

 

Melkein kauppahallin vieressä sijaitsee Turuhall eli torihallit, joiden myyntipöydilla on runsas tarjonta.

 

 

Yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa ja siksi muutamia kuvia toritarjonnasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

 

Pyrin ulkomaanmatkoillani aina hakeutumaan toreille ja muille sellaisille paikoille, joissa tavalliset ihmiset liikkuvat.

Kauppahalli ja torihallit ovat Emajoen rannalla paikkoja, joihin Tartossa kannattaa tutustua!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Tartto - kaupunki, jossa tulee liian harvoin käytyä

Lauantai 28.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Elokuisella agrologien Viroon suuntautuneella kartanomatkallamme viivähdimme muutaman tunnin ajan Tartossa.

 

Tartto on kaupunki, jossa tulee vierailtua liian harvoin ja sen vuoksi se on jäänyt minulle sekä monelle muulle hieman vieraaksi.

 

Kartanomatkamme opas oli kotoisin Tartosta ja hänen johdollaan teimmekin pitkähkön kaupunkikierroksen, jonka aikana saimme tiiviin tietopaketin Tartosta.

 

 

 

 

Tartolle luo vahvan leiman Tarton Yliopisto. Sen perustamisasiakirjan allekirjoitti Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf jo vuonna 1632.

 

Tartossa on eri puolilla kaupunkia lukuisia yliopistolle kuuluvia rakennuksia.

 

 

 

 

Tartossa sijaitsee Viron Tasavallan korkein oikeus. Se sijaitsi Tartossa jo vuosina 1920 – 1935 ja sitten taas Viron uudelleen itsenäistyttyä vuodesta 1995 alkaen.

 

 

 

 

 

Tartto on Tampereen ystävyyskaupunki ja onkin mielenkiintoista, että Tartossa on ”Tampere Maja” (viittapylväässä ylhäältä seitsemäs oikealle osoittava viitta).

 

 

 

 

Tampere Maja sijaitsee ulkoapäin vaatimattoman näköisessä puutalossa (osoite Jaani 4). 

Tampere Maja on Tampereen ja Tarton kaupunkien kulttuuri- ja yhteistyökeskus. Siellä on myös pieni majatalo, jossa on yhteensä kuusi vierashuonetta.

 

 

 

 

Osoitteessa Ülikooli 21 on Faehlmanin talo, jossa Kalevalan luoja Elia Lönnrot asui kesäkuusta joulukuuhun 1844, kun hän oli vieraana ystävänsä, lääkärin ja kirjailija Friedrich Robert Faehlmanin luona.

Elias Lönnrot-seura kiinnitti muistolaatan talon seinään 1994.

 

 

 

 

Tarton keskustassa sijaitsee Teater Vanemuine.

Teatterin edessä ulkona on jakkaroita, joilla istuen voi kuunnella pyöreistä kaiuttimista kuuluvaa mukaansatempaavaa musiikkia.

 

 

 

 

Voidaan kuvitella, että kaiuttimista kuuluvaa musiikkia johtaa Eduard Tubin, joka toimi Vanemuinen konserttimestarina ja kapellimestarina vuodesta 1930 vuoteen 1944.

Vuonna 1944 Tubin muutti sotaa pakoon Ruotsiin, jossa hän kuoli vuonna 1982.

 

 

 

Toinen henkilöä kuvaava patsas Teater Vanemuinen ulkopuolella esittää teatterinjohtaja ja ohjaaja Karl Mennig´ä. 

Karl Menning oli teatterinjohtaja, lavastaja, teatterikriitikko ja diplomaatti, joka toimi Vanemuinen teatterijohtajana 1906 – 1914.

 

 

Kävimme ruokailemassa Teatterikahvilassa ja takaisin tullessani ihmettelin, että onko Karl Menning-patsas sillä aikaa muuttanut paikkaa. 

Olin osittain oikeassa, sillä Menning´ä kuvaavaa patsasta voi pyöritellä jalustallaan ja ruokailumme jälkeen Menning katsoi tyystin toiseen suuntaan kuin mennessämme ruokailemaan!

 

 

Paljon jäi kertomatta Tartosta, mutta ehkä joskus toiste!

 

 

-Esko Erkkilä-

Alihankintamessut olivat suurmenestys, mutta yksi näytteilleasettaja puuttui - Tampereen kaupunki

Perjantai 27.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Taivalsin eilen kolmisen kilometriä kotoa Pirkka-hallille eli hienommin sanottuna Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen sekä tutustuin Alihankinta 2013 –tapahtumaan.

 

 

 

Messutapahtuma oli menestys, sillä niihin tutustui 16.669 päättäjää ja asiantuntijaa.

 

Kaikki näyttelyhallit ja laajat paikoitusalueet olivat täynnä.

 

 

Katselin messuantia sillä silmällä, että mitkä kunnat, kaupungit ja Suomen eri alueet sekä maakunnat panostavat yrityshankintaan ja ovat läsnä.

 

Tiedän Tampereen kaupungin ylimielisen suhtautumisen yrityshankintaan ja minulle ei ollutkaan suuri yllätys, että Tampereen kaupunki loisti poissaolollaan.

 

Tiedän, että Tampereen päättäjät perustelevat poissaoloaan Tredea Oy osallistumisella, mutta se on heikko selitys. 

Keskustelin hetken Tredean edustajien kanssa ja kiitin heitä aktiivisuudesta, mutta totesin, että eipä heidän eväänsä riitä yritysten hankkimiseksi Tampereelle. Tarjosivat jotain englanninkielistä broshyyriä, jolla ei ole mitään tekemistä yrityshankinnan kanssa!

Kaiken lisäksi Tredea oli hankkinut näyttelyosastonsa paikaksi meluisan eteishallin, jossa oli mahdoton keskittyä asiakkaiden kanssa keskusteluun.

 

Luokatonta menettelyä Tampereen kaupungilta!

 

 

************

 

 

 

Tunsin jopa pienoista ylpeyttä, että mökkikuntani Ylöjärven kaupunki oli messuilla vahvasti mukana Ylöjärven Yrityspalvelut Oy:n kautta.

Ylöjärvi on samalla tavalla Tredea Oy:n omistajataho kuin Tamperekin, mutta siitä huolimatta Ylöjärvi oli vahvasti mukana messuilla omalla yrityshankintaorganisaatiollaan.

 

Se niistä hyvistä Tampereen menettelytavoista, joita Tampereen johtavat virkahenkilöt ja myös päättäjät käyttävät, kun perustelevat kehyskuntien liittymistä Tampereeseen!

 

Katin kontit!

 

 

Tässä kuvia muutamista kuntien, kaupunkien ja seutukuntien osastoista, jotka olivat innokkaasti mukana Alihankinta 2013 –tapahtumassa ja pyrkivät löytämään yrityksiä, joilla olisi kiinnostusta asettua juuri heidän edustamalleen alueelle:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Toivon, että nähty kuvakavalkaadi herättää Tampereen päättäjät!

*********

 

Saa nähdä, että olenko pahasti pielessä, kun ennustan, että seuraavien Alihankinta-messujen aikana Tampereella vihdoin on elinkeinoasiamies.

 

Aikaa on vähän, sillä seuraavat Alihankinta-messut ovat jo 16. – 18.9.2014!

Toivon todella, että järki voittaa Tampereellakin ja kaupunkiin valitaan työnsä osaava elinkeinoasiamies!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko maalla asumisessa jotain hävettävää - pitääkö sitä peitellä ja selitellä?

Torstai 26.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Kansalaisfoorumi järjesti 18.9.2013 Kirjastotalo Metsossa Tampereella luento- ja keskustelutilaisuuden, jonka kattoteemana oli maaseuturakentaminen.

 

Kutsussa mainittuina alaotsikoina olivat

 

• Miten ja minne saa rakentaa?
• Miten ja missä halutaan asua?

 

Tilaisuus oli onnistunut ja innostava. Siitä olisi aineksia useammallekin jutulle, mutta kerron tässä vain yhdestä aihepiiristä.

 

 

 

 

Kokenut kunnallismies Simo Arra käynnisti tilaisuuden loppuvaiheessa kysymyksellään mielenkiintoisen keskustelun otsikkoteemasta.

 

 

Arra kysyi, että ohjaavatko virkamiehet tai muut tahot asumaan kaupunkiin?

 

Simo Arra taustoitti kysymystään sillä, että maaseudulla asuville on saatu huono omatunto maalla asumisesta. Myös selittelyntarvetta on Arran mukaan ihmisillä, jotka asuvat maalla.

 

Tilaisuudessa yleisöä oli viitisenkymmentä ja kättennostolla todettiin, että yleisöstä vain 1/5 asui kaupungissa ja 4/5 asui maalla.

 

Kuulun kaupungissa asuviin, mutta ”sydämeni” on maalla.

 

********

 

Olen valitettavasti havainnut saman kuin Simo Arra.

 

Poliitikot, virkamiehet, ympäristöministeriö ja valitettavasti myös media ovat luoneet harhakuvan, että maalla asuminen olisi jotenkin rikollista puuhaa.

 

Kaikki noita yllä nimeämiäni tahoja yhdistää enemmän ja vähemmän se, että ne ovat vihreisiin päin kallellaan.

 

Vihreät luovat kuvaa, että ainoastaan tiivistäminen on hyväksyttävää ja kaunista.

 

Tiivistämisestä intoilevat unohtavat asukasmielipiteen ja se on selkeästi tämä:

 

"kaupungeista kylille, tiivistämisestä eheyteen"

 

 

Erääksi tiivistymisen ihannoimisen syyksi todettiin, että arkkitehtikoulutus on äärettömän kaupunkikeskeistä. Arkkitehtien päähän iskostetaan jo koulutuksen aikana, että tiivis kaupunkiasuminen on ainoa elämisen muoto. Valitettavaa, mutta ilmeisen totta.

 

Julkisuuteen on luotu tavallaan moraalinen velvoite, että kaiken kansan pitäisi asua betonibunkkereissa toinen toisensa päällä kaupungeissa tai ainakin radanvarsilla.

 

Shoppailu kauppakeskuksissa ja oluen sekä siiderin nautiskelu kadut valloittavissa terasseilla olisi sitä oikeaa elämää. Sanoudun jyrkästi eroon tästä elämäntavasta.

 

Kulunut kesä on ollut kohdaltani hieno kokemus. Olen eläkkeelle jäämiseni jälkeen vasta nyt saanut nauttia maaseudun hienoudesta mökillämme.

 

Asumme omakotitalossa, mutta alle tuhannen neliömetrin suuruisella tontilla en saa riittävästi multaa kynsieni alle – siihen tarvitaan enemmän pinta-alaa. Mökillä sitä on sopivasti.

 

Olen asunut kerrostalossa, rivitalossa ja nyt omakotitalossa kaupungissa.

 

Tiedän kokemuksesta, että betonijättiläisen neljännessä kerroksessa asuvana hiirulaisena elämällä ei ole laiselleni ihmiselle tarjolla kunnollista elämää.

 

Tutkimusten mukaan useimmat ihmiset tuntevat samoin.

 

Miksi meitä kuitenkin holhotaan tiivistysrakentamisen ihailijoiksi ja luodaan selittelyntarvetta sille, että joku asuu maalla?

 

Kysyn vaan, että kenen asialla ovat ne tahot, jotka ihannoivat tiivistysrakentamista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Lehdistön ongelmille on useita syitä - varmaa on vain, että ne tulevat pahenemaan!

Keskiviikko 25.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen viime aikoina saanut osallistua muutamaan tilaisuuteen, joissa on joko suoraan tai välillisesti käsitelty lehdistön ongelmia.

 

Omaan itsekin jonkun verran kokemusta asiasta, joten on paikallaan hieman pohdiskella syntyjä syviä.

 

Rajaan tässä jutussani käsitteen ”Lehdistö” käsittämään printtilehdistöä.

 

Lehdistön tulot jakaantuvat jokseenkin tasan tilausmaksuista saataviin tuloihin ja mainosmyynnin tuomiin tuloihin.

 

Kerrotaan, että tilausmäärät ovat lyhyen ajan kuluessa tippuneet 5 % ja ilmoitusmyynti on alentunut samana aikana peräti 17 %.

 

On selvää, että näin suuret pudotukset rahavirrassa laittavat vahvankin yrityksen tiukoille.

 

Lehtitaloissa, kuten muissakin yrityksissä, on siirrytty kvartaalitalouteen ja se merkitsee, että vuoden mittainen tarkastelujakso on auttamattomasti liian pitkä.

 

Lehdistö itse pitää tilattaviin lehtiin kohdistuvaa arvonlisäveroa haittaverona ja ehkä suurimpana syynä lehdistön ongelmiin.

 

Tilattavien lehtien arvonlisäverokannat ovat kohonneet huikeaan tahtiin.

 

Lehdillä oli arvonlisäverossa nolla-kanta 31.12.2011 saakka, mutta 1.1.2012 verokanta kohosi 9 prosenttiin ja tämän vuoden alussa 10 prosenttiin.

 

Lehdistön arvonlisäverolla on haitallisia heijastusvaikutuksia ainakin paperiteollisuuteen, kirjapainotoimintaan, mainontaan sekä jakeluun.

 

Lehdistön arvonlisäveron määrääminen on eräs Kataisen-Urpilaisen ”lahjoista” suomalaiselle elämänmenolle.

 

 

*********

 

 

Suomessa päivittäistavarakaupan lehtimainonta on käsittämättömän suurta. Monissa maissa päivittäistavarakaupan mainoksia saa turhaan etsiä lehdistä.

 

Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, kun ennustaa päivittäistavarakaupan mainonnan vähentyvän jatkossa.

 

Oletan, että eräs syy päivittäistavarakaupan lehtimainonnan hiipumiseen ovat private label –tuotteet. Merkittömien tuotteiden määrän kasvaminen supistaa mainonnan volyymiä tulevaisuudessa.

 

Voi perustellusti todeta, että päivittäistavarakaupan lehtimainonta on ennen perustunut jokseenkin kokonaan teollisuuden ja tavarantoimittajien mainosrahan ja vastaavien menettelyjen härskiin hyväksikäyttämiseen. Nyt tämä mainosten rahoitusmuoto on hiipunut, sillä private label-tuotteiden valmistaja ei maksa kaupalle ”pirunkyytirahaa” eli erillisiä mainosrahoja. 

 

Kauppa on ainakin periaatteessa joutunut luopumaan myös  ns. kynnysrahojen vaatimisesta. Osa kaupan teollisuudelta ennen vaatimista kynnysrahoista käytettiin kaupan ”maksamaan” mainontaan.

 

 

Lehdistölle määrätyn arvonlisäveron ja päivittäistavarakaupan mainontavolyymin alenemisen ohella keskeinen syy printtilehdistön vaikeuksiin on sähköisen informaation yhä kasvava osuus.

 

Näyttää siltä, että lehdistöltä on pallo täysin kateissa suhtautumisessa sähköiseen mediaan.

 

”Ollako vai eikö olla, siinä pulma”; lehdistöllä on tässä asiassa sama ongelma kuin Shakespearen Hamletilla!

 

Kuten jutun otsikossa jo totean, ainoa varma asia lehdistön ongelmille on se, että ne eivät poistu!

On täysin perusteltua odottaa, että ongelmat tulevat kasvamaan kiihtyvällä vauhdilla.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kunnallinen monopoli on pahempi kuin yksityinen?

Tiistai 24.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti julkaisi 8.9.2013 Lukijalta-palstallaan mielipidekirjoitukseni, jossa kritisoin Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Nekalan jäteaseman aukioloaikoja, sillä jäteasema avaa porttinsa asiakkaille vasta klo 10.00.

 

Julkaisin Aamulehden julkaiseman mielipidekirjoitukseni näillä palstoilla 9.9.2013.

 

Kirjoitukseni ei soveltunut Pirkanmaan alueen kuluttajajätehuollosta vastaavalle kunnalliselle monopoliyhtiölle, sillä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n logistikkapäällikkö Timo Varsala oli saanut tehtäväkseen vastata kirjoitukseeni.

 

 

 

 

Aamulehti julkaisi Varsalan kirjoituksen 17.9.2013 eli yhdeksän päivää omaa kirjoitustani myöhemmin.

 

Kirjoituksessaan Varsala luonnehtii, että Tarastenjärven sekä Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukset ovat ”jätehuollon hypermarketteja” ja Nekala niiden rinnalla vain ”lähikorttelin kivijalkakauppa”.

 

Varsalan vertaus ontuu pahasti, sillä ainakin meidän lähikorttelin kivijalkakauppa avaa ovensa aamuisin klo 7.00 ja sulkee ne vasta klo 23.00!

 

Toimitin vastineen vastineeni Aamulehdelle 20.9.2013.

 

Saattaa olla, että Aamulehti katsoo depatin päättyneeksi ja ei kirjoitustani enää julkaise, mutta julkaisen sen tässä.

 

Vastineen vastineeni otsikko oli tämän jutun otsikko ja varsinainen juttu kuuluu näin:

 

************

 

Juhlapuheissa tavataan sanoa, että yksityinen ja kunnallinen monopoli ovat molemmat yhtä pahoja asukkaille.

 

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta Nekalan jäteaseman aukioloajoissa osoittaa, että kunnallinen monopoli voi olla pahempi kuin yksityinen monopoli.

 

On varmaa, että yksityinen monopoliyritys muuttaisi aukioloaikansa alkamista lähemmäs aamuvarhaista, jos asiakkaat sitä toivoisivat.

 

Kunnallinen monopoliyritys sen sijaan taistelee tutkainta vastaan ja haluaa avata porttinsa asiakaspalvelulle vasta hieman ennen puolta päivää.

 

Käsittämätöntä!

 

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

 

************

 

-Esko Erkkilä-

Tampereella vesi- ja jätevesihuoltoon liittyvistä asioista ei päätä kaupunginvaltuusto, vaan Tampereen Vesi Liikelaitos

Maanantai 23.9.2013 - -Esko Erkkilä-

On yleinen menettely, että kunnanvaltuustot tai kaupunginvaltuustot toimivat kunnissa ja kaupungeissa ylimpänä päättävänä elimenä.

 

Näin Tampereellakin pääsääntöisesti, mutta vesi- ja jätevesihuoltoon liittyvissä kysymyksissä päättäjänä toimii Tampereen Vesi Liikelaitos.

 

Asiantila tuli täysin selväksi, kun kaupunginvaltuutettu Lasse ”Oka” Oksanen esitti kaupunginvaltuuston kyselytunnilla 16.9.2013 klo 16.00 kysymyksen Kämmenniemen jätevesien johtamisesta kaupungin verkkoon.

 

Valtuutettu Oksanen taustoitti kysymystään näin:

 

Tampereen kaupunginvaltuusto on linjannut vuonna 2008, siis viisi vuotta sitten, että Kämmenniemen jätevedet johdetaan kaupungin verkkoon vuoden 2013 loppuun mennessä.  Varmentaakseen kaupunginvaltuuston tahdon toteutumisen, kirjattiin vuoden 2013 budjettiin teksti ”Kämmenniemi liitetään keskitettyyn vesihuoltoverkostoon rakentamalla yhdyslinja Sorilan ja Kämmenniemen välille”.

 

Oksanen jatkoi todeten nykytilanteesta;

 

Vesihuollon rakentamistoimenpiteet kuluvana vuonna ovat täydellisessä ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa. Asia oli tarkoitus tuoda kaupunginhallituksen käsittelyyn kevään 2013 aikana, mutta toistaiseksi näin ei ole tapahtunut.

 

Lasse Oksanen päätti lyhyen ja selkeän kysymyksensä;

 

 

Tiedustelemme, millaisiin toimiin ja millä aikataululla Tampereen kaupunki ryhtyykaupunginvaltuuston päätöksen toteuttamiseksi? Lisäksi on tärkeätä selvittää, mikä taho tai kuka kantaa vastuun päätöksen vastaisista toimista?

 

Hämmästys oli suuri, kun pormestari Anna-Kaisa Ikonen vastauksessaan toisteli konsernijohtaja Juha Yli-Rajalan ja erityisesti Tampereen Vesi Liikelaitoksen toimitusjohtaja Pekka Pesosen sepustuksia, että kuinka mahdottomia päätöksiä kaupunginvaltuutetut ovat tehneetkään.

 

Jos yhtäänkään osaa tulkita vastauksia, niin Kämmenniemen asukkaat saavat heittää vuosikausiksi toiveensa Kankkulan kaivoon siitä, että Tampereen kaupunki laittaisi alueen jätevesiasiat kuntoon.

 

Laiha lohtu kämmenniemeläisten kannalta on pormestarin omaan vastaukseensa kirjoittama lause, joka kuuluu näin:

 

”Kämmenniemen jätevesien johtamista koskeva asia ja siitä tehdyt ristiriitaiset päätökset on käsiteltävä uudelleen vuoden 2014 talousarviovalmistelun yhteydessä.”

 

 

On surulla todettava, että tämä vesittyy jo kuitenkin pormestarin vastauksen seuraavassa lauseessa:

 

 

”Tällöin on otettava huomioon Tampereen Veden investointisuunnitelmat ja aikataulut runkoverkon vahvistamiseksi sekä taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa valtuuston talousarviokokouksessa tekemä tekstilisäys.”

 

 

Myönnän, että en ole asiantuntija Kämmenniemen vesihuoltoasioissa, mutta sen ymmärrän, että Tampereen Vesi Liikelaitos nyt kävelee reippaasti yli Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksien.

 

Tapaus on varoittava esimerkki jälleen kerran myös siitä, että kuntaliitosten mahdollisesti syntyessä kantakaupungin päättäjät vähät välittävät syrjemmällä elävien elinolosuhteiden kehittämisestä.

 

Lausun parhaat kiitokset Tampereen Sitoutumattomat ry:n kaupunginvaltuutettu Lasse Oksaselle asioita paljastaneen kysymyksen esittämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko Tampereen kaupungilla varaa jarruttaa investointeja?

Sunnuntai 22.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Hanhilahti otti valtuustokyselyssään 16.9.2013 klo 16.00 esille hätkähdyttävän seikan, kun hän totesi yksityisten investointihankkeiden seisomisen syyksi sen, että kaupungin koetaan jarruttavan niitä!

 

Pelkkä epäilykin, että kaupunki toimii jarrumiehenä tuntuu pahalta.

 

Kaupunginvaltuutettu Timo Hanhilahden valtuustokyselyn otsikko oli tämä:

 

”Valtuustokysely koskien yksityisin varoin tapahtuvien investointien vauhdittamista” 

                  

Hanhilahti taustoitti valtuustokyselyssään Tampereen taloustilannetta totuudenmukaisesti, kun hän totesi näin:

 

Tampereen kaupungin talous on poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa. Meneillään oleva heikko suhdannevaihe saattaa rasittaa koko kansantaloutta vuosien ajan. Samanaikaisesti työttömyys on lisääntynyt radikaalisti. Pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuva kokonaislasku Tampereen kaupungille on vuositasolla kymmeniä miljoonia euroja.

 

Timo Hanhilahti jatkoi kysymystään näin:

 

Samanaikaisesti kun talouden ja työllisyyden tilanne heikkenee, on yksityisellä sektorilla lukuisia toimijoita, jotka haluaisivat investoida ja työllistää. Esteitä hankkeiden seisomiseen on useita, mutta yksi keskeisimpiä on se, että kaupungin koetaan jarruttavan hankkeiden käynnistämistä.

 

Tämän jälkeen Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Hanhilahti yksilöi eräitä kohteita, joiden investoinnit makaavat jossakin.

 

Valtuustokysymyksensä lopuksi Hanhilahti esitti suoran kysymyksen:

 

 

Tiedustelen, millaisiin toimiin Tampereen kaupunki on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä yksityisin varoin tapahtuvien investointien vauhdittamiseksi?

 

Kaupunginvaltuuston kyselytunnin pöytäkirjojen mukaan pormestari Anna-Kaisa Ikonen vastasi Hanhilahden valtuustokyselyn lopuksi näin:

 

                     

 

…voidaan todeta, että Tampereen kaupunki tekee Tredean kanssa jatkuvasti töitä investointien houkuttelemiseksi Tampereen seudulle. Tätä tehdään niin omien kontaktien kautta kuin Invest in Finlandin kanssa yhteistyössä. Tampereen kaupunki tekee pääasiassa kiinteistöinvestointien houkuttelua ja Tredea tekee ICT-, koneenrakennus- ja muiden toimialojen investointien houkuttelua yhdessä Hermian ja FinnMedin kanssa.

Huomaa, että pormestarin vastauspuheenvuoron kirjoittaja elelee kaukana bisnesmaailmasta, sillä "houkuttelusta" puhuminen - ja vielä kahteen kertaan - osoittaa alkeellisimmankin bisnestajun puutetta! 

 

Pormestarin vastauksen loppuosa selittää, että Tampere ei todellakaan panosta investointien hankkimiseen, sillä eiväthän ulkopuoliset yritykset ja erilaiset bisnestahot (Tredea, Hermia, FinnMedi) todellisuudessa pysty panostamaan yritysten hankintaan Tampereelle – niille on tärkeintä saada kirjoittaa mahdollisimman suuria laskuja ”työstään”.

 

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajan tekemä valtuustokysely ja pormestarin siihen antama vastaus paljastavat mielestäni karulla tavalla sen saamattomuuden, joka Tampereella edelleen vallitsee yrityshankinnassa.

 

Tampereelle on saatava aktiivinen ja tehtäväänsä sitoutunut yritysasiamies, joka täydellä tarmolla paneutuu yritysten uushankintaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Otepään Maarja luteri kirik on merkittävä paikka Viron historiassa

Perjantai 20.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Eräs kohteemme elokuisella Viron kartanokierroksellamme oli Otepään luterilainen kirkko.

 

 

 

 

Kirkon virallinen nimi Pyhän Marian kirkko eli viroksi ”Maarja luteri kirik”.

 

 

Kirkko on Viron historian kannalta merkittävä sen vuoksi, että siellä on Viron sini-musta-valkoinen lippu vihitty kesäkuun 4. päivänä 1884.

 

Tuolloin lippu oli Viron Ylioppilaiden Seuran lippu, mutta siitä tuli Viron virallinen valtiolippu 21.10.1918.

 

Pitkän Hermannin tornin lippusalkoon Tallinnan Toompeanmäellä lippu vedettiin ensimmäisen kerran 12.12.1918.

 

Ennen Otepäässä tapahtunutta vihkimistään lippu oli ollut ylioppilaiden (Eesti Üliopilaste Selts) salainen lippu jo vuodesta 1881 alkaen.

 

Muutama kuva kirkon sisätiloista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

Otepään Marian kirkkoon liittyy eräs urheilumaailmaa hieman koskettava juttu, sillä virolainen hiihtäjäsuuruus Kristiina Smigun rakensi talon Otepäähän siten, että hänen ikkunoistaan oli esteetön näkymä laakson yli kohti Pyhän Marian kirkkoa.

 

 

 

 

Tässä Kristiina Smigun ´in omistama talo kadun puolelta.

Kirkko sijaitsee talon takana ja sinne oli rakennusaikana esteetön näköala.

 

 

 

 

 

Hiihtäjäsuuruus ei kuitenkaan osannut varmistaa näköalaansa ja Kristiinan talon eteen rakennettiin ökytalo ja sen rakentaminen merkitsi, että Kristiinan talosta ei enää ole näköyhteyttä Otepään kauniiseen kirkkoon!

Tässä ökytalo kirkon luota kuvattuna ja Kristiina Smigun´n talo jää näkymättömiin tämän taakse.

Tuo tiilikatto ökytalon takana taitaa olla Kristiina Smigun´n talon kattoa.

 

Korostan, että mitään laitonta ei ole tapahtunut, mutta Kristiinalta meni hieno näköala.

 

Vastaaviin tapauksiin saadaan varmaan Tampereellakin taas tottua, jos Rantaväylän tunneli rakennetaan.

 

 

Smigun´n talonrakennusjuttu oli oppaamme meille kertomaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Pikajärven kartano eli Cantervillan linna on helmi Viron kartanoiden joukossa

Torstai 19.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Kerroin aikaisemmassa jutussani, että vietimme yhden yön agrologien Viron kartanomatkalla Cantervillan linnassa kreivittären sviitissä.

 

Linna sijaitsee Polvan maakunnassa Valgjärven kunnassa. Se sijaitsee 7 kilometrin etäisyydellä Otepäästä ja Tarttoon sieltä on matkaa 43 kilometriä.

 

 

 

 

Tien varrella olevassa viitoituksessa paikasta käytetään sen molempia nimiä; Pikajärven kartano (Pikajärve mõis) ja Cantervillan linna (Cantervilla loss).

 

Pikajärven kartano on paikan alkuperäinen nimi ja Cantervillan linna puolestaan eräänlainen markkinointinimi.

 

Käytän tässä jutussani paikasta molempia nimiä, mutta ”Cantervillan linna” kuvaa paikkaa mielestäni paremmin.

 

 

 

 

Cantervillan linnan portilla on urosleijona…

 

 

 

 

 

…ja naarasleijona tervehtimässä tulijaa.

 

************* 

 

Kartanon historia juontuu ainakin 1700-luvulle, sillä vuonna 1749 Pikajärven kartano erotettiin idempänä sijaitsevasta Valgjärven kartanosta.

 

Aluksi kartano kuului Schreiterfeld-suvulle, mutta sittemmin sillä oli useita omistajia.

 

Vuonna 1873 kartano siirtyi von Muellerien omistukseen ja heiltä kartano sitten takavarikoitiin vuoden 1919 tapahtumissa.

 

 

 

 

Nykyisin kartanon omistavat Relvo ja Saima Värton. Tämä on kuva kuvasta, jossa Saima ja Relvo Värton poseeraavat linnan edessä.

  

Relvo on varmaan varakas mies, mutta kyllä hän aamulla oli päivystämässä linnahotellin vastaanotossa, kun olin lähdössä aamukävelylle linnan ympäristöön.

 

 

 

 

 

Linnahotellin aulassa on Värton´in vaakuna oikein tupla-veellä komistettuna.

 

 

 

 

 

Relvo Värton on ilmeisen isänmaallinen yrittäjä, sillä hän kävi illalla tervehtimässä seuruettamme ja piti meille jyrisevän puheen – harmi, että vironkielinen puhe avautui meille sanoiltaan puutteellisesti, mutta isäntämme puheen poljento kertoi paljon.

 

 

***********

 

 

 

 

Linnahotellissa vieraiden vastaanottotiski on tavallisesta hotellirespasta poikkeava ja edukseen!

 

 

Cantervillan linnassa oli runsas aamiaispöytä ja siitä uskalsi ottaa – näin ei ollut edellisessä yöpymiskohteessamme Taageperan kartanossa.

 

 

Tässä joitain kuvia Cantervillan linnan ravintola- ja muista tiloista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

Voin suositella Cantervillan linnaa erääksi kohteeksi, kun käytte Virossa!

Näyttää siltä, että Cantervillan linnan ympäristössä nähdystä täytyy kertoa joskus toiste!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Keskusta katsoo eteenpäin!

Tiistai 17.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto äänesti eilen paljon puhutusta Rantaväylän tunnelista eli siitä, että aloitetaanko rakennustyöt vai hylätäänkö koko hanke.

Rakennustöiden aloittaminen voitti  lähes viisi tuntia kestäneen keskustelun jälkeen äänin 36 - 31.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry ja Keskustan Tampereen valtuustoryhmä toimittivat äänestystuloksen jälkeen medialle tiedotteen, jossa korostimme, että olemme valmiit kaikkien kanssa yhteistyöhön äänestystuloksen jälkeenkin.

Tiedotteemme kuului näin:

*********

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti, että Rantaväylän tunnelin rakennustyöt aloitetaan.

 

Tampereen keskustalaisissa oli tunnelin puolustajia ja sen vastustajia.

 

Tunnelikysymyksestä huolimatta Tampereen keskustalaisten keskinäinen yhteistoiminta on ollut koko ajan saumatonta ja on sitä jatkossakin. Yksituumaisuudelle on antanut vauhtia se myötätuuli, jota Keskustan toimintaa kohtaan tunnetaan valtakunnallisesti.

 

Tampereen Keskusta toivoo, että vastakkainasettelut puolueiden välillä ja puolueiden sisällä nyt unohdetaan ja aletaan tehdä yhdessä töitä Tampereen hyväksi.

 

Kaupungin taloustilanteen korjaaminen on monien muiden haasteiden ohella keskeinen tavoite, jonka kuntoon laittaminen on tärkeää.

 

Keskusta haluaa olla avoin eri suuntiin ja pyrkii kaikin tavoin siihen, että Tampereella saataisiin yhteisten asioiden hoitamiseen uusi alku.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry

Esko Erkkilä

puheenjohtaja           

 Keskustan Tampereen valtuustoryhmä

 

Timo Hanhilahti

puheenjohtaja

 

 

Lisätiedot:

 

Esko Erkkilä, 050 556 4878

Timo Hanhilahti, 040 800 4906

Viljakkalassa osataan arvostaa lähellä tuotettuja tuotteita ja oman kulmakunnan yrityksiä

Perjantai 13.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntamme osallistui lauantaina syyskuun 7. päivänä Viljakkalan Seurojentalolla järjestetyille Läheltä Sinulle –markkinoille. Myyntituotteemme olivat Viljakkalan Majajärvellä kasvattamamme juurekset ja marjat.

 

Vaimoni hoiti tuotteet myyntikuntoon sekä myös myynnin ja minun kontolleni jäi ainoastaan tuotteidemme logistiikasta huolehtiminen.

 

 

 

Tältä näytti myyntipöytämme ennen asiakkaiden saapumista. 

Myyntipöydän kuvaaminen ennen asiakkaiden saapumista oli oikea ratkaisu, sillä ovien avauduttua väentungos oli melkoinen. 

Ajoissa tapahtunut kuvaaminen oli siinäkin mielessä oikein, sillä ensimmäiset tarjolla olleet tuotteet – valkosipulit – loppuivat puolen tunnin ostoryntäyksen jälkeen.

 

 

 

 

Myyntipöydällämme oli tarjolla punajuuria, palsternakkoja, raitapunajuuria, porkkanoita, valkosipuleita, keltaista vahapapua, vihreitä papuja, tavallista sipulia sekä punasipulia. Näiden lisäksi oli tarjolla tyrnejä. 

Näytteeksi ja erikoisuutena tarjosimme ilmaiseksi härkäpapuja sekä mangoldia.

 

 

 

 

Kauppa kävi niin hyvin, että paluulogistiikalla oli huolehdittava ainoastaan muutamasta sipulinipusta takaisin ”mökkimaailmaan”.

 

 

 

 

 

Myyntipöytäämme vastapäätä oli Viljakkalan Marttojen myyntipöytä ja uskon, että he vetivät markkinoiden parhaimman myynnin.

 

 

 

 

 

Toisena kasvituotemyyjänä markkinoilla oli Meiserin puutarha, joka keskittyi purkeissa kasvavien chilien myyntiin.

Meiserit tarjosivat chiliä pieninä maistiaissiivuina ja ytyä niissä tuntui olevan.

Chilit sopivat oikein hyvin myös koristekasveiksi.

 

 

 

Yrittäjät Harri ja Susanna Meiseri olivat tyytyväisiä tuotteidensa menekkiin.

 

 

*********

 

Seuraavassa pieni kuvakimara muista sisätiloissa toimineista myyntipisteistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********

 

 

 

 

Veikko Hietamäki (vasemmalla) esitteli kalastusasioita ja Seppo Hyypöläinen (oikealla) puolestaan hankki uusia jäseniä Suomen suurimman eläkeläisjärjestön eli Eläkeliiton toimintaan.

 

 

 

 

 

Tampereen Seudun Työväenopisto – joka vastaa kansalaisopistotoiminnasta Viljakkalassa – oli myös mukana matkassa kahden henkilön voimin.

 

 

********

 

 

 

 

Tilaisuuden järjestäjät, myyjät ja eritoten ostajat olivat tyytyväisiä markkinapäivän antiin.

 

 

Kiitokset järjestäjille hienon tilaisuuden järjestämisestä – ensi syksynä uudestaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nekalan jäteaseman aukioloa syytä muuttaa

Maanantai 9.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Nekalan jäteaseman aukioloa syytä muuttaa

 

Nykyisin portilla on aamuisin autojono odottamassa avautumista.

 

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Tarastenjärven ja Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukset palvelevat asiakkaita arkipäivisin klo 06.30 alkaen. Sen lisäksi Koukkujärven jätteenkäsittelykeskus on avoinna lauantaisin klo 08.30 alkaen.

 

Tuntuu kummalliselta, että  Nekalan jäteaseman työntekijät saapuvat työpaikalleen maanantaisin ja tiistaisin vasta klo 10 - keskiviikosta perjantaihin sentään jo yhdeksältä.

 

Nekalan jäteaseman palvelut ovat tärkeitä esim. keittiö-, sauna- tai jotain muuta remonttia tekeville tamperelaisille.

 

Jäteasemalle haluttaisiin viedä jo aamuvarhaisella remonttitöissä syntynyttä, monesti hyvinkin hyödynnettävissä olevaa materiaalia. Se on kuitenkin mahdollista vasta, kun työpäivä on jo hyvässä vauhdissa!

 

Nekalan jäteaseman heikko palvelukyky näkyy aamuisin, kun pitkät autojonot peräkärryillään odottavat jäteaseman avautumista.

 

Hankala tilanne saattaa olla joillekin remonttijätettä tuoville kimmoke, että jätekuorma puretaankin metsäautoteiden varrelle maanomistajien vaivoiksi.

 

Esitän, että Nekalan jäteaseman aamu-aukioloaika yhtenäistetään Tarastenjärven ja Koukkujärven jätteenkäsittelykeskusten kanssa!

 

 

Esko Erkkilä

Tampere

*********

Laadin tämän kirjoituksen torstaina 5.9.2013 ja toimitin sen samana päivänä Aamulehdelle, jotta hyväksyttäisiinkö se julkaistavaksi ”Lukijalta” –palstalla.

 

 

 

 

Kirjoitukseni täytti julkaisukriteerit, sillä se julkaistiin hieman kieliopillisesti fiksattuna jo sunnuntaina 8.9.2013 ilmestyneessä lehdessä.

Yllä esittämäni versio on Aamulehden toimituksen kieliopillisesti fiksaama kirjoitus.

Kirjoitus julkaistiin siis jo kolmantena päivänä sen lähettämisestä!

 

 

 

Liitin mukaan myös tämän valokuvan, mutta sitä ei lehdessä julkaistu – toimittajat ilmeisesti vakuuttuivat kuvan kertomasta niin, että juttuni läpäisi julkaisukynnyksen.

Nyt odotan, että Aamulehdessä julkaistu kirjoitukseni tehoaisi ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy muuttaisi Nekalan jäteaseman aukioloajat asiakkaiden tarpeita huomioiviksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maalehden kotiviinikilpailun vuonna 2012 voittanut Meelis Kask antoi hyviä ohjeita määräysten soveltamisesta

Torstai 5.9.2013 - -Esko Erkkilä-

On suomalaisittain hieman hämmentävää ja myös virkistävää todeta, että kuinka erilaisia määräyksiä sovelletaan muualla.

 

 

 

Poikkesimme elokuisella Viron kartanokierroksellamme Meelis Kask´n ja Kaisa Murin omistamalla viinitilalla Rannussa maistelemassa virolaisia kotiviinejä.

 

Meelis Kask voitti viime vuonna Maalehden järjestämän kilpailun, jossa haettiin viininvalmistuksen Viron mestaria!

 

Kask voitti kilpailun omenajälkiruokaviinillään, jonka nimi on: ”Heather Dream”.

 

Hänen toinen kilpailuviininsä ”Pörinä” – puolikuiva omenavalkoviini, ylsi kilpailussa viidennelle sijalle.

 

Meelis Kask on todellinen taitaja kotiviinin valmistuksessa, sillä häneltä osallistui kisaan peräti 11 eri laatuista kotiviiniä!

 

 

 

 

Meelis ja Kaisa ovat uusi kohde alueen matkailukohteena, mutta hyvin väki sinne näkyi osaavan, sillä vastaamme pikkutiellä tuli toinen bussi täynnä viininmaistelijoita, kun palasimme tilalta isolle tielle.

 

 

 

 

Viinimestari Meelis ei itse käytä alkoholia ja hänen vaimollaan Kaisalla onkin perheen sisällä makutuomarin rooli.

 

 

 

 

Tilalla on omenapuita ja omenoiden lisäksi Meelis valmistaa kotiviiniä mm. mustikoista ja jopa voikukista!

 

 

Meelis hankkii tarvittavat pullot läheiseltä motellilta ja ystäviltään.

 

 

 

 

Viininmaistelemisen välissä…

 

 

 

 

…oli tarjolla savustettua kalaa, juustoa sekä sipsejä.

 

 

 

 

 

 

Meelis osoitti luovaa ajattelua säännöksiä kohtaan, sillä hän ei myy viinejään, mutta vaihtaa niitä euroihin. 

En minäkään vaimoni kanssa mitään Meelikseltä ostanut, mutta vaihdoimme euroillamme häneltä yhden viinipullon!

 

 

 

 

 

 

Saimme Meeliksen ja Kaisan kotiviinitilalta myös se opin, että halkopinon voi tehdä ilman korvastimia – ja että ”välikorvastimet” tukevoittavat halkopinon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hella Wuolijoki oli syntynyt Viron Taageperassa

Sunnuntai 1.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Näytelmäkirjailija, poliitikko, Yleisradion pääjohtaja ja liikenainen Hella Wuolijoki syntyi Virossa Helmen kunnan...

 

 

 

...Taageperan kylässä.

 

Olen jo parissa aiemmassa jutussani kertonut Taageperan kartanolinnasta ja Hella Wuolijoen synnyintalo sijaitsee lähellä Taageperan kartanolinnaa.

 

 

 

 

Tässä talossa syntyi Ella Murrik vuonna 1886.

 

 

 

 

Hella Wuolijoen synnyinkodin seinässä on tämä laatta, jossa kait kerrotaan, että EU sekä Viron valtio ovat osallistuneet kohteen kunnostamiseen.

 

Vastaavia laattoja näkee hyvin monien uusien EU-maiden erilaisissa kohteissa.

 

********

 

Ella Murrik siirtyi Suomeen 1904 ja aloitti opiskelunsa Helsingin Yliopistossa, jota silloin kutsuttiin Aleksanterin yliopistoksi.

 

Ella avioitui kansanedustaja Sulo Wuolijoen kanssa 1908 ja sen jälkeen hän käytti nimeä Hella Wuolijoki.

 

Hella Wuolijoella on ollut merkittäviä rooleja Suomen historiassa.

 

Eräs hänen ”nykypäivän rooleistaan” on se, että hän on ulkoministeri Erkki Tuomiojan isoäiti, sillä Hella ja Sulo Wuolijoen tytär Vappu oli suurlähettiläs Sakari Tuomiojan puoliso.

 

Yksi tekemättömistä töistäni on se, että pitäisi lukea Erkki Tuomiojan kirja ”Häivähdys punaista”. Kirjassa ulkoministeri Erkki Tuomioja kertoo isoäidistään Hella Wuolijoesta ja tämän sisaresta Salme Pekkalasta.

 

Agrologien Viron-matkamme opas kertoi, että hän toimi oppaana, kun Erkki Tuomioja kävi tutustumassa isoäitinsä lapsuudenmaisemiin.

 

Hella Wuolijoen asema on Suomen historiassa värikäs ja osin myös kiistanalainen.

 

Jaksan henkilökohtaisesti uskoa, että Hella Wuolijoella oli tietty rooli, kun Neuvostoliiton Tukholman suurlähettiläs Aleksandra Kollontai toimi välittäjänä Talvisodan rauhaan päätyneissä Suomen ja Neuvostoliiton välisissä neuvotteluissa.

 

Aleksanda Kollontain isä oli venäläinen kenraali ja äiti suomalaisen puutavarakauppiaan tytär ja Aleksandra viettikin lapsena kesiään Kuusaan hovissa Muolaalla.  Muistan, kun Muolaan hovista oli jotain jäljellä vielä kymmenkunta vuotta sitten, mutta nyt hienosta kartanosta ei liene enää mitään jäljellä.

 

Pysähtykää edes valokuvaamaan Hella Wuolijoen syntymäkoti, kun olette liikenteessä Helmen kunnan Taageperan kylässä, sillä niin merkittävästä henkilöstä on kyse, kun puhutaan Hella Wuolijoesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Olen ylpeä!

Keskiviikko 28.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Elinkeinoelämän keskusliiton tekemä investointitiedustelu kertoo, että elintarviketeollisuus on nyt Suomessa teollisuudenala, ”joka tuikkii valopilkkuna” teollisuuden investoinneissa.

 

Tienasin leipäni tasan neljänkymmenen vuoden ajan elintarviketeollisuuden palveluksessa ja olen ylpeä ”oman teollisuudenalani” nyt nauttimasta eteenpäin menosta.

 

Elintarviketeollisuudessa on ollut vaikeitakin aikoja, sillä sen eri toimialat ovat vuosien saatossa olleet esim. valtiovallan kaltoin kohtelun kohteina.

 

On ollut erilaisia veroja ja muita maksuja, joihin sopeutuminen on ollut työlästä.

 

Erityisen läheltä olen vuosien saatossa saanut seurata elintarviketeollisuuden erästä volyymitoimialaa eli rehuteollisuutta. Valkuaisverot, rasvaverot, maitojauheen käyttöpakot, valkuaisraaka-aineiden käyttörajoitukset ja muut valtiovallan kulloinkin keksimät rajoitukset ovat olleet suuria haasteita rehuteollisuuden vastuuhenkilöille.

 

On muistettava, että rehuteollisuus on kotimaisen elintarviketeollisuuden ja elintarvikevalmistuksen kivijalka ja siinä kivijalassa esiintyvät ongelmat heijastuvat ongelmina tavallisen suomalaisen ruokapöytään saakka.  

 

Elintarviketeollisuus oli entisaikaan hyvin herkkä erilaisille työmarkkinahäiriöille, kun poliittiset puolueet kävivät kovaa kiistaa määräysvallasta.

 

Työmarkkinaongelmat on osattu elintarviketeollisuudessa viime vuosina ratkaista, sillä eri osapuolet ovat nähneet, että tuontiruoka ja tuontielintarvikkeet ovat teollisuudenalan ja sitä kautta myös elintarviketeollisuudessa työskentelevien pahin uhka.

 

********

Elinkeinoelämän keskusliiton hiljattain julkaisema investointiselvitys kertoo, että elintarviketeollisuuden investoinnit tulevat tänä vuonna olemaan 18 % suuremmat kuin viime vuonna. Miljoonissa euroissa investoinnit ovat 353 -> 418!

 

 

Suurien teollisuudenalojen investoinneista kemianteollisuuden investoinnit tulevat tänä vuonna alenemaan 27 % ja metallien jalostuksessa peräti 50 %!

 

********     

 

Suomalaisen teollisuuden vaikeudet ovat valitettava asia, mutta elintarviketeollisuuden usko omaan tulevaisuuteensa antaa toivottavasti laajempaakin luottamusta kotimaisen teollisuuden pärjäämiselle.

 

Tässä pohdiskelussa on keskeinen haaste se, että osaisimme kansakuntana arvostaa suomalaista alkutuotantoa – kasvinviljely ja kotieläintuotanto tuottavat raaka-ainetta elintarviketeollisuudelle!

Se merkitsee, että alkutuotannon kannattavaisuudesta on huolehdittava – toivottavasti maan hallitus tiedostaa tämän.

 

 

Hyvä alkutuotanto ja hyvä elintarviketeollisuus!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onnistunut johtaminen on johtamista "maaston mukaan"!

Lauantai 24.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Otsikon toteamus ja siitä saamani omakohtaiset kokemukset tulivat mieleeni, kun luin Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän todenneen Mikkelin torilla kiveen hakatusta hallitusohjelmasta ja sen noudattamisesta näin:

 

”Sellainen ei ole tämän päivän johtamista.”

 

Omakohtainen kokemukseni tulee työelämästä ja muistan, kun eräs nuori jääräpäinen päällikkö – vai oliko hänellä peräti johtajan titteli – vaati myyntimiehiltä tarkat käyntisuunnitelmat yli vuoden päähän tulevaisuuteen; jos ei nyt päiväkohtaisesti, mutta ainakin kuukausitasolla jos ei viikkotasolla!

 

Myyntimiesten suoranaisena esimiehenä tunsin, että pieleen mennään ja pahasti.

 

Tämä aika oli raskainta aikaa työssäni, mutta…

 

 

…siitäkin selvittiin!

 

Selviäminen oli sitä, että saimme yksikkömme johtajaksi sittemmin vuorineuvokseksi kohonneen yritysjohtajan, joka halusi johtaa yritystä ”maaston mukaan”, kuten hän itse johtamistapaansa luonnehti.

 

Maaston mukaan johtaminen oli sitä, että suunnitelmia toki laadittiin, mutta päivän markkinatilanne oli se pohja, jonka mukaan toimittiin.

 

No, tuleva vuorineuvos hoiteli hommat siten, että jääräpäinen nuorimies osasi lähteä etsimään töitä muualta ja hänen päätöksensä oli suuri helpotus koko organisaatiolle.

 

Jääräpäisen nuorukaisen lähdön jälkeen ja tulevan vuorineuvoksen johtamana alkoi yksikkömme voimakas kehittyminen. Töissä oli taas mukava olla ja tulosta syntyi!

 

 

*******

 

Nykyhallituksen pilkuntarkka hallitusohjelma ja sen pilkuntarkka noudattaminen eivät mahdollista hallituksen tekemään sellaisia päätöksiä, joita nyt tarvittaisiin.

 

Sellainen ei ole tämän päivän johtamista!

 

Lukijani voivat itse päätellä, että kuka tai ketkä ovat nykyhallituksessa niitä jääräpäisiä vastavalmistuneita nuorukaisia, jotka ovat ammentaneet oppinsa oppikirjoista tai peräti jenkeistä, mutta joilla ei ole näkemystä ympärillä tapahtuneista muutoksista.

 

On valmistauduttava siihen, että vasta seuraavat eduskuntavaalit on se ”vuorineuvos”, joka pystyy syrjäyttämään vallasta nämä jääräpäiset ja kokemattomat nuoret?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalpaveljien Ritarikunnan rakentaman ritarilinnan rauniot ovat Viljandin merkittävin turistikohde

Perjantai 23.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Elokuun puolessa välissä toteutetun agrologien Viron kartanomatkan ensimmäisen päivän ehtoopuolella pysähdyimme Viljandin kaupungissa.

 

Olen kerran aikaisemmin poikennut Viljandissa, mutta silloin kohteenamme olivat ainoastaan vanhan ritarilinnan rauniot.

 

Niillä kävimme myös nyt ja ne ovatkin turistien pääkohde Viljandissa.

 

 

 

 

Ritarilinnoitus on ollut mahtava kokonaisuus Viljandi-järven rannalla.

 

Alkuperäinen linna rakennettiin jo vuonna 1224 ja se oli kooltaan Liivinmaan suurin.

 

 

 

 

Ritarilinnan raunioita ympäröi 13 metriä syvät vallihaudat ja ne ovat säilyttäneet muotonsa tähän päivään saakka.

 

 

 

 

Linnanrauniot sekä niitä ympäröivä puisto ovat turistien ja viljandilaisten vapaasti käytettävissä.

 

Linnanraunioilla järjestetään kesällä monenlaista teatteri- sekä musiikkitoimintaa.

 

 

 

 

Vierailuhetkellämme lipunmyyjät olivat jo paikalla ja äänentoistolaitteita asennettiin paikoilleen.

Tässä on alkamassa olleen esityksen mainos!

 

 

 

 

Ritarilinnan raunioiden vallihautojen yli pääsee kulkemaan vuonna 1879 valmistunutta riippusiltaa pitkin.

Riippusillan on rakentanut riikalainen Felser & Co.

 

 

*********

 

 

Vielä joitain kuvia ritarilinnan raunioilta;

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******

 

 

Viljandissa käydessä kannattaa ehdottomasti poiketa tutustumassa Kalparitarien Veljeskunnan rakentaman ritarilinnan raunioihin.

Jos samaan aikaan raunioilla on menossa jokin kulttuuritapahtuma, niin linnakokemus vain paranee!

 

 

-Esko Erkkilä-