"Ei järki mitään maksaisi, jos sitä kaikilla olisi"

Perjantai 1.11.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain olla mukana Ylöjärven kaupungin järjestämässä keskustelutilaisuudessa Viljakkalan kirjastossa keskiviikkona 30.10.2013. Tilaisuudessa käsiteltiin Viljakkalan terveyspalvelujen alasajoa.

 

 

 

 

Otsikossa esiintyvän viisauden kertoi puheenvuorossaan yli 80 henkilön suuruisen läsnäolijajoukon kuullen naapurini Seppo Hyypöläinen.

 

 

 

Tilaisuudessa selvisi virallisesti, että Ylöjärven kaupungin virkamiesjohto suunnittelee Viljakkalan terveysaseman muuttamista lähipalvelupisteeksi.

 

Muutos merkitsisi käytännössä Viljakkalan terveyspalvelujen alasajoa.

 

 

***********

 

 

Ylöjärven kaupungin toiminta asukastilaisuuden järjestämisessä oli kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien irvikuva, sillä kaupungin johtoryhmä teki päätöksen tilaisuuden järjestämisestä maanantaina 28.10.203 ja ilmoitus keskustelutilaisuudesta ilmestyi kaupungin nettisivuille tiistaina 29.10.2013.

Päätös tilaisuudesta tehtiin siis kaksi päivää ennen tilaisuutta ja siitä kerrottiin kuntalaisille edellispäivänä!

Ylöjärven asukkailla pitää olla käytössään internet, sillä tiedote keskustelutilaisuudesta julkaistiin ainoastaan kaupungin nettisivuilla!

 

Nettisivuilla ollut tiedote kuului näin:

 

 

Keskustelutilaisuus Viljakkalan terveyspalveluiden tulevaisuudesta 30.10. klo 17

29.10.2013

Ylöjärven kaupunki järjestää keskustelutilaisuuden Viljakkalan terveyspalveluista keskiviikkona 30.10.2013 kello 17 Viljakkalan kirjastossa (Aittatie 2).   Keskustelutilaisuudessa alustaa ja kysymyksiin vastaa Ylöjärven kaupungin terveys- ja sosiaalijohtaja Anne Santalahti.   Keskustelutilaisuus liittyy kaupungin ensi vuoden talousarvion valmisteluun ja sen yhteydessä esille nousseisiin mahdollisiin toimipistemuutoksiin terveyspalveluissa.   Vaikean taloustilanteen takia talousarviota valmisteltaessa on mietitty säästökohteita sekä rakenteellisia muutoksia kaupungin palveluissa.   Kaupunginjohtajan talousarvioesitys valmistuu kaupunginhallituksen kokoukseen 4.11. Kaupunginhallitus käsittelee talousarviota vielä 18.11., jolloin se tekee ehdotuksensa kaupunginvaltuustolle. Valtuusto päättää vuoden 2014 talousarviosta kokouksessaan 12.12.2013.   Keskustelutilaisuus päättyy noin kello 18, jolloin alkaa Viljakkala-neuvoston normaali kokous.   Keskustelutilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa!     ***********

 

Kuntalaisia aliarvioivasta kutsumisesta huolimatta Viljakkalan kirjaston sokkeloisiin tiloihin ahtautui yli 80 asukasta kuulemaan ensimmäistä kertaa kaupungin suunnitelmista.

 

 

 

 

Ylöjärven kaupungin terveys- ja sosiaalijohtaja Anne Santalahti paukutteli tilaisuuden aluksi laatimansa lukuja ja taas lukuja sisältäneen puheenvuoron, jossa hän yleisön mielestä huonolla menestyksellä yritti puolustella niitä toimenpiteitä, joita Ylöjärvellä tällä kerralla on suunniteltu viljakkalalaisten elämän vaikeuttamiseksi.

 

 

Viljakkalalaiset, ylöjärviläiset ja ikaalislaiset käyttivät monia kummastelevia puheenvuoroja, joissa Ylöjärven virkahenkilöiden suunnitelmat lytättiin perusteellisesti.

 

 

 

 

Ylöjärven vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Urho Riihikoski käytti useitakin ansiokkaita puheenvuoroja, joissa hän keskittyi siihen, että Ylöjärvellä ei ole laadittu luottamushenkilöiden hyväksymää strategiaa palveluiden kehittämiseksi.

 

Riihikoski kiinnitti erityistä huomiota siihen vanhusneuvoston kuulemisen laiminlyöntiin, johon Ylöjärven kaupungin virkahenkilöt ovat syyllistyneet, kun he nyt suunnittelevat Viljakkalan terveyspalvelujen alasajoa.

 

Terveys- ja sosiaalijohtaja Santala osoitti vajavaisen laintuntemuksensa, kun käytti vanhuspalvelulaista termiä ”vanhuslaki”.

 

Eduskunnan säätämä ja 1.7.2013 voimaantullut vanhuspalvelulaki toteaa yksiselitteisesti, että esim. Viljakkalan terveyspalvelujen alasajoa koskevan laatuiset suunnitelmat pitää jo valmisteluvaiheessa antaa vanhusneuvoston käsiteltäviksi. Näin Ylöjärvellä ei ole tehty ja se kummastuttaa, että Anne Santalahti pullikoi vielä tilaisuudessakin tätä säädöstä vastaan.

 

Nostan hattua Urho Riihikosken aloitteellisuudelle, sillä hän on rekisteröinyt www.vanhusneuvosto.fi –nettiosoitteen ja on koonnut sinne paljon tärkeää tietoa vanhuspalvelulaista. Suosittelen tutustumaan!

 

 

 

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen sekä synnyinkotini naapuri Mauri Heiska käytti tilaisuudessa ainakin kaksi hyvää puheenvuoroa. 

Heiska totesi, että kaupunginhallituksessa Keskusta ja Perussuomalaiset ovat Viljakkalan terveyspalvelujen säilyttämisen kannalla, mutta muiden puolueiden suhtautumisesta ei ole tietoa.

 

 

Esko Alasorvari näki asiat laajasti. Hän osasi yhdistää sen, että Viljakkalasta puuttuu kauppa ja kun nyt ajetaan alas myös terveyspalvelut, niin Viljakkalan ongelmat syvenevät. Kuka sellaiselle paikkakunnalle tulisi kauppiaaksi, jolta terveyspalvelutkin on viety pois!

 

Itä-ikaalislaisten murheena oli, että jos Viljakkalasta poistuu terveysasema ja tilalle tulee lähipalvelupiste, niin he eivät voi asioida Viljakkalassa terveyspalveluja saaden. Lähipalvelupiste kun ei voi tarjota terveyspalveluja ylikunnallisesti.

 

Käytin puheenvuoron, jossa kummeksuin terveys- ja sosiaalijohtajan asennetta kuntalaisten keskustelutilaisuudessa. Opastin, että häneltä kaivattaisiin vastaanottavaista ja kuntalaisia kuuntelevaa sekä arvostavaa asennetta – ei oman suunnitelmansa kiihkeää puolustamista.

 

Oikea asenne olisi ollut:

”Tervetuloa hyvät ehdotukset!”

 

Ehkä onnistuin puheenvuorossani, sillä se sai suosionosoitukset. En toki ollut ainoa puheenvuoron käyttäjä, joka sai suosionosoitukset, sillä kaikki kaupungin toimia arvostelleet ne ansaitsivat ja myös saivat.

 

 

 

Viljakkalassa järjestetty keskustelutilaisuus olisi ollut todellinen oppitunti niille, jotka puolustavat kuntaliitoksia – olisivat nähneet, että miten ennen niin elinvoimainen kunta ja kuntakeskus voidaan kuntaliitoksen tuloksena tuhota ja ajaa alas.

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustelutilaisuus Viljakkalan terveyspalveluiden tulevaisuudesta tänään eli 30.10. klo 17

Keskiviikko 30.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvoston jäsenenä ja sen varapuheenjohtajana sain eilen sähköpostiini ilmoituksen, että Ylöjärven kaupungin johtoryhmä oli maanantaina 28.10.2013 päättänyt järjestää yleisötilaisuuden Viljakkalan terveyspalveluiden uudelleen järjestämishankkeista keskiviikkona 30.10.2013 klo 17.00.

Ylöjärven kaupungin johtoryhmän päätös merkitsee, että samalle hetkelle päätettyä Viljakkala-neuvoston kokousta pitää siirtää ainakin tunnilla eteenpäin.

Ylöjärven kaupungin johtoryhmän laatima ilmoitus on eilen eli päivää ennen yleisötilaisuutta laitettu esille Ylöjärven kaupungin nettisivuille.

Tiedote kuuluu näin (sen otsikko on tämän juttuni otsikkona):

***********

Ylöjärven kaupunki järjestää keskustelutilaisuuden Viljakkalan terveyspalveluista keskiviikkona 30.10.2013 kello 17 Viljakkalan kirjastossa (Aittatie 2).

Keskustelutilaisuudessa alustaa ja kysymyksiin vastaa Ylöjärven kaupungin terveys- ja sosiaalijohtaja Anne Santalahti.

Keskustelutilaisuus liittyy kaupungin ensi vuoden talousarvion valmisteluun ja sen yhteydessä esillä nousseisiin mahdollisiin toimipistemuutoksiin terveyspalveluissa.

Vaikean taloustilanteen takia talousarviota valmisteltaessa on mietitty säästökohteita sekä rakenteellisia muutoksia kaupungin palveluissa.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys valmistuu kaupunginhallituksen kokoukseen 4.11. Kaupunginhallitus käsittelee talousarviota vielä 18.11., jolloin se tekee ehdotuksensa kaupunginvaltuustolle. Valtuusto päättää vuoden 2014 talousarviosta kokouksessaan 12.12.2013.

Keskustelutilaisuus päättyy noin kello 18, jolloin alkaa Viljakkala-neuvoston normaali kokous.

Keskustelutilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa!

 

Tiina Helminen
Tiedotustoimittaja
Ylöjärven kaupunki
Kuruntie 14, PL 22, 33471 Ylöjärvi
p. 050 437 1247
tiina.helminen@ylojarvi.fi

www.ylojarvi.fi

************

 

Jokainen voi itse päätellä, että miten hyvin Ylöjärven kaupungin johtoryhmän päätös sopii hyvän hallintotavan, avoimen päätöksenteon sekä asukasmielipiteen kuulemisen  periaatteisiin.

 

Toivon myöhäisestä kutsumisesta huolimatta vilkasta osanottoa tilaisuuteen.

 

-Esko Erkkilä-

Nyt muutkin heräsivät!

Sunnuntai 27.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen näillä palstoilla jo pidemmän aikaa peräänkuuluttanut, että Tampereen kaupungin yrityshankintapolitiikka ”on syvältä”.

 

Samaa on toitottanut myös Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry, mutta kuuroille korville.

 

Toivottavasti asiaan nyt vihdoin kiinnitetään huomiota, kun Aamulehti otti asian näyttävästi etusivun uutisekseen.

 

 

 

 

Perjantain eli 25.10.2013 Aamulehti repäisi etusivullaan uutisen, jonka otsikko oli paljon puhuvasti

 

”Tampere menetti hänet”!

 

 

Jutussa kerrotaan, että Tampereella sijainnut yritys – Nord Grean -  joutui muuttamaan toimitilansa Tampereelta Pirkkalaan, kun Tampereen kaupungin virkahenkilöt eivät ottaneet pyynnöistä huolimatta yhteyttä laajennushaluiseen yhtiöön!

 

************ 

 

Aamulehden uutisointi nosti vihdoinkin tikun nokkaan sen välinpitämättömän meiningin, jota Tampereen kaupunki on jo vuosikaudet harjoittanut Tampereelle pyrkiviä yrityksiä kohtaan.

 

En ole halunnut uskoa puheita, että jotkut Tampereen kaupungin virkamiehet rehentelevät Valkoisen talon lounaalla, miten he taas ovat heittäneet ulos pari yritystä, jotka ovat erehtyneet kyselemään kaupungilta yritystonttia asettuakseen Tampereelle.

 

Nyt asiaan on pakko uskoa, kun perehtyy Aamulehden esille ottamaan asiaan.

 

 

Asiaan paneutui fb-sivuillaan myös kokoomuslainen Matti J. Mäkelä ja ansiokkaasti paneutuikin – kiitokset Matille!

 

Mäkelä on kaivellut netin syövereistä loputtomia jaarituksia niistä käsittämättömän hampaattomista kokouksista, joissa Tampereen tehotonta ja olematonta yrityspolitiikkaa on käsitelty.

 

Mieleen tulee erään entisen työkaverini toteamus, että suuri organisaatio elää hyvinkin kaksi vuotta sillä, kun virkailijat, toimihenkilöt ja työntekijät lähettelevät toisilleen mitäänsanomattomia viestejä. Juuri näin Tampereen kaupunkikehitys ja muu ylin virkahenkilöjohto on menetellyt!

 

Vaaleilla valitut luottamushenkilöt ovat olleet lampaita – anteeksi todelliset määkivät lampaat – kun holtittoman menon on sallittu jatkuvan.

 

Olen joissain neuvonpidoissa katsellut, kun ns. vastuussa olevat korkeat virkahenkilöt ovat ylimielisinä farkuissaan sekä purukumia jauhaen saapuneet joihinkin tilaisuuksiin hetkeksi paikalle ja lausuneet korkeuksistaan muutaman sanan ennen kuin ovat taas poistuneet rahvaan joukosta omiin johtoryhmiinsä.

 

Jotkut yrityshankinnasta organisaatiokaavioiden mukaan vastaavat virkahenkilöt eivät yleensä ole edes näyttäytyneet kaupunkilaisille, vaan heidän aikansa lienee kulunut ennemminkin tamperelaisten potkupallo- ja jääkiekkoseurojen sotkujen aiheuttamisessa.

 

Tampere tarvitsee elinkeinoasiamiehen, ei mitään elinkeinojohtajaa, sillä johtaja kätkeytyisi ”tammioven” taakse yritysehdokkaiden tavoittamattomiin.

Luottamushenkilöt: Nyt ryhtiä päätöksentekoon!

 

 

-Esko Erkkilä-

Koblenz´n Oktoberfest on kaikkien juhla - vauvasta alkaen!

Lauantai 26.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Ensimmäinen Oktoberfest-juhla järjestettiin München´ssä jo vuonna 1810.

 

Nykyään kaikissa saksalaiskaupungeissa järjestetään Oktoberfest-juhlia.

 

Saimme tutustua Kobelz´n Oktoberfest-juhliin syyskuun 29. päivänä oikein paikan päällä.

 

 

 

 

Koblenz´n Okotoberfest-juhlat järjestetään messualueella ja tänä vuonna ne kestivät 20.9. – 12.10.2013 välisen ajan – vierailumme osui siis runsas viikko juhlien alkamisen jälkeen. 

Messualue sijaitsee lähes kolmen kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta ja me halusimme kulkea tämän matkan jalan. 

Alueen osoite on Hans-Böckler-Strase 1 a.

 

 

 

 

 

Koblenz´n Oktoberfest´n pääsponsori eli…

 

…Bitburger –panimoryhmä

– saksaksi Bitburger Braugrubbe - …

  

…toivotti Oktoberfest-vieraat tervetulleiksi juhlatelttaan.

 

Pääsponsorin lisäksi tapahtumalla oli 15 sponsoria sekä heidän lisäkseen 11 yhteistyökumppania!

 

Sponsorien ja yhteistyökumppaneiden lukumäärästä pystymme helposti päättelemään, että Oktoberfest-tapahtumat ovat kautta Saksan suurta liiketoimintaa!

 

 

**********

 

Olimme ”pelipaikalla” iltapäivä-viiden tienoilla ja asetuimme teltan puolivälin tietämille.

 

 

 

 

 

Meistä esiintymislavan suuntaan oli väkeä harvakseltaan,…

 

 

 

 

 

…mutta meistä teltan takaseinään ei ollut ainoatakaan asiakasta!

 

 

 

 

Orkesteri pani parastaan…

 

 

 

 

 

…ja solisti vahvasti orkesterin mukana!

 

 

 

 

 

Oktoberfest on koko kaupungin yhteinen voimainponnistus ja näimme tämän, kun eräs keskeinen järjestäjäporukka kokoontui yhteiskuvaan teltan takaosaan. 

Jos joukossa ei ollut vaareja, niin lähes vauvoja kuitenkin!

 

 

 

 

 

Nämä iloiset oluennauttijat vastaavat sitä Oktoberfest-juhlijaa, jollainen mielikuva meillä on heistä!

 

 

 

 

 

Onnistui se letkatanssi saksalaisilta ystäviltämme jo iltapäivä-viiden tietämillä!

 

 

 

 

 

Tässä jutussa sen vauvan roolia saa kantaa tämä penkkien välissä kirmaillut tyttö. joka tuntui kovasti nauttivan siitä menosta, joka teltassa vallitsi!

 

 

 

 

 

Juomat ja ruokailut maksettiin etukäteen hankittavilla ”korteilla”, joihin sitten vähennyksinä merkittiin niiden ostosten euromäärä, joita kukin nouti tarjoilupaikoilta!

 

 

Koblenz on hieman runsaan 100.000 asukkaan pikkukaupunki ja on selvää, että siellä Oktoberfest-juhlat ovat maltillisemmat kuin vaikkapa München´ssä. Siitä huolimatta tai juuri sen vuoksi oli mukava poiketa Koblenz´n Oktoberfest-juhlilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Reinin ylitys Seilbahn´lla ja Ehrenbreitsteinin linnoitus pitää Koblenz´issa kokea

Keskiviikko 23.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Vietimme taannoisella Saksan-matkallamme kaksi päivää Koblenz´issa ja sille ajanjaksolle ajoittui kaupungissa paljon mielenkiintoista.

 

Osa mielenkiintoa oli se köysiratamatka Reinin yli, jonka teimme Deutsches Eck´ltä Ehrenbreitsteinin linnoitukselle ja takaisin.

 

Toivottavasti joskus ehdin kertoa kokemastamme Ehrenbreitsteinin linnoituksella, mutta tämän jutun aihe on köysiratamatka Reinin yli.

 

 

 

Köysiradan eli Seilbahnin kaupunginpuoleinen asema sijaitsee Deutsches Eck´n lähellä ja sen osoite on Konrad-Adenauer –Ufer. 

Ala-asemalta ostettu lippu maksoi 14,50 euroa henkilöltä. Hintaan sisältyi edestakainen köysiratamatka sekä pääsylippu linnoitukseen. 

Huomaan, että nyt lokakuussa lippu maksaa 11,80 €/henkilö – sesonki on ohi!

 

 

 

 

Köysiradalla on mittaa 890 metriä ja korkeuseroa kertyy 112 metriä. 

Gondolien nopeus on 16 kilometriä tunnissa eli 4,5 metriä sekunnissa.

Gondoleista on panoramanäköala - valtaosa tämän jutun kuvista on kuvattu matkan aikana gondolista. 

Köysiradan rakentamiskustannus oli 13 M€.

 

 

 

 

Köysiradan kohdalla Reinin leveys on 287 metriä.

 

 

 

 

 

Linnoituksen puolella Reinin rannalla kulkee vilkas rautatie sekä maantie.

 

 

 

 

 

 

Koblenz´n kohdalla Reinillä on vilkas laivaliikenne – erityisesti täyteen lastattuja rahtilaivoja kulkee Reinillä jatkuvasti.

 

 

 

 

 

Tämä rahtilaiva sattui suoraan kohdallemme, kun olimme matkalla linnoitukselle.

 

 

 

 

 

Köysiradalta on mainiot näköalat keisari Wilhelm I muistomerkille. Muistomerkin korkeus on 37 metriä ja sen vuoksi siitä saa parhaan käsityksen korkealla kulkevasta köysiradan gondolista.

 

 

 

 

 

Köysiradan yläasema sijaitsee Ehrenbreitsteinin linnoituksella…

 

 

 

 

 

…ja siellä toivotetaan tulijat tervetulleiksi linnoituksen puistoon…

 

 

 

 

…jossa voi osallistua vaikkapa hevosvaljakkoajelulle!

Linnoituksessa oli paljon mielenkiintoista nähtävää, mutta niistä eri jutussa tarkemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on Tavase-ratkaisujen aika

Tiistai 22.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen saanut tutustua niihin lausuntoihin, joita eri viranomaistahot ovat antaneet Tavase-hankkeesta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle.

 

Lausunnot ovat hankkeen kannalta tyrmääviä – jopa Pirkanmaan ELY-keskus toteaa, että hankkeelle ei tulisi myöntää lupaa.

 

On selvää, että yksi taho pitää lausunnoista ja se on Pöyry.

 

Jos hakemusprosessia jatketaan, se tietää Pöyrylle miljoonapottia, sillä niin paljon joudutaan tekemään uusia tutkimuksia ja selvityksiä.

 

Viulut uusista tutkimuksista ja selvityksistä maksavat Tampereen kaupungin veromaksajat, sillä hankkeessa aiemmin mukana olleet naapurit ovat yksi toisensa jälkeen luopuneet järjettömästä hankkeesta.

 

Tampereen kaupungin päättäjiltä vaaditaan nyt ryhdikkyyttä ja päätöstä, että Tavase-hankkeesta luovutaan välittömästi.

 

Tavaseen on nyt hutlattu rahaa lähes 8.000.000 euroa ja valtaosa tästä potista on Tampereen kaupungin veronmaksajien rahoja.

 

Tampereen apulaispormestarit Leena Kostiainen (kokoomus) ja Pekka Salmi (SDP) ovat joskus todenneet, että Tavaselle haetaan lupa ja sen jälkeen hanke laitetaan jäihin.

 

Pirkanmaan ELY-keskuksen, Metsähallituksen ja useiden Tampereen naapurikuntien lausunnot merkitsevät, että lupaprosessin jatkamiseksi tarvitaan useiden miljoonien eurojen lisärahoitus.

 

Onko Leena Kostiaisella ja Pekka Salmella varaa jatkaa lupaprosessia, joka jatkuessaan merkitsisi parin – kolmen miljoonan euron lisäsatsausta.

 

Kun hanke joka tapauksessa laitetaan lupaprosessin jälkeen jäihin, niin vaatii Kostiaiselta ja Salmelta todella kovaa särmää, jos he noiden viranomaislausuntojen jälkeenkin haluavat Tampereen kaupungin toimivan mesenaattina järjettömälle hankkeelle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Deutsches Eck - paikka Koblenz´ssa, jossa Mosel yhtyy Reiniin

Maanantai 21.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Saksan joet ovat monille nimeltä tuttuja, mutta vasta henkilökohtainen tutustuminen niihin antaa todellista tuntumaa vaikkapa Rein- ja Mosel-jokiin.

 

Syys – lokakuun vaihteessa sukulaispariskunnan johdolla tekemällämme matkalla sain Rein- sekä Mosel-jokiin jonkinlaisen tuntuman.

 

Rein saa alkunsa Sveisin Alpeilta ja se laskee mereen Rotterdamissa.

 

Mosel-joki puolestaan saa alkunsa Col de Bussangista Ranskassa ja se laskee Reiniin Koblenz´ssa Saksassa. Mosel on siis Reinin sivujoki!

 

 

 

 

Saksan matkamme ensimmäinen kohde oli Koblenz ja näimme kaupungin tärkeimmän nähtävyyden eli keisari Wilhelm I:n muistopatsaan siinä kohdassa, jossa Mosel yhtyy Reiniin.

Tässä kuvassa ylhäältä virtaava Mosel yhtyy Reiniin ja jokien kohtaamispaikka on nimeltään Deutsches Eck eli Saksan kulma.

 

 

 

 

 

Deutsches Eck on täyttömaata ja sillä sijaitseva Saksan keisarin ja Preussin kuninkaan Wilhelm I:n muistopatsas on vuosien kuluessa kokenut kovia. 

Muistomerkki paljastettiin elokuussa 1897.

 

 

 

 

 

Monumentti on korkeudeltaan 37 metriä ja siitä ratsastajapatsaan osuus on 14 metriä.

 

 

 

 

 

Neuvostoliittolaisia ja venäläisiä pidetään yleisesti sodan olosuhteissa barbaareina, mutta osaavat ne amerikkalaisetkin. Siitä osoituksena se tuho, joka kohtasi keisari Wilhelm I:n muistomerkkiä amerikkalaisten toimesta, kun kilpajuoksu Berliiniin oli toisen maailmansodan loppunäytöksessä menossa.

 

 

 

 

Muistomerkki paljastettiin uudestaan 25.9.1993.

Keisari Wilhelm I:n muistomerkki on vuodesta 2002 kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon ja sen lisäksi se on suojeltu Haagin yleissopimuksella.

 

 

 

 

 

Keisari Wilhelm I:n muistomerkkiä on sen suuren koon vuoksi vaikea kuvata maanpinnan tasolta, mutta tässä kuitenkin sellainen. 

Tämän jutun aiemmat kuvat on kuvattu joko Rein toisella rannalla sijaitsevalta Ehrenbreitsteinin linnoitukselta tai sinne johtavalta Reinin ylittävän köysiradan – Seilbahn - vaunuista.

 

 

 

 

 

Tässä vielä karttakuva Reinin ja Mosel-joen yhtymäkohdasta eli Deutsches Eck´stä.

 

 

Deutsches Eck ja siellä sijaitseva keisari Wilhelm I:n muistomerkki ovat kohteita, joihin Koblenz´ssa kävijän pitää tutustua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Monta kautta vallankahvassa jököttäneet tamperelaiset luottamushenkilöt ovat nyt taloudellisten ongelmien lisääntyessä ulkoistamassa itsensä vastuusta

Lauantai 19.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Seuraan ”sopivalta” etäisyydeltä Tampereen kunnalliselämää.

 

En ole aivan etulinjassa, mutta näen sen lähes kaoottisen tilanteen, johon kaupunkimme on ajautunut ja on edelleen yhä syvemmälle ajautumassa.

 

Omaan sen verran etulinjan tuntemusta, että tiedän myös sen miten asioita kunnallismaailmassa saadaan kuntoon.

 

Tarkoitan vuodenvaihteessa päättynyttä valtuustokautta, jolloin toimin Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana ja jolloin saimme vastuullamme olleen liikelaitoksen saneerauksen mallikelpoiseen kuntoon. Nyt saan jatkaa samaisen liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä.

 

Monien viime päivien palavereissa olen suurella ihmetyksellä pannut merkille, että ne luottamushenkilöt, jotka ovat antaneet Tampereen ajautua syviin ongelmiin, ovat nyt ulkoistamassa itsensä niistä toimenpiteistä, joihin he ovat menneinä valtuustokausina syypäitä. Oikeastaan ei ole kyse luottamushenkilöiden tekemistä toimenpiteistä vaan siitä, että pienintäkään toimenpidettä ei ole tehty!

 

Kummallista, että valtahierarkian keskeisillä paikoilla useita valtuustokausia toimineet luottamushenkilöt ovat nyt innolla arvostelemassa Tampereen kaupungin heikkoa tuloskuntoa.

 

 

********

 

 

Myös eräs toinen seikka Tampereen kunnalliselämässä ihmetyttää ja se koskee virkahenkilöiden käyttäytymistä.

 

Virkahenkilöt ovat Tampereella nyt niin tunneliin sidottuja, että he julkisesti hehkuttavat tunnelin rakentamispäätöksen olleen se ”sesam aukene”, jolla Tampereen taloudellinen tulos nyt kääntyy voitolliseksi.

 

Omaan vanhakantaisen näkemyksen, joka perustuu sille, että;...

...virkahenkilöt valmistelevat,…

 

…luottamushenkilöt päättävät…

 

…ja virkahenkilöt toteuttavat!

 

 

Virkahenkilöiden ei kuulu arvostella – ei hyviksi eikä myöskään huonoiksi – luottamushenkilöiden tekemiä päätöksiä.

 

Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen kommentointiin sortui taannoin myös kaupunginvaltuuston edellinen puheenjohtaja, joka alkoi kiitellä nuijankopautuksensa jälkeen erästä tunnelipäätöstä!

Täysin sopimatonta menettelyä kaupunginvaltuuston puheenjohtajalta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhdentoista ministeriön korkeimmat virkamiehet olivat Tampereella avaamassa hallintoa

Perjantai 18.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella avattiin tiistaina 15.10.2013 ”Yhdessä yli esteiden – ilmoita avoimuuden esteestä” –kampanja.

 

Kampanjan avajaistilaisuus järjestettiin Vanhalla kirjastotalolla ja avaamiseen osallistuivat yhdestoista ministeriön korkeimmat virkamiehet eli kansliapäälliköt.

 

 

 

 

Tilaisuudesta kerrottiin laajasti etukäteen ja siitä kiitokset järjestäjille.

 

 

 

 

 

Valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen ja Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen avasivat kaikille avoimen tilaisuuden.

 

 

 

 

 

Sukunimensä mukaisesti aina niin iloinen ja sydämellisesti esiintyvä kansalaisvaikuttaja Milla Ilonen kertoi vaikuttamisen esteistä positiiviseen sävyyn.

 

 

 

 

 

Toisen puheenvuoron vaikuttamisen esteistä käytti Tampereen Maahanmuuttajaneuvoston varapuheenjohtaja Mustafa Kara; hänen olisi ehkä hyvä ottaa oppia Milla Ilosen positiivisesta asenteesta, kun puhuu vaikuttamisen esteistä.

 

 

 

 

 

Alkupuheenvuorojen jälkeen paikalle saapuneet kansalaiset hajaantuivat salin seinävierille rakennettujen eri ministeriöiden ständien äärelle keskustelemaan ministeriöiden korkeimman virkamiesjohdon kanssa.

 

Keskustelin lähes kaikkien kansliapäälliköiden kanssa ja on heti todettava, että kokemukseni olivat pelkästään positiivisia!

 

 

 

 

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki on paljon vartijana, kun hän pyrkii ilmeisen määrätietoisesti, mutta valitettavasti kuitenkin ministeriönsä poliittisen päättäjän alaisena ohjailemaan Suomea pois tästä vakavasta taloudellisesta tilanteesta.

 

 

 

 

Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen on toinen johtava virkamies, jonka hallinnonalan ratkaisut ovat keskeisiä, kun maamme pyrkii taloudellisesti pääsemään selvemmille vesille.

 

 

 

 

Nykyisistä kansliapäälliköistä tunnen henkilökohtaisesti maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion.

 

Muistan Jaanan jo silloin, kun hän ministeriössä toimi rehuteollisuutta koskevien asioiden parissa.

Varsinaiset kannuksensa Husu-Kallio hankki Euroopan komission terveys- ja kuluttajasuojaosaston varapääjohtajana sekä sen jälkeen Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtajana.

Husu-Kallio on menettänyt ”näkyvyyttään” maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä, mutta uskon, että tämäkin asia petraantuu, kun hallitusvalta Suomessa vaihtuu.

Huomasin, että GMO-kysymykset olivat kansalaisten mielessä, kun he keskustelivat Husu-Kallion kanssa.

 

 

 

 

 

Tiedustelin puolustusministeriön kansliapäälliköltä, kenraaliluutnantti Arto Rädyltä kertausharjoituksiin kutsuttavien reserviläisten määriä ennen, nyt ja tulevaisuudessa.

 

En varmaan paljasta sotasalaisuuksia, kun kerron Rädyn todenneen, että vielä 2000-luvun aivan alussa kertausharjoituksiin kutsuttiin n. 20.000 reserviläistä vuosittain.

 

Nykyään määrä on ainoastaan n. 5.000 reserviläistä ja näin tulee jatkumaan vuoteen 2015 saakka. Sen jälkeen suunnitelmissa on kutsua kertausharjoituksiin n. 18.000 reserviläistä vuosittain.

 

 

 

 

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg´ltä kysyin poliisiuudistuksen nykyvaihetta ja niistä muutoksista, joita poliisitoimen hoitamiseen on tulossa.

 

Nerg kertoi, että uudistuksessa pyritään vähentämään hallintoa ja viemään poliisitointa lähemmäs kansaa. Kansainvälisen rikollisuuden lisääntyminen aiheuttaa muutoksia poliisin toimintaan.

Kysyin haja-asutusalueiden poliisitoiminnan näkymistä ja niiden osalta kansliapäällikkö Nerg totesi asian olevan haasteellinen. Tämä on helppo uskoa.

Kansliapäällikkö Nerg teki asiantuntevan vaikutuksen. Sanoinkin sen hänelle ja viittasin siihen kohuun, jonka hänen valintansa aiheutti. Tuntuu, että saimme hyvän henkilön kansliapäälliköksi sisäministeriöön.

 

 

 

 

 

 

Tein hymyssäsuin kärjekkään kysymyksen sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeelle, kun kysyin, että joko hänet on kelpuutettu SOTE-uudistusta pohtivaan ryhmään.

 

Sillanaukee totesi, että kansliapäällikkönä hän joka tapauksessa johtaa uudistusta.

Heitin vinkkinä entiselle Tampereen apulaiskaupunginjohtajalle, että pysy sotkusta nyt erossa ja tule esiin ”uutena voimana” vasta sitten, kun nykyinen sotku on ajettu täydellisesti kiville!

 

 

 

 

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoisen,…

 

 

 

 

 

…oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astolan…

 

 

 

 

 

…ja liikenneministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiaisen (oikealla) kanssa en ehtinyt keskustella lainkaan.

 

Pursiaisen kanssa tässä keskustelemassa Kaakkois-Alvarin puheenjohtaja Tero Vehviläinen.

 

 

 

 

 

 

Myös ympäristöministeriön kansliapäällikön Hannele Pokan juttusille en ehtinyt, sillä hänen puheilleen oli koko ajan jonoa.

Olisin muistellut ainakin niitä aikoja, jolloin osallistumme rinta rinnan Suomi-juoksee juoksuihin!

 

 

On kerrassaan hieno asia, että hallinto avautuu ja kansalaisille annetaan mahdollisuus kertoa hallinnon avoimuuden esteistä.

 

Valitettavasti nämä tilaisuudet ovat ainutkertaisia ja siinä mielessä me tamperelaiset saimme taas kerran olla etuoikeutetussa asemassa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hanna Tainiolta kului kuusi viikkoa johtajakokemuksensa puuttumisen huomaamiseen

Torstai 17.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustaja, lääketieteen tohtori Hanna Tainio oli yksi niistä neljästä demarinaisesta, jotka kalkkiviivoilla käänsivät takkinsa ja joiden tempauksen vuoksi Tampereelle tullaan tasamaalle rakentamaan tunneli – Rantaväylän tunneli.

 

Nostan hattua Tampereen demareille, sillä takinkäännön seurauksena naisnelikko erotettiin loppukaudeksi demareiden valtuustoryhmästä.

 

Tunneliäänestyksellä ja siitä seuranneella valtuustoryhmästä erottamisella oli seurauksena myös se, että Hanna Tainio ilmoitti 15.10.2013 vetäytyvänsä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajakilvasta.

 

Syyskuun 2. päivänä uutisoitiin, että kansanedustaja Hanna Tainion (SDP) lisäksi pääjohtajan virkaa hakivat THL:n sisältä

 

• Marina Erhola
• Juhani Eskola
• Harriet Finne-Soveri
• Ilkka Julkunen
• Jouni Tuomisto
• Marja Vaarama.

 

Muita hakijoita olivat:

• Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen
• Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Risto Miettunen
• professori Jukka T. Salonen
• lakimies Juha Teperi
• terveyspalveluryhmän johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki
• Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Sakari Karjalainen
• 
  

Hanna Tainio perustelee myöhäisheränneesti pääjohtajakisasta vetäytymistään sillä, että hänellä ei ole virkaan vaadittavaa käytännön johtajakokemusta!

Kansanedustaja Hanna Tainiolla olisi ollut ilmeisen hyvät mahdollisuudet tulla nimitetyksi THL:n pääjohtajaksi, mutta hänen takinkääntönsä Tampereen tunneliäänestyksessä torppasi hankkeen.

Kaikki ne selitykset, joita Tainio ja hänen kanssaan viimehetken takinkääntöön osallistuneet tamperelaiset demarivaltuutetut toitottavat ovat vailla todellisuuspohjaa.

Tainion vetäytyminen on suuri helpotus THL:n pääjohtajavalinnasta päättävälle demariministeri Susanna Huoviselle, sillä nyt Huovisella ei ole pienintäkään painetta nimittää virkaan puoluetoveriaan, joka on kolmeksi vuodeksi erotettu kotikaupunkinsa demarien valtuustoryhmästä.

Ulkopuolisesta tuntuu kummalliselta, että Hanna Tainiolta kului itsetutkiskelussa kuusi viikkoa sen toteamiseen, että hänellä ei olekaan viranhoidossa tarvittavaa käytännön kokemusta!

No, todellisuudessa takinkääntäminen tunneliäänestyksessä kadotti Tainion mahdollisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajaksi!

Tamperelaisten kannalta suuri harmi, sillä vahinko ehti kuitenkin tapahtua ja tunnelia ollaan rakentamassa.

 

-Esko Erkkilä-

Anneli Jäätteenmäki: "Pääasia on puolustaa Suomea ja suomalaisia"

Maanantai 14.10.2013

Ulkoministeriön Eurooppatiedotus järjesti perjantaina 11.10.2013 Tampereella Kirjastotalo Metsossa Meppikahvit, joille osallistui mm. Keskustan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki.

 

Anneli Jäätteenmäen lisäksi Meppikahveilla olivat Keskustan Hannu Takkula, SDP:n Liisa Jaakonsaari sekä Vihreiden Satu Hassi.

 

Tarkoitukseni on joskus myöhemmin kertoa laajemmin Metson Meppikahveista!

*********

Laitan heti tämän juttuni kärkeen kuvan, jossa Anneli ja minä hymyilemme keskustelumme aikana.

 

Meitä kumpaakin mainitaan usein tosikkomaisiksi, mutta osaammehan me joskus hymyilläkin!

 

Tämän kuvan on ottanut Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä – kiitokset Pilville!

 

 

*********

 

Tämän jutun otsikko on Anneli Jäätteenmäen vastaus siihen kysymykseen, jonka Matti Venäläinen mepeille teki.

 

Matti kysyi näin:

 

Ajatteko Te lainkaan Suomen kansallisia etuja siellä Brysselissä?

 

 

Anneli vastasi, että hänelle pääasia on puolustaa Suomea ja suomalaisia.

 

Anneli jatkoi vastaustaan jotenkin näin:

 

”Suhtautumisessa biopolttoaineisiin ja turpeen käyttöön suomalaiset mepit eroavat toisistaan.”

 

Anneli Jäätteenmäki totesi meppien Suomessa saamasta julkisuudesta, että mediatalot eivät lähetä tarpeeksi toimittajia Brysseliin, jotta suomalaismeppien erilaiset kannat tulisivat kansalaisten tietoisuuteen.

 

Tilaisuudessa todettiinkin, että mediatalojen kirjeenvaihtajien määrä Brysselissä on koko ajan vähenemässä.

 

Myös minä pidän kehitystä huolestuttavana, sillä suomalaisten tulisi tietää, että ketkä europarlamentaarikoistamme todella tekevät työtä Suomen ja suomalaisten puolesta!

 

 

 

********

 

 

 

 

Tässä toinen kuva, jossa Anneli Jäätteenmäki ja kysymyksen esittänyt Matti Venäläinen keskustelevat – kuka vielä väittää, että Anneli Jäätteenmäki olisi tosikko?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Cantervilla loss eli Pikajärven kartano on monessa mukana

Sunnuntai 13.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Kerroin taannoin näillä sivuilla Cantervillan linnasta eli Pikajärven kartanosta, jossa yövyimme 16 – 17.8.2013 välisen yön, kun osallistuimme agrologien Viron kartanokierrokselle.

 

Kartano oli paras yöpymispaikka koko matkamme aikana.

 

Hieno huone, mainio ja runsas aamupala sekä oikein maukas omarahoituksellinen iltaruokailu olivat ne valtit, joilla Cantervillan kartano lunasti paikkansa matkamme parhaana yöpymiskohteena.

 

Suosittelen Cantervillan kartanoa lämpimästi!

 

 

Tein kartanon mailla aamukävelyn aamulla varhain ja sen tiimoilta muutama kuva sekä kuviin liittyvä kommentti:

 

 

 

Kartanon jääkellari on vankkaa tekoa…

 

 

 

 

…ja sen matkailullinen hyödyntäminen on varmaan aivan ovella!

 

 

 

 

Myös kartanon viinakeittiö eli tislaamo eli distellery on vielä matkailullisesti hyödyntämättä.

 

 

 

 

 

Kartanon eräs käyntikohde on lapsille suunnattu ”Mängumaa” eli Puuhamaa.

 

 

 

 

Mängumaassa on lasten vesipuisto,…

 

 

 

 

…seikkailurata,…

 

 

 

 

…kartingrata…

 

 

 

 

…ja paljon muita aktiviteetteja.

 

 

 

En pysty olemaan Cantervillan kartanon konsulttina, mutta uskallan epäillä, että kartano pyrkii olemaan liian monessa mukana!

 

 

Käyntimme aikana Cantervilla kartanoa oli vaikea tavoittaa netistä, mutta nyt kartanolla on suhteellisen kelvolliset nettisivut.

Vilkaise www.cantervilla.ee

 

 

 

*********

 

 

 

 

Kartanon pihapiirissä on toimittaja, selostaja, radio- ja televisio-ohjelmien johtaja sekä näytelmäkirjailija Valdo Pant´n muistomerkki. 

Valdo Pant toimi aikoinaan juontajana suositussa ”Naapurivisa” –ohjelmassa, jossa Viron sekä Suomen tietoviisaat mittelivät toisiaan vastaan.

Pant oli syntynyt Cantervillan kartanon lähellä Valgjärvellä 1928 ja hän kuoli Tallinnassa vuonna 1976.

Muistomerkin on pystyttänyt Cantervillan kartanon omistaja Relvo Värton vuonna 1996.

 

 

*********

 

 

 

 

Kunnon retkillä pitää ottaa retkeläisistä jossain sopivassa vaiheessa yhteiskuva. 

Retkemme yhteiskuva on tässä ja sen otti oppaamme Lea aamulla 17.8.2013!

 

 

********

 

 

Kiitän juttujeni lukijoita ja totean, että tämä juttu on viimeinen siinä juttusarjassa, jossa kerron agrologien Viron kartanomatkasta vuonna 2013!

 

 

 

Tämän jälkeen saatan ryhtyä kertomaan matkakokemuksia taannoiselta Saksan ja Luxemburg´n matkaltamme – aineistoa ainakin on!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on valkosipuleiden istutusaika!

Perjantai 11.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Omaan kokemusta valkosipuleiden kotitarvekasvattamisesta n. viidentoista vuoden ajalta.

 

Elämme parhaillaan aikaa, jolloin ensi kesänä korjattavat valkosipulit pitää istuttaa.

 

Viime kesänä meillä oli valkosipulia kasvamassa n. 120 rivimetrin verran ja samaa alaa tavoittelemme saavamme kylvöön myös nyt.

 

Valkosipuli on siinä mielessä kiitollinen viljeltävä, että se ei kaipaa kasvinsuojeluaineita – ainoastaan kunnolliset kasvuneväät, riittävä kastelu sekä rikkakasvien torjunta riittävät.

 

Havainnollistan alkuviikon aikana suorittamiani valkosipulin istutushommia muutamalla valokuvalla:

 

 

 

 

Tässä pieni puutarhapenkki, josta syksyn alkaessa korjattiin valkosipulia n. 60 rivimetriltä. 

Alue on tässä kuvassa siinä kunnossa, johon se jäi syyskuussa valkosipulisadon korjaamisen jälkeen.

 

 

 

 

Valkosipulimaa kannattaa kalkita sekä lannoittaa fosfori- ja kalilannoitteella ennen jyrsimistä - kesällä on sitten typpilannoituksen vuoro. 

Jyrsimisellä luodaan olosuhteet ensi kesän kunnolliselle kasvulle – jyrsiminen pitää suorittaa niin syvälle, kuin jyrsimellä kohtuudella pystyy sen tekemään.

 

 

 

 

Jyrsimisen jälkeen seuraa istutuksen hikisin vaihe, kun tasakärkisellä lapiolla nostaa jyrsinnässä sivuun lentäneen maan takaisin valkosipuleiden kasvupaikalle. 

Sen jälkeen muoviharavalla tasoitetaan kasvualusta istutuskuntoon.

 

 

 

 

Tapaan ulkomaanmatkoiltani aina hankkia uutta valkosipulikantaa istutettavaksi. On selvää, että myös syksyllä korjattua omaa satoa käytämme istutuksessa. Riskien minimoimiseksi on hyvä sekoittaa tuontisiemen ja oma siemenkanta, jotta ei syntyisi laajoja aukkoja, jos jompikumpi ei lähtisikään kunnolla kasvuun. 

Tämä valkosipulikanta on viime kesän Viron matkaltamme ja se on laadukasta Piepsjärven vanhauskoisten sipulitien varrelta ostettua tavaraa.

Markettien letitettyjä kiinalaisia valkosipuleita ei kannata yrittää siemensipuleiksi, sillä ne on käsitelty itämisenestoaineilla ja ne eivät varmasti idä!

 

 

 

 

Käytämme rivivälinä 40 senttiä ja istutus tapahtuu n. 15 sentin taimivälillä.

Kunnollinen istutuslankku takaa sen, että istutustyössä ei tallata rivivälejä tiiviiksi.

 

 

 

 

 

Tänä vuonna minulla oli valkosipuleiden istutustyössä kaverina lähes kesy mustarastas, joka tuli etsimään matoja melkein saappaankärjestäni.

”Juttelimme” mustarastaan kanssa ja yhdessä päivittelimme sateista säätä!

 

 

Nyt jyrsimet käyntiin ja valmistamaan valkosipuleille kasvupaikkaa!

Vielä ehtii!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Rakveren linnoituksessa kannattaa poiketa useastikin

Keskiviikko 9.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Elokuisella agrologien Viron kartanomatkalla eräs kohde oli Rakveren vanha linnoitus.

 

Olen käynyt linnoituksessa useita kertoja aikaisemmin, mutta tälläkin kerralla sain uutta tietoa linnoituksesta ja sen eri vaiheista.

 

 

 

 

”Uuden tiedon” jakajana toimi mainio linnanneito eli Margit-opas!

 

 

 

 

 

Linnoituksen alueella sijaitsee ”Tarvas” –patsas, jonka on veistänyt virolainen Tauno Kangro. 

Patsas on Baltian alueen suurin eläinaiheinen veistos. 

Patsaan toteuttamisessa on suomalaisilla ollut vahva panos ja se selviää, kun tarkastelee patsaan jalustaan kaiverrettujen hanketta tukeneiden henkilöiden sekä yhteisöjen nimiä.

 

 

 

 

 

Margit esitteli eräässä huoneessa sijaitsevan syvän kaivannon ja kertoi siihen liittyen, että linnassa oli aina kuution verran ihmisvirtsaa säiliössä! Miksi?

Ihmisvirtsaa käytettiin, kun tykit ammuttaessa kuumenivat ja niitä piti viilentää – virtsa oli viilentämiseen tehokkaampaa kuin vesi!

 

 

 

 

Saimme linnanpihalla maistella keskiaikaisten ritarien lempijuomaa, Malvaasian viiniä. 

Kerrassaan erinomaista!

 

 

 

 

 

Koulukuntamme toiminnanjohtaja Esko Lappalainen halusi kokeilla, että miltä tuntuu oleminen kädet ja pään lukitsevassa ”jalkapuussa”.  Rakennelma oli tarkoitettu heiveröisemmille henkilöille kuin Esko, joten todelliseen kokeiluun saakka ei päästy.

 

 

 

 

 

Kidutuskammio ja kuolemanhuone kuuluivat linnakierroksemme ohjelmaan – ei heikkohermoisille!

 

 

 

 

 

Linnan sisäpihalla sijaitsee isokokoinen shakkilauta ja siihen soveltuvat isot shakkinappulat.

Korkea-arvoiset linnanisännät istuskelivat pihan eri puolilla sijaitsevilla parvekkeilla ja alempiarvoiset asukit siirtelivät shakkinappuloita linnanisäntien antamien peliohjeiden mukaan.

 

 

 

 

 

Osallistuimme kappelissa Margit´n ohjaamana lausuntahetkeen…

 

 

 

 

 

…ja sen jälkeen Margit antoi perusteellisen opetuksen linnan runsaisiin miekkavalikoimiin sekä miekkojen käyttämiseen.

Olen aiemmin arastellen tutkaillut näitä miekkoja, mutta nyt Margit laittoi miekat ja sapelit leiskumaan!

 

 

 

 

Vielä viimeinen silmäys Tarvas-patsasta kohti ja matka seuraaviin seikkailuihin saattoi alkaa!

 

 

Rakveren linnoituksella on mainiot nettisivut: www.rakverelinnus.ee – kannattaa poiketa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Saksasta ja Luxemburg´sta!

Maanantai 7.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Palasin perhekuntani ja sukulaispariskunnan yhteiseltä lomamatkalta Saksasta sekä Luxemburg´sta lauantaina 5.10.2013.

 

Matkamme kesti viikon ja se suuntautui Rein- sekä Mosel-jokien jokilaaksoihin.

 

Lensimme Helsingistä Frankfurt´iin, josta matkasimme luotijunalla Koblenz´n kaupunkiin – siellä yövyimme kaksi yötä.

 

Koblenz´ista menimme Regio-junalla Trier´n kaupunkiin, jossa myös yövyimme kaksi yötä.

 

Trier´stä taas junalla Luxenburg´iin, jossa tapamme mukaan yövyimme kaksi yötä.

 

Luxemburg´ista ”junailimme” kahdella junanvaihdolla takaisin Frankfurt´iin ja sieltä taas lentäen Helsinkiin.

 

Matkakustannukset kolmelta henkilöltä olivat hieman alle 2.400 € eli 800 €/henkilö ilman ruokailuja. Hinnassa on mukana bussikuljetus Tampereelta Helsinkiin ja takaisin.

 

********

 

Vasta paikanpäällä nähtynä ymmärtää Rein-joen merkityksen Saksan taloudelle.

 

Rein-joki keskellä ja sen molemmilla rannoilla maantie sekä junarata merkitsevät todellista logistista valtasuonta, joka palvelee Saksan talouselämää ja sitä kautta koko Saksaa.

 

Se tuli myös selväksi, että Saksan talous ei yskähtele – tämä on luottavainen havainto koko EU-alueelle.

 

Räpsyttelin matkan aikana yli 1.900 valokuvaa ja uskon, että käytän niistä lähiaikoina jokusen muutamien juttujeni kuvituksena.

 

 

********

 

Tässä muutamia kuvia Rein-joen varrelta, kun olimme luotijunassa matkalla kohti Koblenz´n kaupunkia tai olimme jo siellä perillä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksi oli joukosta poissa

Sunnuntai 6.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Teollisuuden ykkösmessukohde Alihankinta 2013 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa oli menestys, sillä täyteen myydyissä messuhalleissa vieraili lähes 17.000 teollisuuden keskeistä päättäjää ja asiantuntijaa.

 

Vain yksi oli joukosta poissa, sillä Tampereen kaupunki loisti poissaolollaan!

 

Tampereen kaupungilla ei vieläkään mene riittävän huonosti, kun yritysten hankintaan voi edelleenkin suhtautua ylimielisesti.

 

Oli ilo seurata, kun esimerkiksi Ylöjärven kaupunki oli vahvasti messuilla Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n kautta.

 

Tampereen poissaolon syyksi ei kelpaa se, että Tredea Oy oli osastollaan paikalla. Tredean sijoituspaikkakin oli varattu äärettömän heikosti, sillä eiväthän yritysten sijoituspaikkaa etsiskelevät ala keskustelemaan asiasta täynnä hälyä olevassa aulatilassa.

 

Tredean rooliin ei myöskään kuulu toimia yhden kunnan puolestapuhujana, vaan se on selkeästi jokaisen kunnan oma asia.

 

Tampereen keskeiset virkahenkilöt ja monet päättäjätkin yrittävät ajaa Tampereen seudulle suurta kuntaliitosta ja perustelevat aikomuksiaan mm. sillä, että silloin eri kunnissa olevat hyvät käytännöt voidaan ottaa koko alueella käytäntöön!

 

Varjeltakoon meitä siitä tilanteesta, että Tampereen käytännöt yrityshankinnassa sekä kaavoituksessa laajenisivat Pirkkalaan, Ylöjärvelle, Lempäälään, Nokialle, Kangasalle ja muihin Tampereen seudun kuntiin!

 

Harras toive on, että ensi syksynä Tampereella järjestettävien seuraavien Alihankinta-messujen aikana Tampereella olisi ammattitaitoinen kovan luokan bisnestaitaja yritysasiamiehenä.

 

-Esko Erkkilä-

Sakan kartanon vieressä sijaitseva Meretorn toimi valonheitintornina Viron neuvostomiehityksen aikana Suomenlahtea valaisten

Lauantai 5.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Agrologien Viron elokuisen kartanomatkan viimeinen yöpymispaikkamme oli Sakan Kartanon eli Saka Mõis`n vierellä sijaitseva "Saka Cliff Hotell & Spa" Kohtlan kunnassa aivan Suomenlahden rannalla.

 

 

 

 

Hotellin vastaanotossa nojatuolilla loikoileva kissa toi kodikasta tunnelmaa muuten niin standardihotelliin.

 

 

 

 

Hotellimme vieressä sijaitsevalla Saka Mõis`llä on virolaisten kartanoiden tapaan värikäs historia takanaan.

Kartano on tyyliltään uusrenesanssinen ylellinen herraintalo.

 

 

 

 

Herraintalon eli kartanon päärakennuksen vieressä on se hotelli, jossa yövyimme ja jonka vastaanoton edessä kissa loikoili!

 

 

**********

 

Sakan kartanon alue on ollut sotien myllerryksessä Viron, Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen taistelutanner.

 

Neuvostomiehityksen jälkeen kartano jäi surkeaan kuntoon ja pitääkin ihailla sitä työtä, joka on Sakan kartanon entisöimisessä tehty.

 

 

*********

 

Kartanomiljöön entisöinti aloitettiin nykyisen hotellikiinteistön kunnostamisella…

 

 

 

 

 

…ja työtä jatkettiin Suomenlahden rantatöyräällä sijaitsevan rajavartiolaitoksen käytössä olleen valonheitintornin eli Meritornin - viroksi Meretorn - kunnostamisella.

 

 

 

 

Kävin aamureippailullani tornissa ja Meretorn´n näköalatasanteelta on hienot näköalat Viron rannikon itä- sekä länsisuuntaan. Hyvällä säällä tornista varmaan näkyy myös Suomen rannikko.

Sakan Meretorn oli yksi paikka, josta Neuvostoliitto Viron miehityksen aikana tarkkaili Suomenlahtea ja siellä tapahtuvaa liikennettä.

 

 

 

 

Meretorn´n jyrkänteen puolella on leveät parinovet. Jos oviaukosta olisi jyrkänteen reunalle ajettu esim. ajoneuvo, niin sitä ei ole ollut mahdollista ajaa tornin takana olevalle kentälle.

Onko oviaukosta ajettu ulos jokin valonheitin vaiko peräti tykki?

Mene ja tiedä.

 

 

 

Saka Mõis on mielenkiintoinen kohde matkailijalle ja myös sotahistoriasta kiinnostuneille.

Voi kun nuo kivet, puut ja  nurmikentät osaisivat kerto meille, että millaista myllerrystä Sakassa oli vaikkapa 1940-luvun alkupuoliskolla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko Kataisella, Urpilaisella ja Virkkusella hajuakaan niistä investoinnista, jotka tarvittaisiin kuntaliitosten tapahduttua tietojärjestelmiin?

Perjantai 4.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus ja SDP yrittävät puheenjohtajiensa toimesta ajaa Suomeen jättikuntiin perustuvaa kuntauudistusta. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen jääkylmänä aputyttönä häärii Henna Virkkunen.

 

Mainittu untuvakolmikko ei ilmeisesti omaa pienintäkään tietoa esimerkiksi siitä, että millainen investointi tarvittaisiin, jos heidän ajamansa kuntaliitossuma toteutettaisiin!

Itä-Suomen yliopiston Informaatio- ja teknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen arvioi perjantaina 20.9.2013 Radio Suomen Ajantasassa, että kuntaliitoksissa puhuttaisiin miljardien eurojen suuruisista urakoista, kun kuntien tietojärjestelmät jouduttaisiin kertaheitolla uusimaan.

 

Satuin kuuntelemaan ohjelman ja siinä professori kertoi, että puhuttaisiin kolmesta viiteen miljardiin euroon yltävästä summasta, jos kuntaliitosten aiheuttamat tietojärjestelmätarpeet jouduttaisiin toteuttamaan!

 

On selvää, että kuntien tietojärjestelmiä on kehitettävä ja niihin pitää investoida, mutta kertaheitolla KIITOS EI!

 

Omaan kokemusta, että millaista on työelämä, kun erilaiset tietojärjestelmät omaavat yritykset fuusioidaan.

 

Erilaisten tietojärjestelmien yhteispeliä ei oikeastaan mitenkään saada toimimaan yhdessä – ei ainakaan järjellisillä kustannuksilla. Tietojärjestelmien uusiminen on kuntaliitostapauksissa siis välttämätöntä.

 

Kataisen, Urpilaisen ja Virkkusen ajama kuntauudistus on peruslähtökohdiltaan muutenkin toteuttamiskelvoton ja kun siihen liitetään kolmesta viiteen miljardiin kohoava tietojärjestelmien uusimistarve, niin koko kuntauudistussuunnitelma pitää heittää romukoppaan.

 

Professori Voutilainen esitti haastattelussaan, että tietojärjestelmien uusimistarve pitää ottaa eduskunnan käsittelyyn. Käsittelyn aikana on laitettava Voutilaisen mielestä vauhtia siihen, että eri ministeriöt alkaisivat paneutua niihin käytännön kysymyksiin ja niiden ratkaisemisesta aiheutuviin kustannuksiin, jotka kuntaliitossumasta aiheutuisivat.

 

On selvää, että esimerkiksi tietojärjestelmäalan yritysten kapasiteetti ei riittäisi noin valtavan urakan suorittamiseen ja toimituskykyä suurempi kysyntä nostaisi hinnat pilviin.

 

Olen professori Tomi Voutilaisen kanssa samaa mieltä ja esitän, että kuntaliitossuunnitelmien käytännön toteuttamiseen liittyvät ongelmat otetaan vakavaan käsittelyyn!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Pühtitsan Jumalanäidin kuolonuneen nukkumiselle pyhitetyn nunnaluostarin puutarhassa ja uhrilähteellä Kuremäellä

Torstai 3.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen moniaita kertoja saanut vierailla Kuremäen nunnaluostarilla Illukan kunnassa Itä-Virossa.

Luostarin nimi on viroksi Kuremäe Jumalaema Uinumise nunnaklooster ja venäjäksi: Пюхтицкий Успенский монастырь / Pyhtitskij Uspenskij monastir). 

Poikkesimme siellä myös viime elokuussa, kun osallistuin koulukuntani eli agrologien kartanomatkaan Virossa.

 

Vaikka olen vieraillut useasti Kuremäen nunnaluostarissa, sain oppia taas kerran paljon uutta luostarista.

 

 

 

 

Luostari on perustettu vuonna 1891 ja se on ainoa nunnaluostari Virossa.

 

 

 

 

Luostarin sisätiloissa ei saisi valokuvata, mutta pyrin tekemään sen hienotunteisesti ja huomiota herättämättä.

 

 

 

 

 

Kuremäen luostarin puutarha on todellinen luostarin puutarha, sillä se on hyvinhoidettu nähtävyys.

 

 

Muutama kuva luostarin puutarhasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

 

Luostarin takapihalla sijaitsevat halkovarastot saavat jokaisella käyntikerralla ainakin minulta täydellisen ihailun.

Luostarilla luotetaan vahvasti bioenergiaan!

 

 ********

 

 

 

En ole aiemmilla kerroilla tutustunut luostarin hautausmaahan, mutta nyt siihen oli tilaisuus.

 

 

 

 

Luostarissa kuolleet nunnat ovat saaneet tasa-arvoisen viimeisen leposijan.

 

 

 

 

 

Tässä on vuosina 1968 – 2011 luostarin johtajana eli igumeniana toimineen Varvara (Trofimova) viimeinen leposija.

 

 

Sekin oli minulle uutta, että nunnien hautausmaan vierellä on Kuremäen kyläläisten hautausmaa.

 

 

************

 

Oppaat kertovat aina Pühtitsan luostarissa käydessä, että mäen alla on ”Pyhä Lähde”.

 

Vasta nyt kävin ensimmäisen kerran Pyhällä Lähteellä.

 

 

 

Pyhään Lähteeseen virtaa jatkuvasti vettä.

 

 

 

 

Lähiseudun asukkaat noutavat lähteestä ruokavettä ja matkailijoita varten lähteellä on astioita varren päässä, jotta lähteen vettä voi nostaa juotavaksi.

 

 

 

 

Vesi oli raikasta ja sopivan viileää.

 

 

 

**********

 

Moninkertaisella käyntikokemuksellani voin suositella käyntiä Kuremäen nunnaluostarissa!

 

Liittäkää tutustumiseenne kulkeminen nunnien hautausmaan läpi Pyhälle Lähteelle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viron vanhauskoiset ja Peipsjärven rannan sipulitie

Keskiviikko 2.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen käynyt lukemattomia kertoja Virossa, mutta kahteen haluamaani kohteeseen en ole ennen viime elokuuta päässyt tutustumaan.

 

Kaipaamani kohteet ovat Peipsjärven länsirannalla asuvat vanhauskoiset ja kaakkois-Viron setunkaiset.

 

Agrologien elokuisella Viron kartanomatkalla sain kokea pienen pintaraapaisun Peipsijärven vanhauskoisten elämänmuodosta.

 

Viron vanhauskoiset ovat ”tiukan linjan” ortodokseja, jotka asuttavat Peipsjärven länsirannalle nauhamaisesti sijoittuvia kyliä.

 

 

 

 

Olen tyytyväinen, että poikkesimme valtatieltä Peipsjärven rantatielle ja saimme kulkea todellista sipulitietä monien vanhauskoisten kylien läpi. 

Peipsjärvi on Euroopan viidenneksi suurin järvi ja se oli pitkän aikaa kulkusuunnassamme oikealla.

 

 

Kuljimme ainakin seuraavien vanhauskoisten kylien läpi:

 

• Raja
• Kasepää
• Kolkja

 

 

Minulla oli paikka bussinkuljettajamme takana ja tässä muutamia valokuvia, kun ajoimme vanhauskoisten asuttamien kylien läpi:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*********

 

 

 

Sipulitiellä oli pienin välimatkoin sipulinmyyjiä, joilla oli tarjolla aitoja Peipsjärven sipuleita.

 

 

 

 

 

Myös muita juureksia ja vihanneksia oli tienvarsimyyjillä tarjolla.

 

 

 

 

Peipsjärven sipuleilla on Virossa sama maine kuin Suomessa Lopen perunoilla – vain ne ovat parasta laatua.  Tiedän kokemuksesta, että Piepsin sipuleiden kohdalla korkea laatu on tosiasia.

 

Peipsjärvellä sipulin viljelytekniikka perustuu vähintään puolen metrin korkeisiin sipulipenkkeihin ja sanotaan, että niistä saatava sato saattaa olla seitsenkertainen normaaliin viljelytekniikkaan verrattuna!

Voi, kun joskus pääsisi näkemään aidon peipsjärvisen sipuliviljelmän!

 

 

 

Oli hieno asia, että bussikuljettajamme (valkoisessa T-paidassa) halusi itsekin ostaa tienvarsimyyjältä aitoja Peipsin sipuleita ja se merkitsi, että myös monet retkemme osanottajista ryhtyivät sipulikaupoille.

 

Tapani mukaan ostin kymmenkunta isoa valkosipulia ja ne tulevat syksyn aikana päätymään Viljakkalan Majajärvelle valkosipulimaamme siemensipuleiksi!

 

 

 

 

 

Tiedustelin tältä myyjältämme, että kuinka kaukana tästä paikasta sijaitsee hänen sipuliviljelmänsä ja nuorimies vastasi, että kymmenen kilometrin päässä.

 

 

Perheemme on suuria sipulinystäviä ja jonkinlaisia sipulinkasvattajiakin, joten Peipsjärven rannan sipulitien kokemukset olivat unohtumaton elämys!

 

 

-Esko Erkkilä-