Kuntaliiton analysointi kuntien vastauksista kuntauudistukseen antaa arvokasta tietoa kansalaisille, kunnallisvaalien äänestäjille ja toivottavasti puhuttelee myös hallitusta

Lauantai 26.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuntaliiton erityisasiantuntijat Antti Kuopila ja Markus Pauni sekä projektipäällikkö Sini Sallinen ja tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom ovat kehitysjohtaja Kaija Majoisen johdolla laatineet erinomaisen analyysin kuntien valmiuksista ministeri Virkkusen esityksestä kuntien yhdistymisselvityksiin.

 

MSL-Tampere oli jo useita viikkoja sitten sopinut erityisasiantuntija Antti Kuopilan alustuksesta, joka käsitteli Kuntaliiton näkemyksiä kuntauudistuksesta.

 

Emme tilaisuudesta sopiessamme osanneet arvata, että tilaisuuden ajoitus osui kohdalleen, sillä Kuntaliiton asiaa koskeva analyysi julkistettiin muutama tunti ennen tilaisuutemme alkamista – saimme siis kuulla todella uusinta tietoa kuntauudistuksesta!

 

Kuntaliiton erityisasiantuntijoiden laatima analyysi löytyy Kuntaliiton nettisivuilta www.kunnat.net nimellä ”Kuntien valmiudet yhdistymisselvityksiin vaihtelevat alueittain paljon”.

 

 

MSL-Tampereen kaikille avoimessa tilaisuudessa Kirjastotalo Metson Martikainen-luentosalissa Kuntaliiton erityisasiantuntija Antti Kuopila kertoi Kuntaliiton analyysistä torstaina 24.5.2012.

 

Kuntaliiton laatima analyysi on vaatinut analyysin laatineelta työryhmältä paljon työtä, sillä kuntien vastaukset ministeri Virkkusen laatimiin kysymyksiin eivät ole helposti tulkittavissa.

 

Työryhmä on paneutunut tehtäväänsä huolella ja on tarvittaessa erikseen tarkistanut kunnan todellisen kannan esitettyihin kysymyksiin.

 

Kuntaliiton erityisasiantuntijoiden laatimaa analyysiä on arvostettava, sillä se antaa todellista tietoa kansalaisille, syksyn kunnallisvaaleihin valmistautuville äänestäjille ja toivottavasti se antaa järkeä myös hallitukselle.

 

Oleellista analysoinnissa Kuntaliiton tiedotteen mukaan on se, että kunnat hyväksyvät vain vapaaehtoisuuteen perustuvat kuntaliitokset.

 

Tästä lähes kaikki hallituksessakin olevat puolueet ovat yksimielisiä, mutta hallituksessa on kaksi ”vastarannan kiiskiä” ja he ovat pääministeri Jyrki Katainen sekä kuntaministeri Henna Virkkunen. Kukaan ei ole heidän suustaan kai kuullut, että kuntien pakkoliitokset eivät ole mahdollisia!

 

Kataisen sekä Virkkusen jääräpäisyys ja sitä kautta Kokoomuksen linja on äänestäjien muistettava, kun syksyn kunnallisvaaleissa äänestäjä tekee äänestyskopin hiljaisuudessa päätöstään puolue- ja ehdokasvalinnastaan!

 

 

Kuntaliiton analyysistä selviää, että Virkkusen kuntakartan vastustaminen on voimakkainta Keski-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä, ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla.

 

Virkkunen olisi rustaamassa koko Keski-Pohjanmaata yhdeksi kunnaksi ja tiedän alueen hyvin tuntevana, että se ei ole mahdollista.

 

Vihreiden selvitysmies Osmo Soininvaaran taannoinen haavekuva yhdestä Lahden ympärille muodostettavasta suurkunnasta näkyy alueen kuntien kannanotoissa edelleen ja siellä kunnat haluavat jatkaa ymmärrettävistä syistä itsenäisinä. Eivätpä taida Vihreät olla kovin suuressa suosiossa Lahden ympäryskunnissa!

 

Pirkanmaalla ainoastaan kaksi kuntaa Tampereen lisäksi on tyytyväinen Virkkusen esitykseen.

 

Tampereen kehyskunnat eivät halua liittyä tehottomaan Tampereeseen ja näin onkin hyvä.

Tämä oli Keskustan linja taannoin, kun Tampereen vastausta Virkkusen kyselyyn laadittiin – oli hienoa, että useat vastuulliset Tampereen kaupunginvaltuutetut myös muista valtuustoryhmistä yhtyivät Keskustan kantaan!

 

Toivon, että mahdollisimman monet kansalaiset ja äänestäjät perehtyvät Kuntaliiton erityisasiantuntijoiden laatimaan analyysiin. Se on mainio pohja, kun äänestäjä tekee puolue- ja ehdokasvalintaa ensi syksyn kunnallisvaaleissa!

 

-Esko Erkkilä-

Rakveren Näyttelytalossa kannattaa käydä

Keskiviikko 23.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Vietimme Türin Kukkamessuille suuntautuneella matkallamme kaksi yötä Rakveressä, joten meille jäi kokonainen päivä aikaa tutustua Rakveren kaupunkiin, sen nähtävyyksiin ja turistitarjontaan.

 

Seurueemme miesväki poikkesi Rakveren Näyttelytalossa ja käyntimme perusteella uskallankin suositella siellä käyntiä kaikille Rakveressä kävijöille.

 

 

Rakveren Näyttelytalo on peräisin vuodelta 1786 ja se sijaitsee Pik-kadun päässä.

 

Näyttelytalossa on muutamia pysyviä näyttelyitä ja niiden lisäksi siellä järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä. Keskityn tässä jutussa kertomaan tarkemmin kahdesta näyttelystä:

 

Näyttelytalon alakerrassa esitellään pirtun historiaa ja siellä saa havainnollisen kuvan pirtun valmistuksesta sekä alkoholin kiroista.

 

 

Ohra on tärkeä viinanvalmistuksen raaka-aine, mutta…

 

 

 

…myös perunasta saadaan pirtua.

 

 

 

Havainnetaulussa kerrotaan, että tonnista perunaa saadaan 80 litraa pirtua, vehnästä 150 litraa ja maissitonnista peräti 300 litraa pirtua!

Saantoprosentit selittävät paljolti sen, että ohraan perustuva suomalainen etanolinvalmistus ei ole kilpailukykyinen maissista jalostettuun etanoliin verrattuna.

 

 

 

Viinapulloista oli näyttelyyn rakennettu pyramidi, joka kuvasi sitä vodkan määrää, jonka virolainen keskimäärin juo elinaikanaan.

 

 

 

Erääseen näyttelyhuoneeseen oli rakennettu putka, johon juopuneet kansalaiset oli viety selviämään. Blogisti kokeili putkan makuulaveria ja ihan selvin päin sekä hymyhuulin!

 

Rakveren Näyttelytalon taidenäyttelyssä on pääosin Virumaan paikkoja kuvaavia sekä virumaalaisten taiteilijoiden töitä.

 

 

 

Taiteilija Hando Mugaston öljyvärityö vuodelta 1931 on nimeltään ”Koduhoov”.

 

 

Aleksander Rünk´n Viron neuvostoaikaa ihannoivat maalaukset olivat runsaslukuisasti edustettuina näyttelyssä.

 

Hänen neliosainen teossarjansa ”Põllymajandus neljas erinevas ühiskondlikus formatsioonis” kuvaa Viron historiaa varhais-Virosta Neuvostoliiton miehitykseen saakka.

 

 

 

Varhais-Viron aikana virolaiset ahersivat ja kaskesivat pelloillaan, mutta…

 

 

…sitten piiskuri-isännät ajoivat talonpojat kiivastahtiseen työntekoon ja pakottivat myös äidit lastensa imettämisen sijaan korjaamaan satoa.

 

 

Tunteettomat isännät saivat talonpojat itkusilmin luovuttamaan ainoan lehmänsä öky-isännälle.

 

 

 

Neuvostomiehitys muutti kuitenkin kaiken ihanuudeksi.

Pioneerilapset voivat katsoa valoisin mielin turvallisen neuvostojohtajan ohjauksella tulevaisuuteen ja rynnätä avosylin odottavan neuvostomiehittäjän syliin.

Viljasäkit ovat pullollaan kultaista viljaa ja kaikesta näkyy sosialismin autuus sekä ihanuus!

 

 

 

Rünk´n teos ”Talopoegade peksmine” eli Talonpoikien piekseminen kuvaa myös neuvostoaikaista käsitystä ylemmän luokan toiminnasta ennen ihanaa neuvostomiehitystä.

 

 

 

Todelliseen huippuunsa taiteilija Aleksander Rünk pääsee, kun hän maalauksessaan ”Rakvere vabastamine” kuvaa neuvostojoukkojen hyökkäystä Rakvereen vuonna 1944.

Taustalla näkyvä Rakveren linnoitus ei jätä arvailujen varaan paikkakuntaa, jota Puna-armeija on ”vapauttamassa”.

 

 

Rakveren Näyttelytalossa oli käyntimme aikana esillä myös ”Minun erotiikka” –näyttely.

 

Näyttelytyöt perustuvat naisia kuvaaviin alastonteoksiin ja ne olivat maalattu 1950-luvulla.

 

Käsityksemme mukaan neuvostoyhteiskunnan ”pornografinen kysyntä” tyydytettiin alastomia naisia kuvaavilla ”taideteoksilla”.

 

On hyvä asia, että Virossa pidetään yleisön nähtävillä teoksia, joissa ihannoidaan Neuvostoliiton miehitysaikaa.

Neuvostomiehitystä ihannoivat maalaukset ovat aikansa tuotteita ja siksi ne pitää käsittää. Tuskin kukaan taiteilija silloinkaan uskoi maalaustensa todenperäisyyteen!

 

Rakveren Näyttelytalon naispuoliset vahtimestarit halusivat meiltä palautetta, että miten he saisivat suomalaiset nykyistä suuremmin joukoin poikkeamaan Näyttelytalossa.

 

Totesimme, että Näyttelytalon anti on laadukasta ja siitä pitää vaan kertoa kaupungissa vieraileville suomalaisille. Näyttelyihin pääseminen maksaa kolme euroa, joten kustannuskysymys Rakveren Näyttelytaloon tutustuminen ei ole!

 

-Esko Erkkilä-

OÜ Liliinan tehtaanmyymälä Rakveressä on suomalaisten suosima käyntikohde, jossa pellavatuotteiden "kauppa käy kuin siimaa"!

Tiistai 22.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Rakveren linnoitus oli korjaustöiden vuoksi suljettuna, kun toukokuun 16. – 18. päivinä vietimme Rakveressä kaksi yötä matkalla Türin Kukkamessuille.

Matkasimme nokialaisen Tilausliikenne V-H Tuovinen Oy:n uusimmalla bussilla, jonka kuljettajana toimi itse Veli-Heikki Tuovinen.

 

Linnan korjaustöiden vuoksi myös me matkaseurueemme miehet lähdimme pellavakauppaan ja ostoksille Virunmaan suurimpaan ja uhkeimpaan kauppakeskukseen eli Põhjakeskukseen.

 

 

Pellavakaupan nimi on OÜ Liliina ja se sijaitsee osoitteessa Võidu tn 1.

 

Liliinan tehtaanmyymälä on tuotantotilojen kanssa samassa kiinteistössä. Tehtaalla syntyy kankaita 60 kilometriä vuodessa ja neulojat neulovat tuotteita 2,5 kilometrin verran.

 

Tehdas työllistää n. 40 henkilöä, joten mistään pienestä toiminnasta ei ole kyse.

 

Tuotteisiin kuluu vuodessa 15 tonnia puuvillaa ja 11 tonnia pellavalankaa.

 

Tehtaanmyymälän sisäänkäynti on vaatimattoman näköinen…

 

 

…ja sen vuoksi olikin iloinen yllätys, kun totesimme tehtaanmyymälän sisätilojen olevan valoisat ja ostamaan houkuttelevat.

 

Myymälä oli somistettu langanvalmistukseen ja kankaankudontaan liittyvillä esineillä:

 

 

Rukki…

 

 

 

…ja kangaspuut kuuluivat tehtaanmyymälän somistukseen.

 

 

 

Tehtaanmyymälän myymälänhoitaja Maarika Miilman ja hänen Triin-tyttärensä ahkeroivat ostamiemme tuotteiden myymisessä ja pakkaamisessa.

 

 

Laudeliinat ja kylpy- sekä käsipyyhkeet olivat korkealaatuisia ja hinnaltaan kohtuullisia.

 

 

 

Kassan tienoo muistutti muurahaispesää, kun seurueemme naiset pääsivät kilvan laittamaan eurot liikenteeseen ja Visat vinkumaan!

 

Myymälän esiliinavalikoima oli kattava ja se kiehtoi myös meitä miehiä.

 

Mallailen tässä sukulaismiehen ostamaa ”kravatillista herrasmiehen esiliinaa” ylleni, mutta…

 

 

…todellisuudessa hankin itselleni alhaalla vasemmalla näkyvän ”sikapossuesiliinan”. Se on kolmiulotteinen, sillä sikapossun korvat ovat mukavasti lerpallaan!

 

Täyspitkien esiliinojen hinnat olivat 12,70 € per kappale eli hinnankiroissa ne eivät olleet!

 

Harmittelen, että en ostanut useampaa possuesiliinaa – niille olisi varmasti löytynyt mukavaa käyttöä!

 

 

Suosittelen hyvillä mielin Rakveressä käydessänne poikkeamista Liliinan tehtaanmyymälään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan johtopaikoille on tarjolla päteviä henkilöitä!

Maanantai 14.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan puoluekokous lähestyy, sillä keskustaväki kokoontuu Rovaniemelle kesäkuun 8. – 10. päivinä päättämään puolueen linjauksista ja henkilövalinnoista seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.

 

Tulemme Rovaniemellä valitsemaan puolueelle puheenjohtajan, kolme varapuheenjohtajaa sekä puoluesihteerin.

 

Henkilövalintojen ohella tulemme päättämään lukuisista Suomen Keskustan toimintaan liittyvistä kysymyksistä.

 

Minut on valittu viralliseksi puoluekokousedustajaksi ja olen lähdössä Rovaniemelle.

 

Tampere on Suomen Keskustan kannalta tärkeä kaupunki ja olemme saaneet täällä tehdä uraauurtavaa keskustalaista politiikkaa. Suomen ensimmäinen keskustalainen apulaispormestari Timo Hanhilahti on hienosti hoitanut tehtävänsä koko kulumassa olevan vaalikauden.

 

On muistettava, että Hanhilahti on nyt virkavuosiltaan Suomessa kaikkien aikojen ”vanhin” apulaispormestari!

 

Tamperelaisilla oli kunnia saada perjantaina toukokuun 11. päivä henkilökohtaisesti tutustua kolmeen puoluejohtoon pyrkivään kandidaattiin.

 

Kulttuuriravintola Kivessä järjestetyssä tilaisuudessa esittäytyivät esiintymisjärjestyksessä seuraavat johtajakandidaattimme:

• Sami Kilpeläinen, puoluesihteeriehdokas

• Arto Pirttilahti, varapuheenjohtajaehdokas

• Juha Sipilä, puheenjohtajaehdokas

 

 

Puoluesihteeriehdokas Sami Kilpeläinen on 34-vuotias valtiotieteiden maisteri, agronomi MMM ja toimii nyt MTK:n maitoasiamiehenä.

Elintarvike- ja maitoalan kokemuksestani huolimatta tapasin Sami Kilpeläisen nyt vasta ensimmäisen kerran.

Ensitapaaminen oli Samin kannalta vakuuttava, sillä sain puoluesihteeriehdokkaastamme luotettavan sekä innostavan kuvan.

Sami lähetti edellispäivänä keskusta-vaikuttajille Sami-kirjeen sähköpostiviestinä ja kävimme sen tiimoilta hänen kanssaan edellisiltana mielenkiintoisen sähköisen keskustelun.

Kilpeläinen osasi kirjeessään pureutua juuri niihin seikkoihin, joihin olen halunnut Keskustassa puuttua koko vajaan neljä vuotta kestäneen poliittisen toimintani ajan.

Tulemme kuulemaan Sami Kilpeläisestä jatkossakin!

 

 

 

Keskustan varapuheenjohtajaehdokas Arto Pirttilahti on pirkanmaalaisille ja myös minulle tuttu mies.

Mänttä-Vilppulasta kotoisin oleva koulukuntakolleegani Pirttilahti on valoisana ja positiivisena henkilönä juuri oikea persoona kokoamaan Keskustan voimavarat kaupungeissa sekä maaseudulla puhaltamaan ”yhteiseen hiileen”.

Artsi on vahvoilla, kun Rovaniemellä olen kirjoittamassa varapuheenjohtajaehdokkaan nimeä äänestyslippuun - ja perusteluna minulla ovat asiasyyt, ei pelkästään se että Artsi on agrologi!

 

 

Kempeleläinen Juha Sipila on insinöörismies, mutta siitä huolimatta (vai juuriko sen vuoksi!) hän on vahvoilla Keskustan seuraavaksi puheenjohtajaksi.

Sipilällä on vahva yritystausta ja arvostan sitä.

Olen omissa luottamushenkilöympyröissäni todennut, että yritystaustasta on suuri hyöty myös politiikassa. ”Poliittiset broilerit” ovat oma lukunsa ja heidän rinnalleen politiikkaan tarvitaan yritysmaailmassa karaistuneita osaajia. Yritysmaailman kokemus on korvaamaton resurssi politiikassa.

Toimin 38-vuotta yritysmaailmassa ja vasta sen jälkeen rohkenin siirtyä politiikkaan.

Juha Sipilässä meillä Keskustassa on pätevä vaihtoehto johtamaan puolue selville vesille.

Sipilän kuuleminen todisti minulle sen, että tässä vaiheessa ei kannata lukita mielipiteitään Keskustan puheenjohtajakysymyksessä!

 

 

Kulttuuriravintola Kivessä järjestetyssä tilaisuudessa sai taas kerran huomata sen perusteellisuuden, jolla kansanedustaja Mikko Alatalo paneutuu asioihin.

Kuvittelen, että ainakin Pirttilahden ja Sipilän esittämät asiat olivat Mikolle tuttuja jo aikaisemmin, mutta siitä huolimatta tamperelais-senaattori teki ahkerasti muistiinpanoja ja osallistui keskusteluun terävillä kysymyksillä.

Näitä oman maakunnan asioiden ajajia ja valtakunnan parasta ajattelevia kansanedustajia me tarvitsisimme enemmän!

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön varapuheenjohtajana ja vaalipäällikkönä kiitän Sami Kilpeläistä, Arto Pirttilahtea ja Juha Sipilää esiintymisestä tamperelaisille.

On varmaa, että Teidän kaikkien osalta esiintymisenne Tampereella vei Teitä lähemmäs tavoittelemaanne Keskustan johtopaikkaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jatkan lähiruokateeman käsittelyä jo kolmantena peräkkäisenä päivänä...

Sunnuntai 13.5.2012 - -Esko Erkkilä-

…ja tänään keskityn lähiruoan tiimoilta esitettyjen tosiasioiden, mielipiteiden sekä ajatusten esittelyyn:

 

MTK:n määritelmä lähiruoalle:

 

Lähiruoka on tuoretta, mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään.

Mielipiteeni on, että MTK:n määritelmä lähiruoaksi on hyvä ja kattava. Maakunnalliset hankkeet ovat sinällään kannatettavia, mutta liian pieniin kokonaisuuksiin pilkkominen saattaa hämärtää kotimaisen ruoan menestymistä.

 

****

 

Maakuntajohtaja Juhani Honka, Hämeen liitto:

 

Kaikki syyt olla käyttämättä lähiruokaa ovat tekosyitä.

 

****

Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK:

 

Millä oikeudella julkisissa ruokapalveluissa tarjotaan ulkomaista ruokaa?

 

****

 

Tuntematon totuudenpuhuja:

 

Jos emme käytä paikallista ruokaa, niin kohta ei ole alueella syöjiäkään.                                                                                         

****

 

Projektikoordinaattori Päivi Fallström, MTK-Pirkanmaa: seminaarikutsu 24.4.2012:

 

Lähiruoka joukkoruokailuissa pitää verorahat lähellä!

****

Kakkosryhmän päätelmä ruokapäälliköiden seminaarissa Tampereella 9.5.2012:

 

Lähiruokaan panostaminen ei lisää julkisissa ruokapalveluissa annoskustannusta, mutta se muuttaa reseptikoostumusta oikeaan suuntaan.

 

****

 

Kolmosryhmän päätelmä ruokapäälliköiden seminaarissa Tampereella 9.5.2012:

 

Paikallinen ruoka on investointi Pirkanmaan aluetalouteen.

 

****

 

Asiantuntijoiden toteamuksia ruokapalvelupäälliköiden seminaarissa Tampereella 9.5.2012:

 

Hankintalain tehtävänä on markkinoiden kehittäminen.

 

Ruokaa ja ruokaturvallisuutta pitää ajatella maalaisjärjellä.

 

Asiakas tietää tarvitsemansa määrän – eivät teollisuuden pakkauskokosuunnittelijat.

 

Pakkopäätös luomuun siirtymisestä ei toimi.

 

Ravintosuositusten orjallinen noudattaminen ei saa olla ainoa ostokriteeri.

 

Ravintosuositusten rinnalle ollaan nostamassa myös muita tekijöitä.

 

Ruoan alkuperään liittyvät kyselyt ovat lisääntyneet voimakkaasti kuluneen vuoden aikana.

 

Tämän päivän linjauksilla luomme julkisen ruokailun hankintapäätösten perusteita kuuden vuoden päähän!

 

Ruoan alkuperää pitää aina kysyä – se vaikuttaa joka tapauksessa, tosin viiveellä elintarvikkeiden tarjoajan toimenpiteisiin!

 

****

 

Esko Erkkilä, Tampere:

 

Lähiruoka on tärkeä elementti, kun taistelemme itsenäisten kuntien puolesta!

 

Itsenäiset kunnat luovat toimintaedellytykset ja elinolosuhteet lähiruoan tuottajille.

 

Luottamushenkilöiden pitää linjata lähiruoan strateginen merkitys kunnan julkisissa ruokapalveluissa.

 

Kunnan luottamushenkilöt eivät voi paeta vastuutaan, jos kunnan julkisissa ruokapalveluissa käytetään tarpeettomasti tuontielintarvikkeita.

 

 

On kuntien luottamushenkilöiden vastuulla, jotta lähiruoan kolmikantayhteistyö toimii kuntapäättäjien johdolla alkutuottajien ja jalostajien sekä kunnan ruokapalveluiden kesken.

 

-Esko Erkkilä-

Näimme Würzburg´ssa vieraillessamme noidan

Tiistai 8.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Noitavainot vaikuttivat Euroopassa 1400 – 1600 luvuilla lähes kolmen vuosisadan ajan. Vainojen laajuus vaihteli dramaattisesti maittain: Saksassa vainoissa kuoli arviolta 26 000 ihmistä.

 

Perimätieto kertoo, että noitavainojen huippuvuonna 1515 saksalaisessa Würzburg´n kaupungissa poltettiin kolmen kuukauden kuluessa noitina 900 ihmistä.

 

 

 

Würzburg´n vierailullamme näimme yhden noidan.

Noita esiintyi Alte Mainbrücke´llä eli kaupungin halkovan Main-joen sillalla. Noidan vakuuttavuutta hieman alensi se, että hänen vierellään oli astia, johon ihailijat saivat pudottaa roponsa.

 

 

Alte Mainbrücke on eräs Würzburg´n nähtävyyksistä ja keskeinen matkailutekijä tässä luoteis-baijerilaisessa kaupungissa.

Sillalla on pituutta 180 metriä ja autoliikenne ei ole sillä sallittua.

 

 

Noita esiintyi erään vuonna 1730 sillalle koristeeksi saadun kahtatoista apostolia kuvaavan patsaan kohdalla.

 Sillan alla virtaa Main-joki ja taustalla näkyvät Main-joen laaksoon laskeutuvat viinitarhat.

 

 

Sillan ohella toinen Würzburg´n nähtävyyksistä on barokkityylinen kahdella nostopuomilla varustettu satamanosturi Alter Kranen vuodelta 1773.

Voi vain kuvitella, että millaisia tavaroita ja kuinka suuria määriä nosturin kautta on aikojen kuluessa lastattu ja purettu Main-jokea kulkevien laivojen ruumasta tai ruumaan!

 

 

Marienkapelle on eräs Würzburg´n kuuluisimmista nähtävyyksistä. Se sijaitsee keskellä kaupunkia, joten keskeisen sijaintinsa ansiosta se osuu ohikulkijankin reitin varrelle.

Viimeisenä Würzburg-aamunamme poikkesin kappelissa aamuisen rukoushetken aikaan.

 

 

Marienkapellen korkeimmalla huipulla komeilee hieno taideteos, jota pääsee ihailemaan tarkemmin ainoastaan joko hyvällä kiikarilla tai kauko-objektiivilla - tässä kauko-objektiiviotokseni!

 

 

Würzburg saavutti vuonna 2004 tuhannenkolmensadan vuoden iän ja on selvää, että sotien ankaruudesta huolimatta tässä hieman Tamperetta pienemmässä kaupungissa riittää paljon katsottavaa ja koettavaa.

 

Suosittelen Würzburg´a käyntikohteeksi – se on perusteellisemmankin tutustumisen arvoinen kaupunki!

 

-Esko Erkkilä-

Demarileirissäkin on vankkoja talouden asiantuntijoita

Lauantai 5.5.2012 - -Esko Erkkilä-

On täydellinen virhearvio, jos oletetaan, että SDP:n riveissä ei olisi järkevää talouspolitiikkaa kannattavia henkilöitä.

 

Virhearvio on syntynyt siitä, että ”punaruusujoukko” on valinnut keskuudestaan johtajikseen henkilöitä, joilla talouspoliittista näkemystä ja kokemusta ei ole.

 

Nivalassa vuonna 1945 syntynyt valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas on kaikkien tuntema järkevä ja realistinen demari. Hänen monesti synkänoloiset ennusteensa tulevaisuudesta on heti ”deletoitu”, mutta ne ovat hetken kuluttua olleet totisinta totta.

 

Saimme huhtikuun 23. päivänä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtoon ylijohtajaksi Juhana Vartiaisen. Vartiainen on julkidemari ja aikoo sellaisena myös pysyä. 

 

Vartiaisen ylijohtajuus on määräaikainen viiden vuoden ajan, joten toivottavasti saamme kuulla hänestä jatkossakin monesti. Monesti sen vuoksi, että hänellä tuntuu olevan raikkaita mielipiteitä – toivottavaa on, että hänen taustaryhmänsä eli demarit eivät miedonna Vartiaisen mielipiteitä.

 

Mainitsin näillä sivuilla jo aikaisemmin, että Vartiaisen mielestä ay-liike jähmettää päätöksiä Suomessa.

 

Vartiainen on seurannut Ruotsin asioita paikan päällä kymmenisen vuotta. Valtaosan Ruotsissa viettämästään ajasta Vartiainen on ollut Ruotsin valtion tutkimuslaitoksen Konjunkturinstitutin palveluksessa.

 

Vartiainen toteaa Maaseudun Tulevaisuus –lehdelle 7.3.2012 antamassaan haastattelussa, että Ruotsissa poliitikot ottavat aidosti vastuuta.

 

Etujärjestöjen vallassa onkin Vartiaisen mielestä ”todella suuri ero” Ruotsin ja Suomen välillä, toteaa Vartiainen MT:n toimittaja Eija Poutasen muistiinmerkitsemässä haastattelussa.

 

”Ruotsissa poliittiset päättäjät kyllä kuulevat niitä, mutta eivät kysy niiltä eivätkä välitä niistä” siteeraa toimittaja Puotanen VATT:n ylijohtajaksi Suomeen siirtymässä olevaa Juhana Vartiaista.

 

Esimerkiksi eläkeikää ei Vartiaisen mukaan ”ikinä” annettaisi Ruotsissa etujärjestöjen päätettäväksi, jatkaa toimittaja Puotanen Vartiaisen haastattelua kuvaavassa jutussaan.

 

Me suomalaiset tapaamme hyväntahtoisesti pilailla ruotsalaisten kustannuksella ja kerromme heidän vaan ”diskuteeraavan” eli keskustelevan asioista, mutta ei päättävän.

 

Vartiaisen haastattelu kertoo kuitenkin sen, että politiikan todelliset mammanpojat ovatkin Suomessa eivätkä Ruotsissa!

 

-Esko Erkkilä-

Kannustan yleisönosastokirjoituksiin

Torstai 3.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Yleisönosastokirjoitukset ovat lehtien luetuimpia osastoja. Niitä kutsutaan lehdestä riippuen eri nimillä; mielipidepalsta, mielipiteet, lukijan palsta, lukijoilta, kirjeitä toimitukselle, kirjeet jne.

 

Yleisönosastokirjoituksilla on jokaisessa lehdessä oma teemansa, mutta tarkoitus on kaikilla lehdillä sama – lukijoiden äänen kuuluminen lehdessä!

 

Puhun kokemuksesta kun totean, että ensimmäiseksi monet lukijat tutkivat lehdestä yleisönosastokirjoitukset. Näin erityisesti silloin, kun oma kirjoitus on ”sisässä” eli odotan oman kirjoitukseni mahdollista julkistamista, mutta myös silloin kun omaa kirjoitusta ei ole ”sisällä”.

 

Lehtien toimitukset pitävät yleisönosastoa tärkeänä osana lehden tarjoamaan aineistoa.

 

Yleisönosastokirjoittamisen tärkeydestä kertoo mm. se, että taannoin Aamulehti järjesti auditoriossaan seminaarin asian tiimoilta.

 

Osallistuin seminaariin ja tunsin tiettyä mielihyvää, kun syksyinen yleisönosastokirjoitukseni Aamulehdessä Houkanojan myrkkyskandaalista otettiin esimerkiksi hyvästä mielipidekirjoituksesta. En tiennyt asiasta etukäteen ja myös seminaarin järjestäjät eivät olleet etukäteen tietoisia läsnäolostani seminaarissa.

 

Aamulehti julkaisi kirjoitukseni

”Houkanojalla muhii myrkkyskandaali”

1.11.2011 ja eräiden muiden henkilöiden kirjoitusten jälkeen

”Vastuun pallottelu Houkanojalla lopetettava”

kirjoitukseni 8.11.2011.

 

Aamulehti piti kirjoituksiani esimerkkinä hyvästä yleisönosastokirjoituksesta ja varmaan niin olikin, sillä ne innoittuvat Aamulehteä tekemään Houkanojasta myös oman toimituksellisen jutun.

 

Houkanojan kirjoitukseni saivat Aamulehden oman reportaasin lisäksi aikaan useita mielipidekirjoituksia Aamulehteen.

 

Tärkeintä kuitenkin on se, että Houkanojan ja sitä kautta Vihinojan sekä lopulta Pyhäjärven myrkkykuormitus saadaan alenemaan.

Varmuuden vuoksi on toki todettava, että ehkä kirjoitusteni ansiosta jatkossa kiinnitetään entistä suurempaa huomiota vastuuttomien yritysten toimintaan.   

 

Kannustan lukijoitani yleisönosastokirjoituksiin, sillä ne nostavat keskustelun piiriin asioita, jotka muuten jäisivät unholaan.

 

On selvää, että kaikki yleisönosastokirjoitukset eivät läpäise julkaisukynnystä. Siitä ei kannata mieltänsä pahoittaa, vaan silloin on todettava, että en pystynyt ilmaisemaan asiaani riittävän terävästi ja siten, että se olisi ylittänyt julkaisukynnyksen.

 

Neuvona se, että yleisönosastokirjoitukseen kannattaa liittää saate, jossa todetaan, että toimitus saa fiksata kirjoitusta ja muotoilla sitä muutenkin julkaisukelpoiseksi.

 

Mielipidekirjoituksen lähettämisen ja sen julkaisemisen aikajänteenä käy esimerkkinä viimeisin Aamulehdessä julkaistu kirjoitukseni.

 

Kyse on kirjoituksesta, joka lähetin 25.2.2012 ja jonka otsikkona oli:

 

”Tampereen bussiliikenteen linjastomuutoksessa ainakin kymmenen pienaluetta kokee liitoskuntien kohtalon”.

 

Aamulehti julkaisi kirjoituksen 10.3.2012 eli tasan kahden viikon kuluttua sen lähettämisestä.

 

Annoin tietysti toimitukselle luvan fiksata kirjoitusta ja niin olikin tehty. Kirjoituksen otsikko oli nyt:

 

”Osa Tampereesta kuin liitoskuntaa”

 

Kirjoitusta oli tiivistetty ja oikeinkirjoitusta paranneltu, mutta tunsin kirjoituksen edelleen omakseni.

 

Mainitussa seminaarissa Aamulehden toimittajat totesivat, että lähes aina otsikkoa muutetaan ja voin usean kokemuksen perusteella todeta, että niin on hyvä – kirjoituksen houkuttelevuus kasvaa ja sen lukuarvo paranee.

 

Kannustan palstani lukijoita mielipidekirjoittajiksi eri lehtien yleisönosastoille. Ei kannata lannistua, jos omaa hengentuotetta ei ensimmäisellä kerralla julkaista – ehkä jo toisella yrittämisellä julkaisukynnys ylittyy!

 

-Esko Erkkilä-

Harmillista, mutta kuntamaailmassa ilmeisen tyypillistä, että kunnan virkahenkilöillä ei ole toimivaa keskusteluyhteyttä muiden virallisten organisaatioiden eikä kolmannen sektorin kanssa

Maanantai 30.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampere on saamassa ensimmäisen luonnonsuojeluohjelman, josta on nyt valmistunut luonnos asukkaiden kommentoitavaksi.

 

Ohjelmasta järjestettiin yleisötilaisuus palvelupiste Frenckellissä 26.4.2012. Olin mukana tilaisuudessa.

 

Ohjelmassa on paljon hyvää. Siinä esitetään 67 uutta suojeltavaa aluetta. Hyvää on se, että suojeltavat alueet sijaitsevat Tampereen kaupungin mailla tai sellaisten maanomistajien mailla, jotka ovat vapaaehtoisesti antaneet alueet suojeltaviksi.

 

Ohjelman toteutuminen merkitsee, että Tampereella on luonnonsuojelualueita 1,4 % pinta-alasta. Pinta-alaltaan suuressa kaupungissa se on hyvä asia – eritoten sen vuoksi, että kaupungin ydinalueella luonnossuojelualueita on runsaslukuisasti.

 

 

Esitelty luonnos luonnonsuojeluohjelmaksi käsittää vuodet 2012 – 2020 ja se ilmenee myös ohjelman onnistuneesta tunnuskuvasta.

 

 

Ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg avasi tilaisuuden.

 

 

 

 

Ympäristösuunnittelija Lasse Kosonen kertoi olevansa koulutukseltaan biologi ja hän johdatteli ansiokkaasti paikalle saapuneet tamperelaiset syventymään suunnitelmaan.

 

Yleisön joukosta pidettiin ohjelman tavoitetta eli 1,4 % kaupungin pinta-alasta vaatimattomana, mutta Kosonen totesi, että ei kannata lähteä kilpajuoksuun siitä, että minkä suuren kaupungin pinta-alasta eniten on luonnonsuojelualuetta.

Terve mielipide virkahenkilöltä!

 

Kososen esitystä oli miellyttävä kuunnella, sillä hän ei tuntunut olevan yltiöpäinen ”luonnonsuojelija” vaan suhtautui kysymykseen realistisesti.

 

Käytin tilaisuudessa parikin puheenvuoroa ja kiitin Tampereen kaupunkia, että nyt saadaan 67 aluetta virallisen luonnonsuojeluohjelman piiriin. Lausuin erityiskiitoksen siitä, että useat alueet sijaitsevat ”ydinkaupungin” alueella tai sen välittömässä läheisyydessä.

 

Muistutin Tampereen kaupungin ympäristönhallinnon virkahenkilöitä siitä, että jatkossakin on muistettava ympäristöhallinnon virkahenkilöiden panostavan esim. meluongelman vähentämiseen ja kaupungin saastumisen estämiseen ja vähentämiseen.

 

Mainitsin esimerkkinä Houkanojan myrkkyskandaalin, josta olen joutunut käymään mielipiteidenvaihtoa julkisuudessa mm. ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg´n kanssa.

 

Oletan tietäväni jotain metsälain 10 pykälästä (kiitokset Matti Äijölle Ikaalisiin!), joka asettaa tiukat rajoitukset metsänhoitotoimenpiteille monilla luonnonsuojelun kannalta tärkeillä alueilla.

 

Huomasin, että metsälain ns. ”kymppipykälä” oli jokseenkin tuntematon Tampereen kaupungin ympäristöasioiden vastuuhenkilöille!

Epäilyni vastuuhenkilöiden heikosta asiantuntemuksesta saivat vahvistusta, kun ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg totesi, että eivätpä he paljon saa tietoa Pirkanmaan Metsäkeskukselta!

 

Eikö Tampereen kaupungin virkahenkilöille ole pälkähtänyt mieleen, että he voisivat olla aktiivisia Metsäkeskuksen suuntaan?

 

Toinen suunta, johon Tampereen kaupungin ympäristöasioita käsittelevät virkahenkilöt tuntuvan elävän umpiossa, on yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Asukasyhdistykset ja omakotiyhdistykset ovat tahoja, jotka joutuvat joka hetki elämään lähellä luontoa ja kunnioittamaan sitä. Toivon, että Tampereen kaupungin ympäristöhallinnon virkahenkilöt tekevät itseään tunnetuiksi myös siihen suuntaan.

 

Arvostan Tampereen kaupungin virkahenkilöiden aikaansaamaa luonnosta luonnossuojeluohjelmaksi. Totean, että se ei saa olla ”kiveen hakattu” asiakirja kahdeksan vuoden jaksolle (2012 – 2020), vaan sitä pitää pystyä tarkistamaan ja säätämään ainakin joka toinen vuosi.

 

Uudistan tässä Harri Willberg´lle ja Lasse Kososelle yleisötilaisuudessa toteamani:

 

"Kyllä Teillä töitä riittää!"

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan esittämä kuntayhteistyötä rakentava lausuntoesitys sai Tampereen kaupunginvaltuustossa kannatusta yli puoluerajojen

Sunnuntai 29.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Kokoomusjohtoinen hallitus hakkaa pääministeri Jyrki Kataisen ja kuntaministeri Henna Virkkusen johdolla edelleenkin päätään mäntyyn, kun se ajaa kuntauudistusta kuin käärmettä pyssyyn.

 

Tampereen kaupunki sai pyytämänsä lisäajan oman lausuntonsa jättämiselle kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen ja se päättikin Tampereen lausunnosta vasta 16.4.2012 pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa.

 

Kaupunginhallitus esitti lausunnoksi virkamiesten valmistelemaa 21 –sivuista naapurikuntien päättäjiä ja kuntalaisia osoittelevaa syytekirjelmää.

 

On selvää, että Keskusta ei voinut hyväksyä virkamiesten vihapäissään laatimaa muistiota lausunnoksi ja sen vuoksi keskustalaiset kaupunginvaltuutetut esittivät jo keskustelun aikana virkamiesten syytekirjelmästä poikkeavia näkökohtia.

 

Seurasin kaupunginvaltuuston kokousta netin kautta suorana videolähetyksenä.

 

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Kriikku teki keskustelun aikana seuraavan muutosesityksen Tampereen kaupungin lausunnoksi kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen:

 

**************

 

TAMPEREEN KAUPUNGIN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON
RAKENNETYÖRYHMÄN SELVITYKSEEN


Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys korostaa nykyisen kuntarakenteen ongelmia erityisesti suurten kaupunkiseutujen näkökulmasta.

Tampereen seudulla näin ei ole ja sen vuoksi Tampereen kaupunki pitääkin kunta- ja palvelurakenteen tarkastelun jatkamista Paras-hankkeen pohjalta yhteistyössä muiden kuntien kanssa tarpeellisena.


Tampereen kaupunkiseudulla on tehty maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelussa
yhteistyötä kuntien kesken sekä myös seututasolla jo pitkään. Yhteistyö on ollut onnistunutta, ja siitä ovat hyötyneet Tampereen seutukunnan kunnat sekä niiden asukkaat. Tampereen kaupunki haluaa kehittää hyvin sujunutta kuntien välistä yhteistyötä eikä näe tarpeelliseksi kunnallishallinnon rakennetyöryhmän ehdottamaa selvitystä.

Ylikunnalliset hankkeet ovat haaste, jonka ratkaisemiseen löytyy useita käyttökelpoisia vaihtoehtoja. Näitä hankkeita Tampereen seudulla ovat mm. keskusjätevedenpuhdistamo, suuret kaupalliset hankkeet sekä Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät kysymykset.

Esitetty uusi kunta olisi maantieteellisesti liian laaja ja sen hallinto kasvattaisi byrokratian hallitsemattomaksi ja kustannustehottomaksi. Pirkanmaan olosuhteissa se merkitsisi maakunnan entistä voimakkaampaa kahtiajakoa paremmin ja heikommin menestyneisiin alueisiin.

Lähidemokratian kehittämiseen Tampereella on panostettu. Asukasvaikuttaminen on Tampereella saanut mm. Alvari-toiminnan ansiosta virallisen aseman kaupungin kehittämisessä.

Jos kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esittämä suurkunta syntyisi, olisi lähidemokratiasta huolehtiminen ylivoimaista. Kunta on asukkaita varten ja Suur-Tampereessa se periaate ei toteutuisi.


Tampereen kaupunki toteaa, että mahdollinen kuntarakenteen kehittäminen on tapahduttava yhteistyössä Tampereen seudun kuntien kesken. On todennäköistä, että Tampereen seudulla on valmius perustaa kuntien yhteinen työryhmä vapaaehtoisuuden pohjalla.

Ministeriön esittämään ja kustantamaan kuntajakoselvitykseen Tampereen kaupunki ei näe olevan tarvetta eikä mahdollisuuksia.



Kuntatyöryhmän esitykseen kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksiin Tampereen kaupunki toteaa, että se kuuluisi pakottavien keinojen valikkoon eikä siten ole käyttökelpoinen eikä hyväksyttävä.

Velvoittavan lainsäädännön käyttäminen kuntauudistuksen toteuttamisessa ei ole Tampereen
kaupungin kannalta tarkoituksenmukaista, koska uudessa kunnassa olisi tärkeää, että osapuolet
sitoutuvat uudistukseen ja näkevät tulevaisuuden yhdenmukaisella tavalla.


Tampereen kaupunki toteaa, että kuntien itsenäisyys oman alueensa asumisen ja sisäisen liikenteen suunnittelusta sekä paikallisista palveluista on tarpeen säilyttää. Raskaat ja ylikunnallista vaikutusta omaavat palvelut ja hankkeet tulisi toteuttaa yhtenäisellä alueella ylikunnallisen demokraattisen toimielimen päätöksillä.


Tampereen kaupunki toteaa, että maankäytön, liikenneympäristön tai joukkoliikenteen suunnittelu ja kehittäminen eivät edellytä uudenlaista kuntarakennetta, mutta yhteistyötä kylläkin.

Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteeseen liittyvät liikenneverkko-
ja kunnallistekniikan ratkaisut on jo pitkään hoidettu seudun kuntien kanssa yhdessä
sopimuspohjaisesti. Muun muassa pelastustoimi ja jätehuolto toimivat ylikunnallisesti.

Tampereen merkitys liikenteen solmukohtana on suuri ja tilanteen kehittäminen vaatii luottamuksellisia yhteistyösuhteita Tampereen seudun kuntien kesken - kuntaliitokset pysähdyttäisivät hyvään alkuun päässeen kuntien välisen yhteistyön ehkä jopa vuosikymmeniksi. Raideliikenteeseen panostaminen ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman
tietoinen ja voimakas kehittäminen ovat keskeisiä toimenpiteitä tulevaisuudessa, kun
halutaan turvata Tampereen seudun tasapainoinen kehitys.

Tampereella on jo suunnitteilla katuraitiotiejärjestelmä, joka voi jatkossa ulottua useamman
kunnan alueelle. Tampereen seudulla ja koko Pirkanmaalla Sastamalaan, Parkanoon, Jämsään ja myös etelän suuntaan on tärkeätä saada kaupunkiseudun katuraitiotien lisäksi rataverkkoa hyödyntävä henkilölähiliikenne käyntiin kohtuullisella aikavälillä.


Maakuntakaavan 2. vaihekaavan mukainen rataoikaisu kaupungin eteläpuolelta
mahdollistaa tavaraliikenteen siirtymisen pois ydinkeskustasta ja nykyisen henkilöliikenteen
kapasiteetin kolminkertaistamisen. Siksi eteläinen oikorata on tärkeä hanke kaupunkiseudun
ja sen yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta. Lähijunaliikenteen käynnistyminen
liittäisi myös Oriveden radanvarsikuntana entistä selkeämmin Tampereen taajamarakenteeseen ja tarjoaisi uuden houkuttelevan kaupunkirakenteen kehityssuunnan.


Elinkeinotoiminta on kunnan talouden perusta ja yhdessä toteutettu elinkeinojen kehittäminen, kuten Tampereen seudulla Tredea Oy , pystyy parhaiten vastaamaan haasteisiin tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä koko seudun näkökulmasta antaen tilaa kunkin kunnan omien vahvuuksien edelleen kehittämiseen.

Yhteenvetonaan Tampereen kaupunki toteaa, että kuntarakenne on onnistunut, kun se vastaa ihmisten arjen tarpeisiin kuntarajoista riippumattomasti.

Tampereen kaupunki haluaa kehittää Tampereen seudun kuntayhteistyötä kuntien ja kansalaisten yhdenvertaisuuden ja hallinnon kustannustehokkuuden lähtökohdista.

Kuntien välillä pitää olla tervettä kilpailua ja sen kuntatyöryhmän esitys Tampereen seudulta tukahduttaisi.

Tampereen kaupunki haluaa jatkossakin kehittää Tampereen seudulla kuntien välistä luottamuksellista yhteistyötä ja sen kehittämistä, eikä kannata kuntarakennetyöryhmän esittämää kuntamuutosta Tampereen seutukunnan alueella.

 

****************

 

Asia meni äänestykseen ja siinä Keskustan esittämä lausunto sai kannatusta yli puoluerajojen, sillä sen puolesta äänestivät Keskustan neljän kaupunginvaltuutetun (Mikko Kriikku, Mikko Alatalo, Timo Hanhilahti ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen) lisäksi kaikki perussuomalaiset (Heikki Luoto, Laina Koskela, Markku Talonen ja Jouni Viitanen), molemmat sitoutumattomat (Lasse Oksanen ja Matti Joki) sekä SKP:n Jari Heinonen ja vasemmistoliiton Marjatta Stenius-Kaukonen.

 

Vaikka virkamiesten esitys voittikin äänestyksen luvuin 55 – 12, oli Keskustan esittämä lausuntoluonnos kuitenkin voitto Tampereen kaupunkilaisille.

Keskustan lausunnon ansiosta tamperelaiset voivat nyt pystypäin kohdata naapurikuntien asukkaita ja muistuttaa, että Tampereellakin on päättäjiä, jotka arvostavat naapurikuntien asukkaita ja heidän kunnallista itsenäisyyttään sekä itsemääräämisoikeuttaan.

 

-Esko Erkkilä-

Unkarilla on EU:n myöntämä oikeus käyttää pálinka-nimeä hedelmistä tislatuille viinoille

Perjantai 27.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Unkarissa kävijän lienee mahdottomuus olla tutustumatta pálinkaan eli hedelmistä kahdesti tislattuun viinaan.

 

Pálinkan raaka-aineina käytetään omenoita, kirsikoita, aprikooseja, päärynöitä tai luumuja.

 

Unkari sai vuonna 2004 EU:lta luvan käyttää pálinka-nimeä tavaramerkkinä. Unkarin lisäksi nimeä saa käyttää neljä Itävallan maakuntaa hedelmäviinoilleen.

 

Agardissa sijaitseva pálinka-tislaamo oli eräs kohteemme Unkarin matkallamme maaliskuun lopulla.

 

Agárdi Distillery on aloittanut toimintansa v. 2002 ja sen vuosituotanto on nyt 30.000 pullollista.

 

Sadasta kilosta hedelmiä saadaan 10 litraa pálinkaa.

 

 

Bussistamme noustuamme saimme heti käteemme pálinka-lasilliset ja pääsimme tutustumaan hedelmäviinan valmistuksen saloihin.

 

 

 

Tislaamon toimintaa meille esitteli yrityksen kaupallinen johtaja, joka tässä vasemmalla matkaoppaamme ja tulkkimme vierellä.

Kuvassa näkyvä kaakeloitu tila on se, johon tislaamolle saapuvat hedelmäkuormat puretaan.

Raaka-aineen vastaanottotilat olivat puhtaat, vaikka nyt ei hedelmiä vastaanotettukaan.

 

 

Hedelmäviinamäski valmistuu suurissa säiliöissä, jotka ovat ruostumatonta terästä.

 

 

 

Puhtausvaade on viinanvalmistuksessa korkea, sillä virhekäymisen vaara on aina vaanimassa.

 

 

 

Varsinaiset tislauslaitteet olivat kaikkien nähtävillä. Laitoksen puhtaus oli jokaisen havaittavissa.

 

 

 

Maistajaiset ovat aina elintarvikkeita valmistavien tuotantolaitosvierailujen kohokohta.  Näin erityisesti, kun on kyse panimosta tai tislaamosta.

Maistajaishuoneessa oli tarjolla edellisen pálinka-laadun maun häivyttämiseksi ”kotona” leivottuja maukkaita pullia.

 

 

 

Omenasta valmistettu pálinka muistuttaa ulkonäöltään ja myös aromiltaan Calvados`a.

 

 

 

Retkikuntamme on tässä arvioimassa erilaisia pálinka-laatuja.

 

 

 

Osa Agárdi Distillery`n saamista palkinnoista oli kävijöiden ihailtavana tislaamon esittelytasolla.

 

 

 

Tislaamovierailumme päätteeksi saimme ”maksaa” maistiaisemme tekemällä tislaamon myymälässä tuliaisostoksia!

 

Isäntämme kertoivat Unkarin alkoholin valmistuspolitiikasta, että kaikki voivat valmistaa viinaa 50 litraa vuodessa, mutta sitä ei saa myydä.

 

Kovin erilaista on veljeskansamme alkoholipolitiikka meihin verrattuna!

 

-Esko Erkkilä-

Lehtipuhallin on Viherpeukalon korvaamaton työväline

Torstai 26.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen luonnonsuojeluliiton julkaiseman Suomen Luonto –nimisen lehden ”Vuoden turhake” –valinnat ovat pääosin osuneet kohdalleen.

 

Ensimmäisellä kerralla vuonna 2000 Suomen Luonto kuitenkin munasi itsensä raskaasti, kun se valitsi vuoden turhakkeeksi lehtipuhaltimen.

 

Lehtipuhallin on Viherpeukalon yksi tärkeimmistä työkaluista. Omaan lukuisten muiden Viherpeukaloiden tapaan monipuolista kokemusta lehtipuhaltimesta ja sen mahdollisuuksista.

 

 

Meillä on Stihl-merkkinen lehtipuhallin ja olemme siihen erittäin tyytyväisiä. Lehtipuhallin on hankittu "hovihankkijaltamme" Tampereen Pienkoneliikkeeltä!

 Lehtipuhaltimeen on lisävarusteeksi hankittu kasvinsuojeluvarustus ja sen ansiosta lehtipuhallin onkin meillä tiiviissä käytössä.

 

 

 

Tämän vuoden ensimmäinen lehtipuhaltimen käyttökerta tapahtui toissapäivänä, kun suoritin marjapensaiden ja hedelmäpuiden kevätruiskutukset.

 

Lehtipuhallin hörähti ensimmäisillä vedoilla käyntiin, vaikka huoltotoimenpiteet ovatkin jääneet melkein kokonaan tekemättä. Syksyllä polttoainetankkiin jääneet bensatkin olivat täyttä tavaraa.

 

Meillä on runsaat satakunta mustaherukka-, punaherukka-, viherherukka-, valkoherukka- ja karviaispensasta sekä muutamia omenapuita, kirsikkapuita ja luumupuita. Kaikki saivat parafiinikäsittelyn ”Ei ötököitä” tai "Sun 7E" –kevätruiskutteilla.

 

 

Mustaherukkapensaiden kohdalla syysleikkauksen idea on se, että leikkauksen jälkeen pensaan läpi pystyy heittämään karvalakin.

Tätä periaatetta pyrin aina syksyisin noudattamaan ja tämä mustaherukkapensas saa toimia todisteena, että riittävä väljyys on saatu aikaiseksi.

 

Mökkitontillamme herukkapensaiden terveystilanne on kunnossa, mutta maatilallamme mustaherukkapensaat ovat äkämäpunkin vaivaamia.

 

 

 

Tässä on lähikuva äkämäpunkin vaivaamasta mustaherukkapensaan oksasta. Äkämäpunkin vaivaamat silmut ovat pullistuneet ja koko oksa tulee kuivumaan jo kevään aikana.

************

 

On todennäköistä, että joudumme kaivamaan äkämäpunkin saastuttamat mustaherukkapensaat ylös ja hävittämään ne polttamalla.

 

Äkämäpunkin leviämisvaara on aina olemassa. Sen vuoksi suoritin ruiskutustyön ensiksi puhtaalla palstalla ja vasta sen jälkeen saastuneella lohkolla.

 

Äkämäpunkki ei ole vaarallinen ihmisille, mutta se tyrehdyttää herukkapensaan kasvun ja sitä kautta sadonmenetykset ovat mittavia.

 

-Esko Erkkilä-

Harmaapoppeli soveltuu pioneeripuulajiksi Unkarin kuiville hiekkakankaille

Sunnuntai 22.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Unkarin metsämaiden karu maaperä ja maan vähäinen sademäärä rajoittavat unkarilaisen metsän puulajivalikoímaa.

 

Saimme Unkarin matkallamme tutustua vähäravinteisen ja kuivan hiekkakankaan keinolliseen uudistamiseen.

 

 

Saavuimme Pilisissä sijaitsevalle karulle n. kolmen hehtaarin suuruiselle ”Saharalle” ja pääsimme seuraamaan hiekkakankaan metsittämistä.

 

 

Unkarilaisen yksityismetsänomistajan arjen haasteista meille kertoi erään yhteismetsän osakas (keskellä) sekä metsänhoitoalalla toimivan yrityksen edustaja (oikealla).

Metsäalan yritys toimii varsinaisten metsänhoitotöiden lisäksi mm. puuntaimien taimikasvatuksessa ja jopa viljan varastointibisneksessä – todellinen monialayrittäjä siis!

 

 

Uudistettavalta alueelta olivat vanhat kannot ja hakkutähteet raivattu kahdelle karholle, joten varsinainen uudistettava ala oli täysin putipuhdasta hiekkakenttää.

 

 

Taimien istuttaminen tapahtui koneellisesti hieman suomalaista perunanistutuskonetta muistuttavalla laitteella. Koneen päällä istuneet istuttajat laittoivat vuorotellen taimen koneen vetämään vakoon, jonka sitten koneen lautasvantaat muovasivat hieman muuta maastoa korkeammaksi penkiksi.

 

 

Istutettavat taimet olivat harmaapoppelin taimia. Harmaapoppeli on metsähaavan ja hopeapoppelin luonnollinen risteymä.

 Meitä hieman ihmetytti, että harmaapoppelitaimien juuret olivat istuttajilla täysin ilman suojaa ja siten helle pääsi niitä kuivattamaan. Todennäköisesti harmaapoppeli on kuitenkin niin elinvoimainen, että sen juuret saivat olla ilman kosteuttavaa säkkikangasta tai jotain muuta hellesuojaa.

 

 

Harmaapoppelintaimet istutettiin n. 40 sentin taimivälillä.

 

 

Ihmetystä herätti sekin, että istutuskoneen perässä kulki mies, joka katkaisi jokaisen juuri-istutetun taimen maanpinnan alta ja tökkäsi katkaisemansa latvuksen taimen juuriosan viereen. Ilmeisesti harmaapoppeli on niin ”kasvuhaluinen”, että sekä juuriosa ja myös katkaistu latvus lähtevät kasvamaan!

 

 

Työvoimakustannus Unkarissa on vaatimaton ja siitä kertoi sekin, että istutustyössä oli mukana kuusi miestä niiden kolmen lisäksi, jotka työskentelivät työmaalla traktorinkuljettajana sekä istuttajina.

Työnjohto mukaanlukien työmaalla hääri siis kymmenen miestä!

 

Nyt istutettava harmaapoppelimetsä tullaan 40 vuoden kuluttua korjaamaan energiapuuksi, sillä harmaapoppeli ei sovellu muuhun käyttöön.

 

Hiekkamailla neljänkymmenen vuoden kierto merkitsee, että metsänomistaja pysyy omillaan, mutta rikastumaan karujen metsämaiden omistaja ei pääse.

 

Yhteismetsän osakas mainitsi osuvasti, että hoidettu metsä suojelee maata!

 

Metsänomistaja kertoi, että ns. luonnossuojelijat ovat yksityismetsänomistajien kannalta suuri ongelma.

 

Ns. luonnossuojelijoiden aiheuttama ongelma on kasvamassa ja he kiusaavat jo nyt mm. metsätyöntekijöitä. Näin siitä huolimatta, vaikka metsänomistajat ja metsätyöntekijät ovat suurimpia luonnossuojelijoita.

 

Mediaa kiinnostaa ns. luonnossuojelijoiden tempaukset.

 

Kysyimme, että ovatko ns. luonnonsuojelijat ryhmittyneet poliittiseksi puolueeksi tai tukeeko jokin puolue heitä erityisesti. Isäntämme vastasivat, että luonnonsuojelijat eivät ole ryhmittyneet puolueeksi ja mikään poliittinen puolue ei tue heitä erityisesti.

 

-Esko Erkkilä-

Merkittävien päätösten iltapuhde Tampereella ja Kangasalla

Tiistai 17.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Maanantaina huhtikuun 16. päivänä Tampereen kaupunginvaltuusto ja Kangasalan kunnanvaltuusto tekivät merkittäviä päätöksiä.

 

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti äänin 55 – 12 heittää tiskirätin päin kehyskuntien päättäjien ja asukkaiden kasvoja, kun se hyväksyi Tampereen virkamiesten laatiman 21- sivuisen syytekirjelmän kehyskuntien tekemistä synneistä lausunnoksi kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen.

 

Onneksi Tampereen valtuustosta löytyi 12 kaupunginvaltuutettua, joiden ansiosta tamperelaiset voivat pystyssäpäin kohdata jatkossakin kehyskuntien asukkaita!

 

Tunneliäänestyksessä ”pupu” meni tamperelaisten päättäjien pöksyihin, kun he siirsivät tunnelipäätöksen ainakin kuukauden verran lähemmäs syksyn kunnallisvaaleja. Kunnallisvaalien lähestyminen ei lupaa hyvää tunnelihankkeen toteutumiselle.

 

On todennäköistä, että Tampereen kaupunginvaltuuston enemmistön päätös tiskirätin heittämisestä kehyskuntien asukkaiden silmille torppaa myös tunnelihankkeen.

 

Maanantai-illan merkittävimmän pirkanmaalaispäätöksen teki Kangasalan kunnanvaltuusto, kun se tosiasiallisesti päätti luopua Tavasesta.

 

Harmi, että eräiden kuvioiden tuloksena Kangasala ei välittömästi henno luopua Tavasesta.

 

Toivottavasti Kangasalan päätös on vihdoinkin selkeä signaali Tampereen päättäjille, jotta he pystyvät lyömään lopullisen naulan mielettömän Tavase-hankkeen arkkuun!

 

Jos istuva Tampereen kaupunginvaltuusto ei pysty Tavasea lopettavaa päätöstä tekemään, on se syksyllä valittavan uuden kaupunginvaltuuston ensimmäisiä toimenpiteitä.

 

-Esko Erkkilä-

Ammattiyhdistysliike on taas lyömässä yhden naulan omaan arkkuunsa

Sunnuntai 15.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen laatinut tämän kirjoituksen 12.4.2012 eli ennen, kuin ammattiyhdistysliike taipui koululaisharjoittelijoiden työharjoittelussa järkevän ratkaisun kannalle.

Julkaisen kirjoituksen 12.4.2012 laatimassani muodossa vaikka tiedänkin, että myönteiseen ratkaisuun ollaan pääsemässä!

**************

On ollut uskomatonta seurata, kun Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on torppaamassa koululaisharjoittelijoiden työharjoittelua kaupanalan yrityksissä.

 

PAM käyttää keppihevosenaan sitä, että koululaisharjoittelijat eivät saisi suorittaa harjoitteluaan ns. järjestäytymättömien työnantajien yrityksissä.

 

On suorastaan ennenkuulumatonta, että ammattiyhdistysliike pyrkii määräilemään yrityksiä sen perusteella, että ovatko ne ammattiyhdistysliikkeen talutusnuorassa.

 

Suomeen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajaksi Ruotsista 23.4.2012 palaava Juhana Vartiainen totesi demaritaustastaan huolimatta Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa maaliskuun 7. päivänä, että...

...ay-liike jähmettää päätöksiä Suomessa.

PAM:n tapauksessa juuri näin on.

 

Vartiaisen mielipiteeseen on helppo yhtyä.

 

Tutustu ja tienaa -sopimus on ollut voimassa jo useita vuosia. Siinä nuori on työssä kaksi viikkoa ja tienaa reilut 300 euroa. Tämän nuorten mahdollisuuden tutustua työelämään PAM nyt haluaa torpata!

 

Pääministeri Jyrki Kataiselle on ollut viime aikoina mahdotonta antaa tunnustusta mistään hänen toimistaan. Nyt on kuitenkin annettava tunnustus Kataiselle, kun hän patistaa PAM:ia luopumaan syrjintäpolitiikastaan.

Jään kuitenkin odottamaan työministeri Lauri Ihalaisen jyrähtämistä, sillä uskon, että ainoastaan hän pystyy ohjaamaan PAM:n ruotuun - siihen eivät pojanklopit pysty!

 

Ei voi olla oikein, että nuorilta viedään mahdollisuus tutustua työelämään ja saamaan kahden viikon kestävästä työjaksostaan vaatimaton korvaus.

 

PAM:n toiminta tulee voimistamaan ammattiyhdistysliikkeeseen kohdistuvaa karttamista ja kaikki sen toimenpiteet satavat suoraan YTK:n eli ns. Loimaan kassan hyväksi.

 

On selvää, että kaikkien palkkatyössä toimivien pitää varmistaa toimeentulonsa työttömyyden varalta.

 

Varmistin aikoinaan työttömyysturvani YTK:n kautta ja vaikka en työttömyysturvaa koskaan tarvinnutkaan, pidän ”Loimaan kassan” nykyistäkin työttömyysturvan takaamista 99 euron vuosimaksulla edullisena.

 

Kannustan kaikki kaupanalan työntekijöitä hoitamaan työttömyysturvansa YTK:n kautta – se maksaa vain 99,00 euroa vuodessa!

 

-Esko Erkkilä-

Messujen superviikonvaihteen ehtii vielä kokemaan Tampereen Pirkka-hallissa

Lauantai 14.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Pirkka-hallissa  järjestettiin eilen ja järjestetään vielä tänään sekä huomenna todellinen messujen superviikonvaihde.

 

Siellä järjestetään puutarha-alan ja piharakentamisen messutapahtuma Puutarha 2012-, kotimaan matkailumessut, Tampereen Kirjamessut sekä Tampereen Viinimessut. Niiden lisäksi yksi Pirkka-hallin messuhalleista on varattu Keräily-tapahtuman käyttöön.

 

Kerrassaan hieno messutapahtuma, jossa on katseltavaa ja koettavaa kaikkeen makuun ja koko perheelle.

 

Kaikkiin näihin tapahtumiin pääsee ”samoilta jalansijoilta” ja samalla lipun hinnalla!

 

Asun kävelymatkan etäisyydellä Pirkka-hallista ja vietin siellä eilen monta tuntia.

 

Matkailumessuilla vietin suurimman osan ajastani. Totesin, että kyseessä eivät olleetkaan pelkästään kotimaan matkailumessut, sillä mukana oli mm. Bremenin osasto.

 

 

Bremenin osastolla Sirpa Furtenbacher kertoi Grimmin satuun liittyvän ja kuvassa näkyvän veistoksen kaksoiskappaleen sijaitsevan Bremenin lisäksi Latvian Riikassa. Näin sen vuoksi, että Riika on Bremenin kummikuntakaupunki ja Bremen on lahjoittanut patsaan Riikaan.

Olen nähnyt aasia, koiraa, kissaa sekä kukkoa esittävän kuvanveistoksen Riikassa.

Grimmin sadussa aasi, koira, kissa ja kukko karkasivat isänniltään, sillä isännät kohtelivat eläimiä heikosti. Eläimet matkasivat Bremeniin, jossa eläimet saattoivat elää ilman omistajiaan ja joka on kuuluisa vapaudestaan.

Sirpa Furtenbacher on yksityisyrittäjä ja hän on valmis vetämään Bremenissä suomenkielisiä opastuskierroksia.

 

 

Tampereen kukkaispormestari Tampereen Työväen Teatterin teatterinjohtaja, näyttelijä, stand up -koomikko Riku Suokas avasi Tampereen superviikonvaihteen mittavan messutapahtuman.

Olin hieman myöhäjunassa ja en ehtinyt kuvata Suokasta avajaishetkellä, mutta kukkaispormestari poseerasi pyynnöstäni minulle ihan privaatisti ja tässä on poseeraamisen tulos!

 

 

Kauhavan osastolla oli esillä todellinen ”tuppiroska” ja sen pituus sekä paino olivat yleisön arvuuteltavana.

 

 

Matkailumessuilla oli esillä runsaasti myös tamperelaista tarjontaa. Tuli suorastaan huono omatunto, että kuinka vajavaisesti on ehtinyt perehtyä tamperelaiseen matkailu- ja elämystarjontaan – se helpottaa, että en ole varmaan ainoa tamperelainen, joka joutuu tunnustamaan samoin.

 

 

 

Viinimessuille oli vapaa pääsy, mutta viininmaistamiskupongeista oli erikseen maksettava. Järjestely oli oikea ja varmaan myös lainsäädäntömme mukainen.

 

 

”Mikä viini” –osasto osoittautui Wennerco Oy:n osastoksi

Suomalaisen Wennerco Oy:n osastolla toimineen mieshenkilön käyttäytyminen hämmästytti, sillä hän ilmiselvästi halusi salata yrityksen omistuspohjan. Miehen käyttäytyminen oli kummallista, sillä yrityksen omistaa Suomen valtion omistama Altia Corporation!

En ole aikaisemmin kokenut, että palkollinen haluaa pimittää yrityksen omistuspohjan. Siihen ehkä olisi perusteita, jos kyseessä olisi hämäräperäinen omistaja, mutta kun kyseessä on Suomen valtio, en ymmärrä salailupyrkimyksiä!

No, liityin ilmaiseen Altia Corporation Oy:n omistaman Wennerco Oy:n viiniklubiin ja odotan saavani sähköpostiini ajantasaista viinitietoutta!

 

 

 

Kirjamessuilla oli niin valtava tarjonta, että luovutin heti kättelyssä ja en alkanut penkomaan myyjien varastoja.

Tähtäimessäni on nyt Elna Pelkosen vuonna 1959 julkaistu teos ”Karjalan meren äärellä”, mutta yhden kyselyn jälkeen luovuin näillä messuilla sen metsästämisestä.

 

 

Keräily-tapahtuman hallissa oli määrätön määrä kiinnostavia esineitä. Nyt en kuitenkaan paneutunut tarjontaan lainkaan. Keräily-tapahtumahallin tarjontaan perehtyminen olisi vaatinut koko näyttelypäivän ajan!

 

 

Puutarhamessujen kohokohta oli upea noin 700 neliömetrin kokoinen Valopuutarha, jossa esiteltiin erilaisia valaistusratkaisuja ja niiden uusimpia trendejä.

 

 

 

Valopuutarhan hienoja toteutuksia olivat bioetanolitakat, jotka antoivat ympäristölleen valoa sekä aitoa lämpöä. Biotakkoja maahantuo NOA Home-niminen yritys, joka sanoo olevansa Suomen johtava hormittomiin biotakkoihin erikoistunut yritys.

 

 

 

Suomen Kukkakauppiasliitto Hämeen piiri ry on järjestänyt Puutarhamessuille ”Hämeen hehkuvin morsiuskimppu” –kilpailun ja kilpailutyöt ovat messuyleisön arvosteltavina sunnuntaihin saakka.

 

 

Kannustan menemään Pirkka-halliin joko tänään tai huomenna – nähtävää ja koettavaa riittää varmasti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokemuksia johtokuntatyöskentelystä Tampereen Infrassa

Perjantai 13.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto valitsi minut vuonna 2009 juuri perustetun Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajaksi vuosiksi 2009 ja 2010.

 

Sain uusintapestin samaan luottamushenkilötoimeen myös valtuustokauden loppupuoliskolle eli vuosille 2011 ja 2012.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitos  tarjoaa yhdyskuntatekniikan suunnittelua, paikkatietopalveluja, rakentamis- ja kunnossapitopalveluja sekä kuljetus- ja korjaamopalveluja.

 

Kunnallisena liikalaitoksena suurin asiakasryhmämme ovat Tampereen kaupungin eri tulosyksiköt.

 

Tampereen Infran perustamishetkellä liikelaitoksen palveluksessa oli lähes 800 henkilöä, mutta tehostamistoimenpiteiden tuloksena henkilöstömäärä on nyt n. 550 henkilöä.

 

Monet ovat sanoneet, että Tampereen Infra on ainoa Tampereen kaupungin yksiköistä, joka on pystynyt tehostamaan toimintaansa päättymässä olevan valtuustokauden aikana.

 

Tampereen Infran nopean tehostamistyön eräs osa-alue on ollut hienosti kehittynyt sisäinen tiedostuslehti.

 

Liikelaitoksen toimitusjohtaja Sakari Suominen on antanut tiedotuspäällikkö Jyrki Ristilälle mahdollisuuden luoda liikelaitoksen tiedotuslehdestä ”Infralainen” liikelaitoksen henkilöstöä yhteennivovan voimatekijän. Liikelaitoksen luottamushenkilöjohto eli johtokunta on antanut tälle työlle vankkumattoman tukensa.

 

Infralainen –lehden vastuullinen julkaisutaho pyysi minulta otsikkoaiheista kirjoitusta lehden huhtikuun numeroon. Kirjoitukseni julkaistiin 12.4.2012 julkaistussa Infralaisessa.

 

Koska ”Infralainen” –lehteä jaetaan myös muille kuin henkilöstölle, katson mahdolliseksi julkaista kirjoitukseni myös tällä saitilla.

 

Kirjoitukseni kuului näin:

*************

 

”Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen neljäs toimintavuosi on hyvässä vauhdissa. Samoin on myös liikelaitoksen johtokunnan osalta – seitsemän kaupunginvaltuuston valitsemaa luottamushenkilöä vahvistettuna kaupunginhallituksen nimeämällä edustajalla on tehnyt tiivistä yhteistyötä saman ajan.

 

Liikelaitoksen johtokuntatyöskentely vastaa yrityksen hallitustyöskentelyä.

 

Johtokunnan jäsenet on valittu poliittisten ryhmien toimesta, mutta johtokuntatyöskentelyssä kaikkien toiminta tähtää liikelaitoksen, sen henkilökunnan ja kaupunkilaisten parhaaksi.

 

Yrityksen ja liikelaitoksen henkilökunta on se voimavara, jonka varaan toiminta rakennetaan – tämä periaate on ollut kirkkaana mielessä Infran johtokunnalla, kun se on päätöksiään tehnyt.

 

Johtokunnassa oli toisilleen tuntemattomia henkilöitä, kun se vuonna 2009 aloitti toimintansa.  Vaati suurta perehtymistä, kun samaan aikaan oli tiedostettava, että vastasyntyneen Infran taustalla oli useita erillisiä yksiköitä, joiden piti nopealla aikataululla hitsautua yhtenäiseksi Infraksi. Onnistuimme haasteessamme!

 

Toimiva johto on koko ajan nauttinut johtokunnan luottamusta. Ilman luottamusta luottamushenkilöjohdon ja toimivan johdon välillä ne muutokset, joita kuluneen kolmen vuoden aikana on saatu aikaiseksi, eivät olisi olleet mahdollisia.

 

Infra on hitsautunut yhdeksi kokonaisuudeksi.  Uskon, että myös kaikki infralaiset kokevat samoin. Tehdyt tilaratkaisut ja jo varhain aikaansaatu yhteinen graafinen ilme ovat olleet kokonaisuuden luomisessa tärkeitä.

 

Tulos on yrityksen tärkein arvostuksen mittari. Sama pätee myös kunnallisen liikelaitoksen onnistumisen arvioinnissa.

 

Henkilöstön keskuudessa tulostietoisuus on kasvanut. Johtokunnan kokouksissa vierailleet yksiköiden päälliköt ovat kertoneet oman yksikkönsä tuloksista ja tulevaisuuden näkymistä. Olemme huomanneet kaikkien sisäistäneen, että ainoastaan kannattavalla ja asetettuihin tavoitteisiin pystyvällä yksiköllä on mahdollisuus tulevaisuuteen.

 

Luottamushenkilöjohto arvostaa, että se on kutsuttu useimpiin Infran henkilöstö- ja asiakastilaisuuksiin – niissä on päässyt tutustumaan Infran henkilökuntaan sekä asiakkaisiin.   

 

On ollut helppo havaita, että henkilöstö arvostaa toimivaa johtoa. Tämä antaa lisävarmuutta luottamushenkilöjohdolle – olemme voineet luottaa, että Infrassa asiat ovat mallillaan.

 

Vuosi 2012 on tuloksenteon osalta vasta alkuvaiheessaan, vaikka vuodesta jo neljäsosa onkin selvillä.

 

Tulostavoite vuodelle 2013 on nolla-tulos. Yritysmaailmassa nolla-tulostavoitetta ei hyväksyttäisi, mutta kunnallisen liikelaitoksen tuloksena se kaikkien niiden toimenpiteiden jälkeen joita on tehty, on kunniallinen tavoite.

 

Infran tulostavoite on pilkottu yksikkökohtaisiin tavoitteisiin ja luotan, että yksikkökohtaiset tulostavoitteet ovat jokaisen tiedossa.

 

On välttämätöntä, että yksikön vastuuhenkilöt seuraavat tulostavoitteen toteutumista päivittäin. Heidän vastuullaan on myös se, että tulosseuranta pysyy kaikkien infralaisten tietoisuudessa. Johtokunta seuraa tulostavoitteen toteutumista kuukausittain ja saa silloin toimivalta johdolta luvut myös koko kuluvan vuoden tulosennusteesta.

 

Kiitän kaikkia infralaisia tehokkaasta ja tuloksekkaasta toiminnasta kuluneen runsaan kolmen vuoden aikana.

 

Olemme osoittaneet, että meillä on tärkeä paikka Tampereen kaupungin organisaatiossa ja kaupunkilaisten palvelijana tulevaisuudessakin!

 

-Esko Erkkilä-”

Ehyt Suomi -teematilaisuus avasi Keskustan ensimmäiset politiikka- ja toimintapäivät

Tiistai 10.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan ensimmäiset politiikka- ja toimintapäivät Tampereella avannut Ehyt Suomi –teematilaisuus oli onnistunut avaus Keskustan kunnallisvaalitoiminnalle. Näin siitä huolimatta, vaikka Mari Kiviniemi ilmoitti ainoastaan muutaman päivän kuluttua olevansa sivussa Keskustan puheenjohtajavalinnoista Rovaniemen puoluekokouksessa.

 

 

Tilaisuus järjestettiin Tampereen Yliopiston Juhlasalissa lauantaina 24.3.2012 ja se keräsi yleisöä salin lähes täyteen.

 

 

Eturivissä Keskustan lähes koko puoluejohto.

 

Vasemmalta Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen, Keskustanaisten puheenjohtaja Elsi Katainen, kansanedustaja Tapani Tölli, varapuheenjohtaja Tuomo Puumala, kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen, varapuheenjohtaja Annika Saarikko ja puoluesihteeri Timo Laaninen. Olen kiireessä rajannut kuvasta pois Laanisen vierellä istuneen puheenjohtaja Mari Kiviniemen. Varapuheenjohtaja Timo Kaunisto saapui saliin vasta hetken kuluttua kuvan ottamisesta.

Juhlasalin toisella penkkirivillä näkyvät vasemmalta lukien lapsiasiavaltuutettu Marja-Kaisa Aula, kansanedustaja Arto Pirttilahti, Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Juha Sipilä sekä Keskustan puoluehallituksen jäsen, konsernijohtaja ja opiskelukaverini, agrologi  Antti Hietaniemi Perhosta.

 

 

Puoluesihteeri Timo Laaninen avasi tilaisuuden.

 

Puheenjohtaja Mari Kiviniemen puhe oli kattava ja hyvin valmisteltu. Sen teema oli:

 

Oikeudenmukaisempaan ja tasa-arvoisempaan politiikkaan

 

Kiviniemi toi esille Kataisen hallituksen toiminnan synkkien tulevaisuudenkuvien maalaajana, kun hän sanoi näin:

 

”Pahinta, mitä hallitus tekee, on ihmisten omatoimisuuden ja tulevaisuuden uskon romuttaminen. Pääministeri Katainen on joukkoineen muuttunut tuomiopäivän saarnaajiksi. Ministerit kiersivät koko Suomen esittelemässä huoltosuhdekuvia, joilla todistettiin, että maailmanloppu on tulossa.”

 

Puheenjohtaja Kiviniemi kertasi Keskustan näkemykset Suomen ja suomalaisten mahdollisuuksista, kun hän jatkoi:

 

”Keskustan viesti on toinen. Me uskomme, että Suomi on tuhansien mahdollisuuksien maa. Koko Suomi - ei vain kuusi suurinta kaupunkia - pitää sisällään suuren potentiaalin. Meillä on koko maassa ahkeria eteenpäin katsovia ihmisiä, meillä on raaka-aineita, osaamista, yrittäjyyttä, hieno koulutusjärjestelmä ja rohkeutta tarttua uusiin ideoihin.

Suomen yhteiseksi kokeminen ja usko omiin mahdollisuuksiin kulkevat käsi kädessä. Kun ihminen tuntee seisovansa omilla jaloillaan, hän jaksaa myös tehdä työtä, yrittää ja mikä tärkeintä, huolehtia itsestään ja läheisistään. Politiikalla pitää koota kaikki suomalaiset rakentamaan yhteistä hyvää eikä jakaa heitä menestyjiin ja häviäjiin.”

 

Kiviniemen sytyttäviin sanoihin on helppo yhtyä myös nyt, kun tiedämme hänen jatkoaikeensa!

 

Kokousyleisö keskeytti Mari Kiviniemen puheen suosionosoituksilla useaan kertaan ja kaikesta aisti, että Keskustan kunnallisvaalistartti oli onnistumassa täydellisesti.

 

 

Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen suuntasi kokousväen tunnelmat konkreettisiin tulevaisuuden toimenpiteisiin. Väyrysen aihe oli

 

Presidentinvaaleista kunnallisvaaleihin

 

 

 

Suomen parhaan kunta-asiantuntijan Tapani Töllin puheen otsikko oli

 

Lähipalvelut ja –vaikuttaminen tarvitsevat puolustajia

 

Politiikka- ja toimintapäivien avajaistilaisuus oli täysosuma ja se osoitti, että keskustalaiset ovat lähdössä syksyn kunnallisvaaleihin vankoista asemista.

 

*************

 

Tässä vielä pieni kuvakimara avajaistilaisuudesta ja sitä edeltäneeltä kahvitukselta:

 

 

 

Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti ja kaupunginvaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen vaihtoivat ajatuksia ennen avajaistilaisuuden alkamista.

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti (vasemmalla) Mänttä-Vilppulasta ja Vesaisten valtakunnallinen varapuheenjohtaja Tapio Vaali Ruovedeltä keskustelivat innokkaasti molempia kiinnostavista aiheista.

 

 

Myös Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysellä ja ex-kansanedustaja Janne Seurujärvellä oli toisilleen asiaa kahvihetken aikana.

Kysyin Seurujärveltä hänen aikeistaan asettua puoluesihteerikisaan ehdokkaaksi Rovaniemen puoluekokouksessa ja sain vastauksen, että hän päättää asiasta ehkä huhtikuun aikana.

 

 

Kansanedustaja Anne Kalmari Kivijärveltä on profiloitunut suomalaisen ruuan ja kotimaisen ruuantuotannon puolustajana ja kotimaisesta ruuasta vaihdoimmekin ajatuksia kahvitilaisuudessa. Mielipiteemme ovat suomalaisesta ruuasta ja sen tärkeydestä yhteneväiset.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva, Keskustan Tampereen valtuustoryhmän varavaltuutettu Timo Taivalsalmi, Keskustan Pirkanmaan piirin varapuheenjohtaja Aleksi Vesanto sekä Keskustanuorten Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Matleena Mikkonen olivat tyytyväisiä, että Keskusta valitsi Tampereen ensimmäisten politiikka- ja toimintapäivien järjestämispaikkakunnaksi.

 

 

Keskustan poliittinen sihteeri Helena Pakarinen oli keskeisessä roolissa politiikka- ja toimintapäivien järjestelyissä.

Avajaistilaisuuden kynnyksellä Helenalla oli vielä jännitystä, että sujuvatko kaikki järjestelyt nappiin.

Helena oli tärkein yhteyshenkilö minulle, kun osallistuin politiikka- ja toimintapäivien käytännön kuvioiden suunnitteluun.

 

 

Palaan vielä tuonnempana politiikka- ja toimintapäivien antiin, mutta totean jo nyt, että ne osuivat ajankohtana oikeaan saumaan, sillä hallituksen toimet merkitsevät suorastaan ylitarjontaa suomalaisia kuristavista toimista, joihin Keskustan vastuullisena puolueena on puututtava.

 

-Esko Erkkilä-

Mari Kiviniemi Keskustan puheenjohtajana Lahdesta Rovaniemelle ja vuoden Suomen pääministerinä

Sunnuntai 8.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Aikomukseni on laittaa vaatimaton lusikkani soppaan, kun käsitellään Mari Kiviniemen poliittista uraa Lahden puoluekokouksesta Rovaniemen puoluekokoukseen.

 

Katsaukseni ei voi olla kattava, sillä Rovaniemen puoluekokoukseen on aikaa vielä yli kaksi kuukautta ja politiikassa kaikki on mahdollista.

 

Supistan näkökulmaani henkilökohtaisiin kokemuksiini Mari Kiviniemestä ja sen tuloksena tämä kirjoitus saa ruohonjuuritason näkökulman puoluejohtajaan ja Suomen 71. hallituksen pääministeriin. Hallitusten lukumäärä – 71 – perustuu Valtioneuvoston nettisivuilla kerrottuun eli Kataisen johtama on Suomen 72. hallitus.

 

Poikkean otsikosta kun kerron, että tutustuin Mari Kiviniemen vanhempiin työurani varhaisvaiheessa.

 

Agronomi, sittemmin yliagronomi Kaija Kiviniemi toimi nykyisen ProAgria Etelä-Pohjanmaan karjatalousagronomina, kun työskentelin 1970-luvun lopulla Seinäjoella rehunmyyntitehtävissä. Paikallinen karjatalousagronomi oli tärkeä sidosryhmävaikuttaja, jolle oli paikallaan toimittaa rehuteollisuuden viimeisintä tietoa ja kuunnella herkällä korvalla neuvontajärjestön kuulumisia.

 

Opin tuntemaan Mari Kiviniemen äidin osaavana ja maakunnassa suurta luottamusta nauttivana kotieläintalouden asiantuntijana.

 

Marin isä eli agronomi ja sittemmin maanviljelysneuvoksen arvonimen saanut Antti Kiviniemi toimi pitkään Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton toiminnanjohtajana Seinäjoella.

 

MTK ei 1970-luvun lopulla ollut rehuteollisuuden kenttähenkilöiden vinkkelistä taho, johon olisi täytynyt pitää säännöllistä yhteyttä, joten työelämän luomia suhteita Antti Kiviniemeen en omaa.

 

Maanviljelysneuvos Antti Kiviniemi on kuitenkin tehnyt mittavan uran etelä-pohjalaisessa maataloudessa ja hänellä on vankkaa kokemusta myös valtakunnan tasolla agribisneksen luottamushenkilönä. Totean näin, vaikka maanviljelysneuvos Kiviniemen luottamushenkilönä luotsaama yritys olikin lähes aina oman työnantajani kova kilpailija.

 

Ensimmäisen kerran tapasin Mari Kiviniemen hänen kuntaministeriaikanaan, mutta kun sekin menee ohi otsikon, ei siitä sen enempää.

 

Tutustuin Mari Kiviniemeen lähemmin Lahden puoluekokouksessa, mutta sielläkin pintapuolisesti, sillä olin Lahdessa ainoastaan ensimmäisen päivän ja siksi toiseksi en ollut siellä virallisena puoluekokousedustajana.

Pääministeri Mari Kiviniemeen tutustuin, kun sain haastatella häntä yleisötilaisuudessa Tampereella 20.11.2010.

 

Kyse oli Keskustan Pirkanmaan piirin järjestämästä yleisötilaisuudesta Waynes Coffeessa.

 

Olin valmistautunut ”pääministerin haastatteluhetkeen” kahdenkymmenen etukäteen valmistellun kysymyksen voimin ja niihin voidaan palata joskus myöhemmin. Viimeinen kysymys voidaan kuitenkin kirjata tähän ja se kuului seuraavasti:

 

”Lopuksi vielä ajankohtainen kysymys: Joko Pääministeri on kirjoittanut Joulupukille?”

 

En muista, että mitä pääministeri vastasi, mutta henkilökohtaisella tasolla haastatteluhetki oli hieno kokemus ja siitä kiitokset Pirkanmaan keskustaväelle, joka valitsi minut pääministerin haastattelijaksi.

Seuraavan kerran sain haastatella pääministeri Mari Kiviniemeä Keskustan Tampereen vaalituvassa – Sentterissä – 12.3.2011.

Tässä Kiviniemi on keskellä ja Sentteri-emäntä Titta Mattila vasemmalla sekä Sentteri-isäntä eli allekirjoittanut oikealla.

 

Tilaisuutta varten valmistelemani kysymykset ovat tallella ja ehkä joskus ne voisi julkaista myös näillä sivuilla.

Kiviniemi oli haastattelua edeltävänä iltana televisiossa, kun hän keskusteli Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy´n kanssa. Tästä sain aiheen mainita, että Suomen pääministerillä on urallaan monenlaisia vaiheita; eilen keskusteluja Ranskan presidentti Nikolas Sarkozyn kanssa ja tänään Esko Erkkilän haastateltavana!

Saimme yleisöltä raikuvat suosionosoitukset!

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo ja hänen eduskunta-avustajansa Tero Mäenpää ovat taltioineet YouTubeen muutamia videonpätkiä haastattelutilanteestamme ja ne ovat sieltä yhä edelleen katseltavissa.

 

Parhaiten ne löytyvät googlaamalla ja hakusanayhdistelmäksi käy esimerkiksi:

 

”Youtube Mari Kiviniemi Esko Erkkilä”

 

Arvostan Mari Kiviniemen toimintaa Keskustan puheenjohtajana ja maamme pääministerinä.

 

 

Jos pysytte ”kanavalla”, saatte lähipäivinä lukea näiltä sivuilta lisää mm. Mari Kiviniemestä!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Keskusta: Pormestariehdokkaat asetettava ennen kunnallisvaaleja

Perjantai 6.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry piti kevätkokouksensa 2.4.2012.

Laadimme kokouksessa julkilausuman ja toimitimme sen julkisuuteen.

Julkilausuma kuuluu näin:

****************

 

”Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön mielestä puolueiden tulee asettaa pormestariehdokkaansa ennen syksyn kunnallisvaaleja. Pormestarikysymys on oleellinen osa kunnallisvaali- ja poliittista asetelmaa. Äänestäjillä pitää olla mahdollisuus arvioida myös tätä äänestyspäätöstä tehdessään puhumattakaan pormestarin henkilön ja instituution merkityksestä.

Pormestarijärjestelmään kuuluu mielestämme olennaisena osana demokratian vahvistaminen ja avoimuus. Vaikka pormestarin nimi selviääkin vasta vaalien jälkeisissä neuvotteluissa, eivät puolueet voi mennä sillä verukkeella vaaleihin sammutetuin lyhdyin ja olla julkistamatta ehdokkaitaan. Aivan kuten oikeusministeri Anna-Maija Henrikssonkin (rkp) on todennut.

Vuoden 2008 kunnallisvaalit olivat ensimmäiset nykyisen pormestarimallin aikana. Ei voida perustellusti väittää, että edelliset kunnallisvaalit olisivat muodostuneet pormestarivaaleiksi, vaikka joidenkin pormestariehdokkaiden kohdalla äänimäärät nousivatkin.

Tampereen Keskusta ei halua aliarvioida äänestäjien arvostelukykyä, vaan luottaa kaupunkilaisten harkintakykyyn vaaleissa myös siinä tilanteessa, että puolueet pelaisivat avoimin kortein ja asettaisivat pormestariehdokkaansa ohjelmineen kansan arvioitavaksi.

Keskustan mielestä pormestari tulee valita avoimella vaalilla. Näin tulee tehdä jatkossa myös Tampereella.

KESKUSTAN TAMPEREEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY

Vuosikokous”

**************

 

Julkilausumamme sai runsaasti julkisuutta, sillä siinä Keskusta toi selkeästi esille, että vaalitulosta pitää kunnioittaa ja ylin päätösvalta kaupungissa kuuluu tamperelaisille.

Keskustan kanta poikkeaa Kokoomuksen, SDP:n, Vihreitten ja Vasemmistoliiton suunnitelmista, sillä niillä on tarkoitus mennä ns. sammutetuin lyhdyin syksyn kunnallisvaaleihin.

Mainitut neljä puoluetta ovat solmineet julkisen sopimuksen, että ne aloittavat pormestarineuvottelut Tampereen kaupungintalolla vaalipäivän iltana klo 23.00!

Tuntuu kummalliselta, että jotkut puolueet ovat sopineet minuutin tarkkuudella milloin ne pyyhkivät vaalituloksella – no, en viitsi sanoa, että mitä ruumiinosaa.

Äänestäjät saavat arvioida, että miten he arvostavat Tampereen Keskustan linjaa.

 

-Esko Erkkilä-