Münchenissä sijaitseva Deutsches Museum on maailman suurin tekniikan ja luonnontieteen museo

Perjantai 28.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Deutsches Museum von Meisterwerken der Naturwissenschaft und Technik

Kuvan yllä oleva pitkä nimi on maailman suurimman tekniikan ja luonnontieteellisen museon eli Deutshes Museum´n virallinen saksankielinen nimi.

Museon päätilat sijaitsevat Isarjoen saarella Münchenin keskustassa.

Kuva on otettu iltahämärissä ja kun Saksassa tunnetusti ollaan säästäväisiä, niin valoa kaupungilla on iltaisin kovin niukalti.

 

Isarjoen saarella sijaitsevan päämuseon lisäksi laitoksella on myös sivumuseoita.

 

Lentokoneiden esittelyyn keskittynyt Flugwerft Schleißheim -sivumuseo sijaitsee 18 kilometrin etäisyydellä Münchenin keskustasta  ja kuljetustekniikan esittelyyn keskittyvä Deutsches Museum Verkehrszentrum puolestaan kävelymatkan päässä Münchenin ydinkeskustasta.

 

Kävimme taannoisella Münchenin matkallamme päämuseossa sekä kuljetustekniikkaan keskittyvässä erillisessä museossa.

 

Mainittakoon, että Deutshes Museum´lla on sivutoimipiste myös Bonnissa.

 

 

 

Deutshes Museum´n sisäänkäynti tapahtuu arvokkaan kivitalon ovista. 

On kuitenkin turha luulo, että sisäänkäynnin jälkeen voisi ostaa liput museoon, sillä pääsyliput on käytävä erikseen ostamassa piha-alueella sijaitsevista parakeista. Parakit soveltuvat perin huonosti arvokkaan oloisen sisäpihan muuhun infraan.

 Sisäänkäynnin jälkeen ensimmäisenä on vesiliikennettä, vesillä tapahtunutta sodankäntiä ja vesillä tapahtuvaa navigointia esittelevä osasto:

 

  

Näyttelyssä on esillä pienoismalli papenburgilaisen loistoristeilijöihin erikoistuneen Meyer Werft –telakan vuonna 1993 rakentamasta Silja Europasta.

 

 

Saksalainen sotakalusto on laajalti esillä vesiliikennettä esittelevällä osastolla.

 

 

 

Taistelusukellusveneen miehistötilat, …

 

 

  

…saksalaisten sotalaivojen pikkutarkat pienoismallit, …

 

 

 

 

…sotalaivojen kansille sijoitetut tiedustelulentokoneet ja …

 

 

 

…siviililaivoilla Amerikkaan kultaa vuolemaan lähteneiden matkustajatilat Amerikan reiteillä on esitetty hyvin havainnollisesti.

 

 

 

Kolmiulotteinen toteuttamistapa laivan komentosiltanäkymästä vilkkaassa satamassa antaa todentuntuisen vaikutelman kapteenin tarkkuutta vaativasta työstä.

 

 

 

Erilaisten laivatyyppien koeajoallas antaa kävijöille mahdollisuuden interaktiiviseen toimintaan.

 

**********

Työkaluja esittelevällä osastolla on nähtävillä puusorveja eri aikakausilta:

 

 

 

 

 

 

 

********** 

 

Päänäyttelyn lentokone- ja ilmailuosaston tarjonta on runsasta.

Asia saakin kävijät ihmettelemään, että miten runsas tarjonta onkaan ilmailuun erikoistuneella sivumuseolla!

 

 

 

 

 

 

Tykin sijoittaminen sodanaikaisen lentokoneiden potkureiden keskiöön on havinnollistettu näyttelyssä hyvin.

 

 

 

 

Tässä tykinputken suuaukko koneen ulkopuolelta katsellen ja …

 

 

 

 

…tässä tykin tekninen sijoittaminen moottorin sisälle.

 

 

*************

 

 

 

 

Soitin- ja musiikkiosasto on vahvasti esillä museossa.

 

 

 

 

 

Museon toiminnallisuuteen toi vahvan panoksen se, että soitinosaston uruilla eräs urkutaiteilija loihti esille voimallisia säveliä.

 

******

 

Tamperelaisten päättäjien olisi varmaan paikallaan tehdä opintomatka Münchenin Deutshes Museum´iin, sillä siellä on esillä erilaisia tunnelinkaivamiseen käytettyjä menetelmiä!

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

Tässä pienessä kuvakimarassa on esitetty vain pieni murto-osa Münchenin Deutshes Museum´n päätoimipisteen tarjonnasta.

 

Tutustuimme pintapuolisesti myös eräisiin muihinkin aihepiireihin, kuin tässä tuli esiteltyä, mutta paljon jäi kokonaan tutkimatta.

 

Uskon, että vaikkapa esim. vesiliikenteestä ja vesillä tapahtuvasta navigoinnista kiinnostuneille riittäisi museossa moneksi tunniksi mielenkiintoista tutkittavaa. Samaa on sanottava ilmailun ja avaruusteknologian osalta!

 

Lopuksi eräänä tekniikan saavutuksena esitelty...

...lypsyrobotti!

Lypsyrobotti on laite, joka on jokapäiväistä arkea monilla suomalaisillakin  maidontuotantotiloilla!

 

 

-Esko Erkkilä-

BMW on merkittävä tekijä myös moottoripyörien enduro-maailmassa

Torstai 27.12.2012 - -Esko Erkkilä-

BMW-ryhmään kuuluu myös Husqvarna ja se merkitsee, että Husqvarnan moottoripyörät ovat hyvin esillä BMW Weltissä.

 

 

BMW:n Husqvarna-tallin kirkkain tähti on kaikkien aikojen enduro-historian paras kuljettaja suomalainen Juha Salminen.

 

Salminen siirtyi KLM:ltä BMW:n Husqvarna-talliin 4.11.2008.

 

Juha Salminen on saavuttanut lukemattomia enduron maailmanmestaruuksia ja häntä arvostetaan laajalti.

 

 

  

Juha Salmisen Husqvarna on esillä BMW Weltissä.

 

 

 

Pyörän takana on kuva Salmisen tiimin riemusta, kun päätähti on jälleen kerran voittanut maailmanmestaruuden.

 

 

  

Salmisen enduro-pyörän ”konehuone” näyttää tältä.

 

 

 

BMW Weltissä on kävijöiden viihdyttämiseksi erilaisia aktiviteetteja ja vierailumme aikana eräs moottoripyöräilijä päräytti koneensa käyntiin ja ajeli Weltin portaikoissa…

 

 

 

 

…ja vieraiden joukossa käytävillä.

 

 

 

BMW Weltissä vierailevat voivat ilmaiseksi kokeilla ajotaitojaan useissa ajosimulaattoreissa.

 

 

Ajosimulaattoreiden tilanteet on ohjelmoitu todellisia kilpa-ajotilanteita vastaaviksi.

 

Kokemuksemme perustella suosittelen, että BMW Weltissä ja BMW Museossa tapahtuvaan vierailuun kannattaa varata koko päivä!

Kun ohjelmaan ottaa tutustumisen myös Olympiakylän alueeseen, muodostuu siitä ohjelmaa koko pitkäksi päiväksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

Kynttilöiden sytyttäminen läheisten haudoille ja aattoillan hartaus olivat aattoillan perinteitä eilenkin

Tiistai 25.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Jouluaatto oli eilen puoliinpäiviin saakka melko vilkas päivä kaupungilla, mutta Turun julistettua Joulurauhan, rauha laskeutui koko maahan.

 

Omaan aattoillan ohjelmaani kuului käynti Viljakkalan hautausmaalle haudattujen läheisten haudoilla sekä osallistuminen aattoillan hartauteen Viljakkalan kirkossa.

 

 

 

Viljakkalan kirkko on tavallaan vaikea kuvattava, sillä se sijaitsee korkealla mäellä, joten ”tasapainoisen” kuvan saaminen siitä tasamaalta on haasteellista. 

Lisää haastetta tuo ”liian hyvä kamera” joka mm. tässä kuvassa häivyttää iltahämäräisen tunnelman pois. 

Tämä kuva on otettu Karhen porstuan puolelta. 

Karhen porstuan puolella olevat rappuset olivat ainakin ennen se paikka, jossa rippilapset valokuvattiin. Myös minulla on oma rippikuvani, jossa rippilasten koko joukko on kuvattu Karhen porstuan edessä olevilla rappusilla.

 

 

 

Reserviläiset huolehtivat aattoillan kunniavartiosta Viljakkalan sankarihaudoilla.

 

 

 

 

Pakkasiltana kunniavartiossa seisominen kysyy miestä ja sen vuoksi riittävän nopeista vaihdoista oli huolehdittava.

 

Kiitokset reserviläisille, jotka huolehtivat kunniavartiosta sankarihaudoilla - Viljakkalan sankarihaudassa lepää monia naapuritalojen poikia sekä myös yksi setäni!

 

 

 

 Viljakkalan kirkon kuvaaminen myös pääsisäänkäynnin puolelta on haastavaa. Korkean lumipenkan päältä se kuitenkin onnistui jotenkin.

 

 

 

Kappalainen Johannes Riuttala toimitti aattoillan hartauden.

 

 

 

Valaistu Viljakkalan kirkko Viljakkala-Ylöjärvi –maantieltä kuvattuna Jouluaattona 2012.

 

 

 

 Meillä on tapana palailla Viljakkalasta pikkuteitä pitkin Tampereelle ja näin teimme myös eilen.

 

 

 

Lähes täytenä mollottanut kuu teki talvisen maiseman melkein arvoitukselliseksi!

 

 

 

Käynti läheisten haudoilla ja synnyinseurakunnan aattoillan hartaus virittivät mielen taas kerran joulutunnelmaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Jouluisia tunnelmia kyliltä ja kotoa

Maanantai 24.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Jouluaaton tunnelmissa suodaan varmaan pieni kuvakimara kyliltä ja kotoa.

 

Aluksi muutama hetki kyliltä:

 

 

 

Tampereen Joulutori Keskustorilla oli avoinna Itsenäisyyspäivän aatosta Joulun aatonaattoon saakka. Joulutoriaika päättyi siis eilen.

 

 

Säät suosivat Joulutoria, mutta siitä huolimatta tamperelainen joulutori jäi kävijämääriltään perin vaisuksi. 

Tampereen Joulutori yrittää etsiä jotain samaa kuin saksalaiset joulutorit, mutta väestöpohja Tampereella ei ole riittävä.

 

 

 

Harmittaa esseniläisten joulutorimyyjien puolesta, että asiakkaita oli talvisesta säästä huolimatta perin niukalti.

*************

 

 

Metsä Group järjesti 19.12.2012 Laukontorilla perinteisen jouluhetken sekä joulukuusten hankkimistilaisuuden osuuskunnan jäsenille ja metsänomistajille. 

Mukana menossa oli myös aito joulupukki!

 

 

 

Tarjolla olleet joulukuuset olivat kasvatettuja muotovaliota ja ne olivat kasvaneet Tuuloksessa.

 

 

 

Myynnissä oli Kuningaskuluttaja-ohjelmassa parhaaksi todettuja joulukuusenjalkoja. Valitettavasti kyseinen joulukuusenjalka on valmistettu USA:ssa, joten sen hankkiminen ei olisi ollut ainakaan mikään ekoteko. Meillä on ”nurkat täynnä” joulukuusenjalkoja, joten siinäkään mielessä jenkkilässä valmistettu joulukuusenjalka ei kiinnostanut.

***********

 

 

 

Tampereen keskusta on joulunaikaan hienosti valaistu ja nyt kun on ollut myös lunta sekä pakkasta, on keskustan jouluilme ollut oikein talvinen.

 

 

 

Väinö Aaltonen on veistänyt Hämeensillan kupeeseen vuonna 1927 sijoitetun Suomen Neidon. Tuntuu siltä, että sekin nauttii kunnon talvesta!

 

 

Ja sitten joulunäkymiä kotosalta:

 

 

 

Kävelytien varrella oleva syyshortensia-aita on selvinnyt ainakin alkutalven lumisateista pienin vaurioin.  Syyshortensiaa saa leikata keväällä vasta sen jälkeen, kun yöpakkasten mahdollisuus on ohitettu.

 

 

 

Ikkunassa oleva lasityö ja sen taakse sytytetty tähtikuvio muodostavat mielenkiintoisen yhdistelmän.

 

 

 

Lasiverannan jouluilmettä!

 

 

 

Elävä takkatuli luo parasta joulutunnelmaa!

 

 

**************

 

 

 

Toivottelen lukijoilleni Oikein Rauhaisaa Joulunaikaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hienoa, että kansanedustaja Arto Pirttilahti kantaa huolta maaseudun rakentamiskielloista

Sunnuntai 23.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti kertoi lauantaina 22.12.2012 näyttävästi, että pirkanmaalainen kansanedustaja Arto Pirttilahti on tarttunut tiukasti lapsiperheiden ja iäkkäämpien mahdollisuuksiin saada rakennuslupaa taajama-alueiden ulkopuolelle.

Taajama-alueiden ulkopuolisen rakentamisen ongelmat koskevat lapsiperheiden ja iäkkäämpien henkilöiden lisäksi myös muita kansalaisia – omalle maalle ei enää muka saisi rakentaa!

 

Pirttilahti tarttui ongelmaan eduskunnan täysistunnossa.

 

Pirttilahden aktiivisuus on tuottanut tulosta, sillä asuntoministeri Krista Kiuru (SDP) on myöntänyt huolen maaseudun rakentamiskielloista olevan aiheellinen.

 

On hienoa, että asuntoministeri Kiuru on sanonut toimivansa lähettiläänä sen puolesta, että suomalaiset voisivat jatkossakin muuttaa maalle.

 

Aamulehti on artikkelissaan 22.12.2012 ottanut voimallisesti esille Kangasalan kaavoitusarkkitehti Markku Lahtisen PowerPoint-esityksessään esittämät kerrassaan ihmeelliset mielipiteet.

 

Kaavoitusarkkitehti Lahtisen esitys löytyy googlettamalla ja siinä lukee kohdassa ”Elämisen arkea” mm. seuraavia käsittämättömyyksiä:

 

•Maalla on pimeää

•Maalle voi muuttaa muitakin

•Elinkeinot näkyvät, kuuluvat ja haisevat

•Kaikki tuntevat toistensa tavat

•Onnikat eivät kulje

•Palvelut voivat olla kiven alla ja kalliita

•Lapsille ei ole seuraa

•Elämä on perhekeskeistä

•Kulkeminen kuormittaa ympäristöä

 

Miten kieroutunut voi olla sellaisen henkilön elämänasenne, joka päästelee tuollaisia?

 

Mitä pahaa kaavoitusarkkitehti näkee siinä, jos maalla elämä on perhekeskeistä ja kaikki tuntevat toistensa tavat?

 

Käsittämättömältä tuntuu kaavoitusarkkitehti Lahtisen teesit, kun hän esityksessään kaavailee päätöksenteon keskittämistä virkamiehille näin:

 

•Valmistelu viranhaltijakollegiolle, johon kuuluu yleiskaavoittaja, rakennustarkastaja ja lakimies tai geodeetti

•Lopullinen päätöksenteko yleiskaavoittajan tehtäväksi

 

Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtisen luokaton esitys löytyy googlettamalla vaikkapa näin: "Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen maalla haisee".

Mikäli näiden lahtisten mielipiteet tulisivat voimaan, niin eipä esim. kunnallisvaaleja tarvittaisi, sillä kaikkitietäväiset virkamiehet tekisivät päätökset luottamushenkilöistä piittaamatta!

 

Tampereen Alvareiden taannoin valmistunut tavoitekuva Tampereesta vuonna 2030 on tyystin toisenlainen kuin Kangasalan kaavoitusarkkitehti Lahtinen maalailee.

 

Olen aiemminkin kuullut Kangasalan kaavoitusarkkitehdin mielipiteistä ja tainnut silmäillä hänen maaseutuelinkeinojen ”haisevuutta” ja sitä, että maaseudulla elämä on perhekeskeistä.

 

Arvostan kansanedustaja Pirttilahden toimintaa ja kiitän hänen aktiivisuuttaan suuria epäkohtia vilisevän virkamiessuunnitelman esille tuomisesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Glockenspiel -kellopelinäytös kuuluu tärkeimpiin nähtävyyksiin Münchenissä

Perjantai 21.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Münchenin keskus on Marienplatz-aukio, joka on kaupungin elämän keskipiste.

 

Paikalle pääsee helposti julkisilla kulkuvälineillä, mutta taannoisella Münchenin-matkallamme kävelimme joka kerta sinne ja sieltä takaisin. Matkaa hotellimme ja Marienplatzin välillä oli runsas kilometri.

 

 

 

Marienplatzin merkittävin nähtävyys on Neues Rathaus eli Uusi kaupungintalo.

Neues  Rathus on tyyliltään uusgoottilainen ja se on lajissaan Keski-Euroopan upeimpia rakennuksia.

 

 

 

Rakennuksen tornissa on Glockenspiel-kellopeli, joka täytyy jokaisen Münchenissä käyvän nähdä. 

Kellopelinäytökset alkavat päivittäin klo 11.00 ja 12.00 – maaliskuusta lokakuulle on myös iltapäivänäytös klo 17.00.

 

 

 

Katselimme ja kuuntelimme eräänä päivänä klo 12.00 alkaneen näytöksen.

 

 

 

 

Kellopelissä on kaksi osaa ja tässä molempien osien kellopelit ovat siinä asennossa, jossa ne "katselevat" kansaa silloin, kun näytös ei ole käynnissä.

 

 

 

 Kellopelin yläosan näytöksessä kerrotaan maailmankuulun Hofbräuhaus´n perustajan Baijerin herttuan Wilhelm V:n ja tämän vaimon Renate Lorrainen onnellisesta avioliitosta. Onnellisen avioliiton solmimisen kunniaksi näemme kellopelin yläosassa turnajaiset.

 

 

 

Turnajaisissa kohtaavat Baijerin valko-sininen ratsukko sekä Lothringen puna-valkoinen ratsukko. On luonnollista, että baijerilainen ratsukko voittaa taistelun.

 

 

Kellopelisoiton puolivälissä yläosan toiminta laantuu ja alaosassa alkaa puolestaan tapahtua.

 

 

 

Kyseessä on Schäfflertanz eli tynnyrintekijän tanssi.

 

 

 

Tynnyrintekijän tanssin alkuperä ajoittuu tarinan mukaan vuodelle 1517, jolloin tynnyrintekijät tanssivat kadulla fiktiivisen ruton jälkeen. 

Tynnyrintekijät halusivat tuoda eloa ruton runteleman kaupungin kaduille.

 

 

Münchenissä järjestetään todellinen Schäfflertanz –tapahtuma seitsemän vuoden välein. Silloin kansa ja tanssijat valtaavat Marienplatz-aukion sekä lähitienoot.

Tämä vuosi oli yksi seitsemästä vuodesta ja seuraavan kerran Marienplatz´lla tanssitaan tynnyritekijän tanssia vuonna 2019.

 

 

 

Neues Rathus´n tornissa nuket tanssivat tynnyrintekijän tanssia kuitenkin näin talvellakin kahdesti päivässä!

 

 

 

Neues Rathus´n tornikellon ehtiessä 11 minuuttia yli kahdentoista päättyvät molempien osien kellopeliesitykset.

 

 

Kannattaa ajoittaa Marienplatz-aukiolla käynti kellopelien soittoaikaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Keskustaan saavutaan nopeasti, jotta voidaan olla hitaasti ja rauhallisesti perillä"

Torstai 20.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman lopputulosta esiteltiin luottamushenkilöille ja muille asianosaisille torstaina 13.12.2012. Esittely tapahtui aamupäivätapahtumana Museokeskus Vapriikissa.

 

Olin paikalla Etelä-Alvareiden edustajana.

 

Kutsuttuja oli pitkä lista eli seuraavat tahot:

 

Keskustan kehittämisen seurantaryhmä

 

Luottamushenkilöt

Yhdyskuntalautakunta

Valtuustoryhmät

 

Kansalaisyhdistykset

Suomen liikenneliitto ry

Alue-Alvarit

 

Yrittäjät ja elinkeinoelämä

Tampere tunnetuksi ry

Tammerkosken yrittäjät

Tampereen kauppakamari

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy

Tampereen Aluetaksi Oy

 

Tampereen kaupunki

Takli projektiryhmä

Keskustahanke

Joukkoliikenne

Liikennesuunnittelu

Kaavoitus

Vammais- ja esteettömyysasiamies

Tapahtumatoimisto

 

Muut asiantuntijat

Tampereen teknillinen yliopisto

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Pirkanmaan ELY-keskus

 

On hämmästyttävää, että laajasta kutsuttujen joukosta huolimatta paikalla oli ainoastaan n. 25 henkilöä ja heistäkin osa poistui kesken tilaisuuden.

 

Tilaisuuden tekniset järjestelyt onnistuivat hyvin, sillä asiaohjelma oli onnistuttu sijoittamaan vajaan kahden tunnin jaksoon ja siitäkin keskusteluosuus käytti vajaan tunnin.

 

 

 

Tilaisuuden avannut apulaispormestari Timo Hanhilahti muistutti, että Tampereen keskustan kehittäminen on tärkeä asia, sillä Tampereen keskustan vetovoima merkitsee paljon koko Pirkanmaalle.

 

Hanhilahti korosti, että lopulliset ohjauspäätökset tulevat aikanaan luottamushenkilöiltä.

 

Hän peräsi vaihtoehtoja keskustan kehittämiseen, sillä vaihtoehtojen esittäminen takaa aina parhaan lopputuloksen

 

Apulaispormestari peräänkuulutti keskustan kehittämisessä muistettavan tamperelaisuutta. Hanhilahti konkretisoi tämän merkitsevän mm. sitä, että mistä tahansa Suomesta kotoisin olevan pitää viidensadan metrin keskustakävelyn perusteella tietää olevansa Tampereella!

 

 

 

Suunnittelutyötä johtanut Björn Silfverberg alusti varsinaisen asiaosuuden ja hänen esityksensä teema oli:

”Hidas ja nopea kaupunki kulkumuotojen yhteispelillä”.

 

Silfverberg muistutti, että suunnittelutyön johtavana teemana on ollut Tampereen kilpailukyvyn parantaminen.

 

-Monta isoa hanketta on tulossa suunnitteluun ja päätöksentekoon, sanoi Silfverberg.

 

Silfverbergin esityksen todellinen helmi oli mielestäni tämän jutun otsikkolause;

”Keskustaan saavutaan nopeasti, jotta voidaan olla hitaasti ja rauhallisesti perillä”

 

Toinen asia, josta olin mielissäni ja josta omaan myös tiettyä kokemusta, oli se kun Silfverberg totesi, että Würzburg on kaupunki, josta voidaan ottaa oppia Tampereen keskustaa kehitettäessä.

 

Vierailin lomamatkallani Würzburgissa viime Vappuna ja sain tästä baijerilaiskaupungista miellyttävän vaikutelman.

 

Myös se miellytti minua, kun Silfverberg totesi olevan tärkeää, että autolla pitää päästä keskustaan.

 

Polkupyöräilijät ovat ahtautuneet liiaksi Tampereen keskustaan ja suunnitelmien toteuttaminen merkitsee, että Hämeenkatu rauhoitetaan pyöräilyltä Koskipuiston ja Rautatienkadun väliseltä matkalta – hieno asia!

 

Eräs hyvä slougan, joka jäi ”soimaan” Silfverbergin esityksestä oli

 

”Järveltä järvelle”

 

Sen sisältö jäi tilaisuudessa hieman avoimeksi, mutta toivottavasti Tampereen kaupungin ideanikkarit pystyvät jalostamaan sen pohjalta hienon mainoslauseen Tampereen markkinointiin.

 

 

 

Projektiarkkitehti Kay Bierganns keskittyi ”Keskusta kehittyy” –esityksessään Tampereen keskustan maanalaisten pysäköintitilojen esittelyyn ja uusien pysäköintitilojen kaavailuihin.

 

P-Hämppi on tässä vaiheessa valmis, mutta P-Frenckell ´n osalta on laajentamissuunnitelmia.

 

P-Kunkku on kokonaan aloittamatta ja kulkuyhteys Näsinkallion eritasoliittymästä Tampereen keskustan maanalaisiin pysäköintitiloihin on luonnollisesti vasta suunnittelijoiden pöydällä, sillä se on osa mahdollisesti joskus toteutettavasta Rantaväylän tunnelista.

 

On todettava, että Bierganns´n esityksestä huokui hänen vajavainen suomalaisen ja tamperelaisen kulttuurin tuntemuksensa. Vast`ikään baijerilaisista maisemista palanneena voin todeta, että emme voi ja meidän ei kannata suoraan kopioida keski-eurooppalaisia ratkaisuja Tampereelle.

Konsulttien lennokkuus on kuitenkin tiettyyn rajaan saakka hyvä ja se voidaan tässä vaiheessa antaa anteeksi ja jopa hyväksyä, mutta asia on luottamushenkilöiden aikoinaan lopullisessa päätöksenteossa huomioitava.

 

Alustusten aikana ja niiden jälkeen käyty keskustelu oli vilkasta.

 

Hämeenkadun ehkä joskus tapahtuva rauhoittaminen henkilöautoliikenteeltä puhutti, sillä yhtenä "kiertoväylänä" käytettävä Satakunnankatu on paikoitellen vain n. kymmenen metriä leveä. Silfverberg vakuutti, että Satakunnankadun leveys on riittävä. Silfverbergin vastausta "on syytä epäillä"!

 

Tampereen keskustan liikenneverkon kehittäminen on tamperelaisten ja pirkanmaalaisten kannalta tärkeää.

 

Seitsemän kilometrin etäisyydellä Tampereen keskustasta asuvana se ei ole kuitenkaan minulle ”maailman tärkein” asia. Saan lähes kaikki tarvittavat palvelut Koivistonkylästä ja Tampereen-Pirkkalan rajamailla sijaitsevalta Sarankulman-Partolan alueelta.

 

Käyn toki Tampereen keskustassa, mutta viivyn siellä vain välttämättömän ajan.

 

Toivon, että ”keskusta-kansan” liikennejärjestelyihin ml. ratikat ja tunneli haaskattaisiin mahdollisimman vähän rahaa, sillä se kaikki on pois muista tärkeistä menoeristä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Marja-Liisa Manka on aarre!

Keskiviikko 19.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Juhana Vartiainen (SDP) haluaa työnantajille mahdollisuuden laskea iäkkäiden työntekijöiden palkkoja.

 

Hän kertoi ajatuksistaan Iisalmen Sanomien haastattelussa, joka julkaistiin 16.12.2012.

 

Haastattelussa Vartiainen toteaa, että varttuneesta työntekijästä voi tulla rasite työnantajan näkövinkkelistä varsinkin, jos hänelle maksetaan liian kovaa palkkaa suhteutettuna työpaikalla lorvimiseen.

 

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajana 23.4.2012 alkaen toiminut Vartiainen herätti taannoin huomiota ja vankkaa pahennusta, kun hän kertoi torkkuvansa työaikana päivänokosia antiikkisohvallaan.

 

Näitä demariviitan omaavia ylijohtajia Suomi nyt tarvitsee, jotta hallituksen todelliset tavoitteet ja tavoitteiden taustahahmot tulevat selviksi kaikille suomalaisille.

 

Vastustan jyrkästi niiden demarien pyrkimyksiä, jotka aikovat erottaa ylijohtaja Vartiaisen SDP:n jäsenyydestä!  On muistettava, että Vartiainen on kuulunut SDP:n talouspoliittiseen ryhmään ja SDP junaili hänet VATT:n ylijohtajaksi – miksi demarit ovat nyt hyvää miestään erottamassa puolueesta?

 

 

Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun professori, YTM ja FT Marja-Liisa Manka otti ylijohtaja Vartiaisen lausumasta ”kopin” ja tyrmäsi Vartiaisen väitteet eläkeikää lähestyvän työntekijän muuttumisesta työnantajalle rasitteeksi.

 

Professori Manka näkee ikääntyvässä työntekijässä paremminkin aarteen työnantajalle.

 

Mankan kommentit Vartiaisen haastattelusta julkaistiin Yleisradiossa ja hänen kommenteistaan on juttu Yleisradion nettisivuilla. Juttua on kommentoitu n. kolmesataa kertaa, joten Mankan senioreita kannustavat mielipiteet kiinnostavat.

 

Professori Marja-Liisa Manka on suosittu esiintyjä erilaisissa tilaisuuksissa ja olen päässyt kerran kuuntelemaan häntä. Tilaisuus, jossa otin yllä olevan valokuvan, järjestettiin Aamulehden toimesta Tampere-talossa 12.3.2012.

 

Marja-Liisa Mankan alustus oli kannustava ja häntä oli innostavaa kuunnella. Mankalla on yliopistotaustansa pohjana hyvä käytännön kokemus liike-elämän eri tehtävistä, joten hänen esityksensä omaavat vahvaa pohjaa.

 

Kannustan juttuni lukijoita menemään paikalle, jos tiedätte professori Marja-Liisa Mankan olevan esiintymässä.

 

Internetissä on runsaasti aineistoa professori Mankan eri tilaisuuksissa esittämistä esityksistä – kannattaa tutustua!

 

Marja-Liisa Manka on aarre suomalaiselle yhteiskunnalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suo, kuokka ja Jussi ovat mennyttä aikaa?

Tiistai 18.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistys järjesti lämminhenkisen jouluisen hetken Tampereella sunnuntaina 16.12.2012.

 

 

 

Tilaisuus oli kaikille avoin ja sen avasi Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja, SuPer´n järjestöpäällikkö Raija Moilanen.

 

 

 

Aluksi Länsi-Tampereen paikallisyhdistyksen jäsen, kansanedustaja Mikko Alatalo piti ajankohtaiskatsauksen eduskunnan syksystä.

Mikko oli tapansa mukaan valmistautunut esitykseensä hyvin. Hän jos kuka on kokenut esiintyjä, mutta jaksan aina ihailla Mikon tapaa valmistautua esityksiinsä – se on kuulijoiden kunnioittamista parhaimmillaan!

 

Otan esille muutamia asioita Mikon kolmevarttia kestäneestä ja mielenkiintoisesta puheenvuorosta:

 

• Keskustan kannatus on viimeisimmän HS-gallupin mukaan yhä nousussa ja se kertoo Keskustan politiikan nauttimasta luottamuksesta.

• Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän tuoma uusi poliittinen kulttuuri on saanut kiitosta kaikkien puolueiden kannattajilta ja hän nauttiikin arvostusta myös muissa puolueissa.

• Hallituksen toteuttama koulutuspaikkojen vähentäminen merkitsee, että metropolialue voittaa ja keskittäminen jyllää myös koulutuksessa.

• Demarien linja lastenhoidossa on ”Kehdosta kunnalle” –periaate. Eikö lapsia voida enää kotona kasvattaa?

• Energiatodistuksen vaatiminen myyntitilanteissa omakotitaloilta saa konsulttien armeijat liikkeelle rahastamaan omakotiasujia. Keskusta kannattaa Ruotsin mallin mukaista todellisiin kustannuksiin perustuvaa todistusta.

• Talouselämää hallituksen ruuvi kiristää. Keskusta ei halua alentaa palkkoja.

• Sote-uudistus pakottaa kunnat kuntaliitoksiin, sillä myös elinvoimaiset 20.000 – 50.000 asukkaan kunnat pakotetaan taipumaan uudistuksiin.

• Hallitus on taipumassa EU:n esittämään turvemaiden raivaukseen ja kyntökieltoon. Maa- ja metsätalousvaliokunta vastusti asiaa, mutta suuren valiokunnan mielipide oli sekava. Vihreät hallitsevat pienellä mandaatilla koko hallituksen työskentelyä. Turvemaiden raivaus- ja kyntökielto merkitsisivät, että suo, kuokka ja Jussi ovat mennyttä aikaa.

 

 

 

 

Esityksensä jälkeen Mikko otti esille kitaransa ja esitti uusimman kappaleensa;

 

"On kotipiha hiljainen"

 

 

Kappaleesta ennustetaan uutta kestohittiä, sillä sen sanat koskettavat monia suuriin ikäluokkiin kuuluvia.

 

Kiitän Mikkoa kattavasta eduskuntakatsauksesta ja puhuttelevasta ”On kotipiha hiljainen” –kappaleesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Turkistalous tekee arvokasta työtä ruokalaskumme alentamiseksi

Maanantai 17.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa kansalaisaloite turkistalouden kieltämiseksi Suomessa.

 

Hankkeen taustatoimijoina ovat Eläinsuojeluliitto Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta eläimille sekä SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto.

 

Luettelo taustatoimijoista kertoo, että kyseessä on porukka, joka yleensäkin haluaa ajaa Suomen nykyistäkin tukalampaan tilanteeseen taloudellisesti.

 

Oletan, että taustatoimijat ovat erilaisten yhteiskunnan tukea nauttivien toimijoiden ”työntekijöitä”, jotka saavat toimeentulonsa muiden työskentelyn tuloksena.

 

Otaksun tietäväni jotain turkisalan toiminnasta, sillä toimin sen lähietäisyydellä useita vuosia.

 

Osallistuin maamme suurimman vapailla markkinoilla toimineen turkiseläinrehutehtaan hallintoon turkisalan vaikeimpina hetkinä, joten myös alan vaikeudet ovat tiedossani.

 

Otan turkisalan merkityksestä esille sen, että teurastamoteollisuuden sivujakeiden hyödyntäminen auttaa jokaista suomalaista kuluttajaa ruokalaskun alentajana.

 

Teurastamoteollisuudessa syntyy sivujakeita, joita ei pystytä hyödyntämään elintarviketeollisuudessa. Tavallisessa kielenkäytössä sivujakeista käytetään termiä ”teurasjätteet”.

 

Kierrätyksen ja taloudellisen toiminnan vinkkelistä katsellen kyseessä ei ole suinkaan mikään jäte, vaan arvokas raaka-aine turkiseläinten rehunvalmistuksessa. Sen vuoksi teurastamoteollisuus kutsuukin teurasjätettään aivan oikein rehujakeeksi.

 

”Teurasjäte” eli rehujae on turkistalouden tarvitsema raaka-aine, josta turkiseläinten rehutehtaat kilpailevat. Ne maksavat siitä teurastamoille hyvän hinnan.

 

Teurastamoille maksettava hyvä hinta rehujakeesta merkitsee alhaisempaa hintaa niille lihajalosteille, joita teurastamot myyvät kaupan jakeluteille ja sitä kautta edelleen kuluttajille. Osa teurastamojen tuotteista päätyy vientiin, joten turkistalouden teurastamoteollisuudelta hankkimat rehujakeet tukevat maamme vientiä.

 

Teurastamoiden toinen vaihtoehto teurasjakeelle olisi sen kuivaaminen energiatarkoituksiin, sillä esimerkiksi teurasjätteen hautaaminen ei EU:ssa ole mahdollista.

 

Teurasjätteen kuivaaminen on teknisesti toki mahdollista, mutta se ei ole taloudellisesti kannattavaa, sillä kuivattu teurasjae tultaisiin kuitenkin kuivaamisen jälkeen käyttämään kunnallisten lämpövoimaloiden energialähteenä. Jos teurasjätteestä kuivattua tavaraa ei pystytä käyttämään kotimaisten lämpövoimaloiden energialähteenä, on se vietävä ulkomaille. On selvää, että silloin syntyy mittavia kustannuksia.

 

Jos teurastamoteollisuuden kaikki sivujakeet jouduttaisiin kuivaamaan ja sen jälkeen käyttämään lämpövoimaloiden energialähteenä, olisi ruokalaskumme selvästi suurempi kuin nykyisin.

 

Turkistalouden puolesta puhuu moni asia, mutta alan merkitys ruokalaskumme alentajana on tämän juttuni aihe.

Jos turkistalous ei olisi teurastamoiden tärkeä yhteistyötaho, niin kotieläintuotteidemme alkutuotanto paineskelisi huomattavasti nykyistä suuremmissa ongelmissa - näin olisi erityisesti sikatalouden kohdalla.

 

 

-Esko Erkkilä-

Mukava Joulutori -tapahtuma Tottijärven Jukolassa

Sunnuntai 16.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Nokiaan vuonna 1976 liitetyllä Tottijärven pitäjällä on pitkä ja kunniakas historia.

 

Tottijärvi oli itsenäinen kunta tasan 70 vuotta. Ennen itsenäisyyttä  se oli Vesilahden kappeli yli 220 vuotta.

 

Tottijärven maa- ja kotitalousseura ry järjesti omistamassaan Tottijärven Jukolassa Joulutorin joulukuun 15. päivänä.

 

Olin mukana, sillä vaimoni halusi mennä kokeilemaan myyjäisonneaan Tottijärvelle.

 

 

 

Tottijärven Jukola on valmistunut v. 1927 suojeluskunnan taloksi.

 

 

 

Jukola on ollut tärkeä paikka seutukunnalle Suomen vaikeina hetkinä, sillä 13.10.1939 ja uudestaan 18.6.1941 lähiseudun miehet ovat lähteneet Jukolasta ”suojaamaan kotiemme rauhaa ja vapautta”, kuten Jukolan seinälle kiinnitetyssä muistotaulussa kerrotaan. 

Jukolaa on kunnostettu paikkakuntalaisten tarmolla ja voimalla. Viime vuosina talon kunnostukseen on saatu varoja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007 – 2013 Leader-toimintalinjasta.

 

 

 

Yhdistyksen sihteeri Kirsi-Marja Kasteenpohja avasi Joulutorin ja asiakkaat pääsivät tutustumaan myyjien tarjontaan.

 

Myyjien kannalta oli hyvä järjestely, että myyntiaikaa oli vain kaksi tuntia eli klo 11.00 – 13.00 välinen aika.

 

Puhun kokemuksesta, kun totean, että lyhyt ja tiivistempoinen myyntiaika on kaikkien kannalta hyvä ratkaisu. Toivon, että myös muiden myyjäisten järjestäjät ottavat oppia Tottijärven Joulutorin menettelystä!

 

 

 

Jukolan komea hirsiseinäinen sali kuhisi parhaimpaan aikaan kuin muurahaispesä, kun innokkaat ostajat tutustuivat tarjontaan.

 

 

 

Tottijärven koulun 5. ja 6. luokkien leirikoululaiset olivat suurella ja innokkaalla joukolla myymässä erilaisia tuotteita ja hankkimassa tuloja leirikoulua varten. Leirikoululaisilla oli tarjolla pääasiassa leivonnaisia, mutta erikoisuutena myös mm. kotijuustoa!

 

 

 

Tottijärven Jukolassa on viime kesänä saatu valmiiksi uusi nykyaikaiset vaatimukset täyttävä keittiö. 

Puffetin tarjoiluhinnat olivat todella edulliset eli keittiöremontin kustannuksia ei pyritä perimään korkeina tarjoiluhintoina. Kahvi, tee ja pulla maksoivat vain euron per kappale ja ”suolainen” 1,50 €.

 

***************

 

Ulkopaikkakuntalaiselle myyjälle myyjäiset ovat aina mainio tilaisuus tutustua paikkakunnan henkeen ja siihen yksituumaisuuteen, joka kylätalojen ilmapiirissä vallitsee.

 

On helppo kiitellä tottijärveläisiä mukavan tilaisuuden järjestämisestä.

 

Toivottelen Teille parhainta jatkoa Tottijärven kehittämisessä. Uskon, että tässä toiminnassa Tottijärven Jukolalla on keskeinen rooli!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Rusinapommittaja ja Mathias Rust´n Punaisen torin -lennollaan käyttämä Cessna ovat esillä Deutsches Technikmuseum`ssa Berliinissä

Perjantai 14.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Palaan tässä jutussani syyskuun puoliväliin v. 2011.

 

Olin silloin sukulaismiehen kanssa muutaman päivän lomamatkalla Berliinissä. Eräänä käyntikohteenamme oli Berliinin Tekniikan museo eli Deutsches Technikmuseum Berlin.

 

Museo on saksalaiseen museotapaan massiivinen ja sen annista pystyy yhdellä käyntikerralla tutustumaan vain osaan.

 

Käyntimme aikana museon ilmailuosasto oli suljettuna, mutta näimme silti siellä kaksi maailmanhistoriaan vaikuttanutta lentokonetta.

 

 

 

Museon katolle on sijoitettu Douglas C-47 “Skytrain”. Se on kuin juuri jyristämässä museon yli – vain jyrinä puuttuu!

 

 

 

Tämä kone on yksi niistä lentokoneista, joilla ylläpidettiin Berliinin ilmasiltaa 1948 – 1949.

”Rusinapommittaja” –lempinimen nämä koneet saivat sen vuoksi, kun eräät lentäjät pudottivat Berliiniin koneistaan makeisia tai rusinoita pienillä laskuvarjoilla.

 

 

 

Museon aulatilassa on länsisaksalaisen harrastelentäjä Mathias Rust´n käyttämä Cessna 172-P –pienkone, jolla hän lensi Suomesta Malmin lentokentältä Moskovan Punaiselle torille 28.5.1987. 

Valkoisen koneen rekisterinumero on D-ECJB. 

Rust saattoi Neuvostoliiton ilmavalvonnan häpeään, kun hän laskeutui Suurelle Moskovajoen sillalle ja körötteli sitten Cessnallaan 70 metriä leveälle ja 330 metriä pitkälle Punaiselle torille.

 

 

 

Rust yritti kolmasti laskeutua suoraan Punaiselle torille, mutta torilla parveilleen väkijoukon vuoksi suora laskeutuminen torille ei onnistunut.

 

 

Rust´n lennon vuoksi Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatshov erotti puolustusministeri Sergei Sokolovin ja ilmapuolustuksen komentajan Aleksandr Koldunovin.

 

 

Molemmat näkemämme lentokoneet ovat osa maailmanhistoriaa ja mm. niiden vuoksi suosittelenkin tutustumista Berliinin Tekniikan museoon!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ruusukaalin viljely - haparoiva, mutta mielenkiintoinen kokeilu

Keskiviikko 12.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Hankimme viime keväänä muutaman ruusukaalin taimen ja istutimme ne muiden kaalikasvien joukkoon ”ryytimaallemme”.

 

Olimme lähes unohtaneet ruusukaalimme, mutta ennen kyntötöitä kiinnitimme kuitenkin huomiota muutamaan ruusukaaliyksilöön.

 

Ruusukaali on toki tuttu kasvina, mutta vasta nyt ensimmäisen kerran kokeilimme sen kasvattamista.

Kirjallisuustietoon ruusukaalin kasvatuksesta perehdyin auttamattomasti liian myöhään.

 

 

 

Ruusukaalisatoamme tässä.

 

Sato ei päätä huimannut, mutta sen kokeilumme aiheutti, että ensi kesänä yritämme uudestaan!

 

 

Ruusukaali vaatii pitkän kasvuajan, sillä kasvuajaksi nettitieto kertoo 110 – 130 vuorokautta ja silloinkin kyse on varhaislajikkeista. Lisäksi kerrotaan, että ruusukaalin viljely onnistuu ainoastaan Etelä-Suomessa.

 

Ruusukaali vaati runsaasti kasvutilaa, sillä riviväliksi suositellaan 50 – 60 senttiä ja taimiväliksi jopa 70 senttiä.

 

Rikkakasvien torjunta on oltava kohdallaan ja myös kasvinsuojelusta kaalikoita sekä kaalikärpästä vastaan on huolehdittava. Kasvinsuojelu meillä toki hoituukin, sillä ilman kunnollista kasvinsuojelua puutarhamaalta on turha odottaa satoa.

 

Ruusukaalin viljelyssä ”ei pääse palkoille”, mutta itse kasvatettu vihannes lautasella on aina hieno asia.  Silloin ei kasvatuksen vaivoja eikä ongelmia muistella, kun lautasella on itse kasvatettuja puutarhatuotteita!

 

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Münchenistä, Mittenwaldista ja Salzburgista!

Tiistai 11.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Sain sukulaisperheen sekä perhekuntani kanssa tehdä lähes viikon mittaisen loma- ja kokemusmatkan Baijerin pääkaupunkiin Müncheniin ja sitä runsaan sadan kilometrin etäisyydellä sijaitsevaan alppikaupunki Mittenwaldiin. Poikkesimme päivän mittaisella reissulla myös Itävallan puolelle Salzburgiin.

 

Kohteinamme olivat joulutorit, kirkot, museot ja muut alueen mielenkiintoiset kohteet.

 

Asuimme koko ajan Münchenissä hotellissa, joka sijaitsi runsaan kahdensadan metrin etäisyydellä päärautatieasemalta.

 

Hotelliasuminen Saksassa on edullista, sillä viiden yön majoitus kolmen hengen huoneessa maksoi 202,00 €/henkilö. Hintaan sisältyi maittava ja runsas aamiainen sekä ystävällinen palvelu.

 

 

 

Suomalaisilla on varmaan paljonkin oppimista Saksasta ja yksi asia on se, että katuvalaistuksessa meillä on paljon säästämisen varaa.

 

 

 

Saksalainen katuvalaistus toteutetaan tavalla, joka Suomessa aiheuttaisi valtavan äläkän. Münchenin pääkaduilla valaistus on tuskin neljäsosaa siitä mihin olemme tottuneet.

 

Ajoin vaimoni kanssa runsas viikko sitten aamutuimaan Tampereelta Hämeenkyröön ja totesimme, että kolmostie on Tampereelta Hämeenkyröön saakka valaistu. München on Saksan kolmanneksi suurin kaupunki ja siellä katuvalaistus on keskikaupungilla paljon heikompi kuin kolmostiellä Tampereen ja Hämeenkyrön välillä!

 

On ihmeellistä, että Suomessa nousee mahdoton mekkala, jos keskiyön aikaan sammutetaan joka toinen katulamppu – suosittelen protestoijille pientä tutustumismatkaa Saksaan.

 

 

 

Saksalaisissa kaupungeissa on Joulutoreja melkein jokaisessa kadunkulmassa. 

Joulutorien suosikkijuoma on Glühwein eli maustettu kuuma viini.

 

 

 

Glühweinia tarjoillaan keramiikkamukeista, joiden panttimaksu tällä myyjällä oli peräti 3,00 euroa – varsinainen viini maksoi paikasta riippuen 2,50 – 4,00 €/muki.

 

 

 

Myyntikojuja joulutoreilla on lukemattomia. Tässä myydään bratwurstia…

 

 

 

…ja tässä puolestaan monenlaisia joulukoristeita.

Saksalaisilla joulutoreilla on mukava tunnelma, mutta niillä tulee helposti mieleen vanha totuus, että kyllä maailmassa on paljon turhaa tavaraa!

 

 

 

 

Joulupukki on ainakin müncheniläisillä joulutoreilla harvinaisuus, mutta yksi hyvin todentuntuinen ja polkupyörällä matkassa ollut osui kamerani linssiin!

 

 

Tarkoitukseni on palata matkalla kokemaamme myöhemmin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee Tavasea tänään eli 10.12.2012 pidettävässä kokouksessaan

Maanantai 10.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa tänään on kohta 251, jossa käsitellään Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloitetta tekopohjavesiyhtiö Tavasesta.

 

Keskustan valtuustoaloite on päivätty 17.9.2012 ja se on silloin jätetty Tampereen kaupunginvaltuustolle.

Päätösvalmisteluaineistossa Tampereen kaupungin liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson toteaa mm. näin:

 

 

”Keskustan valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan nopeasti tehtävää selvitystä Tavase Oy:n tilanteesta ja sen toiminnan kustannuksista sekä esittää Tampereen kaupungin valmiuden lisäämistä vaihtoehtoisen vesihuoltosuunnitelman tekemiseksi Tavasen alasajamisen varalta.

 

Valtuustoaloitteessa esitetään tai nostetaan esille seuraavat kysymykset:

 

-     Mikä on Tampereen kaupungin suunnitelma Tavasen jatkon suhteen?

-     Kolmen kunnan irtautumisen vaikutukset hankkeeseen?

-     Tampereen tämän hetken maksuosuus yhtiöön?

-     Mahdollisen investoinnin rahoitussuunnitelma?

-     Onko jo laadittu suunnitelma mahdollisesta Tampereen kaupungin hankkeesta irtautumisesta ja siitä johtuvan vesihuollon uuden suunnitelman tekemisestä?

-     Tehdäänkö noin 50–200 miljoonan euron investointi vai lopetetaanko hanke kirjanpidon alasajokustannuksin?”

 

 

Valtuustoaloitetta käsiteltiin Tampereen kaupunginhallituksessa 26.11.2012.

 

Käsittely oli pöytäkirjan mukaan poikkeuksellisen mielenkiintoinen, sillä kaupunginhallituksen jäsenet joutuivat äänestämään kaupunginvaltuustolle tänään esittämästään.

 

Pöytäkirjalainaus kaupunginhallituksen kokouksesta kuuluu näin:

 

”Päätösehdotus. Johtaja Yli-Rajala:

 

Kaupunginhallitus päättää

 

esittää valtuuston päätettäväksi,

 

että Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi, ja

 

että aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

 

Asian käsittelyn kuluessa Leena Rauhala esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

 

Maija Kajan ja Vesa Eskola kannattivat Rauhalan palautusesitystä.

 

Puheenjohtaja tiedusteli Rauhalan palautusesityksen saamaa kannatusta ja totesi, ettei sitä oltu hyväksytyksi yksimielisesti vaan siitä oli äänestettävä.

 

Suoritetussa kädennostoäänestyksessä Rauhalan palautusesityksen puolesta eli JAA äänestivät Maija Kajan, Vesa Eskola, Mikko Aaltonen ja Leena Rauhala. Käsittelyn jatkamisen puolesta eli EI äänestivät Ilpo Sirniö, Atanas Aleksovski, Anneli Kivistö, Anna-Kaisa Ikonen, Ilkka Sasi, Riitta Koskinen ja Timo P. Nieminen.

 

Puheenjohtaja totesi asia käsittelyn jatkuvan äänin 7–4.

 

Päätös           Päätösehdotus hyväksyttiin.”

 

*************

 

Kaupunginhallituksen 8.10.2012 tekemästä Tavase-päätöksestä on julkisuudessa käyty keskustelua ja asiantuntijat ovat esittäneet, että päätösvalmisteluaineistossa on päättäjille silloin annettu harhaanjohtavaa tietoa. 

 

*************

 

Tampereen kaupunginvaltuuston kokousta on mahdollista seurata internetin kautta.

 

Polku suoraan lähetykseen kulkee näin:

 

www.tampere.fi -> Päätöksenteko -> Kaupunginvaltuuston kokoukset suorana netissä

 

On mielenkiintoista nähdä ja kuulla, että pystyykö istuva Tampereen kaupunginvaltuusto tekemään viimeisessä kokouksessaan jämäkän päätöksen ja luopumaan Tavase-hankkeesta.

 

Jos luopumista ei nyt tapahdu, ennustukseni on, että Tavasen kuoppaamista merkitsevä päätös tulee tapahtumaan Tampereen uuden kaupunginvaltuuston ensitaipaleella.

 

-Esko Erkkilä-

Onko suuri kaunista ja tehokasta vesialueiden järjestelyissä?

Sunnuntai 9.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä ja Viljakkalassa ollaan maanmittaustoimituksella yhdistelemässä osakaskuntien omistamat vesialueet uudeksi suureksi kokonaisuudeksi.

 

Projektissa on mukana yli kymmenen vesialueiden osakaskuntaa, joita ollaan yhdistämässä uudeksi osakaskunnaksi, jolla olisi hallinnassaan 1.130 hehtaaria vesipinta-alaa. Osakkaita uudessa vesialueessa olisi 1.379.

 

 

 

Maanmittaustoimitus yhteisen alueen muodostamiseksi järjestettiin Hämeenkyrön valtuustosalissa 29.11.2012 ja toimitusinsinöörinä toimi Lea Sukanen.

 

Maanmittaustoimituksessa oli miellyttävää ainakin se, että toimitusinsinööri sinutteli luontevasti valtuustosaliin kertyneitä osakaskuntien edustajia.  Entiseen aikaan ei olisi tullut kyseeseen, että maanmittausinsinööriä olisi voinut sinutella tai että hän olisi sinutellut ”alamaisia”.

 

Olin mökkijärveni rannan- ja vesioikeudenomistajana paikalla.

Asia kiinnosti, sillä huomattava osa kokoukseen saapuneista osakaskuntien osakkaista ei mahtunut valtuustosaliin - meitä oli paikalla oli sata osakasta.

 

Toimitusinsinööri oli koonnut yhdistymistä puoltavia seikkoja ja tässä niitä muutamia:

 

• osakkaan kalastusoikeus laajenee koko yhdistettävälle alueelle
  • en ole monena kesänä kalastellut lainkaan, mutta yhdistymisen jälkeen se olisi mahdollista 1.130 vesihehtaarilla!

• kalastuksen järjestäminen ja valvonta helpottuu

• vesistöjen kunnostusten suunnittelu ja toteuttaminen helpottuu

• pienet ja toimimattomat alueet saadaan suunnitelmallisen toiminnan piiriin

• hallintokulut olisivat pienemmät kuin erillisinä toimittaessa – ilman yhdistymistä jokaisen yhteisen alueen on pidettävä omat kokouksensa ja järjestäydyttävä erikseen

• toimihenkilöitä tehtäviin (=hoitokuntaan) on helpompi löytää laajemmasta osakaskunnasta

 

Maanmittaustoimituksessa herätti eniten keskustelua ja vastarintaa Lavajärven alueen liittäminen suureen osakaskuntaan.

 

Ymmärrän lavajärveläisten vastustuksen ja käytinkin tilaisuudessa heidän näkemyksiään tukevan puheenvuoron.

 

Vanhojen osakaskuntien ”kokoukset” oli kuitenkin pidetty lainsäädännön mukaisesti, joten vastustuksemme oli turhaa.

 

Haluan opastuksena muille vesialueiden osakkalille sanoa, että osakaskuntien kokouksiin kannattaa osallistua, jotta vesialueen omistajien valtaosan etujen vastaisia päätöksiä ei pääse syntymään.

Kuulin huhuja, että joidenkin osakaskuntien kokouksiin oli osallistunut vain yksi henkilö, kun osakaskuntien osakasmäärät kuitenkin vaihtelivat välillä 8 - 364 osakasta. Keskimäärin osakkaita nyt yhdistyneissä osakaskunnissa oli 138 osakasta/osakaskunta.

Kuulun Sarkkilan kylän yhteisen vesilueen osakaskuntaan ja sillä on yhteensä 226 osakasta.

Osakaskuntien kokouksista on vaikea saada etukäteen tietoa, sillä niiden koollekutsumiseen riittää ilmoitus paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä sekä kirjallinen ilmoitus niille, joiden osoite osakaskunnan tiedossa. Osakaskunta ei ole velvollinen selvittämään osakkaiden osoitteita, vaan osoitteen toimittaminen osakaskunnalle on osakkaan vastuulla.

 

Pienestä mökkijärvestäni vain 2/3 kuuluu uuden osakaskunnan vesialueeseen ja 1/3 jää entiselleen.

 

Kysyinkin kokouksessa, että jos uusi osakaskunta suo mökkijärvelleni vaikkapa kalanistutuksia, niin miten saamme istutuskaloille viestin, että ne eivät saa uida Hämeenkyrön puolelle! Hämeenkyrön puoleinen vesialue kun on sitä aluetta, joka nyt tehdyssä ratkaisussa jäi uuden osakaskunnan ulkopuolelle!

 

En ole lainkaan varma, että nyt perustettu mammuttiosakaskunta olisi parempi ratkaisu kuin entinen systeemi. Se on varmaa, että paikallisuus häviää, kun nimihirviöksikin on tulossa joku todella ihmeellinen nimi.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen vaarallisin bussipysäkki sijaitsee Automiehenkatu 2:ssa bussilinjalla numero 5!

Lauantai 8.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Joukkoliikenteen viimeisin aikataulumuutos kohteli kaltoin Peltolammilla ja Palokalliolla asuvia tamperelaisia.

 

Linjan 26 vuoroväli muuttui 20 minuutista puoleen tuntiin.

 

Ongelmaa lievittämään luotiin uusi bussilinja numero 5, mutta sen vaikutusalue on rajallinen Peltolammin osalta ja täysin mitätön Palokallion asukkaiden kohdalla.

 

Viitoslinja palvelee tyydyttävästi Automiehenkadulta keskustan suuntaan, mutta keskustasta Automiehenkadulle matkustajat joutuvat poistumaan bussista Tampereen heikoimmalla ja vaarallisimmalla bussipysäkillä.

 

Automiehenkatu 2:ssa sijaitsevaa bussien pysähtymispaikkaa ei voi parhaalla tahdollakaan kutsua bussipysäkiksi, sillä se ei täytä alkeellisintakaan bussipysäkin kriteeriä.

 

 

Linjan numero 5 bussi on saapunut keskustan suunnasta Automiehenkatu 2:ssa sijaitsevalle ”bussipysäkille”.

Huomaathan, että paikalla ei ole pienintäkään pysäkkilevennystä, vaan bussi joutuu pysähtymään ajoradalle.

 

 

 

Matkustajat joutuvat poistumaan bussista suoraan nurmikolle.

Varusteina pitää kesäaikaan olla kumisaappaat ja talvella talvijalkineiden lisäksi oma lumilapio, jotta pystyy hangessa saamaan itselleen jonkinlaisen kulku-uran.

Voi vain kuvitella, että miltä tuntuu poistua bussista korkean lumivallin päälle. Toinen vaihtoehto on se, että bussi koukkaa "bussipysäkillä" lähelle ajoradan keskiviivaa ja antaa matkustajille mahdollisuuden poistua bussista ajoradalle.

 

 

 

Bussin lähettyä jatkamaan matkaansa on matkustajien jatkettava tarpomistaan kohti Lempääläntien jalkakäytävää kesäaikana nurmikolla ja talvella hangessa…

 

 

 

 

…tai toinen vaihtoehto on kulkea ajoradalla. Ajoradalla kulkeminen on vaarallista, sillä Automiehenkatu on vilkasliikeinen läpiajokatu, jonka varrella sijaitsevat mm. Biltema sekä Tampereen Ikea.

 

 

 

Kesäaikaan nurmikolla kulkeminen on haasteellista, sillä rapakoita pitää väistellä, jos aikoo kuivin jaloin selvitä Lempääläntien jalkakäytävälle.

 

 

Bussilinjalla 5 sijaitseva Automiehenkatu 2:n ns. ”bussipysäkki” on bussipysäkin irvikuva.

 

On ollut asioiden luokatonta valmistelua, että linja numero 5 perustettiin ilman asianmukaisten bussipysäkkien rakentamista.

 

Milloin ja kuinka nopeasti tilanne aiotaan korjata?

 

 

-Esko Erkkilä-

Leonid Breznev´n ja Erich Honecker´n Veljellinen suudelma

Perjantai 7.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Selailin vanhoja valokuvaotoksiani ja katselin runsas vuosi sitten Berliinin matkallani ottamiani valokuvia.

Kaikki tässä jutussa julkaistut kuvat olen ottanut 14.9.2011.

 

Tein matkani sukulaismiehen kanssa. Hän on Berliinin asiantuntija ja löysimme hänen opastuksellaan mielenkiintoisia kohteita.

 

Eräs kohteistamme oli se osa Berliinin muurista, joka siitä vielä on jäljellä.

 

 

 

Muurin itäpuoli on nykyisin tasaista nurmikkoa. Aiemmin se oli todellinen kuolemankenttä. Nyt muuriin on sen itäpuolelle maalattu mitäänsanomattomia graffitteja.

 

 

 

Muurin länsipuolella on todellinen taidegalleria ja se on kerrottu myös useissa opastintauluissa, joita on monia muurin länsipuolella. Tässä yksi opastintauluista.

 

Paras ensiksi!

 

 

Tässä muurin kuuluisin teos - Leonid Brežnev´n ja Erich Honecker´n Veljellinen suudelma!

Teokseen kuuluu suomennettuna lause:

”Herra auta minua selviytymään tämän kuoleman syleilyn keskeltä”

 

Seuraavissa kuvia muuriin maalattuista muista taideteoksista:

 

 

 

 

Olen ”mittatikkuna” tämän maalauksen vierellä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tästä tilanteesta tehty maalaus on maailmankuulu - siinä itäsaksalainen sotilas Hans Conrad Schumann loikkaa länteen!

Nähtyään tilaisuutensa tulleen Schuman päätti hypätä aidan yli länsipuolelle, jossa hänet otettiin poliisiauton kyytiin. Paikalla ollut valokuvaaja Peter Leibing onnistui saamaan hänestä kuvan juuri kun hän on hyppäämässä aidan yli.

Tästä kuvasta tuli yksi kuuluisimmista kylmää sotaa kuvaavista valokuvista.

Kuva Schumann´n loikasta on ikuistettu Berliinin muurin länsipuolen galleriaan!

 

Muuriin maalatut taideteokset kertovat ajasta, jonka emme soisi palaavan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jätkänkynttilöiden tulimeri valtasi Tampereen Keskustorin

Torstai 6.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen metsäkeskus sytytti 400 jätkänkynttilää Tampereen Keskustorille torstaina 29. marraskuuta kello 16.30.

Olin paikalla erikoisessa tapahtumassa.

Tempaus oli lähtölaukaus Suomen metsäkeskuksen, Suomen mielenterveysseuran ja Aamulehden yhteishankkeelle, jossa haetaan uudenlaista toimintamuotoa nuorten ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön.

Toiminnan ydin on metsässä ja metsäluonnossa liikkuminen - tutkimusten mukaan jo viisi minuuttia metsässä vaikuttaa myönteisesti henkiseen hyvinvointiin. Ensimmäinen pilottiprojekti toteutetaan Tampereen seudulla.

Ihmettelin, kun tapahtuman ennakkoinformaatiossa kerrottiin 800 metsäkeskuslaisen osallistuvan Keskustorin tempaukseen. Henkilölukumäärä oli oikein, sillä tapahtuma oli ajoitettu valtakunnallisten, Tampereella pidettyjen Metsäkeskuspäivien yhteyteen ja torilla oli tosiaan mukana koko Metsäkeskus lähes tuhannen työntekijänsä voimin.

 

 

Metsäkeskuksen väki aloitti jätkänkynttilöiden sytyttämisen Keskustorin suihkulähteen tienoilta…

 

 

 

…ja siitä sytyttäjät etenivät kohti Tampereen Teatteria.

Yleisö oli eristetty "paloalueesta" merkkinauhalla sekä rauta-aidoilla. Hyvin tarpeellinen toimenpide, sillä Keskustorille oli kerääntynyt kansaa ehkä kaksituhatta henkilöä!

 

 

 

Kaikki jätkänkynttilät saatiin palamaan ja näky Keskustorilla oli erikoinen. Kuva on otettu Vanhan kirkon liepeiltä kohti Jugend-toria.

 

Kiitän järjestäjiä ainutlaatuisen valoelämyksen luomisesta pimenevään Tampereen iltaan.

Kiitän Suomen Metsäkeskusta, Suomen Mielenterveysseuraa ja Aamulehteä myös siitä, että haluatte muistaa satoja nuoria, jotka vuosittain kamppailevat masennuksen ja muiden mielenterveysongelmien kanssa.

 

-Esko Erkkilä-

Jämijärven Osuuspankki palautti pankkipalvelut Viljakkalaan

Keskiviikko 5.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Viljakkala on tyyppiesimerkki siitä, mitä kuntaliitos merkitsee uuden ”superkunnan” laitamille.

 

Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin 1.1.2007 ja sen jälkeen on odoteltu, että kuka viimeisenä sammuttaa valot Viljakkalasta.

 

Lähdin Viljakkalasta opintielle 1965 ja sen jälkeen olen ollut ”kirjoilla” Turussa, Kokkolassa, Seinäjoella ja vuodesta 1976 alkaen Tampereella.

 

Vaikka olenkin tamperelainen, pysyn viljakkalalaisena hautaan saakka.

 

Olen innolla seurannut, kun Jämijärven Osuuspankki perusti Viljakkalaan toimipisteen huhtikuussa 2012. Valitettavasti en ole Jämijärven Osuuspankin asiakas, mutta toivottelen sille mitä parhainta menestystä Viljakkalassa.

 

Jämijärven Osuuspankin vankasta viljakkalalaisotteesta kertoo se, että pankki järjesti yhdessä Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan kanssa metsäpäivän naapurimme metsässä Viljakkalassa 29.9.2012.

 

 

 

Metsäpäivä järjestettiin Lepomäen yksityistien varrella Vuorenmaan tilan metsässä – tien virallinen nimi on nykyään Koivuniementie. Paikka sijaitsee lyijykynän kärjen osoittamassa paikassa n. 45 kilometriä Tampereen Keskustorilta luoteeseen.

 

 

 

Metsäpäivä keräsi sankan yleisön, sillä Lepomäentien varrella ei ole koskaan aiemmin ollut sellaista väki- ja automäärää.

 

 

 

Metsäpäivän työnäytöksissä nähtiin mm. kannonnostoa.

Mainittakoon, että seuraavana päivänä kannonnosto jatkui osaomistamani maatalousyhtymän metsässä näytösalueen vieressä.

 

 

 

Hakkunäytöksessä ikaalislaisen Tmi Metsätyö Vääräkosken Timberjack-korjuukone suoritti useita vuosia myöhässä olleen ensiharvennuksen naapurimme metsässä.

Ensiharvennus suoritetaan tavallisesti monia vuosia liian myöhään – valitettavasti omaan tästä omakohtaista kokemusta.

 

 

 

 

Metsäpäivän isäntänä hääri pankinjohtaja Timo Ala-Laurila, jolla on ollut ilmeisesti keskeinen osuus sille, että Viljakkalaan saatiin pankkipalvelut.

 

Kuvassa keskellä palvelupäällikkkö Tarja Kirsilä Jämijärven Osuuspankin pääkonttorista Jämijärveltä ja vasemmalla palvelupäällikkö Pirjo Kemppainen Jämijärven Osuuspankin Kovelahden konttorilta.

 

 

 

Jämijärven Osuuspankin ja Metsähoitoyhdistys Pirkanmaan tarjoamat nokipannukahvit, mehut sekä nuotiomakkarat tekivät hyvin kauppansa.

 

 

Tulevat metsänomistajat…

 

 

 

…nauttivat mehusta, pullasta ja nuotiomakkarasta suurella innolla.

 

 

 

Naapurimme Unto Parvi saapui myös paikalle. Unto on tehnyt arvokkaan työn, sillä hän on entisöinyt Super Dextansa hienoon kuntoon.

Olen kannustanut Untoa hankkimaan itselleen 1960-luvun asusteet, jotta kokonaisuus olisi täydellinen!

 

 

 

Metsäpäivän ohjelmaan kuului myös kahden moottorisahataiteilijan esitykset.

Jari Ahonen Ylöjärveltä ja Kari Manninen Tampereen Ikurista näyttivät, että pöllin sisältä "löytyy" vaikkapa mielenkiintoisia eläimiä!

 

 

 

 

Olen jo aiemmin kuullut, että moottorisahataiteilijoiden suurin työllistäjäryhmä nykyisin ovat koiranomistajat, jotka haluavat ikuistaa lemmikkinsä puuveistokseen.

Koirasta kuva vaikkapa kännykkäkameralla ja sen jälkeen moottorisahataiteilija alkaa työnsä!

 

 

Kiitän Jämijärven Osuuspankkia, sen Viljakkalan konttoria ja pankinjohtaja Timo Ala-Laurilaa Viljakkalan eteen tehdystä työstä.

On suuriarvoista, että pankkimaailma arvostaa kulmakuntaa, joka suurkunnan toimesta ollaan jättämässä tyystin oman onnensa nojaan!

 

 

-Esko Erkkilä-