Yllätyin, sillä Tampereen joukkoliikenteen henkilökohtainen matkakortti ei automaattisesti huomioi sen haltijan ikääntymistä!

Tiistai 4.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Sain tehtäväkseni Eläkeliiton jäsenenä tutkailla, että mikä on eläkeläisille edullisin tapa osallistua Tampereen uimahallien virkistävien vetten kutsuun.

 

Tampereella on neljä kunnallista uimahallia;

 

• Tampereen uimakeskus, Joukahaisenkatu 7
• Pyynikin uimahalli, Kortelahdenkatu 26
• Tesoman uimahalli, Tuomarinkatu 7
• Hervannan uimahalli, Torisevanraitti 7

 

Tutkailuni tuloksena selvisi, että yli 65-vuotiaille – kuten kaikille muillekin – edullisin tapa maksaa uimahallimaksu on maksaa se Tampereen joukkoliikenteen henkilökohtaisella matkakortilla.

 

Henkilökohtaisella matkakortilla maksaen yksi uimahallikäynti maksaa yli 65-vuotiaille 2,90 €! Ei lainkaan paha hinta!

 

Tutkailuni yllätys oli se, että henkilökohtaisen matkakortin takaama edullinen hinta vaatii henkilön täyttäessä 65 –vuotta henkilökohtaisen käynnin Joukkoliikenteen palvelupisteessä Frenckell`ssä.

 

Henkilökohtaisessa matkakortissa kyllä on henkilön syntymäaika, mutta tietotekniikka ei riitä siihen, että kortilla saisi automaattisesti yli 65-vuotiaalle kuuluvat edut. Niiden saaminen vaatii Frenckell´n palvelupisteessä käynnin!

 

 

Toinen yllätys minulle oli, että Tampereen joukkoliikenne huomioi ainoastaan yli 65 –vuotiaat eläkeläisiksi. Sama pätee myös silloin, kun uimahallimaksuja maksetaan Tampereen joukkoliikenteen henkilökohtaisella matkakortilla.

Tarkasti ottaen 65 -vuotta täyttäneet eivät Tampereen Joukkoliikenteen määräysten mukaan eläkeläisiä, vaan he ovat senioreita! Hämmästykseni oli suuri, kun huomasin, että Tampereen Joukkoliikenne ei tunne lainkaan "eläkeläinen" -käsitettä.

 

 

Mielestäni Tampereen joukkoliikenteen ja sen myötä myös Tampereen uimahallien olisi myönnettävä eläkeläisalennus myös alle 65 – vuotiaille, jos kyseinen henkilö on vaikkapa sairauden vuoksi saanut eläkepäätöksen.

 

 

On luonnollista, että saman menettelyn pitäisi olla voimassa myös niille, jotka ovat siirtyneet eläkkeelle ennen 65 vuoden ikää (sillä onhan 63 –vuotias virallisesti eläkeläinen, jos hän on 63 –vuotta täytettyään siirtynyt eläkkeelle).

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereella Vihreät, Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit ovat valmiit luopumaan järjettömästä Tavase-tekopohjavesihankkeesta?

Maanantai 3.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginhallitus käsitteli 26.11.2012 pitämässään kokouksessa Keskustan Tampereen valtuustoryhmän tekemää valtuustoaloitetta, jossa esitettiin nopeasti tehtävää selvitystä Tavase Oy:n tilanteesta ja sen toiminnan kustannuksista sekä esitettiin Tampereen kaupungin valmiuden lisäämistä vaihtoehtoisen vesihuoltosuunnitelman tekemiseksi Tavasen alasajamisen varalta.

 

Asiaa valmistellut liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson oli perehtynyt hyvin Keskustan valtuustoaloitteeseen, sillä päätösehdotukseen oli koottu Keskustan esittämät näkemykset oikeaan muotoon. Näin Michelsson tiivisti Keskustan näkemykset päätösesityksensä aluksi:

 

• Mikä on Tampereen kaupungin suunnitelma Tavasen jatkon suhteen?

 

• Kolmen kunnan irtautumisen vaikutukset hankkeeseen?

 

• Tampereen tämän hetken maksuosuus yhtiöön?

 

• Mahdollisen investoinnin rahoitussuunnitelma?

 

 

• Onko jo laadittu suunnitelma mahdollisesta Tampereen kaupungin hankkeesta irtautumisesta ja siitä johtuvan vesihuollon uuden suunnitelman tekemisestä?

 

• Tehdäänkö noin 50–200 miljoonan euron investointi vai lopetetaanko hanke kirjanpidon alasajokustannuksin?

 

Kysymysten kristallointi olikin ainoa positiivinen piirre päätösvalmisteluaineistossa, sillä muilta osin aineisto oli tyypillistä Tavase-propagandaa, jolla on vain niukalti yhteistä totuuden kanssa.

 

Tampereen kaupungin päätöksenteossa on Tavase-asiassa kuitenkin menty aimo harppaus eteenpäin, sillä kristillisten Leena Rauhalan esitystä asian uudelleen valmisteluksi kannattivat vihreiden Maija Kajan sekä Vesa Eskola ja äänestyksessä sitä kannatti em. kaupunginhallituksen jäsenten lisäksi vasemmistoliiton Mikko Aaltonen.

 

Asia meni siis äänestykseen ja silloin pöytäkirjan mukaan seuraavat kaupunginhallituksen jäsenet torppasivat asian uudelleen valmistelun:

 

Kokoomuksesta Anna-Kaisa Ikonen, Ilkka Sasi, Riitta Koskinen sekä Timo P. Nieminen…

 

…ja SDP:stä Ilpo Sirniö, Atanas Aleksovski sekä Anneli Kivistö.

 

 

Näin kävi tällä kerralla, mutta kunhan Tavase taas lähiaikoina lähettää Tampereen kaupungille uuden rahoituspyynnön, niin uskon, että asia etenee kohti järkevää ratkaisua.

 

Oletan, että uutta rahoituspyyntöä jo kirjoitetaan ja nyt se lieneekin suuruusluokkaa miljoona euroa, sillä sen verran maksaa uusi YVA, jonka otaksun olevan seuraava askel Tavasen kivikkoisella tiellä.

 

Ainoa oikea järkevä ratkaisu Tavase-kysymyksessä on hankkeen mahdollisimman nopea lopettaminen ja tähän mennessä aiheutuneiden n. seitsemän miljoonan euron suuruisen panostuksen kirjaaminen luottotappioiksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan alkamisesta tuli 30.11.2012 kuluneeksi 73 vuotta

Sunnuntai 2.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto aloitti Talvisodan Suomea vastaan torstaina marraskuun 30. päivänä vuonna 1939.

 

Tapahtumasta tuli 30.11.2012 kuluneeksi 73 vuotta.

 

Talvisodan alkaminen oli yllätys Suomen hallitukselle ja koko kansalle vaikka jo vuosikausia oli ollut nähtävissä ennusmerkkejä Neuvostoliiton halusta poistaa Suomi maailmankartalta.

 

Suomi menetti Talvisodassa 11 % pinta-alastaan hyökkääjälle, mutta sodan lopputulos osoitti kuitenkin, että vääryydellä aloitettu sota ei tuhonnut Suomea.

 

 

***********

 

Karjalan Liitto, Karjalaisseurojen Tampereen piiri, Tampereen tuomiokirkkoseurakunta ja Tampereen ortodoksinen seurakunta järjestivät perjantaina 30.11.2012 Talvisodan syttymisen valtakunnallisen muistotilaisuuden Tampereella.

 

 

                                                                                                                                  

Tilaisuus alkoi Tampereen Vanhassa Kirkossa klo 18.00.

Otin kuvan talvisesta Vanhasta Kirkosta ja sen edessä seisovasta joulukuusesta ennen muistotilaisuuden alkamista.

 

 

 

Tilaisuuden juontajana toimi Karjalan Liiton hallituksen jäsen Eija Hatakka-Peltonen. Hän toi tilaisuuteen myös Karjalan Liiton tervehdyksen.

Eija Hatakka-Peltosen sukujuuret juontavat Metsäpirtin Hatakkalan kylään ja niiden seutujen asukkaiden tuntoja hän kertoikin niiltä ajoilta, jolloin Talvisota syttyi.

 

 

 

 

Piispa emeritus Juha Pihkala piti muistotilaisuudessa puheen.

 

Piispa Pihkala analysoi puheessaan Suomen kohtalonhetkiä ja kutsui niitä myös kriiseiksi.

 

Hänen mukaansa Suomen ensimmäinen kohtalonhetki ajoittui ristiretkiin, jotka todellisuudessa olivat Suomen valloittamista.

 

Maamme toinen kriisi oli Pihkalan mukaan se, kun Suomi joutui Venäjän vallan alle.

 

Kolmanneksi kriisiksi Tampereen hiippakunnan emeritus-piispa nimesi odotetusti Kansalaissodan, joka koetteli Tamperetta erityisen voimallisesti. Sen kaikki haavat eivät ole ehkä vieläkään parantuneet Tampereella.

Suomen neljäs kriisi oli Juha Pihkalan mukaan Talvi- ja Jatkosodat.

 

Suomi elää parhaillaan viidettä kriisiään, mainitsi Juha Pihkala. 1990-luvulla alkanut lama ja sitä seurannut erityisesti nuorten turvaton elämä ovat piispa Pihkalan mielestä yhä edelleen jatkuessaan osa maamme viidettä kriisiä.

 

Emeritus-piispa Juha Pihkalan ajatuksiin on helppo yhtyä.

 

 

 

Lämminhenkisen tilaisuuden aikana ja sen lopuksi esiintyi Karjalan Kaiku -kuoro.

Kuoron virallinen esiintymisasu on kansallispuku.

 

 

Vanhassa Kirkossa pidetyn muistotilaisuuden jälkeen yleisö siirtyi kynttiläkulkueena Tampereen ortodoksiseen kirkkoon.

 

Olisin mielelläni ollut mukana myös Tampereen ortodoksisessa kirkossa, mutta perjantai-illan ohjelmani ei sitä sallinut.

 

Kiitän muistotilaisuuden järjestäjiä arvokkaasta tilaisuudesta.

 

Talvisodan syttymispäivän muistaminen on tärkeä perinne Suomessa ja sitä on aiheellista jatkaa tulevinakin vuosina.

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko oikein, että Eduskunnan puhemies, ulkoministeri sekä kulttuuri- ja urheiluministeri istuvat kaupparyhmittymien hallintoelimissä?

Perjantai 30.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen toistuvasti arvostellut suomalaisen päivittäistavarakaupan rakennetta, sillä se aiheuttaa kuluttajalle perusteettomia kustannuksia sekä ajaa ahtaalle elintarviketeollisuutemme ja uhkaa lopettaa maamme elintarvikkeiden alkutuotannon.

 

Saan olla tyytyväinen, että YLE toi maanantaina 26.11.2012 näyttävästi julkisuuteen kansanedustajien, ministereiden ja jopa eduskunnan puhemiehen tiiviit kytkennät kaupparyhmittymiin.

 

Yle otsikoi uutisensa totuudenmukaisesti, sillä jutun otsikko oli;

 

”S-puolue” ja ”Siwa”-puolue aktiivisina Arkadianmäellä

 

Ylivoimaisesti suurin poliittinen puolue kaupparyhmien hallinnossa kansanedustaja-, ministeri- ja puhemiestasolla on SDP. Toisena rynnii kokoomus ja kolmanneksi suurimmat ovat tasavahvoina Keskusta sekä Perussuomalaiset.

 

Perussuomalaisten ”saavuttama” jaettu kolmas tila oli yllätys, mutta niin se vaan näyttää olevan. Ainakin tällä saralla perussuomalaiset ovat olleet "ottamassa vastuuta"!

 

Vasemmistoliitto jää viidenneksi, mutta kyllä senkin kansanedustajilla on vahva asema ”S-puolueessa” ja ”Siwa-puolueessa”.

 

Yle Uutiset on selvittänyt, että 35 kansanedustajaa istuu joko S-ryhmän alueosuuskauppojen tai Siwa-liikkeiden taustalta löytyvän Tradekan päätöselimissä; hallintoneuvostoissa, hallituksissa tai edustajistossa.

 

Nimiluettelo näyttää Ylen mukaan tältä:

 

 

SDP

 

• Jouni Backman
• Maarit Feldt-Ranta
• Eero Heinäluoma
• Anneli Kiljunen
• Johannes Koskinen
• Merja Kuusisto
• Jukka Kärnä
• Johanna Ojala-Niemelä
• Sirpa Paatero
• Tuula Peltonen
• Raimo Piirainen
• Kari Rajamäki
• Erkki Tuomioja
• Tytti Tuppurainen

 

Kokoomus

 

• Sampsa Kataja
• Pia Kauma
• Markku Mäntymaa
• Jaana Pelkonen
• Raija Vahasalo
• Ben Zyskowich

 

Keskusta

 

• Lasse Hautala
• Antti Kaikkonen
• Inkeri Kerola
• Mari Kiviniemi
• Jari Leppä

 

Perussuomalaiset

 

• Kike Elomaa
• Johanna Jurva
• Kimmo Kivelä
• Jari Lindström
• Kauko Tuppurainen

 

Vasemmistoliitto

 

• Paavo Arhinmäki
• Risto Kalliorinne
• Annika Lapintie
• Kari Uotila

 

 

Toivon, että Yle Uutisten uutisoinnin jälkeen tapahtuu nopea poliitikkoharvennus S-ryhmän ja Tradekan hallintoelimissä. Erityisesti toivon, että Eduskunnan puhemies, ministerit ja kansanedustajat älyävät erota näistä luottamustehtävistään.

 

Heidän eronsa olisi vahva viesti myös maakuntiin, jotta kuntien johtavat luottamushenkilöt osaisivat ottaa tervettä etäisyyttä S-ryhmän sekä Tradekan hallintoon.

Hämmästyin kun huomasin, että Tampereen Vihreät luettelevat omilla nettisivuillaan kattotermin "Politiikka" alla Pirkanmaan Osuuskaupan edustajistoon kuuluvat kunnallispolitikkonsa!

Kuka vielä sanoo, että politiikka ja kaupparyhmät eivät olisi sidoksissa toisiinsa?

 

Kauppapaikkojen kaavoituskysymykset ovat asioita, joilla on jo vuosikaudet ratkaistu eri kaupparyhmittymien menestyminen markkinaosuuskilpailussa. Poliitikkojen kytkennät kaupparyhmiin luovat juuri kauppapaikkakysymyksen kautta hämäryyttä heidän toimintaansa yritysten hallinnossa.

 

Kiitän SDP:n mandaatilla hallituksessa istuvia Jukka Gustafssonia ja Krista Kiurua sekä Vasemmistoliiton Merja Kyllöstä, jotka osasivat ”lukea” aikaamme oikein ja erosivat Tradekan luottamustehtävistä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Ei ole hyväksi, että polttoainekauppa keskittyy nykyistä vauhtia SOK:n omistamalle ABC-ketjulle

Keskiviikko 28.11.2012 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmän omistama ABC-ketju on vallannut vauhdilla markkinaosuutta tavallisille autoilijoille suunnatussa polttoainekaupassa.

 

Öljyalan Keskusliiton virallisten markkinaosuustilastojen mukaan ABC-ketjun osuus bensiinikaupasta oli viime vuonna 29 %. Toisena bensiinikaupassa oli Neste Oil 27 %:n osuudella.

 

ST1 ja ST1 Energy (Shell) hallitsivat bensiinikaupasta yhteensä 23 %:n markkinaosuutta ja Teboil puolestaan 18 %. SEO oli jakeluketjuista pienin, sillä sen osuus oli 3 %.

 

Dieselöljyssä markkinaosuustilanne oli toinen, sillä suuruusjärjestys ja markkinaosuudet olivat seuraavat:

 

• Neste Oil 39,1 %
• Teboil 27,2 %
• ST1 ja ST1 Energy yhteensä 19,7 %
• ABC 12,1 %
• SEO 1,8 %

 

Vaikka olosuhteiden pakosta olenkin S-ryhmän asiakas myös polttoainekaupassa, näen ABC-ketjun yhä voimistuvan aseman uhkaavan polttoainemarkkinoiden toimivuutta.

 

ABC-ketju on S-ryhmän omistajuuteensa ja sitä kautta laajan hallintohenkilökenttänsä avulla pystynyt nopeassa tahdissa haalimaan maan parhaat kauppapaikat jakeluasemilleen.

 

Kun maan parhaisiin kauppapaikkoihin yhdistetään se hyvä tuloskehitys, joka S-ryhmällä on ollut päivittäistavarakaupan monopolistisen asemansa avulla, on taloudellisia voimavaroja ollut mahdollista kohdistaa polttoainekaupan kehittämiseen.

 

Tampereella ABC-ketjun uusin markkinavaltaus on tulossa, sillä Koivistonkylän Prisman nykyiselle paikoitusalueelle ollaan suunnittelemassa polttoaineiden jakelupistettä.

Kyseessä on ns. Taatalan polttonesteen jakeluasemaa koskeva asemakaavamuutos ja siihen liittyvä rakennushanke, jolla saamme uuden polttonesteiden jakeluaseman Lempääläntien ja Ekankulman risteykseen.

Kuvassa suunniteltu jakeluaseman paikka. Jakeluasemaa suunnitellaan hieman Prisman valomainospylväästä vasemmalle.

 

Peräänkuulutan toimenpiteitä, joilla ehkäistäisiin jonkin jakelutien pääseminen määräävään markkina-asemaan. Nyt olemme kulkemassa polttoainekaupassa kohti S-ryhmän hallitsemaa määräävää markkina-asemaa. Toivon, että S-ryhmän hallintoon valitut luottamushenkilöt tuntevat vastuunsa ja ohjaavat toimivan johdon toimenpiteitä.

Kokoomuslaiset, demarit, vasemmistoliittolaiset ja keskustalaiset luottamushenkilöt ovat paljon vartijoina, jotta S-ryhmää ei päästetä monopolistiseen asemaan polttoainemarkkinoilla.

 

Odotan mielenkiinnolla Öljyalan Keskusliiton markkinaosuustilastoja päättyvältä vuodelta, mutta pelkään viime vuosien markkinaosuuskehityksen jatkuneen myös vuonna 2012.

 

-Esko Erkkilä-

Venla, Juulia ja Eetu antoivat ajateltavaa päättäjille

Tiistai 27.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Arvostan, että Tampereella järjestetään eri puolilla kaupunkia pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasiltoja.

 

Asukasillat lisäävät kuntalaisdemokratiaa, sillä niihin ovat kaikki kaupunkilaiset tervetulleita esittämään kysymyksiä ja keskustelemaan ajankohtaisista kaupunkia koskevista asioista.

 

Asukasilloissa ovat tentattavina pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan lisäksi apulaispormestarit sekä kaikkien kaupunginvaltuustossa olevien puolueiden edustajat. Kyseessä ovat siis todelliset päättäjät!

 

Vuoden viimeinen ja samalla nykyisen pormestarin sekä kaupunginvaltuuston viimeinen asukasilta järjestettiin eilen Lielahden koulun auditoriossa, Lielahdenkatu 15.

 

Olin paikalla, vaikka asunkin tyystin toisella puolella kaupunkia kuin nyt kohteena ollut Länsi-Tampereen alue.

 

Asukasillat on perinteisesti avannut järjestävän alueen Alue-Alvarin puheenjohtaja, mutta eilen Länsi-Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Birgitta Tunturi oli junaillut hieman tavallisuudesta poikkeavan avauksen.

 

Avauksen suorittivatkin Lielahden koulun ala-asteen oppilaat Venla, Juulia ja Eetu.

 

He esiintyivät vuorotellen ja heidän esityksessään oli todellista sanomaa.

 

Kirjasin lasten esityksestä seuraavat parannusta kaipaavat ja myös kiitosta ansaitsevat kohdat:

 

• Länsi-Tampereella toikkaroivat päihtyneet kaupunkilaiset huolestuttavat lapsia

• yläasteen oppilaat juovat energiajuomia ja aiheuttavat ilkivaltaa, sotkemista ja varastelua. Tämän vuoksi Venla, Juulia ja Eetu ehdottivatkin, että energiajuomia ei saisi myydä alle 15-vuotiaille

• alueen roskaaminen on lasten kokema ongelma

• päihteiden käyttö ja tupakanpoltto häiritsevät lapsia

• koulujen pyöräparkeissa ei ole valvontaa ja sen vuoksi pyöriä varastetaan ja tehdään niille ilkivaltaa

 

Venla, Juulia ja Eetu toivat esille myös Lielahden myönteisiä asioita:

 

• harrastuspaikat ja palvelut ovat lähellä

• uimarantoja on useita ja ne ovat viihtyisiä

• puistot ovat vihreitä ja niissä on monipuolisen tekemisen mahdollisuudet

 

Asukasillan keskeiset teemat mielestäni olivat turvallisuusvaje, joka asukkaiden mielestä Lielahdessa vallitsee sekä heikko ja parannusta kaipaava joukkoliikenne.

 

Turvallisuusvajeen kohdalla apulaispormestari Irja Tulonen heitti pallon Lielahden koululle, mutta rehtori Matti Annalalle asukkaiden kertoma oli uutta asiaa!

 

Asukkaat olivat huolissaan, että ikkunoihin koputellaan, naisia ahdistellaan, palloja potkitaan asuntojen seiniin ja oviin – kaikki tämä tapahtuu iltamyöhään.

 

*********

 

Arvostin, että vasemmistoliiton kokenut edustaja Marjatta Stenius-Kaukonen – joka nyt jättää vapaaehtoisesti Tampereen kaupunginvaltuuston – otti esille ns. kolmannen sektorin mahdollisuudet kansalaisten hyvinvoinnin edistäjänä.

 

MS-K mainitsi puheenvuorossaan, että mm. Tampereen Diabetesyhdistys voisi tulla kouluille puhumaan energiajuomien suuresta sokeripitoisuudesta ja niiden sitä kautta aiheuttamista ongelmista. Pidin, että Marjatta Stenius-Kaukonen mainitsi muina kolmannen sektorin tärkeinä toimijoina myös Tampereen Hengitysyhdistyksen ja Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen.

 

Etelä-Alvarin jäsenenä oli mieluisaa kuulla, että monissa puheenvuoroissa Tampereen Alvari-toimintaa arvostettiin.

 

Mielenkiintoista oli, että tilaisuuden lopulla myös tunnelikeskustelu ponnahti pintaan.

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja vihreiden Irene Roivainen totesi topakasti, että tunnelikeskusteluun ei mennä, sillä asiat on jo päätetty.

 

Hyvin tuntemani ja arvostustani nauttiva SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Atanas Aleksovski halusi kuitenkin sanoa tässä tilaisuudessa viimeisen sanan ja hän muistutti taas kerran, että tuleva valtuusto päättää tunnelin kohtalosta. Aleksovski sai puheenvuoronsa päätteeksi illan ainoat suosionosoitukset.

 

Kiitän pormestari Timo P. Niemistä ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaista asukasiltojen järjestämisestä.

 

Olen varma, että Lielahden koulun auditorioon eilen kokoontunut yli satalukuinen tamperelaisyleisö yhtyy kiitoksiini!

 

 

-Esko Erkkilä-

Epäreilun alhainen tuottajahinta vaarantaa kotimaisen ruuantuotannon

Sunnuntai 25.11.2012 - -Esko Erkkilä-

MTK:n toteuttama elintarvikkeiden myyminen tuottajahinnalla oli onnistunut kampanja, sillä se herätti kuluttajat huomaan, miten pieni tuottajan osuus on elintarvikkeiden hinnasta.

 

On korostettava, että tuottajan elintarvikkeista saama tuottajahinta ei suinkaan ole niiden tuotantokustannus, sillä tuotantokustannus on tavallisesti selkeästi korkeampi kuin tuottajahinta.

 

Tuotantokustannusten kattamiseksi EU on luonut koko aluettaan koskevan tukijärjestelmän eli paljon puhutut maataloustuet.

 

Maataloustukia ovat EU:n maksamat tuet, mutta niiden lisäksi on kansallisia tukia, jotta maataloustuotanto olisi mahdollista koko EU:n alueella.

 

Maataloustuet ovat todellisuudessa kuluttajille suunnattua tukea, sillä tuet mahdollistavat elintarvikkeiden kuluttajahintojen pysyvän kohtuullisella tasolla.

 

Nyt suomalaisen talonpojan osuus elintarvikkeiden hinnasta on reilusti eurooppalaisen keskitason alapuolella. Näin siitä huolimatta, vaikka meillä ruokaa tuotetaan Euroopan haastavimmissa olosuhteissa.

 

Seuraavassa keskeisten elintarvikkeiden kuluttajahinta ja sen rinnalla tuottajan siitä saama osuus prosenteissa:

 

• ruisleipä 4,57 €/kg -> tuottajan osuus 4,3 %
• kananmunat 3,71 €/kg -> tuottajan osuus 28,5 %
• porsaan palapaisti 8,23 €/kg -> tuottajan osuus 19,2 %
• naudan paisti 15,31 €/kg -> tuottajan osuus 20,3 %
• perunat 0,75 €/kg -> tuottajan osuus 15,5 %

 

 

 

Tuottajaosuuteen pitää saada nopeasti kohennusta, sillä nykymenolla kotimainen ruuantuotanto uhkaa näivettyä ja loppua kokonaan.

 

-Esko Erkkilä-

Kuntakohellus on todellista kohellusta

Torstai 22.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Katselin viime maanantaina kuinka Aamulehden blogeissa eräs kirjoittaja paheksui, että miten kuntauudistuksesta käytetään nimeä ”kuntakohellus”.

 

Kuntakohellus –termi taitaa olla Mari Kiviniemen käyttämä termi Kataisen-Urpilaisen-Virkkusen ”kuntauudistuksesta”.

 

Kiviniemen luonnehdinta kuntakohelluksesta tulee päivä päivältä ilmeisemmäksi, sillä nykyhallituksen suunnittelema kuntauudistus on kuivumassa kokoon.

 

Olen mielihyvällä pannut merkille, että aiemmin kuntauudistusta puoltaneen Aamulehden kantakin on muuttunut. Siitä on viimeisin esimerkki lehden maanantainen (19.11.2012) pääkirjoitus, jota Aamulehti referoi jo etusivullaan näin:

 

 

Kuntaremontti: Alkaa näyttää siltä, että Kataisen hallituksen keskeisin uudistus vesittyy.

 

 

 

Varsinaisen pääkirjoituksen otsikkona oli:

 

 

Kuntapakka täysin levällään

 

 

Aamulehden pääkirjoituksessa todetaan aivan oikein, kun siellä kirjoitetaan mm. näin;

 

 ”Niinpä yhä vahvemmin alkaa näyttämään siltä, että Jyrki Kataisen hallituksen keskeisin uudistus vesittyy tai karahtaa täysin kiville.”

 

 

Keskusta on tiennyt kuntauudistuksen kohtalon jo alusta alkaen.

 

Puolueen varapuheenjohtaja Juha Rehula totesi Tampereella järjestetyssä piirikokouksessa Kataisen-Urpilaisen-Virkkusen kuntakohellusta tarkoittaessaan:

 

Me kaadamme tämän hankkeen!

 

Rehula kehoitti, että kuntakohelluksen päättämiseksi on nyt muistutettava kunnallisvaalien edellä oman kuntansa itsenäisyyttä painottaneita kokoomuksen ja SDP:n valtuutettuja pitämään lupauksensa.

 

Katainen, Urpilainen ja Virkkunen laskevat, että kunnallisvaaleissa kaikki kokoomusta ja demareita äänestäneet kannattaisivat kuntauudistusta.

 

Näin ei suinkaan ole, sillä esim. valtaosa Tampereen kehyskuntien kokoomuslaisista ja demareista kannattaa oman kuntansa säilyttämistä itsenäisenä.

 

Kokoomuksen, SDP:n, perussuomalaisten ja Keskustan kannattajat:

Me kaadamme tämän hankkeen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kataisen hallitus kulkee katastrofista katastrofiin

Keskiviikko 21.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Keskustan piirikokouksessa esiintynyt puolueen varapuheenjohtaja Juha Rehula totesi, että Kataisen hallitus antaa lähes päivittäin sellaisia vastapalloja, joista Keskustan on helppo tehdä maaleja.

 

Rehulan auton takavalot melkein vielä näkyivät, kun saimme kuulla Kataisen-Urpilaisen hallituksen uusimmasta katastrofista eli siitä, että rahat eivät riitäkään eduskunnan päättämien tiehankkeiden rahoitukseen.

 

Asialla on jälleen kerran vasemmistoliittolainen liikenneministeri Merja Kyllönen!

 

Olisi luullut ja jopa toivonut, että Kyllösen giljotiinilistan löytyminen olisi ollut vihoviimeinen liikenneministeriön rakentelema kupru, mutta näin ei ollut.

 

On varmaa, että Kyllösen töppäilyt ovat mieliksi peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson´lle sekä SDP:lle, sillä Kyllösen toiminta alkaa viedä pohjaa pois siltä, että MG-R olisi nykyhallituksen heikoin lenkki.

 

Kyllösen väite sysätä tiehankkeiden rahoitusvaje virkamiesten syyksi ei ole hyväksyttävissä, sillä ministeri vastaa virkamiestensä tekemisistä tai tekemättä jättämisistä.

 

Vastuukysymykset ovat Suomessa olleet perinteisesti mitäänsanomattomat ja näin on ollut ja on näköjään edelleen, jos kyse on poliittisten päättäjien vastuusta.

Kyllösen käyttäytyminen on kuin pienen kakaran kiukuttelua. Se kertoo myös vastuunpakoilusta, kun hänen johtamansa organisaatio on johtanut eduskuntaa harhaan.

 

Oleellista Kyllösen keittämässä uudessa sopassa on se, että nyt eduskunnan kertaalleen päättämät tiehankkeet joutuvat ehkä uudelleenarvioitaviksi.

 

Uudelleenarviointi on siis paljon laajempaa, kuin edellisviikolla paljastuneen ”Kyllösen giljotiinilistan” leikkaukset konsanaan.

 

Kysymys kuuluu:

 

Onko Suomella varaa jatkuvasti kompastelevaan liikenneministeriin?

 

 

-Esko Erkkilä-

Juha Rehula: Keskustalle kunnallisvaalien kannatus 18,7 % oli paras mahdollinen tulos!

Tiistai 20.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula oli puhumassa Keskustan Pirkanmaan piirin sääntömääräisessä syyskokouksessa 17.11.2012 Tampereella.

 

Käsittelen tässä jutussani varapuheenjohtaja Juha Rehulan syyskokouksessamme esilleottamia asioita, sillä ne ovat varteenotettavia ja keskustalaisia sekä ilmeisesti muitakin kiinnostavia.

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo ja edellisissä eduskuntavaaleissa Keskustan ehdokkaana ollut Iinu Kuusento Nokialta toivottivat varapuheenjohtaja Juha Rehulan tervetulleeksi Tampereelle.

Kaikilla oli hymy herkässä!

 

 

 

 

Varapuheenjohtaja kansanedustaja Juha Rehula on eloisa ja värikkääseen sanankäyttöön valmis esiintyjä. Nämä Rehulan ominaisuudet tekevät hänestä kiinnostavan puhujan.

 

Keskustan kunnallisvaalitulosta Rehula kommentoi toteamalla, että se oli paras mahdollinen.

 

Rehula totesi, että jos Keskustan kannatus olisi ylittänyt 20 %, niin olisimme helposti jääneet lepäämään laakereillemme ja jos se olisi ollut 15 %:n tietämillä, olisi se ehkä lannistanut.

 

Rehula kuvasi Keskustan kunnallisvaalitulosta myös hieman toisin, kun hän herätteli kokousväkeä ja sanoi, että kunnallisvaalitulos oli Keskustan huonoin 36 vuoteen. Siitä huolimatta tulos ylitti kaikki ennakkoveikkailut ja osoitti, että Keskusta on nousun tiellä.

 

Rahalla Keskusta ei mainiota kunnallisvaalitulostaan tehnyt, vaan tulos oli sydämellä tehty työvoitto!

 

 

 

 

Rehula ryyditti esitystään havainnollistamalla sanomaansa piirustuksella.

Vasemmalla on nykyhetki ja piirustuksen oikeassa laidassa se hetki, jolloin Keskusta järjestää Turussa puoluekokouksen.  Turun puoluekokous järjestetään kesäkuussa 2014 eli n. puolentoista vuoden kuluttua.

Matka Turkuun tuntuu nyt pitkältä, mutta ajalla on taipumus kulua nopeasti.

 

 

 

 

Pääministeri Kataisen johtamasta hallituksesta ja sen toiminnasta Rehulalla oli paljonkin sanottavaa.

 

Rehula totesi, että hallitus antaa lähes päivittäin sellaisia vastapalloja joihin on helppo vastata.

 

Islannin valvontalennot, kuntauudistus, sote-uudistus, liikennehankkeiden torppaaminen, sekoilu toisen asteen koulutuksen järjestämisessä, aluerahoituksen leikkaamiset ja monet muut seikat osoittavat, että…

 

…hallituksen päätöksentekokyky on halvaantunut.

 

Kataisen Tukholmassa töräyttämä kotiäitien syyllistäminen ei ollut vahingossa laukaistu möläytys, vaan se kuuluu oleellisena osana Kokoomuksen kansalaisia ja vähäväkisiä kuristavaan toimintaan.

 

Sairausajan karenssi, sairasloman palkanalennus, lapsilisien poistaminen Kokoomuksen luokittelemalta heikommalta ainekselta ja nyt kotiäitien syyllistäminen lapsien kotona tapahtuvan hoidon vuoksi ovat selkeä jatkumo, joka on linjana luotu Kokoomuksen sisäpiirissä. Jatkumoon kuuluu oleellisena osana mm. se, että Lapin yliopistossa opiskelleet ja sieltä valmistuneet kelpaavat Kokoomuksen mielestä vain lumitöiden tekijöiksi!

 

 

Kiitän varapuheenjohtaja Juha Rehulaa asioiden taustoittamisesta.

Me pirkanmaalaiset saimme uskonvahvistusta niistä analysoinneista ja linjauksista, joita kuulimme häneltä!

 

Oli mukavaa kuulla, kun Rehula lupasi tulla Tampereelle uudestaankin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Liikenneministeri Kyllösen giljotiiniohjeistus oli sittenkin totta!

Sunnuntai 18.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Kaikilla on tuoreessa muistissa nykyhallituksen kuntakartta, jonka olemassaolon Kataisen-Virkkusen-Urpilaisen –kopla kiisti, kun Suomen Kuvalehti sen aikoinaan julkaisi.

 

Muutaman ajan kuluttua kaikille selvisi, että mainittu kuntakartta oli kuitenkin olemassa, vaikka se Suomen Kuvalehden kertomana yritettiinkin hallituksen toimesta kiistää.

 

Nyt liikenneministeri Merja Kyllösen giljotiinisuunnitelma tiehankkeiden torppaamiseksi on kokemassa täsmälleen saman kohtalon kuin Virkkusen kuntakartta.

 

Eduskunnan kyselytunnilla torstaina 15. marraskuuta 2012 klo 16.00 kansanedustaja Mikko Alatalon ansiokas toiminta ja Helsingin Sanomien lauantaina 17.11.2012 julkaistu artikkeli ovat karua kertomaa ja todistavat ministeri Kyllösen päätöksistä sekä yli miljardin euron suuruisen giljotiinilistan olemassaolosta.

 

Kansanedustaja Alatalo kysyi näin:

 

Arvoisa puhemies!  Arvoisa ministeri Kyllönen!

Julkisuuteen on tullut niin sanottu giljotiinilista, jolla leikataan maakunnille tärkeistä tiehankkeista lähes miljardi euroa. Ylen uutisten mukaan leikkauslista tuli teille, ministeri, yllätyksenä. Kuitenkin on tullut tietoa siitä, että Liikennevirastossa on suunniteltu tieremonttien leikkauksia jo kesästä saakka ja nimenomaan ministerin ohjaamana. Työryhmää ohjastetaan niin sanottuun uudelleenarviointiin, mikä tarkoittaa tiehankkeiden paloittelua, rahojen rajuja leikkauksia, entisten suunnittelurahojen hukkaamista sekä hankkeiden viivästymistä.

Olette maininnut kyllä, arvoisa ministeri, uudelleenarvioinnista, mutta onko teillä todella ollut mandaatti kaikilta hallituspuolueilta teettää peräti miljardin euron leikkaukset vai ovatko virkamiehet leikanneet tuon miljardin vasten tahtoanne, vaikka tehän ette hyväksy sellaisia virkamiehiä, jotka eivät nauti teidän luottamustanne?

Mikko Alatalon aloittama keskustelu lainehti eduskunnassa monien tiehankkeiden ympärillä. Sen aikana monet kansanedustajat käyttivät puheenvuoroja joissa käsiteltiin useita tiehankkeita eri puolilla maata.

 

Jossain vaiheessa päästiin VT8:n kohdalle ja siitä perussuomalaisten Ritva Elomaa sekä ministeri Merja Kyllönen sanailivat näin:

 

Ritva Elomaa/ps:

Arvoisa puhemies!

Valtatie 8 puhuttaa, ja vielä kerran koko kansan edessä haluaisin kysyä. Maskun ympäristölupa umpeutuu ensi vuonna, saadaanko siihen rahat, alkaako Kasitien parannus?

 

Liikenneministeri Merja Kyllönen:

 Arvoisa herra puhemies!

Koska kertaus on opintojen äiti, niin toistan vielä kerran, että me teemme kaikkemme, jotta Maskun ympäristölupa ei vanhene ja lapio - mikä kirves ja hakku, mikä tarvitaan - on maassa 2013.

 

Mikko Alatalon aloittaman mielenkiintoisen eduskuntakeskustelun pöytäkirja kannattaa lukea. Se löytyy seuraavanlaista polkua seuraten:

www.eduskunta.fi -> täysistunto -> viimeisimmät täysistuntopöytäkirjat -> PTK 111/2012 vp - Täysistunto ja suullinen kyselytunti ja siellä kohta "HTM" -> Tiehankkeiden leikkaussuunnitelmat

*********

 

Helsingin Sanomat julkisti lauantaina 17.11.2012 sivullaan A4 ”Kyllösen giljotiinin” olleen liikenne- ja viestintäministeriön Liikennevirastolle määräämä ohjeistus.

 

Kirjeet ohjeistuksista on Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan päivätty 4. kesäkuuta ja 19. syyskuuta.

 

Liikenne- ja viestintäministeriön 4.6.2012 lähettämissä kirjeissä todetaan, että ”uudelleenarvioinnin” kohteiksi määrätään seuraavat tiesuunnitelmat:

 

• VT6 Taavetti – Lappeenranta
• VT8 Turku – Pori
• VT3 Tampere –Vaasa
• VT4 Jyväskylä – Oulu
• VT5 Mikkeli – Juva
• VT 9 Tampere –Orivesi
• VT 12 Lahden eteläinen kehätie

 

On enemmän kuin surullista, että maakuntien tiehankkeet on nyt Kataisen – Urpilaisen – Kyllösen päätöksillä torpattu.

 

 

-Esko Erkkilä-

Eräs episodi Tavasen alkutaipaleelta

Perjantai 16.11.2012 - -Esko Erkkilä-

 

 

***********************

 

 

 

Valtiopäivät TAA 681/1998 vp

Talousarvioaloite 681

Jorma Rantanen /sd ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan (TAVASE) järjestämiseen

Eduskunnalle

Tampereen ja Valkeakosken vedenhankinnan yleissuunnittelutyön tavoitteena on alueen pohjavesivarojen mahdollisimman tehokas käyttöönotto ja tekopohjavesien muodostamismahdollisuuksien selvittäminen. Suunnittelualueena ovat Hämeenkyrön, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Toijalan, Valkeakosken, Vesilahden, Viialan ja Ylöjärven kuntien alueet. Lisäksi suunnittelussa otetaan huomioon Sahalahden kunnan vedentarve.

Yleissuunnitelmassa on useampia vaiheita, joiden kokonaisinvestoinnit maksavat 213 000 000 markkaa. Investointikustannukset on ajoitettu tasaisesti vuosille 1994─2010. Tärkeimpänä tavoitteena on pitää talousveden laatu mahdollisimman hyvänä. Toisena tärkeänä tavoitteena on vedenhankinnan turvaaminen poikkeustilanteissa. Tällöin vedenhankinta pystytään turvaamaan, vaikka jokin vedenottamo tai pintavesilaitos olisi käyttökelvoton.

Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,

että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1999 talousarvioon momentille 35.10.77 1 000 000 markkaa Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan (TAVASE) järjestämiseen.

Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1998

Jorma Rantanen /sd Reino Ojala /sd Eila Rimmi /vas

Arja Ojala /sd Pia Viitanen /sd Mikko Kuoppa /va-r

Kimmo Sasi /kok Irja Tulonen /kok Markku Vuorensola /kesk

Reijo Lindroos /sd Kari Kantalainen /kok Sulo Aittoniemi

/kesk

Jukka Gustafsson /sd

 ********************

Ovatkohan tämän talousarvioaloitteen allekirjoittaneet poliitikot Tavasesta edelleen samaa mieltä?

 

Hanke on ollut alusta alkaen kuolleena syntynyt ja sen haittavaikutukset merkitsevät ongelmia koko Pirkanmaalle.

 

Tavasen ongelmat koskettavat erityisen rankalla kädellä Tampereen kaupunkia, sillä nyt siihen on kulunut veronmaksajilta kerättyjä varoja jo n. 7.000.000 euroa.

 

 

Takinkääntäjiä ei yleensä arvosteta, mutta tässä asiassa toivon, että saisimme todeta kaikki silloiset allekirjoittajat takinkääntäjiksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi se joka tekee eniten, saa vähiten?

Torstai 15.11.2012 - -Esko Erkkilä-

MTK toteutti eilen hienon kampanjan, jonka tarkoituksena oli selvittää kuluttajille, että kuinka vähän tuottajille maksetaan elintarvikkeiden tuottamisesta.

Kampanjan teemana oli puhuttelevasti:

Miksi se joka tekee eniten, saa vähiten?

 

Kampanja toteutettiin Helsingissä, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kokkolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Seinäjoella, Ylivieskassa ja Tampereella.

 

Olin MTK-Viljakkalan edustajana mukana Tampereen Keskustorilla järjestetyssä tilaisuudessa.

 

Tampereella myytiin;

 

• porsaan palapaisti lavasta 500 g, 80 senttiä/kpl (tuottajahinta 1,58 euroa/kg, keskihinta vähittäiskaupoissa 8,23 euroa/kg)
  

• ruisleipä 450 grammaa, 10 senttiä/kpl (tuottajahinta 0,20 euroa/kg, keskihinta vähittäiskaupoissa 4,57 euroa/kg)

 

Hinnat vastasivat sitä hintaa, jonka tuottajat saavat sianlihasta sekä rukiista, joka kuluu yhden ruisleivän valmistukseen.

 

Kuluttajilla oli mahdollisuus ostaa molemmat tarjoustuotteet kerralla ja niiden yhteissummaksi muodostui 90 senttiä. On luonnollista, että ostoksesta sai kuitin.

 

 

 

Tempauksemme sai tamperelaiset liikkeelle, sillä suomalaista ruokaa jonottavien tamperelaisten jono kierteli ympäri Keskustoria.

 

 

Kuluttajien mieliala jonossa oli tuottajien tukena ja sitä vahvisti mm. se, kun MTK-Viljakkalan puheenjohtaja Jukka Niittyoja kertoi jonottajille omakohtaisia kokemuksiaan siankasvatuksesta ja rukiinviljelystä.

 

 

 

Myös minä jaoin esitteitä ruokajonossa odottaville. Saamani palaute tuottajahinnan korjaamistarpeesta oli sataprosenttinen!

 

 

 

MTK-Tampereen projektikoordinaattori Päivi Fallström (vasemmalla) ja Lahdelman tilan omistaja Anne Kaasalainen Mouhijärveltä myivät tuotteet kuluttajille.

 

 

 

Monet mediat olivat kiinnostuneita tapahtumastamme. Tässä Jukka Niittyoja TV2:n kuvattavana.

 

 

 

 

Possuesiliinani oli monien kuluttajien kiinnostuksen kohteena.

Eräs ompelunharrastaja ja kuluttajarouva halusi kuvata minut ja pyysi lähettämään tämän kuvan sähköpostilla itselleen. Tein työtä käskettyä ja suostuin oman kamerani välityksellä mannekiiniksi, sillä rouva kertoi, että hän ompelee samanlaisen esiliinan lahjaksi naapurinsa isännälle!

 

 

 

Tilaisuudessa solmittiin myös aitoja kauppasuhteita suoramyynnin merkeissä.

Tässä Karppilan lihakarjatilan isäntä Hannu Karppila Kangasalta kertoo tilansa suoramyyntitarjonnasta siitä kiinnostuneelle asiakkaalle.

 

 

MTK:n junailema kampanja lähensi alkutuottajan ja kuluttajan välisiä suhteita. Se auttoi kuluttajia ymmärtämään sen ahdingon, johon päivittäistavarakaupan keskittyminen kahden toimijan haltuun on aiheuttanut elintarvikehuollollemme.

 

Jos tilanteeseen ei saada muutosta, on kotimainen elintarviketuotanto kuihtumassa kokonaan pois.

 

Tätä kuluttajat eivät halua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tavase Oy:n suunnittelemat yhden vuoden sadetusmäärät vastaavat normaalivuosien sademääränä 1.233 (tuhannenkahdensadankolmenkymmenenkolmen) vuoden sateita!

Tiistai 13.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen murheellisena pannut merkille, että keskeisten päättäjien käsityskyky ei vieläkään yllä tajuamaan tekopohjavesihanke Tavasen sadetussuunnitelmien mielettömyyttä.

 

Tavasen sadetusuunnitelmien ainoa todellinen julkisuuteen saatettu tieto perustuu 17.4.2003 kirjattuun Ympäristövaikutusten (YVA) arviointiin.

 

Tiedot sadetusmääristä on mainitussa pian kymmenen vuotta vanhassa YVA:ssa selvitetty sivulla 13 olevassa taulukossa 2.

 

 

 

Asiantuntijat ovat laskeneet taulukkoluvut havinnolliseen muotoon ja laskennan tulos on kerrottu kuvassa näkyvässä vesimäärien keskinäisessä vertailussa.

Kuvasta nähdään, että Tavasen suunnittelemat sadetukset ovat yli viisinkertaiset Tampereen Särkänniemessä sijaitsevan Näsinneulan korkeuteen verrattuna!

 

Tavase Oy:n suunnittelemat sadetusmäärät merkitsevät 863 metriä korkean vesipatsaan sadettamista Pälkäneen ja Kangasalan harjumaisemiin vuodessa.

 

Sadetusmäärät ovat yli 1.000 kertaiset seutukunnan normaaliin sademäärään verrattuna.

 

 

Kuka uskoo, että Suomen kauneimmat harjut kestäisivät tämän?

 

 

Lisää havainnollisuutta:

 

• Tavasen suunnittelemat sadetukset merkitsevät, että normaalisadanta 1.233 vuodessa vastaisi Tavase Oy:n suunnittelemia yhden vuoden sadetuksia!

• Tavasen suunnittelemat sadetusmäärät merkitsevät, että saman vesimäärän kuljettamiseen tarvittaisiin 2.300 täysperävaunullisen säiliöauton kantavuutta joka päivä.

• Yhden päivän sadetuksiin tarvittavasta vedestä muodostuisi säiliöautoilla 51 kilometriä pitkä jono.

• Maastoon pitäisi purkaa 1,5 täysperävaunullisen säiliöauton lasti joka minuutti yötä päivää!

 

Pidän välttämättömänä, että Tampereen päättäjät vihdoinkin tutustuvat tekopohjavesiyhtiö Tavasen suunnitelmiin.

 

 

-Esko Erkkilä-

On täysin Hämeenlinnan kaupungin hankintaorganisaation oma moka, jos Lammilla päiväkotilapset joutuvat syömään puolalaisia kumiperunoita!

Maanantai 12.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Ehdin toimia työelämässä palkkarenkinä 40 ja ½ vuotta. Tuosta ajasta olin aluksi puoli vuotta vähittäiskaupan palveluksessa ja lopuksi tasan 40 vuotta Suomen toiseksi suurimman rehuyrityksen eri tehtävissä.

 

Vastasin vuodesta 1997 alkaen kyseisen yrityksen raaka-ainehankinnoista, joten uskon tietäväni elintarviketeollisuuden hankinnoista jotain.

 

Eurooppatiedotus järjesti viime perjantaina eli 9.11.2012 Kirjastotalo Metson Pietilä –salissa Tampereella meppikahvit, joilla Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen (EPP, kok) alusti aiheenaan ”Julkiset hankinnat”.

 

Perjantaina olisi ollut paljon muitakin menoja, mutta järjestin siten, että pääsin osallistumaan mielenkiintoiseen tilaisuuteen.

 

 

 

Sirpa Pietikäinen on värikäs esiintyjä ja hänen esityksiään on kiinnostavaa kuulla. Näin totean, vaikka ”lennänkin eri poliittisessa parvessa” kuin Pietikäinen.

 

 

EU on uudistamassa hankintadirektiiviään. Komissio antoi ehdotuksensa uudeksi direktiiviksi joulukuussa 2011. Direktiivin olisi määrä valmistua lähiaikoina.

 

Uudistus merkitsee, että Suomessa hankintalaki tulee muuttumaan. Toivon, että kansanedustajat ovat hereillä, kun hankintalakia muutetaan.

 

Sirpa Pietikäinen toimii varapuheenjohtajana Euroopan parlamentin sisämarkkinavaliokunnassa, joka valmistelee parlamentin osalta tulevaa direktiiviä – Metsossa oli äänessä siis vaikutusvaltainen suomalaismeppi!

 

Uuden direktiivin perusajatus on, että julkisesti hankittavien tuotteiden sekä palvelujen pitää olla laadukkaita ja niiden hinta on oltava kohtuullinen. Hankittavien tuotteiden ja palvelujen pitää olla kokonaistaloudellisia.

 

 

 

 

Sirpa Pietikäinen korosti direktiivin lähtevän siitä, että hinta ei saa olla hankinnoissa ainoa tekijä ja se ei saa olla lopullisessa valinnassa myöskään määräävä tekijä.

 

Pietikäinen korosti, että…

 

…”halvin hinta ei saa olla ainoa ja johtava kriteeri, vaan sen tulee olla vain yksi kriteeri muiden, etenkin sosiaalisten ja ekologisten arviointien joukossa.”

 

 

Epäonnistuneesta kilpailutuksesta Pietikäinen mainitsi esimerkkinä sen, kun lammilaiset julkisten ruokapalveluiden käyttäjät joutuvat tyytymään puolalaisiin kumiperunoihin, vaikka lähialueella tuotetaan runsaasti hyvälaatuista suomalaista perunaa.

 

 

Syy on taitamaton tarjouspyyntö, jossa pyydettiin tarjouksia vain x.xxx tonnista perunaa!

 

 

Pietikäinen mainitsi aivan oikein, että tarjouspyynnössä olisi aivan hyvin voitu pyytää tarjouksia sellaisesta perunasta, jonka nostosta toimitushetkeen on kulunut vain muutamia tunteja. Tuskin silloin lammilaisten päiväkotilasten ja ikäihmisten tarvitsisi syödä puolalaisia kumiperunoita!

 

 

Käytin tilaisuuden keskusteluosuudessa puheenvuoron, jossa kiittelin Sirpa Pietikäistä hänen kertomastaan Lammin perunacasesta ja totesin, että voidaanhan jo nyt esim. maitotarjouksissa pyytää tarjouksia sellaisesta maidosta, joka on lypsetty vaikkapa vain kolme päivää ennen toimituspäivää.

 

 

Kysyin ulkomailla tehdystä valmistaikinasta Suomessa paistetuista leivistä sekä niiden todellisesta valmistushetkestä.  MEP Pietikäinen totesi, että Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tulkinta leipien valmistushetkestä on sitova ja heidän tulkintaansa on noudatettava Suomessa.

 

 

Totean, että kunnallisten hankintaorganisaatioiden kouluttaminen kokonaistaloudelliseen ostamiseen olisi jo nyt ensiarvoisen tärkeää.

Aivan välttämätöntä se on sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt uuden hankintalain!

 

 

-Esko Erkkilä-

Osattiin sitä ennenkin kaivosteollisuudessa tussaroida!

Sunnuntai 11.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Sotkamossa sijaitsevan Talvivaaran kaivoksen tiimoilta on viime päivinä kohistu, kun kaivoksen kipsisakka-allas vuotaa.

 

Ongelma lienee jonkinmoinen ja se on paljastanut ainakin sen, että vihreiden ympäristöministeri Ville Niinistö ei pysty tekemään päätöksiä hallinnonalaansa kuuluvista ongelmista.

 

Vihreät puhuvat paljon, mutta tosiasioiden edessä teot puuttuvat.

 

Talvivaaran tilanne tuo mieleen 1950 –luvulla Viljakkalan Haverissa ilmenneen ongelman, kun Vuoksenniska Oy:n omistamalta Haverin kaivokselta valunut syanidi tappoi kalat moniksi vuosiksi Viljakkalan selältä.

 

Viljakkalassa sijainnut Haverin kaivos toimi rautakaivoksena vuodesta 1773 vuoteen 1865 eli lähes sadan vuoden ajan. Rautamalmi kuljetettiin hevoskyydillä Tampereelle jalostettavaksi.

 

Hevospeleillä kyyditty malmi sisälsi myös kultaa ja sen vuoksi 1900 –luvulla on Viljakkalan ja Tampereen väliltä tehty erillislöytöjä kultaa sisältävistä näytteistä.

 

Löydöt on tehty suurten mäkien notkopaikoista ja selitys löydöille on se, että hevosmiehet ovat keventäneet kuormaansa ennen isoa mäkeä, jotta polle on selvinnyt kunnialla malmikuorman kanssa mäen päälle.

 

Haverin aika kultakaivoksena alkoi Talvisodan alkamisvuotena eli vuonna 1939.

 

Kaivostoiminta Haverissa loppui vuonna 1960 eli ”kulta-aikaa” Viljakkalassa kesti vain parisenkymmentä vuotta.

 

”Kulta-aikaan” sisältyi yksi ympäristökatastrofi, josta en googlaten löytänyt ainoatakaan mainintaa. Pitää siis kertoa se omakohtaisena kokemuksena.

 

Kultakaivoksilla käytettiin 1950 –luvulla kullan liuottamiseen hienoksi murskatusta malmista syanidia. Syanidin ongelmana on sen myrkyllisyys. En tiedä, että vieläkö syanidia käytetään tähän tarkoitukseen.

 

Viljakkalan Haverissa syanidia sisältänyt liete laskettiin Viljakkalasta Luhalahteen kulkevan tien toisella puolella sijaitsevalle järveä kohti viettävälle alueelle. Lietealueella on kaivostoiminnan lopettamisen jälkeen järjestetty lukemattomia jokamiesluokan autokilpailuja.

 

Syanidipitoinen liete ei pysynyt maalla vaan sitä valui järveen.

 

Valumisen seurauksena kaikki kalat kuolivat Viljakkalan selältä. En tiedä, että rajoittuiko tuho Inkulansalmen yläpuolelle, mutta sen tiedän, että esimerkiksi Parvilahdella kaikki kalat kuolivat.

 

Tiedän Parvilahden kohtalon sen vuoksi, että isäni oli innokas kalamies ja hänellä oli verkkoja sekä katiskoja Parvilahdella.

 

Kalaton aika Viljakkalassa kesti joitakin vuosia, mutta sitten kalat palasivat Viljakkalan selälle ja myös Parvilahteen.

 

Olen monesti ajatellut, että Viljakkalan kalakuolemat olisivat nykyaikana suuri mediatapahtuma. Asia ei kuitenkaan 1950 –luvulla ylittänyt uutiskynnystä ja sen saamasta vähäisestä kiinnostuksesta kertoo myös se, että tapahtumasta ei nettimaailmasta ennen tätä juttua löydy pienintäkään mainintaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomuksen askeleet oikealle merkitsevät ennenaikaisia eduskuntavaaleja?

Lauantai 10.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen valinta EK:n toimitusjohtajaksi merkitsi Jan Vapaavuoren siirtymistä uudeksi elinkeinoministeriksi.

 

Siirto on uusi askel Kokoomuksen siirtymisessä oikealle.

 

Pieni uutiskertaus;

 

• Kokoomuksen puoluevaltuusto hyväksyi taannoin aloitteen, jonka mukaan ensimmäisestä sairauspäivästä ei maksettaisi palkkaa. Päätös syntyi vastoin puheenjohtaja ja maan pääministeri Jyrki Kataisen tahtoa.

 

Puoluevaltuusto päätti lisäksi, että kaksi seuraavaa viikkoa sairastaja saisi vain 80 prosenttia palkastaan.

 

• Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Saul Schubak vaati poistamaan lapsilisät, sillä hänen mielestään ne tukevat "huonomman aineksen" lisääntymistä.

• Kokoomuksen Harri Bogomoloff haluaa lakkauttaa Lapin yliopiston, koska yliopistosta maisterin tai peräti tohtorin paperit hankkineet eivät hänen mielestään kelpaa  edes lumen luontiin.

 

Jyri Häkämies osaa katsoa eteenpäin ja kaukokatseisuutensa ansiosta hän hyppäsi pois hukkuvasta laivasta – Kataisen-Urpilaisen hallitus on upottamassa itsensä lisäksi koko Suomen.

 

Suomi-laivan uppoamisesta antaa vahvan ennusteen maamme vaihtotaseen  vakava alijäämäisyys.

 

Onko  kuntaministeri Henna Virkkusen valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen tähyäminen Tampereen pormestariksi samanlaista henkilökohtaista viisautta kuin oli Jyri Häkämiehellä?

 

Vahva vinkki hallituksen lopullisesta hajoamisesta on, kun Jyrki Katainen alkaa vakavasti tehdä töitä siirtyäkseen Suomen seuraavaksi EU-komissaariksi!

 

 

Otaksun, että Tampereen Keskustorille rahdataan vaalimökit jo pian uusien eduskuntavaalien merkeissä?

 

 

-Esko Erkkilä-

Pormestarin tarjoamat juhlakahvit Raatihuoneella olivat tunnustuksen osoitus Alvari-toiminnalle

Perjantai 9.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Pormestari Timo P. Nieminen tarjosi Alue-Alvareille 5 –vuotisjuhlakahvit Tampereen Raatihuoneella eilen eli torstaina 8.11.2012.

 

Alue-Alvarit ovat Tampereen kaupungin päätöksentekoon kuuluva alueellisen vaikuttamisen verkosto, joka on saanut alkunsa pormestari Timo P. Niemisen nyt päättyvän 6 –vuotisen kauden alussa.

 

Tampereella toimii neljä Alue-Alvaria ja keskikaupungin Facebook-Alvari. Niihin kuuluu yhteensä 264 jäsentä.

 

Alue-Alvarit ovat asukkaista ja yhdistysten tai järjestöjen edustajista koottuja alueellisia työryhmiä, jotka kaupunginhallitus on nimennyt.

 

Olen ollut Etelä-Alvarin jäsen sen perustamisesta lähtien.

 

Pormestari Timo P. Niemisen toimintaa on arvioitu myötäsukaisesti ennen kunnallisvaaleja käydyissä paneelikeskusteluissa ja samoin myös kunnallisvaalien jälkeen järjestetyissä paneeleissa.

 

 

 

 

Aamulehden 5.11.2012 järjestämässä ”Pormestarikatsastuksessa” yleisö arvioi Timo P. Niemisen kehittäneen eniten Tampereen keskustan elinvoimaa, mutta heti seuraavana hänen ansiolistallaan tuli demokratian lisääminen.

Itse äänestin Timo P.  Niemisen kehittäneen eniten demokratiaa.

 

 

 

Raatihuoneella järjestetyn juhlatilaisuuden odotustunnelmissa kamerani linssiin osui Etelä-Alvarin vetäjä eli vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen (vasemmalla) ja Koillis-Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Annamaria Valanto-Pyhältö.

 

 

 

Tapasin myös Etelä-Alvarin varapuheenjohtaja Taina Lampun (oikealla) sekä aina vaan nuorentuvan Ensi Järvisen.

 

 

 

Pormestari Timo P. Niemisen reipas kädenpuristus ja tervetulotoivotus odotti meitä jokaista alvarilaista, jotka olimme saapuneet Raatihuoneelle juhlatilaisuuteemme.

 

 

 

 

Pormestari korosti puheenvuorossaan Alvari-toiminnan merkitystä suoran informaation antajana kaupungin ylimmälle johdolle.

Timo P. Nieminen mainitsi mielestäni aivan oikein, että ylimmän johdon virkamiehiltä ja jopa luottamushenkilöiltä saama informaatio on vanhaa. Mutkien kautta saatu informaatio saattaa olla myös tarkoitushakuista, mainitsi pormestari.

Pormestari muisteli Alvareiden alkuaikoina saaneensa virkamiehiltä varoituksen sanat, että nyt tulet kuulemaan todellisia toiveiden tynnyreitä. Nieminen kertoi vastanneensa, että antaa tulla vaan!

Pormestari Timo P. Nieminen korosti Alvareiden toiminnan saaneen häneltä alusta alkaen luottamusta ja arvostusta. Hän kiitteli Alvari-toiminnan olleen vastuullista ja alueellista toimintaa, jota ylimmät päättäjät ovat tahtoneet.

Puheenvuoronsa lopuksi pormestari osoitti lämpimät kiitoksen sanat Alvareille ja toivoi, että Alvari-toimintaa kehitettäisiin tulevaisuudessakin.

 

 

 

Pormestarin puheenvuoron jälkeen Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg kiitti saamastamme kutsusta ja toimintamme arvostuksesta.

 

 

Puheenvuorojen jälkeen siirryimme kahvipöytään ja nauttimaan kahveista Raatihuoneen eri saleihin sekä tutustumaan Raatihuoneen seinillä oleviin taideteoksiin.

 

 

Kiertelin Alvareiden joukossa ja näppäilin muutamia valokuvia:

 

 

 

Etelä-Alvarin jäsen Niilo Paldanius ja vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen kuuntelivat pormestarin puhetta tarkkaavaisina.

 

 

 

Myös Lasse Kristeri (vasemmalla), Toivo Aura sekä Tuomo Hakkarainen ovat Alvareita!

 

 

 

 

Juhani Skogberg´n kamerallani ottamassa kuvassa keskustelen pormestarin kanssa meitä molempia kiinnostavista Suomen historiaan liittyvistä asioista.

 

 

Tampereen Raatihuoneella on mittavat kokoelmat Suomen huipputaidetta.

 

 

 

Professori Martti Häikiö totesi taannoin eräässä toisessa tilaisuudessa, että tästä Pekka Halosen maalaamasta teoksesta suorastaan aistii tervan tuoksun!

 

 

 

Tampereen kaupunginjohtajana 1957 – 1969 toiminut Erkki Napoleon Lindfors sekä…

 

 

 

 

…samassa virassa 1969 – 1985 toiminut Pekka Paavola katselevat muotokuvina nykymenoa Raatihuoneen toisessa kerroksessa.

On toki muistettava, että Pekka Paavola on edelleen vahva ja arvostettu taustavaikuttaja Tampereella.

 

 

 

Raatihuoneen kattokruunun valot sammuivat Alvareiden merkeissä, mutta tiedän niiden taas syttyneen muutaman hetken kuluttua erään toisen tilaisuuden juhlistamiseksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kysymys lakimiesarmeijalle: "Miten tämä on mahdollista?"

Torstai 8.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden 5.11.2012 järjestämässä ”Pormestarikatsastuksessa” tuli esille eräitä mielenkiintoisia, jopa tärkeitä kysymyksiä.

 

Erittäin suurella mielenkiinnolla ja tarkkaavaisena kuuntelin, kun pormestariehdokkaat keskustelivat Tampereen kaupungin oman tuotannon näkymistä sekä sitä, kun keskusteltiin Tampereen kaupungin hankintatoimen kehittämisestä.

 

Aluksi muutama kommentti oman tuotannon tiimoilta:

 

Keskustan pormestariehdokas Timo Hanhilahti paalutti, että kaupungin oman tuotannon osuuden pitää olla yli puolet sen sektorin palveluista, jota kulloinkin tarkastellaan.

 

Olen Hanhilahden kanssa samaa mieltä, sillä volyymiltään liian pieneksi kuihdutettu oma tuotanto ei pysty olemaan taloudellisesti kilpailukykyistä.

 

Hanhilahti painotti – aivan oikein - , että oman tuotannon johtamista pitää koko ajan kehittää.

 

Puhun kokemuksesta kun totean, että Tampereen kaupungin liikelaitosten johtokuntien luottamushenkilöillä on johtamisen kehittämisessä tärkeä rooli. Johtokunnat ovat elin, joka antaa tukensa liikelaitoksen toimivalle johdolle liiketoiminnan johtamisessa. Johtokunnan kuuluu myös välittömästi puuttua toimivan johdon toimenpiteisiin tai toimimattomuuteen, jos se havaitsee puuttumiseen olevan tarvetta.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana hieman harmittelen, että Peltolammin alueurakkaa ei otettu kaupungin oman tuotannon hoidettavaksi, kun se taannoin oli katkolla.

 

Yksityistämisessä on joskus kuljettava myös siihen suuntaan, että ulkopuolisille yrityksille ulkoistettuja toimintoja otetaan takaisin kaupungin oman tuotannon hoidettavaksi. Nyt Tampereella ei juurikaan näin tapahdu, vaan oman tuotannon hoidossa olevia toimintoja koko ajan valuu ulkoistuksen nimissä bisnesyritysten hoidettavaksi. Se ei kuulu keskustalaiseen ajattelutapaan!

 

 

Sitten Tampereen kaupungin hankintatoimen kehittämisestä:

 

 

Keskustelun tästä aihepiiristä aloitti Keskustan pormestariehdokas Timo Hanhilahti, joka peräsi kaupungin toimenpiteitä lähiruuan aseman parantamiseksi.

 

Pormestariehdokkaat totesivat yhteisesti, että tarjouspyynnön laatiminen on todellinen taitolaji.

 

Tarjouspyynnössä pitää huomioida monia muitakin asioita kuin pelkkä hinta.

 

Varoittavana esimerkkinä mainittiin Jyväskylän kaupungin pesulakilpailutus, jonka voitti virolainen pesula.

 

Nyt Jyväskylän ja Viron välillä pyörii kuljetusyrittäjille mieluinen likaisen ja puhtaan pyykin rekkaralli, kun Jyväskylästä kuljetetaan likainen pyykki Viroon ja puhtaat pyykit Virosta Jyväskylään.

 

Jokainen osaa todeta, että pesulakilpailutuksen lopputulos ei ollut järkevä.

 

Jyväskylän pesulakilpailutuksen lopputulos on yhtä järjetön kuin se, että TKL:n busseja korjautetaan Virossa!

 

Pormestariehdokkaat peräänkuuluttivat Tampereen kaupungin oman tuotannon mahdollisuutta osallistua kilpailutuksiin. Tiedän ne vaikeudet, jotka oman tuotannon osallistuminen kilpailutuksiin aiheuttaa, mutta totean, että pormestariehdokkaiden ehdottamaa varjokilpailutusta käytetään ainakin jossain määrin jo nyt. Varjolaskelmien avulla pystytään estämään ainakin räikeimmät yritykset naruttaa Tampereen kaupunkia ja sen veronmaksajia.

 

Annan suuren tunnustuksen Kokoomuksen pormestariehdokkaaksi kohonneelle valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikoselle, kun hän peräänkuulutti hankintaosaamisen hankkimista lakimiesarmeijalle.

 

Ikonen evästi hankinta-asioissa lakimiesten palveluja käyttäviä näin:

 

 

Älkää kysykö:

 

”Onko tämä mahdollista?”

 

Vaan kysykää:

 

”Miten tämä on mahdollista?”

 

 

Totean viidentoista vuoden hankintaosaamisellani olevani Anna-Kaisa Ikosen kanssa samaa mieltä

 

 

-Esko Erkkilä-

Aamulehden järjestämä "Pormestarikatsastus" toi esille mielenkiintoisia seikkoja

Keskiviikko 7.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti järjesti auditoriossaan maanantaina 5.11.2012 avoimen keskustelutilaisuuden Tampereen kunnallisvaalituloksen seurauksista, tulevista taloudellisista ratkaisuista sekä pormestarin valinnasta.

 

Auditorio oli tupaten täynnä väkeä jo hyvissa ajoin ennen tilaisuuden ilmoitettua alkamisaikaa ja tämän vuoksi Pormestarikatsastukseksi nimetty tapahtuma päästiinkin aloittamaan hieman etuajassa!

 

Olin mukana tilaisuudessa.

 

 

 

Tilaisuuden juontajana toimi Aamulehden päätoimittaja Jorma Pokkinen.

 

 

Keskustelemassa olivat seuraavat henkilöt:

 

 

 

Vihreiden pormestariehdokas, nykyinen europarlamentaarikko Satu Hassi.

 

 

 

Keskustan pormestariehdokas Timo Hanhilahti.

 

 

 

Kokoomuksen ehdokasehdokas pormestariksi, kansanedustaja Harri Jaskari.

 

 

 

Kokoomuksen toinen ehdokasehdokas pormestariksi, kaupunginvaltuutettu Harri Airaksinen.

 

 

 

 

Kokoomuksen kolmas ehdokasehdokas pormestariksi, valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen.

Näitä rivejä kirjoittaessani tiedän, että Anna-Kaisa Ikonen voitti Kokoomuksen pormestariehdokaskisan ja hänestä tuli Kokoomuksen ehdokas Tampereen pormestariksi.

 

 

 

SDP:n Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Atanas Aleksovski edusti demareita, sillä he eivät vielä ole päättäneet pormestariehdokastaan.

 

 

 

Pormestarikatsastusta hallitsi se ongelmien vyyhti, jonka vanha valtuusto jättää nyt valitulle uudelle kaupunginvaltuustolle.

Aamulehti on ansiokkaasti muistuttanut väistyvän kaupunginvaltuuston perinnöksi jättämistä pulmista.

Voidaan perustellusti todeta, että kaikki panelistit ovat Satu Hassia lukuunottamatta (Hassi kun ei ole nyt Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen) laiminlyöneet päättyvän valtuustokauden aikana Tampereen ongelmien ratkaisun - ainakin Atanas Aleksovski oli tämän asian tunnustamisessa rehellinen.

 

 

 

Aamulehden toimitus oli koonnut listan niistä toimenpiteistä, joista uusi kaupunginvaltuusto joutuu valitsemaan vaihtoehtoja kaupungin taloudellisen tilanteen kohentamiseksi.

Yleisö äänesti tärkeimmäksi toimenpiteeksi talouden tasapainottamisen.

Itse äänestin uuden valtuuston tärkeimmäksi työksi kaupungin organisaation tuulettamisen. Olen liike-elämässä tottunut tehokkaaseen toimintaan ja sen vuoksi tein valintani näin.

 

 

 

Seuraavassa kysymyksessä tiedusteltiin keinoja, joilla Tampereen talous saataisiin tasapainoon.

Valtaosa yleisöstä – ja myös minä – näki, että kaupungin omaa toimintaa pitää tehostaa.

”Housuihinsa kuseskelijoitakin” eli niitä, jotka uskovat veroprosentin nostamisen tenhovoimaan oli valitettavan paljon, sillä se vaihtoehto sai 11,5 %:n kannatuksen.

Onneksi lisälainan ottaminen ei saanut kenenkään kannatusta.

Suuret investointihalukkuudet merkinnevät kuitenkin, että lisälainaa on otettava.

 

 

 

Tampereen kaupungin palvelujen ulkoistamisesta on pitkin matkaa käyty vilkasta mielipiteiden vaihtoa.

Aamulehden toimitus oli sisällyttänyt palvelurakenteeseen liittyvän kysymyssarjan pormestariehdokkaiden ja myös yleisön vastattavaksi.

Yleisön vastauksissa ylivoimaisen suosion sai monituottajamalli, jossa on oman tuotannon lisäksi merkittävä rooli myös kolmannella sektorilla sekä yksityisiltä hankittavilla palveluilla.

Olin enemmistön kannalla.

 

 

Pormastarikatsastuksen lopputulemana voi todeta, että lyhyimmät ja iskevimmät vastaukset antoivat Keskustan Timo Hanhilahti sekä SDP:n Atanas Aleksovski.

Lyhyet ja täsmälliset vastaukset kertoivat kuulijoille, että he tuntevat panelisteista parhaiten Tampereen kaupungin asiat.

 

Kokoomuslaiset ehdokasehdokkaat sortuivat ylipitkiin vastauksiin ja se kertoi kuulijoille heidän heikosta tuntemuksestaan Tampereen kaupungin asioihin. Ylivertainen pitkien vastausten osalta oli Satu Hassi.

 

 

-Esko Erkkilä-