Vaaleissa ei ole sukupuolikiintiöitä!

Torstai 13.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Evankelis-luterilaisen kirkkokunnan kirkolliskokousedustajien vaali järjestettiin tiistaina 11.2.2020.

Papit äänestivät omia ehdokkaitaan lääninrovastien johtamissa kokouksissa iltapäivällä.

Maallikot eli seurakuntien luottamushenkilöt puolestaan valitsivat omat edustajansa seurakunnissa illalla pidetyissä kokouksissa. Vaaleissa oli mahdollista äänestää myös ennakkoon.

 

Omaan jonkinmoista kokemusta kirkolliskokousedustajien vaalista, sillä taannoin minut valtuutettiin toimimaan taustaryhmäni vaaliasiamiehenä edellisissä kirkolliskokousvaaleissa.

 

Kokemus oli mielenkiintoinen, sillä sain tutustua moniin aivan uusiin asioihin.

 

********************

 

Kirkolliskokoukseen valittiin 96 edustajaa, joista pappisedustajia 32 ja maallikkoedustajia 64.

 

Kotimaa-lehti on Tampereen hiippakunnan osalta ”repinyt pelivehkeensä”, sillä edellisessä kirkolliskokouksessa Tampereen hiippakuntaa edusti 10 miestä ja viisi naista – nyt Tampereen hiippakunnan kirkolliskokousedustajien määrä on hiippakuntarajojen muutoksen vuoksi vain 12 ja kaikki valitut ovat miehiä!

 

******************

 

Tässä Tampereen hiippakunnan uudet kirkolliskokousedustajat:

 

 

Pappisedustajat:

Hukari Ari, Avara kirkko -ehdokaslista / UUSI

Kemppainen Jari, Kirkon rakentajat -ehdokaslista

Räsänen Niilo, Yhdessä kirkkomme parhaaksi -ehdokaslista

Silfverhuth Olli-Pekka, Avara kirkko –ehdokaslista

 

Maallikkoedustajat:

Aakula Kari, Keskustalainen seurakuntaväki -ehdokaslista

Ahonen Antti, Kokoomus-ehdokaslista / UUSI

Ansaharju Aulis, Tampereen hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki -ehdokaslista

Kaunisto Timo, Avara kirkko -ehdokaslista / UUSI

Kumlander Joni, Tampereen hiippakunnan kirkkodemarit -ehdokaslista / UUSI

Löytty Olli, Avara kirkko -ehdokaslista / UUSI

Parkkila Seppo, Kokoomus-ehdokaslista / UUSI

Simojoki Pekka, Tampereen hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki –ehdokaslista

******************

Ihmettelen Kotimaa-lehden eilistä uutisiointia…

 

”Skandaali Tampereen hiippakunnassa: Kirkolliskokoukseen 12 miestä ja nolla naista”

 

…sillä vaaleissa ei ole sukupuolikiintiöitä!

 

-Esko Erkkilä-

Valtatiet 3 ja 4 merkitsevät päivittäistavarakaupalle yli 50 %:n osuutta kuljetusväylinä!

Maanantai 27.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä 21.1.2020 järjestetyssä Hämeenkyrönväylän avajaistilaisuudessa…

 

 

 

…Tampereen Kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelisen esityksen aiheena oli ”Elinvoimaa ja kilpailukykyä”!

 

Esityksessään Eskelinen totesi yhden merkittävän seikan, kun hän totesi, että ilmastohössötys menee yli terveen järjen!

 

Olen Eskelisen kanssa samaa mieltä!

 

*******************

 

Kolmostien merkitystä suomalaiselle talouselämälle toimitusjohtaja Eskelinen perusteli kahdeksan kauppakamarin n. vuosi sitten teettämän tutkimuksen tuloksilla, jossa työn tarkoituksena oli perustella logistiikan ja liikenneverkkojen merkitystä teollisuudelle ja kaupalle sekä Suomen kilpailukyvylle.

 

 

Tutkimuksessa oli eräänä casena käsitelty Inex Partnersin logistisia ratkaisuja ja käytännön toimenpiteitä.

 

Vaikka kyse case-Inex Partnersissa on vain yhden kaupparyhmän asioista, olen varma, että ne kuvastavat pääpiirteissään koko päivittäistavarakaupan tilannetta.

 

 

Logistisista käytävistä

 

• pääkaupunkiseutu edustaa lähes 33 %

• nelostie 32,4 %

• kolmostie 18,1 %

• ykköstie 8,4 %

• kuutostie 5,1 %

• kakkostie 1,8 %

• seiskatie 1,7 %

 

Inex Partnersin kokemukset osoittavat, että päivittäistavarakaupan myymälöitä palvelevasta logistiikasta kolmos- ja nelostiet edustavat yli puolta, pääkaupunkiseutu kolmasosaa ja muille jää rippeet.

 

Kuten aikaisemmin jo tällä saitilla totesinkin, niin kolmostiellä on vankasti mm. elintarviketeollisuuteen ja elintarviketeollisuudesta tapahtuvia kuljetuksia, joten kolmostien osalta termi…

 

…Suomen ruokatie…

 

 

…on enemmän kuin paikallaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kolmostie on Suomen ruokatie!

Lauantai 25.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä tiistaina 21.1.2020 järjestetyssä suuressa kutsuvieras- ja yleisötilaisuudessa juhlittiin ns. Hämeenkyrönväylän rakennustöiden aloittamista – olin mukana tilaisuudessa!

 

 

 

 

Pirkanmaan Ely-keskuksen johtaja Juha Sammallahti lanseerasi kolmostielle osuvan termin ja teeman eli

 

"Suomen ruokatie"

 

*****************

 

Runsaat neljäkymmentä vuotta elintarviketeollisuudessa työskennelleenä tunnen suomalaisen ruokamaailman hyvin ja pidän johtaja Juha Sammallahden lanseeraamaa teemaa erittäin onnistuneena.

 

Jokunen selittävä taustoitus:

 

 

• suomalaisen elintarvikekaupan kaikkien jakeluteiden keskusvarastot sijaitsevat eteläisessä Suomessa ja kolmostien kupeessa eli sen vuoksi valtaosa kauppaliikkeiden myymistä elintarvikkeista aloittavat logistisen ketjunsa lopuksi kauppatiensä kolmostietä pitkin

• kotimaisen lihanjalostusteollisuuden valtavirrat kulkevat Etelä-Pohjanmaalta (mm. Atria), Pohjanmaalta (mm. Snellman) ja Keski-Pohjanmaalta (mm. Pouttu) kolmostietä pitkin kaupparyhmien keskusvarastoille eli keskusvarastojen täydennykset lihanjalostusteollisuuden osalta kulkevat eteläänkin siis kolmostietä pitkin

• Suomen suurin yksittäinen viljankäyttäjä eli Alko Oyj:n Ilmajoella sijaitseva Koskenkorvan tehdasyksikkö tukeutuu raaka-ainehankinnassaan paljolti sen varaan, että ohraa kuljetetaan Koskenkorvalle kolmostietä pitkin

• Koskenkorvan tehtaalla syntyvät rehujakeet – kuivat ja märät – merkittävä niistä päätyy kolmostietä pitkin kotieläintilojen rehuiksi kolmostietä logistisena väylänä käyttäen

• Raision Nokialla sijaitseva myllylaitos eli Elovena-mylly hankkii toki raaka-aineitaan Pirkanmaalta ja Satakunnasta, mutta erityisesti heikkoina suurimokauravuosina Etelä-Pohjanmaa ja jopa Pohjois-Pohjanmaan viljalakeudet ovat varmoja suurimokaurantoimittaja-alueita eli taas tätäkin kautta kolmostien termi ”Suomen ruokatie” voimistuu!

• Suomi on jatkuvasti kauran osalta merkittävä vientimaa ja maailmalla on vahvistunut käsitys, että Vaasasta laivattu kaura on laadultaan erinomaista ja sen vuoksi Vaasasta on vuosien ja vuosikymmenten aikana muodostunut merkittävä kauran vientisatama – kolmostietähän vientikaura Vaasan satamaan kuljetetaan!

• volyymiltään pienemmistä elintarvikealan toimijoista eräs esimerkki on Jalasjärvellä teollista toimintaa harjoittava Juustoportti, jonka bisnekselle kolmostie on elinehto

• suomalaiselle maidonjalostusteollisuudelle kolmostie muodostaa raaka-ainehankinnassa runkoreitin

 

 

Kiitokset johtaja Juha Sammallahti kehittämästäsi kolmostietä kuvaavasta termistä

 

”Suomen ruokatie”!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Pyörät pyörimään Suomen ruokatiellä ja viennin valtaväylällä"!

Keskiviikko 22.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Otsikkolausahdus oli Pirkanmaan ELY-Keskuksen johtaja Juha Sammallahden esityksen aiheena eilen Hämeenkyrössä, kun arvovaltaisella joukolla juhlimme VT3:n Kyröskosken eritasoväylän valmistumista ja samalla saimme olla käynnistämässä Hämeenkyrön ohitustien eli ”Hämeenkyrön väylän” rakennustöiden aloittamista.

 

 

Juhlavan tilaisuuden avasi Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius, joka taustoitti tilaisuutta siten, että tämän hankkeen juuret ovat 60 vuoden takaa, sillä jo silloin herätettiin ajatus kolmostien ohjaamisesta Hämeenkyrön kuntakeskuksen ohi.

 

 

 

Hämeenkyrön väylä on merkitty tälle kartalle vihreällä ja se tulee siis osana kolmostietä ohittamaan Hämeenkyrön kuntakeskuksen sen itäpuolelta. Matkaa uudella Hämeenkyrön väylällä tulee olemaan kymmenen kilometriä ja sen rakennustyön kustannusarvio on 64 miljoonaa euroa.

 

 

 

Tilaisuudessa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka esitteli…

 

 

 

 

…hallitusohjelmaan sisältyviä toimivan liikenteen infrastruktuurilinjauksia ja…

 

 

 

…luetteli mm. ne valtakunnalliset maantie- ja rataliikenteen infrahankkeet, joiden aloittaminen huomioitiin vuoden 2019 II lisätalousarviossa.

 

************

 

Hämeenkyrössä ei varmaankaan ole koskaan aikaisemmin järjestetty näin mittavaa liikennepoliittista kutsuvieras- ja yleisötilaisuutta ja sen vuoksi hieman ihmetyttikin, että…

 

 

 

…pirkanmaalaisista kansanedustajista ainoastaan Arto Pirttilahti (oikealla) oli paikalla!

 

Kansanedustajista olivat Pirttilahden ohella paikalla Satakunnasta Perussuomalaisten Petri Huru (vasemmalla) ja Etelä-Pohjanmaalta Kokoomuksen Janne Sankelo; Sankelon ja Pirttilahden välissä Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman.

 

***********

Tilaisuuden kaikki esitykset olivat korkeatasoisia sekä mielenkiintoisia ja…

 

 

 

…kunnanjohtaja Alenius lupasikin, että ne ilmestyvät lähipäivinä Hämeenkyrön kunnan nettisivuille kaikkien nähtäville.

 

***********************

 

Hyvässä tilaisuudessa jäi melkein kokonaan huomioimatta niiden hämeenkyröläisten maanomistajien asema, joiden metsä- ja peltotilukset joudutaan pakkolunastamaan ja heidän maa- ja metsätalousmaansa pirstoutuvat lähes elinkelvottomiksi uusien tiejärjestelyjen vuoksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Valtatiet 3 ja 4 merkitsevät päivittäistavarakaupalle yli 50 %:n osuutta kuljetusväylinä!

Maanantai 20.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä 21.1.2020 järjestetyssä Hämeenkyrönväylän avajaistilaisuudessa…

 

 

 

…Tampereen Kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelisen esityksen aiheena oli ”Elinvoimaa ja kilpailukykyä”!

 

Esityksessään Eskelinen totesi yhden merkittävän seikan, kun hän totesi, että ilmastohössötys menee yli terveen järjen!

 

Olen Eskelisen kanssa samaa mieltä!

 

*******************

 

Kolmostien merkitystä suomalaiselle talouselämälle toimitusjohtaja Eskelinen perusteli kahdeksan kauppakamarin n. vuosi sitten teettämän tutkimuksen tuloksilla, jossa tutkimuksen tarkoituksena oli perustella logistiikan ja liikenneverkkojen merkitystä teollisuudelle ja kaupalle sekä Suomen kilpailukyvylle.

 

 

Tutkimuksessa oli eräänä casena käsitelty Inex Partnersin logistisia ratkaisuja ja käytännön toimenpiteitä.

 

Vaikka kyse case-Inex Partnersissa on vain yhden kaupparyhmän asioista, olen varma, että ne kuvastavat pääpiirteissään koko päivittäistavarakaupan tilannetta.

 

 

Logistisista käytävistä

 

• pääkaupunkiseutu edustaa lähes 33 %

• nelostie 32,4 %

• kolmostie 18,1 %

• ykköstie 8,4 %

• kuutostie 5,1 %

• kakkostie 1,8 %

• seiskatie 1,7 %

 

Inex Partnersin kokemukset osoittavat, että päivittäistavarakaupan myymälöitä palvelevasta logistiikasta kolmos- ja nelostiet edustavat yli puolta, pääkaupunkiseutu kolmasosaa ja muille jää rippeet.

 

Kuten aikaisemmin jo tällä saitilla totesinkin, niin kolmostiellä on vankasti mm. elintarviketeollisuuteen ja elintarviketeollisuudesta tapahtuvia kuljetuksia, joten kolmostien osalta termi…

 

…Suomen ruokatie…

 

 

…on enemmän kuin paikallaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kolmiulotteinen tulostus eli 3D-tulostus ottaa ensiaskeleitaan

Sunnuntai 22.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Keskipoikamme on hankkinut 3D-tulostimen ja sain eilen tutustua tähän vempaimeen.

 

 

 

 

 

3D-tulostin on ulkonäöltään varsin vaatimaton laite ja myös sen hankintahinta on yllättävän vaatimaton eli tasan 200 euroa!

 

 

 

 

 

Myös 3D-tulostamisessa käytettävän raaka-aineen hinta yllätti minut myönteisesti, sillä kerällä olevan muovilangan hinta on vain 14,00 € per kilo!

 

 

 

 

 

Keskipojalla käytössä olevalla 3D-tulostimella on tehty koeajoja ja tässä koeajon eräs tulos eli metallikehikkoon laitettavan lasiruudun kiinnityskappale!

 

 

 

3D-tulostimet soveltuvat toki yksityiskäyttöön, mutta kylläpä ne vielä nyt ovat kehittymisensä alkutaipaleella, sillä kuvassa näkyvän lopputuotteen valmistuminen oli kestänyt 59 minuuttia!

 

 

Kannustan ”Pelle-Pelottomia” kokeilemaan yksityiskäyttöön tarkoitettujen 3D-tulostimien käyttöä, mutta samalla pitää tiedostaa se, että vaikkapa kolmen vuoden kuluttua laitteiden teho ja nopeus tulevat moninkertaistumaan, mutta Pelle-Pelottomia tarvitaan jo nyt!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi yrityksen kannattaa ylläpitää asiakaspalvelunumeroaan asiakkaiden karkottamiseen?

Torstai 31.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö osallistuu jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina Tampereen Torikauppiasyhdistyksen järjestämille Maanantaimarkkinoille Tampereen Keskustorilla.
 
 
Paikalla on Keskustan luottamushenkilöitä keskustelemassa tamperelaisten ja myös maakunnan väen kanssa ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä.
 
 
Tarjoamme toritilaisuudessa kahvia, jota keitämme kahdella Bartscher-perkolaattorilla eli tuoretta kahvia on aina saatavilla.
 
 
Perkolaattorit ovat toimintavarmoja laitteita, mutta niiden nousuputki rikkoutuu joskus ja sen vuoksi nousuputkia pitää aina olla varastossa.
 
 
Meillä ei tällä hetkellä ole nousuputkea – hinnaltaan n. 20 euroa – varaosana ja sen vuoksi eilen tilasinkin niitä varastoon tulevia tarpeita varten.
 
 

***************

 
 
Erehdyin soittamaan Forssan Huoltopalvelu Oy:n asiakaspalvelunumeroon, mutta sieltä todettiin yks´kantaan, että heillä ei ole puhelinmyyntiä!

 

Osoite	Sähkoposti	Puhelin
Forssan Huoltopalvelu Oy	forssan@huoltopalvelu.com	Asiakaspalvelu 010-5045810
Myymälä: Salkokatu 1, 30100 Forssa	Yhteydenottolomake	Kodinkonehuolto 010-5045811
Ma 08.30 - 17.00, ti-pe 08.30 - 16.30		Whatsapp 0400772249
Postiosoite: PL 50, 30101 Forssa

 

Totean, että Forssan Huoltopalvelu Oy:n ilmoittama asiakaspalvelunumero onkin tarkoitettu asiakkaiden karkottamiseen!

 

 

 

 

No, hätä ei ollut kuitenkaan kummoinenkaan, sillä soitin Pokerpool Oy:n puhelinnumeroon, jossa ystävällinen ja asiantunteva mieshenkilö halusi palvella minua.

Näin Pokerpool Oy kertoo itsestään:

 

 

***************

 

Kiitän Pokerpool Oy:tä miellyttävästä asiakaspalvelusta ja uskon sekä toivon sen pärjäävän markkinoilla tulevaisuudessakin!

 

-Esko Erkkilä-

Helene Schjerfbeck oli eräs suomalaisen kultakauden taiteilijoista...

Maanantai 7.10.2019 - -Esko Erkkilä-

…ja useita hänen teoksiaan on nähtävissä Mäntässä Serlachiuksen Gösta-museon toisessa kerroksessa.

 

 

Helene Schjerfbeck syntyi Suomen suuriruhtinaskunnan aikana vuonna 1862 Helsingissä ja kuoli vuonna 1946 Ruotsissa.

 

 

Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsingissä.

 

 

Serlachiuksen Gösta-museossa on siis useita Schjerfbeck´n teoksia ja niistä tarkemmin tässä kahdesta, joihin tutustuin taannoisella Pirkanmaan Agrologit ry:n 80-vuotisjuhlamatkalla:

 

 

 

 

 

Astereita, vuodelta 1884

 

 

 

 

 

Punainen pää vuodelta 1915

 

 

 

 

 

 

 **************

Helene Schjerfbeck on ollut 2010-luvulla ainakin kahdesti poikkeuksellisen huomion kohteena, sillä vuonna 2012 hänen syntymänsä 150-vuotispäivän kunniaksi lyötiin kaksi miljoonaa kappaletta 2 euron arvoisia juhlarahoja ja kun Schjerfbeck´n syntymäpäivä on Suomen kuvataiteen päivä, niin vuonna 2017 tuona päivänä sisäasiainministeriö suositteli kansalaisia liputtamaan Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Uskomatonta, jos Salmin ortodoksikirkko voidaan vielä pelastaa!

Maanantai 5.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Salmi on entinen suomalainen kunta pakkoluovutetussa Karjalassa.

 

Kunta sijaitsee silloisella Suomen itärajalla Laatokan pohjoisrannalla. Manneralueen lisäksi Salmiin kuuluvat minulle hyvinkin tutut Mantsinsaari ja Lunkulansaari – saaret ovat tulleet minulle tutuiksi kolmenkymmenen vuoden aikana, sillä anoppini oli syntynyt Mantsinsaarella ja olen ainakin kolmesti käynyt Mantsissa.

 

 

Mantsiin kuljetaan Lunkulansaaren läpi, joten myös se on ainakin ”läpiajosaarena” tullut minulle tutuksi.

 

 

*****************

 

 

Kuten eilen kerroin, poikkesimme Kyröläismatkallamme Salmin hautausmaalla, jossa sijaitsee mm. Aunuksen retkeläisten muistomerkki.

 

 

 

 

Salmin keskustassa, Tulemajoen korkealla rantatöyräällä sijaitsee Salmin ortodoksinen kirkko eli Pyhän Nikolauksen kirkko.  

 

 

Toki tänään voidaan perustellusti todeta, että kyseessä on rauniokirkko, mutta toisaalta joudun toteamaan, että tuossa tilassa se on omien havaintojeni mukaan ollut jo kolmekymmentä vuotta.

 

 

 

 

 

Kirkon rakentaminen alkoi vuonna 1817 Pavel ja Ivan Gromovin toimiessa rakennuttajina. Valmistuttuaan vuonna 1823 se vihittiin käyttöönsä.

 

 

On selvää, että kirkkoa piti korjata vuosien saatossa ja eräs korjausoperaatio oli se, kun kirkko sai päälleen uuden peltikaton.  Kuparikattoremontti ”liippaa” minua ja Rouvaani läheltä, sillä Rouvan eno – Juhani Ahven – osallistui nuorena poikana kirkon kattoremonttiin.

 

 

 

 

 

Emme Kyröläismatkallamme käyneet kirkossa sisällä ja käynti siellä olisikin hengenvaarallista puuhaa, sillä putoilevat tiilet ovat ainainen uhka kirkkosalissa kävijöille.

 

 

Harmillista Salmi ortodoksisen kirkon osalta on se, että kellotapulissa aikoinaan olleista yhdestätoista kirkonkellosta ei yhtäkään onnistuttu pelastamaan, vaan ne kaikki jäivät miehittäjän saaliiksi.

 

 

***********************

 

 

Salmin tiilisellä ortodoksikirkolla on ollut edeltäjinä ainakin kaksi puukirkkoa ja niistä toinen on aikoinaan siirretty Mantsinsaarelle – olen joskus saanut nähdä Mantsin Työmpäisten kylässä rukoushuoneen jäännökset, mutta ilmeisesti Salmista Mantsiin siirrettyä kirkkoa ei uudelleenrakennettu Työmpäisiin vaan kyse on vaatimattomammasta tsasounasta.

 

 

**********************

 

 

Viittaan tämän juttuni otsikkoon, kun kerron Yle Uutisten 7.11.2017 julkaisemasta uutisesta, joka on otsikoitu näin:

 

 

”Salmin ortodoksikirkko vaurioitui sodissa pahoin – nyt se korjataan entiseen loistoonsa”

 

 

Toivon toki, että uutinen pitää paikkansa, mutta vaikea sitä on todeksi uskoa!

 

 

Joka tapauksessa suosittelen googlaamaan tuon yllä lainausmerkeissä olevan uutisotsikon, lukemaan jutun ja toivomaan, että se joskus olisi totta!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kollaa kestää" on tosi ja se pelasti itsenäisen Suomen

Torstai 18.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain jälleen kerran 5.7.2019 osallistua hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten Kyröläismatkalla käyntiin Kollaan taistelumaastossa ja todeta, että Talvisodassa Kollaa kesti.

 

 

Kollaan kestäminen merkitsi, että Suomi säilytti itsenäisyytensä.

 

 

Jälleen kerran sain myös todeta sen, että puolustustilanteessa ryhmityksessä pitää olla syvyyttä ja Kollaalla se merkitsi Loimolaan saakka rakennettua puolustusasemaa.

 

 

Alokas- ja varusmiesten peruskoulutuksessa opetetaan ryhmän asettumista puolustukseen ja aliupseeri- sekä osin vielä reserviupseerikoulutuksessakin pitäydytään varsin ohuen puolustusrakenteen merkitykseen.

 

 

Kertausharjoituksissa – joihin olen reservin vänrikkinä, luutnanttina ja yliluutnanttina saanut osallistua muutaman kerran – osataan jo painottaa puolustusaseman syvyyttä.

 

 

 

 

 

 

Tässä oppaamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen jakamasta kartasta ilmenee, että suomalaisten taisteluasemat olivat jonkin verran Kollaanjoen itäpuolella.

 

 

Kartasta ilmenee, että Kollaan sankarin Simo Häyhän taisteluasemat olivat selvästi Kollaanjoen itäpuolella.

 

 

Suomalaisten pääpuolustusasemat sekä töpinä olivat Kollaanjoen länsipuolella.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Meitä ei suuremmin haitannut se, että kukkakimppujen keräämispaikkamme vierellä sijaitsi tyypillinen venäläinen kaatopaikka eli jätteet jätetään teiden varsille muodostuneisiin epävirallisiin kaatopaikkoihin.

 

 

 

 

 

Kollaanjoen muistomerkki on saanut olla ilkivallanteoista rauhassa.

 

 

 

 

 

Muistomerkin ehjänä säilymisessä varmasti on auttanut sen muistomerkin äärelle pystytetty tiedote.

 

 

 

 

 

Laskimme muistomerkille seurueemme keräämät luonnonkukat…

 

 

 

 

 

…ja lauloimme isänmaallisen laulun!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…ja sen jälkeen siirryimme tutustumaan uusiin kohteisiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Runonlaulaja-patsas on aina nähtävä, kun käyn Sortavalassa!

Sunnuntai 14.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kenraalin vetämällä Kyröläismatkalla saimme käydä kahdestikin Sortavalassa eli 4.7.2019 ja 7.7.2019.

 

 

Menomatkalla saavuimme Sortavalaan iltamyöhään ja kun yövyimme keskustasta lähes kilometrin etäisyydellä sijaitsevassa Piipun Pihassa, en viitsinyt kävellä tapaamassa Runonlaulaja- patsasta.

 

 

Tiukkaa tapaaminen teki paluumatkallakin, sillä bussimme pysäköi Hotelli Sortavalan läheisyyteen, josta matkaa on ”hyvän matkaa” Sortavalan keskustaan Kolmikulmanpuistoon, jonka nykyinen nimi on Väinämöisenpuisto.

 

 

Lujaa kiirehtien ehdin kuitenkin käymään tapaamassa Runonlaulaja-patsasta!

 

 

 

 

 

Runonlaulaja-patsas on kuvanveistäjä Alpo Sailon veistos, joka paljastettiin Suomen kansalliseepoksen Kalevalan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi Sortavalassa vuonna 1935. Patsaan mallina oli karjalainen runonlaulaja Petri Shemeikka (1821–1915), jonka Sailo oli aikaisemmin tavannut henkilökohtaisesti.

 

 

 

Kuvanveistäjä Alpo Seilon värikkääseen elämään pääsee tutustumaan, jos googlaa ”Alpo Sailo”!

 

 

 

Olen tyytyväinen, että tälläkin matkallamme pääsin näkemään Alpo Sailon ”Runonlaulaja”-patsaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jalkahikeä vaiko kissankusta?

Maanantai 1.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Jo kauan sitten siirsin jostakin – en edes muista, että mistä – muutaman rohtovirmajuuriyksilön mökkitonttimme melkein kaukaisimpaan nurkkaukseen.

 

 

 

 

Rohtovirmajuuri voi siirräinnäispaikassaan hyvin ja pystyy taistelemaan jopa lupiineja vastaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siinä tein virheen, kun siirsin yhden rohtovirmajuuriyksilön mökkitonttimme parhaimmalle paikalle, sen kulkuväylän viereen, joka menee mökkiverannalta laiturille.

 

 

Virheen sen vuoksi, että kirjallisuustiedon mukaan rohtovirmajuuri tuoksuu – oikeammin haisee – jalkahielle; minun mielestäni haju kylläkin muistuttaa kissankusta!

Nyt joudun aina uintireissulla haistelemaan jalkahikeä tai oikeammin kissankusta!

 

 *******************

 

Rohtovirmajuuri, latinankieliseltä nimeltään Valeriana officinalis, on rohdoskasvi, josta saadaan unilääke valeriaanaa.

 

 

Rohtovirmajuuren vaikuttavan aineen eli isovaleriaanahapon vaikutus ihmiselle on rauhoittava, mutta kissat ja erityisesti kollikissat se saa hurmoksen valtaan.

 

 

Kerrotaan, että kissojen kiima-aikana keväällä kollikissat saattavat piehtaroida rohtovirmajuurikasvustoissa ja jopa kaivella maasta kasvin juuria.

 

 

Taitaapa jo tänä vuonna parhaimmalla paikalla kasvava rohtovirmajuuri saada lähtöpassit, mutta tontilla sille kyllä löytyy kasvupaikka, sen lupaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Etiketti bussipysäkkikäyttäytymisessä

Perjantai 21.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereella joukkoliikenteen tappiobudjetti on tasoa 13 miljoonaa euroa, mutta tamperelaiseen taloudenpitoon kuuluu, että kulubudjetit ylitetään ja sen vuoksi joukkoliikenteen tappio pyöriikin tasolla 15 miljoonaa euroa.

 

 

Viisitoista milliä jaettuna Tampereen asukasluvulla merkitsee, että jokainen tamperelainen ”maksaa” joukkoliikenteen riemuista 65 euroa vuodessa ja summan joutuvat maksamaan myös ne, jotka eivät käytä joukkoliikennettä – maksamaan ja maksamaan, sillä joukkoliikenteen tappio on pois kaikesta muusta kaupungin palvelutoiminnasta.

 

 

Joukkoliikenteen tappiota kutsutaan muuten kiertoilmaisulla ”joukkoliikenteen subventio”!

 

********************

Mutta nyt piti kirjoittaa bussiliikennepysäkkien etiketistä!

 

 

Otan esille kaksi asiaa ja ensimmäinen niistä on tupakointi bussipysäkillä.

 

 

Tupakoitsijat ovat valtaosiltaan fiksua väkeä ja he harjoittavat myös bussipysäkeillä pahettaan hieman etäämmällä muista.  Hyvä niin, mutta onhan se melkoisen kamalaa, kun jotkut tupakoitsijat vetävät ”viimeisen henkosensa tupakkia” juuri ennen astumistaan bussiin!

 

 

Toisena asiana bussipysäkkietiketissä otan esille nousemisjärjestyksen bussiin.

 

 

On mielestäni itsestäänselvyys, että bussiin noustaan siinä järjestyksessä kuin kukin on saapunut bussipysäkille.

 

 

Syyllistyisin varmaan vihapuheeseen, kun kertoisin esimerkkejä niistä ihmisryhmistä, jotka eivät tässä asiassa noudata bussipysäkkietikettiä!

 

 

Sen kuitenkin totean, että maahanmuuttajat ovat mielestäni tässä asiassa turhan arkoja ja he eivät kehotuksestakaan halua nousta bussiin omalla vuorollaan vaan antavat muiden kiirehtiä edelleen.

 

 

Tämmöistä mielessä tänään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuihtuuko Hämeenkyrön kirkonkylä tuppukyläksi, kun ohitustie valmistuu?

Torstai 20.6.2019 - -Esko Erkkilä-

On päivänselvää, että 3-tielle Hämeenkyrön kohdalle tarvitaan ohitustie.

 

 

Rinteen hallitus, jossa Keskusta todellisuudessa on kuskin paikalla, päätti 18.6.2019 myöntää ohitustien suunnitteluun 2,4 milj. euroa ja samalla investoinnille osoitettiin 64 miljoonan euron suuruinen valtuus.

 

 

Kolmostietä Etelä-Pohjanmaalta, Vaasan seudulta ja kauempaakin pohjoisesta Tampereelle kutsutaan ”ruokatieksi” ja sitähän se todella onkin – lihanjalostusteollisuus ja maidonjalostusteollisuus käyttävät Tampereelle suuntaavaa kolmostietä tuotteidensa logistisena valtasuonena ja puolestaan vaikkapa Ilmajoen Koskenkorvalla sijaitseva viljajalostusteollisuus tarvitsee kolmostietä etelästä kuljetettaville raaka-aineilleen logistisena väylänä.

 

 

Vietän suurimman osan kesäajastani mökillämme Viljakkalan Majajärvellä ja kesäaikana käytän suunnilleen puoliksi Ylöjärven ja Hämeenkyrön palveluja hyödykseni – Tampere ja sen keskusta on niin sekaisin ratikkatöiden vuoksi, että sinne menemistä kartan viimeiseen saakka.

 

 

 

**********************

 

 

 

Kävin eilen asioillani Hämeenkyrössä ja seurasin pienen hetken liikennevirtaa etelästä tultaessa ensimmäisessä kiertoliittymässä – olipahan aikasmoinen sumppu.

 

 

 

 

 

 

 

 

Hämeenkyrön kiertoliittymät eivät sovi raskaalle liikenteelle ja sitähän kolmostiellä Hämeenkyrön kohdalla on paljon!

 

 

 

Kannatan Hämeenkyrön ohitustien toteuttamista, sillä se on maamme talouselämän yhteinen tahto ja sitä kautta se tuo hyvää meille kaikille.

 

 

 

Muistutan monien muiden tapaan kuitenkin, että ohitustie saattaa kuivettaa Hämeenkyrön keskustan tuppukyläksi, sillä jo Ikaalisista tullaan ajamaan huristelemalla Ylöjärven Elon kauppakeskukseen ja Tampereen Lielahden kaupallisten palvelujen käyttäjäksi; ei tulla käyttämään ohitustiestä ”kaukana” olevan Hämeenkyrön kirkonkylän palveluja!

 

 

Ohitustien tuleminen merkitsee Hämeenkyrön kunnan virkamiehille ja luottamushenkilöille melkoista haastetta, jotta Hämeenkyrön keskustalle ei käy kalpaten!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Venlat jo maalissa ja miehet lähtivät matkaan eilen klo 23.00!

Sunnuntai 16.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Hyvää huomenta erityisesti Teille lukijani, jotka luette näitä rivejäni heti sunnuntain aamuhetkinä 16.6.2019.

 

Vanhasta kokemuksesta osaan ounastella, että Teitä on tällä saitilla aamukolmeen mennessä muutama sata aktiivia.

 

Tänään – yllätys, yllätys – muutama sana suunnistuksesta.

 

 

Olin suunnistuksesta täysin pihalla varusmiespalvelukseeni saakka, mutta silloin sain opetusta suunnistuksesta.

 

Ratkaiseva opetus oli se, kun jouduimme suunnistamaan ”valkoisella kartalla” eli kyse oli millimetripaperista, jolle oli merkitty oikeaan mittasuhteeseen vain rastipisteet.

 

 

Valkoisen kartan suunnistus opetti kompassin käytön ja samalla oli välttämätöntä se, että osasi mitata kuljetun matkan askelpareilla.

 

 

En tiedä, että vieläkö suunnistuksen ja kompassinkäytön alkeita opetetaan valkoisen kartan periaatteella, mutta minä kiitän opettajiani, sillä niin minä opin suunnistamaan.

 

 

Kartanlukutaito kehittyi sen rinnalla, että osasi käyttää kompassia!

 

 ***************

 

Varusmiespalvelukseni jälkeen opiskelin Mustialan maatalousopistossa agrologiksi ja toisena opiskeluvuotenani minut valittiin urheiluseura Mustialan Toukopojat ry:n puheenjohtajaksi. Seuramme osallistui kiinteästi Lounais-Hämeen Rastin toimintaan ja silloin suunnistustaitoni kehittyi melkoisesti.  Lounais-Hämeen Rasti järjesti 1969 aktiivisesti joka viikko harjoitussuunnistuksia ja monesti me olimme järjestävänä seurana.

 

 

Suunnistusurani suurin saavutus on Viljakkalan mestaruus miesten sarjassa – vuosi oli joskus 1970-luvun alussa.

 

 

Meitä osanottajia oli vain kaksi ja kilpailijani oli tunnettu juoksija, mutta myös piirikuntatason suunnistaja.

 

 

Mestaruuskilpailut järjestettiin Viljakkalan Hanhijärvenkulman Hyypöläisellä ja muistan, kun kilpailijani rymisteli aina rastin jälkeen ohitseni, mutta lopputulemana minä olin kuitenkin nopeampi.

 

 

Suunnistus on hieno harrastus, sillä siinä osanottaja saa aina ”palkinnon”, kun hän löytää rastin.

 

 

Jukolan viesti on eräs vuoden suurimmista televisio-ohjelmista ainakin ajallisesti ja nyt on päästy sopimukseen, että Jukolan viesti televisioidaan joka vuosi ainakin vuoteen 2023 saakka, jolloin kilpailukeskus toimii Kauhavan lentokentällä!

 

 

Aamulukijoilleni rattoista Jukolan viestin seurantaa – voittajajoukkue saattaa olla tiedossa tänään joskus aamukuuden ja aamuseitsemän tienoilla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksi kolli-tyrni pystyy hoitelemaan kahdeksan naaraan haaremin

Tiistai 7.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Tyrni on todellinen C-vitamiinipommi ja helppohoitoisuutensa ansiosta sen suosio viljelykasvina on kasvussa.

 

 

Tyrnin istuttamisessa kannattaa suosia kevätistutusta ja se merkitsee, että nyt on otollinen aika istuttaa tyrnejä.

 

 

Tyrni on kaksikotinen kasvi eli istuttamisessa tarvitaan ainakin kaksi tainta; emikasvi ja hedekasvi.

 

 

Minulla on tyrnin kaksikotisuudesta melkein katkeria kokemuksia, sillä toin 1960-luvulla kotiini kaksi tyrnintainta, jotka kyllä kasvoivat mainiosti, mutta ainuttakaan marjaa ei tullut.

 

 

Vuosien odottamisen jälkeen ymmärsin tilanteen ja hankin vanhojen tyrnien äärelle kolli- ja narttutyrnit.

 

 

Jänis ehti typistämään kollipojan kuoleman partaalle, mutta sen verran se ehti ruiskimaan elämän eliksiiriä ympärilleen, että vanhoihin tyrneihin ilmestyi syksyllä muutama marja!

 

 

Tiesin vihdoin onnistuneeni!

 

 

****************

 

 

 

Kokemukseni on karttunut ja nyt tiedän, että miten tyrnit kannattaa istuttaa:

 

 

 

 

 

Kuvassa on havainne ns. venäläisestä istutuskaaviosta, jota suosittelen käytettäväksi tyrnien istuttamisessa.

 

 

Kaaviossa keskellä on yksi kollipoika ja sen ympärillä kahdeksan narttutyrniä eli yksi kollityrni (hedekasvi) pystyy hoitelemaan kahdeksan narttutyrniä (emikasvia) siten, että saamme kahdeksan marjovaa yksilöä.

 

 

Taimivälinä kannattaa käyttää 1,5 – 2,0 metriä.

 

 

Aurinkoinen ja sopivasti tuulinen kasvupaikkka ovat ihanteellisia olosuhteita tyrnille.

 

 

 

Näillä peruseväillä tyrnejä istuttamaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Siipiviinan" käyttäminen on oleellinen osa lentokenttien talvitoimintaa

Lauantai 23.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Kylmänä vuodenaikana jäätävissä olosuhteissa lentoonlähdössä olevien lentokoneiden siivet ja runko ruiskutetaan Suomen lentokentillä glykolipitoisella nesteellä, jotta estetään jään muodostuminen lentokoneen siipiin ja ohjainpintoihin.

 

 

Tämä toiminta on oleellinen osa lentokenttien talvitoimintaa.

 

 

Nykyisin käytössä oleva glykolineste otettiin käyttöön jo 1990- luvulla ja se antaa pitkäaikaisen suojan jäätymistä vastaan lennon aikana.

 

 

 

 

 

Jäätymisen estoaine ruiskutetaan lentokoneen siiville ja osin myös rungolle ennen lentoonlähtöä.

 

 

 

 

 

Nesteen ruiskuttaminen tapahtuu kuorma-auton päälle rakennetun erillisen ruiskutusyksikön toimesta ennen kuin lentokone päästetään kiitoradalle.

 

 

 

 

 

Taannoisella Andalusiaan suuntautuneella lomamatkallamme sain menomatkalla ikkunapaikan ja näin, että miten Helsinki-Vantaan lentokentällä ruiskutettua glykolinestettä oli siivellä vielä pitkään nousun jälkeenkin.

 

  

********************

 

 

Glykolinesteen ympäristövaikutuksiin on Suomen lentokentillä kiinnitetty huomiota ja mm. Helsinki-Vantaalla lentokoneiden jäänpoistotoiminta noudattaa viranomaisten antamia ympäristö- ja turvallisuusmääräyksiä.

 

 

Helsinki-Vantaalla on erikseen määritelty alueet, joilla jäänpoistotoiminta on sallittua. Kaikki jäänpoistoalueet on liitetty jätevesiviemäriin ja lisäksi jäänpoistoaineet kerätään talteen.

 

 

Glykolinesteiden ruiskuttamisen ansiosta saamme nauttia turvallisista lentomatkoista myös kylminä vuodenaikoina!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomi on yritystensä summa!

Maanantai 18.3.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

Kiitokset Suomen Yrittäjät joka on laatinut, painattanut ja jakanut otsikkoaiheisen painotuotteen.

 

 

Neljäkymmentä ja puoli vuotta Suomea palvelleena yrityksen palkkarenkinä osaan arvostaa yrittäjien panostusta maamme hyvinvoinnin edistämisessä.

 

 

Arvostan toki vaikkapa terveydenhuollossa ja opetustoimessa toimineita ja toimivia suomalaisia, mutta muistutan, että heidän toimimiseensa kaikki rahat tulevat elinvoimaisen yritystoiminnan tuloksena.

 

 

 

 

 

Suomen Yrittäjät ovat maamme suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö.

 

 

Pitää muistaa, että vuosina 2001 – 2012 yli 250 henkilöä työllistävät suuryritykset palkkasivat vain 7.164 henkilöä, mutta samaan aikaan pk-yritykset loivat yli 100.000 työpaikkaa (tarkasti laskien 101.722 työpaikkaa).

*****************

 

 

Keskeinen tavoite seuraavalla hallituskaudella pitää olla, että julkista sektoria on pienennettävä, sillä vain siten voidaan turvata kansalaisten hyvinvointi.

 

 

On myönnettävä, että nykyisten gallup-tulosten valossa julkisen sektorin osuuden pienentäminen ei onnistu, mutta se merkitsee, että vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen valtaan tulevien on Keskustan johdolla ryhdyttävä entistä tiukemmin tervehdyttämään kotomaamme taloutta.

 

 

Onko meillä varaa nyt päästää Suomen taloutta rapautumaan?

 

 

*****************

 

On oikein, että yrittäjät haluavat Suomen olevan valmis liikennehankkeisiin, joilla on elinkeinopoliittista merkitystä.

 

 

Tampereen ratikkahanke on surkea tapaus em. päämäärän toteuttamiselle, sillä se merkitsee vain kalliiden ja kaupungin velkaisuutta lisäävin keinoin jotain täysin muuta.

 

 

Tarvitaan liikennehankkeita esim. Tampereen ja Pirkanmaan osalta, joilla parannetaan rautatie- ja kumipyörävaihtoehtojen kehittämistä Tampereelta Helsinkiin ja Tampereelta Seinäjoen, Vaasan, Oulun, Jyväskylän sekä Porin suuntaan.

 

 

Huhtikuussa valittavien uusien päättäjien täytyy pitää kirkkaana mielessään, että vain hyvinvoivat yritykset luovat maakuntiin ja koko Suomeen elinvoimaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tykinlaukauksella tänään klo 7.00 Niinisalosta kohti Teivon ravirataa

Sunnuntai 3.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Tänään on maaliskuun ensimmäinen sunnuntai ja se merkitsee, että tänään hiihdetään perinteinen Pirkan Hiihto Kankaanpään Niinisalosta Ylöjärvelle Teivon raviradalle.

 

 

Matkaa Niinisalosta Teivoon kertyy 90 kilometriä.

 

 

Pirkan Hiihdon on ideoinut Tahko Pihkala yhdessä ”Kollaa kestää” –kirjan kirjoittaneen Erkki Palolammen kanssa.

 

 

Päätös Pirkan Hiihdosta tehtiin Ikaalisten Omalla Tuvalla 20.9.1954 ja ensimmäinen hiihto toteutettiin maaliskuussa 1955.

 

 

Pirkan Hiihto lähtee Kankaanpäästä ja se etenee Jämijärven, Ikaalisten, Hämeenkyrön, Viljakkalan, Ylöjärven kautta Teivoon ja ensimmäisinä vuosina Tampereelle saakka.

 

 

Olen hiihtänyt Pirkan Hiihdon vuosien varrella seitsemän kertaa siten, että ensimmäisen kerran 1960-luvulla ja viimeisen kerran 2000-luvulla eli hiihtokertoja on ollut harvakseltaan.

 

 

Ensimmäisen hiihtokertani maali sijaitsi Tampereella Mustalahdessa, mutta muut kerrat olen päätynyt maaliin Teivossa ja sitä ennen Lamminpään urheilukentällä.

 

 

Ensimmäisellä kerralla olin tottumaton pitkille matkoille ja sippasin jo puolimatkan tienoilla eli Kyröskoskella. Jatkoin kuitenkin maaliin saakka, mutta ukkoja lappoi ohitseni.

 

 

Otin opikseni ja seuraavalla kerralla hiihtelin Kyröskoskelle saakka rauhallisesti eli ensimmäiset 52 kilometriä ja aloin vasta sen jälkeen hiihtämään.  Muistelen, että kukaan ei loppumatkalla ohittanut minua, mutta minä puolestani ohitin toistasataa hiihtäjää – olin silloin hyvässä kunnossa!

 

 

 

 

 

Tässä liimaamatta jääneet suksitarrani vuodelta 2001.

 

 

 

 

 

Pirkan Hiihdossa – ainakin silloin, kun minä sen olen hiihtänyt – on mitalina ollut aina samanlainen mitali.  Katsoin jostain antikvariaatin nettisivuilta ja siellä tämän mitalin hinnaksi kerrottiin 3 euroa eli rahallisesti arvokkaasta mitalista ei ole kyse.

 

 

Viljakkalalaisena Pirkan Hiihdon hiihtäminen ainakin kerran elämässä on lähes kansalaisvelvollisuus ja olen tämän velvollisuuteni toteuttanut seitsemän kertaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pitihän siellä käydä, vaikka en olekaan ratikkauskovainen

Maanantai 25.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus ja vihreät saivat Tampereen kaupungin talouden ilmeisen pysyvästi kuralle, kun kytkykauppana ensin päättivät rakentaa kokoomukselle Rantaväylän tunnelin ja sitten vastakauppana vihreille ratikan.

 

 

Rantaväylän tunneli on valmis, mutta lähes päivittäin kuitenkin suljettuna, sillä hommat eivät pelaa.

 

 

Ratikkaa rakennetaan ja sen vuoksi Tampereen keskusta onkin nyt raunioina.

 

 ****************

 

Ratikkahypetykseen kuuluu, että parhaillaan Tampere-talossa on esillä ratikkavaunun mallikappale eli maketti.

 

 

Vanhusneuvoston jäsenenä pääsin tutustumaan ensimmäiseen makettiin Oulussa jo viime vuonna, mutta nyt Tampere-talossa on esillä paljon valmiimpi makettiversio.

 

 

 

******************

 

 

 

Tampere-talon valomainoksissa mainostetaan maketti-näyttelyä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maketti on pituudeltaan lähes puolet oikeasta vaunusta eli se on 16,8 metriä pitkä.

 

 ********************

 

Taloudellisten ongelmien lisäksi Tampereen ratikka aiheuttaa suuria ongelmia mm. sen vuoksi, että kaupungin keskusta tulee menettämään elinvoimaansa.

 

 

Ratikka lisää kaupunkilaisten eriarvoisuutta, sillä siitä pääsevät ”nauttimaan” vain ratikkareitin varrella asuvat – maksumiehiksi toki joutuvat kaikki tamperelaiset!

 

 

 

-Esko Erkkilä-