Tarton Paavalin seurakunnan kirkossa on useita seurakuntalaisia palvelevia tiloja sekä toimintoja

Tiistai 11.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Viimeviikkoisella Kyröläismatkallamme tutustuimme Tartossa Paavalin kirkkoon ja siellä tapahtuviin seurakuntalaisten palvelumuotoihin.

 

 

 

Asiantuntevana ja jopa innostavana oppaana meillä oli Paavalin seurakunnan kirkkoherra ja Tarton piispa Joel Luhamets.

 

Kirkkosalin lisäksi Paavalin kirkossa on mm. krypta, kolumbaario sekä kirjakauppa.

 

 

*****************

 

 

 

Krypta, jota piispa Luhamets tässä meille esittelee, mahdollistaa monipuolisten tilaisuuksien järjestämisen – krypta sijaitsee alttarin alapuolella.

***************

 

 

 

Kolumbaario on antiikin ajoista lähtien tunnettu hautauspaikka. Nimitys kolumbaario (columbarium) tarkoittaa kyyhkyslakkaa, columba on latinaksi kyyhkynen.
 
Tarton Paavalin kolumbaariossa on 250 uurnalokeroa ja jokaiseen lokeroon mahtuu 5–7 uurnaa. Yleensä ne ovat perhelokeroita. Uurnaholvi vuokrataan sopimuksen perusteella kerrallaan enintään 20 vuodeksi.

 

Uurnalokeron vuokra on ensimmäiseltä vuodelta 50 euroa ja seuraavilta 40 euroa per vuosi.

 

Tunnustan, että vasta Tarton Paavalin kirkossa tutustuin kolumbaarioon!

 

 

 

Tässä seitsenlokeroisessa uurnaholvissa on vasta kahden vainajan tuhkauurnat.

 

 

***************

 

 

Piispa Luhamets esitteli tutustumiskierroksemme lopuksi meille Paavalin kirkon kirjakauppaa, jossa on tarjolla kirjallisuuden lisäksi mm. erilaisia muistoesineitä.

****************

 

Kiitokset Tarton piispa ja Paavalin seurakunnan kirkkoherra Joel Luhamets; opimme paljon ja osaamme arvostaa sitä hengellistä työtä ja myös sitä aineellista apua, jota Paavalin seurakunta Tartossa ja Virossa tekee ja tarjoaa seurakuntalaisilleen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vuoden 2019 Tangonuoren Henri Jokisen Kesäkonsertista Hämeenkyrön Myllykolussa muodostuikin todellinen Kesäjuhla...

Tiistai 28.7.2020 - -Esko Erkkilä-

…sillä sunnuntaina 26.7.2020 järjestetyissä konserteissa oli paljon erikoisohjelmaa!

 

 

 

Lavialainen 14-vuotias harmonikkataitaja Ville Vehkalahti viihdytti konserttiyleisöä heti katsomon portilla ja hän esiintyi sitten aikanaan myös Henri Jokisen säestäjänä.

 

 

 

Taustanurmikolla odotti Zetor 25 A, jolla kesäjuhlassa olikin sitten juhlan edetessä keskeinen rooli!

 

 

 

Kesäkonsertin tai oikeammin Kesäjuhlan ideoija ja toimeenpanija Katariina Pylsy avasi juhlan ja kertoi taustoja kirjailijamestari Frans Emil Sillanpään Myllykolusta.

Katariina on mm. Pirkanmaan Agrologit ry:n puheenjohtaja!

 

 

 

Juhlan avauksen jälkeen paikalle asteli arvokkaasti itse Frans Emil Sillanpää agrologi Eero Pylsyn hahmossa.

 

Eero muistuttaa ulkomuodoltaankin Fransua ja se viipyilevä esitystapa, jolla hän imitoi Sillanpäätä on todellinen taidenautinto.

 

Pirkanmaan Agrologit ry:n pikkujouluissa on tapana, että Eero Pylsy esittää Sillanpään joulupakinan ja ne meistä, jotka omakohtaisesti muistamme radiosta kuulleemme Sillanpään joulupakinan, voimme todeta että kyseessä on melkein aito Sillanpää!

 

 

 

On siinä meillä agrologi-pariskunta!

 

 

 

Ja sitten konsertin päätähti Henri Jokinen saapui Zetorilla estraadille!

 

 

 

Katariina Pylsy hankki hienosti entisöidyn Zetorin jokunen kuukausi sitten ja hän muisteli, että hänen nuoruudessaan Zetorien kerrottiin toistelevan; ”Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen”!

 

Minä puolestani muistan kerrotun, että vaikeassa paikassa Zetor voihki: ”Tästäkö, tästäkö, tästäkö, tästäkö, tästäkö”!

 

Alamäessä Zetorin kerrottiin toistelevan: Tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän”!

 

Ja Zetorin perä huusi alamäessä: ”Niin, niin, niin, niin, niin”!

 

****************

 

Varsinaisesta Kesäkonsertista kerroinkin jo eilen ja nyt päätän tämän juttuni kuvaan, jossa…

 

 

 

…Katariina Pylsy ohjastaa Zetorinsa odottamaan kohta alkavaa uutta Kesäkonserttia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Henri Jokisen Kesäkonsertti oli hieno kokemus ja siinä oli paljon muutakin ohjelmaa

Maanantai 27.7.2020 - -Esko Erkkilä-

Viime vuonna Seinäjoen Tangomarkkinoilla…

 

 

 

…sastamalalainen Henri Jokinen kruunattiin vuoden 2019 Tangonuoreksi.

 

Henri on vasta 15-vuotias ja keikkailee hyvin aktiivisesti.

 

 ****************

 

 

Hämeenkyröläisen…

 

 

 

…monitaitaja-aktiivi Katariina Pylsyn johdolla Hämeenkyrön Myllykolun kesäteatterissa järjestettiin eilen kaksikin Henri Jokisen Kesäkonserttia.

*****************

 

 

Ensimmäinen konsertti alkoi klo 14.00 ja siihen lippuja olivat varanneet eri yhteisöt; toinen konsertti alkoi klo 17.00 ja siihen liput olivat kaikkien varattavissa.

 

Osallistuin ensimmäiseen konserttiin ja olin mukana Pirkanmaan Agrologit ry:n ryhmässä – minulla olisi ollut mahdollista olla mukana myös MTK-Viljakkalan ryhmässä, mutta agrologiyhdistyksemme puheenjohtajana toimiva Katariina ehti tarjoamaan osallistumista ensiksi!

 

 

****************

 

 

 

Henri Jokisen taustatiimi on rakentanut lähialueen keikkoja ja yksityiskeikkoja varten Valtra-traktorin perään kiinnitettävän keikkalavan ja se toimi myös eilen hänen keikkalavanaan!

 

 

 

 

 

 

 

Henrin varsinainen ohjelma kesti hieman runsaat puolitoista tuntia, mutta suosionosoitusten jälkeen hän esitti extrana vielä muutaman kappaleen!

 

***************

 

Esiintymislavan ja yleisön välissä kulkee ruohottunut oja ja sen yllä lenteli konsertin aikana paljon perhosia sekä sudenkorentoja.

 

Laitoin kameraani ”urheiluasetukset” ja ehdinkin taltioimaan kuviini muutaman sudenkorennon!

 

 

Tässä kuvassa sudenkorento lentää Henrin oikean käden alapuolella ja…

 

 

 

…tässä yksi Henrin oikean polven vieressä sekä toinen kuvan oikeassa alalaidassa.

 

Sudenkorennot ja perhoset tuntuivat tykkäävän musisoinnista, sillä ne lentelivät aktiivisesti esiintymislavan edessä ja eivät harhautuneet kauemmas!

 

Hieno luontoelämys!

 

*****************

Kiitokset Henri Jokiselle hienosta konsertista ja kiitokset Katariina Pylsylle konserttien järjestämisestä.

 

Lupasin tämän juttuni otsikossa myös muusta ohjelmasta, mutta niistä eri juttu ehkä jo huomenissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Hullu mies, kun osti metsäkappaleen lettoisen järven rannalta"

Lauantai 27.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1915 syntynyt isäni osti ”päältä käsin” kymmenhehtaarin suuruisen metsäkappaleen synnyinkotinsa metsistä tilan kaukaisimmasta osasta joskus 1950-luvulla.

 

Maanmittaustoimituksessa Viljakkalan Majajärveen rajoittuva metsäkappale sai nimekseen ”Koivuranta”, sillä rannan lähellä kasvoi veden vaivaamalla alueella koivuja.

 

Kyläläiset eivät ymmärtäneet isäni toimintaa ja he totesivatkin, että olisi Oiva ostanut metsää kuivalta maalta eikä lettoisen pikkujärven rannalta!

 

*********************

No, vuodet ovat vierineet ja tilanteet sekä ajatukset ovat muuttuneet!

 

Tilannetta on muuttanut mm. se, että Koivuranta-tilan maista neljä hehtaaria joutui pakkolunastamisen kohteeksi, kun Tampere-Parkano-Seinäjoki –rautatie linjattiin keskeltä metsäpalstaamme. Maidemme kohdalle rakennettiin Majajärven liikennepaikka, joten pakkolunastus koski kohdallamme leveää aluetta – Majajärven liikennepaikalla useat hitaasti kulkevat junat odottavat sivuraiteella nopeampien henkilöjunien kulkua.

 

 

*********************

 

 

Omistan Majajärven puolelle jääneestä alueesta puolet siten, että minulla on rantaviivaa hieman yli 100 metriä ja pystyin säilyttämään tontillani Koivuranta-nimen.

 

 

Muutama uunituore kuva mökkimaailmastani:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaikea minun on pitää isääni ostoksestaan aivan hulluna!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

KUORMA-AUTOILUA VILJAKKALASSA 1930- JA 1940-LUKUJEN TAITTEESSA

Keskiviikko 19.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Tänään julkistan tällä saitilla muistelukirjoitukseni otsikkoaiheesta, jonka olen laatinut vuonna 2001.

 

Muistelukseni oleellinen osa on 1.8.1939 Loimaalla otettu valokuva…

 

 

 

 

…setäni Reino Erkkilän omistamasta kuorma-autosta!

 

Näin juttuni menee:

 

”Setäni Reino Erkkilä Viljakkalan Karhelta omisti 1930-luvulla Chevrolet-merkkisen kuorma-auton puoliksi naapurinsa Viljo Kyhkysen kanssa.  Rahoitusosuutensa ”Letukkaan” hän oli hankkinut vuosina 1934 ja 1935 mm. kuokkimalla uutta peltoa Erkkilän Peräniittuun.  Reino Erkkilä järjesti kylän nuorille miehille kuokkimistalkoita asiaankuuluvine tarjoiluineen ja isänsä Iivari Erkkilä eli vaarini maksoi pojalleen pellon kuokkimisesta.

 

Reino Erkkilä ja Viljo Kyhkynen ajoivat Chervoletillä Lielahdessa sijaitsevalle Enqwist Oy:n paperitehtaalle paperipuuta.

 

Reino Erkkilä osti yksin omistamansa Ford-merkkisen kuorma-auton v. 1938.  Auto maksoi 54.000 markkaa ja hän pystyi maksamaan kauppahinnasta käteisellä 34.000 markkaa.  Enqwist Oy takasi puuttuvan 20.000 markkaa.  Puutavaran ajo oli silloin niin kannattavaa, että Reino Erkkilä maksoi lainansa jo muutaman kuukauden ajojen tienesteillä.  Hyvä kannattavaisuus perustui sille, että kuljetustaksat oli silloin mitoitettu hevospeleille ja koska kuorma-auton kyydissä puuta kulki huomattavasti enemmän, niin ajohommat olivat automiehille rahakkaita.

 

Auto ajettiin Karhelle tammikuussa 1938 Soukon sillalta Karhejärven jäätä pitkin Pirkkalaniemen rantaan.  Koska oli talvi, niin aina yön ajaksi syyläristä laskettiin vesi pois ja aamulla vietiin karjakeittiössä lämmitetty kuuma vesi tilalle.  Vedenajo Erkkilän karjakeittiöstä Pirkkalaniemen rantaan tapahtui hevosella.  Autolla ajettiin paperipuuta Kyrönlahteen ja myös soraa ajettiin ainakin Viljakkalan Harhalassa.

 

Letukasta ei ole valokuvaa, mutta Reino Erkkilän yksin omistamasta toisesta kuorma-autosta, siis Ford-merkkisestä, on oheinen valokuva.

 

Valokuvassa oikealla tummassa puvussa oleva henkilö on Reino Erkkilä ja apukuskin puoleinen henkilö on Aaro Kauppi.

 

Valokuva on otettu elokuun ensimmäisenä päivänä v. 1939 Loimaalla ja valokuvan on laatikkokamerallaan ottanut opettaja Kerttu Tuomi.

 

Kerttu Ala-Jaskara (os. Tuomi) elää edelleen virkeänä 90-vuotiaana Mäntässä. Hän toimi kevätlukukauden loppuun 1939 saakka Viljakkalassa Karhen koululla kolmannen ja neljännen luokkien opettajana.  Tuomi siirtyi kansakoulunopettajaksi Loimaan Torkkalan koululle syyslukukauden 1939 alkaessa ja opettajan muuttokuorma Karhelta Loimaalle kuljetettiin Reino Erkkilän Fordilla.  1930-luvulla oli kansakoulunopettajilla tapana, että lähtevä opettaja sai asua entisen koulunsa asunnossa heinäkuun viimeiseen päivään saakka ja uusi opettaja muutti asuntoon ensimmäisenä päivänä elokuuta. Valokuva on siis otettu muuttokuorman saavuttua Loimaalle ja takana näkyy Torkkalan kansakoulun opettajain asuntolan nurkka.  Kerttu Tuomen, Aaro Kaupin ja Reino Erkkilän lisäksi muuttomatkalla oli mukana Karhen koulun johtajaopettajan Verneri Vuorelaisen tytär, Elvi Vuorelainen joka oli silloin n. 20-vuotias - hän elää nykyisin Tampereella.  Elvi Vuorelainen jäi joksikin aikaa Loimaalle Kerttu Tuomen kaveriksi järjestelemään uuden opettajan tavaroita Torkkalan koululle.

 

Mainittakoon, että ensimmäisen ja toisen luokan opettajana Karhella tuolloin toimi Sylvi Hanhijoki ja koulun johtaja, opettaja Verneri Vuorelainen vastasi viidennen sekä kuudennen luokan opetuksesta.  Verneri Vuorelainen halusi opettaa kolmannelle ja neljännelle luokalle arvostamaansa laskentoa.  Tämän vastapainoksi hän siirsi ylempien luokkien uskonnon sekä lukemisen opettamisen Kerttu Tuomelle – Kerttu Tuomi ei järjestelystä pitänyt ja sanookin nyt, että tämä oli merkittävin syy hänen Loimaalle siirtymiseensä.

 

Kerttu Tuomi viihtyi Torkkalan kansakoululla hyvin ja muistelee Loimaan aikaansa hyvällä.  Taiteilija Alpo Jaakola osti Torkkalan koulun myöhemmin asunnokseen ja taiteensa syntypaikaksi. Torkkalan koulu on tänään Alpo Jaakolan lesken Marja Jaakolan omistuksessa ja siellä toimii professori Alpo Jaakolan Atelierhome, jossa järjestetään erilaisia näyttelyitä sekä taidetapahtumia.  Torkkalan koulu oli rakennettu v. 1894, mutta siellä oli 1939 jo mm. sähkövalo – Karhen koululle sähkö saatiin vasta myöhemmin.

 

Opettaja joutui sota-aikana, sotien välillä sekä sodan jälkeen koville.  Loimaan Torkkalaan sijoitettiin pääasiassa Muolaan siirtolaisia.  Sotien aikana koulupiiriin muutti myöskin inkeriläisiä ja ainakin yksi ukrainalainenkin perhe.  Kerttu Tuomi viihtyi Loimaalla 10 vuotta.

 

Kuva on siis kesältä 1939 ja saman vuoden marraskuun viimeisenä päivänä syttyi Talvisota.

 

Reino Erkkilä joutui sotaan konekiväärimiehenä ja kuorma-auto jäi kotiin Karhelle. Puolustusvoimat halusi kuitenkin kuorma-auton käyttöönsä ja tammikuussa 1940 Vammalan Varikolta saapui Erkkilään kolmen miehen ja yhden hevosen komennuskunta noutamaan Ford-kuorma-autoa Valtion leipiin.  Komennuskunnalla oli eestiläisalkuperäistä bensiiniä mukanaan kaksi 180 litran tynnyrillistä.

 

Komennuskunta ei saanut kylmän kangistamaa Fordia käymään, mutta Erkkilän veljessarjan nuorimmainen eli Leo Erkkilä sai puimakoneen voimanlähteen Wiktor Woiton eli ”porilaisen” käymään ja sen avulla saatiin myöskin Ford käyntiin;  auton takapöyrä nostettiin ylös ja maamoottorista siirrettiin voima remmivedolla siten, että auto lähti käymään !

 

Niemenperän tietä Karhella ei tietenkään talvella 1940 aurattu, joten komennuskunta sai tehdä viikon lapiopelillä lumihommia, jotta kuorma-auto saatiin Soukon sillalle ja siitä eteenpäin auratulle tielle.  Komennuskunnan hevonen yöpyi lapiointiviikon ajan Erkkilän tallissa ja miehet olivat majoittuneena Erkkilään.  Tilan emäntä Edith Erkkilä eli mummuni muonitti komennuskuntaa ja Puolustusvoimat maksoi aikanaan miesten majoittumisen sekä ruokailut.

 

Reino Erkkilä kuoli viisi päivää ennen Talvisodan päättymistä ja hänet on haudattu Viljakkalan sankarihautaan.  Kuorma-auto palasi kevään 1940 aikana sotareissultaan.  Auto oli sodassa saanut kovaa käskyä ja mm. takapyörisssä olleet ketjut olivat hakanneet lavan niin pirstaleiksi, että lava oli uusittava.

 

Bensiiniä ei Talvisodan jälkeen ollut saatavilla ja autoilijoiksi ryhtyneet veljekset Viljo Erkkilä sekä Väinö Erkkilä muuttivatkin Fordin puukaasukäyttöiseksi.  Koska kummallakaan veljeksistä ei ollut kuorma-auton ajoon oikeuttavaa ajokorttia, niin kuljettajaksi palkattiin Aaro Kauppi.

 

Kuorma-autobisnes ei kuitenkaan puukaasuautolla ollut kannattavaa liiketoimintaa, joten veljekset myivät Fordin pois n. puolen vuoden yrittämisen jälkeen.

 

 

***********************

 

 

Tämä muisteluksen on kirjoittanut Esko Erkkilä niiden keskustelujen pohjalta, jotka olen joulukuussa 2001 käynyt setäni Leo Erkkilän sekä puhelimitse opettaja Kerttu Ala-Jaskaran kanssa.  Kiitokset muistelijoille !

 

 

Esko Erkkilä

Ruokomäenkatu 32

33840  TAMPERE”

 

 

******************

 

-Esko Erkkilä-

Vaaleissa ei ole sukupuolikiintiöitä!

Torstai 13.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Evankelis-luterilaisen kirkkokunnan kirkolliskokousedustajien vaali järjestettiin tiistaina 11.2.2020.

Papit äänestivät omia ehdokkaitaan lääninrovastien johtamissa kokouksissa iltapäivällä.

Maallikot eli seurakuntien luottamushenkilöt puolestaan valitsivat omat edustajansa seurakunnissa illalla pidetyissä kokouksissa. Vaaleissa oli mahdollista äänestää myös ennakkoon.

 

Omaan jonkinmoista kokemusta kirkolliskokousedustajien vaalista, sillä taannoin minut valtuutettiin toimimaan taustaryhmäni vaaliasiamiehenä edellisissä kirkolliskokousvaaleissa.

 

Kokemus oli mielenkiintoinen, sillä sain tutustua moniin aivan uusiin asioihin.

 

********************

 

Kirkolliskokoukseen valittiin 96 edustajaa, joista pappisedustajia 32 ja maallikkoedustajia 64.

 

Kotimaa-lehti on Tampereen hiippakunnan osalta ”repinyt pelivehkeensä”, sillä edellisessä kirkolliskokouksessa Tampereen hiippakuntaa edusti 10 miestä ja viisi naista – nyt Tampereen hiippakunnan kirkolliskokousedustajien määrä on hiippakuntarajojen muutoksen vuoksi vain 12 ja kaikki valitut ovat miehiä!

 

******************

 

Tässä Tampereen hiippakunnan uudet kirkolliskokousedustajat:

 

 

Pappisedustajat:

Hukari Ari, Avara kirkko -ehdokaslista / UUSI

Kemppainen Jari, Kirkon rakentajat -ehdokaslista

Räsänen Niilo, Yhdessä kirkkomme parhaaksi -ehdokaslista

Silfverhuth Olli-Pekka, Avara kirkko –ehdokaslista

 

Maallikkoedustajat:

Aakula Kari, Keskustalainen seurakuntaväki -ehdokaslista

Ahonen Antti, Kokoomus-ehdokaslista / UUSI

Ansaharju Aulis, Tampereen hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki -ehdokaslista

Kaunisto Timo, Avara kirkko -ehdokaslista / UUSI

Kumlander Joni, Tampereen hiippakunnan kirkkodemarit -ehdokaslista / UUSI

Löytty Olli, Avara kirkko -ehdokaslista / UUSI

Parkkila Seppo, Kokoomus-ehdokaslista / UUSI

Simojoki Pekka, Tampereen hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki –ehdokaslista

******************

Ihmettelen Kotimaa-lehden eilistä uutisiointia…

 

”Skandaali Tampereen hiippakunnassa: Kirkolliskokoukseen 12 miestä ja nolla naista”

 

…sillä vaaleissa ei ole sukupuolikiintiöitä!

 

-Esko Erkkilä-

Valtatiet 3 ja 4 merkitsevät päivittäistavarakaupalle yli 50 %:n osuutta kuljetusväylinä!

Maanantai 27.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä 21.1.2020 järjestetyssä Hämeenkyrönväylän avajaistilaisuudessa…

 

 

 

…Tampereen Kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelisen esityksen aiheena oli ”Elinvoimaa ja kilpailukykyä”!

 

Esityksessään Eskelinen totesi yhden merkittävän seikan, kun hän totesi, että ilmastohössötys menee yli terveen järjen!

 

Olen Eskelisen kanssa samaa mieltä!

 

*******************

 

Kolmostien merkitystä suomalaiselle talouselämälle toimitusjohtaja Eskelinen perusteli kahdeksan kauppakamarin n. vuosi sitten teettämän tutkimuksen tuloksilla, jossa työn tarkoituksena oli perustella logistiikan ja liikenneverkkojen merkitystä teollisuudelle ja kaupalle sekä Suomen kilpailukyvylle.

 

 

Tutkimuksessa oli eräänä casena käsitelty Inex Partnersin logistisia ratkaisuja ja käytännön toimenpiteitä.

 

Vaikka kyse case-Inex Partnersissa on vain yhden kaupparyhmän asioista, olen varma, että ne kuvastavat pääpiirteissään koko päivittäistavarakaupan tilannetta.

 

 

Logistisista käytävistä

 

• pääkaupunkiseutu edustaa lähes 33 %

• nelostie 32,4 %

• kolmostie 18,1 %

• ykköstie 8,4 %

• kuutostie 5,1 %

• kakkostie 1,8 %

• seiskatie 1,7 %

 

Inex Partnersin kokemukset osoittavat, että päivittäistavarakaupan myymälöitä palvelevasta logistiikasta kolmos- ja nelostiet edustavat yli puolta, pääkaupunkiseutu kolmasosaa ja muille jää rippeet.

 

Kuten aikaisemmin jo tällä saitilla totesinkin, niin kolmostiellä on vankasti mm. elintarviketeollisuuteen ja elintarviketeollisuudesta tapahtuvia kuljetuksia, joten kolmostien osalta termi…

 

…Suomen ruokatie…

 

 

…on enemmän kuin paikallaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kolmostie on Suomen ruokatie!

Lauantai 25.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä tiistaina 21.1.2020 järjestetyssä suuressa kutsuvieras- ja yleisötilaisuudessa juhlittiin ns. Hämeenkyrönväylän rakennustöiden aloittamista – olin mukana tilaisuudessa!

 

 

 

 

Pirkanmaan Ely-keskuksen johtaja Juha Sammallahti lanseerasi kolmostielle osuvan termin ja teeman eli

 

"Suomen ruokatie"

 

*****************

 

Runsaat neljäkymmentä vuotta elintarviketeollisuudessa työskennelleenä tunnen suomalaisen ruokamaailman hyvin ja pidän johtaja Juha Sammallahden lanseeraamaa teemaa erittäin onnistuneena.

 

Jokunen selittävä taustoitus:

 

 

• suomalaisen elintarvikekaupan kaikkien jakeluteiden keskusvarastot sijaitsevat eteläisessä Suomessa ja kolmostien kupeessa eli sen vuoksi valtaosa kauppaliikkeiden myymistä elintarvikkeista aloittavat logistisen ketjunsa lopuksi kauppatiensä kolmostietä pitkin

• kotimaisen lihanjalostusteollisuuden valtavirrat kulkevat Etelä-Pohjanmaalta (mm. Atria), Pohjanmaalta (mm. Snellman) ja Keski-Pohjanmaalta (mm. Pouttu) kolmostietä pitkin kaupparyhmien keskusvarastoille eli keskusvarastojen täydennykset lihanjalostusteollisuuden osalta kulkevat eteläänkin siis kolmostietä pitkin

• Suomen suurin yksittäinen viljankäyttäjä eli Alko Oyj:n Ilmajoella sijaitseva Koskenkorvan tehdasyksikkö tukeutuu raaka-ainehankinnassaan paljolti sen varaan, että ohraa kuljetetaan Koskenkorvalle kolmostietä pitkin

• Koskenkorvan tehtaalla syntyvät rehujakeet – kuivat ja märät – merkittävä niistä päätyy kolmostietä pitkin kotieläintilojen rehuiksi kolmostietä logistisena väylänä käyttäen

• Raision Nokialla sijaitseva myllylaitos eli Elovena-mylly hankkii toki raaka-aineitaan Pirkanmaalta ja Satakunnasta, mutta erityisesti heikkoina suurimokauravuosina Etelä-Pohjanmaa ja jopa Pohjois-Pohjanmaan viljalakeudet ovat varmoja suurimokaurantoimittaja-alueita eli taas tätäkin kautta kolmostien termi ”Suomen ruokatie” voimistuu!

• Suomi on jatkuvasti kauran osalta merkittävä vientimaa ja maailmalla on vahvistunut käsitys, että Vaasasta laivattu kaura on laadultaan erinomaista ja sen vuoksi Vaasasta on vuosien ja vuosikymmenten aikana muodostunut merkittävä kauran vientisatama – kolmostietähän vientikaura Vaasan satamaan kuljetetaan!

• volyymiltään pienemmistä elintarvikealan toimijoista eräs esimerkki on Jalasjärvellä teollista toimintaa harjoittava Juustoportti, jonka bisnekselle kolmostie on elinehto

• suomalaiselle maidonjalostusteollisuudelle kolmostie muodostaa raaka-ainehankinnassa runkoreitin

 

 

Kiitokset johtaja Juha Sammallahti kehittämästäsi kolmostietä kuvaavasta termistä

 

”Suomen ruokatie”!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Pyörät pyörimään Suomen ruokatiellä ja viennin valtaväylällä"!

Keskiviikko 22.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Otsikkolausahdus oli Pirkanmaan ELY-Keskuksen johtaja Juha Sammallahden esityksen aiheena eilen Hämeenkyrössä, kun arvovaltaisella joukolla juhlimme VT3:n Kyröskosken eritasoväylän valmistumista ja samalla saimme olla käynnistämässä Hämeenkyrön ohitustien eli ”Hämeenkyrön väylän” rakennustöiden aloittamista.

 

 

Juhlavan tilaisuuden avasi Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius, joka taustoitti tilaisuutta siten, että tämän hankkeen juuret ovat 60 vuoden takaa, sillä jo silloin herätettiin ajatus kolmostien ohjaamisesta Hämeenkyrön kuntakeskuksen ohi.

 

 

 

Hämeenkyrön väylä on merkitty tälle kartalle vihreällä ja se tulee siis osana kolmostietä ohittamaan Hämeenkyrön kuntakeskuksen sen itäpuolelta. Matkaa uudella Hämeenkyrön väylällä tulee olemaan kymmenen kilometriä ja sen rakennustyön kustannusarvio on 64 miljoonaa euroa.

 

 

 

Tilaisuudessa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka esitteli…

 

 

 

 

…hallitusohjelmaan sisältyviä toimivan liikenteen infrastruktuurilinjauksia ja…

 

 

 

…luetteli mm. ne valtakunnalliset maantie- ja rataliikenteen infrahankkeet, joiden aloittaminen huomioitiin vuoden 2019 II lisätalousarviossa.

 

************

 

Hämeenkyrössä ei varmaankaan ole koskaan aikaisemmin järjestetty näin mittavaa liikennepoliittista kutsuvieras- ja yleisötilaisuutta ja sen vuoksi hieman ihmetyttikin, että…

 

 

 

…pirkanmaalaisista kansanedustajista ainoastaan Arto Pirttilahti (oikealla) oli paikalla!

 

Kansanedustajista olivat Pirttilahden ohella paikalla Satakunnasta Perussuomalaisten Petri Huru (vasemmalla) ja Etelä-Pohjanmaalta Kokoomuksen Janne Sankelo; Sankelon ja Pirttilahden välissä Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman.

 

***********

Tilaisuuden kaikki esitykset olivat korkeatasoisia sekä mielenkiintoisia ja…

 

 

 

…kunnanjohtaja Alenius lupasikin, että ne ilmestyvät lähipäivinä Hämeenkyrön kunnan nettisivuille kaikkien nähtäville.

 

***********************

 

Hyvässä tilaisuudessa jäi melkein kokonaan huomioimatta niiden hämeenkyröläisten maanomistajien asema, joiden metsä- ja peltotilukset joudutaan pakkolunastamaan ja heidän maa- ja metsätalousmaansa pirstoutuvat lähes elinkelvottomiksi uusien tiejärjestelyjen vuoksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Valtatiet 3 ja 4 merkitsevät päivittäistavarakaupalle yli 50 %:n osuutta kuljetusväylinä!

Maanantai 20.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä 21.1.2020 järjestetyssä Hämeenkyrönväylän avajaistilaisuudessa…

 

 

 

…Tampereen Kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelisen esityksen aiheena oli ”Elinvoimaa ja kilpailukykyä”!

 

Esityksessään Eskelinen totesi yhden merkittävän seikan, kun hän totesi, että ilmastohössötys menee yli terveen järjen!

 

Olen Eskelisen kanssa samaa mieltä!

 

*******************

 

Kolmostien merkitystä suomalaiselle talouselämälle toimitusjohtaja Eskelinen perusteli kahdeksan kauppakamarin n. vuosi sitten teettämän tutkimuksen tuloksilla, jossa tutkimuksen tarkoituksena oli perustella logistiikan ja liikenneverkkojen merkitystä teollisuudelle ja kaupalle sekä Suomen kilpailukyvylle.

 

 

Tutkimuksessa oli eräänä casena käsitelty Inex Partnersin logistisia ratkaisuja ja käytännön toimenpiteitä.

 

Vaikka kyse case-Inex Partnersissa on vain yhden kaupparyhmän asioista, olen varma, että ne kuvastavat pääpiirteissään koko päivittäistavarakaupan tilannetta.

 

 

Logistisista käytävistä

 

• pääkaupunkiseutu edustaa lähes 33 %

• nelostie 32,4 %

• kolmostie 18,1 %

• ykköstie 8,4 %

• kuutostie 5,1 %

• kakkostie 1,8 %

• seiskatie 1,7 %

 

Inex Partnersin kokemukset osoittavat, että päivittäistavarakaupan myymälöitä palvelevasta logistiikasta kolmos- ja nelostiet edustavat yli puolta, pääkaupunkiseutu kolmasosaa ja muille jää rippeet.

 

Kuten aikaisemmin jo tällä saitilla totesinkin, niin kolmostiellä on vankasti mm. elintarviketeollisuuteen ja elintarviketeollisuudesta tapahtuvia kuljetuksia, joten kolmostien osalta termi…

 

…Suomen ruokatie…

 

 

…on enemmän kuin paikallaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kolmiulotteinen tulostus eli 3D-tulostus ottaa ensiaskeleitaan

Sunnuntai 22.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Keskipoikamme on hankkinut 3D-tulostimen ja sain eilen tutustua tähän vempaimeen.

 

 

 

 

 

3D-tulostin on ulkonäöltään varsin vaatimaton laite ja myös sen hankintahinta on yllättävän vaatimaton eli tasan 200 euroa!

 

 

 

 

 

Myös 3D-tulostamisessa käytettävän raaka-aineen hinta yllätti minut myönteisesti, sillä kerällä olevan muovilangan hinta on vain 14,00 € per kilo!

 

 

 

 

 

Keskipojalla käytössä olevalla 3D-tulostimella on tehty koeajoja ja tässä koeajon eräs tulos eli metallikehikkoon laitettavan lasiruudun kiinnityskappale!

 

 

 

3D-tulostimet soveltuvat toki yksityiskäyttöön, mutta kylläpä ne vielä nyt ovat kehittymisensä alkutaipaleella, sillä kuvassa näkyvän lopputuotteen valmistuminen oli kestänyt 59 minuuttia!

 

 

Kannustan ”Pelle-Pelottomia” kokeilemaan yksityiskäyttöön tarkoitettujen 3D-tulostimien käyttöä, mutta samalla pitää tiedostaa se, että vaikkapa kolmen vuoden kuluttua laitteiden teho ja nopeus tulevat moninkertaistumaan, mutta Pelle-Pelottomia tarvitaan jo nyt!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi yrityksen kannattaa ylläpitää asiakaspalvelunumeroaan asiakkaiden karkottamiseen?

Torstai 31.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö osallistuu jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina Tampereen Torikauppiasyhdistyksen järjestämille Maanantaimarkkinoille Tampereen Keskustorilla.
 
 
Paikalla on Keskustan luottamushenkilöitä keskustelemassa tamperelaisten ja myös maakunnan väen kanssa ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä.
 
 
Tarjoamme toritilaisuudessa kahvia, jota keitämme kahdella Bartscher-perkolaattorilla eli tuoretta kahvia on aina saatavilla.
 
 
Perkolaattorit ovat toimintavarmoja laitteita, mutta niiden nousuputki rikkoutuu joskus ja sen vuoksi nousuputkia pitää aina olla varastossa.
 
 
Meillä ei tällä hetkellä ole nousuputkea – hinnaltaan n. 20 euroa – varaosana ja sen vuoksi eilen tilasinkin niitä varastoon tulevia tarpeita varten.
 
 

***************

 
 
Erehdyin soittamaan Forssan Huoltopalvelu Oy:n asiakaspalvelunumeroon, mutta sieltä todettiin yks´kantaan, että heillä ei ole puhelinmyyntiä!

 

Osoite	Sähkoposti	Puhelin
Forssan Huoltopalvelu Oy	forssan@huoltopalvelu.com	Asiakaspalvelu 010-5045810
Myymälä: Salkokatu 1, 30100 Forssa	Yhteydenottolomake	Kodinkonehuolto 010-5045811
Ma 08.30 - 17.00, ti-pe 08.30 - 16.30		Whatsapp 0400772249
Postiosoite: PL 50, 30101 Forssa

 

Totean, että Forssan Huoltopalvelu Oy:n ilmoittama asiakaspalvelunumero onkin tarkoitettu asiakkaiden karkottamiseen!

 

 

 

 

No, hätä ei ollut kuitenkaan kummoinenkaan, sillä soitin Pokerpool Oy:n puhelinnumeroon, jossa ystävällinen ja asiantunteva mieshenkilö halusi palvella minua.

Näin Pokerpool Oy kertoo itsestään:

 

 

***************

 

Kiitän Pokerpool Oy:tä miellyttävästä asiakaspalvelusta ja uskon sekä toivon sen pärjäävän markkinoilla tulevaisuudessakin!

 

-Esko Erkkilä-

Helene Schjerfbeck oli eräs suomalaisen kultakauden taiteilijoista...

Maanantai 7.10.2019 - -Esko Erkkilä-

…ja useita hänen teoksiaan on nähtävissä Mäntässä Serlachiuksen Gösta-museon toisessa kerroksessa.

 

 

Helene Schjerfbeck syntyi Suomen suuriruhtinaskunnan aikana vuonna 1862 Helsingissä ja kuoli vuonna 1946 Ruotsissa.

 

 

Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsingissä.

 

 

Serlachiuksen Gösta-museossa on siis useita Schjerfbeck´n teoksia ja niistä tarkemmin tässä kahdesta, joihin tutustuin taannoisella Pirkanmaan Agrologit ry:n 80-vuotisjuhlamatkalla:

 

 

 

 

 

Astereita, vuodelta 1884

 

 

 

 

 

Punainen pää vuodelta 1915

 

 

 

 

 

 

 **************

Helene Schjerfbeck on ollut 2010-luvulla ainakin kahdesti poikkeuksellisen huomion kohteena, sillä vuonna 2012 hänen syntymänsä 150-vuotispäivän kunniaksi lyötiin kaksi miljoonaa kappaletta 2 euron arvoisia juhlarahoja ja kun Schjerfbeck´n syntymäpäivä on Suomen kuvataiteen päivä, niin vuonna 2017 tuona päivänä sisäasiainministeriö suositteli kansalaisia liputtamaan Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Uskomatonta, jos Salmin ortodoksikirkko voidaan vielä pelastaa!

Maanantai 5.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Salmi on entinen suomalainen kunta pakkoluovutetussa Karjalassa.

 

Kunta sijaitsee silloisella Suomen itärajalla Laatokan pohjoisrannalla. Manneralueen lisäksi Salmiin kuuluvat minulle hyvinkin tutut Mantsinsaari ja Lunkulansaari – saaret ovat tulleet minulle tutuiksi kolmenkymmenen vuoden aikana, sillä anoppini oli syntynyt Mantsinsaarella ja olen ainakin kolmesti käynyt Mantsissa.

 

 

Mantsiin kuljetaan Lunkulansaaren läpi, joten myös se on ainakin ”läpiajosaarena” tullut minulle tutuksi.

 

 

*****************

 

 

Kuten eilen kerroin, poikkesimme Kyröläismatkallamme Salmin hautausmaalla, jossa sijaitsee mm. Aunuksen retkeläisten muistomerkki.

 

 

 

 

Salmin keskustassa, Tulemajoen korkealla rantatöyräällä sijaitsee Salmin ortodoksinen kirkko eli Pyhän Nikolauksen kirkko.  

 

 

Toki tänään voidaan perustellusti todeta, että kyseessä on rauniokirkko, mutta toisaalta joudun toteamaan, että tuossa tilassa se on omien havaintojeni mukaan ollut jo kolmekymmentä vuotta.

 

 

 

 

 

Kirkon rakentaminen alkoi vuonna 1817 Pavel ja Ivan Gromovin toimiessa rakennuttajina. Valmistuttuaan vuonna 1823 se vihittiin käyttöönsä.

 

 

On selvää, että kirkkoa piti korjata vuosien saatossa ja eräs korjausoperaatio oli se, kun kirkko sai päälleen uuden peltikaton.  Kuparikattoremontti ”liippaa” minua ja Rouvaani läheltä, sillä Rouvan eno – Juhani Ahven – osallistui nuorena poikana kirkon kattoremonttiin.

 

 

 

 

 

Emme Kyröläismatkallamme käyneet kirkossa sisällä ja käynti siellä olisikin hengenvaarallista puuhaa, sillä putoilevat tiilet ovat ainainen uhka kirkkosalissa kävijöille.

 

 

Harmillista Salmi ortodoksisen kirkon osalta on se, että kellotapulissa aikoinaan olleista yhdestätoista kirkonkellosta ei yhtäkään onnistuttu pelastamaan, vaan ne kaikki jäivät miehittäjän saaliiksi.

 

 

***********************

 

 

Salmin tiilisellä ortodoksikirkolla on ollut edeltäjinä ainakin kaksi puukirkkoa ja niistä toinen on aikoinaan siirretty Mantsinsaarelle – olen joskus saanut nähdä Mantsin Työmpäisten kylässä rukoushuoneen jäännökset, mutta ilmeisesti Salmista Mantsiin siirrettyä kirkkoa ei uudelleenrakennettu Työmpäisiin vaan kyse on vaatimattomammasta tsasounasta.

 

 

**********************

 

 

Viittaan tämän juttuni otsikkoon, kun kerron Yle Uutisten 7.11.2017 julkaisemasta uutisesta, joka on otsikoitu näin:

 

 

”Salmin ortodoksikirkko vaurioitui sodissa pahoin – nyt se korjataan entiseen loistoonsa”

 

 

Toivon toki, että uutinen pitää paikkansa, mutta vaikea sitä on todeksi uskoa!

 

 

Joka tapauksessa suosittelen googlaamaan tuon yllä lainausmerkeissä olevan uutisotsikon, lukemaan jutun ja toivomaan, että se joskus olisi totta!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kollaa kestää" on tosi ja se pelasti itsenäisen Suomen

Torstai 18.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain jälleen kerran 5.7.2019 osallistua hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten Kyröläismatkalla käyntiin Kollaan taistelumaastossa ja todeta, että Talvisodassa Kollaa kesti.

 

 

Kollaan kestäminen merkitsi, että Suomi säilytti itsenäisyytensä.

 

 

Jälleen kerran sain myös todeta sen, että puolustustilanteessa ryhmityksessä pitää olla syvyyttä ja Kollaalla se merkitsi Loimolaan saakka rakennettua puolustusasemaa.

 

 

Alokas- ja varusmiesten peruskoulutuksessa opetetaan ryhmän asettumista puolustukseen ja aliupseeri- sekä osin vielä reserviupseerikoulutuksessakin pitäydytään varsin ohuen puolustusrakenteen merkitykseen.

 

 

Kertausharjoituksissa – joihin olen reservin vänrikkinä, luutnanttina ja yliluutnanttina saanut osallistua muutaman kerran – osataan jo painottaa puolustusaseman syvyyttä.

 

 

 

 

 

 

Tässä oppaamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen jakamasta kartasta ilmenee, että suomalaisten taisteluasemat olivat jonkin verran Kollaanjoen itäpuolella.

 

 

Kartasta ilmenee, että Kollaan sankarin Simo Häyhän taisteluasemat olivat selvästi Kollaanjoen itäpuolella.

 

 

Suomalaisten pääpuolustusasemat sekä töpinä olivat Kollaanjoen länsipuolella.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Meitä ei suuremmin haitannut se, että kukkakimppujen keräämispaikkamme vierellä sijaitsi tyypillinen venäläinen kaatopaikka eli jätteet jätetään teiden varsille muodostuneisiin epävirallisiin kaatopaikkoihin.

 

 

 

 

 

Kollaanjoen muistomerkki on saanut olla ilkivallanteoista rauhassa.

 

 

 

 

 

Muistomerkin ehjänä säilymisessä varmasti on auttanut sen muistomerkin äärelle pystytetty tiedote.

 

 

 

 

 

Laskimme muistomerkille seurueemme keräämät luonnonkukat…

 

 

 

 

 

…ja lauloimme isänmaallisen laulun!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…ja sen jälkeen siirryimme tutustumaan uusiin kohteisiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Runonlaulaja-patsas on aina nähtävä, kun käyn Sortavalassa!

Sunnuntai 14.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kenraalin vetämällä Kyröläismatkalla saimme käydä kahdestikin Sortavalassa eli 4.7.2019 ja 7.7.2019.

 

 

Menomatkalla saavuimme Sortavalaan iltamyöhään ja kun yövyimme keskustasta lähes kilometrin etäisyydellä sijaitsevassa Piipun Pihassa, en viitsinyt kävellä tapaamassa Runonlaulaja- patsasta.

 

 

Tiukkaa tapaaminen teki paluumatkallakin, sillä bussimme pysäköi Hotelli Sortavalan läheisyyteen, josta matkaa on ”hyvän matkaa” Sortavalan keskustaan Kolmikulmanpuistoon, jonka nykyinen nimi on Väinämöisenpuisto.

 

 

Lujaa kiirehtien ehdin kuitenkin käymään tapaamassa Runonlaulaja-patsasta!

 

 

 

 

 

Runonlaulaja-patsas on kuvanveistäjä Alpo Sailon veistos, joka paljastettiin Suomen kansalliseepoksen Kalevalan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi Sortavalassa vuonna 1935. Patsaan mallina oli karjalainen runonlaulaja Petri Shemeikka (1821–1915), jonka Sailo oli aikaisemmin tavannut henkilökohtaisesti.

 

 

 

Kuvanveistäjä Alpo Seilon värikkääseen elämään pääsee tutustumaan, jos googlaa ”Alpo Sailo”!

 

 

 

Olen tyytyväinen, että tälläkin matkallamme pääsin näkemään Alpo Sailon ”Runonlaulaja”-patsaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jalkahikeä vaiko kissankusta?

Maanantai 1.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Jo kauan sitten siirsin jostakin – en edes muista, että mistä – muutaman rohtovirmajuuriyksilön mökkitonttimme melkein kaukaisimpaan nurkkaukseen.

 

 

 

 

Rohtovirmajuuri voi siirräinnäispaikassaan hyvin ja pystyy taistelemaan jopa lupiineja vastaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siinä tein virheen, kun siirsin yhden rohtovirmajuuriyksilön mökkitonttimme parhaimmalle paikalle, sen kulkuväylän viereen, joka menee mökkiverannalta laiturille.

 

 

Virheen sen vuoksi, että kirjallisuustiedon mukaan rohtovirmajuuri tuoksuu – oikeammin haisee – jalkahielle; minun mielestäni haju kylläkin muistuttaa kissankusta!

Nyt joudun aina uintireissulla haistelemaan jalkahikeä tai oikeammin kissankusta!

 

 *******************

 

Rohtovirmajuuri, latinankieliseltä nimeltään Valeriana officinalis, on rohdoskasvi, josta saadaan unilääke valeriaanaa.

 

 

Rohtovirmajuuren vaikuttavan aineen eli isovaleriaanahapon vaikutus ihmiselle on rauhoittava, mutta kissat ja erityisesti kollikissat se saa hurmoksen valtaan.

 

 

Kerrotaan, että kissojen kiima-aikana keväällä kollikissat saattavat piehtaroida rohtovirmajuurikasvustoissa ja jopa kaivella maasta kasvin juuria.

 

 

Taitaapa jo tänä vuonna parhaimmalla paikalla kasvava rohtovirmajuuri saada lähtöpassit, mutta tontilla sille kyllä löytyy kasvupaikka, sen lupaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Etiketti bussipysäkkikäyttäytymisessä

Perjantai 21.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereella joukkoliikenteen tappiobudjetti on tasoa 13 miljoonaa euroa, mutta tamperelaiseen taloudenpitoon kuuluu, että kulubudjetit ylitetään ja sen vuoksi joukkoliikenteen tappio pyöriikin tasolla 15 miljoonaa euroa.

 

 

Viisitoista milliä jaettuna Tampereen asukasluvulla merkitsee, että jokainen tamperelainen ”maksaa” joukkoliikenteen riemuista 65 euroa vuodessa ja summan joutuvat maksamaan myös ne, jotka eivät käytä joukkoliikennettä – maksamaan ja maksamaan, sillä joukkoliikenteen tappio on pois kaikesta muusta kaupungin palvelutoiminnasta.

 

 

Joukkoliikenteen tappiota kutsutaan muuten kiertoilmaisulla ”joukkoliikenteen subventio”!

 

********************

Mutta nyt piti kirjoittaa bussiliikennepysäkkien etiketistä!

 

 

Otan esille kaksi asiaa ja ensimmäinen niistä on tupakointi bussipysäkillä.

 

 

Tupakoitsijat ovat valtaosiltaan fiksua väkeä ja he harjoittavat myös bussipysäkeillä pahettaan hieman etäämmällä muista.  Hyvä niin, mutta onhan se melkoisen kamalaa, kun jotkut tupakoitsijat vetävät ”viimeisen henkosensa tupakkia” juuri ennen astumistaan bussiin!

 

 

Toisena asiana bussipysäkkietiketissä otan esille nousemisjärjestyksen bussiin.

 

 

On mielestäni itsestäänselvyys, että bussiin noustaan siinä järjestyksessä kuin kukin on saapunut bussipysäkille.

 

 

Syyllistyisin varmaan vihapuheeseen, kun kertoisin esimerkkejä niistä ihmisryhmistä, jotka eivät tässä asiassa noudata bussipysäkkietikettiä!

 

 

Sen kuitenkin totean, että maahanmuuttajat ovat mielestäni tässä asiassa turhan arkoja ja he eivät kehotuksestakaan halua nousta bussiin omalla vuorollaan vaan antavat muiden kiirehtiä edelleen.

 

 

Tämmöistä mielessä tänään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuihtuuko Hämeenkyrön kirkonkylä tuppukyläksi, kun ohitustie valmistuu?

Torstai 20.6.2019 - -Esko Erkkilä-

On päivänselvää, että 3-tielle Hämeenkyrön kohdalle tarvitaan ohitustie.

 

 

Rinteen hallitus, jossa Keskusta todellisuudessa on kuskin paikalla, päätti 18.6.2019 myöntää ohitustien suunnitteluun 2,4 milj. euroa ja samalla investoinnille osoitettiin 64 miljoonan euron suuruinen valtuus.

 

 

Kolmostietä Etelä-Pohjanmaalta, Vaasan seudulta ja kauempaakin pohjoisesta Tampereelle kutsutaan ”ruokatieksi” ja sitähän se todella onkin – lihanjalostusteollisuus ja maidonjalostusteollisuus käyttävät Tampereelle suuntaavaa kolmostietä tuotteidensa logistisena valtasuonena ja puolestaan vaikkapa Ilmajoen Koskenkorvalla sijaitseva viljajalostusteollisuus tarvitsee kolmostietä etelästä kuljetettaville raaka-aineilleen logistisena väylänä.

 

 

Vietän suurimman osan kesäajastani mökillämme Viljakkalan Majajärvellä ja kesäaikana käytän suunnilleen puoliksi Ylöjärven ja Hämeenkyrön palveluja hyödykseni – Tampere ja sen keskusta on niin sekaisin ratikkatöiden vuoksi, että sinne menemistä kartan viimeiseen saakka.

 

 

 

**********************

 

 

 

Kävin eilen asioillani Hämeenkyrössä ja seurasin pienen hetken liikennevirtaa etelästä tultaessa ensimmäisessä kiertoliittymässä – olipahan aikasmoinen sumppu.

 

 

 

 

 

 

 

 

Hämeenkyrön kiertoliittymät eivät sovi raskaalle liikenteelle ja sitähän kolmostiellä Hämeenkyrön kohdalla on paljon!

 

 

 

Kannatan Hämeenkyrön ohitustien toteuttamista, sillä se on maamme talouselämän yhteinen tahto ja sitä kautta se tuo hyvää meille kaikille.

 

 

 

Muistutan monien muiden tapaan kuitenkin, että ohitustie saattaa kuivettaa Hämeenkyrön keskustan tuppukyläksi, sillä jo Ikaalisista tullaan ajamaan huristelemalla Ylöjärven Elon kauppakeskukseen ja Tampereen Lielahden kaupallisten palvelujen käyttäjäksi; ei tulla käyttämään ohitustiestä ”kaukana” olevan Hämeenkyrön kirkonkylän palveluja!

 

 

Ohitustien tuleminen merkitsee Hämeenkyrön kunnan virkamiehille ja luottamushenkilöille melkoista haastetta, jotta Hämeenkyrön keskustalle ei käy kalpaten!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Venlat jo maalissa ja miehet lähtivät matkaan eilen klo 23.00!

Sunnuntai 16.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Hyvää huomenta erityisesti Teille lukijani, jotka luette näitä rivejäni heti sunnuntain aamuhetkinä 16.6.2019.

 

Vanhasta kokemuksesta osaan ounastella, että Teitä on tällä saitilla aamukolmeen mennessä muutama sata aktiivia.

 

Tänään – yllätys, yllätys – muutama sana suunnistuksesta.

 

 

Olin suunnistuksesta täysin pihalla varusmiespalvelukseeni saakka, mutta silloin sain opetusta suunnistuksesta.

 

Ratkaiseva opetus oli se, kun jouduimme suunnistamaan ”valkoisella kartalla” eli kyse oli millimetripaperista, jolle oli merkitty oikeaan mittasuhteeseen vain rastipisteet.

 

 

Valkoisen kartan suunnistus opetti kompassin käytön ja samalla oli välttämätöntä se, että osasi mitata kuljetun matkan askelpareilla.

 

 

En tiedä, että vieläkö suunnistuksen ja kompassinkäytön alkeita opetetaan valkoisen kartan periaatteella, mutta minä kiitän opettajiani, sillä niin minä opin suunnistamaan.

 

 

Kartanlukutaito kehittyi sen rinnalla, että osasi käyttää kompassia!

 

 ***************

 

Varusmiespalvelukseni jälkeen opiskelin Mustialan maatalousopistossa agrologiksi ja toisena opiskeluvuotenani minut valittiin urheiluseura Mustialan Toukopojat ry:n puheenjohtajaksi. Seuramme osallistui kiinteästi Lounais-Hämeen Rastin toimintaan ja silloin suunnistustaitoni kehittyi melkoisesti.  Lounais-Hämeen Rasti järjesti 1969 aktiivisesti joka viikko harjoitussuunnistuksia ja monesti me olimme järjestävänä seurana.

 

 

Suunnistusurani suurin saavutus on Viljakkalan mestaruus miesten sarjassa – vuosi oli joskus 1970-luvun alussa.

 

 

Meitä osanottajia oli vain kaksi ja kilpailijani oli tunnettu juoksija, mutta myös piirikuntatason suunnistaja.

 

 

Mestaruuskilpailut järjestettiin Viljakkalan Hanhijärvenkulman Hyypöläisellä ja muistan, kun kilpailijani rymisteli aina rastin jälkeen ohitseni, mutta lopputulemana minä olin kuitenkin nopeampi.

 

 

Suunnistus on hieno harrastus, sillä siinä osanottaja saa aina ”palkinnon”, kun hän löytää rastin.

 

 

Jukolan viesti on eräs vuoden suurimmista televisio-ohjelmista ainakin ajallisesti ja nyt on päästy sopimukseen, että Jukolan viesti televisioidaan joka vuosi ainakin vuoteen 2023 saakka, jolloin kilpailukeskus toimii Kauhavan lentokentällä!

 

 

Aamulukijoilleni rattoista Jukolan viestin seurantaa – voittajajoukkue saattaa olla tiedossa tänään joskus aamukuuden ja aamuseitsemän tienoilla!

 

 

-Esko Erkkilä-