Sanomalehti pitää saada paperiversiona!

Keskiviikko 18.2.2026 - -Esko Erkkilä-

Näin vuodenvaihteen tienoilla tulee mieleen tarkastella talouteen tulevia sanomalehtiä sekä niiden tilaushintoja ja on todettava, että aikamoinen rahasumma niihin hupenee.

 

***************

 

 

Meille on tilattuna yksi valtakunnallinen sanomalehti, yksi ammattilehti sekä kaksi paikallislehteä ja ne ovat hintoineen seuraavat:

 

• Aamulehti                         564,10 €/vuosi

• Maaseudun Tulevaisuus  403,30 €/vuosi

• Ylöjärven Uutiset             149,00 €/vuosi

• UutisOiva                          141,00 €/vuosi

 

-Ylöjärven Uutiset tuli tarpeelliseksi sen jälkeen, kun Viljakkala liittyi Ylöjärveen 01.01.2007

-UutisOiva - ”kyröläinen” - on entinen Hämeenkyrön Sanomat eli Hämeenkyrön ja Viljakkalan paikallislehti

 

Näiden neljän lehden yhteinen tilaushinta on 1257,40 euroa!

 

*****************

 

Kaikkiin noihin lehtiin ja hintoihin kuuluu myös erilaisia digiversioita, mutta kyllä se lehti pitää tulla paperiversiona!

 

-Esko Erkkilä-

Paikallislehtien saaminen kaupunkeihin on vaikeaa

Tiistai 23.12.2025 - -Esko Erkkilä-

Lapsuuskotini Viljakkalassa ja minä sen jälkeen Tampereella olemme olleet  Hämeenkyrön Sanomien ja nykyisin UutisOivan tilaajana ainakin kuluneet seitsemänkymmentä vuotta.

 

Nyt näyttää kuitenkin olevan vaikeaa ja syynä on se, että paikallislehdet eivät pysty neuvottelemaan jakeluyhtiöiden ja Postin kanssa järkevistä jakelusäännöistä.

 

 

10.12.2025 ilmestynyttä UutisOivaa ei koskaan saapunut normaalijakelun puitteissa meille ja tiukkaa se teki reklamaation jälkeenkin, sillä vasta 22.12.2025 se ilmestyi Postin jakamana postilaatikkomme.

 

17.12.2025 ilmestynyt UutisOiva ilmestyi postilaatikkomme samaisena päivänä eli 22.12.2025!

 

*************

 

Paikallislehtien jakeluongelmat ovat kansalaisten kannalta jopa oikeusturvakysymys, sillä paikallislehdissä on monesti sellaisia viranomaisilmoituksia, jotka ovat jokapäiväisen elämän kannalta elintärkeitä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vähäkyröllä on pitkät pläkkyriperinteet

Sunnuntai 8.10.2023 - -Esko Erkkilä-

Vähäkyrö oli itsenäinen kunta vuoden 2012 loppuun saakka, mutta vuoden 2013 alusta se liitettiin Vaasaan.

 

Toimin aikanaan Rehuraision rehukonsulenttina Etelä-Pohjanmaalla ja alueeseeni kuului mm. Vähäkyrö. Kuntaliitoksesta huolimatta pidän edelleen Vähänkyrön aluetta Etelä-Pohjanmaahan kuuluvana.

 

 

Vähäkyrö on perinteisesti ollut vahva maatalouspitäjä, jossa viljanviljelyn ohella sikataloudella on vahva asema.

 

******************

 

Viljanviljelyn ja sikatalouden ohella Vähänkyrön tunnusmerkkinä on ollut vahva pläkkyriperinne. Runsas sata vuotta sitten Vähäkyrö oli paikkakunta, jossa pläkkyreitä oli satakunta.

 

********************

 

 

 

Löysin parisen viikkoa sitten kakkuvuokan, jonka on valmistanut vähäkyröläinen Kone- ja Peltitehdas Oy.

 

Kone- ja Peltitehdas Oy perustettiin Vähäkyröön vuonna 1941 ja se lakkautettiin virallisesti vuonna 2002.

 

 

 

Kakkuvuokani antiikkiarvoa nostaa se, että siihen on selkeästi skanssattu yrityksen nimi sekä yrityksen perustamisvuosi eli 1941!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pitkän askeleen edellä presidentti Vladimir Putinia ja Moskovan patriarkka Kirill´ä!

Maanantai 18.4.2022 - -Esko Erkkilä-

Pääsin käymään Laatokan Valamossa 11.7.2016 ja päivä oli siinä mielessä merkityksellinen, sillä samana päivänä Valamossa vierailivat myös Venäjän presidentti Vladimir Putin sekä Moskovan patriarkka Kirill.

 

Putin ja Kirill eivät silloin vielä olleet koko muun maailman halveksimia hylkiöitä vaan heillä oli tiettyä arvovaltaa.

 

Olin mukana kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtaman Kyröläismatkan jäsenenä ja lähdimme aamuvarhain matkalle Sortavalasta, jonne myös illalla palasimme.

 

Turvatoimet Valamossa olivat tiukat, sillä Putin seurueineen oli meidän jälkeemme tulossa samoihin paikkoihin; jouduin mm. laukaisemaan kamerani turvamiesten nähden, jotta he saivat varmuuden, että kamerassani ei ollut aseita!

 

***

 

Putin oli ollut poissa julkisuudesta useita päiviä, joten hänen vierailunsa Valamossa herätti laajaa huomiota.

 

 

Putinin vierailu Valamossa noteerattiin myös seuraavana päivänä eli 12.7.2016 MTV:ssä, jossa klo 08.43 näytettiin hänen sekä patriarkka Kirillin vierailleen Valamossa edellispäivänä.

 

Näin lähellä olen tuota hirviöhallitsijaa joskus ollut!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaksinkäsinkylväminen on harvojen osaama taito

Keskiviikko 13.4.2022 - -Esko Erkkilä-

Löysin facebookin kätköistä valokuvan, jonka olen ottanut Felica-kamerallani vuonna 1965 eli 57-vuotta sitten!

 

Kyseisenä vuonna aloitin maatalousalan opintoni Osaran Maamieskoulussa Hämeenkyrössä, jossa olin kurssini priimus.

 

Metallitöissä teimme kylvövakan ja opettelimme hankikannolla kaksikäsinkylvämisen jalon taidon – kylvimme hiekkaa hangelle.

 

 

Mallia kaksinkäsinkylvämisestä meille näytti rehtorimme Tuomo Linnainmaa.

 

Arvostin silloin ja arvostan yhä edelleen nyt jo joukostamme poistunutta rehtori Linnainmaata ja en tuolloin olisi 18-vuotiaana poikana uskonut, että joskus saan ulkomaanmatkoilla olla Linnainmaan kanssa huonekaverina.

 

Näin kuitenkin tapahtui ja muistan mm. sen, kun olimme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen järjestämällä Kyröläismatkalla Petroskoissa ja kun hotellihuoneemme alapuolella Äänisellä kävi kova syysmyrsky eli Äänisen aallot pauhasivat!

 

Kiitokset Tuomo Linnainmaalle opetuksesta ja huonekaveruudesta sinne jonnekin, jossa nyt olet!

 

-Esko Erkkilä-

Valamo Heinävedellä oli eräs Kyröläismatkamme kohde.

Maanantai 9.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme eräs käyntikohde oli tutustuminen Valamon luostariin Heinävedellä.

 

 

 

Olen joskus aikaisemminkin tutustunut tuohon Herran huoneeseen ja aina sen näkeminen puhuttelee.

 

 

 

Valitettavasti meillä oli nyt kiire ja tutustuminen jäi pintapuoliseksi.

 

 

Luostarin pihassa oli kaunis ja mittava kukka-asetelma, jossa hallitsevana oli Karjalan neitoja.

-Esko Erkkilä-

Oopperalaulaja Martti Talvela hankki Inkilän kartanon omistukseensa vuonna 1980

Torstai 5.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme kulttuuri- ja sotahistoriasisältöä sisältyi Juvalla tutustuminen kahteenkin kohteeseen eli oopperalaulaja Martti Talvelan hautaan sekä Inkilän kartanoon.

 

 

 

Oopperalaulaja Martti Talvela syntyi Hiitolassa vuonna 1935 ja hän siirtyi perheensä kanssa Talvisodan evakkoon Kerimäelle.

 

Hyökkäysvaiheen aikana perhe palasi Hiitolaan, mutta joutui Jatkosodan aikana uudestaan evakkoon ja nyt Vähäkyrön kautta Orimattilaan.

 

Oopperalaulaja kuoli vuonna 1989 ja on haudattuna Juvan vanhalla hautausmaalla – poikkesimme Kyröläismatkallamme Talvelan haudalla.

 

*************************

 

Talvela hankki Juvalla sijaitsevan Inkilän kartanon vuonna 1980 ja muutti sinne asumaan seuraavana vuonna.

 

Inkilän kartano oli Talvisodan lopulla Päämajan käytössä ja marsalkka Mannerheim asui siellä kahden viikon ajan.

 

****************

 

 

 

Pistäydyimme Kyröläismatkallamme Inkilän kartanon talouspihalla…

 

 

 

…ja totesimme, että kartano elää voimallisen maatalouden harjoittamisen aikaa!

 

 

Emme halunneet häiritä kartanon elämää vaan palasimme takaisin tulojälkiämme myöten!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyröläismatkojen ohjelmaan kuuluu aina shampanjahetki!

Lauantai 31.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki on järjestänyt jokakesäisen Kyröläismatkan jo lähemmäs kaksikymmentä kertaa.

 

Olen saanut osallistua kaikille Kyröläismatkoille, jotka alkoivat hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien sekä heidän läheistensä sotahistoriamatkoina rajan taakse jääneille taistelupaikoille.

 

Nyt heinäkuussa ensimmäisen kerran Kyröläismatka suuntautui pelkästään Suomeen ja syynä oli luonnollisesti korona!

 

 

Kyröläismatkoilla on yksi pysyvä ohjelmanumero ja se on, kun kenraali tarjoaa osanottajille shampanjapullojen poksautuksen. Shampanjapullojen poksautushetki on aina arvoitus, sillä vain kenraali päättää tuon tapahtuman ajankohdan!

 

 

*****************

 

 

 

 

Nyt paikkana oli Ilomantsin mottitaistelujen päämuistomerkki ja siellä ensimmäisen shampanjapullon korkki lensi korkeuksiin!

 

 

 

Mukana oli sotakamreeri Rauno Suhonen,…

 

 

 

…joka toimi Kyröläismatkamme asiantuntevana oppaana matkamme Ilomantsin osuudella.

 

Voin suositella sotakamreeria oppaaksi Ilomantsiin ja sen lähiseuduille suuntautuville matkoille!

 

 

 

Neljän shampanjapullollisen jälkeen pääsimme jatkamaan matkaamme - tyhjät pullot otimme luonnollisesti mukaamme!

 

 

Arvostan kenraalin tapaa huomioida retkeläiset!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ilomantsin Oinassalmella sijaitseva muistomerkki kertoo suomalaisten tärkeästä torjuntavoitosta

Torstai 29.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Talvisodassa vihollinen pyrki useilla hyökkäyksillään Ilomantsissa saamaan suomalaiset jättimäiseen mottiin eteläisimmillä rintamalohkoilla.

 

Merkittävä vihollisen hyökkäys pystyttiin torjumaan vuoden 1939 joulukuussa Ilomantsin Oinaansalmella.

 

Suomalaiset joukot pitivät pintansa Talvisodan loppuun saakka ja vihollisen hyökkäysyritykset torjuttiin.

 

 ****************

 

 

 

 

Oinaansalmen taisteluiden muistomerkki on massiivinen ja siinä on kuvanveistäjä Veikko Jalavan veistämä reliefi.

 

Muistomerkki paljastettiin 30.8.1959 ja on nimeltään ”Parivartio”.

 

Reliefissä on teksti:

 

"Tolvajärvi - Oinassalmi - Kallioniemi vesistölinjalla puolustivat Suomen miehet isänmaan vapautta talvisodassa 1939-40."

 

 

Aloitimme taannoisella Kyröläismatkallamme Ilomantsin taisteluihin tutustumisen Oinaansalmen muistomerkillä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Lönnrothin petäjä liittyy tiiviisti Kalevalan syntyyn!

Keskiviikko 28.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kyröläismatkallamme poikkesimme matkamme kulttuuriosuudella tutustumaan Kesälahdella sijaitsevaan…

 

 

 

…Lönnrothin petäjään!

 

 

Tämän petäjän juurella Elias Lönnroth juhannusviikolla 1828 kuunteli runonlaulaja Juhana Kainulaisen taitamia loitsu- ja metsästysrunoja sekä merkitsi niitä muistiin.

 

 

Kerrotaan, että näistä runoista sai alkunsa Lönnrothin keräämä Kalevala.

 

 

Petäjä sijaitsi ja sijaitsee yhä Juhana Kainulaisen kotitalon pihapiirissä.

 

 

 

 

 

Lönnrothin petäjän kanssa samaan pihapiiriin on rakennettu vuonna 1989 Juhanantupa, mutta koronatilanne on iskenyt tähän varmasti mielenkiintoiseen kohteeseen kovalla kädellä, sillä se oli käyntimme aikana suljettu.

 

****************

 

Jouduimme tekemään Lönnrothin petäjän nähdäksemme lähes 50 kilometrin ylimääräisen lenkin, mutta tietoisuus Kalevalan alkuvaiheista korvasi ajelumme!

 

 

Vielä se, että Kesälahti liitettiin Kiteen kaupunkiin vuonna 2013 eli ”kaupungin vilinässä” ajelimme!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Tappajan katse"

Sunnuntai 18.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1915 syntynyt isäni taisteli ”täydet” Talvi- sekä Jatkosodassa ja osallistui vielä saksalaisia vastaan käytyihin sotatoimiin Lapinsodassa.

 

Jatkosodassa hänen aseenaan oli Degtarjev-pikakivääri eli ”Emma”.

 

Isäni oli siis pikakivääriampuja ja hänen apulaisenaan oli saman kylän mies Simo Niittunen – monet olivat ne ”taistelut”, joita sotakaverukset kävivät kahvikupin ääressä meidän pirtissä 1950-luvulla!  Väkeviä muistelusten yhteydessä ei nautittu, sillä Simo oli kuorma-autoilija ja siinä hommassa väkevillä ei ollut edes tuolloin tilaa!

 

 

 

 

Näin Gertarjev-pikakiväärin viimeksi taannoisella Kyröläismatkallemme, kun tutustuimme Simo Häyhä-museoon Rautjärvellä.

 

 

Olen toki minäkin saanut ampua Emmalla, mutta oikeastaan vain näytösluontoisesti eräiden kertausharjoitusten yhteydessä.

 

 

Degtarjev-pikakivääri on neuvostoliittolaisvalmisteinen, mutta saimme niitä sotasaaliiksi runsaasti Talvi- sekä Jatkosotien aikana – kerrotaan, että saimme sotasaaliiksi 9.000 Degtarjev-pikakivääriä.

 

 

*******************

 

 

Viljakkalan sotaveteraanit tekivät joskus 1960- tai 1970-luvuilla tutustumisretken Säkylässä toimivaan Porin Prikaatiin ja siellä veteraanimme olivat päässeet tutustumaan mm. erilaisiin aseisiin.

 

 

Kerrotaan, että isäni silmiin oli syttynyt ”tappajan katse”, kun hän oli nähnyt sota-aikaisen työkalunsa eli Degtarjev-pikakiväärin!

 

-Esko Erkkilä-

Sodan ja rauhan Itä-Suomi

Keskiviikko 14.7.2021

Järjestyksessään 18. Kyröläismatka jouduttiin ”sattuneesta syystä” ensimmäisen kerran toteuttamaan kotimaanmatkana 9…12.7.2021 ja matkamme suuntautui itäiseen Suomeen. Matkamme teemana oli ”Sodan ja rauhan Itä-Suomi”.

 

 

 

 

Matkamme keskeisenä henkilöhahmona oli marsalkka Mannerheim, jonka patsaan tapasimme Mikkelin torilla matkamme loppuvaiheessa.

 

Patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio vuonna 1967 ja voi vain arvata, että patsaaseen ja sen sijoituspaikkaan liittyi aikoinaan monia värikkäitä vaiheita.

 

 

*******************

 

 

Kyröläismatkamme johtajana toimi edelliskertojen tapaan hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki ja matkamme oli järjestyksessään tosiaan jo 18. Kyröläismatka.

 

Kyröläismatkat ovat aikoinaan alkaneet hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten muistelumatkoina Talvi- ja Jatkosodan taistelupaikoille Venäjälle.

 

Olen osallistunut kaikille Kyröläismatkoille ja tulen varmaan lähipäivinä kertomaan kohteistamme näillä sivuillani.

 

 

-Esko Erkkilä-

Korona teki tilaa kalenteriin!

Sunnuntai 27.9.2020 - -Esko Erkkilä-

Tuskin olen ainoa, joka on painiskellut omasta mielestään liian tiukan kalenterin kanssa. Menoja – tähdellisiä ja vähemmän tähdellisiä menoja on ollut buukattuna kalenteriin aivan liian kanssa.

 

Koronatilanne on tullut tässä ongelmassa avuksi, sillä nyt kalenterissa on tilaa!

 

Tilanne oli jo muodostumassa entiselleen, mutta koronan toinen aalto palautti kalenteriin väljyyttä.

 

Koronan ”lepohetken” aikana ehdin osallistua kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtamalle Kyröläismatkalle Viroon sekä Latviaan ja selvisimme matkalta monia kokemuksia rikkaampina ja mikä tärkeintä ilman koronaa!

 

Toinen iso tapahtuma koronan hiljaisena jaksona oli osallistuminen Keskustan puoluekokoukseen.

Se toteutettiin alueellisesti hajautettuna ja osallistuin puoluekokoukseen Hotelli Tornissa Tampereella – olin puheenjohtajakisassa Annika Saarikon tukijoukoissa ja voitimme puheenjohtajaäänestyksen heti ensimmäisellä kierroksella!

 

**************

Koronan nykyvaihe merkitsee varotoimenpiteiden lisäämistä ja sen vuoksi henkilökohtaisia kontakteja tulee välttää.

 

Olen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön hallituksen jäsen ja toteutammekin lokakuun alkuun päättämämme kokouksen teams-kokouksena.

 

Teams-kokous on korvike tavanomaiselle kokoukselle, mutta sellaisia pitää vaan nyt hyväksyä.

 

 

Korona-tilanne on raivannut tilaa kalentereihin, mutta siitä huolimatta harras toiveeni on, että saamme koronan hallintaan ja pääsemme palaamaan normaaliin elämänrytmiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Oli suuri kunnia olla laskemassa Kyröläismatkaajien kukat Latvian Bejassa vuonna 1919 kaatuneiden seitsemän suomalaispojan veljeshaudalle

Sunnuntai 30.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun alussa teimme Kyröläismatkan Viroon ja sen aikana poikkesimme myös Latviassa.

 

Pohjan Pojat valtasivat latvialaisen Aluksen kaupungin (aikaisemmin Marienburg) helmikuussa 1919 eli runsas sata vuotta sitten.

 

 

 

Aluksesta n. 10 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Beja ja sinne on haudattuna seitsemän suomalaista sotilasta, jotka siellä aikanaan kaatuivat.

 

Vietimme arvokkaan tilaisuuden tuolla veljeshaudalla ja matkanjohtajamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki valitsi minut yhdeksi siihen ryhmään, joka laski Kyröläismatkaajien kukat haudalle.

 

 

 

Veljeshauta on hyvinhoidettu hautapaikka vaikka sinne haudatut suomalaissotilaat kaatuivatkin yli sata vuotta sitten.

 

 

 

Retkueemme muistokukat laskivat haudalle Hämeenkyrön entinen sosiaalijohtaja Reino Tuomi, Suomen suurlähettiläänä vuosina 2000 – 2004 Latviassa toiminut Kirsti Eskelinen sekä minä.

 

Oli ensimmäinen kerta, kun sain olla samassa ryhmässä suurlähettilään kanssa laskemassa kukkia haudalle!

 

 

 

Veljeshautaan on haudattuna tosiaan seitsemän suomalaista Pohjan Poikaa ja he ovat syntyisin Sievistä, Oulusta, Iisalmesta, Loimaalta, Matkusta, Jyväskylästä sekä Kuhmoisista eli ympäri Suomea!

 

 

Liitän tähän Veljeshaudan kuvaan vielä sen tiedon, jonka Wikipedia kertoo suurlähettiläs Kirsti Eskelisestä;

 

”Kirsti Eskelinen-Liukkonen on suomalainen diplomaatti. Hän oli suurlähettiläs Suomen Ankaran suurlähetystössä vuosina 2008 – 2012. Hän oli Suomen suurlähettiläs Latviassa Riiassa 2000–2004 ja sen jälkeen hän oli ulkoministeriön itäosaston johdossa vuoteen 2008. Hän aloitti ulkoministeriön palveluksessa vuonna 1973.”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Latvian Valkan SuperAlkossa euro on voimissaan!

Tiistai 25.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Viron ja Latvian rajalla sijaitseva kaksoiskaupunki Valka –Valga on kuuluisa ainakin Latvian puolella eli Valkassa sijaitsevasta SuperAlkosta ja sen edullisen hintaisista alkoholituotteistaan.

 

 

 

Taannoisella Kyröläismatkallamme tutustuimme Viron puolella sijaitsevaan Valgaan ja tietysti kävimme myös Latvian puolella sijaitsevassa Valkassa ja siellä tietysti SuperAlkoon.

 

Latvian Valkan SuperAlkossa alkoholin hintataso on Euroopan halvimpia.

 

Valkan SuperAlkossa alkoholijuomien tuotevalikoima on laaja…

 

 

 

…ja tuotteet ovat hyvin esillä.

  

 

 

 

Ostin 24 purkin Cesu Premiun – olutpakkauksen ja sen hinta oli 10,99 euroa eli Valkan SuperAlkossa euro on voimissaan!

 

Cesu-purkissa on erikoista se, että purkin kyljessä on olutmaisteluun liittyvä lausahdus ainakin parillakymmenellä eri kielellä ja suomeksi tuo lausahdus on…

 

…”Kippis” – onneksi ei kuitenkaan ”Hölkynkölkyn”!

 

-Esko Erkkilä-

 

Pajun taistelun muistomerkillä 4.8.2020

Tiistai 18.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Viron vapaussodan aikana Pajun taistelu käytiin lähellä Valgan kaupunkia sijaitsevan Pajun kartanon hallinnasta 31. tammikuuta 1919.

 

Suomalaisista vapaaehtoisista koostuneet Hans Kalmin johtamat Pohjan Pojat ja virolainen Julius Kuperjanovin pataljoona etenivät alueella kohti Valgaa, mikä edellytti Pajun kartanon hallintaa. Neuvosto-Latvian joukot valtasivat Pajun kartanon yöllä ja virolaiset joukot hyökkäsivät kartanolle kärjessä takaisinvaltausyrityksen yhteydessä seuraavan keskipäivänä. Virolaisten hyökkäys pysähtyi ja vuorossa olivat nyt Pohjan Pojat. Suomalaistenkin hyökkäys oli tyrehtyä, mutta onnistui lopulta illan jo hämärtäessä. Pian taistelun jälkeen vallattiin myös Valga, josta punaiset olivat vetäytyneet.

 

 

 

 

 

Taannoisella Kyröläismatkallamme poikkesimme Pajun taistelun muistomerkillä, joka on tasamaalle rakennettu hieno muistomerkki.

 

 

 

 

Samassa yhteydessä poikkesimme myös Valgan keskustassa, jossa kirkon seinässä olevaa muistotaulua meille esitteli matkanjohtajamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki.

 

 

 

Muistotaulussa on niiden suomalaisten nimet, jotka kaatuivat Viron vapauden puolesta Valkin, Marienburgin ja Petserin taisteluissa.

 

 

Suomalaisen sotilaan veri on siis virrannut myös veljeskansamme Viron puolesta!

 

 

******************

 

Erityistä arvostusta on annettava nykyiselle Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistölle, joka puolustusministerinä kunnioitti läsnäolollaan Pohjan Poikien muistoa Valgassa muistomerkin satavuotisjuhlissa 31.1.2019 tällä muistomerkillä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Viron Kansallismuseo sijaitsee Tartossa

Lauantai 15.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Eräs osoitus Tarton merkityksestä Virossa on se, että Viron Kansallismuseo sijaitsee siellä.

 

Taannoisella Kyröläismatkallamme eräs kohteemme oli Viron Kansallismuseo eli…

 

 

 

…Eesti Rahva Muuseum.

 

****************

                  

Viron Kansallismuseo on rakennuksena todellinen jättiläinen – sillä on pituutta 356 metriä ja rakennuksen korkeus sisäänkäynnin kohdalla…

 

 

 

Rakennuksen leveys on 71,7 metriä!

 

Museorakennus on rakennettu neuvostomiehityksen aikana rakennetun sotilaslentokentän kiitotien jatkeelle ja yläilmoista otetusta kuvasta näyttääkin siltä, että rakennus olisi lentokoneiden nousukiidon mukainen.

******************

 

 

 

Museon eteisaulassa on presidentti Lennart Meren edustusauto ja…

 

 

 

…hän toivottaa videotervehdyksenä vieraat tervetulleiksi museoon.

 

****************

 

Me Kyröläismatkaajat tutustuimme museoon parituntisen verran ja vierailumme lopuksi lounastimme Kansallismuseon ravintolassa.

 

Parituntinen on lyhyt aika perehtyä museoon, mutta jotain kuitenkin ehdimme ja niistä kokemuksistamme joskus uusi juttu!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tarton yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ulkopuutarhassa on paljon nähtävää!

Torstai 13.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme toisen päivän ensimmäinen kohde oli tutustuminen…

 

 

 

…Tarton yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ulkopuutarhaan.

 

Ulkopuutarhaan pääsee maksutta tutustumaan ja niin me myös teimme.

 

********************

 

Seuraavassa kuvakavalkaadi näkemästämme:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************

 

 

Tarton yliopiston kasvitieteellinen puutarha sijaitsee kaupungin läpi virtaavan Emajoen äärellä osoitteessa Lai 38 – suosittelen tutustumaan, sillä nähtävää riittää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tarton Paavalin seurakunnan kirkossa on useita seurakuntalaisia palvelevia tiloja sekä toimintoja

Tiistai 11.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Viimeviikkoisella Kyröläismatkallamme tutustuimme Tartossa Paavalin kirkkoon ja siellä tapahtuviin seurakuntalaisten palvelumuotoihin.

 

 

 

Asiantuntevana ja jopa innostavana oppaana meillä oli Paavalin seurakunnan kirkkoherra ja Tarton piispa Joel Luhamets.

 

Kirkkosalin lisäksi Paavalin kirkossa on mm. krypta, kolumbaario sekä kirjakauppa.

 

 

*****************

 

 

 

Krypta, jota piispa Luhamets tässä meille esittelee, mahdollistaa monipuolisten tilaisuuksien järjestämisen – krypta sijaitsee alttarin alapuolella.

***************

 

 

 

Kolumbaario on antiikin ajoista lähtien tunnettu hautauspaikka. Nimitys kolumbaario (columbarium) tarkoittaa kyyhkyslakkaa, columba on latinaksi kyyhkynen.
 
Tarton Paavalin kolumbaariossa on 250 uurnalokeroa ja jokaiseen lokeroon mahtuu 5–7 uurnaa. Yleensä ne ovat perhelokeroita. Uurnaholvi vuokrataan sopimuksen perusteella kerrallaan enintään 20 vuodeksi.

 

Uurnalokeron vuokra on ensimmäiseltä vuodelta 50 euroa ja seuraavilta 40 euroa per vuosi.

 

Tunnustan, että vasta Tarton Paavalin kirkossa tutustuin kolumbaarioon!

 

 

 

Tässä seitsenlokeroisessa uurnaholvissa on vasta kahden vainajan tuhkauurnat.

 

 

***************

 

 

Piispa Luhamets esitteli tutustumiskierroksemme lopuksi meille Paavalin kirkon kirjakauppaa, jossa on tarjolla kirjallisuuden lisäksi mm. erilaisia muistoesineitä.

****************

 

Kiitokset Tarton piispa ja Paavalin seurakunnan kirkkoherra Joel Luhamets; opimme paljon ja osaamme arvostaa sitä hengellistä työtä ja myös sitä aineellista apua, jota Paavalin seurakunta Tartossa ja Virossa tekee ja tarjoaa seurakuntalaisilleen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Olenko oikein suursyntisäkki, kun kävin Virossa?

Sunnuntai 9.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien ja heidän läheistensä muistelumatkat Talvi- ja Jatkosodan taistelupaikoille ovat ymmärrettävistä syistä muuttuneet sotahistoria- ja kulttuurimatkoiksi naapurimaihimme.

 

Taisi olla jo seitsemästoista tai kahdeksastoista Kyröläismatka, jolla sain alkuviikosta olla mukana – olen jo useana vuonna ollut ainoa, joka on osallistunut kaikille Kyröläismatkoille.

 

 

 

Kaikki Kyröläismatkamme ovat tapahtuneet hämeenkyröläissyntyisen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johdolla ja niin myös tämä, joka suuntautui Tarttoon sekä sen lähiympäristöön.

 

Aikaisemmat Kyröläismatkamme ovat suuntautuneet Venäjälle, Baltian maihin sekä Puolaan. Blogijuttuni kaikista Kyröläismatkoistamme löytyvät Google-hauilla.

 

*******************

 

Korona-tilanteen vuoksi viime päivinä on vahvasti kritisoitu sitä, että miksi Suomesta matkaillaan Virossa.

 

Kritiikki on varmasti paikallaankin, jos matkoilla käyttäydytään holtittomasti, mutta ainakaan Kyröläismatkallamme en havainnut holtitonta käyttäytymistä.

 

Ehkä lähipäivinä kerron näillä blogisivuillani matkamme kokemuksista!

 

 

-Esko Erkkilä-