Kunnallisen liikelaitoksen yhtiöittäminen kaventaa kansanvaltaa ja lisää virkamiesvaltaa

Maanantai 2.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuustossa käsitellään tänään pykälässä 270 Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen yhtiöittäminen Tampereen Tilapalvelut Oy:ksi.

 

 

Päätös toteuttaa osaltaan sitä virkahenkilöiden märkää unta, joka toteutuessaan merkitsee luottamushenkilöiden vallan nollaamista ja virkahenkilöiden vallan kasvamista.

 

 

Yhtiöittäminen merkitsee, että nykyisen liikelaitoksen hallinta siirtyy osakeyhtiölain piiriin eli täysin pois kuntalaisten valvonnasta.

 

 

Toivon, että tänään kaupunginvaltuustossa käydään keskustelu, jotta kaupunginvaltuutettujen rintamalinjat tulevat kaupunkilaisille selviksi.

 

 

Omaan kahdeksan ja puoli vuotta kokemusta tamperelaisen liikelaitoksen johtamisesta, sillä sain toimia tuon ajan 1.1.209 alkaen Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä – aluksi neljä vuotta johtokunnan varapuheenjohtaja ja sitten neljä ja puoli vuotta johtokunnan jäsenenä.

 

 

Voin vakuuttaa, että luottamushenkilöistä koostuva johtokunta pystyy tervehdyttämään vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa olevan liiketoimintayksikön – yhtiömuotoinen hallitus ei varmasti pysty parempaan!

 

 

 

*****************

 

 

 

 

Useat tahot eivät ole hyvällä seuranneet Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen vuokrahinnoittelua – kriitikot väittävät, että korkeat vuokraveloitukset estävät vuokralaisyksiköiden tehokkaan toiminnan.

 

 

Olen asiasta toista mieltä ja mielestäni Tampereen kaupungissa tilavuokrien pitää olla riittävän korkeita, jotta vuokralaisyksiköt ovat motivoituneita tehostamaan toimintaansa.

 

 

Perustan näkemykseni bisnesmaailmassa kokemaani:

 

 

Muistan malliesimerkkinä erään toimintaketjun, jossa työnantajani konserniyhtiöt rahastivat käytännössä samasta tuotteesta kolmessa eri portaassa ja kaikkien osalta taloudellinen lopputulos oli kerrassaan mainio.

 

 

Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on todennäköisesti tänään illansuussa siirtynyt historiaan ja sen toimintaa jatkaa Tampereen Tilapalvelut Oy.

 

 

Kannustan Tampereen Tilapalvelut Oy:tä jatkamaan vuokraveloituksissaan Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen viitoittamalla linjalla ja pitämään tilavuokrat sellaisina, että vuokraajayksiköillä on selkeä tarve tehostaa toimintojaan!

 

 

Näin siitä huolimatta, että en hyväksy liikelaitosten yhtiöittämistä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Olisiko Suomen historia jouduttu kirjoittamaan toisin?

Sunnuntai 1.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen rautatieasemalla on muistoreliefi, jossa kerrotaan tapahtumasta 18.1.1918, joka toisin päättyessään ehkä olisi muuttanut Suomen historiankirjoituksen erilaiseksi kuin nyt on tapahtunut.

 

 

 

 

 

Reliefissä kerrotaan, että tuona päivänä Eino Lähteenmäki pelasti Tampereen rautatieasemalla Carl Gustav Emil Mannerheimin hengen.

 

Mannerheim matkusti 18.1.1918 yöjunalla Vaasaan, jossa hänen piti valkoisten ylipäällikkönä perustaa Valkoinen Armeija.

 

 

Mannerheim matkusti väärennetyllä passilla ja Tampereen rautatieasemaa silloin hallinnoineet kapinalliset epäilivät ”pietarsaarelaisen kauppias Gustav Malmberg´n” henkilöllisyyttä.

 

 

Venäjää taitava rautatievirkamies Eino Lähteenmäki onnistui junanlähettäjänä vakuuttamaan kapinalliset ja juna pääsi jatkamaan matkaansa Haapamäen ja Seinäjoen kautta Vaasaan.

 

 

Eino Lähteenmäki toimi myöhemmin Tampereen klassillisen lyseon rehtorina.

 

 

Reliefi on paljastettu 31.10.2008.

 

 

Tapahtuman taustaksi on hyvä tietää, että junanlähettäjä Lähteenmäen kutsui asiaa selvittämään silloinen asemamies Erik Hjalmar Tuomi.

 

 

Tuomen osuus Mannerheimin pelastamisessa oli niin keskeinen, että hänelle myönnettiin yhdessä Lähteenmäen kanssa sitten aikanaan Vapaudenristi!

 

 

Reliefi sijaitsee Tampereen rautatieasemalle pääovesta sisään tultaessa oikealla Rautatiekadun puoleisella seinällä – poiketkaa katsomassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko Tampereen ennustettu väestönkasvu terveellä pohjalla?

Lauantai 30.9.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Konsultit ennustavat, että Tampereella väestönkasvu olisi vuoteen 2030 mennessä 50 000 henkilöä.

 

 

Tampereen kaupunkiseudun osalta väestönkasvu olisi samana aikana 90 000 henkilöä.

 

 

Tulevina kolmenatoista vuotena väestönkasvu olisi hallitsematonta, jos konsulttien ennusteet toteutuisivat.

***************

 

 

Konsulttien ennustama väestönkasvu merkitsisi, että työttömyys Tampereella lisääntyisi, sillä työpaikkojen lisääntyminen ei tule pysymään konsulttien ennustaman väestönkasvun tahdissa.

 

 

Tampereen kaupunkiseudun kuntien – poislukien Tampere – osalta työllisyysennuste olisi mielestäni lohdullisempi, sillä Tampereen kehyskunnat ovat voimallisesti panostaneet alueensa elinkeinoelämän kehittämiseen.

 

 

”Sainpahan taas yhden karvalakkimiehen heitettyä kadulle, joka halusi perustaa pienyrityksen Tampereelle” –ajatustapa on onneksi poistunut, kun merkittävällä paikalla ajatuksellaan ja toiminnallaan ylpeillyt Virastotalon ruokalassa viljellyt virkamies on eläkelöitynyt, mutta ajatustapa elää edelleen.

 

 

Eräs osoitus ajatustavan elämisestä kertoo se, että Tampereen kaupunki loisti poissaolollaan Alihankinta 2017-messuilta.

 

 

Vastaan otsikkokysymykseeni, että ei ole.

 

 

Jätän kuitenkin sen varan vastaukseeni, että konsulttien ennustama Tampereen väestönkasvuennuste on oikein, jos Tampere heti muuttaa toimintapolitiikkansa sellaiseksi, joka merkitsee nykyistä yritysystävällisempää toimintaa.

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vain yksi oli joukosta poissa!

Perjantai 29.9.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Sanotaan perustellusti, että Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa vuosittain järjestettävät Alihankintamessut ovat suomalaisen teollisuuden tärkein messutapahtuma.

 

 

Kolmen päivän aikana teollisuusyritykset, alihankkijat ja yritysystävälliset kunnat, kaupungit sekä seutukunnat tapaavat toisensa ja solmivat yhteistyökuvioita.

 

 

Neljäkymmentä vuotta teollisuuden palveluksessa toimineena messut kiinnostivat  ja nyt roolinani oli kunnallisen luottamushenkilön ja kuntapäättäjän rooli – olin kiinnostunut, että miten eri kunnat, kaupungit sekä seutukunnat osoittavat yritysystävyyttään olemalla mukana Alihankintamessuilla.

 

 

Petyin jälleen kerran, sillä messut osoittivat, että Tampereen kaupunkia ei kiinnosta hankkia alueelleen teollisuusyrityksiä.

 

 

Edellisellä vaalikaudella Tampereen kiinnostus kohdistui vain rakennusliikkeiden hyvinvoinnin edistämiseen, mutta nyt olisin toivonut, että uuden johdon myötä myös teollisuusyritysten saaminen Tampereelle olisi kiinnostanut Tampereen virkahenkilöitä ja päättäjiä. Ei kiinnostanut.

 

 

Kävin messuilla eilen ja siellä oli paljon nähtävää.

 

 

Keskityin sen tutkimiseen, että mitkä kunnat, kaupungit ja seutukunnat panostavat yrityshankintaan.

Useimmat kunnat, kaupungit ja seutukunnat olivat alueen yritysten kanssa yhteisellä osastolla ja se kertoi kuntien hyvästä yhteistyöstä yritysten kanssa - tämä menettely varmasti madaltaa uusien yritysten asettumista kyseiselle alueelle, kun tietävät yrityksiä arvostettavan!

 

 

Pieni kuvakavalkaadi messukäyntini tuloksista; kuvat eivät selityksiä kaipaa:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siinäpä niitä yritysystävällisiä kuntia, kaupunkeja ja seutukuntia.

On hienoa, että Suomessa on näin runsaasti kuntia, kaupunkeja ja seutukuntia, jotka ovat yritysystävällisiä!

 

Toivon, että jatkossa elinkeinoelämän kehittäminen alkaa kiinnostamaan myös Tampereen kaupunkia ja tässä vihjeeksi seuraavien neljän vuoden osalta Alihankintamessujen järjestämisaikataulut:

 

 

• 25.–27.9.2018
• 24.–26.9.2019
• 29.9.–1.10.2020
• 28.–30.9.2021

 

 

Jokohan jo ensi vuonna Tampere saataisiin mukaan?

 

 

-Esko Erkkilä-

Perunasato onnistui hienosti!

Torstai 28.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Peruna on niin edullista, että taloudellisesti ajatellen sitä ei kannattaisi itse viljellä.

 

 

Koska multaa on kuitenkin sen verran kynsien alla, on perunanviljely meillä jokakesäinen tapa.

 

 

Sain perunat nostettua eilen ja olen satoon enemmän kuin tyytyväinen.

 

 

Meillä on aivan liikaa perunalajikkeita, sillä niitä on peräti seitsemän:

 

• Siikli
• Timo
• Carrera
• Blue Congo
• Van Gogh
• Rosamunda
• Afra

 

Lajikkeista ainoastaan Afra oli istutettu ostosiemenellä, sillä kaikkien muiden lajikkeiden siemen oli itseviljeltyä.

 

 

Perunasta sanotaan, että se tarvitsee vettä ainoastaan keitettäessä, mutta nyt joutuu asettamaan tuon kansanviisauden kyseenalaiseksi.  Sadetta tuli koko kesän ajan, mutta siitä huolimatta perunat kasvoivat hyvin.

 

 

Eräs toinenkin ihmeellisyys viime kesänä perunanviljelyssä oli ja se oli se, että perunaruttoa ei esiintynyt juuri lainkaan.

 

 

Perunaruton ehkäisyssä vuoroviljely on tärkeää, mutta kun meillä perunan vuoroviljely on sitä, että tänä vuonna perunapenkit ovat toisinpäin kuin viime kesänä!

 

 

Tavallisesti ruttoruiskutukset pitää aloittaa heti juhannukselta, mutta nyt niitä ei olisi tarvittu lainkaan – kerran suoritin ruttoruiskutuksen, mutta sekin taisi olla tarpeeton.

 

 

Muutamia kuvia:

 

 

 

 

 

Uutuuslajike Afra näyttää lupaavalta lajikkeelta ja koko tässä näkyvä sato saattaa mennä ensi kesän siemeneksi.

 

 

 

 

 

Van Gogh

 

 

 

 

 

Muovisankoon ei montaakaan Van Gogh´a mahdu.

 

 

 

 

 

Rosamunda on mainio uuniperuna ja sen punertava väri tekee siitä herkullisen näköisen.

 

 

 

 

 

Rosamunda

 

 

 

 

 

Van Gogh

 

 

 

 

 

Isot perunat ovat joskus sisältä onttoja ja mustuneita, mutta ainakaan tämän otoksen perusteella nyt ei ole niin!

 

 

”Pernakkuoppaa ja ämmäppirttii” on vanha viljakkalalainen sanonta – perunat on nyt kellarissa, mutta paljon on syystöitä tekemättä, joten kukaan ei vielä jouda pirttiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vain nimi on entinen

Tiistai 26.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Minulla on Tallinnassa käydessäni tapanani poiketa…

 

 

 

 

 

…Balti Jaama Turg`lla ja näin tein myös viime viikonvaihteen Tallinnan-reissullani.

 

 

 

Balti Jaama Turg sijaitsee Tallinnan rautatieaseman vierellä ja sinne on keskustasta kävelymatkaa runsas kilometri.

 

 

Säästin jalkojani ja matkasin torille Kopliin menevällä raitsikalla.

 

 

 

Balti Jaama Turg on uudistunut sitten viime näkemän, sillä tori avattiin täydellisesti uudistettuna viime toukokuussa – kävin uudistetussa torikokonaisuudessa nyt siis ensimmäisen kerran.

 

 

Olin hieman huolestunut, että ovatko sydämelliset venäläismummot häädetty torilta ja niin on ilmeisesti käynytkin, mutta olin kuitenkin yllättynyt uudistuksen onnistumisesta.

 

 

Balti Jaama Turg´n uudistaminen merkitsee, että Tallinnan toisen ison torin eli Keskustorin pitää myöskin uudistua.

 

 

Olen tyytyväinen, että Balti Jaama Turg´n uudistuksessa on pystytty säilyttämään se rento ja asiakasystävällinen henki, joka oli leimaa-antavaa vanhalle Jaama Turg´lle.

 

 

Pyrin mahdollisimman pian kertomaan tällä saitilla uudistetusta

Balti Jaama Turg´sta.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on parhaat hetket tyrninpoiminnalle!

Maanantai 25.9.2017

Kesän epävakaat säät eivät ole haitanneet tyrninkasvua sillä tuntuu, että päinvastoin.

Meillä on tyrnejä kahdessakin paikassa ja näyttää, että molemmissa on tulossa hyvä sato.

 

 

Ongelmaksi muodostuu tänäkin syksynä, että mistä löydämme sen ajan, jota tarvittaisiin tyrninpoimintaan!

 

 

Nolona kerron minulla vieneen aikaa yli kaksikymmentä vuotta sen ymmärtämiseen, että tyrni on kaksikotinen kasvi.

 

 

Toin joskus synnyinkotini pihamaalle kaksi tyrniä ja odotin ja odotin, että ne olisivat tuottaneet marjoja.

 

 

Eivät tuottaneet, sillä molemmat taimet olivat tyttötaimia ja tunnetusti kaksi tyttöä ei pysty saamaan ”lapsia” eli tyrneistä puheenollen marjoja.

 

 

Vihdoin ostin kaksi tyrnintainta, tytön ja pojan ja nyt alkoi tapahtumaan.

 

 

Kollitaimi ehti ruiskimaan ilmoille elämäneliksiiriä niin, että ”vanhat piiat” innostuivat marjomaan!

 

 

 

 

 

Tyrni vaatii kalkkiperäisen kasvupaikan ja se ei kaipaa lannoitusta, sillä se pystyy juurinystyröidensä avulla keräämään ilmasta typpeä.

 

 

 

 

 

Tyrninpoiminta saattaa olla kivuliasta, sillä piikit pistävät.  Toisaalta tyrninpoiminta on palkitsevaakin, sillä tyrninmarjojen rasvaisuus on sormille suuri ilo.

 

 

 

 

 

Innostuin muutama päivä sitten poimimaan tyrnejä kolmenvartin verran ja tässä hienolaatuinen saaliini.

 

 

Tyrnimarjojen sisältämä C-vitamiini virkistää ja kun innoissani söin parisenkymmentä marjaa, niin eipä seuraavana yönä uni tullut lainkaan silmään!

 

 

Kohtuus hyvässäkin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On päättäjien noloutta, jos he suostuvat konsulttien leimasimiksi

Sunnuntai 24.9.2017

”Jouduin” työelämässä muutaman kerran erilaisten konsulttien käsiteltäväksi.

 

 

Pärjäsin konsulttien kanssa kohtuullisesti, kun myötäilin kasvokkain heidän näkemyksiään, mutta lopulta toimin oman järkeni mukaan.

 

 

Tämä omaksumani ikivanha oppi tuli mieleeni, kun viime tiistaina osallistuin Tampereella Suunnittelu ja konsultointiyritykset SKOLn -visiotyöryhmäseminaariin, jonka aiheena oli

 

Näin kaupunki liikkuu ja liikuttaa vuosisadan loppupuoliskolla.

 

 

Seminaarissa oli valitettavan vähän luottamushenkilöitä, mutta sitäkin enemmän erilaisia konsultteja.

 

 

 

 

 

Seminaariesitykset avasi Tampereen pormestari Lauri Lyly ja hänen esityksestään toivottavasti joskus myöhemmin ehdin laatimaan katsauksen.

 

 

 

 

 

Professori Jorma Mäntysen esitys oli hyvä, sillä hän puhui liikenteen ja elinkeinoelämän roolista menestystekijöinä tulevaisuuden kaupungissa.

 

 

Konsulttien ja valitettavasti myös liian monien päättäjien intohimona tuntuu olevan isojen kaupunkien väkimäärän kasvattaminen ja kaiken liikkumisen kieltäminen autoilla. Kaikkien pitäisi konsulttien mukaan liikkua pyörillä ja kävellen!

 

 

Minua ilahdutti ja rohkaisi professori Mäntysen esityksessä se, kun hän totesi maaseudun ja kaupunkien symbioosin olevan tärkeää esim. matkailun kehittämisessä.

 

 

Positiivista oli myös se, kun Mäntylä mainitsi esityksessään valmistavan teollisuuden merkityksen.

 

**************

 

Visioseminaarin kolmannen aluksen piti assistant professor Heikki Liimatainen.

 

 

Esityksessä herätti vastenmielisyyttä, kun esittäjä puhui henkilöautoiluun liittyvistä piilotuista, joita hän oli keksinyt mm. pysäköinnin ”massiiviset" piilotuet sekä työmatkojen verovähennysoikeuden!

 

 **********

 

On harmillista, että ”liikkumiskonsultit” keskittyvät ainoastaan siihen, että miten kansalaiset pääsevät liikkumaan melko lyhyitä matkoja.

 

 

Toisena harmin aiheena – joka toki liittyy edelliseen – on se, että esim. Tampereella kyseisten konsulttien puuhastelualue rajoittuu Rautatiekadun, Satakunnankadun, Hämeenpuiston ja Ratinan väliselle alueelle.

 

 

Päättäjät herätkää ja muistakaa, että Te teette päätökset, eivät konsultit!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Säätiön "Suomi sodasta syntynyt" -seminaari Viljakkalassa 16.9.2017

Lauantai 23.9.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Syntyperäisenä viljakkalalaisena arvostan, että Pirkanmaan Säätiö järjesti hienon ”Suomi sodasta syntynyt” –seminaarin Viljakkalan Seurojentalolla lauantaina 16.9.2017 – olin mukana seminaariyleisössä.

 

 

 

 

 

Viljakkalan Seurojentalo on ollut meille viljakkalalaisille tärkeä paikka jo lähes sata vuotta, sillä talo rakennettiin vuonna 1919.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan miehet marssivat tältä paikalta Hämeenkyröön Heinijärven kansakoululle, josta jatkoivat marssiaan Siuron asemalle.

 

 

Siuron asemalta miehet matkasivat junakuljetuksessa silloisessa Sippolan kunnassa sijaitsevalle Kaipiaisten asemalle, josta jatkoivat marssien Enäjärven kylään, jossa alkoi tiivis koulutusjakso.

 

 

Sippola yhdistyi Anjalan kanssa vuonna 1975 Anjalankosken kauppalaksi, josta tuli kaupunki vuonna 1977; vuonna 2009 Anjalankoski liittyi uuteen Kouvolan kaupunkiin.

 

 

Tunnen Kaipiaisten asemanseudun, sillä siellä sijaitsee yksi kolmesta Rehuraisio Oy:n rehutehtaista ja monet tehtaalla työskentelevät asuvat Enäjärvellä.

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen selvitteli seminaarin alkupuheenvuorossaan lottien merkitystä Talvi- ja Jatkosodassa.

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Jouni Koskela johdatteli esityksessään seminaariyleisöä sotiimme Suomen Sodasta alkaen Vapaussodan, Talvisodan, Jatkosodan ja Lapinsodan kautta siihen rauhantilaan, jossa olemme saaneet maatamme rakentaa jo yli 70 –vuotta.

 

 

Talvisodan osalta Koskela muistutti, että silloin suomalaisten puolella taisteli ”Kenraali Talvi”!

 

 

 

 

 

Filosofian maisteri Arto Ojakoski on tutkimustyössään paneutunut Ikaalisten suojeluskunnan historiaan ja kertoi 60 henkilöä käsittäneelle seminaariyleisölle siitä merkityksestä, joka suojeluskunnilla oli maanpuolustuksen kannalta ennen sotiamme.

 

Ojakoski painotti suojeluskuntien tiivistä yhteistyötä lottajärjestön kanssa.

 

 

Ojakosken esityksen teemana oli: ”Marssit ja manööverit – Ikaalisten suojeluskunta 1919 – 1939”.

 

 

 

 

 

Jouni Koskela palasi mikronin taakse ja palautti seminaariyleisön mieliin Talvisotamme ja Jatkosotamme eri vaiheita.

 

 

Esityksensä Koskela tiivisti laatimaansa mukaelmaan Tapio Rautavaaran ”Korttipakka” –laulusta.

 

 

Alkuperäinen Tapio Rautavaaran esittämä koskettava kappale löytyy, kun googlaa ”Tapio Rautavaara korttipakka”!

 

 

Koskela muistutti, että juhlimme itsenäisyyttämme vain yhtenä päivänä vuodessa, mutta Suomi on itsenäinen myös niinä 364:nä muuna päivänä!

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Pasi Alhon esityksen aihe oli ”Sotiemme veteraanit – Veljeä ei jätetä”.

 

 

Alho muistutti, että Talvi- ja Jatkosodassa kaatui 90 000 sotilasta, haavoittui 200 000 ja kotinsa menetti rajan taakse yli 400 000 suomalaista.

 

 

 

 

 

Arvokkaan seminaarin puheosuuden päätti kansanedustaja ja Karjalan Liitto ry:n puheenjohtaja Pertti Hakanen.

 

 

Hakanen on aikoinaan toiminut kouluttajana Porin Prikaatissa ja hän pohti, että olisiko kantahenkilökunnan suorittamalle varusmiesten koulutustyölle eduksi, jos kouluttajat olisivat päässeet tutustumaan viime sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Monilla taistelupaikoilla käyneenä totean, että taistelupaikkoihin tutustuminen antaisi perspektiiviä varusmiesten kouluttamiseen!

 

 

 

 

 

Kunnallisneuvos Pirkko Vuolle lauloi Kaisu Taloselan säestämänä Veteraanin iltahuudon.

 

 

 

 

Pirkanmaan Säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja hallituksen varapuheenjohtaja Jouni Koskela ojensivat seminaarin esiintyjille kirjalahjat muistoksi erinomaisesta seminaarista.

 

 

 

 

 

Juhlavan seminaarin asia-anti päättyi yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun.

 

 

 ***************

 

 

 

Tilaisuus jatkui ”muonituksella” ja kahvituksella.

 

 

 

 

 

”Marskin muona”, josta on merkintä kersantti Niilo Koskelan asevelikalenterissa 4.6.1944, oli mallina sille tarjoilulle, jota seminaariyleisölle tarjottiin.

 

 

• kahvinkorviketta 10 g
• sokeria 15 g
• keksejä 50 g
• marmeladia 50
• viinaa 100 g

 

 

 

 

 

Kahvinkorviketta ei ollut, mutta sen sijaan saimme nauttia Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry:n puheenjohtaja Outi Lähteenmäen (istumassa) ja sihteeri Leena Kuntun trahteeraamaa kahvia – viinakin oli pääosin korvattu Pommac-juomalla.

 

 

 

 

 

Kiitokset Pirkanmaan Säätiölle mieliinpainuneen seminaarin järjestämisestä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On viimeiset hetket tänä syksynä nauttia syyshortensioista!

Torstai 21.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Istutimme vajaat 30 –vuotta sitten vastavalmistuneen omakotitalomme kahdelle tonttirajalla syyshortensioita ja vaikka itse sen toteankin, syyshortensiamme on hoidettu hyvin.

 

 

Syyshortensian saa leikata vasta keväällä, sillä syysleikkaus ei sille sovi – kasvi on onttovartinen ja jos sen leikkaa syksyllä, onttoon varteen menee vettä ja jäätyessään vesi halkaisee varren.

 

 

Syyshortensian oikea leikkausaika on keväällä sen jälkeen, kun yöpakkasista ei enää ole vaaraa.

 

 

Leikkaamisessa jätetään jokaiseen oksaan yksi eli alin kasvusilmu kasvamaan, sillä näin pensas saadaan säilymään vuodesta toiseen tukevana ja tuuheana.

 

 *****************

 

Muutama viime päivinä ottamani kuva:

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä kaksi kuvaa omakotitalotonttimme rajalla kasvavasta syyshortensia-aidanteesta – olemme huomanneet, että ohikulkijat ihailevat aidannettamme!

 

 

 

 

 

Viljakkalan keskustassa vanhan lääkärintalon ja vanhan kunnantalon välisellä alueella kasvaa komea ja oikeinhoidettu syyshortensia.

 

 

 

 

 

Tampere-talon ympäristöstä huolehtivat…

 

 

 

 

 

…puutarhurit osaavat hommansa, sillä…

 

 

 

 

 

…eri puolilla Tampere-taloa on komeita syyshortensioita.

 

 

 

****************

 

 

 

Joskus keväällä oli muka kiireitä ja mökillä kasvavan yhden syyshortensian leikkaaminen jäi lähelle juhannusta ja on todettava, että pensas meni pilalle ja tuskin saan sitä enää milloinkaan kunnolliseksi!

 

 

Muistakaa leikata syyshortensianne ajoissa keväällä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mikään ei ole muuttunut kuudessakymmenessä vuodessa!

Keskiviikko 20.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Sain olla kutsuvieraana Tampere-talossa viime maanantaina, kun kaupunkilehti Tamperelainen juhli kuusikymmenvuotista ilmestymistään.

 

 

Olin yksi 600 juhlavieraasta.

 

 

 

 

 

Juhlapuheen piti opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ja sain vierestä seurata, kun Tamperelainen-lehden toimittaja Pekka Ristimäki teki omalla kännykällään haastatteluvideon ministerin ajatuksista tilaisuudessa.

 

 

Video löytyy, kun googlaa: ”Tamperelainen Sanni Grahn-Laasonen haastattelu”.

 

 

 

 

 

Tässä kuvassani toimittaja Pekka Ristimäki työssään.

 

 

 *****************

 

 

 

 

Ilmaisjakelulehti Tamperelaisen ensimmäisen numeron etusivulla 19.9.1957 oli kirjailija Väinö Linnan haastattelu – haastattelun otsikko sopii hyvin tähänkin päivään, sillä se oli;

 

 

”V. Linna: Toivon Suomeen poutaa ja järkeä”

 

 

Mikään ei ole kuudessakymmenessä vuodessa muuttunut!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miellyttävä tuoksumuisto säilyy mielessä vuosikymmenet!

Tiistai 19.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Tämän juttuni otsikkona voisi vaihtoehtoisesti olla vaikkapa tämä:

 

”Erikoinen tuoksumuisto säilyy mielessä vuosikymmenet!”

 

 

Osallistuin viime lauantaina Pirkanmaan Säätiön järjestämään seminaariin Viljakkalan Seurojentalolla ja seminaariyleisöllä oli mahdollisuus tutustua talossa sijaitsevaan pankkimuseoon.

 

 

Nykyisen Seurojentalon tiloissa toimi aikoinaan Viljakkalan Säästöpankki ja pankinjohtajan entisessä huoneessa on tänäänkin…

 

 

 

 

 

…pankinjohtaja Hugo Salvaksen muotokuva.

 

 

Pankinjohtaja Salvaksen muotokuva tuo minulle mieleeni miellyttävän muiston vaikka kyse onkin hänen polttamastaan sikaarista ja sen sikaarintuoksusta!

 

 

Pääsin pikkupoikana käymään vanhempieni mukana Viljakkalan Säästöpankissa ja vaikka emme useinkaan nähneet pankinjohtaja Hugo Salvasta, hänen polttamansa sikaarintuoksu leijaili pankkisalissa.

 

 

En ole tupakkamies ja suorastaan vihaan tupakanhajua, mutta Viljakkalan Säästöpankissa 1950-luvulla leijaillut sikaarintuoksu muistuu yhäkin mieleeni miellyttävänä kokemuksena.

 

 

********************

 

 

Tiedemiehet toteavat, että tuoksut ja hajut herättävät tunteita ja tuovat mieleen tunteita tehokkaammin kuin mitkään muut aistimukset.

 

 

Syy on siinä, miten aivomme käsittelevät hajuaistimukset. Hajut kulkevat aivoissa melko lyhyttä reittiä hajukeskukseen, joka on yhteydessä aivojen limbiseen järjestelmään.

 

 

Samaan paikkaan, joka käsittelee tunteita – näin sanovat tiedemiehet!

 

 

He jatkavat, että ihmiset muistavat tuoksuja helpommin kuin vaikkapa valokuvia!

 

 

 

Missähän saisin haistella hyvän sikaarin tuoksuja?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Omenoita pitää käsitellä varovaisemmin kuin kananmunia

Maanantai 18.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Parhaillaan on menossa omenanpoiminta-aika ja se tuo mieleeni sen ”omenanpoiminnan korkeakoulun”, jonka sain käydä vuosia sitten MTT:n Koeasemalla Pälkäneen Myttäälässä.

 

 

Koeasema on nyt jo lopetettu, mutta sain siellä suorittaa aglogiopintoihini liittyneen kesäharjoittelun.

 

 

Myttäälässä oli iso omenatarha ja me harjurit osallistuimme omenankorjuuseen.

 

 

 

 

 

Myttäälässä opin, että omenoita pitää korjuuvaiheessa käsitellä hellemmin kuin kananmunia.

 

 

Jos omena on päässyt putoamaan puusta itsekseen tai poimija pudottaa sen maahan, niin sitä ei enää saa kelpuuttaa ykkösluokan omenaksi.

 

 

Omenat poimitaan koreihin ja omenakorien sisältöä ei missään tapauksessa saa kaataa myyntiin meneviin laatikkoihin, vaan poimitut omenat pitää yksitellen hellästi asettaa myyntilaatikkoihin!

 

 

 

 

 

 

Miksi omenoita pitää käsitellä hellävaraisemmin kuin kananmunia?

 

 

Vastaus kysymykseen on yksinkertainen:

 

 

Jos kananmunaa käsitellään varomattomasti, se särkyy ja sen huomaa.

 

 

Jos puolestaan omenaa käsitellään varomattomasti, sen saamia vaurioita ei heti huomaa, mutta kuitenkin asiakas huomaa vaurioitumisen muutaman päivän kuluttua!

 

 

Muistakaahan käsitellä omenoita varovasti ja älkää pudotelko niitä ja ettehän kaada poimintakoriin keräämiänne omenoita varastointilaatikkoihin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Asiallista pohdintaa

Sunnuntai 17.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Säätiö järjesti eilen Viljakkalan Seurojentalolla seminaarin, jonka otsikko oli

 

”Suomi sodasta syntynyt”.

 

 

Seminaariannista on aineksia useampaankin blogikirjoitukseen, mutta keskityn nyt sen puheenvuoron käsittelyyn, jonka kansanedustaja Pertti Hakanen piti seminaarin yhteenvetopuheenvuorona.

 

 

Kansanedustaja Hakasen työhistoriaan kuului toimiminen opistoupseerina varusmiesten kouluttamisessa Porin Prikaatissa Säkylässä.

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen toimii Karjalan Liiton puheenjohtajana ja jo ennen sitä sekä valintansa jälkeen hän saanut tutustua luovutetulla alueella Talvi- sekä Jatkosodan kunniakkaisiin taistelupaikkoihin.

 

 

 

 

 

Hakanen kysyi oikeastaan itseltään eilisessä puheenvuorossaan, että olisiko hän pystynyt parempaan varusmiesten koulutustyöhön, jos hän olisi ennen koulutustyötään saanut tutustua sotiemme taistelupaikkoihin?

 

 

 

*********************

 

 

 

Olen tavallaan joutunut samaan tilanteeseen kuin Hakanen, mutta hieman eri perspektiivistä.

 

 

Varusmiehen peruskoulutusjaksolla ja ei ehkä vielä aliupseerikoulutuksessakaan olisi ollut hyötyä tutustumisesta sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Reserviupseerikoulutuksessa asia olisi kohdaltani ollut toinen, sillä mm. joukkojen sijoittamisessa puolustustaisteluun olisi ollut hyötyä, jos pohjana olisi ollut tutustuminen sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Joukkojen sijoittamisessa mittasuhteet ovat todellisessa sodassa tyystin toiset kuin opetustilanteissa.

 

 

Opetustilanteissa joukkueet ja komppaniat sijoiteltiin ainakin omalla RUK-aikanani liian sumppuun ja sijoittelu ei vastannut tositilannetta.  Sumppusijoittelu olisi estynyt, jos RUK-oppilaat olisivat päässeet tutustumaan todellisiin taistelupaikkoihin.

 

 

Tunnen vaikkapa Taipaleenjoen taistelumaaston melko hyvin ja tiedän ryhmityksemme syvyyden, joka oli etulinjan taistelijoiden takana.  Syvyyttä oli Taipaleenjoelta aina Keljaan saakka tai oikeastaan Sakkolan asemalle tai jopa Kiviniemeen saakka. Jos vihollinen olisi saanut läpimurron Taipaleessa,sen jatkoeteneminen olisi ollut vaikeaa.

 

 

Olen laatinut Taipaleenjoen taistelupaikkoihin tutustumisistani useitakin kirjoituksia ja ne löytyvät, jos googlaa: ”Esko Erkkilä Taipaleenjoki”!

 

 

*****************

 

 

Sain varusmiespalveluksen jälkeen osallistua varsin moniin kertausharjoituksiin ja niissä toki päästiin joukkojen sijoittelussa oikeisiin mittasuhteisiin.

 

 

Vastaukseni Pertti Hakasen kysymykseen on se, että sotiemme taistelupaikkoihin tutustuminen toisi arvokasta taustatietoa siihen koulutustyöhön, jolla kantahenkilöstö kouluttaa varusmiehiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Voin kerrankin kannattaa Vihreitten esitystä!

Lauantai 16.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Vihreät tapaavat kulkea esityksissään omia teitään, joita vastuulliset tahot eivät pysty kannattamaan.

 

 

Kerrankin Tampereen Vihreät tekivät aloitteen, jota mielihyvin kannatan.

 

 

Kyse on viimeisimmässä kaupunginvaltuustossa tehdystä valtuustoaloitteesta, jossa ehdotetaan, että Tampereen kaupungin organisaatiota uudistettaessa pidetään huoli toimielinten suomenkielisten nimien käyttämisestä.

 

 

Edellisellä valtuustokaudella käytössä oli mitä ihmeellisimpiä nimiä mm. lautakunnille; osela, tetola, lanula, ikila, sivela, tarla, yla!

 

 

Otakkos noista selvää.

 

 

Kun mentiin johtokuntatasolle, niin homma muuttui aivan idioottimaiseksi.

 

 

Huolestuttavaa oli esim. Infrassa, jossa olin johtokunnan jäsenenä kahdeksan ja puoli vuotta, että siellä oli yksikön sisäisessä käytössä mm. sellaisia yksiköiden lyhenteitä joista ”ei erkkikään” saanut selvää.

 

 

Koin työelämässä, että tietotekniikan ”asiantuntijat” tietoisesti käyttivät sellaista ammattisanastoa, joka oli tarkoitettukin pudottamaan tulosyksiköiden vastuuhenkilöt ulalle asioiden oikeasta tilanteesta – liekö sama tarkoitus myös Tampereen kaupungin virkahenkilöillä luottamushenkilöpäättäjien suuntaan!

 

 

Tampereen kaupunginhallitus on 28.8.2017 valmistellessaan kaupunginvaltuustolle vastausta Vihreitten valtuustoaloitteeseen todennut näin:

 

 

Nykyiset lautakunnat ovat: sosiaali- ja terveyslautakunta, sivistys- ja kulttuurilautakunta, elinvoima- ja osaamislautakunta, asunto- ja kiinteistölautakunta, yhdyskuntalautakunta, alueellinen jätehuoltolautakunta, Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta, tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta. Lautakuntien nimet kuvaavat lautakuntien tehtäviä paremmin kuin edellisen valtuustokauden lautakuntien nimet. Nimien muuttaminen ei ole tarpeellista tässä vaiheessa.

 

Oleellista vastauksessa on tämä:

 

Lautakunnille ei hyväksytä virallisia kutsumanimiä eikä lyhenteitä. Kaupungin toimielimiä koskevissa kuntalaisille annettavissa tiedotteissa käytetään toimielimen koko nimeä.

 

 

Kiitokset Satu Hassi ja muut Vihreät, sillä kaupunginhallituksen linjaus hyväksyttiin myös kaupunginvaltuustossa!

 

-Esko Erkkilä-

"Ei niin isoa herraa, ettei söisi talonpojan tuottamaa ruokaa"!

Perjantai 15.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Neljäkymmentä vuotta suomalaisen elintarviketeollisuuden palveluksessa olleena halusin eilen poiketa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestetyillä ”Elintarviketeollisuus” –messuilla.

 

Olen ylpeä suomalaisesta elintarviketeollisuudesta ja siitä, että sain olla sen palveluksessa neljäkymmentä vuotta!

 

 

Elintarvikkeet ovat ala, joka porskuttaa kaikissa olosuhteissa, sillä kaikkien pitää syödä.

 

 

Voimme tinkiä monista asioista, mutta ruuasta emme voi tinkiä.

 

*****************

 

Seuraavissa kuvissa muutamia slouganeita ruuasta:

 

 

 

 

 

”Laatu ei ole sattumaa”

 

 

ja

 

 

”Hyvä maku on työn takana”

 

 

 

 

 

”Hyvä laatu on vaikea määritellä, mutta helppo tunnistaa”

 

 

 

 

 

Keskeistä suomalaisessa ruuassa on Hyvää Suomesta -joutsenlippumerkki ja toteamus:

 

 

”Ruokaa omasta maasta”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Arvostan, kun sankarivainajan hautakivessä on mainittu kaatumispaikkakunta

Torstai 14.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Sotahistoriasta kiinnostuneena ja isäni taisteluita Talvi- sekä Jatkosodassa kunnioittavana pidän tapanani poiketa mahdollisuuksien mukaan eri seurakuntien sankarihautausmailla.

 

Maamme itsenäisyyttä kunnioittavana arvostan erityisesti niitä sankarihautausmaitamme, joissa sankarivainajan hautakivessä on maininta kaatumispaikkakunnasta.

 

 

Valitettavan monilla sankarihautausmailla sankarivainajan hautakivessä on ainoastaan syntymä- ja kaatumispäivät, mutta ei kaatumispaikkakuntaa.

 

 

Synnyinseurakuntani Viljakkalan päättäjät ovat aikoinaan olleet viisaita ja Viljakkalan sankarihautausmaalla hautakivissä on joitain poikkeuksia lukuun ottamatta maininta kaatumispaikkakunnasta.

 

 

Panin taannoin tyydytyksellä merkille, että vihkikirkkoni Kälviän sankarihautausmaalla on Vapaussodan sankarivainajien hautakivissä maininta kaatumispaikasta – Talvi- ja Jatkosodassa kaatuneiden kälviäläisten sankarivainajien hautakivissä ei valitettavasti ole mainintaa kaatumispaikkakunnasta.

 

 

 

 

 

Poikkesin Viljakkalan hautausmaalla viimeksi viime lauantaina eli 9.9.2017 ja totesin taas kerran, että sankarihautausmaa on hyvin hoidettu.

 

 

 

 

 

Tässä kolmen viljakkalalaisen sankarivainajan hautakivet, joissa kaatumispaikkamerkinnät kertovat, että he kaikki kaatuivat Äyräpään taistelussa Puna-armeijan suurhyökkäyksen alkaessa 4.7.1944.

 

 

Virtanen ja Ollila ovat kaatuneet Äyräpäässä ja Himola samassa taistelussa Vuoksen toisella puolella Vuokselassa.

 

 

Olen saanut useita kertoja käydä Äyräpään kirkon rauniolla, joka oli keskeinen paikka Äyräpään taistelulle – kerran olen saanut käydä Vuoksen toisella puolella Vuokselassa sillä paikalla, josta Adolf Ehrnrooth johti Äyräpään taistelua.

 

 

 

***********************

 

 

 

Tässä seitsemän kälviäläisen Vapaussodassa kaatuneen vapaussotataistelijan hautakivet; kaatumispaikkakuntina ovat Hauho, Vesilahti, Tampere ja Valkjärvi. 

 

 

Viimeisessä kuvassa nähdään, että samaan hautarivistöön on haudattuna myös kaksi kälviäläistä, jotka osallistuivat Aunuksen retkeen ja kaatuivat siellä.

 

 

Arvokasta sotahistoriatietoa tässäkin!

 

 

****************

 

Esitän, että sankarivainajien kaatumispaikka merkitään kaikissa seurakunnissa sankarivainajien hautakiviin viimeistään silloin, kun kaiverrusten uusintakaiverrus tai uusintakultaus tulee ajankohtaiseksi!

 

 

Maanpuolustusväki ja seurakuntalaiset:

Ideani on vapaasti käytettävissä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eläkeläiset ja eläkeläisjärjestöt pyörittävät Suomen matkailuelinkeinoa

Keskiviikko 13.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Eilen taisi olla jo ainakin kolmas kerta, kun osallistuin kutsuvieraana Ykkösmedia Oy;n Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys SUOMA ry:n toteuttamaan kontaktifoorumiin.

 

 

Kyseessä on kiertue, jonka ensimmäinen tilaisuus oli Turussa toissapäivänä ja tänään kiertue jatkaa Porissa ja ylihuomenna Vaasassa.

 

 

 

 

 

Tampereella Suoma-tapahtuma on perinteisesti Solo Sokos Hotelli Tornissa ja niin myös eilen.

 

 

Suoma-tapahtumassa eilen oli 75 näytteilleasettajaa ja niiden joukossa oli kuntia, matkailu- ja kulttuurikohteita, ravintoloita, hotelleja, kylpylöitä, varustamoita ja teattereita eri puolilta Suomea.

 

 

Olin mukana Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana ja etsin ensi vuoden mahdollisia matkakohteita.

 

 

 

Eniten mielessäni oli ensi vuoden sokkomatkan etsiminen ja saatoin löytääkin siihen tarkoitukseen ainakin pari hyvää ehdokasta.  Sokkomatka on sellainen yhden päivän matkailuelämys, jonka kohde/kohteet paljastuvat vasta retkipäivän aikana.

 

 

Kun kyseessä on sokkomatka, en voi tässä paljastaa kohde-ehdokkaita!

 

 

Suoma-tapahtumassa huomaa, että eläkeläiset pyörittävät maamme matkailubisnestä ainakin jos tarkastellaan keskellä viikkoa tapahtuvia matkoja. Sama seikka pätee myös laivanvarustamoiden suuntaan.

 

 

Useimmat Suoma-näytteilleasettajat ovat ammattitaitoista väkeä, mutta joukossa on muutamia esittelijöitä – ravintoloita ja hotelleja – jotka tyrkyttävät vain omia palveluitaan.

 

 

On luonnollista, että matkalla pitää syödä ja useamman päivän matkalla myös yöpyä, mutta matkaaja kaipaa kuitenkin elämyksiä ja niiden esitteleminen sekä tarjonta on liian monelle esittelijälle ylivoimainen ponnistus.

 

 

Peräänkuulutan esittelijöiltä kokonaisvaltaisen matkailupaketin esittelyä!

 

 

Erityiskiitokset esitän kaikille eteläisen Suomen – ja nyt lasken mm. Vaasan sekä Seinäjoen eteläiseen Suomeen – siitä aktiivisuudesta, jolla eri teatterit esittelivät ohjelmistoaan Suoma-messuilla!

 

 

Runsaudenpulaa on!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Purkuun vaan molemmat!

Tiistai 12.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Tampereella yleisötapahtumaan, jossa esiteltiin Morkun aukion ja Ratapihankadun suunnittelua.

 

 

Alueella sijaitsee surullisen kuuluisa Vanha Tavara-asema, jonka siirtoa suunniteltiin runsaan kansalaispalautteen villitsemänä.

 

 

Päätös siirtämisestä tehtiin, kun siirron kustannusarvioksi ounasteltiin 700.000 euroa.

 

 

Olin Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä paikalla, kun siirtourakan tarjoukset avattiin ja todelliseksi siirtokustannukseksi olisi muodostunut 3,2 miljoonaa euroa – sinänsä hyvin tyypillistä Tampereen meiningeille!

 

 

Tampereen kaupungin päättävät elimet olivat järkeviä ja siirtourakkaan ei lähdetty – on luonnollista, että kukaan urakoitsija ei olisi mennyt takuuseen, että hapertunut kivirötiskö olisi pysynyt siirrossa ehjänä.

 

 

Nyt alueen suunnittelussa on palattu alkuruutuun ja taas näyttää ilmaantuneen kaikenmaailman taivaanrannan maalareita, jotka kinuavat, että Morkku ja Vanha Tavara-asema jäisivät paikoilleen.

 

 

Konsulttiyhtiö ehdottaa alueen suunnitellussa neljää vaihtoehtoa:

1.      Tavara-asema puretaan, mutta Morkku säilytetään

2.      Molemmat puretaan

3.      Molemmat säilytetään

4.      Morkku puretaan, mutta Tavara-asema säilytetään

 

 

 

 

 

Vaikutusten arvioinnissa vaihtoehdot 1 ja 2 saavat samat plus- ja miinuspisteet, mutta…

 

 

 

 

 

…kustannusvertailussa molempien purkaminen on kaupunkilaisten kannalta ylivoimaisesti parempi vaihtoehto.

Kustannusvertailun arvioinnissa pitää muistaa "Tampereen tauti" eli se, että kustannukset ennakoidaan aina raskaamman mukaan alakanttiin - sen voi todeta, että molempien kohteiden purkukustannukset ovat oikein!

 

 

*********************

 

Eilisessä yleisötilaisuudessa oli mukana mölisevä porukka, jolla ei tuntunut olevan mitään käsitystä taloudellisista tosiasioista. On valitettavaa, jos eilisen yleisötilaisuuden muistioihin kirjoitetaan tuon porukan mielipiteitä, sillä se merkitsisi, että taas ollaan menossa reipasta vauhtia ns. ”metsähallituksen puolelle”!

 

 

Toivon, että jo konsultit ehdottavat ja viimeistään Tampereen kaupungin päättäjät päätyvät siihen, että Morkku ja Vanha Tavara-asema puretaan ja niiden jäännökset kuljetetaan Tarastenjärven kaatopaikalle!

 

 

Muistutan, että ennen kuntavaaleja Aamulehden puoluetentissä mm. demarit olivat tavara-aseman purkamisen kannalla ja Keskustan Jouni Ovaska oli lähtemässä niiltä sijoiltaan purkamaan tuota rötisköä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Digitalisaation hurjan nopea eteneminen luo syrjäytymistä!

Maanantai 11.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Vaikka nettini onkin auki 24/7 eli vuorokaudet ympäriinsä, tunnen suurta huolta digitalisaation nopeasta etenemisestä.

 

 

Tampereella ilman nettiä olevia kaupunkilaisia on 60.000 – 70.000 henkilöä.

 

 

Näin valtava ihmisjoukko syrjäytyy yhteiskunnasta, jos ilman nettiä ja ilman tietoliikenneyhteyttä olevien asiasta ei huolehdita.

 

 

Valtakunnan tasolla ilman nettiä olevien kansalaisten määrä on tasolla 1.500.000 eli neljännes Suomen väkiluvusta.

 

 

Pitää tiedostaa, että monet meistäkin, joilla on netti, me emme suostu sitä käyttämään asioiden hoitamisessa.

 

 

Puhun omakohtaisesta kokemuksesta, kun totean, että en suostu käyttämään sähköistä asiointia esimerkiksi veroviranomaisten kanssa.

 

 

*************

 

 

Jouduin muutama päivä sitten varaamaan kokoustilaa jostain sopivasta paikasta ja tutkailin, että josko Kirjastotalo Metsosta sellainen löytyisi.

 

 

Soitin vahtimestareille kuten niin monesti ennenkin ja kysyin vapaita kokoustiloja tietylle päivälle.

 

 

Vahtimestari oli ystävällinen ja totesi, että eräs sopiva luentosali olisi vapaana, mutta samalla hän kertoi, että nyt ei enää onnistu kokoustilan varaaminen puhelimitse hänen kauttaan, vaan varaaminen on hoidettava sähköisesti.

 

 

Kiitin kummastellen tiedosta ja menin nettiin varatakseni kokoustilan.

 

 

Hämmästykseni oli suuri, sillä palveluun päästäkseen olisi pitänyt kirjautua Tampereen kaupungin tietojärjestelmäsysteemeihin pankkitunnuksilla.

 

 

Toki minulla on pankkitunnukset, mutta vihastuin byrokratian lisääntymisestä niin, että jätin Kirjastotalon Metson tilavaraukset silleen ja varasin kokouspaikan toisesta paikasta.

 

 

 

***************

 

 

Ymmärrän digitalisaation merkityksen kustannusten hallintamielessä, mutta vaadin, että ilman tietokonetta ja nettiyhteyksiä vailla oleville taataan mahdollisuus pysyä yhteiskuntamme täysivaltaisina jäseninä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-