Kuntien yhdistymisissä hävinneet kunnat ja miehitetyllä alueella sijainneet kunnat pitää muistaa

Maanantai 14.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Omien juurien tunteminen ja tunnustaminen on tärkeää meille jokaiselle.

Kuntaliitosten yhteydessä on vaara, että todellinen koti- ja syntymäkunta sulautuu uuden suurkunnan syövereihin. Näin ei saa tapahtua, vaan me olemme ikuisesti kotoisin siitä kunnasta, jonne aikanaan synnyimme.

Neuvostoliiton ja nyt Venäjän miehittämällä alueella syntyneiden suomalaisten lukumäärä vähenee vauhdilla. Heidän osaltaan on sama vaara kuin kuntaliitosten myötä ilman oikeaa syntymäkuntaa jääneiden kansalaisten.

Puhun kokemuksesta, sillä olen syntynyt Viljakkalassa, joka sittemmin yhdistyi Ylöjärven kaupunkiin. En tule koskaan olemaan ylöjärveläinen, vaan tulen aina olemaan Viljakkalasta kotoisin.

Puhun kokemuksesta myös edesmenneen anoppini osalta. Hän oli kotoisin Salmin pitäjän Mantsinsaarelta. Oli kova paikka anopille, kun suomettumisen synkimpinä vuosina hänen syntymäpaikkansa oli virallisissa asiakirjoissa ”Ulkomaat”.

Onneksi suomettuminen eli aikansa ja Suomi sai taas seisoa omilla jaloillaan. Se merkitsi, että anoppini synnyinkunnaksi virallisissa asiakirjoissa palasi ”Salmi”.

Olen kuluneina vuosina saanut käydä valtaosassa miehitetyllä alueella sijaitsevissa suomalaiskunnissa. Kiitos suurelle naapurille, joka suhtautuu vierailuihin suopeasti.

Tunnen melkein häpeää, että Kaukola on jäänyt osaltani mustaksi pisteeksi, sillä en ole siellä käynyt.

Rajan taakse jäänyt Kaukolan pitäjä on viljakkalalaisille tärkeä pitäjä, sillä sen asukkaista merkittävä osa sijoitettiin sodan jälkeen Viljakkalaan. Käynti Kaukolassa kuuluu lähiaikojen suunnitelmiini, sillä tunnen sen olevani velkaa kaukolalaisille.

Kuntaliitoksissa hävinneiden kuntien vaakunat ovat Suomen kansallisaarre. Toivon, että mitkään typerät säännökset eivät tee mahdottomaksi kuntaliitoksissa hävinneiden kuntien vaakunoiden julkipitoa ja jopa markkinointia. Onneksi minulla on Viljakkalan vaakunaviiri, mutta mielelläni hankkisin sen myös lapsilleni ja lastenlapsilleni – toivon, että he ainakin vanhemmiten arvostaisivat Viljakkalan vaakunaa.

 

-Esko Erkkilä-

Impilahti - poikkeamisen arvoinen paikka tänäänkin

Perjantai 23.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Sortavalasta Petroskoin suuntaan kohdataan kaksikin merkittävää puunjalostuslaitosta. Näimme ne molemmat heinäkuisella matkallamme Laatokan Karjalaan.

 

Ensiksi tulee vastaan Läskelän paperitehdas, jonka toiminta tosin on muutama vuosi sitten loppunut. Paperitehdas on korkean muurin ja "Nato-piikkilangan"eristämä, vaikka teollista toimintaa siellä ei enää olekaan. Läskelän kosken kautta vettä virtaa Jänisjärvestä Laatokkaan - matkailijat tapaavat meidän tapaamme pysähtyä ihailemaan Läskelän koskea. Läskelä kuului Suomen aikana Harlun pitäjään.

 

Matkailijan kannattaa poiketa Petroiskoin tieltä Impilahteen, sillä...

Lue lisää »

Mieluisa lahja

Torstai 25.3.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain serkkuni mieheltä mieluisan lahjan - pikkuriikkisen luusta tehdyn puukon sekä samasta materiaalista tehdyn puukontupen.

 

Lahjakokonaisuuden tekee arvokkaaksi tuppeen kirjoitettu teksti: Mantsisaari 1940

 

Puukontuppeen on kirjailtu Suomen lippu hulmuamaan lipputangossa.  Esineen tekijä on ilmeisesti tuntenut Mantsinsaaren muinaishistorian, sillä puukoon on kirjailtu härän tai hirvenpää. Mantsinsaari on ollut kuuluisa härkäuhristaan ja sen vuoksi saarta kutsutaan edelleenkin Härkäuhrin saareksi.

 

Puukko ja sen tuppi on kuulunut...

Lue lisää »

Talvisodan päättymisestä tulee huomenna kuluneeksi 70 vuotta

Perjantai 12.3.2010 - -Esko Erkkilä-

Huomenna tulee kuluneeksi 70 vuotta talvisodan päättymisestä.

 

Talvisota syttyi 30.11.1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen koko yhteisen rajamme pituudelta ja se päättyi 13.3.1940 Moskovassa solmittuun rauhaan. Sota kesti 105 päivää ja jo aikalaiset kutsuivat sitkeää puolustustaisteluamme "kunniamme päiviksi".

 

Neuvostoliitossa ja Venäjällä Talvisota ja sen muistot on aina yritetty painaa unhon yöhön. Joitain realisteja sielläkin kuitenkin on, sillä mm. venäläinen runoilija Aleksandr Tvardovsk on käyttänyt Talvisodasta nimitystä "Maineeton sota". 

 

Talvisota päättyi suomalaisten kannalta katkeraan rauhaan. Menetimme yli 10 % pinta-alastamme ja jouduimme luopumaan useista sellaisistakin alueista, joita vihollinen ei kyennyt taisteluissa valtaamaan.

 

Suomi taisteli kaikilla rintamilla - Pohjois-Suomessa, Laatokan Karjalassa ja Karjalan kannaksella - kunniakkaasti.

 

Minulle ja monelle muulle ovat läheisiä Kollaan ja Taipaleen...

Lue lisää »