Talvitiepäivät oli katujen ja teiden sekä yleisten alueiden ja kiinteistöjen talvikunnossapitoon erikoistunut näyttelytapahtuma

Keskiviikko 7.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen Tieyhdistys, Pirkanmaan ELY-keskus ja Tampereen kaupunki olivat järjestelyvastuussa, kun Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettiin 29. Talvitiepäivät 15. – 16.2.2012.

 

Talvitiepäivät järjestetään joka toinen vuosi ja seuraavat järjestetään maaliskuussa 2014.

 

Talvitiepäivillä alan asiantuntijat ja päättäjät saivat tietoa teiden ja katujen kunnossapitokoneiden, -välineiden ja -menetelmien tarkoituksenmukaisuudesta ja sieltä sai viitteitä sekä herätteitä niiden kehittämiseksi. Talvitiepäivillä kannustettiin yrityksiä kaluston suunnitteluun ja valmistukseen.

 

Alan seminaarit kuuluivat tärkeänä osana tapahtumaan.

 

Kävijöistä ja tapahtumissa kuulluista kielistä saattoi päätellä myös sen, että tapahtuma oli kotimaiselle alan teollisuudelle merkittävä vientitapahtuma – kansainvälisyydestä kertoo jo sekin, että tilaisuuden viralliset kielet olivat suomi ja englanti.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana katsoin tarpeelliseksi käydä messutapahtumassa.

 

Messuhallissa ja ulkoalueilla oli nähtävillä talvikunnossapitoon tarkoitetut viimeisimmät uutuudet konerintamalta.

 

 

Aurauskaluston järeää osaa edusti petolahtelaisen Kenneth Skinnars´n omistama uusi Scania asianmukaisine varusteineen.

Scanian varustuksena ollut aura on ruotsalaisen Ab Mähler & Söner –yrityksen valmistama. Mähler´n tehdas sijaitsee Rossönissä Jämtlandin pohjoisosassa Ruotsissa.

 

 

Yleisten alueiden ja kiinteistöjen talvikunnossapitoon soveltuvana vaihtoehtona oli esillä mm. Kubota-traktori työvälineineen.

Kubota on K-ryhmän myynnissä ja se on saavuttanut johtavan aseman pientraktoreiden kokoluokassa.

 

 

Avant Tecno Oy pienkuormaajat ja niiden työlaitteet valmistetaan Ylöjärvellä.

Yritys oli mittavalla osastolla mukana 29. Talvitiepäivillä Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

 

 

Tavallisena tienkäyttäjänä on parina viime talvena tullut kova kaipaus ja tarve vanhanaikaisille kunnon tiekarhuille.

Kiteellä sijaitsevalla Veekmas Oy:llä on toimintaa myös Sastamalassa sekä Uddevallassa Ruotsissa.

Yritys on Pohjoismaiden ainoa tiehöylien valmistaja ja se sanoo olevansa tiehöyläteknologian edelläkävijä.

Vuosittain tehtaalta valmistuu parisenkymmentä tiehöylää, mutta tuotanto pystyttäisiin kaksinkertaistamaan pienin järjestelyin.

 

 

Toivakkalaisen Erkki Väisäsen omistama Jyry-Sisu K-148 ja sen nokalla oleva Ajax-lumiaura olivat nostalginen ja mielenkiintoinen tuttavuus.

Osaan elävästi muistella tupakkaa polttavan Rajalan Eskon Sisun rattiin ja nähdä lumen pöllyävän, kun hän aurasi samanlaisella yhdistelmällä Viljakkalan teitä 1960-luvulla.

Väisänen nyt omistaman ajopelin ensimmäinen omistaja on ollut Tie- ja vesirakennushallitus eli TVH.

 

 

Tässä Väisäsen omistama Jyry-Sisu edestäpäin kuvattuna.

Todella hieno ja muistoja tuova näky!

 

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johto sekä tietyt päälliköt olivat keskeisessä roolissa Talvitiepäivien järjestelyissä.

 

Oli mieluisaa kuulla, että näyttelyryhmän päällikkönä toiminut Tampereen Infran Petri Salonen oli saanut laajaa tunnustusta toimistaan!

 

Ilahduin myös siitä, että näin useita Tampereen Infran haalareissa liikkuneita alan ammattilaisia Messukeskuksen käytävillä.

 

Liikelaitoksen johto on ymmärtänyt asiat oikein, kun se on antanut luvan ja suorastaan kehottanut työntekijöitään menemään messuille.

 

On varmaa, että alan koneiden ja laitteiden parissa pitkän kokemuksen omaava henkilö pystyy antamaan vinkkejä esim. laitteiden valmistajille. Myös se, että työntekijä pääsee näkemään ja kokeilemaan uutuuslaitteita vie kehitystä eteenpäin myös omassa liikelaitoksessa.

 

Haluan tässäkin lausua parhaat kiitokset kaikille niille Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen henkilöille, jotka myötävaikuttivat 29. Talvitiepäivien onnistumiseen!

 

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti Tampereen kaupunginvaltuusto tekee tänään yhtä viisaan päätöksen kiinteistöveron kohdalla kuin Yhdyskuntalautakunta teki pysäköintimaksuasiassa viime viikolla

Maanantai 7.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Yhdyskuntalautakunta päätti viime torstaina virkamiesten esityksestä poiketen, että kadunvarsipysäköinnissä maksut säilytetään ennallaan.

 

Yhdyskuntalautakunnan päätös oli viisas, sillä oman auton käyttökustannukset ovat muutenkin korkeat. Virkamiesten esitys olisi kääntänyt kehityksen pyörää taaksepäin Tampereen keskustassa, sillä autoilijat olisivat suunnanneet ostosmatkansa lisääntyvästi laitakaupungin marketteihin. Keskustan liikkeet olisivat näivettyneet ja yrittäjien motivaatio näinä vaikeina aikoina olisi laskenut.

 

Tänään Tampereen kaupunginvaltuustossa on virkamieskunnan esityksenä kiinteistöveron korottaminen siten, että yleistä kiinteistöveroprosenttia korotettaisiin 0,20 prosenttiyksikköä ja vakituisten asukkaiden kiinteistöveroprosenttia 0,05 prosenttiyksikköä.

 

Virkamiehet ovat laskeneet, että kiinteistöverojen korottaminen lisäisi kaupungin verotuloja noin 7,5 milj. euroa.

 

Summa on kaupungin mittakaavassa pieni, mutta sen vaikutukset jokaisen tamperelaisen rahakukkarossa olisivat suuret.

 

Vastustan kiinteistöverojen korottamista, sillä se antaisi väärän signaalin mm. Tampereella kipeästi tarvittavien rakenneuudistusten tarpeellisuudesta.

 

Mielestäni luottamushenkilöt ovat vailla todellista tarmoa, jos he nyt menevät siitä yli, jossa aita on matalin eli turvautuvat veronkorotuksiin, kun eivät pysty tekemään todellisia päätöksiä.

 

On päättäväisesti kumottava se joillakin tahoilla elävä harhaluulo, että kiinteistövero ja sen korottaminen koskisivat ainoastaan omakotiasujia. Kiinteistöveron korottaminen kohottaisi välittömästi asumiskustannuksia kaikissa asumismuodoissa. Omistusasunnoissa ja vuokra-asunnoissa asuminen kallistuisi heti ja sama tilanne olisi niin kerrostalo-, rivitalo- kuin omakotitaloasumisessa.

 

Kaikki asumiseen liittyvät maksut ovat kohonneet ja ovat edelleen kohoamassa, joten kaupungin lisärahastaminen asukkaiden asumiskustannuksia korottamalla ei sovi tähän taloudelliseen tilanteeseen.

 

Viittasin jo edellä rakenneuudistusten tarpeellisuuteen.

 

Havaintojeni mukaan Tampereen kaupungin rakenneuudistukset kuluvana valtuustokautena ovat rajoittuneet ainoastaan Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen virtaviivaistamiseen – mitään muuta rakennemuutosta ei ole pystytty edes käynnistämään ja en ole havainnut, että jostain muusta olisi edes keskusteltu.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana voin todeta, että liikelaitoksen virtaviivaistaminen on edennyt kaavaillulla tavalla. Johtokunnan ja toimivan johdon yhteistyö on ollut kitkatonta. Liike-elämän notkeuteen tottuneena on ollut kieltämättä yllätys, että kunnassa muutokset tapahtuvat hitaasti ja paljon puhetta aikaansaaden.

 

Muutokset ovat siis edenneet hyvin ja esimerkiksi henkilöstön näkökannat huomioiden. Henkilöstön hyvinvoinnista pitääkin huolehtia ja se tapahtuu parhaiten silloin, kun muutokset tapahtuvat ”avoimin kortein”. Näin Infrassa on toimittu.

 

Kannustan Tampereen kaupungin muita liikelaitoksia sekä kaikkia hallinnonaloja arkailematta ryhtymään tehostamistoimenpiteisiin – työsarkaa varmasti riittää!

 

Toivon, että kaupunginvaltuusto suurella enemmistöllä hylkää suunnitellun kiinteistöveron korottamisen sekä suuntaa katseensa tulevaisuuteen ja siellä vääjäämättömästi odottaviin tehostamistoimenpiteisiin.

 

Kiinteistöveron korottamatta jättäminen antaa kaupunkiorganisaatiolle potkua alkaa miettimään kustannuksien karsimista ja toimintojen tehostamista. Se edellyttää, että kaupunginvaltuutetut tänä iltana estävät virkamiesten pääsyn tamperelaisten kukkarolle!

 

-Esko Erkkilä-

Kalmanlehdon "kahvittelu" -kirjoitus paljasti, että Vihreillä ei ole ollut asettaa riittävää asiantuntemusta ja tarmoa omaavia henkilöitä johtokuntapaikoille

Torstai 29.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Vihreiden Iida Kalmanlehto kirjoitti Aamulehden mielipidepalstalla 18.9.2011 kirjoituksen, jonka julkitulo paljasti hänen puolueensa kapeat hartiat asiakysymysten hallinnassa.

 

Vihreät ovat nimenneet Kalmanlehdon peräti kahden johtokunnan jäseneksi; erikoissairaanhoidon johtokunnan sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunnan jäseneksi.

 

Varavaltuutettu Kalmanlehto päättää kirjoituksensa antamalla tunnustusta saamalleen kokemukselle, mutta epäilee suuresti kuukausittaisilla johtokuntiensa kahvinjuontisessioilla olevan paljoakaan muuta merkitystä!!

 

Kalmanlehto kysyy kirjoituksessaan aiheellisesti:

”…olisiko järkevämpää käyttää johtokuntalaisten valintaperusteena esimerkiksi ammattitaitoa kyseisen toiminnan alalla?”

 

Iida Kalmanlehto paljastaa näin, että Vihreillä ei ole ollut valittavana ainakaan erikoissairaanhoidon johtokuntaan eikä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen lautakuntaan riittävällä asiantuntemuksella varustettua jäsentä.

 

Toimin Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnassa sen varapuheenjohtajana ja tiedän, että johtokuntamme osalta tilanne on toisin kuin Kalmanlehto kertoo olevan omalta kohdaltaan. Kaikki Infran johtokunnan jäsenet ovat puoluekantaan katsomatta asiantuntijoita ja se onkin ollut edellytys, että olemme pystyneet johtamaan Infran toimintaa jämäkästi.

 

On tamperelaisten suuri onni, että Kalmanlehto kertoi Vihreiden ja omasta ongelmastaan nyt, kun seuraavat kunnallisvaalit ovat n. vuoden kuluttua. Nyt äänestäjät tietävät ainakin puolueen, jolla ei ole asettaa luottamustehtäviin päteviä ja asiantuntevia jäseniä.

 

-Esko Erkkilä-

Infran sisäinen tiedotuslehti "Infralainen" kysyi ja osa johtokunnasta vastasi

Lauantai 23.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksella on oma tiedotuslehti Infralainen.

Kun yritys on vaiheessa, jossa tapahtuu muutoksia, on tiedottaminen erityisen tärkeää. Aivan sama pätee myös kunnallisessa liikelaitoksessa.

Tampereen Infrassa tiedottamiseen on panostettu mm. henkilöstölehden avulla.

Monet yritykset pitävät henkilöstölehtensä esim. asiakkaiden saatavilla. Ne näkevät, että avoin tiedottaminen kaikkiin suuntiin lisää luottamusta yritystä kohtaan.

Maaliskuun alussa ilmestyneeseen Infralaisen toimittaja pyysi johtokunnan jäseniltä vastauksia toimittajan esittämiin kysymyksiin.

Luottamustehtävän hoitaminen edellyttää tiettyjen asioiden pitämistä pois julkisuudesta, mutta jotkut asiat taas kaipaavat avoimuutta. Katson, että Infralaiselle antamani vastaukset kuuluvat tulla julkisuuteen, sillä minut on valittu yhteisten asioiden hoitajaksi ja siten vastausteni pitää tulla laajempaankin tietoisuuteen.

 

Tässä kysymykset ja minun niihin antamani vastaukset:

 

--------------------------

 

Esko Erkkilä

johtokunnan varapj.

 

Kauanko olet toiminut luottamustehtävissä?

Kunnallisista luottamustehtävistäni Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajuus on ensimmäinen, mutta työtehtävien, omakotiyhdistyksen, urheiluseuran,

yhteiskunnallisen toiminnan ja monien muiden toimintojen osalta luottamustehtäviä on toki kertynyt - perheeni mielestä aivan liiankin kanssa.

Näen, että Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan tehtävät vastaavat paljolti liike-elämän työskentelyä ja siitä minulle on kertynyt vuosien varrella varsin paljon kokemusta.

 

Minkälaisena näet Infran tulevaisuuden?

Luotan vankasti Infran tulevaisuuteen. Tampereella tarvitaan infraa (nyt infra pienellä alkukirjaimella) kaupungin omana toimintana hoitavaa liikelaitosta. Ehdin yli 40-vuotta kestäneen työurani aikana ollamm. lukuisten YT-neuvotteluiden kohteena ja osallisena. Lopulta ne kaikki veivät myös työntekijöiden asemaa eteenpäin. Osaavan ja tulevaisuudenuskoisen henkilön ei tarvitse pelätä YT-neuvotteluja – usein ne ovat uuden ja paremman tulevaisuuden alku. Henki ja meininki Infrassa (tässä isolla alkukirjaimella) on havaintojeni mukaan mainio ja se merkitsee suotuisaa tulevaisuutta.

 

Miten koet omat vaikutusmahdollisuutesi Infran tulevaisuuden suhteen?

Koen omaavani vaikutusmahdollisuuksia Infran tulevaisuuden luomisessa. Pyrin osallistumaan kaikkiin Infran tilaisuuksiin, joissa on mahdollisuus tavata Infran henkilöstöä. Kukaan ei voi yksin luoda Infran tulevaisuutta, vaan se on tehtävä yhdessä.

 

Pitäisikö jotain muuttaa tai kehittää Infran johdon, henkilöstön ja/tai johtokunnan yhteistoiminnassa?

Toivon saavani osallistua Infran henkilökunnan tilaisuuksiin - uskon toiveeni koskevan koko johtokuntaa. Luotan Infran toimivan johdon toimenpiteisiin – olen saanut siitä suoraa palautetta Infran henkilöstöltä - , mutta haluan silti henkilökohtaisesti kuulla henkilöstön mielipiteen.

 

Terveisesi Infran henkilöstölle?

Osaavan ja työhönsä motivoituneen henkilöstön panos tulee jatkossakin olemaan keskeinen voimavara sille, että Tampereen Infratuotanto Liikelaitos pystyy palvelemaan kaupunkilaisia sekä tekemään päättäjien edellyttämää tulosta. Tuloksen tekeminen on nykypäivää ja toivon, että jokainen infralainen tiedostaa tuloksenteon välttämättömyyden. Olemme keskeisessä asemassa kaupunkilaisten palvelijana ja sen vuoksi jokaisen pitää tiedostaa avainasemamme. Me saamme olla ylpeitä infralaisuudesta, kunhan hoidamme oman tehtävämme parhaan taitomme mukaan.

 

Näin vastasin 8.3.2011 ilmestyneessä Infralainen-lehdessä.

Lisäkseni kyselyyn vastasivat johtokunnan puheenjohtaja Mikko Leppälahti (kokoomus) ja johtokunnan jäsenet Sanna Huikuri (vihreät), Rainer Panula (vasemmistoliitto) ja Elisa Tuomisto (kokoomus) - demarit eivät vastanneet kyselyyn.

 

-Esko Erkkilä-

Suomalainen turkistalous meni viime vuonna vahvasti eteenpäin

Torstai 14.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella, Helsingissä ja Turussa vandalismia harjoittaneet turkistalouden vastustajat kokivat viime vuonna suuren tappion, sillä maamme turkistalous meni merkittävän harppauksen eteenpäin.

Näin on pääteltävä niistä luvuista, jotka Elintarviketurvallisuusvirasto Evira julkisti vuoden 2010 rehunvalmistuksesta maanantaina 11.4.2011.

Suora lainaus Eviran tiedotteesta 11.4.2011:

”Turkiseläinrehusekoittamoissa rehua valmistettiin vuonna 2010 yhteensä 332 miljoonaa kiloa. Määrä oli 24 miljoonaa kiloa eli lähes kahdeksan prosenttia suurempi kuin vuonna 2009.”

Kahdeksan prosentin kasvu on hieno saavutus!

Se merkitsee, että turkistalous on käyttänyt rehuseostensa valmistukseen merkittävästi enemmän teurasjaetta kuin edellisvuonna. Turkistalouden teurasjakeesta teurastamoille maksama hinta alentaa merkittävästi kotimaisen lihan sekä lihajalosteiden kuluttajahintaa – lihaa, makkaroita ja muita lihataloustuotteita vähittäiskauppojen kylmätiskeistä ostava kuluttaja on hyötynyt turkistalouden eteenpäinmenosta. Hyvä turkistalous!

Myös suomalaista viljaa turkistalous on käyttänyt merkittävästi enemmän kuin edellisvuonna – kypsennetty vilja kun on tärkeä raaka-aine turkiseläinten rehuseoksissa!

Luvuista voi päätellä myös sen, että turkisala on kohentanut edellisvuotta enemmän Itämeren ravinnetilaa, sillä Itämerestä pyydettyä roskakalaa – Itämeren fosforitilannetta heikentävää kalaa – on pystytty käyttämään suomalaisessa turkistaloudessa entistä enemmän. Tämä, jos mikä on luonnonsuojelua ja kestävää kehitystä parhaimmillaan.

Nostan hattua kotimaisen turkistalouden eteenpäinmenolle ja toivottelen sille hyviä vuosia myös tulevaisuudessa!

-Esko Erkkilä-

Turkistarhaus on keino alentaa elintarvikkeiden hintoja ja kohentaa Itämeren tilaa

Lauantai 26.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Otsikon toteamukset saattavat ensi kuulemalta tuntua kaukaa haetuilta – jopa merkillisiltä, mutta totta ne ovat.

Jokunen selittävä sana toteamusten toteen näyttämiseksi lienee paikallaan.

Teurastamoteollisuudessa syntyy merkittäviä määriä teurasjaetta, jota ala taitamattomuuttaan ja käsittämättömästä syystä kutsuu teurasjätteeksi. Kyse ei todellakaan ole jätteestä, vaan halutusta turkistuotannon raaka-aineesta.

Teurasjätteestä, erilaisista kalaperäisistä raaka-aineista, viljarehusta ja monista muista raaka-aineista valmistetaan suurilla turkisrehutehtailla ”verkkovalmista” rehua turkiseläimille. Turkisrehutehtaat kilpailevat teurastamoiden teurasjätteestä ja maksavat tavarasta yllättävän korkeaa hintaa.

Kun teurastamot saavat ”jätteestään” hyvän hinnan, ne pystyvät myymään makkarat, lihat ja muut teurastamoteollisuuden valmistamat elintarvikkeet edullisella hinnalla päivittäistavaraketjuille.

Mainitsin jo, että turkisrehun raaka-aineena käytetään kalaa ja kalaperäisiä raaka-aineita.

Silakka on tärkeä turkiseläinrehujen raaka-aine ja kun se pyydetään ”roskakalana” Itämerestä, niin meren fosforikuorma kevenee. Silakan pyytäminen turkisrehujen raaka-aineeksi on siis Itämeren suojelua parhaimmillaan.

Jos kaikki Suomessa syntyvä teurasjäte jouduttaisiin ohjaamaan korkeariskisen eläinjätteen käsittelyä varten rakennettuihin laitoksiin käsiteltäväksi, olisi se voimavarojen tuhlausta ja kierrätysperiaatteen vastaista toimintaa. Turkisrehutehtaiden teurasjätteen tarve merkitsee, että teurastamotuotteiden ja alan sivujakeiden arvoketju toimii järkevästi.

Kun tähän lisätään merestä pyydettävä silakka ja sen Itämeren fosforitasetta pienentävä vaikutus, ovat otsikossa esitetyt seikat tulleet toteennäytetyiksi.

 

-Esko Erkkilä-

Roskaretki - mutta kannatti tehdä!

Torstai 6.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Jätehuolto Oy järjesti opastetun tutustumisretken – Roskaretken – Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen tiistaina 28.12.2010.

Osallistuin retkelle ja sain sen aikana paljon hyödyllistä tietoa.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy on 18 omistajakunnan omistama yhtiö, joka huolehtii jätelain mukaisista jätehuoltotehtävistä omistajakuntiensa alueella. Mainittakoon, että Sastamalasta ainoastaan entisen Mouhijärven ja Suodenniemen kuntien alueet kuuluvat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimialueeseen.

Tampereen kaupunki on Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n suurin osakas ja sillä on yhtiön äänimäärästä 65,33 %.

Yhtiö vastaa lähinnä asumisessa syntyvästä ja siihen rinnastettavasta jätteestä.

Yhtiön toiminta-alueella on hieman yli 400.000 asukasta.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä on kaksi jätteenkäsittelykeskusta; Tampereen Tarastenjärvellä ja Nokian Koukkujärvellä.

Asioita, joista toimitusjohtaja Pentti Rantala, viestintäpäällikkö Sinikka Jalo sekä jäteneuvoja Erkki Piippo roskaretkeläisille kertoivat:

 

• Tarastenjärvelle varastoidaan mm. Tampereen voimalaitoksissa syntyvä tuhka. Tuhka, joka syntyy turpeen poltossa, on radioaktiivista sillä Tsernobyl´n voimalaonnettomuus kohotti Pirkanmaan soiden radioaktiivisuutta. Tuhka ei kuitenkaan aiheuta ihmisille ongelmaa, sillä ”kukaan ei istu tuhkakasan päällä”, kuten meille kerrottiin. Tuhkalle ei ole löydetty järkevää jatkokäyttöä.

 

• Tarastenjärvellä asuu ja vierailee suuri määrä lintuja. Nykyään, kun kaikki osataan arvioida rahassa, on laskettu, että Tarastenjärvellä vierailee vuosittain lintuja 7 M€:n arvosta! Harvinaisen selkälokin koko maailman populaatiosta 10 % esiintyy Tarastenjärvellä.

 

• Tarastenjärven vieressä sijaitsee Tampereen Infratuotanto Liikelaitokseen kuuluva asfalttiasema, jonka kohtalo Tampereen kaupungin omistuksessa on ”vaiheessa”. Asfalttiasema käyttää energialähteenään osaksi metaania, jota kerätään Tarastenjärven jätekeskuksen vanhan kaatopaikan alueelta.

Olen pitänyt Tampereelle suunnitellun hyötyvoimalan ainoana mahdollisena sijoituspaikkavaihtoehtona Tarastenjärveä. Mielipiteeni sain vahvistusta Roskaretkellä nähdystä ja kuullusta.

 

Peltolammin ja Lielahden vaihtoehdot ovat auttamattomasti poissa laskuista ja samoin myös Ruskon vaihtoehto. 

Kiitän Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä mielenkiintoisen Roskaretken järjestämisestä!

-Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen uudistamisprosessi pääsee nyt toden teolla alkamaan

Maanantai 27.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Ehdin vasta toissapäivänä eli Joulupäivänä kuuntelemaan Radio Moreenin taltioiman radioinnin Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksesta 15.12.2010, jossa käsiteltiin Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen toimintamallin kehittämistä.

Sain toki tiedon päätöksestä välittömästi ”nuijan kopahtamisen” jälkeen, mutta oli mielenkiintoista – joskin hieman surullistakin – seurata puheenvuoro puheenvuorolta sitä näytelmää, jonka jälkeen päädyttiin selvitystyöryhmän ja Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan kannattamaan vaihtoehtoon.

Lopullinen päätös syntyi XL-ryhmän äänin 38 – 29.

Päätöksen kyytipojaksi kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti Anneli Kivistön toivomusponnen henkilöstön uudelleensijoittamisperiaatteista.

Kaupunginvaltuuston päätös on vastuullinen ja se merkitsee kaupunkilaisten sekä veronmaksajien etujen huomiointia.

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana arvostan mm. Irja Tulosen (kok) käyttämiä puheenvuoroja, joissa hän kysyi, että onko esim. asfalttiaseman hoitaminen yhtä tärkeää kaupungin ylläpitämää toimintaa kuin vanhuksista ja sairaista huolehtiminen.

Keskustan Mikko Kriikku peräänkuulutti aivan oikein, että päätöksiä pitää nyt tehdä, jotta Infrassa voidaan kääriä hihat ja aloittaa toiminta uusilta pohjilta.

Apulaispormestari Timo Hanhilahti totesi olleensa ainoa luottamushenkilö Infran tulevaisuutta selvitelleessä työryhmässä. Hän mainitsi, että valmistelutyö tehtiin ”suurennuslasin kanssa” eli perusteellisesti.

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Mikko Leppälahti kertasi, että Infran johtokunta on jo puolitoista vuotta sitten aloittanut toimenpiteet liikelaitoksen virtaviivaistamiseksi. Nyt valtuustossa paljon parranpärinää kirvoittanut asfalttiaseman myynti on pieni osuus Infran kehittämisessä.

Kiitän Tampereen kaupunginvaltuustoa Infran kehittämispäätöksestä.

Kaupunginvaltuuston päätös on luottamuslause Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnalle ja siitä olen luonnollisesti johtokunnan varapuheenjohtajana hyvin tyytyväinen.

 

-Esko Erkkilä-

Tapasin kaupungilla vain iloisia ja palvelunhaluisia ihmisiä!

Torstai 16.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen hoitaa kaupungilla omia ja hieman muidenkin asioita pitkän tovin.

 

Tapasin eri pisteissä vain iloisia ja palvelunhaluisia ihmisiä, joten tulin itsekin iloiseksi!

 

Ensimmäiseksi kävin Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen konttorilla allekirjoittamassa edelliskokouksemme pöytäkirjan. Tapasin Nekalassa tuttuja ja hymyileviä ihmisiä, joten kaupunkikierrokseni alkoi suotuisissa merkeissä.

 

Seuraavaksi poikkesin Keskustan kansanedustajaehdokkaan Raili Naskalin liikkeessä Kuninkaankadulla ja Railin hyväntuulisuus paransi entisestäänkin hyvää mieltäni.

 

Koskikeskuksen Silmäasemalla saamani palvelu oli hienoa ja Koskikeskuksen Elisa-Shopissa Jessica-asiantuntijan ammattitaito oli suorastaan hämmästyttävän korkeatasoista ja fiksua. DNA:n liittymä muuttui Saunalahden liittymäksi hyvillä mielin. Olen huonosti perillä nykyaikaisesta puhelin ja läppäritekniikasta, mutta Jessica osasi ne sitäkin paremmin!

 

Seuraavaksi piti tehdä pieni vakuutuskuvio Rautatienkadun Tapiolassa ja pienestä bisnesmahdollisuudesta huolimatta saamani palvelu oli sielläkin  loppuun asti hoidettua! Voiko vakuutusyhtiössä useinkin saada noin hyvää palvelua!

 

Kaupunkimatkani kruunuksi kävin Frenckellin palvelupisteessä, jossa muutin perheemme nuorisolla olleen matkakortin aikuisten matkakortiksi.

 

Matkakortin vaihtaminen oikeaksi sujui kuin tanssi ja vaihtamisoperaatio ei tuntunut lainkaan vaikealta.

 

Eilisen jälkeen tuntuu, että Tampereella on yksinomaan hienoja ja fiksuja henkilöitä palvelutehtävissä. Pidän mieluusti mielessäni tämän ja eilisen kokemuksen perusteella se on aivan oikea tunne!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan pöytäkirjat kertovat

Keskiviikko 27.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen kehittäminen on viime aikoina puhuttanut tamperelaisia ja tamperelaista mediaa.

Olen vahvasti osallinen, että tamperelaisten verovaroja jatkossa ohjataan enenemässä määrin sairaanhoidon, ikäihmisten palveluiden, opetuksen ja työttömyyden ongelmien ratkaisemiseen.

Tämän mahdollistavat Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen tehostamistoimenpiteet.

Olen liike-elämässä oppinut toimintojen tehostamiseen ja ilokseni havaitsen, että sama suuntaus on saatu nyt myös iskostettua Tampereen kaupungin toimintoihin.

Ihmettelen vasemmiston edustajien puheita, kun he kummeksuvat "Eskon ajatuksia, että liike-elämän menettelyt eivät koske kaupunkia". Kerrassaan kummallisia ajatuksia - ne eivät ole tästä maailmasta!

Tässä kaksi otetta Tampereen Inratuotanto Liikelaitoksen julkisista päätöksistä.

Nimet on tummennettu vain tässä blogitekstissä, sillä ne eivät ole tummennettuja alkuperäisissä pöytäkirjoissa.

 

----------------   

INFRAN KEHITTÄMINEN

 

Infrajo 28.5.2009                     

Päätösehdotus. Toimitusjohtaja Suominen:

Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päättää,

että liikelaitoksen toimintamallin kehitysmahdollisuuksia ryhdytään selvittämään seuraavien vaihtoehtojen pohjalta: nykyinen malli; ei vapaassa kilpailussa toimiva kaupungin sisäinen osakeyhtiö ja vapaassa kilpailussa toimiva osakeyhtiö.

Kari Wallenius teki vastaehdotuksen, jonka mukaan selvitysten aloittamisesta päättäminen siirretään johtokunnan elokuun kokoukseen. Antero Mäkinen kannatti ehdotusta.

Esko Erkkilä ehdotti, että toimivalle johdolle annetaan valtuudet jatkaa esitettyjen asioiden tutkimista toimitusjohtajan esityksen mukaisesti. Mikko Leppälahti kannatti ehdotusta.

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu päätösehdotus, joten asiasta oli äänestettävä.

Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan kädennostolla siten, että Walleniuksen ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja esittelijän päätösehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Kari Wallenius, Antero Mäkinen ja Tuula Eriksson äänestivät jaa ja Mikko Leppälahti, Esko Erkkilä, Elisa Tuomisto ja Sanna Huikuri äänestivät ei.

Puheenjohtaja totesi esittelijän päätösehdotuksen voittaneen äänin 4–3.

Päätös        

Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päätti,

että liikelaitoksen toimintamallin kehitysmahdollisuuksia ryhdytään selvittämään seuraavien vaihtoehtojen pohjalta: nykyinen malli, ei vapaassa kilpailussa toimiva kaupungin sisäinen osakeyhtiö ja vapaassa kilpailussa toimiva osakeyhtiö. 

 ----------

TAMPEREEN INFRAN KEHITTÄMINEN

Infrajo 27.8.2009              

Toimitusjohtaja Sakari Suominen 19.8.2009:

”Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päätti 28.5.2009 § 49, että liikelaitoksen toimintamallin kehitysmahdollisuuksia ryhdytään selvittämään seuraavien vaihtoehtojen pohjalta: nykyinen malli, ei vapaassa kilpailussa toimiva kaupungin sisäinen osakeyhtiö ja vapaassa kilpailussa toimiva osakeyhtiö.

Johtokunnan jäsenille on jaettu esityslistan mukana alustava selvitys Tampereen Infran kehittämisestä.”

Yhdyshenkilö: toimitusjohtaja Sakari Suominen, puh. 0400 731 184, etunimi.sukunimi@tampere.fi 

Päätösehdotus. Toimitusjohtaja Suominen:

Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päättää,

että alustava selvitys Tampereen Infran kehittämisestä merkitään tiedoksi,

että selvitystyötä tulee vielä jatkaa,

että kaupunginhallitukselle esitetään 

että Tampereen Infran kehittämisvaihtoehtoja selvitetään kaupunginhallituksen johdolla.

 Asian käsittelyn kuluessa Kari Wallenius teki pöydällepanoehdotuksen. Antero Mäkinen kannatti Walleniuksen ehdotusta.

 Aleksovski pyysi neuvottelutaukoa. Kokous keskeytettiin klo 16.55 ja sitä jatkettiin klo 17.35.

 Puheenjohtaja tiedusteli Walleniuksen pöydällepanoehdotuksen saamaa kannatusta ja totesi, että asiasta tulee äänestää.

Suoritetussa kädennostoäänestyksessä Walleniuksen pöydällepanoesitystä kannattivat Wallenius, Mäkinen ja Niemenmaa. Pöydällepanoa vastustivat Erkkilä, Huikuri, Leppälahti ja Tuomisto.

 Puheenjohtaja totesi, että äänin 4–3 pöydällepanoesitystä ei ole hyväksytty.

Wallenius esitti, että päätökseen lisätään toivomusponsi, jossa todetaan, että selvitystyön lähtökohtana on, että mahdollisesti muodostettavat yhtiöt säilyvät kaupungin omistuksessa. Mäkinen kannatti Walleniuksen esitystä. Toivomusponsi hyväksyttiin.

 Päätös        

Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päätti,

 että alustava selvitys Tampereen Infran kehittämisestä merkitään tiedoksi,

että selvitystyötä tulee vielä jatkaa,

että kaupunginhallitukselle esitetään,

että Tampereen Infran kehittämisvaihtoehtoja selvitetään kaupunginhallituksen johdolla.

Lisäksi johtokunta hyväksyi toivomusponnen:

Selvitystyön lähtökohtana on, että mahdollisesti muodostettavat yhtiöt säilyvät kaupungin omistuksessa.

Aleksovski saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 15.50.

 

--------------------

 

Pöytäkirjat osoittavat, että Infran kehittäminen on hyväksytty XL-ryhmän äänin.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan XL-ryhmän jäsenten täydennys ja tarkennus Aamulehden kakkospääkirjoitukseen 16.10.2010

Tiistai 26.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti käsitteli 16.10.2010 kakkospääkirjoituksessaan Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen asioita.

 

Kirjoitus käsitteli oikeita asioita tosiasioiden pohjalta, mutta yhdessä asiassa se ei vastannut todellisuutta. Kirjoituksessa heitettiin varjo Infran johdon päälle ja oltiin sitä mieltä, että se ei ole ollut tehtäviensä tasolla.

 

XL-ryhmän puolueet - Kokoomus, Vihreät ja Keskusta - muodostavat johtokunnan enemmistön äänin 4-3. Edustan johtokunnassa Suomen Keskustaa ja toimin sen varapuheenjohtajana.

 

Me Tampereen Infratuotanto liikelaitoksen johtokunnan XL-ryhmän jäsenet lähetimme Aamulehdelle mielipiteemme. Aamulehti julkaisi sen lauantaina 23.10.2010 ja se kuului näin:

 

----------------------------

 

 

Oman infratuotannon tarve vähenee selvästi

 

KUNTAPALVELUT. Tampereen Infratuotanto-liikelaitos Tampereen Infra perustettiin edellisen kaupunginvaltuuston päätöksellä v. 2008 ja se aloitti toimintansa 1.1.2009.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen muodostavat Auto- ja konekorjaamo, katu- ja vihertuotanto sekä suunnittelupalvelut. Henkilökuntaa liikelaitoksen perustamishetkellä oli noin 800 henkilöä - nyt henkilökuntaa on noin 700 henkilöä.

 

Johtokunta tutustui Infran tilanteeseen ja päätti toukokuun 2009 kokouksessaan XL-ryhmän jäsenten äänin 4-3 aloittaa selvityksen Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen kehittämisvaihtoehdoista.  Johtokunta käsitteli tehtyä selvitystyötä 27.8.2009 kokouksessaan ja päätti antaa asian jatkokäsittelyn kaupungin omistajaohjaukselle.

 

Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti syyskuussa aloittaa selvityksen kehittämistoimista. Selvitystyön laatijana on ollut nimenomaan omistajaohjaus. Se on laatinut tarkan selvityksen eri vaihtoehdoista ja nyt asia on menossa kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustoon tämän selvityksen pohjalta.

 

Me allekirjoittaneet johtokunnan jäsenet totesimme muutaman kuukautta toimittuamme, että näin ei voida jatkaa, vaan on aloitettava selvitystyö koko Infran toiminnan osalta. 

 

Alkuvaiheessa selvitystyön teki Tampereen Infran uusi toimitusjohtaja yhdessä yksikönjohtajien kanssa ja jatkoselvitys annettiin eteenpäin kaupungin organisaatiossa. Pormestari nimesi ohjausryhmän selvitystä tekemään ja nyt julkaistu selvitys on tämän virkahenkilöistä kootun ryhmän loppuraportti.

 

Erityisen tyytyväisiä olemme henkilöstön ja sen edustajien mielipiteen kuulemisesta prosessin joka vaiheessa - ilman henkilöstön vahvaa sitoutumista muutokseen se ei olisikaan mahdollista.

 

Puolentoista vuoden pituinen prosessi kertoo, että taustatyötä eri vaihtoehtojen kartoittamiseksi on tehty paljon.

 

Johtokunta on myös omilla päätöksillään pystynyt tänä aikana parantamaan Tampereen Infran kilpailukykyä siten, että kuntalaisten palveluiden taso on säilynyt hyvänä.

 

Tampereen Infra pääsi kaupunginvaltuuston sille asettamaan tulostavoitteeseen viime vuonna ja ennusmerkit näyttävät, että niin tulee tapahtumaan myös tänä vuonna.

 

Kaupunki tilaajana on kertonut siirtyvänsä selkeämmin kohti monituottajamallia, jolloin nykyisenkaltaisille Infratuotannon resursseille ei jatkossa enää ole tarvetta.

 

XL-ryhmän aloitteesta ja sen johdolla aloitetut Tampereen Infran tehostamistoimenpiteet mahdollistavat kaupungin verotulojen ohjaamisen nykyistä enemmän sairaanhoidon, ikäihmisten palveluiden, opetuksen ja työttömyyden ongelmien ratkaisemiseen.

 

Me Tampereen Infran johtokunnan XL-ryhmää edustavat jäsenet toteamme, että liikelaitoksen nykyinen johto on tehtäviensä tasolla.

 

MIKKO LEPPÄLAHTI

puheenjohtaja (kok)

 

ESKO ERKKILÄ

varapuheenjohtaja (kesk)

 

SANNA HUIKURI

johtokunnan jäsen (vihr)

 

ELISA TUOMISTO

johtokunnan jäsen (kok)

 

--------------------

 

Taidatkos sen selvemmin sanoa!

 

-Esko Erkkilä-

Aamulehden kakkospääkirjoitus Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen tilanteesta

Maanantai 25.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Olen toiminut vuoden 2009 alusta alkaen Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana. Sen vuoksi minua kiinnosti Aamulehden kakkospääkirjoitus lauantaina 16.10.2010, jossa käsiteltiin liikelaitoksen tulevaisuutta.

 

Kirjoituksessa kritisoitiin, että Infran johto ei ole tehtäviensä tasolla, kun sen "kunnossapito- ja korjaamopalvelujen kustannukset ylittävät markkinahinnan jopa kymmeniä prosentteja".

 

Aamulehden kakkospääkirjoitus 16.10.2010 kuului näin:

 

Kaksi vaihtoehtoa: ota tai jätä

 

  Lähivuosina iso luuta lakaisee Tampereen Infratuotannossa, kun kustannuksia painetaan alas toimintoja supistamalla ja kilpailuttamisen kautta ulkoistamalla.

  Ensimmäiseksi kaupungin ohjausryhmän raportti panee tosin kysymään, onko Infran johto ylipäätään ollut tehtäviensä tasalla, jos vaikkapa kaupungin kunnossapito- ja korjaamopalvelujen kustannukset ylittävät markkinahinnat jopa kymmeniä prosentteja.

  Edes taloudellisesti hyvinä aikoina sellainen peli ei vetele, puhumattakaan nyt, kun kaupungin kassassa on ammottava aukko ja etenkin vanhustenhoidon kustannukset koko ajan vain kasvavat.

  Mikäli ohjausryhmän teho-ohjelma ei tuo tarpeeksi säästöjä, siirrytään suunnitelmaan B, joka pitää sisällään liikkeenluovutuksia. Kyseessä on isot rahat, sillä kaikkiaan Infran liikevaihdon pitäisi vähentyä liki 60 prosenttiin nykyisestä.

  On tietysti ikävää, että kaupungin teknisten perustoimintojen tehostaminen vie työpaikan monen työntekijän alta: viidessä vuodessa Infran väki vähenee 675 työntekijästä 400:aan. Osalle tarjotaan muuta työtä (AL 15.10.)

  Siinä tilanteessa jotkut joutuvat vakavasti miettimään, voisiko koneitten ja laitteiden asemasta hoitaa vaikkapa Koukkuniemen vanhuksia.

  Tällainen uranvaihto edellyttää melkoista joustavuutta ja ennakkoluulottomuutta, mutta näinkin miehekästä asennetta näyttää nyt olevan liikkeellä, kun kaupungilla on kaksi vaihtoehtoa tarjolla: ota tai jätä.

 

Kirjoitus on pääosiltaan oikein, mutta siinä kerrottu väite, että Infran johto ei olisi tehtäviensä tasalla, ei pidä paikkaansa. Toivon, että kuulemme asiasta lähipäivinä lisää.

 

-Esko Erkkilä-

Käsityötaitajia ja maalaismakuja Köyrimarkkinoilla Loimaalla

Maanantai 13.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen maatalousmuseo Sarka ja Loimaan kaupunki juhlistivat sadonkorjuuaikaa Köyrimarkkinoilla lauantaina 4.9.2010.

 

Nimensä tapahtuma saa entisajan sadonkorjuujuhlasta. Köyri eli kekri oli entisaikojen suomalaisille vuodenvaihde sekä satokauden viimeinen päivä, jota oli syytä juhlia kunnolla.

 

Tapahtuma järjestettiin nyt toisen kerran ja tapahtumapaikkana oli Suomen maatalousmuseo Saran piha-alue.

 

Olin perjantaina ja lauantaina työmatkalla Turussa. Paluumatkalla Tampereelle poikkesin markkinoilla.

 

Markkinatapahtumaa suosi mukava syyssää ja väkeä oli paikalla paljon.

 

Markkinamyyjiä oli paikalla viitisenkymmentä. Jälleen kerran sai havaita, että käsityöntaitajia Suomen maaseudulla on paljon. Materiaalina taitajilla oli ollut lasi, puu, tekstiilit ja langat, savi, oljet yms.

 

Työnäytöksissä mm. jauhettiin viljoja jauhoiksi ja suurimoiksi - myös hunajaa oli tarjolla.

 

Haluan tuoda esille kaksi eri materiaaleja hyödyntävää myyjää:

 

Keramiikkataiteilija Minna Linden - Matami - oli markkinoilla mukana keramiikkatöillään. Matamilta hankittiin mukanaolleille pikkuneideille kaulariipukset molemmille.

 

Markkinatapahtuman helmi oli Taina Ekilän myyntipöytä.

 

Taina Ekilä on olkipukkien tekijä Sastamalan Keikyästä.

 

Ekilän olkipukit on valmistettu itsekasvatetusta viljasta. Olkiin on jätetty tähkät ja se tuo Ekilän olkipukkeihin sitä erilaisuutta, joka erottaa ne tavanomaisista olkipukeista.

 

Taina Ekilän laatima pienoinen esite ja hänen nettisivunsa huokuvat positiivista tunnelmaa käsillä tekemisestä ja siitä, että olkipukkien tekijällä on juuret syvällä maassa.

 

Suomen maatalousmuseo Sarka juhlisti Köyrimarkkinoita lupaamalla sisäänpääsyn museoon tosi edullisella kahden euron hinnalla. Käytimme edun hyväksemme ja tutustuimme interaktiivisuudestaan kiiteltyyn museoon.

 

Museon vaihtuvana näyttelynä oli TIPITII - Suomen broilerituotanto 50 vuotta - näyttely. Tipitii-näyttelyssä tarkastellaan maaseudun tärkeän elinkeinon, broilerintuotannon, historiaa.

 

Suomen maatalousmuseo Sarka ja Loimaan kaupunki ovat tehneet tärkeää työtä, kun ovat soveltaneet vanhaa kekri-perinnettä luomalla Köyrimarkkinat.

 

Uskon, että väenpaljous merkitsee Köyrimarkkinoiden jatkumista ensi syksynäkin.

 

-Esko Erkkilä-

Tilaaja-tuottaja -mallin kehittäminen

Perjantai 21.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampere on mukana yhdeksän kaupungin Toimi 2010 -hankkeessa, jossa kehitetään kaupunkien tilaaja-tuottaja-toimintatapoja. Hanke on FCG Finnish Consulting Group Oy:n ja Kuntaliiton organisoima. Tampereen lisäksi hankkeessa ovat mukana Hamina, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kemi, Lahti, Mikkeli, Oulu ja Rovaniemi - maantieteellisesti ja poliittisesti mielenkiintoinen kaupunkikimara!  

 

En yleensä ole suopea konsulttivetoisille virityksille, sillä usein ne tarkoittavat ainoastaan hyvää bisnestä konsulteille ja vähän hyötyä toimeksiantajalle. Toivottavasti en ole sinisilmäinen, kun...

Lue lisää »

Romanialaisella lypsykarjatilalla on samat ongelmat kuin Suomessa, mutta suuriakin eroja on

Perjantai 2.4.2010 klo 17.18 - -Esko Erkkilä-

Vierailimme Romanian matkallamme Brasov´n  kaupungin lähellä sijaitsevalla lypsykarjatilalla.

 

Brasov sijaitsee Transilvaniassa n. 200 kilometriä Romanian pääkaupungista pohjoiseen. Brasov´iin on Bukarestista ajettaessa ylitettävä Karpaatit.

 

Lypsykarjatilan omistaja oli Brasov´n alueen nautatilojen yhdistyksen puheenjohtaja.

 

Romaniassa ei ole Suomen kaltaista MTK:ta eli talonpoikien taloudellista etujärjestöä, vaan romanialaiset maataloustuottajat ovat järjestäytyneet tuotantosuunnittain rakentuviin yhdistyksiin.

 

Tilalla oli 400 hehtaaria maata - kaikki maat ovat romanialaiseen tapaan vuokramaita - ja yhteensä 180 eläintä, joista 150 lypsylehmiä. Lisäksi tilalla...

Lue lisää »

Kaupunginhallituksen jäsenten osallistuminen tuottaja-johtokuntien kokouksiin on puutteellista

Perjantai 26.2.2010 klo 14.22 - -Esko Erkkilä-

Tampereen konsernihallinto järjesti 16.2.2010 hyvinvointipalvelujen sekä liikelaitosten johtokuntien jäsenille koulutustilaisuuden Tampere-talossa. Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana osallistuin tilaisuuteen.

 

Koulutustilaisuus toteutettiin liikelaitoksista vastaavan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson´in sekä hyvinvointipalveluista vastaavan kehitysjohtaja Kari Hakarin johdolla. Molemmat johtajat osoittautuivat päteviksi henkilöiksi johtamaan vaativaa koulutustilaisuutta.

 

Tilaisuuteen olivat saaneet kutsun...

Lue lisää »

Kolmen uuden bussilinjan tarjouskilpailu on käyty

Sunnuntai 20.12.2009 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Yhdyskuntalautakunta päätti kokouksessaan 15.12.2009, että Tampereen sisäisten linjojen 17, 20 ja 22 liikennöintisopimus solmitaan Väinö Paunu Oy:n ja Länsilinjat Oy:n muodostaman tarjousyhteenliittymän kanssa.

 

Sopimus alkaa linjan 22 osalta talviliikennekauden 2010-2011 alusta ja linjojen 17 sekä 20 osalta kesäliikennekauden 2011 alusta.

 

Sopimukset ovat voimassa...

Lue lisää »

Jalkakäytävien talvihoito alkoi vihdoin

Perjantai 13.11.2009 klo 8.29 - -Esko Erkkilä-

Jalkakäytävien talvihoito kaupungin työnä alkoi ensilumen sataessa yli kahdellakymmenellä alueella Tampereella.

 

Tampereen yhdyskuntalautakunta teki jo 11.9.2007 päätöksen, että...

 

 

Lue lisää »

Infran tulevaisuus -tiedotustilaisuus 30.10.2009

Sunnuntai 1.11.2009 klo 11.48 - -Esko Erkkilä-

Toimintaympäristön muutosten vuoksi on ilmennyt tarve selvittää Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen organisointivaihtoehdot. Johtokunta - jonka varapuheenjohtajana toimin - on esittänyt, että selvitys tehdään kaupunginhallituksen johdolla.

 

Kaupunginhallituksen johdolla tehtävä selvitystyö on alkamassa. Selvitystyön suorittava työryhmä on nimetty ja sille on annettu aikaa huhtikuun alkuun saakka. Työryhmän pitää antaa väliraportti työstään vuodenvaihteen jälkeen. Ennen selvitystyön alkamista on järjestetty kolme Infran tulevaisuus -tiedotustilaisuutta henkilöstölle. 

 

Edustin johtokuntaa viimeisimmässä tiedotustilaisuudessa, joka järjestettiin Sampolassa perjantaina 30.10.2009 klo 12.00.

Lue lisää »