Bryssel - Euroopan vaiko vain Euroopan unionin pääkaupunki?

Perjantai 31.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Palasin eilisen varhaistunteina kotiin kolmen päivän mielenkiintoiselta matkalta Brysselistä.

 

Pääsin tutustumaan paikan päällä Euroopan komissioon, Euroopan parlamenttiin, Suomen EU-edustustoon, Naton päämajaan sekä useiden suomalaisten edunvalvontajärjestöjen toimintaan Brysselissä.

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä käsitellä tällä saitilla edellä luettelemieni toimielinten ja järjestöjen toimintaa tarkemmin, mutta tässä jutussa kerron Brysselistä kaupunkina sillä kokemuksella, jonka siitä kolmen ohjelmaa täynnä olleen päivän aikana sain.

 

 

 

 

Vaikka kyseessä oli tammikuu, orastavaa kevättä oli jo ilmassa. Mitään kukkaloistoa ei keskikaupungilla varmaan ole kesälläkään, mutta ensimmäiset istutukset puskivat maasta näkösälle.

 

 

 

 

 

Nurmikot taitavat Brysselissä olla ikivihreitä, sillä alueen ilmasto on tyypiltään leuto ja sateinen meri-ilmasto.

 

 ***********

On selkeästi todettava, että Brysselin yleisilme ei ole siisti ja puhdas. Uskallan näin todeta, sillä mielipide ei ole yksinomaan omani.

 

Keskikaupungilla monet jalkakäytävät ovat laattakäytäviä ja kun useissa paikoissa laatat ovat irronneet, ne aiheuttavat suoranaisia vaaratilanteita.

 

Euroopan unionin hallintoon liittyvät monet toiminnot tuovat Brysseliin roppakaupalla rahaa ja on pienoinen ihme, että kaupungin infraa ei pystytä pitämään kunnossa.

 

Keskustelimme rempallaan olevista kaduista sekä jalkakäytävistä ja totesimme, että Bryssel ei ole lomanviettokaupunki.

 

 

 

 

Toki kaupungissa katujen puhtaanapidosta huolehditaan, sillä näimme mm. tämän ”katukärsäkkään” puhdistamassa katuja.

 

 

 

 

Jätehuollon järjestämisessä suomalaiset pystyisivät antamaan hyviä neuvoja ja käytänteitä brysseliläisille.

 

 

 

 

 

Roskat tuodaan suoraan kadulle ja siitä roska-autot keräävät ne aamun tunteina – jos keräävät.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sähköpyörä on keskikaupungilla liikuttaessa varmasti kätevä kulkuneuvo. Kaupungilla näkyi muutamia sähköpyörien latausasemia, joissa pyörien vihreä valo kertoi, että ne olisivat olleet valmiita käyttöön.

 

 

 

 

 

Ainakin eräs sähköpyörien latausasema oli ”merkitty” tällä humoristisella pyöräilijällä.

 

 

 

 

 

Leuto sää keskitalvellakin houkuttelee ravintolat tuomaan pöytiä myös kaduille. Ulkopöydissä oli nyt vielä perin vähän asiakkaita, mutta kevään edetessä ulkopöydät tulevat täyttymään.

Vanhassa kaupungissa ravintoloiden sisäänheittäjät osasivat heti muutaman saman suomea, kun ensiksi olivat varmistaneet kulkijan kansallisuuden. Näin toki myös muualla maailmalla!

 

 

 

 

 

 *************

Grand-Place on kaupungin keskusaukio.

 

Brysselin Grand-Place on kirjattu vuonna 1998 Unecon maailmanperintöluetteloon.

 

Toria pidetään yhtenä maailman kauneimmista aukioista.

 

 

 

 

 

 

 

 

Grand-Placen laidalla sijaitseva Kaupungintalo on niin suuri, että en päässyt siitä riittävän kauas, jotta olisin saanut sen kokonaan mahtumaan kuvaan!

 

 

************

 

 

 

 

 

***********

Tämän jutun otsikosta vielä sen verran, että koskaan ei ole päätetty Euroopan pääkaupungista – ei edes Euroopan unionin pääkaupungista - yhtään mitään, mutta todellisuudessa Bryssel on sellaiseksi muodostunut.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pakkanen paukkuu nurkissa, sähkönkulutus on huippulukemissa, mutta tuulimyllyt eivät pyöri!

Tiistai 28.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Elämme aikoja, jolloin tuulivoimaintoilijat haluaisivat kadota maan rakoon, sillä sähkönkulutus on huippulukemissa, mutta tuulimyllyt eivät pyöri.

 

On hupaisaa seurata, kun ”Suomen Tuulivoimayhdistys” –niminen puulaaki väittää, että jotkut tuulivoimalat muka pyörisivät!

 

Olen käsittänyt, että tuulivoimaloille maksetaan todella ruhtinaallinen korvaus niistä megawateista, jotka tuottavat, mutta eipä näytä veronmaksajien kukkarosta maksettava ylisuuri korvauskaan saada tuulimyllyjen siipiä pyörimään!

 

En kulje samassa poliittisessa parvessa kuin perussuomalaiset, mutta arvostan heidän työmiehensä Matti Putkosen toteamusta, että tuulivoimalat ovat parhaimmillaan, kun niiden pylväässä alhaalla jyskyttää dieselmoottori ja sen tuottama energia siirretään hihnavedolla pyörittämään tuulimyllyn siipiä!

 

Talouselämä –lehti kertoi 21.1.2014, että Suomen sähkönkulutus oli viikko sitten tiistaina iltapäiväviiden aikana runsaat 13.600 megawattia.

 

Kokonaiskulutukseen verrattuna Suomen tuulivoimareservi on kuin hyttysen p…ka Itämeressä, sillä tuulivoimaa meillä on vain 448 megawattia – nyt sekin vähä kuitenkin on tositilanteessa pyöreä nolla!

 

Päättäjiltä on ollut pallo kateissa, kun Suomeen on luotu tuulimyllyverkosto, jolla ei sitten tositilanteessa ole kuitenkaan mitään mahdollisuuksia tuottaa sähköä!

 

-Esko Erkkilä-

Selvitysmies Rauno Saari: Tampereen kaupunkiseudun ulkopuoliset Pirkanmaan kunnat muodostavat Pirkanmaan taloudesta vain prosentin murto-osia!

Tiistai 3.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunkiseutu koostuu kahdeksasta kunnasta. Ne ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. 

 

Tampereen kaupunkiseudun kunnat laativat vuoden 2013 aikana kaupunkiseudun tulevaisuuden vaihtoehtoja tarkastelevan selvityksen. Selvityksen nimi on;

 

"Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu - tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen".

 

Selvityksen tavoitteeksi mainitaan, että se tarkoituksena on…

 

”…tukea kaupunkiseudun kilpailukykyä, elinvoimaisuutta, asukkaiden hyvinvointia sekä elinkeinoelämän kehitystä. Sillä vastataan myös uuden kuntarakennelain velvoitteeseen selvittää kuntaliitosten etuja ja haittoja.”

 

 

 

 

Tampereen kaupunkiseudun kunnat antoivat ex-maaherra Rauno Saarelle (SDP) tehtäväksi laatia kyseinen selvitys.

 

 

Selvitystyön alustavia tuloksia on syksyn aikana esitelty yleisötilaisuuksissa kaikissa kaupunkiseudun kunnissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Selvitysmies Saari oli päätynyt tarkastelemaan viittä eri vaihtoehtoista organisaatiomallia Tampereen kaupunkiseudun kuntakentän kehittämisessä.

 

 

 

 

Selvitysmies oli mielestäni päätymässä esittämään Tampereen kaupunkiseudulle ”Eurooppalainen kaupunki” –mallia.

 

Selvitystyö valmistuu tammikuussa 2014 ja silloin näemme lopullisesti, että mitä selvitysmies Rauno Saari todella esittää.

 

Ylöjärvellä järjestetystä yleisötilaisuudesta on nyt aikaa jo lähes kaksi kuukautta ja tuntumani on, että alkuhuuman jälkeen kaupunkiseudun kuntien päättäjät ovat ottamassa etäisyyttä Eurooppalaiseen malliin.

 

 

 

 

Ylöjärveltä emeritusmaaherra Rauno Saaren kokoamaan ohjausryhmään ovat kuuluneet vasemmalta lukien kaupunginhallituksen puheenjohtaja Katja Luojus (kokoomus), kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Leena Joensivu (SDP) ja kaupunginjohtaja Pentti Sivunen (SDP).

 

 

***********

 

Yleisötilaisuudessa esitettiin kysymys, että miksi selvitystyössä ei ole tutkailtu koko Pirkanmaan muodostaman kunnan mahdollisuutta.

 

Selvitysmies totesi aivan oikein, että hänen tehtävänsä tulee Tampereen kaupunkiseudulta ja se koskee ainoastaan em. kahdeksan kunnan organisointimallin selvittämistä.

 

Vastauksensa asiallisen osuuden jälkeen selvitysmiehen suusta pääsi todellinen ”sammakko”, kun hän totesi, että Pirkanmaalla Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolinen osa merkitsee kokonaisuudessa vain prosentin murto-osia!

 

*********

 

Tutkailin viime eduskuntavaalien kuntakohtaisia äänestystuloksia ja haluankin kysyä muutamilta Pirkanmaan kansanedustajilta, että miltä tuntuu Pirkanmaan ”syrjäseutujen” vähättely?

 

Osoitan kysymykseni vaikkapa Kokoomuksen Arto Satoselle (Sastamala) ja Pauli Kiurulle (Valkeakoski) sekä Perussuomalaisten Lea Mäkipäälle (Kihniö) ja Martti Mölsälle (Punkalaidun) ja vielä Keskustan Arto Pirttilahdelle (Mänttä-Vilppula)!

 

*********

 

Muistutan kuntien päättäjiä, että selvitysmiehen näkemys on ainoastaan hänen näkemyksensä ja se ei saa estää järkevien päätösten tekemistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mainio paikka, mutta syrjässä!

Sunnuntai 1.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Jouduin neljäkymmentä vuotta kestäneen työurani aikana jatkuvasti toteamaan, että olin nuoruudessani saanut mainion työpaikan, mutta sen pääkonttori sijaitsi kaukana syrjä-Suomessa.

 

Työnantajani oli Raisio-konserni ja sen pääkonttori sijaitsee Raisiossa.

 

Sama totuus koskee myös Eläkeliiton Perniössä sijaitsevaa Lehmirannan loma- ja koulutuskeskusta.

 

Sain osallistua tällä viikolla Lehmirannassa järjestettyyn kaksipäiväiseen kotisivukoulutukseen.

 

Lehmiranta sijaitsee todella kaukana syrjä-Suomessa, mutta en tässä jutussani kritisoi koulutuskeskuksen sijaintia tämän enempää.

 

Eläkeliitto on Suomen suurin eläkeläisjärjestö, sillä sen jäsenmäärä n. 127.000 jäsentä on jokseenkin yhtä suuri, kuin muiden eläkeläisjärjestöjen jäsenmäärä yhteensä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muutamia kuvia Lehmirannan lomakeskuksesta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lehmirannan ravintolassa tarjotaan maukasta itsetehtyä lähiruokaa.

 

 

 

 

Lehmirannan kylpyläosasto sopii hyvin ikääntyneellekin kylpylävieraalle, sillä uima-altaan syvyys on ainoastaan 1,35 metriä.

 

 

 

 

Lehmirannan lähitienoot soveltuvat hyvin kuntoiluun ja se on huomioitukin mm. siinä, että lomakeskuksessa on erään rakennuksen seinustalla vapaasti käytettävissä olevia kävelysauvoja. Omia kävelysauvoja ei siis tarvitse ottaa mukaan, kun menee lomailemaan Lehmirantaan.

 

 

************

 

 

Lehmirannan lomakeskuksen juhlasalin seinällä on muotokuvat Eläkeliiton neljästä entisestä puheenjohtajasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kouluneuvos Mauri Paananen lienee monille tuntemattomin Eläkeliiton puheenjohtajista – hän toimi puheenjohtajana 1995 – 2000.

 

 

 

 

Maaherra Hannu Tenhiälä toimi Eläkeliiton puheenjohtajana vuosina 2000 – 2012.

 

********** 

 

En huomannut juhlasalin seinällä Eläkeliiton ensimmäisen puheenjohtajan, professori Alfred Salmelan muotokuvaa. Salmela toimi Eläkeliiton puheenjohtajana vuosina 1970 – 1971.

 

Vuodesta 2012 alkaen Eläkeliiton puheenjohtajana toimii kaupunkineuvos Hannes Manninen.

 

 

 

************

 

 

Lehmiranta on leppoisa paikka lomailuun ja virkistäytymiseen.

 

On muistettava, että Lehmirannan runsas koulutustarjonta antaa mainiot mahdollisuudet myös itsensä kehittämiseen!

 

Varaa itsellesi vaikkapa viikon jakso Lehmirannasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalon käyttämä Keskustan ryhmäpuheenvuoro Valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta oli täyttä asiaa

Lauantai 9.11.2013 - -Esko Erkkilä-

Eduskunta käsitteli torstaina 7. marraskuuta täysistunnossaan Valtioneuvoston tulevaisuusselontekoa – asian otsikkona oli;

 

”Kestävällä kasvulla hyvinvointia”.

Tulevaisuusselontekoa edeltänyt kyselytunti oli melkoista farssia, kun pääministeri Jyrki Katainen varsin epäuskottavasti yritti perustella kaveriltaan Pekka Himaselta miljoonalla eurolla hankittua tilkkutäkkiä.

 

Haluan tässä jutussani tuoda sanasta sanaan julki Keskustan ryhmäpuheenvuoron, jonka kyselytunnin jälkeen tulevaisuusselonteosta käydyssä käsittelyssä käytti tamperelainen kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

Sain sähköpostiini toki Mikon puheluonnoksen, mutta siinä oli maininta ”muutosvarauksin”. Tässä on eduskunnan pöytäkirjoista kopioitu se puheenvuoro, jonka kansanedustaja Mikko Alatalo ”livenä” käytti:

 

 

 

************

 

Arvoisa puhemies!

 

Kataisen hallitus antaa eduskunnalle tulevaisuusselonteon, jonka nimi on "Kestävällä kasvulla hyvinvointia", siis hallitus, joka ei ole saanut aikaan kasvua eikä hyvinvointia. Sopivampi nimi olisi "Himoleikkaamisella pahoinvointia". Suomi on ajautunut talous- ja työttömyyskriisiin samalla, kun hyvinvointipalveluja on ajettu alas.

Suomeen on saatava työtä ja kasvua, kuten ministerikin totesi itse. Suomea on uudistettava. Vain näin voidaan turvata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus. Jos suunta ei muutu, edessä on lisää leikkauksia ja pahoinvointia. Politiikalla on vaikutettava yhteiskuntaan ja parannettava ihmisten arkea. Tarvitsemme 200 000 uutta työpaikkaa seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Keskustan ratkaisuja ovat kasvurahasto ja siirtyminen biotalouteen. Tarvitaan myös välittömiä toimia. Keskusta on esittänyt esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkatukea sekä 5 prosentin yrittäjätulovähennystä työllistäville pienyrittäjille.

Arvoisa puhemies!

Meidän on saatava koko Suomen voimavarat käyttöön. Maakuntakaavoilla on ratkaiseva merkitys siinä, haluammeko keskitetyn vai hajautetumman Suomen. Keskustan mielestä kaiken keskittäminen ei ole vastaus tulevaisuuteen. Tarvitsemme elinvoimaiset maakunnat ja maaseudun.

Uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja osaamiseen perustuvalla vihreällä kasvulla voidaan synnyttää uutta työtä koko Suomeen. Se korvaa maahantuontia, lisää vientiä ja vahvistaa vaihtotasettamme. Vihreä kasvu ei synny itsestään pelkkien markkinoiden varassa. Se tarvitsee valtiovallalta oikeanlaista politiikkaa. Vihreillä on ympäristöministerin salkku. Silti hallituksen politiikka on hiilenmustaa. Se on arvovalinta.

Puhdas ilma ja vesi sekä kotimainen ruoka ovat valttejamme. Cleantech, joka tässä mainittiinkin, ja arktinen osaaminen ovat viennin näkökulmasta mahdollisuuksia teollisuudelle. On harkittava yhteistyön tiivistämistä rikkaan Norjan kanssa pohjoisilla alueilla. Siinä missä keskustajohtoiset hallitukset lisäsivät teollisuuden t&k-rahoja, nyt hallitus leikkaa. Suomen on panostettava osaamiseen. Esittämämme mittava kasvurahasto loisi rahoitusta muun muassa biotaloutta kehittäville kasvuyrityksille. Luonnonvarojen korkeassa jalostamisessa on mahdollisuuksia esimerkiksi kehittämällä uusia tuotteita puuraaka-aineesta.

Arvoisa puhemies!

Tulevaisuudessakin ihmisten, tavaroiden ja raaka-aineiden on voitava liikkua koko Suomessa. Valtion infra Oy on keskustan ratkaisu. Se vastaisi liikenneväylien rakentamisesta, sähköverkkojen omistamisesta ja bioenergian terminaaliverkoston perustamisesta. Kyse on myös huoltovarmuudestamme. On myös huolehdittava, että syrjäisilläkin seuduilla puhelimet kuuluvat, laajakaista toimii ja pienetkin tiet ovat kunnossa tulevaisuudessa ennen kuin maalaillaan suuria taivaanrannan maalauksia.

Menestyminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttää monipuolisuutta. Venäjä on meille suuri mahdollisuus. Pietarilaiset syövät jo nyt suomalaista leipää. Meidän pitää myös ymmärtää, mitä naapurissa tapahtuu.

Suomalainen työ haastetaan maailmalla joka päivä. Palvelujen sähköistyminen vie työpaikkoja. Lisääntyvä verkkokauppa voi silti olla myös mahdollisuus hajautetussa yhteiskunnassa. Robotit eivät vähennä työtä sinänsä. Ne muuttavat sen mielekkääksi ja vapauttavat ihmiset tekemään motivoivampaa, luovaa tekemistä.

On silti olemassa töitä, joissa ihmisen läsnäolo on välttämätön: lasten, sairaiden ja vanhusten hoidossa. Nyt kuntapalveluista on leikattu niin, että kunnat joutuvat lomauttamaan jopa lastensuojelun työntekijöitä. Kunta- ja sote-uudistuksen hallitus on ajanut umpikujaan. Tällaisena aikana oikeudenmukaisuuden vaatimus korostuu. Poliittisten päättäjien on huolehdittava niistä, joilla ei ole suurta rahaa tai etujärjestöjen voimaa takanaan.

Sinipunan 90-luvun leikkauslistojen jälkiä korjataan vieläkin lasten ja nuorten pahoinvoinnissa ja ihmisten syrjäytymisessä. Nyt tämä sinipuna toistaa samat virheet. Kunta- ja sote-uudistuksen jälkiä voidaan ehkä korjata vielä vuonna 2030, ellei meno muutu. Keskusta on esittänyt ratkaisun siihen, miten sote-palvelut tulevaisuudessa hoidetaan kotikunta-maakunta-mallilla.

Arvoisa puhemies!

Viime kädessä kyse on arvoista. On huolestuttavaa, että itsekkyys ja syrjäytyminen ovat lisääntyneet, tulo- ja hyvinvointierot kasvaneet ja ennakkoluulot erilaisuutta kohtaan syventyneet. Suomi tarvitsee uudistavaa ilmapiiriä ja tekemisen asennetta. Terveiltä ja työkykyisiltä on voitava odottaa ahkeruutta ja työpanosta itsensä ja lähimpien hyväksi. Työnteon ja yrittämisen on oltava kannattavaa. Meidän on luotettava ihmisiin ja omaan vastuuseen erilaisten rajoitusten sijasta, joita me kyllä täällä osaamme tehdä. Suomen on oltava paras maa maailmassa lapsille ja nuorille.

Suomi on selontekoja pullollaan. Tänään julkaistiin Himasen selvitys, jonka piti olla osa tätä selontekoa. Ihmettelemme, missä ovat ne viisi jättiläistä, ne eivät tässä valtioneuvoston selonteossa näy. Vai ovatko ne nyt kääpiöitä tilanteessa, jossa tarvitaan päätöksiä kasvun, työllisyyden, palvelujen ja oikeudenmukaisuuden, siis paremman Suomen puolesta?

********

Haluan alleviivata ja toistaa Alatalon ryhmäpuheenvuoresta tämän pätkän:

 

”Uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja osaamiseen perustuvalla vihreällä kasvulla voidaan synnyttää uutta työtä koko Suomeen. Se korvaa maahantuontia, lisää vientiä ja vahvistaa vaihtotasettamme. Vihreä kasvu ei synny itsestään pelkkien markkinoiden varassa. Se tarvitsee valtiovallalta oikeanlaista politiikkaa. Vihreillä on ympäristöministerin salkku. Silti hallituksen politiikka on hiilenmustaa. Se on arvovalinta.

Puhdas ilma ja vesi sekä kotimainen ruoka ovat valttejamme.”

 

************  

Mikko Alatalon ryhmäpuheenvuoro kannattaa lukea tarkasti, sillä siinä käsitellään juuri niitä asioita, jotka kansalaisia todella kiinnostavat!

Alatalon puheenvuorossa painotetaan niitä arvoja, jotka ovat keskustalaiselle ajatusmaailmalle keskeisimpiä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Viikon verran kestävät jokiristeilyt Reinillä ovat eräs tapa tutustua Saksan ja sen naapurimaiden jokilaaksoihin

Sunnuntai 3.11.2013 - -Esko Erkkilä-

Totean heti juttuni aluksi, että en omaa kokemusta muutaman päivän kestävistä jokiristeilyistä esim. Saksan joilla, mutta pääsimme taannoisella Saksan-matkallamme läheltä seuraamaan niitä puitteita, jotka ovat ”arkipäivää” esim. Rein- tai Mosel-jokien jokiristeilyillä.

 

 

 

 

Tässä laiturilta kuvattuna yleisnäkymä jokiristelyaluksesta.

Kuva on otettu Koblenz´ssa Mosel-joen puolella, mutta lähellä paikkaa, jossa Mosel yhtyy Rein-jokeen.

 

 

 

 

Tässä puolestaan Trier´ssä otettu kuva Swiss Gloria -risteilyaluksesta, joka oli saapunut kaupunkiin Mosel-jokea pitkin.

 

 

 

 

Saksassa jokialuksilla – niin henkilöliikenteen risteilyaluksilla kuin tavaraliikenteen aluksillakin – on yleinen tapa, että laivan henkilökunnan muutama auto on nostureilla nostettu laivojen takakannelle.

Kun laiva pysähtyy satamaan, on helppo nostaa auto laiturille ja ajella sillä asioita hoitamassa ”laiturikaupungissa”.

 

 

 

 

Kävelimme Koblenz´ssa laiturilla ja otin muutaman kuvan tästä sveitsiläisaluksesta.

En mielestäni syyllistynyt tirkistelyyn, sillä näköalat aluksen sisätiloihin olivat kenen tahansa töllisteltävinä.

 

 

 

 

Yläkerroksella oli tällä aluksella oleskelutilat ja sitä alemmalla kerroksella juhlasali.

 

 

 

 

Juhlasalissa kattaukset olivat valmiina useamman ruokalajin illallista varten.

 

 

 

 

Kun risteilymatkan kesto on viikon verran, on luonnollista, että pyykkitupa kuuluu risteilylaivan varustukseen.

 

 

Seuraavat kuvat on kuvattu Koblenz´ssa Ehrensbreitsteinin linnakkeelta ja kuvauskohteena on risteilylaivaliikenne Mosel-joella ja Reinillä:

 

 

 

 

Rex Rheni-niminen risteilyalus on kääntymässä Mosel-joella ja jättämässä Koblenz´n kaupungin taakseen.

Etualalla vasemmalla näkyy hieman osaa keisari Wilhelm I:n muistopatsaasta, joka sijaitsee Deutsches Eck´llä.

 

 

 

 

Laiva on saatu käännettyä myötävirtaan ja nyt keula kohisten kohti Reiniä!

 

 

 

 

Risteilylaiva Rex Rheni ohittaa Deutsches Eck:n ja pääsee Reinille. 

Huomaa väriero Mosel- ja Rein-jokien vedessä!

 

 

 

 

 

Rex Rheni jättää Koblenz´n ja suuntaa kohti Amsterdamia.

 

 

 

 

Tässä äskeisen kuvan tilanne hieman laajemmassa kuvakulmassa!

Muuten: Tämä ja edellinen kuva on otettu täsmälleen samasta paikasta ja kuvien ottamisella on aikaeroa vajaat parisenkymmentä sekuntia eli se kertoo halvahkon kamerani zoomauskyvystä!

 

 

 

************

 

Tutkailin netistä Kristina Cruises -varustamon risteilyhintoja ja totesin, että esim. ensi pääsiäisenä viikon risteily Zürich & Basel – Strasbourg – Mannheim & Heidelberg – Rüdesheim – Koblenz – Köln – Düsseldorf  – Amsterdam maksaa hyttiluokasta riippuen 2.000 – 2.500 euroa kahden hengen hyteissä.

 

Hintoihin sisältyy täyshoito laivalla sekä edestakaiset lentoliput.

 

 

Siitä vaan risteilemään Reinille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Deutsches Eck - paikka Koblenz´ssa, jossa Mosel yhtyy Reiniin

Maanantai 21.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Saksan joet ovat monille nimeltä tuttuja, mutta vasta henkilökohtainen tutustuminen niihin antaa todellista tuntumaa vaikkapa Rein- ja Mosel-jokiin.

 

Syys – lokakuun vaihteessa sukulaispariskunnan johdolla tekemällämme matkalla sain Rein- sekä Mosel-jokiin jonkinlaisen tuntuman.

 

Rein saa alkunsa Sveisin Alpeilta ja se laskee mereen Rotterdamissa.

 

Mosel-joki puolestaan saa alkunsa Col de Bussangista Ranskassa ja se laskee Reiniin Koblenz´ssa Saksassa. Mosel on siis Reinin sivujoki!

 

 

 

 

Saksan matkamme ensimmäinen kohde oli Koblenz ja näimme kaupungin tärkeimmän nähtävyyden eli keisari Wilhelm I:n muistopatsaan siinä kohdassa, jossa Mosel yhtyy Reiniin.

Tässä kuvassa ylhäältä virtaava Mosel yhtyy Reiniin ja jokien kohtaamispaikka on nimeltään Deutsches Eck eli Saksan kulma.

 

 

 

 

 

Deutsches Eck on täyttömaata ja sillä sijaitseva Saksan keisarin ja Preussin kuninkaan Wilhelm I:n muistopatsas on vuosien kuluessa kokenut kovia. 

Muistomerkki paljastettiin elokuussa 1897.

 

 

 

 

 

Monumentti on korkeudeltaan 37 metriä ja siitä ratsastajapatsaan osuus on 14 metriä.

 

 

 

 

 

Neuvostoliittolaisia ja venäläisiä pidetään yleisesti sodan olosuhteissa barbaareina, mutta osaavat ne amerikkalaisetkin. Siitä osoituksena se tuho, joka kohtasi keisari Wilhelm I:n muistomerkkiä amerikkalaisten toimesta, kun kilpajuoksu Berliiniin oli toisen maailmansodan loppunäytöksessä menossa.

 

 

 

 

Muistomerkki paljastettiin uudestaan 25.9.1993.

Keisari Wilhelm I:n muistomerkki on vuodesta 2002 kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon ja sen lisäksi se on suojeltu Haagin yleissopimuksella.

 

 

 

 

 

Keisari Wilhelm I:n muistomerkkiä on sen suuren koon vuoksi vaikea kuvata maanpinnan tasolta, mutta tässä kuitenkin sellainen. 

Tämän jutun aiemmat kuvat on kuvattu joko Rein toisella rannalla sijaitsevalta Ehrenbreitsteinin linnoitukselta tai sinne johtavalta Reinin ylittävän köysiradan – Seilbahn - vaunuista.

 

 

 

 

 

Tässä vielä karttakuva Reinin ja Mosel-joen yhtymäkohdasta eli Deutsches Eck´stä.

 

 

Deutsches Eck ja siellä sijaitseva keisari Wilhelm I:n muistomerkki ovat kohteita, joihin Koblenz´ssa kävijän pitää tutustua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Saksasta ja Luxemburg´sta!

Maanantai 7.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Palasin perhekuntani ja sukulaispariskunnan yhteiseltä lomamatkalta Saksasta sekä Luxemburg´sta lauantaina 5.10.2013.

 

Matkamme kesti viikon ja se suuntautui Rein- sekä Mosel-jokien jokilaaksoihin.

 

Lensimme Helsingistä Frankfurt´iin, josta matkasimme luotijunalla Koblenz´n kaupunkiin – siellä yövyimme kaksi yötä.

 

Koblenz´ista menimme Regio-junalla Trier´n kaupunkiin, jossa myös yövyimme kaksi yötä.

 

Trier´stä taas junalla Luxenburg´iin, jossa tapamme mukaan yövyimme kaksi yötä.

 

Luxemburg´ista ”junailimme” kahdella junanvaihdolla takaisin Frankfurt´iin ja sieltä taas lentäen Helsinkiin.

 

Matkakustannukset kolmelta henkilöltä olivat hieman alle 2.400 € eli 800 €/henkilö ilman ruokailuja. Hinnassa on mukana bussikuljetus Tampereelta Helsinkiin ja takaisin.

 

********

 

Vasta paikanpäällä nähtynä ymmärtää Rein-joen merkityksen Saksan taloudelle.

 

Rein-joki keskellä ja sen molemmilla rannoilla maantie sekä junarata merkitsevät todellista logistista valtasuonta, joka palvelee Saksan talouselämää ja sitä kautta koko Saksaa.

 

Se tuli myös selväksi, että Saksan talous ei yskähtele – tämä on luottavainen havainto koko EU-alueelle.

 

Räpsyttelin matkan aikana yli 1.900 valokuvaa ja uskon, että käytän niistä lähiaikoina jokusen muutamien juttujeni kuvituksena.

 

 

********

 

Tässä muutamia kuvia Rein-joen varrelta, kun olimme luotijunassa matkalla kohti Koblenz´n kaupunkia tai olimme jo siellä perillä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pühtitsan Jumalanäidin kuolonuneen nukkumiselle pyhitetyn nunnaluostarin puutarhassa ja uhrilähteellä Kuremäellä

Torstai 3.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen moniaita kertoja saanut vierailla Kuremäen nunnaluostarilla Illukan kunnassa Itä-Virossa.

Luostarin nimi on viroksi Kuremäe Jumalaema Uinumise nunnaklooster ja venäjäksi: Пюхтицкий Успенский монастырь / Pyhtitskij Uspenskij monastir). 

Poikkesimme siellä myös viime elokuussa, kun osallistuin koulukuntani eli agrologien kartanomatkaan Virossa.

 

Vaikka olen vieraillut useasti Kuremäen nunnaluostarissa, sain oppia taas kerran paljon uutta luostarista.

 

 

 

 

Luostari on perustettu vuonna 1891 ja se on ainoa nunnaluostari Virossa.

 

 

 

 

Luostarin sisätiloissa ei saisi valokuvata, mutta pyrin tekemään sen hienotunteisesti ja huomiota herättämättä.

 

 

 

 

 

Kuremäen luostarin puutarha on todellinen luostarin puutarha, sillä se on hyvinhoidettu nähtävyys.

 

 

Muutama kuva luostarin puutarhasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

 

Luostarin takapihalla sijaitsevat halkovarastot saavat jokaisella käyntikerralla ainakin minulta täydellisen ihailun.

Luostarilla luotetaan vahvasti bioenergiaan!

 

 ********

 

 

 

En ole aiemmilla kerroilla tutustunut luostarin hautausmaahan, mutta nyt siihen oli tilaisuus.

 

 

 

 

Luostarissa kuolleet nunnat ovat saaneet tasa-arvoisen viimeisen leposijan.

 

 

 

 

 

Tässä on vuosina 1968 – 2011 luostarin johtajana eli igumeniana toimineen Varvara (Trofimova) viimeinen leposija.

 

 

Sekin oli minulle uutta, että nunnien hautausmaan vierellä on Kuremäen kyläläisten hautausmaa.

 

 

************

 

Oppaat kertovat aina Pühtitsan luostarissa käydessä, että mäen alla on ”Pyhä Lähde”.

 

Vasta nyt kävin ensimmäisen kerran Pyhällä Lähteellä.

 

 

 

Pyhään Lähteeseen virtaa jatkuvasti vettä.

 

 

 

 

Lähiseudun asukkaat noutavat lähteestä ruokavettä ja matkailijoita varten lähteellä on astioita varren päässä, jotta lähteen vettä voi nostaa juotavaksi.

 

 

 

 

Vesi oli raikasta ja sopivan viileää.

 

 

 

**********

 

Moninkertaisella käyntikokemuksellani voin suositella käyntiä Kuremäen nunnaluostarissa!

 

Liittäkää tutustumiseenne kulkeminen nunnien hautausmaan läpi Pyhälle Lähteelle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tartossa, osoitteessa J.Tõnissoni 1, sijaitsee Suomen historian kannalta merkittävä rakennus

Maanantai 30.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Tulee aivan liian harvoin käytyä Tartossa, mutta aina kun siellä käyn, pyrin käymään suomalaisille tärkeällä paikalla eli Viron Ylioppilaiden Seuran talon luona.

 

Elokuussa sain käydä paikalla, kun teimme Viroon agrologikunnan kartanomatkan.

 

Viron Ylioppilaiden Seura on viroksi Eesti Üliõpilaste Seltsi.

 

Talo on Suomen historian kannalta tärkeä, sillä siellä Neuvosto-Venäjä ja Suomi solmivat Tarton rauhan 14. päivänä lokakuuta 1920.

 

 

Eesti Üliõpilaste Seltsin talo oli rauhansopimuksen allekirjoitushetkellä uudehko, sillä se on valmistunut vuonna 1901. Talon on suunnitellut G. Hellati.

 

 

 

 

 

Rakennus on tyyliltään kansallisromanttinen ja se edustaa virolaisen rakennustaiteen varhaisinta suuntaa.

 

 

*********

 

Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana Tarton rauhansopimusneuvotteluissa toimi J.K.Paasikivi ja jäseninä Alexander Frey, Väinö Kivilinna, Väinö Tanner, Rudolf Walden, Juho Vennola ja Väinö Voionmaa.

 

 

Neuvosto-Venäjän valtuuskuntaa johti Jan Antonovits Berzin, jonka oikea nimi oli Janis Berzins-Ziemelis ja sen jäseninä olivat Platon Michailovitsh Kershenstewin sekä Nikolai Sergejevitsh Tichmenjewin.

 

 

********

 

Sopimuksen ensimmäinen artikla kuuluu näin:

 

”Rauhansopimuksen voimaan astuttua lakkaa sotatila sopimusvaltioiden välillä ja molemmat valtiot sitoutuvat vastedes ylläpitämään keskinäistä rauhantilaa ja hyvää naapuruutta.”

 

Sopimus piti 19 vuotta, mutta sitten 30. päivänä marraskuuta 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja alkoi Talvisota.

 

 

*********

 

 

 

Talon edessä on tiilipylväs ja siihen on kohokirjaimin painettu seuraava teksti:

 

14.X.1920

 

TÄSSÄ TALOSSA

SOLMITTIIN SUOMEN

JA NEUVOSTO-VENÄJÄN

VÄLINEN RAUHANSOPIMUS

Suomenkielisen tekstin lisäksi sama on toistettu viroksi ja venäjäksi. 

Tiilipylvään päässä on kuvattuna rauhansopimuksen allekirjoituslehti, jolla on molempien sopimusvaltuuskuntien kaikkien jäsenten allekirjoitukset.

 

*********

 

Eesti Üliõpilaste Seltsin talon osoitteesta - J.Tõnissoni 1 – sen verran, että Jaan Tõnisson oli vuonna 1868 syntynyt virolainen liberaalipoliitikko ja kaksinkertainen pääministeri, jota on verrattu Suomen K.J. Stålberg´iin.

 

Oletettavasti Tõnisson teloitettiin heinäkuussa 1941, mutta varmuutta asiasta ei ole.

 

********

 

 

Suosittelen, että Tartossa käydessänne poikkeatte osoitteessa J.Tõnissoni 1, sillä siellä olevalla talolla on suuri merkitys Suomen historiassa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko maalla asumisessa jotain hävettävää - pitääkö sitä peitellä ja selitellä?

Torstai 26.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Kansalaisfoorumi järjesti 18.9.2013 Kirjastotalo Metsossa Tampereella luento- ja keskustelutilaisuuden, jonka kattoteemana oli maaseuturakentaminen.

 

Kutsussa mainittuina alaotsikoina olivat

 

• Miten ja minne saa rakentaa?
• Miten ja missä halutaan asua?

 

Tilaisuus oli onnistunut ja innostava. Siitä olisi aineksia useammallekin jutulle, mutta kerron tässä vain yhdestä aihepiiristä.

 

 

 

 

Kokenut kunnallismies Simo Arra käynnisti tilaisuuden loppuvaiheessa kysymyksellään mielenkiintoisen keskustelun otsikkoteemasta.

 

 

Arra kysyi, että ohjaavatko virkamiehet tai muut tahot asumaan kaupunkiin?

 

Simo Arra taustoitti kysymystään sillä, että maaseudulla asuville on saatu huono omatunto maalla asumisesta. Myös selittelyntarvetta on Arran mukaan ihmisillä, jotka asuvat maalla.

 

Tilaisuudessa yleisöä oli viitisenkymmentä ja kättennostolla todettiin, että yleisöstä vain 1/5 asui kaupungissa ja 4/5 asui maalla.

 

Kuulun kaupungissa asuviin, mutta ”sydämeni” on maalla.

 

********

 

Olen valitettavasti havainnut saman kuin Simo Arra.

 

Poliitikot, virkamiehet, ympäristöministeriö ja valitettavasti myös media ovat luoneet harhakuvan, että maalla asuminen olisi jotenkin rikollista puuhaa.

 

Kaikki noita yllä nimeämiäni tahoja yhdistää enemmän ja vähemmän se, että ne ovat vihreisiin päin kallellaan.

 

Vihreät luovat kuvaa, että ainoastaan tiivistäminen on hyväksyttävää ja kaunista.

 

Tiivistämisestä intoilevat unohtavat asukasmielipiteen ja se on selkeästi tämä:

 

"kaupungeista kylille, tiivistämisestä eheyteen"

 

 

Erääksi tiivistymisen ihannoimisen syyksi todettiin, että arkkitehtikoulutus on äärettömän kaupunkikeskeistä. Arkkitehtien päähän iskostetaan jo koulutuksen aikana, että tiivis kaupunkiasuminen on ainoa elämisen muoto. Valitettavaa, mutta ilmeisen totta.

 

Julkisuuteen on luotu tavallaan moraalinen velvoite, että kaiken kansan pitäisi asua betonibunkkereissa toinen toisensa päällä kaupungeissa tai ainakin radanvarsilla.

 

Shoppailu kauppakeskuksissa ja oluen sekä siiderin nautiskelu kadut valloittavissa terasseilla olisi sitä oikeaa elämää. Sanoudun jyrkästi eroon tästä elämäntavasta.

 

Kulunut kesä on ollut kohdaltani hieno kokemus. Olen eläkkeelle jäämiseni jälkeen vasta nyt saanut nauttia maaseudun hienoudesta mökillämme.

 

Asumme omakotitalossa, mutta alle tuhannen neliömetrin suuruisella tontilla en saa riittävästi multaa kynsieni alle – siihen tarvitaan enemmän pinta-alaa. Mökillä sitä on sopivasti.

 

Olen asunut kerrostalossa, rivitalossa ja nyt omakotitalossa kaupungissa.

 

Tiedän kokemuksesta, että betonijättiläisen neljännessä kerroksessa asuvana hiirulaisena elämällä ei ole laiselleni ihmiselle tarjolla kunnollista elämää.

 

Tutkimusten mukaan useimmat ihmiset tuntevat samoin.

 

Miksi meitä kuitenkin holhotaan tiivistysrakentamisen ihailijoiksi ja luodaan selittelyntarvetta sille, että joku asuu maalla?

 

Kysyn vaan, että kenen asialla ovat ne tahot, jotka ihannoivat tiivistysrakentamista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereella vesi- ja jätevesihuoltoon liittyvistä asioista ei päätä kaupunginvaltuusto, vaan Tampereen Vesi Liikelaitos

Maanantai 23.9.2013 - -Esko Erkkilä-

On yleinen menettely, että kunnanvaltuustot tai kaupunginvaltuustot toimivat kunnissa ja kaupungeissa ylimpänä päättävänä elimenä.

 

Näin Tampereellakin pääsääntöisesti, mutta vesi- ja jätevesihuoltoon liittyvissä kysymyksissä päättäjänä toimii Tampereen Vesi Liikelaitos.

 

Asiantila tuli täysin selväksi, kun kaupunginvaltuutettu Lasse ”Oka” Oksanen esitti kaupunginvaltuuston kyselytunnilla 16.9.2013 klo 16.00 kysymyksen Kämmenniemen jätevesien johtamisesta kaupungin verkkoon.

 

Valtuutettu Oksanen taustoitti kysymystään näin:

 

Tampereen kaupunginvaltuusto on linjannut vuonna 2008, siis viisi vuotta sitten, että Kämmenniemen jätevedet johdetaan kaupungin verkkoon vuoden 2013 loppuun mennessä.  Varmentaakseen kaupunginvaltuuston tahdon toteutumisen, kirjattiin vuoden 2013 budjettiin teksti ”Kämmenniemi liitetään keskitettyyn vesihuoltoverkostoon rakentamalla yhdyslinja Sorilan ja Kämmenniemen välille”.

 

Oksanen jatkoi todeten nykytilanteesta;

 

Vesihuollon rakentamistoimenpiteet kuluvana vuonna ovat täydellisessä ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa. Asia oli tarkoitus tuoda kaupunginhallituksen käsittelyyn kevään 2013 aikana, mutta toistaiseksi näin ei ole tapahtunut.

 

Lasse Oksanen päätti lyhyen ja selkeän kysymyksensä;

 

 

Tiedustelemme, millaisiin toimiin ja millä aikataululla Tampereen kaupunki ryhtyykaupunginvaltuuston päätöksen toteuttamiseksi? Lisäksi on tärkeätä selvittää, mikä taho tai kuka kantaa vastuun päätöksen vastaisista toimista?

 

Hämmästys oli suuri, kun pormestari Anna-Kaisa Ikonen vastauksessaan toisteli konsernijohtaja Juha Yli-Rajalan ja erityisesti Tampereen Vesi Liikelaitoksen toimitusjohtaja Pekka Pesosen sepustuksia, että kuinka mahdottomia päätöksiä kaupunginvaltuutetut ovat tehneetkään.

 

Jos yhtäänkään osaa tulkita vastauksia, niin Kämmenniemen asukkaat saavat heittää vuosikausiksi toiveensa Kankkulan kaivoon siitä, että Tampereen kaupunki laittaisi alueen jätevesiasiat kuntoon.

 

Laiha lohtu kämmenniemeläisten kannalta on pormestarin omaan vastaukseensa kirjoittama lause, joka kuuluu näin:

 

”Kämmenniemen jätevesien johtamista koskeva asia ja siitä tehdyt ristiriitaiset päätökset on käsiteltävä uudelleen vuoden 2014 talousarviovalmistelun yhteydessä.”

 

 

On surulla todettava, että tämä vesittyy jo kuitenkin pormestarin vastauksen seuraavassa lauseessa:

 

 

”Tällöin on otettava huomioon Tampereen Veden investointisuunnitelmat ja aikataulut runkoverkon vahvistamiseksi sekä taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa valtuuston talousarviokokouksessa tekemä tekstilisäys.”

 

 

Myönnän, että en ole asiantuntija Kämmenniemen vesihuoltoasioissa, mutta sen ymmärrän, että Tampereen Vesi Liikelaitos nyt kävelee reippaasti yli Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksien.

 

Tapaus on varoittava esimerkki jälleen kerran myös siitä, että kuntaliitosten mahdollisesti syntyessä kantakaupungin päättäjät vähät välittävät syrjemmällä elävien elinolosuhteiden kehittämisestä.

 

Lausun parhaat kiitokset Tampereen Sitoutumattomat ry:n kaupunginvaltuutettu Lasse Oksaselle asioita paljastaneen kysymyksen esittämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko Tampereen kaupungilla varaa jarruttaa investointeja?

Sunnuntai 22.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Hanhilahti otti valtuustokyselyssään 16.9.2013 klo 16.00 esille hätkähdyttävän seikan, kun hän totesi yksityisten investointihankkeiden seisomisen syyksi sen, että kaupungin koetaan jarruttavan niitä!

 

Pelkkä epäilykin, että kaupunki toimii jarrumiehenä tuntuu pahalta.

 

Kaupunginvaltuutettu Timo Hanhilahden valtuustokyselyn otsikko oli tämä:

 

”Valtuustokysely koskien yksityisin varoin tapahtuvien investointien vauhdittamista” 

                  

Hanhilahti taustoitti valtuustokyselyssään Tampereen taloustilannetta totuudenmukaisesti, kun hän totesi näin:

 

Tampereen kaupungin talous on poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa. Meneillään oleva heikko suhdannevaihe saattaa rasittaa koko kansantaloutta vuosien ajan. Samanaikaisesti työttömyys on lisääntynyt radikaalisti. Pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuva kokonaislasku Tampereen kaupungille on vuositasolla kymmeniä miljoonia euroja.

 

Timo Hanhilahti jatkoi kysymystään näin:

 

Samanaikaisesti kun talouden ja työllisyyden tilanne heikkenee, on yksityisellä sektorilla lukuisia toimijoita, jotka haluaisivat investoida ja työllistää. Esteitä hankkeiden seisomiseen on useita, mutta yksi keskeisimpiä on se, että kaupungin koetaan jarruttavan hankkeiden käynnistämistä.

 

Tämän jälkeen Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Hanhilahti yksilöi eräitä kohteita, joiden investoinnit makaavat jossakin.

 

Valtuustokysymyksensä lopuksi Hanhilahti esitti suoran kysymyksen:

 

 

Tiedustelen, millaisiin toimiin Tampereen kaupunki on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä yksityisin varoin tapahtuvien investointien vauhdittamiseksi?

 

Kaupunginvaltuuston kyselytunnin pöytäkirjojen mukaan pormestari Anna-Kaisa Ikonen vastasi Hanhilahden valtuustokyselyn lopuksi näin:

 

                     

 

…voidaan todeta, että Tampereen kaupunki tekee Tredean kanssa jatkuvasti töitä investointien houkuttelemiseksi Tampereen seudulle. Tätä tehdään niin omien kontaktien kautta kuin Invest in Finlandin kanssa yhteistyössä. Tampereen kaupunki tekee pääasiassa kiinteistöinvestointien houkuttelua ja Tredea tekee ICT-, koneenrakennus- ja muiden toimialojen investointien houkuttelua yhdessä Hermian ja FinnMedin kanssa.

Huomaa, että pormestarin vastauspuheenvuoron kirjoittaja elelee kaukana bisnesmaailmasta, sillä "houkuttelusta" puhuminen - ja vielä kahteen kertaan - osoittaa alkeellisimmankin bisnestajun puutetta! 

 

Pormestarin vastauksen loppuosa selittää, että Tampere ei todellakaan panosta investointien hankkimiseen, sillä eiväthän ulkopuoliset yritykset ja erilaiset bisnestahot (Tredea, Hermia, FinnMedi) todellisuudessa pysty panostamaan yritysten hankintaan Tampereelle – niille on tärkeintä saada kirjoittaa mahdollisimman suuria laskuja ”työstään”.

 

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajan tekemä valtuustokysely ja pormestarin siihen antama vastaus paljastavat mielestäni karulla tavalla sen saamattomuuden, joka Tampereella edelleen vallitsee yrityshankinnassa.

 

Tampereelle on saatava aktiivinen ja tehtäväänsä sitoutunut yritysasiamies, joka täydellä tarmolla paneutuu yritysten uushankintaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Otepään Maarja luteri kirik on merkittävä paikka Viron historiassa

Perjantai 20.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Eräs kohteemme elokuisella Viron kartanokierroksellamme oli Otepään luterilainen kirkko.

 

 

 

 

Kirkon virallinen nimi Pyhän Marian kirkko eli viroksi ”Maarja luteri kirik”.

 

 

Kirkko on Viron historian kannalta merkittävä sen vuoksi, että siellä on Viron sini-musta-valkoinen lippu vihitty kesäkuun 4. päivänä 1884.

 

Tuolloin lippu oli Viron Ylioppilaiden Seuran lippu, mutta siitä tuli Viron virallinen valtiolippu 21.10.1918.

 

Pitkän Hermannin tornin lippusalkoon Tallinnan Toompeanmäellä lippu vedettiin ensimmäisen kerran 12.12.1918.

 

Ennen Otepäässä tapahtunutta vihkimistään lippu oli ollut ylioppilaiden (Eesti Üliopilaste Selts) salainen lippu jo vuodesta 1881 alkaen.

 

Muutama kuva kirkon sisätiloista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

Otepään Marian kirkkoon liittyy eräs urheilumaailmaa hieman koskettava juttu, sillä virolainen hiihtäjäsuuruus Kristiina Smigun rakensi talon Otepäähän siten, että hänen ikkunoistaan oli esteetön näkymä laakson yli kohti Pyhän Marian kirkkoa.

 

 

 

 

Tässä Kristiina Smigun ´in omistama talo kadun puolelta.

Kirkko sijaitsee talon takana ja sinne oli rakennusaikana esteetön näköala.

 

 

 

 

 

Hiihtäjäsuuruus ei kuitenkaan osannut varmistaa näköalaansa ja Kristiinan talon eteen rakennettiin ökytalo ja sen rakentaminen merkitsi, että Kristiinan talosta ei enää ole näköyhteyttä Otepään kauniiseen kirkkoon!

Tässä ökytalo kirkon luota kuvattuna ja Kristiina Smigun´n talo jää näkymättömiin tämän taakse.

Tuo tiilikatto ökytalon takana taitaa olla Kristiina Smigun´n talon kattoa.

 

Korostan, että mitään laitonta ei ole tapahtunut, mutta Kristiinalta meni hieno näköala.

 

Vastaaviin tapauksiin saadaan varmaan Tampereellakin taas tottua, jos Rantaväylän tunneli rakennetaan.

 

 

Smigun´n talonrakennusjuttu oli oppaamme meille kertomaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Onnistunut johtaminen on johtamista "maaston mukaan"!

Lauantai 24.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Otsikon toteamus ja siitä saamani omakohtaiset kokemukset tulivat mieleeni, kun luin Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän todenneen Mikkelin torilla kiveen hakatusta hallitusohjelmasta ja sen noudattamisesta näin:

 

”Sellainen ei ole tämän päivän johtamista.”

 

Omakohtainen kokemukseni tulee työelämästä ja muistan, kun eräs nuori jääräpäinen päällikkö – vai oliko hänellä peräti johtajan titteli – vaati myyntimiehiltä tarkat käyntisuunnitelmat yli vuoden päähän tulevaisuuteen; jos ei nyt päiväkohtaisesti, mutta ainakin kuukausitasolla jos ei viikkotasolla!

 

Myyntimiesten suoranaisena esimiehenä tunsin, että pieleen mennään ja pahasti.

 

Tämä aika oli raskainta aikaa työssäni, mutta…

 

 

…siitäkin selvittiin!

 

Selviäminen oli sitä, että saimme yksikkömme johtajaksi sittemmin vuorineuvokseksi kohonneen yritysjohtajan, joka halusi johtaa yritystä ”maaston mukaan”, kuten hän itse johtamistapaansa luonnehti.

 

Maaston mukaan johtaminen oli sitä, että suunnitelmia toki laadittiin, mutta päivän markkinatilanne oli se pohja, jonka mukaan toimittiin.

 

No, tuleva vuorineuvos hoiteli hommat siten, että jääräpäinen nuorimies osasi lähteä etsimään töitä muualta ja hänen päätöksensä oli suuri helpotus koko organisaatiolle.

 

Jääräpäisen nuorukaisen lähdön jälkeen ja tulevan vuorineuvoksen johtamana alkoi yksikkömme voimakas kehittyminen. Töissä oli taas mukava olla ja tulosta syntyi!

 

 

*******

 

Nykyhallituksen pilkuntarkka hallitusohjelma ja sen pilkuntarkka noudattaminen eivät mahdollista hallituksen tekemään sellaisia päätöksiä, joita nyt tarvittaisiin.

 

Sellainen ei ole tämän päivän johtamista!

 

Lukijani voivat itse päätellä, että kuka tai ketkä ovat nykyhallituksessa niitä jääräpäisiä vastavalmistuneita nuorukaisia, jotka ovat ammentaneet oppinsa oppikirjoista tai peräti jenkeistä, mutta joilla ei ole näkemystä ympärillä tapahtuneista muutoksista.

 

On valmistauduttava siihen, että vasta seuraavat eduskuntavaalit on se ”vuorineuvos”, joka pystyy syrjäyttämään vallasta nämä jääräpäiset ja kokemattomat nuoret?

 

 

-Esko Erkkilä-

Meitä yritetään höynäyttää!

Perjantai 16.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Kaikki muistamme, kun kotona leivottiin pullaa, piparkakkuja ja aikaisemmin myös kunnon ruisleipää.

 

Kotileivonnassa syntyvä hajunautinto on vailla vertaa – se saa veden herahtamaan kielelle.

 

Tätä ominaisuuttamme käyttävät hyväkseen kaikenmaailman lind´it ja yhä lisääntyvässä määrin myös muut päivittäistavarakaupat.

 

Kyseessä on myymälöiden paistopisteet, joissa vain paistetaan muualla valmistetusta taikinasta valmistetut raa´at leivonnaiset.

 

Moni kuluttaja luulee, että myymälän paistopisteestä hankittu tuote on alusta alkaen valmistettu kyseisessä myymälässä.

 

Näin ei kuitenkaan ole, vaan valmis taikina on tullut paistopisteelle useimmiten ulkomailta. Toki kotimaisiakin taikinantoimittajia on olemassa.

 

Kotimaisten elintarvikkeiden hyvä imago ja korkea laatu sekä kuluttajien halu tietää ostamiensa tuotteiden alkuperä ovat vaikuttaneet siihen, että myymälöiden paistopisteissä yleensä kerrotaan taikinan alkuperä.

 

Kuluttajien pitää yhä useammin tiedustella ostamiensa elintarvikkeiden alkuperää.

 

Alkuperän kyseleminen on hyvä keino ehkäistä päivittäistavarakaupan pyrkimykset antaa myymistään elintarvikkeista sellainen kuva, jota ne eivät ansaitse!

 

 

-Esko Erkkilä-

Korulauseilla Tampereen taloutta ei saada kuntoon

Tiistai 11.6.2013 - Esko Erkkilä-

Olen tutustunut Tampereen kaupunginvaltuuston 17.6.2013 pidettävän kokouksen esityslista-aineistoon.

 

Omaan jonkin verran kokemusta bisnesmaailmasta ja on suoraan todettava, että tulin lähes vihaiseksi siitä aineistosta, jota Tampereen päättäjille tarjotaan.

 

Silmäilin hyppäyksittäin asiakirjan: ”Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/2013”.

 

Asiakirja on 64-sivuinen sepustus, jonka laatimiseen on saatu kulumaan lukemattomia virkahenkilöiden työpäiviä.

 

Totean heti alkuun, että ennustukseni Tampereen kaupungin tämän vuoden alijäämäksi on jo pidemmän aikaa ollut 70 M€.

 

 

**********

 

Mainitussa asiakirjassa todetaan sen tekstiosuudessa realistisesti näin:

 

”Kaupungin talous on viime vuosina ajautunut rakenteelliseen epätasapainoon.”

 

Kiitän konsernijohtaja Juha Yli-Rajalaa, kun hän asiakirjan johdannossa toteaa yksioikoisesti Tampereen kaupungin tulevaisuudesta näin:

 

”Mikäli kaupungin taloudessa ei tapahdu olennaista muutosta, on Tampere pian kriisikuntien joukossa.”

 

Tampereella työttömyys ja sen nopea lisääntyminen kertovat mm. siitä, että kaupungin elinkeinopolitiikka on surkeasti epäonnistunut.

 

Tampere eli savupiipputeollisuutensa kuoleman jälkeen hetken Nokia-huumassa, mutta nyt esimerkiksi se, että Tampere ei panosta uusien yritysten hankintaan, koituu kaupungin ja kaupunkilaisten ongelmaksi.

 

Tampereen työttömyystilanne on lohduton ja siitä kertoo ”Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 4/2013” –asiakirjaan kirjattu tämä toteamus kaiken:

 

”…yli vuoden työttömänä olleiden määrä on kasvanut hyvin voimakkaasti. Pitkäaikaistyöttömiä oli huhtikuussa Tampereella 5 900, eli lähes 2 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli huhtikuussa 14,7 prosenttia, eli lähes 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.”

 

On naurettavaa, että kaupunginvaltuutetuilla jaettu valmisteluaineisto on otsikoitu näin:

 

”Yhdessä tekemällä kohti tasapainoa”

 

Todellisuutta voisi kuvata paremmin vaikkapa näin:

 

”Tampereen talous merkitsee, että kaupunki ajelehtii kohti selvitystilaa!”

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Keskusta kiittää Valion investointipäätöstä

Torstai 23.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Jatkan jo eilen käsittelemääni Valio Oy:n päätöstä runsaan 30 miljoonan euron investoinnista Tampereelle.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry oli ajan hermolla ja toimitimme eilen aamulla medialle lehdistötiedotteen, jossa totesimme arvostavamme Valion päätöstä.

 

Lehdistötiedotteemme oli julkaisuvapaa eilen klo 10.00 ja Suomenmaa oli nopea, sillä se julkaisi tiedotteemme pohjalta tehdyn uutisen klo 10.05 nettilehdessään.

 

Suomenmaan uutisen otsikkona oli tämän jutun otsikko ja tiedotetekstimme oli fiksattu tähän muotoon:

 

*********

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö kiittelee Valio Oy:n päätöstä investoida Tampereen meijerin tuotannon kehittämiseen reilut 30 miljoonaa euroa seuraavan kahden vuoden aikana.

 

Kunnallisjärjestö toteaa investointipäätöksen vaikuttavan myönteisesti kotimaisen alkutuotannon ja elintarvikeketjun pärjäämiseen. Päätös edistää myös elintarviketyöntekijöiden ammattitaidon arvostusta ja varmistaa heidän työllistämisensä.

 

– Runsaan kolmenkymmenen miljoonan euron investointi on nyky-Suomessa poikkeuksellista. Poikkeuksellista se on elintarviketeollisuudessa ja erityisen poikkeuksellista Tampereella, kunnallisjärjestö toteaa kannanotossaan.

 

– Nyt julkistettu kotimaisen elintarviketeollisuuden investointi on vahva viesti suomalaisen ruuan korkeasta laadusta, sillä investointi tähtää vientitoiminnan laajentamiseen.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö on tyytyväinen siihen, että kotimaisen elintarviketyöntekijän ammattitaitoon luotetaan. Kunnallisjärjestön mukaan investointipäätös on vahva merkki suomalaisen, pirkanmaalaisen ja tamperelaisen työn arvostamisesta.

 

– Valion nyt julkistama investointipäätös on luottamuksen osoitus pirkanmaalaiselle maidontuotannolle ja se luo uskoa kotimaisen maataloustuotannon jatkumiselle laajemmaltikin.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö toivoo, että Tampereen kaupunki tukee kaikin käytettävissään olevin keinoin maidonjalostuksen kehittämistä Tampereella.

 

Suomenmaa

 

*********

On taas kerran todettava, että ammattitaitoinen toimittaja pystyy fiksaamaan töksähtelevänkin tiedotetekstin helposti luettavaan muotoon!

 

 

-Esko Erkkilä-

Valion investointipäätös luo uskoa kotimaisen elintarviketeollisuuden tulevaisuudelle

Keskiviikko 22.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Valio Oy julkisti eilen investoivansa Tampereen meijerin tuotannon kehittämiseen reilut 30 miljoonaa euroa kahden seuraavan vuoden aikana.

 

Me tamperelaiset otimme tiedon suurella mielihyvällä vastaan, mutta Valion päätöksellä on laajempaakin vaikutusta. Se rohkaisee kaikkia suomalaisia, että jollakin lohkolla voi mennä hyvin!

 

Yritän seuraavassa hieman pohtia, että mitä kaikkea Valion investointipäätös merkitsee.

 

Taustatiedoksi on todettava, että olen tiedotusvälineistä ja Valion nettisivuilta saamani tiedon varassa.

 

Valion päätös rohkaisee maamme maidontuotantoketjun kaikkia osapuolia, sillä se osoittaa, että vientimarkkinoiden oletetaan vetävän suomalaisia maitotaloustuotteita jatkossa entistä paremmin.

 

Olen erityisen iloinen siitä, että suomalaisen elintarviketeollisuuden työntekijät saavat investointipäätöksen myötä tunnustuksen hyvästä ja laadukkaasta toiminnastaan.

 

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on taho, jonka jäseniä olen aina arvostanut. He ovat olleet ja joutuvat olemaan varmaan jatkossakin vaikeassa paikassa, kun kaupan keskusliikkeet ovat koko ajan lisäämässä tuontielintarvikkeiden osuutta tarjonnassaan.

 

Toivon, että Valion investointipäätös herättäisi päivittäistavarakaupan valtiaat S-ryhmän ja Keskon huomaamaan, että suomalaiset elintarvikkeet ovat korkealaatuisia ja sellaisia, joita uskaltaa tarjota kuluttajille. Onkohan toiveeni toiveajattelua päivittäistavarakaupan ruhtinaiden suuntaan?

 

Valion investointipäätös merkitsee välitöntä uskonvahvistusta pirkanmaalaiselle, satakuntalaiselle ja varsinais-suomalaiselle maidontuotantotilalle. Valion Tampereen meijerille maidonhankinnan hoitaa Tampereella toimiva Länsi-Maito, jonka hankinta-alue yltää Pirkanmaan lisäksi myös Satakuntaan sekä Varsinais-Suomeen.

 

Valion eilen julkistama investointipäätös tuo välillisesti hyötyä koko Suomen maidontuotantoketjulle, sillä Valion lisääntyvä vientitoiminta on toivon mukaan jatkossakin niin kannattavaa, että se tukee kotimaan markkinoita.

 

Näin myönteisenä hetkenä täytyy kuitenkin käsitellä maitoketjun ongelmakohtiakin.

 

Suuri ongelmakohta on kuntien hankintaosaamisen vajavaisuus, joka näkyy tuontituotteiden osuuden kasvamisena myös maitotaloustuotteissa kuntien julkisissa paikoissa ja laitoksissa.

 

Kuntien ja kaupunkien hankintaosaaminen rajoittuu yleensä siihen, että ostetaan halvinta elintarviketta mitä markkinoilta on saatavissa. Kuntien hankintaorganisaatiot eivät osaa kilpailuttaa tavarantoimittajia muuten kuin halvalla hinnalla.

 

En lähde tässä ja nyt opastamaan kuntien hankintaorganisaatioita esim. maidon ja maitotaloustuotteiden hankinnassa, mutta tiedän, että keinoja laadukkaiden elintarvikkeiden hankintaan on.

 

Heikko hankintaorganisaatio joutuu tyytymään siihen, että se laatii tarjouspyynnöt ainoastaan halvan hinnan kriteereillä!

*********

 

Tänään kaikilla suomalaisilla, pirkanmaalaisilla ja tamperelaisilla on syytä hyvään mieleen, sillä Valion eilen julkistama investointisuunnitelma on suuri asia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Himas-kohun kiirastuli kovenee pääministeri Jyrki Kataisen ympärillä

Perjantai 29.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen luullut, että pääministeri Jyrki Katainen tilasi kaveriltaan Pekka Himaselta 700.000 euron hintaisen ”tulevaisuusselvityksen” ilman kilpailutusta sen vuoksi, että kukaan muu ei tarjonnut vastaavaa tutkimusta.

 

Olin ällikällä lyöty, kun sain 26.3.2013 Yle Uutisten nettisivuilta tietää, että Valtioneuvoston kanslia kysyi lokakuussa 2011 eri tutkimuslaitoksilta, yliopistoilta ja konsulttifirmoilta kiinnostusta osallistua tulevaisuusselonteon laadintaan sekä arviota kustannuksista.

 

Valtioneuvoston kanslia sai 35 vastausta, joista yksi oli Pekka Himasen tarjous yrityksensä Sofos Oy:n nimissä.

 

Muut 34 tarjousta tulivat seuraavilta toimijoilta:

1.      Accenture Oy

2.      Demos Helsinki

3.      Eläketurvakeskus

4.      Envision

5.      ETLA

6.      Gaja Group Oy

7.      Helsingin Yliopisto

8.      IIASA

9.      Itä-Suomen Yliopisto/Pajunen

10.  Itä-Suomen Yliopisto/Turtiainen

11.  Kela

12.  Kuluttajatutkimus

13.  Limor Oy

14.  NAG PartnersOy

15.  Palkansaajien tutkimuslaito

16.  Pellervon taloustutkimus PTT

17.  PwC

18.  Pöyry Management Consulting Oy

19.  Ramboll

20.  Sitra

21.  Suomen Akatemia

22.  SYKE

23.  Symbioosi Partners Oy

24.  Taloustutkimus Oy

25.  Tampereen yliopisto, Shool of Management

26.  Tampereen yliopisto, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

27.  Tekes

28.  THL

29.  Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

30.  Työterveyslaitos

31.  Vaasan yliopisto (1)

32.  Vaasan yliopisto, julkisjohtamisen oppiaine (2)

33.  VATT

34.  Åbo Akademi

Lista Pekka Himaselle hävinneistä tutkimusehdotuksista löytyy Yle Uutisten nettisivuilta googlaamalla näin:

Tutkimusehdotukset jotka hävisivät Pekka Himaselle

Jokaisen tarjokkaan kohdalta klikkaamalla pääsee tutustumaan siihen aineistoon, joka on ollut kyseisen tarjoajan argumenttina alustavassa tarjousilmoittautumisessa. Kannattaa tutustua!

Kyllä on ollut oltava fantastisen kova luulo itsestään, kun pystyy pokkana tämän tarjoajajoukon sivuuttaen tekemään tilauksen kaveriltaan ja maksamaan hänelle 700.000 euroa (anteeksi vaan) paskan jauhamisesta!

-Esko Erkkilä-