"Pyöreän puutavaran viennin vaikutus syvänmeren kalojen sukupuolielämään"

Lauantai 5.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Tuo otsikossa mainittu legendaarinen tutkimus tuli etsimättä mieleen kun luin, että Suomen Akatemia on myöntänyt 440.000 euron suuruisen rahoituksen tutkimukselle, jossa tutkitaan kannibalismin merkitystä eteläamerikkalaisille sammakoille!

 

 

440.000 euron suuruinen rahoitus koskee viisivuotista tutkimusta, jonka suorittaa Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Bibiana Rojas Zuluaga.

 

 

Bibiana Rojas Zuluagan hanke alkaa 1.9.2018, ja sen rahoitus on tarkalleen 438.874 euroa.

 

*******************

 

 

Kaikella kunnioituksella Bibiana Rojas Zuluagaa kohtaan, mutta eikö Suomessa olisi tärkeämpiäkin tutkimusaiheita kuin tutkia miten eteläamerikkalaiset sammakot pärjäävät sen jälkeen, kun syövät lajitovereitaan!

 

 

Toisaalta, hullujahan saa aina pyytää, mutta hulluja ovat ne, jotka myöntävät määrärahoja hulluihin projekteihin!

 

 

Herätys Suomen Akatemia, sillä tuonkin "tutkimuksen" maksavat suomalaiset veronmaksajat eli me!

Nyt Suomen Akatemialta tuli todellinen sammakko!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pyydän apuanne!

Lauantai 11.3.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen etsimässä aineistoa media-asiantuntijallemme, joka taittaa Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön kuntavaaliesitettä.

 

 

Kysyin taannoisella Keskustan kuntavaaliristeilyllä pääministeri Juha Sipilältä, että saisimmeko esitteeseen hänen tervehdyksensä.

 

 

Sipilä lupasi ja antoipa minulle sen henkilön nimenkin, joka asian sitten käytännössä hoitaisi.

 

 

Saan Keskustan nettisivuilta imuroitua Sipilän kuvia, mutta ainahan se itse kuvattu kuva olisi parempi.

 

 

Pääministeri oli 8.3.2017 aamuvarhaisella Naistenpäivän kunniaksi Tampereella Tempontalossa Fazer Cafe`ssa ja silloin otin hänestä muutamia kuvia.

 

 

Alla kolme kuvaehdokasta – minkä kuvan Sinä valitsisit?

 

 

 

 

 

 

Kuva 7723

 

 

 

 

 

 

Kuva 7724

 

 

 

 

 

 

Kuva 7753

 

 

 

Ehdotuksia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Turistihevosten" lanta pitää ja kannattaa kerätä hyötykäyttöön

Torstai 5.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä ravinteiden talteenottoa. Tavoitteena on, että vähintään puolet lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi hallitusohjelman tavoitteena on sallia hevosen lannan käyttö energiatuotannossa.

 

Asia on edennyt, sillä maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt hevosenlannan hyötykäyttöhankkeen ja hankkeen vetäjäksi on yhdeksästä hakijasta valittu ympäristöliiketoimintaan erikoistunut yritys nimeltään Envitecpolis Oy.

 

 

*****************

 

 

 Saimme taannoisella Portugaliin suuntautuneella agrologimatkallamme tutustua turistihevosten lannankeruuseen!

 

 

Tutustuminen tapahtui Obidosin linnoitetussa keskiaikaisessa kylässä, jonne pysähdyimme matkalla Lissabonin lentokentälle.

 

 

 

 

 

Jokseenkin kaikissa keski- ja etelä-Euroopan kaupungeissa turisteilla on mahdollisuus hevosvaunuajeluihin ja niin myös Obidoksessa.

 

 

 

 

 

Hevosvaunuja oli koko ajan liikenteessä, mutta niiden lähtöpaikalla oli aina valmiina vaunuja ajoon.  Huomaa oikean takapyörän edessä tiilenkappale, joka toimii asiakkaita odottavan vaunun seisontajarruna!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hevonen tuottaa lantaa vuodessa 8.000 – 10.000 kiloa ja on selvää, että lantaa ilmestyy myös kaduille, jos sen tuloon ei ole valmistauduttu.

 

 

Olen joskus ulkomailla nähnyt, että ajurilla on käden ulottuvilla eräänlainen haavi, jolla ajuri taitavasti ottaa ”kopin” lannasta, jos hevoselle tulee sontimisen tarve.

 

 

Obidos-ajurit olivat valmistaneet ”hevospotan”, johon lanta putoaa – kätevä ratkaisu!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hevosenlanta on monipuolinen lannoite ja sen vuoksi sen kerääminen…

 

 

 

 

 

…säkkiin on tärkeää ja lannankerääminen turistikylässä on hygieniankin kannalta välttämätön ja onhan se myös ympäristöteko.

 

 

 ***************************

 

 

Suomessa on n. 75.000 hevosta ja niistä poneja n. 10.000.

 

Jos lasketaan 65.000 hevosta x 8 tonnia lantaa per hevonen, päästään todella suuriin volyymeihin eli 520 miljoonaa kiloa.

 

 

Maassamme käytetään lannoitteita vuosittain suuruusluokkaa 580 – 640 miljoonaa kiloa vuodessa ja vuonna 2015 rehuseosten valmistusmäärä oli n. 1.400 miljoonaa kiloa.

 

 

********************

 

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että hevosenlannan ja lannoitteiden volyymit ovat samalla tasolla ja rehuseoksia valmistetaan maassamme n. kolminkertainen määrä hevosenlantatuotokseen verrattuna.

 

 

Nämä luvut kertovat, että hevosenlannan hyötykäyttöprojekti on volyymimahdollisuuksiltaan mittava. Näin siitä huolimatta, vaikka hallituksen tavoitteena on saada hevosenlannasta prosessoinnin piiriin vain puolet eli n. 250 miljoonaa kiloa vuoteen 2025 mennessä.

 

 

Projektin nimenä on ”HELMET – hevosenlanta menestystarinoiksi” ja toivotan projektille parhainta menestystä!

 

 

Juttu luiskahti hieman sivuraiteille Obidoksen hevosvaunuajeluista, mutta se sallittakoon, kun kuitenkin samalla tuli kaiveltua faktatietoa eräästä hallituksemme bioalueen kärkihankkeesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hyvin mahtuvat samaan kuvaan!

Perjantai 30.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Tervehdys kaikille lukijoilleni!

Pyydän anteeksi niiltä eilisiltä "aamulukijoiltani", jotka pettyivät, kun eilen blogisivuillani ei ollutkaan uutta juttua.

Huomasin virheeni vasta aamukahdeksan tienoilla, kun totesin, että olen töpeksinyt eilisen juttuni tallentamisessa.

Toki olin tallentavanani se ajoissa edellisiltana, mutta jossain tein virheen ja aamulukijani joutuivat pettymään.

Onneksi eilisen jutun valokuvat olivat helposti lisättävissä, joten eilinen juttuni oli katseluvalmis hieman aamukahdeksan jälkeen.

Tunnen melkoista vastuuta Teille arvoisat lukijani, sillä Teitä on viime aikoina ollut melkoinen joukko - puhutaan ..., no en kuitenkaan kerro lukijamäärääni, mutta näen sen reaaliaikaisesti joka hetki. Portugaliin liittyvät jutut ovat kuitenkin nostaneet lukijamääräni uudelle tasolle!

Mutta nyt uusin juttuni!

*******************

Kävin eilen Tampereen Biltemassa, jonne on meiltä matkaa vajaat parisen kilometriä.

 

Käyntini aiheena oli ostaa sellainen värkki, jolla pystyy avaamaan huonosti vetävän kodinhoitohuoneen viemärin.

 

 

Onnistuin ostoksessani ja pihalla huomasin, että nyt on mainio tilaisuus saada samaan kuvaan kahden ruotsalaisfirman liikekyltit.

 

 

 

 

 

Tässä kuva on eli samassa kuvassa Biltema ja Ikea!

 

 

Firmat sijaitsevat Tampereen eri kaupunginosissa eli Biltema Lakalaivassa ja Ikea Lahdesjärvellä – firmojen välissä kulkee Tampere – Helsinki –moottoritie.

 

 

Bilteman perusti ruotsalainen Sten-Åke Lindholm vuonna 1963.

 

 

Tampereen Biltema on ”lähikauppani” monessa asiassa ja arvostan se sijaintia Tampereen Lakalaivassa.

 

 

 

Tampereen Ikea sijaitsee Lahdesjärven kaupunginosassa ja sitä puolestaan en voi arvostaa lainkaan.

 

 

Arvostuksen puutteeni johtuu siitä, että Tampereen Ikean rakennusvaiheessa toteutettiin sellaisia räjäytystöitä, jotka vahingoittivat omaa omakotitaloani hieman, mutta erityisen paljon räjäytysvahingoista kärsivät puolentusinaa omakotialueemme eli Palokallion omakotialueen omakotitaloa – vahingot kohosivat tasolle 30.000 euroa per omakotitalo!

 

 

Ikean Tampereelle tuleminen on syynä, että olen nyt toiminut jonkinlaisena taustatoimijana Tampereen kunnallispolitiikassa vuodesta 2008 alkaen.

 

 

Olen joutunut toimimaan Palokallion alueen ”puhemiehenä” Tampereen kaupunkia vastaan vuodesta 2008 alkaen ja tämä huomattiin Keskustan Tampereen vastuuhenkilöiden toimesta ja he pyysivät minua näkyvän roolini ansiosta kunnallisvaaliehdokkaaksi vuonna 2008 järjestetyissä kunnallisvaaleissa.

 

 

Siitä se kuntavaikuttajan urani urkeni!

 

 

On selvää, että en ole avannut Ikean ovea koskaan Suomessa, sillä niin voimakkaat antipatiat tuon firman rakennustyöt minulle aiheuttivat.

 

 

Palokallion Omakotiyhdistyksellä oli pitävät valitukset Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa Ikeaaa vastaan, mutta me hölmöt peruutimme valituksemme.

 

 

Tampereen silloinen pormestari Timo P. Nieminen ja ”suuri päällikkö” Risto Laaksonen tulivat villapaidat päällään kokoukseemme ja anelivat valituksemme peruttamista.

 

 

Olen yksi niistä Palokallion Omakotiyhdistyksen vastuuhenkilöistä, jotka suostuimme perumaan vedenpitävän valituksemme Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta – voin syyttää asiasta vain itseäni.

 

 

Jos olisimme pitäneet valituksemme voimassa, niin koskaan Ikea ei olisi saanut rakennuslupaa Tampereen Lahdesjärvelle ja alueemme omakotitalot olisivat säästyneet suurilta tuhoilta.

 

 

Mitä opimme tästä?

 

 

Herrojen kanssa ei pidä lähteä marjaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

 

Hankintalain kokonaisuudistus mahdollistaa mummon pääsemisen papan kanssa samaan paikkaan vanhuuttaan viettämään

Lauantai 7.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö valmistui 13.5.2015 ja tavoite on se, että hankintalain kokonaisuudistus saataisiin hallituksen esityksenä eduskuntaan tämän vuoden aikana ja se merkitsisi lain voimaantuloa huhtikuussa 2016.

 

 

Katson olevani hankinta-asioiden asiantuntija, sillä vastasin Suomen toiseksi suurimman rehunvalmistajan hankinnoista yli 40 vuotta kestäneen työurani viimeisten 15 vuoden aikana.

 

 

Hankintalaki koskee julkisia hankintoja joten yritysten hankintoja se ei koske, mutta uuden hankintalain perusteet ovat niin mielenkiintoisia, että osallistuin eilen Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettyjen Apuväline 2015 –messujen yhteydessä järjestettyyn ”Hankintalaki” –seminaariin – seminaarin järjesti Sailab ry.

 

 

Joudun ottamaan kantaa julkisiin hankintoihin näin eläkepäivilläkin, sillä jäsenyyteni Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa merkitsee, että joudumme johtokunnassa lähes joka kokouksessamme päättämään julkisista hankinnoista.

 

 

 

 

 

 

Alustajana Sailab ry:n seminaarissa oli ylitarkastaja Tarja Sinivuori-Boldt, jonka vastuualue Työ- ja elinkeinoministeriössä on Kilpailupolitiikan Työelämä- ja markkinaosastolla ja tehtävänkuvauksena ”Julkiset hankinnat”.

Täytyy kertoa, että Sailab ry on kaupallisten yritysten yhteenliittymä eli sairaala- ja laboratorioalan tavarantoimittajien yhdistys, joka esittelytekstinsä mukaan "edistää potilasturvallisten ja kustannustehokkaiden laite- ja tarvikeinnovaatioiden
leviämistä terveydenhuoltoon".

Joku voisi perustellusti tästä seminaarista todeta, että tietyllä tavalla pukki oli kaalimaan vartijana! No, minä en antanut sen häiritä, sillä TEM:n ylitarkastajan esitys oli mielenkiintoinen!

 

 

 

Uuden hankintalain tarkoituksena on;

 

• tehostaa julkisten varojen käyttöä
• yksinkertaistaa hankintamenettelyjä
• selkeyttää lain keskeisiä käsitteitä
• parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia tarjouskilpailuissa
• parantaa mahdollisuuksia huomioida ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia
• turvata tarjoajille tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu julkisissa hankinnoissa

 

Satojen miljoonien arvosta vuodessa yritysmaailmassa hankinnoista vastaavalle uusi hankintalaki ei juurikaan tuo uutta tietoa, mutta useita mielenkiintoisia seikkoja seminaarissa ilmeni.

 

 

Poimin ylitarkastaja Tarja Sinivuori-Boldt´n esityksestä muutamia kohtia:

 

 

• selkeytetään sääntelyä markkinoiden ennakkokartoituksesta = hyvä
  • tulee mieleen se, että yrityshankinnoissa ei koskaan voida tarjouspyyntövaiheessa tukeutua todennäköisten tarjoajien julkaisemiin myyntiesitteisiin. Kuntamaailmassa olen ilmeisesti tähän törmännyt ja se ei ole oikein.  ”Millimetrin tarkat” ostospesifikaatiot kertovat, että myyntiesitteitä on tutkailtu!

• tarjousten pienten virheiden korjaamismahdollisuus tullaan kirjaamaan lakiin = hyvä

• harmaan talouden torjumiseksi on hankintayksikön selvitettävä nykyistä laajemmin myös alihankkijoiden taustat = hyvä

• pk-yritysten asemaa julkisissa hankinnoissa parannetaan = hyvä
  • laissa asetetaan hankkijalle velvoite perustella päätös olla jakamatta hankintaa pienempiin pk-yrityksille sopivampiin osiin = hyvä

• lain keskeisiä tavoitteita ovat innovatiivisuuden tukeminen ja sähköisyyden edistäminen

 

 

Viittaan juttuni otsikossa mummon ja papan sijoittamismahdollisuuteen samaan paikkaa. Tämä periaate on kotimaista sääntelyä, jonka komissio on hyväksynyt = hyvä!

 

 

Merkittävää vanhusten sijoittamisessa on myös se, että jos palveluntarjoaja häviää uuden tarjouskierroksen, niin hankintalaki ei vaadi siirtämään asiakkaita uuteen paikkaan. Tässä lähdetään siis asiakkaan parhaasta ja ei ole kysymys palveluntarjoajan pärjäämisestä tarjouskilpailussa.

 

 

Tervehdin tyydytyksellä uuteen hankintalakiin suunniteltuja muutoksia ja totean, että muutokset muuttavat julkisten hankintojen periaatteita yritysmaailmassa noudatettujen menettelytapojen suuntaan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vytegra - venäläinen pikkukaupunki 15 kilometriä Äänisestä etelään

Tiistai 11.8.2015 - -Esko Erkkilä-

 

 

Kyröläismatkaajien Äänisen ja Laatokan kiertomatka ehti heinäkuun 2. päivänä 2015 Vytegran pikkukaupunkiin.

 

 

Matkanjohtajamme kenraali Pentti Lehtimäki hoiti tarvittavat kirjautumiset 435 kilometrin mittaisen päiväajomatkan jälkeen Hotelli Vytegran vastaanottotiskillä ilta-kahdeksan aikoihin.

 

 

Seurasin illan aikana, kun kuvassa näkyvä vastaanottovirkailija kirjasi kuulakärkikynällä jokaisen kyröläismatkaajan passitiedot ristiruutuvihkoon hyvin tarkasti.

 

 

Suomessa on byrokratiatalkoisiin paljon aihetta, mutta tänä osoitti taas kerran, että itäisessä naapurimaassamme turhaa byrokratiaa on paljon enemmän kuin meillä. On jokseenkin varmaa, että mitään todellista käyttöä ei Venäjälläkään ole henkilökohtaisen viisumin saaneiden ulkomaalaisten passitietojen kirjaamisessa pikkukaupungin hotellissa siniseen ristiruutuvihkoon!

 

 ***************

 

 

Hyvin nukutun yön jälkeen tein aamulla pienen kävelylenkin Vytegrassa ja tässä pieni kuvaotos lenkiltäni.

 

 

 

 

 

 

Koivupölleillä voi kukkapenkin rajata – ainakin Vytegrassa!

Ovat koivupöllit paljon parempi ratkaisu kuin autonrenkaat - suorastaan vihaan, kun autonrenkaita käytetään kukkapenkkien reunuksina!

 

 

 

 

 

 

Vytegrasta on Pietariin matkaa 430 kilometriä.

 

 

 

 

 

 

Vytegran sanotaan olevan vilkas satamakaupunki ja näiden näkymien perusteella niin myös on!

 

 

 

 

 

 

Venäjän vallankumouksen 50-vuotispäivänä paljastetun muistomerkin ympäristö on päässyt hieman rupsahtamaan, mutta toki Vladimir Iljits Lenin´n tutut piirteet ovat edelleenkin ”kova sana” Vytegrassa.

 

 

 

 

 

 

Vytegrajoen rannalla sijaitsee pseudovenäläiseen tyyliin rakennettu Herran temppeliin tuomisen kirkko (1869–1873).

 

 

Yritin saada ovea auki, mutta ilmeisesti edellisestä aukaisusta oli kulunut jo vuosia ja ovet saattavat pysyä kiinni vielä vuosikausia.

 

 

 

 

 

 

Paluumatkalla tapasin sillanpielestä alas johtavat leveät portaat – pitkästä ruohikosta saattoi päätellä, että nämä portaat eivät johtaneet mihinkään!

 

 

 

 

 

 

Aamulenkin jälkeen oli aamupalan aika. Se oli niukka, mutta…

 

 

 

 

 

 

…ravitseva, sillä voisilmäkaurapuuron ja jogurtin lisäksi siihen kuului kahvin tai teen ohella pieni lämmin voileipä.

 

************

 

Seurasimme aamulla vytegralaisten töihinmenoa ja se näytti olevan todellista, sillä sataman suuntaan kulkevia henkilöautoja oli aamukahdeksan aikaan runsaasti liikenteessä.

 

 

 

Monta kokemusta rikkaampana lähdimme seuraavaan kohteeseen ja matka sinne ei ollutkaan pitkä, mutta siitä ehkä jo huomenissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyröläismatkan kuvakertomus Murheen ristiltä Petroskoihin 1.7.2015

Tiistai 21.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Lukijani ovat varmaan huomanneet, että 30.6. – 4.7.2015 toteutuneen kyröläismatkan juttuni ovat edenneet aikajärjestyksessä Säkkijärven kenttähautausmaalta alkaen.

 

 

Tänään on vuorossa kuvakertomus – bussin ikkunan läpi kuvattuna – Murheen ristiltä Prääsän kautta Petroskoihin.

 

 

Olen kuluneen parinkymmenen vuoden aikana saanut matkata tuon matkan useasti, mutta en milloinkaan niin hyviä teitä pitkin kuin nyt.

 

 

Neuvostoliiton aikana maanteitä arvosteltiin PIM-luvulla eli PerseeseenIskujaMinuutissa, mutta sen mittayksikön saa nykyisillä venäläisillä pääteillä unohtaa – sivukylien maantiet ovat asia erikseen ja niillä humoristisella PIM-luvulla on edelleen käyttöä.

 

 

Silmiinpistävää nyt jutun aiheena olevalla tienpätkällä oli se, että tienparannusprojekteja oli edelleen käynnissä.  On varmaa, että tienparannusprojektit ovat osa naapurivaltiomme strategista suunnittelua ja ajattelua.

 

 

Mutta nyt niihin kuviin:

 

 

 

 

 

Tienparannustyömaiden keskukset ovat mittavia henkilömääriltään ja materiaalimääriltään.

 

 

 

 

 

 

Siltoja…

 

 

 

 

 

 

…ja siltoja.

 

 

 

 

 

 

Kauniita näkymiä.

 

 

 

 

 

 

Ja taas siltoja!

 

 

 

 

 

 

Saavuimme Petroskoi – Aunus –valtatielle; oikealla Aunus ja vasemmalla Petroskoi.

 

 

 

 

 

 

Poikkesimme valtatieltä ihailemaan Prääsän näkymiä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

 

 

 

Suoraan Muurmansk ja oikealle Petroskoi.

 

 

Ilmeisesti näiltä paikoilta tai tästä hieman Petroskoihin päin Tuntemattoman sotilaan miehet katselivat hyökkäysvaiheen aikana Petroskoita – ”siellä se siintää Petroskoi”!

 

 

 

 

 

 

Muurmansk 945 kilometriä ja Petroskoi 14 kilometriä.

 

 

 

 

 

 

Ja sitten saavuimmekin Petroskoin rautatieasemalle!

 

 

Tästä eteenpäin se onkin taas uuden jutun aihe!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko Suomen itsenäisyys itsestäänselvyys?

Sunnuntai 7.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan näitä rivejä Itsenäisyyspäivänä, kun…

 

 

 

 

 

 

…syrjäsilmällä katselen Edvin Laineen ohjaamaa alkuperäistä versiota Tuntemattomasta sotilaasta.

 

Tunnustan, että olen pitänyt Suomen itsenäisyyttä itsestäänselvyytenä, mutta viime päivinä lähipiirini puheita kuunnellessani olen ajatellut, että tämän juttuni otsikko on aiheellinen.

 

 

 

 

 

 

Suomi itsenäistyi 6.12.1917, joten eilen vietimme 97. itsenäisyyspäiväämme.

 

 

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlapäivää vietämme vuonna 2017.

 

Tänään on perusteltua kysyä, että vietämmekö!

 

 

 

 

 

 

Uskon vakaasti, että vietämme.

 

Suomen tulevaisuuteen uskominen ei ole yksinomaan uskon asia, sillä se vaatii myös tekoja.

 

 

Tulevaisuuteen uskomisen edellytys on, että maallamme on uskottava poliittinen johto.

 

Äänestin taannoisten presidentinvaalien toisella kierroksella Sauli Niinistöä vaikka en häntä henkilökohtaisesti tuntenutkaa ja en tunne nytkään.

 

Olen tyytyväinen valintaani, sillä Niinistö on osoittanut ”Urho Kekkoslaista” toimintaa ulkopolitiikan hoitamisessa.

 

 

 

 

 

 

Huolestunut olen nykyisen pääministerimme toiminnasta, sillä hänen kohelluksensa on mielestäni selkeä riski jopa Suomen itsenäisyydelle.

 

Stubb on ilman kritiikkiä yhtynyt kaikkiin Euroopan Unionin toimenpiteisiin, joilla Venäjä pyritään eristämään läntisestä maailmasta.

 

Venäjän täydellinen eristäminen ei ole oikein, sillä pitkä yhteinen raja ja vuosien aikana kehittyneet hyvät taloudelliset suhteet ovat tärkeitä Suomelle.

 

 

 

 

 

 

Ennusmerkit osoittavat, että Stubb siirtyy seuraavissa eduskuntavaaleissa historiaan ja se luo osaltaan mahdollisuuden, että pystymme viettämään itsenäisen Suomen satavuotisjuhlia vuonna 2017!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ketterästi polkee faari, faarilla on Jaguaari"

Torstai 21.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Uskon, että monet muistavat otsikossa toistetun mainossanoman, mutta harvat varmaan tietävät sen taustan.

 

Kyseessä on tamperelaisen polkupyörävalmistajan Kone ja Terä Oy:n mainos, joka löi itsensä läpi 1950 –luvulla.

 

Mainoslause tuli taas kerran mieleeni osallistuessani eilen pienellä osuudella Keskustan ”Pyörät Pyörimään” –tapahtumaan, kun pyöräilykaravaani lähti kello 08.00 Tampereen Keskustorilta kohti Lempäälää.

 

Hankin Kone ja Terä Oy:n valmistaman Jupiter-polkupyörän jo markka-aikana ja maksoin siitä silloin 300 markkaa.

 

 

 

 

 

 

Pyöräni sai ansaittua huomiota, kun ilmestyin sen kanssa Pyörät Pyörimään –tapahtumaan eilen aamulla eli 20.8.2014.

 

 

************

 

Kone ja Terä Oy:n varhaisvaiheet juontavat juurensa vuonna 1897 perustetun konepaja Sommers & af Hällström & Waldens:n perustamiseen. Mainittu yritys aloitti polkupyöränrunkojen valmistuksen vuonna 1933 ja silloin yrityksen nimeksi muutettiin Kone ja Terä Oy.

Kone ja Terä Oy valmisti polkupyöriä useilla tuotemerkeillä ja niitä olivat Jaguar –merkin lisäksi mm. Peto ja Tammer.

 

Polkupyörän valmistus Tampereella löi leiville 1960 –luvulle saakka, mutta sitten mm. mopojen yleistyminen merkitsi yritykselle vaikeuksia ja se hakeutuikin konkurssiin vuonna 1962.

 

 

 

 

 

 

 

Tässä Jupiterini taakse ovat ryhmittyneet minun lisäkseni Pyörät Pyörimään –tempauksen keskeinen toimija, Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Minna Siira, tamperelainen yrittäjä Timo Vuohensilta sekä kansanedustaja Arto Pirttilahti.

 

 ************

Timo Vuohensillan isä on aikoinaan ollut töissä Kone ja Terä Oy:ssä.

 

Isänsä laatutyöhön liittyen Timo Vuohensilta antoikin pyörälleni ”Yrittäjän takuun” eli sen, että jos isänsä tekemään Jupiter –pyörääni tulee vikaa, niin hän korjaa vian!

 

Jos Isän tekemä pyörä menee rikki, niin kyllä poika korjaa, totesi Timo Vuohensilta!

 

 

-Esko Erkkilä- 

PS: Korjaus 23.7.2018:

Pyöräni onkin merkiltään Jaguar, kuten allaolevasta kuvasta ilmenee:

Tammerkosken rannalla

Maanantai 17.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Olin päivänä muutamana liikkeellä Tammerkosken itärannalla Hämeensillasta yläjuoksun suuntaan.

 

Tapani mukaan minulla oli kamera matkassa ja kun bussin lähtöön oli muutama minuutti aikaan, niin räpsyttelin muutaman kuvan.

 

 

 

 

 

Sain mahtumaan tähän kuvaan kolme perin tamperelaista elementtiä:

 

• sähkölaitoksen kuohuva ohijuoksutus

• Finlayson –kyltti

• Näsinneula

 

Voi kun kuva olisi äänikuva, sillä niin rauhoittava ääni tulee keväisenä päivänä ohijuoksutuksesta!

 

 

 

 

Aimo Tukiaisen vuonna 1971 pronssista veistämä Virvatulet –veistos sopii hyvin Tammerkosken itärannalle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kun veistosta tarkastelee lähemmin huomaa, että veistoksen toinen nimi ”Suomalaisen sotilaan muistomerkki” tai sen kolmas nimi ” Tuntemattoman sotilaan muistomerkki” ovat perusteltuja.

 

 

 

Virvatulet-veistos on helppo löytää, sillä se sijaitsee Hämeensillasta hieman Tammerkosken yläjuoksun suuntaan ja kosken itärannalla.

 

Kannattaa poiketa katsomassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhdentoista ministeriön korkeimmat virkamiehet olivat Tampereella avaamassa hallintoa

Perjantai 18.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella avattiin tiistaina 15.10.2013 ”Yhdessä yli esteiden – ilmoita avoimuuden esteestä” –kampanja.

 

Kampanjan avajaistilaisuus järjestettiin Vanhalla kirjastotalolla ja avaamiseen osallistuivat yhdestoista ministeriön korkeimmat virkamiehet eli kansliapäälliköt.

 

 

 

 

Tilaisuudesta kerrottiin laajasti etukäteen ja siitä kiitokset järjestäjille.

 

 

 

 

 

Valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen ja Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen avasivat kaikille avoimen tilaisuuden.

 

 

 

 

 

Sukunimensä mukaisesti aina niin iloinen ja sydämellisesti esiintyvä kansalaisvaikuttaja Milla Ilonen kertoi vaikuttamisen esteistä positiiviseen sävyyn.

 

 

 

 

 

Toisen puheenvuoron vaikuttamisen esteistä käytti Tampereen Maahanmuuttajaneuvoston varapuheenjohtaja Mustafa Kara; hänen olisi ehkä hyvä ottaa oppia Milla Ilosen positiivisesta asenteesta, kun puhuu vaikuttamisen esteistä.

 

 

 

 

 

Alkupuheenvuorojen jälkeen paikalle saapuneet kansalaiset hajaantuivat salin seinävierille rakennettujen eri ministeriöiden ständien äärelle keskustelemaan ministeriöiden korkeimman virkamiesjohdon kanssa.

 

Keskustelin lähes kaikkien kansliapäälliköiden kanssa ja on heti todettava, että kokemukseni olivat pelkästään positiivisia!

 

 

 

 

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki on paljon vartijana, kun hän pyrkii ilmeisen määrätietoisesti, mutta valitettavasti kuitenkin ministeriönsä poliittisen päättäjän alaisena ohjailemaan Suomea pois tästä vakavasta taloudellisesta tilanteesta.

 

 

 

 

Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen on toinen johtava virkamies, jonka hallinnonalan ratkaisut ovat keskeisiä, kun maamme pyrkii taloudellisesti pääsemään selvemmille vesille.

 

 

 

 

Nykyisistä kansliapäälliköistä tunnen henkilökohtaisesti maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion.

 

Muistan Jaanan jo silloin, kun hän ministeriössä toimi rehuteollisuutta koskevien asioiden parissa.

Varsinaiset kannuksensa Husu-Kallio hankki Euroopan komission terveys- ja kuluttajasuojaosaston varapääjohtajana sekä sen jälkeen Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtajana.

Husu-Kallio on menettänyt ”näkyvyyttään” maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä, mutta uskon, että tämäkin asia petraantuu, kun hallitusvalta Suomessa vaihtuu.

Huomasin, että GMO-kysymykset olivat kansalaisten mielessä, kun he keskustelivat Husu-Kallion kanssa.

 

 

 

 

 

Tiedustelin puolustusministeriön kansliapäälliköltä, kenraaliluutnantti Arto Rädyltä kertausharjoituksiin kutsuttavien reserviläisten määriä ennen, nyt ja tulevaisuudessa.

 

En varmaan paljasta sotasalaisuuksia, kun kerron Rädyn todenneen, että vielä 2000-luvun aivan alussa kertausharjoituksiin kutsuttiin n. 20.000 reserviläistä vuosittain.

 

Nykyään määrä on ainoastaan n. 5.000 reserviläistä ja näin tulee jatkumaan vuoteen 2015 saakka. Sen jälkeen suunnitelmissa on kutsua kertausharjoituksiin n. 18.000 reserviläistä vuosittain.

 

 

 

 

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg´ltä kysyin poliisiuudistuksen nykyvaihetta ja niistä muutoksista, joita poliisitoimen hoitamiseen on tulossa.

 

Nerg kertoi, että uudistuksessa pyritään vähentämään hallintoa ja viemään poliisitointa lähemmäs kansaa. Kansainvälisen rikollisuuden lisääntyminen aiheuttaa muutoksia poliisin toimintaan.

Kysyin haja-asutusalueiden poliisitoiminnan näkymistä ja niiden osalta kansliapäällikkö Nerg totesi asian olevan haasteellinen. Tämä on helppo uskoa.

Kansliapäällikkö Nerg teki asiantuntevan vaikutuksen. Sanoinkin sen hänelle ja viittasin siihen kohuun, jonka hänen valintansa aiheutti. Tuntuu, että saimme hyvän henkilön kansliapäälliköksi sisäministeriöön.

 

 

 

 

 

 

Tein hymyssäsuin kärjekkään kysymyksen sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeelle, kun kysyin, että joko hänet on kelpuutettu SOTE-uudistusta pohtivaan ryhmään.

 

Sillanaukee totesi, että kansliapäällikkönä hän joka tapauksessa johtaa uudistusta.

Heitin vinkkinä entiselle Tampereen apulaiskaupunginjohtajalle, että pysy sotkusta nyt erossa ja tule esiin ”uutena voimana” vasta sitten, kun nykyinen sotku on ajettu täydellisesti kiville!

 

 

 

 

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoisen,…

 

 

 

 

 

…oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astolan…

 

 

 

 

 

…ja liikenneministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiaisen (oikealla) kanssa en ehtinyt keskustella lainkaan.

 

Pursiaisen kanssa tässä keskustelemassa Kaakkois-Alvarin puheenjohtaja Tero Vehviläinen.

 

 

 

 

 

 

Myös ympäristöministeriön kansliapäällikön Hannele Pokan juttusille en ehtinyt, sillä hänen puheilleen oli koko ajan jonoa.

Olisin muistellut ainakin niitä aikoja, jolloin osallistumme rinta rinnan Suomi-juoksee juoksuihin!

 

 

On kerrassaan hieno asia, että hallinto avautuu ja kansalaisille annetaan mahdollisuus kertoa hallinnon avoimuuden esteistä.

 

Valitettavasti nämä tilaisuudet ovat ainutkertaisia ja siinä mielessä me tamperelaiset saimme taas kerran olla etuoikeutetussa asemassa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tukes ei ole tehtäviensä tasolla!

Torstai 30.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Tukes (Turvatekniikan keskus) on marraskuussa 1995 perustettu virasto, joka toimii työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Tukes toimii teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden valvojana, kehittäjänä ja asiantuntijana. Sen toimialoja ovat kemikaali- ja prosessiturvallisuus, sähkö- ja painelaiteturvallisuus, kuluttajaturvallisuus, pelastustoimen laitteet, jalometallituotteet, ilotulitteet ja räjähteet, CE-merkityt rakennustuotteet ja mittaaminen.

Tukesin toiminnan tarkoituksena on suojella ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä turvallisuusriskeiltä sekä edistää teknistä luotettavuutta.

 

Tukes on viranomainen ja sen tehtävänä on valvoa, että myynnissä ja käytössä olevat tuotteet ovat turvallisia ja täyttävät niitä koskevat vaatimukset.

 

Tukes kuuluu suuriin mokaajiin, sillä sen toiminta ilotuliteräjähteiden valvonnassa on viime päivinä ollut ala-arvoista.

 

Tukes ei ole pystynyt suojelemaan ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä siten, kuin sen tehtävänkuva edellyttää. Tukes´n toiminta valvovana viranomaisena on luonut kansalaisten keskuuteen suurta epävarmuutta.

 

Tukes´n olisi pitänyt määrätä epäluotettavien ilotulitteiden takaisinveto markkinoilta. Kun se ei sitä tehnyt, kantaa se vastuun niiden mahdollisesti aiheuttamista onnettomuuksista.

 

Eilen annetut lukuisat uudet ohjeet osoittavat, että Tukes ei ole tehtäviensä tasolla.

 

Valvovan viranomaisen ei pidä muutella päätöksiään muutaman tunnin välein. Ilotulitteiden jälkikäteinen hyväksyminen, kun ne on toimitettu kauppaan, on naurettavaa toimintaa.

 

Epäluotettavat ilotulitteet ovat kansalaisille samanlainen uhka kuin vialliset elintarvikkeet.

 

Nostan hattua Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle, joka lähes viikoittain joutuu määräämään joidenkin elintarviketuotteiden takaisinvetoja. Näemme yritysten takaisinvetoilmoituksia sanomalehdissä jatkuvasti.

 

Elintarvikkeiden takaisinvedoissa on useimmiten kysymys (tuonti)elintarvikkeiden salmonellaepäilyistä tai virheellisistä tuoteselosteista.

 

Miksi Tukes ei menetellyt yhtä johdonmukaisesti kuin vastaava elintarvikepuolen viranomainen eli Evira?

 

Tukes syyttelee yrityksiä omavalvontaohjelmien puutteellisuudesta ja yritykset niskuroivat Tukes´a vastaan.

 

Eikö Tukes omaa riittävää auktoriteettia valvontakohteenaan olevien yritysten keskuudessa? Miksi yritykset niskuroivat? Onko niillä jopa aihetta niskurointiin? Onko Tukes´lla ”puhtaat jauhot pussissa”?

 

Tukes´n toiminta on tutkittava ja vastuuhenkilöt saatettava vastuuseen. Toivottavasti Tukes´n toiminnan (= toimimattomuuden) vuoksi ihmis-, esine- tai ympäristövahinkoja ei loppuvuoden ilotulituksissa pääse tapahtumaan.

 

On oikein, että Työ- ja elinkeinoministeriö tutkii Turvatekniikan laitoksen keittämän sopan. Valitettavaa on se, että tutkiminen tapahtuu vasta Uudenvuoden jälkeen – vahinkoja ehtii ehkä tapahtua!

Tässä ilmainen neuvo TEM:lle:

 

Tukes´n pitää määrätä, että vuodenvaihteen ilotulituksiin kaupattavat ilotulitteet on tarkastettava ja hyväksyttävä vaikkapa marraskuun loppuun mennessä. Tämä antaisi esim. urheiluseurojen talkoolaisille varmuuden, että he myyvät asiakkaille laillisia ja turvallisia ilotulitteita.

 

Leikittely ihmisten terveydellä on saatava loppumaan!

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Tämä täydennys on laadittu keskiviikkona 29.12.2010 klo 23.25.

 

Työ-ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on päätynyt samaan kuin minäkin eli siihen, että Uudenvuoden ilotulitteet on hyväksyttävä jo edeltävän syksyn aikana. Mauri on järkimies ja osaa tarttua nopeasti toimeen!

Verokeskustelu on pääsemässä vauhtiin - toivottavasti kunnissa ymmärretään myös menokurin merkitys

Sunnuntai 27.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Verotuksen uudistamista pohtiva alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama työryhmä esittää mielipiteitään 21.6.2010 julkistetussa väliraportissaan.

 

Verotuksen painopistettä ehdotetaan muutettavaksi työn ja yrittämisen verotuksesta kulutuksen ja pääomien verottamiseen.

 

Työn ja yrittämisen verotuksen helpottamisella tavoitellaan talouden suunnan muuttamista uuteen nousuun - oikea periaate.

 

Arvonlisäverokannan kohottaminen on kulutuksen verottamista tyypillisimmillään. Se kohdistuu ainakin ruokamenojen osalta tasapuolisesti kaikkiin kansalaisiin ja voidaankin todeta, että se on askel tasaverotuksen suuntaan.

 

Hetemäen työryhmä antaa loppuvuonna lopullisen raporttinsa. Puolueille jää muutama kuukausi aikaa ottaa kantaa työryhmän esityksiin.

 

Verotuksen kohdalla Hetemäen väliraportti oli eräänlaista nollasummapeliä. Oikeastaan nyt julkistettu väliraportti ei ole nollasummapeliäkään, sillä näillä muutoksilla veroilla kerättävä kokonaissumma olisi pienempi kuin nykyisin. Työryhmä on luvannut kertoa loppuraportissaan, että miten syntyvä vaje katettaisiin.

 

Kunta- ja valtiontaloudessa on mentävä menojen leikkauksiin. Ainakin on pystyttävä patoamaan nykyiset kustannukset siten, että menot eivät kasva.

 

Olen viime päivinä kuunnellut ihmetellen, kun vanhat luottamushenkilöt puhuvat ihannoiden, että kunnan olosuhteita ei voi verrata yritysmaailmaan - kunnassa kun on kuulemma ihan erilaiset menettelytavat. Käsittämätöntä näköalattomuutta!

 

Yrityksissä johtamis-, seuranta- ja valvontajärjestelmät asettavat tiukat raamit rahankäytölle ja saataville myyntituloille. Luottamushenkilönä koen, että luottamushenkilön eräs tärkeimmistä tehtävistä on tehdä sellaisia päätöksiä, että toiminta tehostuu ja pystytään tekemään entiset tehtävät nykyistä pienemmin kustannuksin. Tämä tuntuu joillekin olevan ylivoimaisen vaikeaa käsittää.

 

Englannissa on julkistettu useamman vuoden kestävä ohjelma, jolla menojen kasvu saadaan padottua. Jotain sellaista on Suomessakin saatava aikaiseksi ja nopeasti.

 

-Esko Erkkilä-