MSL-Tampereen kulttuuripalkinto Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaiselle

Sunnuntai 3.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli MSL-Tampere on vuodesta 2006 alkaen jakanut palkinnon henkilölle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

Palkinto on suomalainen vesuri. Vesuri kuvaa osaltaan sitä työtä, jota kulttuurin ja sivistystyön edelläkävijä joutuu tekemään, kun hän etenee yhteiskuntaa ympäröivässä ”viidakossa”.

Sentterissä keskiviikkona 30.3.2011 järjestetyssä juhlatilaisuudessa palkinnon sai tamperelainen toimistosihteeri ja kaupunginvaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen pitkäaikainen vapaaehtoistyö Tampereen kaupungin luottamuselimissä sekä useissa yhdistyksissä olivat perusteluja hänen palkitsemiselleen.

 

MSL-Tampere viittasi palkitsemisperusteluissaan myös siihen laajaan järjestötyöhön, jossa Rantaviita-Tiainen on ollut edistämässä kulttuuritoimintaa. Tämä työ on ollut edesauttamassa sivistyksellisen ja koulutuksellisen oikeudenmukaisuuden toteuttamista.

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen monivuotinen menestyksekäs toiminta on merkinnyt naisten tasa-arvon edistymistä.

Aikaisemmin vesuripalkinnon ovat saaneet kansanedustaja Mikko Alatalo, ex-kansanedustaja Sulo Aittoniemi, edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela, valokuvaaja Jukka Rautio ja viime vuonna toimitusjohtaja Arto Huhtinen.

 

 

Palkittu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen palkintoineen kukitettuna keskellä. 

MSL- Tampereen pitkäaikainen puheenjohtaja ja nyt hallituksessa tiedotusvastaavana toimiva Jouni Koskela (vasemmalla) sekä MSL-Tampereen nykyinen puheenjohtaja Esko Erkkilä (oikealla).

 

-Esko Erkkilä-

MTK-Viljakkala päätti hankkia lomakiinteistön Himokselta

Sunnuntai 13.3.2011 - -Esko Erkkilä-

MTK-Viljakkala on itsenäinen yhdistys, vaikka Viljakkala kuntana liittyikin Ylöjärven kaupunkiin 1.1.2007.

Jäsentiloja yhdistyksellä on 114 ja jäseninä 400 henkilöä.

Yhdistys on riittävän kokoinen, mutta toki jäsenistön on oltava aktiivista ja johtohenkilöiden on paneuduttava asioihin tarmolla. Nämä molemmat seikat täyttyvät MTK-Viljakkalan kohdalla.

MTK-Viljakkala järjesti ylimääräisen kokouksen perjantaina maaliskuun 11. päivänä ja kokouksen ainoana aiheena oli päättää lomakiinteistön hankinnasta Jämsän Himokselta.

Olen yhdistyksen jäsen ja kokouksen osanottajat valitsivat bloginpitäjän kokouksen puheenjohtajaksi.

Johtokunta ja sen tueksi valittu erillinen toimikunta olivat paneutuneet asiaan perusteellisesti. Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Niittyoja esitteli Alppihimos 13:ssa sijaitsevan lomakiinteistön, jonka hankinnasta kokous oli päättämässä.

Varat lomakiinteistön hankintaa varten ovat peräisin Viljakkalan Osuusmeijerin kiinteistön ja siihen liittyneen asuntorakennuksen myynneistä. Pankissa nyt makaaville varoille oltiin hakemassa turvattua sijoituskohdetta.

Varojenkäytön vaihtoehtoina mainittiin jäsenmaksujen määräaikainen alentaminen ja osakesijoitukset. Nämä vaihtoehdot asiaa valmistellut toimikunta oli valmistelussaan rajannut pois.

Asiasta äänestettiin. Äänestystulos oli 17 – 3 sen puolesta, että Himoksen lomakiinteistö hankitaan.

Päätöksen jälkeen keskusteltiin, että miten järjestetään lomakiinteistön markkinointi ja varaustoiminta. Päätös oli se, että nämä toiminnot ulkoistetaan.

Kokousta edeltäneessä osassa perehdyttiin Himoksen ja samalla myös muiden vastaavien vapaa-ajankeskusten toimintaan.

Sesonkiaikoja Himoksella ovat Joulu, Uusivuosi, ”venäläissesonki” eli venäläisten Pakkasukkoa juhliva ajanjakso lähelle tammikuun puoltaväliä, viikot 8 ja 9, Juhannus ja iskelmäviikonvaihde heti Juhannuksen jälkeen.

Käytännössä omistajien ei silloin kannata varata lomakiinteistöä tai silloin varauksesta pitää maksaa täysi markkinahinta.

Äänestyksestä huolimatta kokouksessa oli mukava ja leppoisa tunnelma.

Useissa puheenvuoroissa todettiin, että maataloustyön rasittavuus vaatii vuosittain muutamaa lepoviikonvaihdetta, jotta jaksaa. Lomakiinteistön hankinnan toivottiin tuovan yhdistyksen aktiivitoimintaan nuoria, sillä heidän mukanaolonsa on tae sille, että toiminta jatkuu.

Tässä muutama kokoukseen liittyvä valokuva:

 

 

On hienoa, että kokouspaikan "Viljakkalan paloasema" -nimikyltin edessä komeilee yhä nykyäänkin Viljakkalan hieno vaakuna!

 

 

MTK-Viljakkalan puheenjohtaja Jukka Niittyoja selvitteli Himoksen lomakiinteistöhanketta perusteellisesti.

 

 

Etupenkeillä istuneita...

 

 

...ja tässä takapenkeille asettautuneita MTK-Viljakkalan jäseniä.

 

"Helposta" kokouksen puheenjohtajuudesta kiittäen

 

-Esko Erkkilä-

"Älä valita. Ala valita" - SuPer´n onnistunut paneelikeskustelu Tampereella

Perjantai 18.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry järjestää parhaillaan valtakunnallista vaalikiertuetta teemalla ”Älä valita. Ala valita”.

Kiertue eteni keskiviikkona helmikuun 16. päivänä Tampereelle ja se kokosi Tampereen Pantti Oy:n huutokauppasalin täyteen asiasta kiinnostuneita.

Osallistuin hieman varhemmin alkaneeseen apulaispormestari Timo Hanhilahden asukasiltaan ja sen vuoksi ehdin SuPer´n tilaisuuteen vasta loppuajaksi.

Rivakkaa – paikoitellen jopa räväkkää – keskustelua ohjasi tamperelainen SuPer´n järjestöpäällikkö Raija Moilanen.

 

Panelisteina olivat Kimmo Sasi (kok), Lea Mäkipää (ps), Jukka Gustafsson (sdp) sekä Mikko Alatalo (kesk).

 

On selvää, että istuvat kansanedustajat Sasi, Gustafsson ja Alatalo dominoivat keskustelua, sillä kokemattoman Mäkipään rahkeet eivät riittäneet asiakokonaisuuksien hallintaan.

SDP:n Gustafsson totesi paneelissa aivan oikein, että demarit ovat saaneet leiman otsaansa, kun poistivat varallisuusveron. SDP:n puheenjohtajana oli Eero Heinäluoma, kun varallisuusvero poistettiin. On sanottu, että SDP:n kannatuksen alamäen eräs keskeinen syy on SDP:n osallistuminen varallisuusveron poistamiseen.

Keskustan Mikko Alatalo kertoi puolueensa vaaliteeman mukaisesti puheenvuoroissaan asiaa.

Alatalo muistutti, että maailmalaajuisesta lamasta huolimatta hallitus on pystynyt luotsaamaan valtiolaivaa turvallisesti eteenpäin.

Ruuan arvonlisäveron alentaminen tasoitti kuilua parempiosaisten ja köyhien välillä, muistutti Alatalo. Hän palautti paneeliyleisön mieleen myös sen, että kokoomus ja SDP vastustivat voimakkaasti ruuan arvonlisäveron alentamista.

Kolmannen sektorin merkitystä ei osata Alatalon mukaan arvostaa tarpeeksi. Omaishoitajien merkitys on aliarvostettu.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n vaalipaneeli oli mielenkiintoinen tilaisuus.

SuPer´n tilaisuudet jatkuvat ympäri maata ja suosittelen lämpimästi osallistumaan tilaisuuksiin, sillä niissä käsitellään juuri niitä asioita, jotka ovat tärkeitä meille jokaiselle.

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Suomi on Afganistanissa?

Perjantai 21.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus-yksikkö järjesti Tampereella tiistaina tammikuun 18. päivänä otsikkoaiheisen yleisötilaisuuden.

Tilaisuuden ajankohta oli jälkeenpäin ajatellen mainio, sillä presidentti Halonen oli samaan aikaan tutustumassa paikan päällä tilanteeseen.

Olin mukana tilaisuudessa, sillä olen kokenut, että tiedän Afganistanin operaatiosta liian vähän.

Afganistan on tällä hetkellä kansainvälisen yhteisön kriisinhallinnan suurin haaste. Maan vakauttamiseen ja jälleenrakentamiseen panostavat niin yksittäiset maat, EU, YK kuin Natokin.

Suomi osallistuu Afganistanissa siviilikriisinhallintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan sekä tukee maassa tapahtuvaa kehitysyhteistyötä.

Suomen panostus Afganistanin tukemisessa on monipuolista.

Erilaiset kehityshankkeet, jotka kuuluvat siviilikriisinhallintaan ja sotilaallinen kriisinhallinta ovat alueita, joihin Suomi panostaa.

Suomen rahallinen panostus Afganistanin siviilikriisinhallintaan on n. 20 miljoonaa euroa vuodessa. Kun sotilaallinen kriisinhallinta merkitsee sen lisäksi n. 40 miljoonan euron vuosittaista kustannusta, liikkuu Suomen rahallinen panostus tasolla 60 miljoonaa euroa vuodessa.

Tarkastelen monia asioita kustannusvinkkelistä ja on pakko todeta, että Suomen Afganistan-panostus on mittava.

Tampereen tilaisuudessa UM:n alivaltiosihteeri Ritva Koukku-Ronde sekä PLM:n puolesta sotilaskriisinhallinnasta alustanut Jukka Tuononen selvästi olivat haluttomia esittämään kustannuksia. Olisin odottanut laajempaa kustannusten omaehtoista käsittelyä, sillä Afganistan-operaatiot ovat hallituksen ja eduskunnan päättämiä toimia, joten niissä ei pitäisi olla aihetta hissuttelulle ja vielä vähemmän salailulle.

Tilaisuuden jälkeen keskustelin Jukka Tuonosen kanssa ja silloin hän oli hyvin avoin keskustelemaan sotilaallisen kriisinhallinnan kustannuksista. Tuononen mainitsi, että puolet sotilaallisen kriisinhallinnan kustannuksista muodostuu henkilöstökustannuksista.

Suomen sotilaallinen läsnäolo Afganistanissa sai tiukkaa kritiikkiä pariltakin kuulijalta. Kritiikki on osin ymmärrettävää, joskin on muistettava, että Afganistanin operaatiot ovat hallituksen ja eduskunnan hyväksymiä.

Mielestäni Afganistanin operaatioita pitää pystyä tarkastelemaan kriittisesti. On kuitenkin toisaalta tiedostettava Afganistanin ongelmat sekä se, että afganistanilaiset eivät omin voimin pysty nousemaan sille tasolle, joka voitaisiin hyväksyä.

On muistettava, että Afganistan on meitä lähempänä kuin Kanarian saaret! Jo maantieteellisen läheisyyden vinkkelistä on panostettava, jotta afganistanilaiset pääsevät kunnollisen elämän alkuun.

-Esko Erkkilä-

Roskaretki - mutta kannatti tehdä!

Torstai 6.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Jätehuolto Oy järjesti opastetun tutustumisretken – Roskaretken – Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen tiistaina 28.12.2010.

Osallistuin retkelle ja sain sen aikana paljon hyödyllistä tietoa.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy on 18 omistajakunnan omistama yhtiö, joka huolehtii jätelain mukaisista jätehuoltotehtävistä omistajakuntiensa alueella. Mainittakoon, että Sastamalasta ainoastaan entisen Mouhijärven ja Suodenniemen kuntien alueet kuuluvat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimialueeseen.

Tampereen kaupunki on Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n suurin osakas ja sillä on yhtiön äänimäärästä 65,33 %.

Yhtiö vastaa lähinnä asumisessa syntyvästä ja siihen rinnastettavasta jätteestä.

Yhtiön toiminta-alueella on hieman yli 400.000 asukasta.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä on kaksi jätteenkäsittelykeskusta; Tampereen Tarastenjärvellä ja Nokian Koukkujärvellä.

Asioita, joista toimitusjohtaja Pentti Rantala, viestintäpäällikkö Sinikka Jalo sekä jäteneuvoja Erkki Piippo roskaretkeläisille kertoivat:

 

• Tarastenjärvelle varastoidaan mm. Tampereen voimalaitoksissa syntyvä tuhka. Tuhka, joka syntyy turpeen poltossa, on radioaktiivista sillä Tsernobyl´n voimalaonnettomuus kohotti Pirkanmaan soiden radioaktiivisuutta. Tuhka ei kuitenkaan aiheuta ihmisille ongelmaa, sillä ”kukaan ei istu tuhkakasan päällä”, kuten meille kerrottiin. Tuhkalle ei ole löydetty järkevää jatkokäyttöä.

 

• Tarastenjärvellä asuu ja vierailee suuri määrä lintuja. Nykyään, kun kaikki osataan arvioida rahassa, on laskettu, että Tarastenjärvellä vierailee vuosittain lintuja 7 M€:n arvosta! Harvinaisen selkälokin koko maailman populaatiosta 10 % esiintyy Tarastenjärvellä.

 

• Tarastenjärven vieressä sijaitsee Tampereen Infratuotanto Liikelaitokseen kuuluva asfalttiasema, jonka kohtalo Tampereen kaupungin omistuksessa on ”vaiheessa”. Asfalttiasema käyttää energialähteenään osaksi metaania, jota kerätään Tarastenjärven jätekeskuksen vanhan kaatopaikan alueelta.

Olen pitänyt Tampereelle suunnitellun hyötyvoimalan ainoana mahdollisena sijoituspaikkavaihtoehtona Tarastenjärveä. Mielipiteeni sain vahvistusta Roskaretkellä nähdystä ja kuullusta.

 

Peltolammin ja Lielahden vaihtoehdot ovat auttamattomasti poissa laskuista ja samoin myös Ruskon vaihtoehto. 

Kiitän Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä mielenkiintoisen Roskaretken järjestämisestä!

-Esko Erkkilä-

Kaksikymmentä vuotta omakotiasukkaiden edunvalvontaa ja virkistystoimintaa Palokalliolla

Lauantai 1.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Palokallion Omakotiyhdistys ry perustettiin 6.12.1990. Omakotiyhdistys täytti siis viime Itsenäisyyspäivänä 20 vuotta.

Omakotiyhdistyksen perustava kokous pidettiin Multisillan seurakuntatalolla ja paikalla oli yhdistyksen 15-vuotishistoriikin laatineen Rauno Kouhian mukaan 16 henkilöä. Olin paikalla eli kuulun yhdistyksen perustajajäseniin.

Palokallion Omakotiyhdistys ry on pieni yhdistys, mutta se on saanut toiminnallaan laajaa huomiota Tampereella.

Olemme joutuneet koko olemassaolomme ajan puolustamaan tavallisen tamperelaisen – omakotiasujan – elinolosuhteita.

Lentomelu, VT3:n liikennemelu, voimajohtolinjan sijainti liian lähellä asutusta ja erityisesti huonekalujätti Ikean aiheuttamat elinolosuhteiden heikennykset ovat merkinneet sitä, että Palokallion Omakotiyhdistys ry on joutunut nousemaan ”barrikaadeille”.

Palokallion Omakotiyhdistys ry on pystynyt jatkuvasti uudistumaan. Uudistumisen keskeinen elementti on ollut se, että puheenjohtajan pestin hoitaja vaihtuu ripeään tahtiin.

Kahdenkymmen vuoden aikana meillä on ollut 12 puheenjohtajaa; Jarmo Mäkinen, Jari Kailajärvi, Erja Lehtivirta, Pertti Paulakorpi, Kari Santavuori, Rauno Kouhia, Seppo Viljamaa, Jukka Välimäki, Esko Erkkilä, Henry Kukkola, Leena Kiuru ja nyt puheenjohtajana toimiva Pirjo Hyvärinen-Kantee.

Me palokalliolaiset – ainakin minä – katselemme surullisena niitä yhdistyksiä, joissa sama henkilö on toiminut puheenjohtajana viisi vuotta yhteen soittoon. Tampereelta taitaa löytyä omakotiyhdistyksiä, joissa sama henkilö on ollut puheenjohtajana yli kymmenen vuotta.

On helppo kuvitella, että kymmenvuotinen yhden henkilön puheenjohtajuus heikentää kaiken aloitteellisuuden yhdistystoiminnassa ja yhdistys alkaa elämään henkitoreissaan.

Palokallion Omakotiyhdistys ry suuria haasteita ovat ns. Ikea-räjäytysten kiinteistöille aiheuttaminen vaurioiden korvaaminen. Tampereen kaupunki on ollut umpikorvainen korvausvaatimuksille, vaikka solmimme asiasta erillisen sopimuksen. Kaupungin umpikorvaisuus on pelottavaa, kun ajattelemme niitä uusia hankkeita, joita Tampereen kaupungilla on eteläisellä alueellaan.

Lahdesjärven osayleiskaavasuunnitelmat ja niiden toteuttamiseen liittyvät Tampereen ehkä kaikkien aikojen suurimmat räjäytystyöt merkitsevät Palokallion Omakotiyhdistykselle valtavia haasteita.

Lakalaivan kaavasuunnitelmat ovat seuraava suuri koitos, jossa Palokallion Omakotiyhdistys ry joutunee esiintymään etulinjassa.

Peltolammin tiivistysrakentaminen ja sen myötä mahdollisesti muodostuva käytäntö viihtyisten asuinalueiden raiskaamisesta merkitsevät jatkuvaa varuillaanoloa Palokallion Omakotiyhdistykselle.

Olemmeko kahdenkymmenen vuoden aikana saaneet mitään aikaiseksi?

Olemme saaneet paljonkin.

Saimme Tampereen kaupungin Ikea-huumassaan siirtämään Ikean liittymiä pois alueemme läheisyydestä siten, että niiden osalta voimme jatkaa joltisenkinlaista elämää. Valitettavasti vedimme valituksemme pois Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta. Olisimme sen ilmeisesti voittaneet ja Ikea olisi saanut katsella jostain muualta pesäpaikkaa.

Solmimamme Ikea-sopimus merkitsi vanhan kaatopaikka-alueen kunnostamista ja alueemme laidalla kulkevan voimajohtolinjan purkamista.

Voimajohtolinjan purkaminen merkitsi hengenvaarallisen ja ikääntyneen voimajohtolinjan poistumista vaarantamasta alueen asukkaita ja Palokalliolla liikkuvia. Purkamisen nokkamiehenä toimivat Veikko Niemelä sekä Henry Kukkola – nostan ”häntääni”, että osasin vaatia voimajohtolinjan purkamista osana Ikea-sopimusta.

Ikea-sopimukseen kirjattiin tiettyjä räjäytysten aiheuttamiin heilahdusnopeuksiin liittyviä kohtia. Niiden osalta Markku Kanteen rooli oli keskeinen. Ilman hänen jatkuvaa seurantaansa Ikea-räjäytysten tuhot olisivat olleet tyystin toista suuruusluokkaa kuin nyt.

Ikea-taistelujen tärkeänä henkilönä on vielä mainittava silloinen puheenjohtajamme Leena Kiuru. Hänen syvällinen laki- ja säädöstuntemuksensa sekä sujuva kynänsä olivat keskeisellä sijalla, kun taistelimme olemassaolostamme Ikea-huumaa vastaan.

Palokallion Omakotiyhdistys ry ei voi jatkossakaan alkaa lepäämään laakereillaan.

Sen verran kuitenkin irroittelimme, että tarjosimme alueemme asukkaille ja heidän Uudenvuoden-vierailleen samppanjat keskiyön hetkenä viime yönä.

Olemme viime vuosina tarjonneet nuotiotulien loisteessa asukkaille Palokallion Pamaus-juomaa vuodenvaihteen hetkillä, mutta nyt juhlistimme 20-vuotisjuhlaamme Pamaus-juoman lisäksi samppanjatarjoilulla!

Sen Palokallion Omakotiyhdistys ry ja sen jäsenet ovat totisesti ansainneet!

 -Esko Erkkilä-

 

PS. Uudenvuoden aamu alkoi tavanomaiseen tapaan eli räjäytysroinan haravoisella ja rojun laittamisella roskasäkkeihin. Rojun määrä on vähentynyt, mutta edelleen sitä on tapahtumapaikalla vähintään riittävästi. Rojunkerääjiä ei aamusella montaa ole, mutta vakioporukka jaksaa siistiä elinympäristöään.

Aamulehden eilen Jyrki Kataiselle myöntämä kukka kuuluu Mikko Alatalolle

Torstai 23.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Harmittaa, että Aamulehti myönsi eilen kolmospääkirjoituksessaan ruiskukan Jyrki Kataiselle asiasta, jonka alullepanijana on Keskustan kansanedustaja Mikko Alatalo.

Aamulehti antoi ruiskukan Kataiselle sen vuoksi, että tämä Tampereella Pirkanmaan kiertueellaan ”…teki selväksi sen, ettei suvaitsevaisuus ja maahanmuuttajien vakaumuksen kunnioittaminen suinkaan tarkoita omista perinteistä luopumista.”

Kataisen herääminen todellisuuteen oli jälkijättöistä ja se perustui Keskustan kansanedustaja Mikko Alatalon eduskunnan suullisella kyselytunnilla 16.12.2010 klo 10.03 käyttämään puheenvuoroon.

Alatalon puheenvuoro on dokumentoitu eduskunnan pöytäkirjoihin ja siinä hän toteaa mm. näin:

”Kouluissa ja päiväkodeissa todella on tällä hetkellä keskusteltu siitä, miten järjestää juhlia, jos on sellaisia lapsia, jotka eivät ole kristittyjä.

Meille keskustalaisille on tärkeää tietysti suvaitsevaisuus, mutta myös perinteiden kunnioittaminen. Kouluissa ja päiväkodeissa todellakin on jopa näin tehty, että ei ole uskallettu lukea edes jouluevankeliumia, kun on pelätty, että loukataan jotain.

Suomi kyllä monikulttuuristuu, mutta olemmeko vieraskoreudessamme luopumassa jostain omasta identiteetistämme?

Onko opetusministeri ohjeistanut riittävästi, että todellakin kaikissa Suomen kuntien ylläpitämissä kouluissa ja päiväkodeissa on joulujuhlat, johon kuuluvat myös kristillinen joulun sanoma ja nämä Suomen kansan rakastamat joululaulut?”

Alatalon puheenvuoro on lisäkysymys kansanedustaja Päivi Räsäsen kysymykseen, jossa hän peräänkuulutti Enkeli taivaan –virren kuulumista koulujen joulujuhliin.

Mielestäni Mikko Alatalolle kuuluu – ei suinkaan ruiskukka, vaan neliapila puheenvuorosta, jonka tuloksena kokoomusministeri Henna Virkkusen toimet suomalaisen juhlaperinnön vaalijana havaittiin perin kevyiksi.

Virkkusen toimien puutteellisuutta ei kohenna ministeri Kataisen jälkijättöinen pisteiden keruuyritys.

-Esko Erkkilä-

Tänään on vuoden suurin juhlapäivä - Itsenäisyyspäivä!!

Maanantai 6.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Itsenäisyyspäivää sen kunniaksi, että Suomi sai valtiollisen itsenäisyyden joulukuun 6. päivänä 1917.

 

Päivä on juhlapäivistämme merkittävin.

 

On ilahduttavaa, että Itsenäisyyspäivä on vuosien saatossa saanut entistä tärkeämmän aseman kansalaisten silmissä. Osaamme arvostaa itsenäisyyttä ja vapaata Suomea.

 

YYA-Suomessa näin ei ollut ja tuntui, että Vapunpäivä punalippuineen oli silloin merkittävin juhlapäivämme. Näin ainakin itää kohti kontallaan olleen Yleisradion ja muun valtamedian mielestä.

 

Ulospäin näyttävintä perhekunnassamme tänään on, että Suomen lippu saa hulmuta lippusalossamme klo 20.00 saakka.

 

Hämärän saapuessa valaisemme lippusalkomme ja siinä hulmuavan Suomen lipun halogeenivalaisimilla. Lipun valaiseminen lisää Itsenäisyyspäivän tunnelmaa.

 

Itsenäisyyspäivän juhlistaminen ja sen arvokas viettäminen merkitsevät minulle tietyn kunniavelan maksamista.

 

Edesmennyt Isäni taisteli etulinjassa neljänä Itsenäisyyspäivänä eli vuosina 1939, 1941, 1942 ja 1943.

 

Isäni taisteli pikakivääriampujana monilla kunniakkailla taistelupaikoilla. Olen viime vuosien aikana käynyt niillä monilla. Useimmiten hän palasi muistelemaan Lempaalan Munakukkulalla ja Metsäpirtin Taipaleenjoella kokemiaan taisteluja.

 

Munakukkula muodostui hänen kertomanaan myös minulle niin tutuksi paikaksi, että tunsin sen heti, kun pääsin siellä käymään.

 

Taipaleen taistelupaikoilla olen päässyt käymään usein. Tiedän tarkalleen Taipaleen eri tukikohtien sijainnin ja olen monesti saanut tuta Taipaleenjoen virtaamisen Laatokkaan.

 

Lähellä Taipaletta sijaitseva Kirvesmäki taistelupaikkoineen on myös tullut tutuksi. Eräs eniten koskettavista taistelupaikoilla tapahtuneista käynneistäni on se, kun pääsin käymään Kirvesmäen takamaastossa sijaitsevalla kaivolla, jonka äärellä tapahtuneisiin tilanteisiin perustuu Yrjö Jylhän "Kaivo" -runossa kuvaamat tapahtumat.

 

Harmittaa, että Venäjän ökyrikkaat ovat saaneet perustaa Taipaleenjoen suomalaisten puoleiselle rannalle pienkoneille soveltuvan kiitoradan. Se mahdollistaa Taipaleenjoen datsoilla lomailevien venäläisten lentokone- ja helikopterimatkat Pietariin ostoksille. Tätäkö varten Leniniä ja Stalinia jumaloivat kommunistit rakensivat Neuvostoliiton?

 

Haluamme arvokkaalla Itsenäisyyspäivän viettämisellä kunnioittaa sotaveteraaniemme arvokasta työtä, jonka ansiosta suomalaiset ovat kaikkina vuosina vuoden 1917 jälkeen saaneet asua vapaassa ja itsenäisessä maassa. Sotaveteraanien rivit harvenevat ja sen vuoksi jäljellä olevien huomiointi on kansalaisvelvollisuuteemme.

 

Itsenäisyyspäivänä otamme osaa niiden suomalaisten suruun ja kohtaloon, jotka Talvi- ja Jatkosodan tuloksena menettivät kotinsa. Heidän kokemansa vääryys ei saa unohtua mielistämme eikä lastemme ja lastenlastemme tietoisuudesta.

 

Neuvostoliiton ei pitänyt milloinkaan hajota eikä Saksojen yhdistyä. Niin kuitenkin tapahtui.

 

Ehkä tulevaisuus joskus jollakin tavalla korjaa sen vääryyden, jonka Suomi sai kokea sodissamme 1939 - 1944.

 

On hienoa, että YLE panostaa Itsenäisyyspäivän ohjelmatarjontaan. Ohjelmatiedoista selviää, että eri kanavilta on tänään tulossa Itsenäisyyspäivän arvolle sopivia monia ohjelmia.

 

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!

 

-Esko Erkkilä-

Liittokansleri Merkel´n tapaaminen on jäänyt pääministeri Mari Kiviniemelle erityisesti mieleen !

Sunnuntai 21.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan Pirkanmaan piiri järjesti syyskokouksensa UKK-instituutissa lauantaina marraskuun 20. päivänä. Piirikokouksen pääesiintyjäksi olimme saaneet pääministeri Mari Kiviniemen.

 

Pääministeri Kiviniemellä oli kiireinen päivä Tampereella, sillä hän oli aamusella läsnä Suomen Partiolaisten 100-vuotisjuhlassa Tampere-talolla.

 

Partiolaistilaisuuden jälkeen pääministeri kävi Aamulehden haastattelussa klo 11.30 ja sen jälkeen hän osallistui klo 12.00 Keskustan yleisötilaisuuteen Wayne´s Coffeessa  Finlaysonilla Siperiassa.

 

Sain vetää pääministeri Kiviniemen haastattelun Wayne´s Coffeessa.

 

Wayne´s Coffee osoittautui erinomaiseksi yleisötilaisuuspaikaksi, sillä varaamamme 140 kahvi- ja croisant-lippua hupenivat hetkessä. Tilat ovat esiintyjille mainiot, sillä esiintyjät voivat helposti sijoittua muutaman askelman kahvilan lattiatasoa ylemmäs, joten yleisö näkee esiintyjät vaivattomasti.

 

Paikan etuna on myös se, että Aamulehden toimittajien työpisteet ovat lähellä, joten arvovieraiden haastattelut on helppo toteuttaa.

 

Paikkana Wayne´s Coffee on täysosuma!

 

Tilaisuuden aluksi esittelin kaikki paikalla olleet Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkaat - laadukasta joukkoa kaikki! Ehdokkaat kertoivat lyhyesti itsestään ja näin pääsimme hyvään vireeseen pääministeriä odotellessa.

 

Olin varautunut "pääministerin haastattelutuntiin" parillakymmenellä kysymyksellä. Lähes kaikki ne ehdimmekin käydä läpi haastattelun aikana.

 

Eräs valmistelemani kysymys kuului suurin piirtein näin: "Mikä tilanne tai tapaaminen on jäänyt pääministerikaudelta erityisesti mieleen?"

 

Suuri yllätys ei ollut, kun pääministeri vastasi, että Saksan vierailu on jäänyt hänelle erityisesti mieleen mukavana muistona.

 

Pääministeri Mari Kiviniemi viihtyy yleisötilaisuuksissa ja hän osaa ottaa kuulijansa. Näin tapahtui myös Wayne´s Coffeessa Tampereen Finlaysonilla.

 

Keskustalaisuudesta on helppo olla ylpeä, kun saa olla samoissa tilaisuuksissa pääministeri Mari Kiviniemen kanssa. Tämän me tamperelaiset saimme kokea marraskuun 20. päivänä 2010!

 

-Esko Erkkilä-

Vammaisyhdistysten, eri hallinnonalojen virkamiesten sekä poliittisten päättäjien tapaaminen Vammaispoliittisen ohjelman laatimiseksi

Torstai 18.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki päivittää vammaispoliittisen ohjelmansa vuoden 2010 aikana.

 

Kaupunki oli kutsunut vammaisjärjestöjen edustajat, eri hallintoalojen virkamiehet sekä poliittisten ryhmien edustajat keskustelutilaisuuteen ja työpajaan, joka järjestettiin

 

17.11.2010 klo 16.30-19.00 Tulppaanitalon koulutustilassa, osoite Pinninkatu 51.

 

Tilaisuuden vetovastuussa oli Kehityspiikki Consulting Oy:stä Markus Anttila, joka on ollut mukana ohjelman päivityksessä alusta alkaen. Tilaisuudessa työstettiin vammaispoliittisen ohjelmatyöryhmän ensimmäistä luonnosta ohjelmaksi.

 

Nyt valmisteltava ohjelma laaditaan käsittämään v. 2013 alkavan valtuustokauden. Tavoite on, että ohjelmaan kirjatut asiat saadaan toteutettua seuraavan valtuustokauden loppuun mennessä.

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen ja sain olla siinä mukana Suomen Keskustan edustajana.

 

Muiden poliittisten puolueiden edustajina olivat paikalla:

 

* Irja Tulonen (kok)

* Sanna Ojanen (kok)

* Leena Rauhala (kd)

* Amu Urhonen (vihr)

* Reijo Tamminen (tasi)

 

Tampereen kaupunginvaltuustossa edustettuina olevista puolueista SDP, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset ja SKP eivät olleet nähneet tarpeelliseksi lähettää edustajiaan tilaisuuteen.

 

En havainnut myöskään Tampereen virkamieskuntaa paikalla. Jos havaintoni on oikea, niin vammaisjärjestöissä pitäisi hälytyskellojen soida.

 

Tampereen kaupungin mainio ja aikaansaapa vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola oli tietysti paikalla ja hänen ansiotaan paljolti lienee se, että tämä tilaisuus järjestettiin!

 

Pääpaino tilaisuuden ohjelmassa oli työpajatyöskentelyssä.

 

Eri puolille Tulppaanitalon koulutustilaa oli perustettu kuusi rastia, joilla keskityttiin vammaisnäkökulmasta seuraaviin teemoihin:

 

1. Periaatelinjaukset ja työllistyminen

 

2. Asuminen, viestintä ja kommunikaatio

 

3. Joukkoliikenne, palveluliikenne ja kuljetuspalvelut

 

4. Koulutus ja opiskelu

 

5. Sosiaali- ja terveyspalvelut

 

6. Kulttuuri-, vapaa-aika- ja liikuntapalvelut

 

Työpajatyöskentely oli antoisaa ja sen päätteeksi poliittisten puolueiden edustajat käyttivät puheenvuoron.

 

Tulonen, Ojanen, Rauhala sekä Urhonen saivat naisina tietysti etuoikeuden. Naiskvartetin jälkeen sain pitää Suomen Keskusta puheenvuoron ja totesin siinä jotain tähän suuntaan:

 

-------------

 

"On hyvä, että nyt valmistelussa oleva Vammaispoliittinen ohjelma on laajassa kansalaisvalmistelussa - tämä tilaisuus on tärkeä etappi tässä työssä.

 

Vammaistyön ohjelma valmistuu vuoden loppuun mennessä ja sen jälkeen ohjelman jalkauttamiseen käytännön toimenpiteiksi on kiinnitettävä huomiota.

 

Onko Vammaispoliittisen ohjelman päätyminen kaupunginhallituksen käsittelyyn oikea organisatorinen taso? Näkisin mielelläni, että kaupunginvaltuusto olisi se päätöksentekoelin, joka hyväksyisi Vammaispoliittisen ohjelman; näin menetellen ohjelmalle saataisiin enemmän painoarvoa ja sitovuutta.

 

Pelkään, että kun Vammaispoliittinen ohjelma saatetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle, se jää sen jälkeen kuolleeksi kirjaimeksi. Näin ei saa tapahtua.

 

Vähin, mitä ohjelmalle pitää tehdä, on että se päivitetään seuraavan valtuustokauden aikana riittävän usein.

 

Olen Tampereen kaupungin luottamushenkilönä tuottaja-yksikön edustaja ja sen vuoksi pidän valitettavana, että Vammaispoliittisen ohjelman koulutuskohteena ovat ainoastaan tilaaja-organisaation henkilöt. Tuottaja-osapuolen työntekijät kuitenkin kohtaavat vammaiset jokapäiväisissä askareissa ja sen vuoksi tuottaja-yksiköiden henkilöiden huomiointiin sekä koulutukseen vammaiskysymysten hoidossa pitää panostaa.

 

Vaikka kyseessä onkin Tampereen Vammaispoliittinen ohjelma vuoteen 2016 saakka, on jo nyt huomioitava seutukunnallinen näkemys. Maailma ja sitä kautta myös seutukunnallinen kuvio lienee vuonna 2016 tyystin toisenlainen kuin nyt. Tampereen keskeinen rooli Pirkanmaan veturina pitää osata ennakoida jo nyt myös Vammaispoliittisessa ohjelmassa.

 

Olen eri yhteyksissä todennut mielihyvällä, että Tampereen kouluverkkouudistuksessa ei käsitelty lainkaan erityisopetusta. Esitän, että erityisopetuksen mahdollisessa uudelleenjärjestelyssä Valkoisen talon virkamiehet kuuntelevat ja käyttävät hyväkseen sitä asiantuntemusta, joka erilaisilla vammaisyhdistyksillä on. Tampereella on ainakin kolmisenkymmentä yhdistystä, joilla on vahvaa asiantuntemusta erityislasten koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyen. Tämä tieto pitäisi virkamiesten osata hyödyntää.

 

Kolmannen sektorin panostukselle vammaiskysymyksen hoidossa on nostettava hattua. Erityisesti työväen suunnan urheiluseuroiksi profiloituneet seurat ovat tässä kunnostautuneet. Vammaislasten ja -nuorten uimaharrastus, jalkapalloinnostus ja sählytoiminta sekä monet muut aktiviteetit ovat olleet tärkeitä kohteita vammaiskysymyksen hoidossa. Kiitos siitä Teille!

 

On toivottava, että Tampereen kaupunki muistaa avustusten jaossa sen tärkeän työn, johon monet urheiluseurat ovat panostaneet.

 

Kannustan vammaisjärjestöjä seuraavien kuukausien aikana olemaan aktiivisia poliittisten toimijoiden suuntaan. Uudet kansanedustajat valitaan huhtikuussa ja nyt Te saatte helpolla lupauksia paremmasta tulevaisuudesta. Tentatkaa kansanedustajaehdokkaita ja muistuttakaa heitä, että tulette seuraamaan ehdokkaanne toimintaa, jos hän pääsee Arkadianmäelle.

 

Kiitän mahdollisuudesta osallistua tähän tilaisuuteen ja toivon näistä ajatuksista olevan Teille hyötyä!"

 

-Esko Erkkilä-

Oliko liian painava ja korkea kuorma maasturin peräkärryssä syynä liikenneonnettomuuteen Tampereen Peltolammilla?

Perjantai 12.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Lempääläntiellä sattui vakava liikenneonnettomuus maanantaina marraskuun 8. päivänä. Poliisi, palokunta ja ambulanssihenkilökunta saivat hälytyksen klo 10.47.

Saavuin onnettomuuspaikalle, kun loukkaantuneet oli kuljetettu pois, mutta kaikki ajoneuvot olivat edelleen paikoillaan.

Teliperäkärryä vetänyt Kia-maasturi oli tullut Tampereen suunnasta, kun peräkärry oli lähtenyt heittelehtimään. Lopulta peräkärry ja auto menivät pahasti linkkuun ja maasturi ajautui vastaantulevien kaistalla.

Teliperäkärryssä oli kuormana Kubota-pienoistraktori, jolla oli keulassaan lumiauravarustus.

Samaan aikaan vastaan tuli Multisillan suunnasta pick-up, joka törmäsi maasturin oikeaan kulmaan ja päätyi katolleen.

Pick-upin kuljettaja loukkaantui ja hänet kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan. Onnettomuudessa pahoin kärsineen ja katollaan olleen pick-upin nähtyään pitää ihmetellä, että pienessä tilassa ihminen säilyy hengissä!

Maasturin kuljettaja ei loukkaantunut.

Onnettomuuspaikalla oli ohi mennessäni poliisin toimesta ajoneuvo-ohjaus, kun ainoastaan toinen ajokaista oli käytössä.

Maalla ollaan viisaita, kun merellä tapahtuu vahinko. Tästä tosiasiasta huolimatta uskallan esittää muutaman kysymyksen onnettomuudesta. Missään nimessä en ole tuomari tai poliisi, jotta voisin syyttää onnettomuudesta ketään.

1. Kubota-pienoistraktorin paino asettuu tasolle 1.000 kiloa tai vähän enemmän (tieto tarkistettu Kobotan-nettisivuilta). Traktoriin kiinnitetty aurauskalusto lisäsi työkoneen painoa merkittävästi. Olikohan paino liian suuri peräkärrylle, vaikka kyseessä olikin telikärry?

2. Kärryssä olleen traktorin + aurauskaluston painopiste oli korkealla - oliko tämä (osa)syynä turmaan?

2. Oliko Kia-maasturi lainkaan laillinen vetojuhta tälle yhdistelmälle?

3. Kyse oli jokseenkin suorasta tienpätkästä, mutta toki lievää mutkaa Kian ajosuunnassa oikealle tiessä onkin. Kyseessä oli syksyn ensimmäinen lumikeli. Oliko maasturin tilannenopeus liian suuri?

4. Miksi poliisi ei ohjannut onnettomuuspaikan ohi kulkenutta liikennettä Peltolamminkadun kautta?

Onnettomuuspaikalla tilanne näytti vartti hälytyksen jälkeen pahalta. Lukuisten hälytysajoneuvojen sinivilkut, sikin sokin pyörähtäneet ajoneuvot ja kumollaan olleet telikärry sekä Kubota-traktori antoivat mielikuvan suuresta onnettomuudesta. Onneksi suuronnettomuudesta ei ollut kyse!.

Olen ennenkin puuttunut sellaisten henkilöautojen liikennekäyttäytymiseen, joilla on peräkärry.

Omistan kuomullisen peräkärryn ja ajan se perässäni melko paljon kilometrejä vuodessa.

Erityisesti moottoriteillä tuntuu olevan sääntönä, että mitä suurempi vene peräkärryssä tai hevoskuljetuskärry autolla on perässään, niin sitä suurempi nopeus. Kahdeksankymmentä kilometriä tunnissa tai sen päälle "sallitut toleranssit" nopeutena eivät ole mitään.

 Varhaiset maanantai-aamut kolmostiellä Tampereelta kohti Helsinkiä ovat varsinainen peräkärrysirkus, kun viikkokunnissa pääkaupunkiseudulla leipäänsä ansaitsevat rakennus- ja remonttimiehet suuntaavat matkansa kohti urakoitaan!

 En ole liikenteessä läheskään pyhimys, mutta erityisesti peräkärrykansan pitäisi muistaa lainmukainen nopeus ja se, että painava sekä korkea kuorma peräkärryssä on taitoa vaativa yhdistelmä - tästä saimme taas muistutuksen Peltolammilla maanantaina 8.11.2010!

 -Esko Erkkilä-

Herukka-reitti pitää turvata kaavoituksessa

Perjantai 15.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillassa Hervannassa tiistaina 5. lokakuuta kuultiin selvitys Herukka-reitin suunnittelusta.

 

Kyseessä on 13 kilometriä pitkä ulkoilureitti, joka nimensä mukaisesti kulkee Hervannan, Ruskon ja Kaukajärven alueella. Laajasti Hervannan ympäri kulkevasta reitistä on valmiina 5 kilometriä.

 

Reitin uhkana on kolme tai neljä kaavasuunnitelmaa, jotka toteutuessaan tekisivät reitistä torson.

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Irene Roivaisen johtamassa raadissa olivat edustajat kaikista Tampereen kaupunginvaltuustossa olevista puolueista ja kaikki läsnä olleet valtuutetut sekä varavaltuutetut lupasivat tehdä töitä, jotta Herukka-reitin tulevaisuus saadaan kaavaratkaisuissa turvattua. Hyvä ja mainio asia!

 

Herukka-reitti saa lisää kannattajia ja käyttäjiä, jos sen "syöttöreitit" turvataan tulevissa kaavaratkaisuissa.

 

Tärkein Herukka-reitin syöttöreitti on Koivistonkylän Prismalta ja Nirvasta Suolijärvelle johtava ulkoilureitti. Se on pituudeltaan viitisen kilometriä ja erittäin vilkkaassa käytössä.

 

Tunnen suurta huolta Koivistonkylästä Suolijärvelle johtavan ulkoilureitin tulevaisuudesta, sillä yletön into ahtaa monet Tampereen ja jopa ympäröivän maakunnan toiminnot eteläiselle Tampereelle ei lupaa hyvää.

 

On tärkeää, että Herukka-reitin toteutuminen huomioidaan kaavaratkaisuissa.

 

Samassa yhteydessä on huolehdittava myös se, että Koivistonkylän Prismalta Suolijärvelle johtava ulkoilureitti turvataan tulevissa kaavaratkaisuissa.

 

Esko Erkkilä

 

--------------------------------------------

Aamulehti julkaisi tämän kirjoitukseni mielipidepalstallaan torstaina lokakuun 14. päivä 2010.

 

-Esko Erkkilä-

 

Herukka-reitille kaavoituksessa tilaa ja Toivosen Rauta Oy ojennukseen

Keskiviikko 6.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen ja valtuuston jäsenet tapaavat tamperelaisia asukastilaisuuksissa. Kaupungin nettisivuilla luvataan, että tilaisuuksiin kaikki ovat tervetulleita esittämään kysymyksiä ja keskustelemaan ajankohtaisista, kaupunkia koskevista asioista.

Olin mukana tiistaina 5.10. 2010 klo 18.00-20.00 Pohjois-Hervannan koulun juhlasalissa, kun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Roivainen ja kahdeksan kaupunginvaltuutettua tapasivat kuntalaisia.

Kaupunginvaltuutetut olivat:

• Olli-Poika Parviainen (vihr.)
• Heikki Luoto (ps.)
• Mikko Kriikku (kesk.)
• Leena Rauhala (kd.)
• Sofia Vikman (kok.)
• Laila Räikkä (SKP)
• Ilpo Sirniö (sdp)
• Anna Kontula (vas.)

Kuntalaisia oli paikalla harvinaisen paljon eli 25 asukasta - toki muutama "asukas" oli paikalla virkansa puolesta eli esim. alue-Alvareiden vetäjinä.

Asukastilaisuuden aluksi Hervanta-aktiivi Ari Hyvärinen esitteli Kaakkois-Alvarin ideoiman Herukka-reitin. Herukka-reitin alkusanat on kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaisen mukaan lausunut kymmenkunta vuotta sitten hänen miehensä Pauli Välimäki - reitin nimi oli silloin Hervanta-reitti.

Joka tapauksessa Herukka-reitti on nyt saamassa ilmaa siipiensä alle. Vakaana todisteena se, että tässä asukastilaisuudessa kaikki valtuutetut lupasivat toimia Herukka-reitin puolesta.

Herukka-reitti on maastoon muodostettava kävely- ja hiihtoreitti, joka tulee kiertämään Hervannan.

Reitille kertyy pituutta 13 kilometriä. Reitistä on nyt valmiina 5 kilometriä ja toivotaan, että reitti valmistuu pienissä palasissa. Jokseenkin kaikki reitin alle tuleva maa on Tampereen kaupungin omistuksessa.

Herukka-reitin uhkana on ainakin kolme kaavahanketta. Asukastilaisuudessa toivottiin, että uhkana olevat kaavahankkeet toteutettaisiin siten, että Herukka-reitti voisi toteutua.

Mainittakoon, että sana Herukka pohjautuu tässä tapauksessa kolmen kaupunginosan nimeen; Hervanta, Rusko ja Kaukajärvi.

Toinen tilaisuuden keskeinen asia oli Toivosen Rauta Oy:n toiminta Houkanjoen, Vihinojan ja sitä kautta aina Pyhäjärven pilaamiseksi.

Toivosen Rauta Oy:n toiminta oli edellisen kerran esillä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Roivaisen asukasillassa Kaukajärvellä 13.04.2010.

Olin paikalla siinäkin tilaisuudessa ja muistan vallan hyvin, kun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja sekä läsnä olleet kaupunginvaltuutetut lupasivat "heti huomenna" puuttua asiaan. Laila Räikkä osoitti huonomuistisuutensa, kun totesi, että hänellä on hämärä muistikuva asiasta. Tarkistin laatimastani muistiosta, että ainoastaan Laila Räikkä oli Roivaisen lisäksi valtuutetuista paikalla Kaukajärvellä ja nyt.

Toivosen Rauta Oy:n saamasta lisäluvasta oli Ilpo Sirniöllä selkeä kuva, kun hän muisti lupaehtojen ehtona olleen jätteenkäsittelylaitoksen pihan "kaukaloinnin" sekä aluetta ympäröivän aidan korottaminen. Onkohan lupaukset hoidettu?

Sauli Sidoroff otti asian esille nyt ja samoin hän teki Kaukajärvellä 13.04.2010. Esko Vuoristo käytti asiallisen puheenvuoron ja totesi, että Kaukajärvellä luvattiin puuttua asiaan.

Myös minä käytin asiasta puheenvuoron ja totesin olevani hyvilläni, kun pystyimme taannoin estämään saman yrityksen pyrkimykset aloittaa jätteenkäsittely Viljakkalan vanhalla kaatopaikalla. Aiemmin sama jätealan yritys sai pakit Ruoveveltä.

Toivosen Rauta Oy on pilannut Houkanjoen, jonka vettä monet vierasmaalaiset käyttävät kasteluvetenään joen läheisyydessä olevilla kasvimaillaan. Sidoroff´n mukaan myös jotkut suomalaiset käyttävät Houkanjoen vettä kasteluvetenä, mutta useimmat noutavat puutarhavihannestensa kasteluveden muualta.

Kaakkois-Alvarin vetäjä Sirpa Koivu totesi aiheellisesti yhteenvedossaan, että kaupunginvaltuutetut ovat nyt lupautuneet hoitamaan Herukka-reitin kaavoitusasiat kuntoon sekä huolehtimaan, että Toivosen Rauta Oy:n toiminta muuttuu lupaehtojen mukaiseksi.

-Esko Erkkilä-

Lumetta vai todellista asukasvaikuttamista?

Maanantai 27.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Olen seurannut Tampereen kunnallispolitiikkaa aktiivisesti kymmenkunta vuotta ja viime vuodet ollut jopa pienenä osallisena siinä.

 

Kehitys on asukasvaikuttamisen kannalta mennyt parempaan suuntaan, mutta koko ajan pitää kysyä, että onko kyse sittenkin lumeesta. Onko asukasmielipiteellä vaikutusta kunnallisiin päätöksiin?

 

Omaan pientä kokemusta Tampereen kunnalliselämästä "pysähtyneisyyden ajalta", ajalta jolloin aseveliakseli hallitsi kaupunkia. Aseveliakselin muodostivat demarit ja kokoomus.

 

Kaupunginjohtaja oli perinteen mukaan demari. Tampereen viimeinen kaupunginjohtaja oli Jarmo Rantanen ja hänen aikanaan ei tunnettu käsitettä asukasvaikuttaminen.

 

Omaan siitä henkilökohtaista kokemusta, sillä Palokallion Omakotiyhdistys pyrki Rantasen puheille niiden kiemuroiden alkutahdeilla, jotka sitten päättyivät onnettomaan Ikea-ratkaisuun. Ei puhettakaan, että kulmahuoneen ovi olisi avautunut asukkaille!

 

Pormestarijärjestelmään siirtyminen on tuonut ainakin tiettyä avoimuutta ja ainakin instrumentteja asukasvaikuttamiseen.

 

Pormestarin asukasillat, kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat ja erityisesti Alvari-toiminta ovat antaneet asukkaille välittömän mahdollisuuden keskustalla päättäjien kanssa sekä saada tietoa kaupungin päätöksenteosta.

 

Pormestarin asukasilta Peltolammin koululla 21.9.2010 oli esimerkki osin hyvästä, mutta osin myös heikosti toteutetusta asukastilaisuudesta.

 

Pormestari Timo P. Nieminen osaa nähdä asiat positiivisena ja se oli hänen vahvuutensa myös tässä asukasillassa. Niemisen tapa sanoa asiansa lyhyesti on suuri plussa.

 

Timo P. Nieminen osasi käsitellä avauspuheenvuorossaan Peltolammin ja sen lähialueiden asioita eli juuri niitä asioita, jotka kiinnostivat illan yleisöä.

 

Illan toinen onnistuja oli liikenneinsinööri Jukka Kyrölä. Hänen täsmälliset ilmaisunsa olivat poikkeus illan jaarittelija-esiintyjien jorinoista ja siten kiinnostavia, vaikka läheskään kaikkiin Kyrölän esittämiin mielipiteisiin ei voinut yhtyä.

 

Apulaispormestari Perttu Pesä oli illan epäonnistujia ja nimenomaan esitysteknisesti. Tämä on hämmästyttävää, sillä näyttelijän ja esiintyvän taiteilijan taustalla olevalta henkilöltä odottaisi toista.

 

Perttu jaaritteli esittämiään asioita tavattoman pitkään ja kuulijoita alkoi nukuttamaan. Pääosassa Pertun esitystä oli se, että hänellä oli kiire poikien Suomi-Ranska -maaotteluun, jota samaan aikaan pelattiin Tampereella.

 

Osansa Pertun epäonnistumisesta saa kantaa tilaisuuden puheenjohtajana toiminut pormestarin "oikea käsi" Pauli Välimäki. Välimäen olisi pitänyt puuttua pöydän takana olleiden esiintyjien jaaritteluun ja ohjata heitä asiaan.

 

Melkein puuta heinää puhui myös apulaispormestari Kristiina Järvelää tuurannut suunnittelupäällikkö Aila Salmelin. Salmelin ei tuntenut aluetta lainkaan ja sen vuoksi hän jaaritteli latteuksia kaupungin toimista apulaispormestari Järvelän vastuualueella. Salmelinin esiintyminen ei antanut vakuuttavaa kuvaa virkamiesten kyvyistä.

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen esiintyi tapansa mukaan pirteästi ja iloisen oloisesti. Peltolammin alue on maantieteellisesti hänellekin outo ja sen vuoksi Ikonen keskittyi Tampereen kaupungin linjauksiin ja kosketteli korkeintaan eteläisen Tampereen asioita pintapuolisesti.

 

Peltolammin asukastilaisuudesta jäi mieleen kaksijakoinen tunnelma. Esiintyneistä virkamiehistä toinen - Jukka Kyrölä - tunsi alueen asiat, mutta toiselle - Aila Salmelin - ne olivat hepreaa.

 

Pormestari Timo P. Nieminen tuntee Tampereen kaupungin eri alueet kuin omat taskunsa. Se on suuri vahvuus, kun hän on asukkaiden tentittävänä.

 

Apulaispormestarit Pesä ja Ikonen eivät ilmeisesti paljon liiku kaupungin virastotalolta, sillä perin ohut tuntuma heillä tuntui olleen alueen asioihin. He pyrkivät peittämään tietämättömyytensä latelemalla vastuualueeltaan Tampereen kaupungin kokonaisnäkymiä. Ne eivät asukkaita kovin paljon kiinnostaneet.

 

Puheenjohtajana toiminut Pauli Välimäki onnistui hyvin. Hänen olisi kuitenkin pitänyt patistaa esiintyjiä lyhyempiin puheenvuoroihin, jotta asukkaiden kiinnostus olisi säilynyt.

 

Kokonaisuutena pormestarin asukasilta oli kohtuullisen onnistunut tapahtuma. Kehitettävää on edelleen, mutta oikealla tiellä ollaan.

 

-Esko Erkkilä-

Kuremäen nunnaluostari - kokemisen arvoinen käyntikohde itä-Vironmaalla

Lauantai 18.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Pühtitsan nunnaluostari on luostari koillis-Virossa Illukan kunnan Kuremäen kylässä.

Jumalan äidille pyhitetty luostari on perustettu 1892 - 1895.

Olen vieraillut luostarissa aiemminkin ja pääsin käymään siellä perhekuntani kanssa uudestaan elokuun alussa 2010.

Luostarin pääkirkko on rakennettu sata vuotta sitten eli vuosina 1908 - 1910. Kirkkoon mahtuu 1 200 henkeä.

Luostarin pääportti avataan ainoastaan, kun luostarin asukas saatellaan viimeiselle matkalleen portin ulkopuolella sijaitsevalle hautausmaalle. Pääportti avataan myös silloin, kun Moskovan kirkon johtaja vierailee luostarissa.

Vain näiden tapausten yhteydessä pääportti avataan - muuten esim. ambulanssien ja paloautojen saapuminen luostarin alueelle tapahtuu sivuporteista.

Luostarin alueella asuu yli sata nunnaa ja noviisia. Nunnat liikkuvat luostarin alueella sankan vierailijajoukon keskellä ja toimittavat hälystä piittaamatta omia askareitaan.

Nunnia ei saa kuvata ja tätä periaatetta vierailijat noudattavatkin.

Luostarin puutarha on todellinen "luostarin puutarha", jota nunnat hoitavat huolella ja suurella vaivannäöllä. Puutarhassa on lukemattomia hienoja kukkia ja muita erikoisia kasveja, joita on ilo katsella.

Luostarin alueella on Viron kuvatuimmat halkopinot. Halot on pinottu kauniisti suuriksi rakennelmiksi, jotka on ladottu siten, että kuivat halot säilyvät mahdollisimman kuivina myös sadesäällä. Luostarissa on haloista riippumaton keskuslämmitysjärjestelmä, joten halkopinot ovat varapolttoainetta ja siten tavallaan rekvisiittaa.

Kuremäen luostari saa virolaisen liike-elämän vaikuttajilta taloudellista avustusta. Käyntimme aikana tapasimme luostarin alueella mm. erään hyvin menestyneen virolaisen liikemiehen.

 Avustusten vuoksi luostarin kaupalliset toiminnot ovat vaatimattomia, sillä niihin ei ole suurta tarvetta.

Pühtitsan nunnaluostari on paikka, joka kannattaa valita käyntikohteeksi, kun matkailee itä-Vironmaalla.

Luostarin puutarhan kauneus, kirkon harras tunnelma, nunnien hälystä piittaamaton puuhailu ja luostarimäellä aistittava tunnelma ovat kokemus.

Saimme kokea käyntimme lopuksi hartaushetken, jonka luostarin asukkaat järjestivät luostarin portailla. Kokemus oli erikoinen, kun asukkaiden ortodoksinen laulu piti pitkiä taukoja - pitkän tauon jälkeen se taas jatkui.

Näiden kokemusten vuoksi Pühtitsan nunnaluostarissa kannattaa poiketa.

-Esko Erkkilä-

Vipu - Viljakkalan 5-vuotisjuhlat 28.8.2010

Tiistai 7.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Vastuuntuntoiset viljakkalalaiset perustivat Viljakkalaan "Viljakkalan puolesta"-nimisen yhdistyksen v. 2005.

 

Yhdistys perustettiin tarpeeseen, sillä eräs tamperelainen jätealan yritys haaveili aloittavansa jätteenkäsittelykeskuksen rakentamisen Viljakkalan Vironvuorille.

 

Suunnitellun jätteenkäsittelylaitoksen jätevuori olisi kivunnut korkeilla Vironvuorilla puuston yläpuolelle ja siten näkynyt Viljakkalan kirkolle saakka, vaikka itse jätevuori olisikin sijainnut järven toisella puolella.

 

Jäteautoliikenne olisi ollut valtavaa. Liikenne olisi merkinnyt paikkakunnalle, että sen rauha olisi mennyt. Lasten, vanhusten ja myös varttuneen väen liikenneturvallisuus olisi kadonnut, sillä jäteralli ei olisi armahtanut ketään.

 

Jätteenkäsittelylaitoksen rakentaminen olisi ollut kuolinisku läheisen Ruonanjoen jokihelmisimpukalle, sillä se ei olisi kestänyt jätteenkäsittelylaitokselta vuotavia myrkkyjä.

 

Viljakkalan puolesta-yhdistyksen sitkeä vastarinta tuotti tulosta ja jätealan yritys perui suunnitelmansa rakentaa jätteenkäsittelylaitos Viljakkalaan.

 

Mainittakoon, että samaisella yrityksellä on toimintaa Tampereen Ruskossa ja keväällä 2010 järjestetyssä Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillassa ilmeni, että kyseinen yritys on roskaamisellaan saastuttanut läheisen puron ja sen ympäristön!

 

Vipun 5-vuotisjuhlat järjestettiin lauantaina 28.8.2010 Viljakkalan Seurantalolla, joka on talkootyöllä saatu hienoon kuntoon.

 

Vipun puheenjohtaja Ismo Friman toivotti lähes satahenkisen juhlayleisön tervetulleeksi ja sen jälkeen saatiin käydä ruokailemaan. Maittavat lohi- ja kinkkukiusaukset lisukkeineen tekivät hyvin kauppansa.

 

Ruokailun jälkeen saatiin nauttia viljakkalalaisen Aarre Aallon lauluesityksistä - häntä säesti kapellimestari Risto Hiltunen. Huhut kertovat, että Risto Hiltunen on monien töidensä lisäksi ottanut huolehtiakseen tamperelaisen Kanerva-kuoron johtamisesta - odottelemme, että onko huhuissa perää!

 

Aarre Aalto on toinen lähes samanikäisistä menestyneistä viljakkalaisista mieslaulajista - toinen on Suomen ensimmäinen tangokuningas Kauko Simonen.

 

Aarre esitti kymmenkunta kappaletta. Hänen juontonsa kappaleiden välillä olivat onnistuneita ja ne taustoittivat taiteilijan esittämiä kappaleita hyvin.

 

Aarre Aallon lauluesitysten jälkeen oli tarjolla kahvit sekä teet maittavan täytekakun kera. Salissa kiersi tieto, että täytekakut olivat nisulaisen emännän Arja Mattilan leipomia. Tavallisesti jätän täytekakut koskemattomiksi, mutta nyt mansikka-vadelmakakut olivat niin herkullisen näköisiä, että myös minä sorruin täytekakkuihin - hyvää oli!

 

Jouduin kiirehtimään mökille kesäillanviettoon ja iltakymmen aikaan alkanut grillimakkaroiden tarjoilut oli jätettävä väliin.

 

Kiitokset vipulaisille hyvin sujuneesta 5-vuotiskaudesta!  On suuri asia, että saimme torpattua Viljakkalaa himoinneen jäteyrityksen pääsyn Viljakkalaan!

 

Toki olen ollut taustajoukoissa mukana ja osallistunut mm. niiden laskelmien laadintaan, joilla kartoitimme suunnitellulle jätteenkäsittelylaitokselle suuntautuvan jäteautoliikenteen. Täysperävaunuautojen liikennemäärät olisivat olleet valtavia ja tämän asian kirkastuminen terästi asukkaiden vastusta.

 

Viljakkala kuuluu nykyisin Ylöjärven kaupunkiin ja se tuo haasteita Vipu-Viljakkalalle.

 

Toivottelen vipulaisille intoa jatkaa viljakkalalaisia puolustavalla tiellä - lupaan jatkossa olevani entistä aktiivisempi vipulainen!

 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalo ja muut "Tulppaanitähdet" Kukkaisviikon tapahtuman esiintyjinä

Perjantai 30.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen 27. Kukkaisviikot järjestetään 23 - 31.07.2010.

 

Ne tarjoavat kukkaloistoa ja ilmaistapahtumia Tampereen keskustassa heinäkuun lopussa yhdeksän päivän ajan.

 

Ehdin osallistumaan Harri-poikani kanssa Kukkaisviikon tapahtumista ainoastaan Tulppaanitähdet – Anna kaikkien kukkien kukkia! -tapahtumaan torstaina 29.7.2010.

 

Kyseessä oli Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:n ja Kehitysvammaisten Tukiliiton järjestämä parituntinen iloinen koko perheen kesäiltapäivä musiikin, teatterin ja tanssiesitysten parissa.

 

Tilaisuus saavutti suuren suosion, sillä kuulijoita paikalla oli nelisensataa.

 

Iltapäivähetken aloitti Mikko Alatalo, joka esitti innostuneelle yleisölle puolenkymmentä suosituinta sävellystään.

 

Mikon esitykset saivat suuren suosion, sillä raikuvat aplodit seurasivat jokaista hänen esittämäänsä kappaletta.

 

Seurasin läheltä Mikon lähtöä esitystensä jälkeen ja Mikkoon ihastuneista ihailijoista ei ollut tulla loppua lainkaan!

 

Mikko Alatalon jälkeen tilaisuudessa esiintyivät La Strada, ohjaajana Anu Panula,Vimmartin bändikurssilaiset, Jenniina Lumiketo, Matti Leskinen, La Strada uudestaan, Marja Reinola, Con Amore ja lopuksi Kansantanssiryhmä Riemukkaat.

 

On hienoa, että istuvalla kansanedustajalla on aikaa ja tahtoa esiintyä vammaisten tilaisuudessa. Se antaa uskoa myös sille, että valtiovallan suhtautuminen voi antaa paremmat olosuhteet myös niille, jotka tukea eniten tarvitsevat. Toivotan monien muiden kera Mikolle lykkyä tykö, kun vammaisten asemasta parlamentissa päätetään.

 

-Esko Erkkilä-

Nyt minua hävettää hieman vähemmän...

Tiistai 15.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikkö kielsi kesällä 2008 sähköpyörätuolien kuljettamisen paikallisliikenteen busseissa.

 

Tamperelainen-lehti julkaisi asiasta silloin kirjoittamani mielipidekirjoituksen. Kirjoituksen teksti oli tämä:

 

--------------------

 

"Hävettää olla Tampereelta !

 

Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikkö teki päätöksen, jolla sähköpyörätuolien kuljettaminen paikallisliikenteen busseissa lopetettiin.

 

Kuljetuskieltoa perustellaan ...

Lue lisää »

Koukkuniemen vanhainkoti taas vahvasti esillä julkisuudessa

Sunnuntai 30.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Koukkuniemen vanhainkoti on Tampereen Lapin kaupunginosassa sijaitseva Pohjoismaiden suurin vanhainkoti. Se on perustettu v. 1886 ja siellä on asukaspaikkoja n. 900.

 

Koukkuniemen ongelmat ovat olleet yhä laajenevassa mittakaavassa esillä syksystä 2008 saakka. Vanhainkodin ongelmana ovat alimitoitetut henkilöstömäärät ja ilmeisen virheelliset johtamistavat sekä hallintokulttuuri.

 

Koukkuniemen asiat kuuluvat Tampereen kaupungin hallinnossa apulaispormestari Anna-Kaisa Ikosen (kok) vastuulle.

 

Koukkuniemen asiat olivat...

Lue lisää »

Pirkkalan uusi pormestari - taitaapa olla yhteistyöjohtaja?

Maanantai 26.4.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain tutustua Pirkkalan uuteen pormestariin Helena Rissaseen (sdp).

 

Rissanen seurasi Pirkkalan pormestarina Antero Saksalaa (kok.), jonka Pirkkalan valtuusto vast´ikään erotti tehtävästään luottamuspulan vuoksi.

 

Tutustumiseni Rissaseen tapahtui Suomen Keskustan puoluesihteerin Jarmo Korhosen Pirkkalaan valtuustosaliin 25.4.2010 järjestetyn puhetilaisuuden yhteydessä.

 

Rissanen osallistui ennen tilaisuutta järjestettyyn kahvitilaisuuteen, toi tilaisuuden aluksi Pirkkalan kunnan terveiset keskusta-väelle ja oli...

Lue lisää »