Vaalilehtien helmi: "Lempäälä on meidän juttu"

Perjantai 20.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Presidentinvaalit ovat merkinneet varsin vähien vaalilehtien ilmestymistä markkinoille.

Jokunen niitä on kuitenkin käsiini sattunut ja niistä ehdottomasti paras on Keskustan Lempäälän kunnallisjärjestön vaalilehti:

”Lempäälä on meidän juttu”.

Lehti on tabloid-kokoinen ja siinä on kahdeksan sivua.

Lehden vastaava toimittaja on Panu Pirhonen ja sivunvalmistus on Arto Kantolan käsialaa. Lehden ulkoasu ja sen selkeä rakenne olivat elementtejä, joihin ansiosta ”tykästyin” lehteen heti ensi silmäyksellä.

Lehden toisella sivulla on VTT Paavo Väyrysen kirjoitus, jossa on osuva otsikko:

”Varo näppejäsi, Henna!

 

Teksti on vahvaa tekstiä ja jutun otsikoinnille on annettava täydet pisteet.

Samalla sivulla on Juha Kuisman laatima kirjoitus, joka käsittelee samaa asiaa kuin Väyrynen. Myös Kuisman kirjoituksen otsikko kertoo oleellisen:

”Suur-Tampere olisi tuhlauskone”.

Matti Mönttinen on laatinut jutun Keskustan puoluesihteeri Timo Laanisen haastattelusta ja myös tämän jutun otsikko on onnistunut:

”Presidentinvaaleissa päätetään Suomen suunnasta”.

Juha Kuisma on laatinut vaalilehteen useitakin kirjoituksia ja hyvä on hänen juttunsa

”Asumisessa on kyse vapaudesta”.

Tämä kirjoitus pitäisi ehdottomasti lukea kaikkien niiden, jotka vouhottavat hajarakentamisen hallinnan periaatteista.

Kansanedustaja Mikko Alatalo on taitava sanankäyttäjä. Hän osaa tuottaa painavaa tekstiä ja pystyy tiivistämään sanottavansa ymmärrettävään muotoon.

”Hiilenmustat tuliaiset Durbanista”

–kirjoitus on Mikkoa parhaimmillaan.

Kansanedustaja Arto Pirttilahden kirjoitus

”Edessä monien haasteiden ja vaalien vuosi”

kokoaa alkaneen vuodet keskeiset haasteet selkeään muotoon. Arton kirjoitus kannattaa lukea toiseenkin kertaan, sillä siinä on aikaan sopivaa sanomaa.

Lempäälän kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Maikki Hämäläinen-Ylikahri käsittelee kirjoituksessaan kuntien kehittämisen jäämistä olemattomalle huomiolle, kun kokoomusministeri Henna Virkkunen yrittää pakolla runnoa kuntauudistusta läpi. Hämäläinen-Ylikahri toteaa, että hän on jo pidempään pohtinut Pirkanmaan liiton kokonaisuutta. Hyvää ja aiheellista pohdintaa!

Keskustan Lempäälän kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Tuukka Liuha käsittelee ”tuukkamaisen” mittaisessa ja perusteellisessa kirjoituksessaan ihmisten hyvinvointia ja arjen valinnanvapautta.

Molemmat otsikossa mainitut arvot ovat nykyhallituksen toimien vuoksi uhattuina. Tuukan kirjoitus kannattaa lukea toiseenkin kertaan – sen anti avautuu ja paranee lukukertojen lisääntyessä. Puhun kokemuksesta!

Valitan, että ”arvosteluuni” eivät tällä kerralla mahtuneet kaikki vaalilehden kirjoitukset. Olen lukenut kaikki kirjoitukset ja voin vakuuttaa, että niiden lukeminen kannatti.

Keskustan Lempäälän kunnallisjärjestön vaalilehti pitäisi kuulua koko sisällöltään Tampereen ja Tampereen seudun kuntien luottamushenkilöiden "pakolliseen" opiskelumateriaaliin - näin puoluekantaan katsomatta. Uskon, että vaalilehdessä esiintuotujen näkökohtien huomioiminen päätöksenteossa olisi etu kaikille Tampereen ja Tampereen seudun asukkaille!

Keskustan Lempäälän kunnallisjärjestön julkaisema vaalilehti ei ole yhden kuukauden lehdykäinen vaan siitä löytyy asiaa pidemmänkin ajan käsittelyyn.

Kiitokset kunnallisjärjestön puuhahenkilöille – olette onnistuneet kerrassaan mainiosti!

Erityiskiitokset Lempäälän kunnanvaltuutettu Mikko Kärjelle, joka toi nipun lehtiä Paavo Väyrysen vaalimökille Keskustorille. Lehdet olivat painotuoreita, kun saimme ensimmäiset kappaleet käsiimme.

-Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jouluinen 35-vuotisjuhla oli hieno tilaisuus

Keskiviikko 21.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistys ry:n tarkoituksena on tamperelaisten eläkeläisten toiminnallisten, henkisten ja aineellisten etujen valvominen ja heidän asemassaan ilmenevien epäkohtien korjaaminen.

 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimii sitoutumattomana eläkeläisjärjestönä.

 

Yhdistys täytti tänä vuonna 35-vuotta ja juhlavuotensa kunniaksi se järjesti jouluisen 35-vuotisjuhlan Komediateatterin yläsalissa joulukuun 17. päivänä.

 

Olin MSL-Tampereen puheenjohtajana kutsuvieraana mukana hienossa tilaisuudessa.

 

Tässä kuvakertomus juhlasta:

 

 

Tampereen kaupunginvaltuutettu, MSL-Tampereen sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen oli juhlassa toinen MSL-Tampereen edustaja.

 

 

Juhlivan yhdistyksen puheenjohtaja Matti Kaperi ja varapuheenjohtaja Irma Siren vastaanottivat juhlavieraat ja he myös vastaanottivat juhlivalle yhdistykselle osoitetut tervehdykset.

 

 

Puheenjohtaja Matti Kaperi lausui juhlan tervehdyssanat.

 

 

 

Juhlatilaisuuden musiikista vastasi Mauri Kuusinen.

 

 

Yhdistyksen jäsen Maire Vainikka esitti juhlayleisölle yhdistyksen historiikin.

 

Yhdistyksen perustajina oli 37 perustajajäsentä eli yhdistys lähti heti perustamisensa jälkeen voimallisesti liikkeelle.

 

Yhdistyksen oma lippu vihittiin v. 2000.

 

Nykyisin yhdistyksen ”kotipesänä” toimii Marttala, joka sijaitsee Hämeenpuistossa.

 

Yhdistyksellä on nyt 230 jäsentä ja sen toiminta on vilkasta, sillä Marttalassa kokoonnutaan kahdesti kuukaudessa. Sauvakävelyryhmä lähtee matkaan joka tiistai klo 10.00 ja lähtöpaikka on Vapauden patsas Hämeenkadun ja Pirkankadun kulmauksessa.

 

 

Juhlapuheen tilaisuudessa piti Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Hanhilahti totesi, että yhdistyksen tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä Tampereen seudulle muuttaa vuosittain 4.000 asukasta ja heistä vajaa puolet asettuu Tampereelle.

 

Apulaispormestari Hanhilahti loi juhlapuheessaan pikakatsauksen Tampereen taloustilanteeseen. Hän painotti, että investointitasosta on huolehdittava, vaikka lyhyellä tähtäyksellä pienemmillä investoinneilla saataisiinkin parempi tulos.

 

Ajankohtaisesta kuntauudistuksesta Hanhilahti totesi, että kuntaministeri Virkkunen antanee esityksensä helmikuussa 2012. Kuntien yhteistyö oli kääntynyt positiiviseen suuntaan, mutta kuntauudistusta odoteltaessa se on nyt pysähdyksissä.

 

Apulaispormestari Hanhilahti halusi erikseen käsitellä ns. Nuorisotalo-hanketta.  Kyse on laajemmasta hankkeesta kuin pelkästä nuorisotalosta. Hanke sijoittuu vanhalle Kauppaoppilaitokselle ja toiminta siellä alkaa ensi vuoden elokuussa. Parhaillaan on menossa talon nimikilpailu ja toukokuun aikana määritellään talon käyttövuorot.

 

Juhlapuheensa lopuksi apulaispormestari Hanhilahti onnitteli juhlivaa yhdistystä.

 

 

Eläkeliiton Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Sointu Liukko (keskellä) ja piirin toiminnanjohtaja Elina Paukkunen (oikealla) luovuttivat Eläkeliiton myöntämän kultaisen ansiomerkin Tuomo Hakkaraiselle.

 

 

Pekka Karttuselle (toinen oikealta) luovutettiin Eläkeliiton hopeinen ansiomerkki.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsen Meeri Vettenranta esitti laihialaisittain etelä-pohjalaisen murrepakinan. Meerin esitys oli hunajaa korvilleni, sillä sain työurani aikana viettää Etelä-Pohjanmaalla lähes seitsemän vuotta ja vastuualueeseeni kuului mm. Meeri Vettenrannan synnyinkunta Laihia. Kävinkin kiittämässä Meeriä oikein kädestä pitäen hänen esityksensä jälkeen!

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jouluinen 35-vuotisjuhla päättyi yhteisesti laulettuun ”Maa on niin kaunis” –lauluun.

 

Kiitän Eläkeliiton Tampereen yhdistystä virkeän toimintansa esittelystä. Puheenjohtaja Matti Kaperin rohkaisema olen liittymässä yhdistyksen jäseneksi!

 

-Esko Erkkilä-

Miten persut ovat hoitaneet vaalikampanjan aikana lupaamansa taitetun indeksin korjaamisen?

Keskiviikko 12.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Sosiaali- ja terveysministerin salkku oli demareiden hallussa, kun taitettu indeksi otettiin vuoden 1996 alusta käyttöön.

Silloin päätettiin, että kuluttajahintaindeksin muutosten paino työeläkkeisiin määriteltiin olevan 80% ja ansiotasoindeksin muutos vain 20%. Aiemmin kyseinen jako oli 50% ja 50%. Muutos on aiheuttanut sen, että eläkkeet eivät seuraa yleistä palkkojen ja hintojen nousua. Siksi eläkkeiden ostovoima pienenee joka vuosi.

Perussuomalaisten eräs kärkiteema viime eduskuntavaaleissa oli, että he muuttavat taitetun indeksin eläkeläisille paremmaksi. Monet eläkeläiset antoivat tämän lupauksen perusteella äänensä persuille.

Persut eivät ole laittaneet ”tikkua ristiin” epäkohdan korjaamiseksi ja sen vuoksi kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk) kysyikin Aamulehden kansanedustajapaneelissa 3.10.2011 Martti Mölsältä (ps), että…

…mitä aiotte tehdä Pirkanmaan vaalikentilläkin tiuhaan lupaamallenne eläkkeiden taitetun indeksin korjaukselle?

Mölsä kiemurteli ja mutisi jotain siitä, että he ovat oppositiossa ja sieltä ei paljon ole vaikutusvaltaa.

En hyväksy Mölsän vastausta, sillä persuille olivat hallitusovet avoinna ”taivasta myöden” pariinkin otteeseen.

On yksinomaan perussuomalaisten oma tahto ja päätös, että he eivät halunneet vastuunkantajiksi.

Katteettomia lupauksia on helppo heitellä, jos ei ole aikomustakaan vastata niistä.

Perussuomalaiset ovat näin menetelleet monessa muussakin asiassa kuin taitetun indeksin epäkohtien korjaamisessa!

Aamulehden kansanedustajapaneelissa olivat vastaamassa vasemmalta lukien Jukka Gustafsson (sdp), Sofia Vikman (kok), Martti Mölsä (ps), Mikko Alatalo (kesk), Anna Kontula (vas), Oras Tynkkynen (vihr) ja Leena Rauhala (kd).

-Esko Erkkilä-

Opetusministeri Jukka Gustafsson vaati kansanedustaja Mikko Alataloa lopettamaan pakkoliitos -termin käyttämisen kuntateurastushankkeessa

Maanantai 10.10.2011 - -Eso Erkkilä-

Demarit pyrkivät hallitusvastuussa (ovatko he todella vastuussa?) ollessaan pelaaman monissa asioissa kaksilla eri korteilla.

 

Saimme tästä todellisen näytön Aamulehden 3.10.2011 järjestämässä auditoriokeskustelussa, kun opetusministeri Jukka Gustafsson (sdp) vaati kansanedustaja Mikko Alataloa (kesk) luopumaan pakkoliitos -sanan käyttämisestä kokoomuksen ja demareiden ajamassa kuntateurastushankkeessa.

Aamulehden auditoriokeskustelussa vasemmalta Jukka Gustafsson (sdp), Sofia Vikman (kok), Martti Mölsä (ps) ja Mikko Alatalo (kesk).

 

Mikko Alatalo toimi tapansa mukaan ryhdikkäästi, kun hän ei suostunut Gustafssonin vaatimukseen.

 

Alatalo perusteli pakkoliitos -termin käyttämistä sillä, että kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) on puhunut kuntateurastuksessa käytettävän keppiä ja porkkanaa.

 

Arvostan Mikko Alatalon menettelyä, sillä asioita ei pidä salata, vaan niistä on puhuttava niiden oikeilla nimillä.

 

Toinen ajankohtainen asia, jossa opetusministeri Jukka Gustafsson ajaa kaksilla rattailla on Tampereen Rantaväylän tunnelirahoitus.

 

Helsingissä opetusministerinä esiintyessään Gustafsson puoltaa puoluetoverinsa Jutta Urpilaisen esitystä valtion maksuosuudesta Tampereelle suunniteltuun Rantaväylän tunneliin. Kyse on 61 miljoonan euron summasta, joka sisältyy Urpilaisen budjettiehdotukseen vuodelle 2012. Gustafsson ei ole ministerinä esittänyt poikkipuolista sanaa Urpilaisen budjettiesityksestä.

 

Tampereen kaupunginvaltuutettuna Gustafsson vastustaa ministerinä tukemaansa rahoitusta!

 

Politiikassa rehtiys on sangen säästelty luonnonvara ja nyt näyttää, että erityisen säästeliäästi sitä noudattavat demarit!

 

-Esko Erkkilä-

Kaksi ministeriä perheineen syö ruokapöydässäni?

Maanantai 5.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti on ansiokkaasti viime päivinä penkonut S-ryhmän ja Tradekan hallintohenkilöilleen tarjoamia henkilöstöetuja.

 

On ihmeellistä, että hallintohenkilöt ovat samaistaneet itsensä henkilöstöön. Puurot ja vellit ovat pahemman kerran menneet sekaisin.

 

Aamulehti paljastaa syyskuun 2. päivänä ilmestyneessä numerossaan, että ministerit Merja Kyllönen (vas) ja Jukka Gustaffson (sdp) ovat hyödyntäneet Tradekan henkilöstöetuja Tradekan omistamissa Siwa- sekä Valintalo-ketjuissa.

 

Käsittääkseni kyseiset ministerit eivät ole Tradekan palveluksessa, joten kyseessä on vakava asia.

 

Aamulehti kertoo, että Tradekan luottamushenkilöt ovat saaneet henkilöstöedut pyytämällä. Edun hankkiminen on vaatinut siis luottamushenkilön aktiivisuutta henkilökohtaisen edun hankkimiseksi!

 

Tradekan henkilöstöedut koskevat Aamulehden tietojen mukaan myös luottamushenkilöiden perheenjäseniä rinnakkaiskorttien kautta.

 

Lähikauppani on Siwa ja nyt joudunkin toteamaan, että ministerit syövät perheineen ruokapöydässäni joka kerta, kun teen ostoksia lähikaupastani.

 

On käsittämätöntä, että ministerit Kyllönen ja Gustaffson selittelevät henkilökuntaetujen käyttämistä.

 

Moraalinen ”häkki on heilahtanut” ja nyt on mielenkiintoista nähdä, että eteneekö asia pidemmälle.

 

-Esko Erkkilä-

Sipulikuivuri on mökkitontillamme jokasyksyinen näky

Lauantai 20.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Olemme innokkaita Viherpeukaloita ja sipulinkasvatus kuuluu oleellisena osana kesäämme.

 

Tavallisen istukassipulin lisäksi viljelemme punasipulia ja valkosipulia.

 

Viime keväänä teimme V-H Tuovisen kyydissä matkan Tyrin kukkamarkkinoille Viroon ja sieltä ostimme kilon verran ”Peipsjärven siemensipulia”. Se oli meille uusi tuttavuus ja kylvövaiheessa ei ollut tietoa, että millaisia nämä sipulit ovat.

 

Nyt tiedän, että Peipsjärven hiekkaiset rannikot ovat kuuluisia maukkaista sipuleistaan.

 

Peipsjärven rannassa kulkee ns. Sipulitie. Vanhauskovaiset kasvattavat siellä sipuleita korkeissa penkeissä – ei siis tasamaalla. 

 

Kesän aikana valkeni, että peipsjärviläinen oli jonkinmoista ryvässipulin ja istukassipulin välimuotoa. Useimmat peipsjärviläiset siemensipulit tekivät kahden sipulin ryppään.

 

Joka syksy mökkitontillemme rakentuu sipulikuivuri, jolla esikuivaamme sipulisatomme.

 

Sipulikuivurin idea selviää parhaiten muutaman kuvan avulla:

 

 

Sipulikuivurin tarveaineet ovat talvivarastossa hieman sivummalla ja ne tuodaan suloisessa sekasotkussa traktorin peräkärryllä kokoamispaikalle.

 

 

Sipulikuivurin pohjakerroksen muodostaa panssariverkosta rakennettu kehikko. Se on puupöllien avulla saatava riittävän korkealle maasta, jotta myös alimmalle tulevien sipuleiden kuivuminen on mahdollista.

 

 

Toista kerrosta varten asettavat rungot on laitteva paikoilleen ennen ensimmäisen kerroksen sipuleiden asettamista kuivumaan.

 

 

Tässä on valmiina kahdelle alimmalle tasolle kuivumaan asetetut sipulit. Mukana on istukassipulia, punasipulia sekä valkosipulia sulassa sovussa. Oikealle sivulla on Peipsjärven sipulia!

 

 

Osa valkosipuleista kasvoi aivan kohtuullisen kokoisiksi!

 

 

Tänä vuonna sipulisato jäi sille tasolle, että nelikerroksinen sipulikuivuri oli riittävän kokoinen!

 

 

Sipulikuivurin kattorakennelma on toteutettava siten, että sadevesi pääsee valumaan tukirakenteiden päälle asetettavalta pressulta vaivattomasti maahan.

 

 

On myönnettävä, että valmis sipulikuivuri ei ole mökkitontin kaunistus, mutta paljon se helpottaa sipulisadon varastointia sitten aikanaan, kun esikuivatus on saatu onnistumaan.

 

-Esko Erkkilä-

Opetusministeri Jukka Gustafsson leikkaa kaikkien koulutusasteiden määrärahoja

Keskiviikko 3.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Jukka Koivula on haastatellut Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallituksen tamperelaista opetusministeri Jukka Gustafsson´a ja haastattelun mukaan tiedossa on kylmää kyytiä kaikille koulutusasteille.

 

Leikkauslista on opetusministerin mukaan seuraavanlainen:

 

• hallinnonalan rakenteiden uudistaminen -> 15 milj. euroa
• perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen peruskoulutuksen perustaminen –> 20 milj. euroa
• lukioverkon karsiminen -> 30 milj. euroa
• ammatillinen lisäkoulutus -> 8 milj. euroa
• ammatillinen koulutus -> 28 milj. euroa

 

 

On siinä yhden miehen leikkauslistalla pituutta! Miljoonia häviää taivaan tuuliin yli sadan miljoonan verran.

On todennäköistä, että "eikä tässä vielä kaikki”, mutta sen aika näyttää!

Hyvää ministerin Gustafsson´n suunnitelmissa on, että ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja karsitaan erityisesti kulttuuri- ja media-aloilta.

 

On positiivista, että eduskunnan usein liiankin aktiivinen välihuutaja joutuu nyt vastuuseen. Nyt eivät Gustafsson´n välihuudot sekoita puhujapöntössä esiintyviä vastuullisia oppositioedustajia.

 

-Esko Erkkilä-

Viherpeukalon vinkkelistä syksyn satonäkymät ovat hyvät

Torstai 28.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Viherpeukalo on korjannut talteen vasta mansikkasadon, mutta joitain näkymiä muidenkin puutarhakasvien syksyn sadosta voi jo nyt kaavailla.

 

Mansikan sadonkorjuuaika jäi lyhyeksi, mutta siitä huolimatta sadosta muodostui kohtuullinen. Myös laatutaso oli korkealuokkainen. Normaalisti meillä mansikka-aika kestää viisi viikkoa, mutta nyt se oli ohi hieman yli kolmessa viikossa.

 

Muistelen, että mansikkasadon määrä Suomessa on tasoa 14 miljoonaa kiloa. En ole vielä nähnyt valtakunnallista satoennustetta, mutta omakohtaisen kokemuksen perusteella ennustan kokonaissadon jäävän hieman alle 14 milj. kilon.

 

Varhaisperunaa saimme omasta pellosta heti juhannukselta. Nyt varhaisperunat ovat kasvaneet jo melkein ylisuuriksi.

 

Kustaan-päivä on vanhan kansan perunanistutuspäivä. Kalenterissa se ajoittuu kesäkuun 6. päiväksi. Istutimme silloin muutamia lajikkeita ja kaikki näyttävät ainakin varsistosta päätellen kasvavan hyvin. Ainakin vielä perunarutto on pysynyt loitolla, mutta toki rutontorjunta on koko ajan heinäkuun alusta alkaen ”ollut päällä”.

 

 

 

Tässä hienossa kukassa oleva Blue Congo-lajike. Blue Congo on perunalajike, jossa yhdistyvät jännittävä ulkonäkö ja erinomaiset maku-, käyttö- ja varastointiominaisuudet sekä terveysvaikutukset.

Violetti malto muuttuu keitettäessä tumman siniseksi. Mikrossa, höyryssä ja uunissa kypsytettynä väri säilyy kirkkaampana.

Itsenäisyyspäivänä taitava emäntä loihtii perunasalaattitarjottimelle Suomen lipun Blue Congosta ja tavallisesta perunasta!

 

Heittopyöräkoneella perunoita nostettaessa on oltava tarkkana, jotta löytää kaikki Blue Congot!

 

 

Pensasmustikasta olemme saamassa kaikkien aikojen parhaan sadon. Osansa on sillä, että verkotimme pensasmustikkamaan ajoissa, joten linnut eivät nyt pääse ”osingoille”. Pensasmustikat on poimittava samastakin pensaasta monta kertaa, sillä vain osa kypsyy kerrallaan.

 

 

 

Mustaherukat ovat lähipäivinä kypsymässä ja ne ovatkin parhaimmillaan vasta elokuun puolella.

 

 

 

Viherherukka on puutarhamarjoista hienoin. Se alkaa nyt olla poimintavalmis. Viherherukan poiminta pitää ajoittaa mahdollisimman myöhään, mutta toisaalta on varottava marjojen putoamista itsekseen. Taiteilemista riittää.

 

 

 

 

Valkoherukka on ainakin meillä ”välttämätön paha” ja se on poimittava sen vuoksi, että sitä on joskus tullut istutetuksi muutama pensas. En suosittele valkoherukkapensaiden istuttamista!

 

Viherpeukalo elää vuoden kiinnostavinta aikaa, sillä kesän viljelytoimenpiteiden tulokset alkavat varmistua.

 

Älä lannistu epäonnistumisista, vaan nauti onnistumisista!

 

-Esko Erkkilä-

Svenskt Näringsliv eli Ruotsin elinkeinoelämän keskusliitto on oikeilla jäljillä

Tiistai 5.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Ruotsalainen Aftonbladet uutisoi Svenskt Näringsliv´n eli Ruotsin elinkeinoelämän keskusliiton esittävän, että humanisteille on maksettava pienempää opintorahaa kuin teekkareille.

Mielestäni ajatus on oikeansuuntainen ja siihen suuntaan pitäisi myös Suomessa toimia.

Ehdin ennen eläkkeelle siirtymistäni toimia yhtäjaksoisesti elinkeinoelämän palveluksessa 40 ja puoli vuotta, joista viimeiset neljäkymmentä vuotta saman työnantajan palveluksessa. Uskon omaavani jonkinmoista näkemystä yhteiskuntaa parhaiten hyödyntävistä ammateista.

Tulevaisuuden ennustajat povaavat Suomeen työvoimapulaa. En ole kuitenkaan kuullut kenenkään ennustaneen, että filosofeista ja muista taivaanrannan maalareista olisi tulevaisuudessakaan pulaa – pulaa on tekevistä käsipareista.

Ammatilliseen eli suorittavan työn suorittajiin työvoimapula iskee ensiksi, ei taivaanrannan maalareihin, sillä heitä kyllä nykyisillä koulutusmäärillä riittää. Lasken taivaanrannan maalareihin myös erilaiset taideaineiden opiskelijat.

Sairaanhoitoalan henkilökunnasta, viilareista, sorvaajista, siistijöistä, autonkuljettajista ja muista käytännön alojen taitajista tulee puutetta.

Pirkanmaalaisella opetusministerillä on haastetta, jos hän osaa toimia kaukokatseisesti.

Taideyliopistolle Gustafsson´n alustavasti hallituskauden puolivälin tietämillä lupailema parisenkymmentä miljoonaa euroa ei kuitenkaan hyvää ennusta.

Entisenä Murikan rehtorina Gustafsson´lta odottaisi, että hän toimisi rautakourien ja muiden ”kunnollista” työtä tekevien hyväksi.

Jos valtiolla olisi ollut osoittaa hankkeeseen 17–18 miljoonaa euroa, Teatterikorkeakoulun, Sibelius-Akatemian ja Kuvataideakatemian yhdistävä taideyliopisto olisi voinut aloittaa vuonna 2013.

Nostan toisaalta hattuani, kun eduskunnassa Gustafsson yritti lohduttautua sillä, että kahden vuoden kuluttua hallitusohjelman puolivälitarkistuksen yhteydessä hankkeeseen ehkä löydetään rahaa, jos talouden kehitys on ollut suotuisa.

Yleinen näkemys kuitenkin on, että vuositarkistusten yhteydessä todennäköisemmin kiristetään kuin löysennetään vyötä. Oma mielipiteeni vastaa täsmälleen ”yleistä mielipidettä” eli jakovaraa ei Kataisen vasemmistohallituksen aikana pääse syntymään.

Gustafsson´n on poliittisesti helppo puhua hallituskauden puolivälin jälkeen pilkottavista positiivisista näkymistä, sillä demarithan ovat linjanneet, että silloin nykyinen demariministerien ikämieskaarti laitetaan kiertoon ja se merkitsee, että Gustafsson saa silloin siirtyä tutulle paikalleen eli ahkeraksi välihuutajaksi, nyt toki demarileirin eturiviin.

-Esko Erkkilä-

Pahin sittenkin vältettiin - Vapaavuori on ministerivuoronsa käyttänyt

Sunnuntai 19.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen perin tyytyväinen, että eilisen blogikirjoitukseni lähteenä käyttämäni kokoomusvaikuttajat eivät olleet ”kartalla” - Jan Vapaavuoresta ei sittenkään tule uuteen hallitukseen kuntaministeriä.

 

Helsinkiläisen kansanedustajan istuttaminen kuntaministerin pestille olisi tietänyt verisen kuntateurastamisen alkamista. Nyt niin ei ilmeisesti käy, sillä persujen ja Keskustan pelko merkitsee varovaisuutta kuntateurastuksissa.

 

Jokunen ajatus muistakin ministerikaavailuista. Ajatukset ovat täysin omiani:

 

• SDP:n ministerivalinnan ”pahnanpohjimmainen” eli Jukka Gustaffson on sopiva valinta, jos hallitukseen piti saada pirkanmaalainen demari. Toisen sukupuolen edustaja ei puolueensa varapuheenjohtajuuden siivittämänäkään olisi ollut viisas valinta. Gustaffsonilla on edes jonkinmoista kokemusta todellisesta elämästä. Aktiivisen välihuutajan eduskunta nyt kuitenkin menettää.
• Erkki Tuomiojan nimittäminen ulkoministeriksi on vakava taka-askel Suomen ulkopolitiikan kannalta. Stubb selitti itku kurkussa, että Suomen linja ei muutu, mutta uskokoon ken tahtoo.
• kenraalikunta on varmasti mielissään Stefan Wallin´n nimittämisestä puolustusministeriksi. Syy on yksinkertainen – kenraalit haluavat edelleenkin mennä kuselle nurkan taakse puolustusministerin kanssa!
• kristillisdemokraatit taisivat jujuttaa koko porukan – Päivi Räsäsestä saattaa kuoriutua ihan kelvollinen poliisiministeri!

 

Hallituskuvioista vielä se, että eipä olisi muutama vuosikymmenen sitten uskonut Kansallisen Kokoomuksen johdolla syntyvän Suomeen vasemmistohallitusta. Nyt sekin ihme on koettu!

 

-Esko Erkkilä-

Miksi osallistuminen ja vaikuttaminen eivät kiinnosta?

Torstai 16.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin Kuntademokratiayksikkö osallistui omalla osastollaan Keskustorin markkinoille maanantaina kesäkuun 6. päivänä.

Osastolla olivat esittelyssä mm. Valma-valmistelufoorumi, Alvari eli alueellinen vaikuttamiskanava, Mansetori eli paikallinen yhteisöportaali, josta löytyvät eri kaupunginosien sivut seä pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat.

Kuntademokratiayksikkö oli nähnyt paljon vaivaa osaston järjestämisessä, sillä mukana torilla olivat vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola, vanhusasiamies Päivi Kemppainen sekä kolme neljästä apulaispormestarista eli Timo Hanhilahti, Leena Kostiainen ja Anna-Kaisa Ikonen.

 

Poikkesin osastolla puolenpäivän jälkeen, jolloin ohjelman mukaisesti paikalla olivat vanhusasiamies sekä kolme apulaispormestaria.

Hämmästyin, sillä asioista kiinnostuneita tamperelaisia oli paikalla ainoastaan muutama.

Miksi yhteiset asiat eivät kiinnosta ainakaan silloin, jos paikalle on saatu asioista päättäviä?

 

 

Apulaispormestari Timo Hanhilahti – joka tässä keskustelee Länsi-Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Birgitta Tunturin kanssa -  vastaa yhdyskuntapalveluista, johon kuuluvat

• maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen
• kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
• viranomaispalvelut
• joukkoliikenne ja
• pelastustoimi

 

 

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen (vasemmalla) vastaa seuraavista alueista:

toimintakykyä ja terveyttä edistävät palvelut, johon kuuluvat

• vammaispalvelut
• perusterveydenhuollon avopalvelut
• päihde- ja mielenterveyspalvelut
• erikoissairaanhoito
• sosiaalisen tuen palvelut

ikäihmisten palvelut, johon kuuluvat

• kotona asumista tukevat palvelut
• asumis- hoito- ja kuntoutuspalvelut
• pitkäaikaishoidon ja –hoivan palvelut

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen kuvassa vanhusasiamies Päivi Kemppaisen kanssa.

 

 

 

Apulaispormestari Leena Kostiainen - joka kuvassa kirjaa muistiin kaupunkilaisen asioita - vastaa lasten ja nuorten palveluista, johon kuuluvat

• päivähoito
• perusopetus
• neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut
• psykososiaalisen tuen palvelut
• vapaa-ajan palvelut

Paikalla olleiden apulaispormestareiden vastuualueet ovat laajat ja koskettavat jokaista kaupunkilaista.

Olisin suonut, että enemmän tamperelaisia olisi ollut paikalla osallistumassa ja vaikuttamassa.

Kiitän Kuntademokratiayksikön vuorovaikutussuunnittelijoita osallistumisesta Keskustorin markkinoille - jaksakaa pitää osallistumiseen ja vaikuttamiseen tähtäävää asukasvaikuttamista yllä!

 

-Esko Erkkilä-

Lämpötilalukemat alenivat runsaan vuorokauden aikana kaksikymmentä astetta!

Keskiviikko 15.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Kesäkuun alkupuoliskolla vallinnut poikkeuksellinen hellekausi vaihtui nopeasti kaksikymmentä astetta viileämmäksi.

Säätilamuutokset ovat muuttuneet aikaisempaa nopeampirytmisemmiksi, vai tuntuvatko ne vain siltä?

Kesäkuun 12. päivänä lämpötilat huitelivat yli kolmenkymmenen asteen, mutta jo seuraavana päivänä mittarilukemat töin tuskin ylsivät yli kymmenen asteen – lämpötilamuutos vuorokauden aikana oli siis kaksikymmentä astetta!

Lämpötilamuutoksen keskeinen syy olivat sateet.

Sade oli Viherpeukalon kannalta toivottu. Tarkkailin sadetta ja totesin, että se oli runsasta, mutta ei vielä aiheuttanut kasveille suurempia ongelmia. Onneksi ukkoskuuroja ei sattunut kohdalle, sillä ne olisivat rajuudellaan saaneet aikaan pahaa jälkeä.

Mökillämme on kastelulaitteet ja ”vesikaupat” ovat järven rannalla hyvät. Pitkä hellekausi merkitsee kuitenkin sitä, että mitkään sadetukset eivät ole riittäviä.

Tässä muutama valokuva kesäkuun 13. päivältä, kun kunnon sateet ovat kastelleet luonnon kolmituntisten sateiden tuloksena:

 

 

 

Valkosipulimaata on keinokasteltu säännöllisesti, mutta luonnonsade on kuitenkin sitä oikeaa kastelua. Satonäkymät ovat mukavat!

 

 

Valkoherukka-, viherherukka- ja mustaherukkapensaat notkuvat sateen jäljiltä. Punaherukkapensaat ovat niin tukevia, että ne säilyttivät ryhtinsä myös sateiden jälkeen.

 

 

Sanotaan, että peruna tarvitsee vettä ainoastaan keitettäessä. Kyllä peruna kaipaa vettä myös kasvaessaan. Oikealla pussiperunaa, josta on toiveita saada maistiaiset juhannuksena. Vasemmalla kaksi penkkiä samana päivänä istutettua perunaa, joka on idätetty tavalliseen tapaan – ero on huomattava!

 

 

 

Järvellä oli sateen jälkeen ja kymmenen asteen lämpötilassa erikoinen ilmiö – veteen kertynyt lämpö pakeni sananmukaisesti taivaan tuuliin siten, että vastarannalle ei kunnolla vedestä nousevan usvan vuoksi nähnyt. Saa nähdä, että milloin veteen uskaltaa taas mennä vesijuoksemaan?

 

 

Onneksi herukkamaan nurmikko tuli parturoitua lyhyeksi ennen sateita – nyt ei heti haittaa, vaikka herukkapensaat notkuvatkin, sillä nurmikkoa ei tarvitse juuri nyt lyhentää.

 

On hienoa seurata luonnonilmiöitä läheltä. Kaikki luonnonilmiöt eivät ole positiivisia Viherpeukalon ja lomailijan näkökulmasta, mutta kaikki ne on hyväksyttävä!

 

-Esko Erkkilä-

"Enemmän Synttäreitä"

Torstai 9.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Otsikkohuudahdus oli kutsuvierastilaisuuden mottona, johon sain osallistua Finlandia-talolla keskiviikkona 8.6.2011.

Kyse oli Suomen Syöpäyhdistys ry:n 75 -vuotisjuhlasta ja samalla juhlimme myös Suomen Syöpäpotilaat ry:n 40 –vuotistaivalta.

 

 

 

Finlandia-talon lippurivistö kuvattuna hieman epätavanomaisesta suunnasta eli Finlandia-talon sisäänkäynniltä kohti Kansallismuseota!

 

 

 

Juhlatilaisuuden motto "Enemmän Synttäreitä" esiintyi Finlandia-talolla monessa paikassa. Tämä juliste sijaitsi sisääntuloaulassa.

”Enemmän Synttäreitä” pitää paikkansa, sillä molempien järjestöjen työn tuloksena lukemattomat suomalaiset ovat saaneet viettää enemmän synttäreitä, koska kuluneiden vuosien aikana syöpätietoisuus on kasvanut ja taistelu syöpää vastaan on edennyt.

Suomen Syöpäyhdistys ry on maamme suurimpia kansanterveysjärjestöjä. Valtakunnalliseen keskusjärjestöön kuuluu 12 maakunnallista syöpäyhdistystä ja viisi potilasyhdistystä. Yhteensä jäsenjärjestöihin kuuluu noin 140 000 jäsentä – olen yksi jäsenistä.

Jäsenjärjestöineen yhdistys tukee ja kuntouttaa syöpäpotilaita ja heidän läheisiään sekä kannustaa väestöä entistä vastuullisempaan käyttäytymiseen edistämällä terveyttä, tiedottamalla syövästä, ylläpitämällä syöpäpoliklinikoita sekä solu- ja kudoslaboratorioita ja tukemalla tieteellistä syöpätutkimusta.

Suomen Syöpäpotilaat - Cancerpatienterna i Finland ry:n MISSIO on vähentää syöpäsairauksista aiheutuvaa uhkaa ja haittoja yhteiskunnassa ja turvata syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen paras mahdollinen tuki hoidon ja kuntoutumisen aikana.

 

Tilaisuuden juontajana hääri esittävän taiteen monitoimimies Nicke Lignell.

Hänen lisäkseen asiantuntijajuontajana toimi Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteeri Harri Vertio.

 

 

Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula ja professori Mats Brommels pohtivat Harri Vertion vetämässä keskustelussa kolmannen sektorin merkitystä terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa.

 

Keskustelijat totesivat, että vapaaehtoisuuteen perustuvien järjestöjen aika ei ole ohi. Kumpula ja Brommels näkivät, että suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen tuo vapaaehtoisen järjestötyön piiriin kokeneita kansalaisia, joiden avulla pystytään rakentamaan uusia siltoja sukupolvien välille.

 

Valtiovallan tervehdyksen juhlaan toi peruspalveluministeri Paula Risikko.

Risikko kiitti syöpäjärjestöjä monipuolisesta työstä ja mainitsi erikseen syöpäjärjestöjen taloudellisen tuen syöpätutkimukselle – se on määrältään n. 4 M€ vuodessa!

 

Ministeri Risikko piti mahdollisena Kansallisen Syöpäkeskuksen perustamista lähivuosina.

 

Kirjailija Niina Repo taustoitti kiinnostavalla tavalla omasta rintasyövästään kertovaa Arpi-teosta, johon Laura Malmivaara on valokuvannut kirjailijan eri vaiheet taistelussa syöpää vastaan.

 

Ylen ajankohtaisohjelmien toimittaja Tiina Merikanto – joka on tehnyt lukuisia vanhusten elämää ja arkipäivää käsitteleviä televisio-ohjelmia – sekä Tiede-lehden päätoimittaja Jukka Ruukki pohtivat keskustelussaan median ja syövän suhdetta. Keskustelijat totesivat, että syöpä ja siihen liittyvät pelot, selviämiset ja muut seikat kiinnostavat mediaa.

 

 

 

Juhlatilaisuuden musiikki- ja lauluannista vastasivat Esa Niemisen orkesteri, Johanna Kurkela, Riki Sorsa sekä Medicanto-kuoro.

Tässä he kaikki juhlan päättäneessä yhteisesiintymisessään.

 

Riki Sorsa sai tilaisuuden suurimmat suosionosoitukset, kun saimme kuulla hänen ”Muuttohaukka” –esityksenä. Sorsa sairastui v. 2006 kurkkusyöpään, mutta on kuntoutunut siitä.

Medicanto-kuoro koostuu 25 lääkäristä, jotka harrastavat sekakuorolaulua. Hienosti heiltä onnistui eteläpohjalaishenkisen kansanlaulun ”Veret tuli mun silimihini” esittäminen.

 

 

 

Hieno tilaisuus päättyi kahvitilaisuuteen ja yli 500 juhlavierasta nauttivat suurella mielihyvällä yhdeksän metriä pitkästä vadelma-valkosuklaa –täytekakusta  isot palaset ennen kotimatkan alkamista!

 

Kiitän Suomen Syöpäyhdistystä ja Suomen Syöpäpotilaita mielenkiintoisen ja hyvin järjestetyn tilaisuuden aikaansaamisesta.

Erityiskiitos Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:lle, joka järjesti juhlaan bussikuljetuksen ja siten mahdollisti mm. syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden osallistumisen juhlaan!

 

Tilaisuudessa ennakoitiin ”ISOA UUTISTA”, mutta siitä erikseen lähipäivinä tälläkin palstalla!

 

-Esko Erkkilä-

Türin mielenkiintoiset kukkamarkkinat

Perjantai 27.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Viron kevätpääkaupungissa Türissä järjestettiin kukkamarkkinat 18…20.5.2011.

Türin kukkamarkkinat – Türi Lillelaat – järjestettiin nyt jo 34. kerran.

Myös suomalaiset markanjärjestäjät ovat todenneet Türin kukkamarkkinoiden vetovoiman, sillä jo avajaispäivänä paikalla oli useita bussilastillisia suomalaisia.

 

Ensimmäisten joukossa – ehkä peräti ensimmäinen – suomalaisista matkanjärjestäjistä on ollut V-H Tuovinen Oy, joka nytkin oli mukana kahdella bussilla. Tässä Tuovisen bussit bussien parkkipaikalla rinnakkain.

 

Olin perhekuntani kanssa Tuovisen matkassa kolmen päivän reissulla. Me yövyimme Rakveressä ja Tuovisen toinen bussilastillinen - joka oli kahden päivän reissulla - yöpyi Vihulan Kartanossa.

 

Türin kukkamarkkinat on monipuolinen tapahtumakokonaisuus.

 

Pääpaino on taimien ja kukkien myyntitoiminnassa, mutta oheen mahtuu paljon muutakin mielenkiintoista nähtävää.

 

Puutarhatekniikalla on tietty osuus markkinatarjonnassa, mutta sen merkitys rajoittuu paljon vähäisemmäksi kuin esim. Lepaan puutarhanäyttelyssä. Virossa puutarhanhoito tapahtuu ainakin harrastelijatasolla käsityökaluin ja siten sen alan tarjontaa ei kannata esitellä kukkamarkkinoilla.

 

Pieni kuvakimara antaa ehkä parhaan kuvan Türin kukkamarkkinoista ja tapahtuman monipuolisesta tarjonnasta:

 

 

Markkina-alueelle oli useita sisäänpääsyportteja. Tässä kuva käytävästä, joka alkoi sisäänpääsyporttimme kohdalta. Tällä käytävällä oli myynnissä kaikkea muuta kuin puutarhanhoitoon liittyviä tavaroita.

Markkinoiden sisäänpääsymaksu oli suomalaisittain kohtuullinen eli kaksi euroa per henkilö!

 

 

 

Markkinapäivänä oli lämmin sää ja aurinko porotti pilvettömältä taivaalta. Vaimoni halusi ostaa hellehatun ja kas kummaa - heti ensimmäinen oli sopiva!

Pientä opettelua virolaisille euro vielä merkitsee, sillä ainoastaan venäjää puhunut myyjä kirjoitti euron merkin sakarat sojottamaan vasemmalle!

Oikean merkin nähtyään myyjä kovasti kiitteli saamastaan pienestä oppitunnista.

Kukkien amppelitarjonta markkinoilla oli runsasta.Tässä erään myyjän  amppeleita...

 

 

...ja tässä erään toisen myyjän amppeleita!

 

 

Taimien esillepanossa oli lukemattomia viritelmiä. Tästä telineestä oli helppo valita haluttuja taimia.

 

 

 

"Peipsläärne seemne sibull" eli peipsiläinen siemensipuli oli markkinoiden eräs hittituote. Se oli myös varsin hintavaa, sillä kilohintahaarukka oli 15,00...18,00 €/kg.

Ostin sitä kympillä eli sain siemensipulia sillä rahalla 667 grammaa! Oletan, että kyseessä on ryvässipuli, mutta varmuus asiasta saadaan vasta kesän mittaan.

Kuvassa siemensipulipalmikon vieressä on peipsiläistä lahikasta. Käsitän, että kyseessä oli kuivattu lahna. Joku voi ihmetellä, että miten kuivattu lahna kuuluu kukkamarkkinoille, mutta kyllä se markkinatarjontaan usealla osastolla kuului!

 

 

Tällä myyjällä oli myynnissä mahtavia tomaatteja ja kasvihuoneessa kasvatettuja mansikoita.

 

 

Kivikkoryhmään sopivat mehikasvit (oikealla maassa) kiinnostivat meitä. Ne olivat hyvinvoivan näköisiä ja suuria. Hintaa mehikasveilla oli 2,50 €/kpl ja kympin kaupat teimmekin niistä!

 

 

"Oma talu kaup" merkitsee kai suoramyyntitilaa.

 

Vielä muutama kuva osastoista, jotka enemmän tai vähemmän liittyivät puutarhanhoitoon:

 

 

Kananpoikia ja ankanpoikasia oli eräällä myyjällä myytävänä ja hyvin näkyi kauppa käyvän.

 

 

Vuohenmaitosaippuan liittyminen puutarhateemaan oli hieman vaikeampi käsittää, mutta se on varmaa, että asiakaskontakteja syntyi vilkkaan käytävän varrella.

 

 

Löytyihän kukkamarkkinoilta myös tuppeensahattua lautaa. Polttotekniikalla tuppeensahattuun lautaan kirjaillut lauseet ja sananparret olivat osuvia.

 

Yhteenvetona...

 

...Türin kukkamarkkinoista on todettava, että kyseessä on mielenkiintoinen tapahtuma.

Euroopan yhdentyminen merkitsee, että rajat ovat kasvienkin osalta madaltuneet ja voimme tuoda Suomeen monia mielenkiintoisia kasveja, siemeniä ja taimia mm. Virosta. Ennen EU:ta se ei ollut mahdollista.

 

 

Meidän perhekuntamme toi kymmenkunnan erilaisen puutarhakasvin taimia. On haastavaa nähdä, että menestyvätkö ne Suomessa.

Tässä kuva Tuovisen bussin peräkärrytilasta, joka täyttyi isojenkin puutarhakasvien taimista!

 

Kiitokset V-H Tuovinen Oy:lle hienon matkan järjestämisestä. Jokohan pitää alkaa valmistautua uuteen matkaan toukokuussa 2012?

 

-Esko Erkkilä-

Viron maatalousministeri Helir-Valdor Seeder avasi Türin kukkamarkkinat perjantaina 20.5.2011

Torstai 26.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Sain perhekuntani kanssa olla mukana mielenkiintoisella matkalla, jonka nokialainen matkanjärjestäjä V-H Tuovinen Oy järjesti Viroon Türin kukkamarkkinoille.

 

Lähdimme matkaan jo keskiviikkona 18.5.2011, vaikka kukkamarkkinoiden ensimmäinen päivä olikin vasta perjantaina. Matkasimme Tallinnan kautta Rakvereen, vietimme siellä kylpyläpäivän torstaina ja matkasimme Türiin Rakverestä varhain perjantai-aamuna.

 

Suosittelen Türin kukkamarkkinamatkaksi kahden yön ja kolmen päivän matkaa, sillä silloin ehtii näkemään Virossa paljon mielenkiintoista.

 

Türi sijaitsee keski-Virossa, joten sinne on lyhyt matka kaikkialta Virosta.

 

Türi on Viron kevätpääkaupunki. Tämän arvonimen saavuttamisessa on jokakeväisillä kukkamarkkinoilla – Lillelaat – ollut tärkeä merkitys. Nyt järjestetyt olivat järjestyksessä jo 34. markkinat.

 

 

 

Türin kukkamarkkinat ovat tärkeä tapahtuma koko Viron kannalta. Me juhlaväkenä saimme siitä vakuuttavan kuvan, kun Viron maatalousministeri Helir-Valdor Seeder avasi markkinat.

 

Seeder käsitteli lyhyessä puheessaan Viroa ja sen asemaa EU-perheen täysivaltaisena jäsenenä. Hän näki paljon myönteistä Viron EU-jäsenyydessä.

 

 

 

Seeder oli käänteissään niin nopea, että en ehtinyt kuvaamaan, kun hän toi Viron valtiovallan tervehdyksen kukkamarkkinoille ja suoritti niiden virallisen avauksen. Ehdin Seederin vauhtiin, kun hän veti salkoon Viron lipun kukkamarkkinoiden juhlakentällä.

 

Seederin vieressä kukkamarkkinoiden lippua vetää salkoon puuhakas naishenkilö messutoimistosta.

 

 

 

Löysin Suomen Tallinnan suurlähetystön nettisivuilta kuvan, jossa Suomen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila sekä Viron maatalousministeri Helir-Valdor Seeder ovat kesäisessä virolaismaisemassa. Vahvoja vaikuttajia molemmat!

 

Pyrin lähipäivinä kertomaan enemmän kukkamarkkinoiden kuulumisia, mutta myös muusta Viron matkallamme näkemästämme ja kokemastamme.

 

-Esko Erkkilä-

 

Tampereella on puute autojen pysäköintipaikoista, mutta joukkoliikenneyhteydet pelaavat hyvin ja polkupyöräilijät mahtuvat aina ohjaustangon levyisestä paikasta

Tiistai 24.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella huhtikuussa tehtyyn keskustan elinvoimaisuutta, vetovoimaa ja ekotehokkutta tutkivaan EVE-tutkimukseen vastasi 947 henkilöä.

Vastanneet olivat pääasiassa urbeja eli keskikaupungilla asuvia.

Tutkimusta esiteltiin Tampereen valtuustosalissa 13.5.2011.

Henkilöautoliikennettä, pysäköintiä, julkista liikennettä sekä pyöräilyä koskevat tutkimustulokset olivat mielenkiintoisia.

Tutkimuksentekijät havainnollistivat vastausten yhteenvetoa plussilla ja miinuksilla. Plussat merkitsivät tilanteen olevan kunnossa ja miinukset taas sitä, että asia ei ole kunnossa.

Tässä joidenkin seikkojen plussat ja miinukset:

• pysäköintipaikkojen määrä –
• pysäköintipaikkojen sijainti –
• joukkoliikenneyhteyksien riittävyys ++
• joukkoliikennepysäkkien sijainti +
• pyöräteiden riittävyys –
• pyörien säilytyspaikkojen sijainti –

Samaan tutkimuslohkoon kuului myös kysymys siitä, että onko keskikaupungilla liukkaudentorjunta kunnossa. Muistiinpanoissani lukee OK ja sen vuoksi ihmettelenkin, että Tampereen kaupungin nettisivuilla todetaan saman tilaisuuden annista näin: ”Vastaajista 35 % pitää ydinkeskustan liukkauden torjuntaa epäonnistuneena.”  

Näin eri tavalla me tulkitsemme saman sanoman! Miksi Tampereen kaupungin tiedottaja ei kirjoittanut vaikkapa, että kaksi kolmasosaa tamperelaisista pitää keskikaupungin liukkaudentorjuntaa onnistuneena?

Eräs seminaariosanottaja käytti mielestäni tässä kohtaa ansiokkaan puheenvuoron, kun hän totesi tamperelaisen polkupyöräilijän mahtuvan aina sellaisesta välistä, joka on polkupyörän ohjaustangon levyinen!

Puheenvuoron käyttäjä täsmensi, että paikalla ei ole mitään väliä – yleensä paikka on sellainen, jossa polkupyöräily ei ole lainkaan sallittua!

-Esko Erkkilä-

Käsittämätöntä, että Tampereen kaupunki päivittää vammaispoliittisen ohjelmansa vain kymmenen vuoden välein

Sunnuntai 22.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin nettisivuille ilmestyi 29.4.2011 tiedote, että esitys Tampereen kaupungin vammaispoliittiseksi ohjelmaksi vuosille 2011-2016 luovutettiin pormestarille samana päivänä.

Samassa tiedotteessa kerrotaan, että aiempi ohjelma oli peräisin vuodelta 2001.

On mielestäni käsittämätöntä, että vammaispoliittinen ohjelma päivitetään ainoastaan kymmenen vuoden välein! En jaksa ymmärtää, sillä yhteiskunta on tänään tyystin toisenlainen kuin kymmenen vuotta sitten.

Arvosteluni ei välttämättä koske sitä, että vammaisten asiat olisivat Tampereella retuperällä, mutta kymmenen vuoden välein tapahtuva tarkastelu ei ole tästä maailmasta.

Ovatko vammaisjärjestöt nukahtaneet vai onko kyseessä byrokratian välinpitämättömyys?

Tässä vaiheessa purkaustani haluan antaa tunnustuksen Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukolalle, jonka määrätietoinen työ on vienyt vammaisasiaa Tampereella eteenpäin. Ilman Kaukolan joviaalia asioiden hoitamista vammaisten asiat olisivat Tampereella todella huonolla tolalla.

Kritisoin vammaispoliittisen ohjelman laadinnassa myös sitä, että ohjelmaa ei viedä valtuustokäsittelyyn.

Muistan jostain lukeneeni, että pormestarille luovuttamisen jälkeen ohjelma viedään tiedoksi kaupunginhallitukselle.

On helppo arvata, että sen jälkeen ohjelma haudataan arkistoihin taas kymmeneksi vuodeksi, jotta päättäjien ei tarvitsisi tikullakaan koskea vammaisia koskevia asioita!

Mistä löytyy se rohkea luottamushenkilö, joka uskaltaa ottaa vammaisten asian kunnolla esille?

-----------

Edelläolevien rivien kirjoittamisen jälkeen sain tiedon ja kutsun tilaisuuteen, jossa vammaispoliittista ohjelmaa käydään tarkemmin läpi.

Tilaisuus pidetään Tampereen valtuustosalissa 25.5.2011 klo 16.30. Valittelen, että en pääse tilaisuuteen, mutta toivon sinne runsasta osanottoa.

-Esko Erkkilä-

Ei tullut takkia, ei ministerin raitahousuja, ei Audin nahkaista takapenkkiä, eikä edes tuluskukkaroa!

Lauantai 14.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Muistamme, kun hiiri oli sadussa kissalle räätälinä.

Huonostihan siinä kävi, sillä;

”Ei tullut takkia, tuli liivi.

Ei tullut liiviä, tuli hanskat.

Ei tullut hanskoja, tuli tuluskukkaro.”

Sadun kissalla kävi kuitenkin paljon paremmin kuin persuille eduskuntavaaleissa - persut eivät saaneet edes tuluskukkaroa!

Näemme, että persuista ei tullut ministereitä - jäi vain räksyttävä lauma tuuleen huutajia!

Jo vaali-iltana häivähti mielessä Johannes Virolaisen sanat kokoomukselle heidän erään vaalimenestyksensä jälkeen: ”Mitä aiotte tehdä vaalivoitollanne?” Virolaisen sanat tulivat vaali-iltana mieleen persuja ajatellen – mitä aiotte vaalivoitollanne tehdä?

Nyt tiedämme, että persut eivät saaneet vaalivoitollaan mitään aikaiseksi.

Persut jatkavat samalla vastuuttomuuden tiellään, jolla kulkivat Timo Soinin ja hänen ideanikkareidensa kehittämien iskulauseiden esittäjinä ennen vaaleja. Iskulauseet villitsivät tietyn osan kansasta, mutta niiden avulla ei valtakuntaa pystytä vastuullisesti hallitsemaan.

Vain diktatuureissa diktaattori voi sanella muidenkin menettelytavat. Timo Soini oletti omaavansa diktaattorin valtuudet ja luuli kaikkien muiden tanssivan hänen tahdissaan.

Erehtyi ja pahasti!

Diktaattoriksi hamuava Soini sai vahvasti kynsilleen, kun muut puolueet totesivat persut yhteistyökyvyttömiksi ja pullauttivat heidät yli hallituslaidan.

Saattoi olla ehkä niinkin, että persuryhmä laittoi Soinin aisoihin.

Soini saattoi myös tajuta, että persulaumassa ei ole hänen lisäkseen ministeriainesta omaavia yksilöitä. Mistä Soini olisi taikonut itsensä ja Raimo Vistbackan lisäksi ministerivalmiudet omaavia henkilöitä - ei mistään?

Pakka on pahasti sekaisin. Persujen epäluotettavuudesta ja saamattomuudesta saa hyvän kuvan, jos kolmasosan eduskuntapaikoistaan menettäneet Vihreät jatkavat hallituksessa ja murskavoiton saavuttaneita persuja ei hallitukseen kelpuuteta.

Näin pelaa suomalainen demokratia ja siihen on persujenkin taivuttava.

"Ei auta, vaikka olisi kuinka ison talon poika" toteaa suomalainen sananlasku!

 

-Esko Erkkilä-

Mielipide Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen YVA-selostuksesta

Perjantai 22.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Mielipiteitä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n sekä Tampereen Sähkölaitos-yhtiöiden hyötyvoimalaitos- sekä biokaasulaitoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointiselostukseen voi antaa 29.4.2011 saakka.

 

Lähetin oman mielipiteeni Pirkanmaan ELY-keskukselle eilen ja se oli sisällöltään tämä:

MIELIPIDE TAMMERVOIMAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA

 

Yleistä              

 

On positiivista, että jätteiden hyötykäyttöön Tampereen alueella ollaan panostamassa.  

Suunnitteilla olevat hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos ovat kannatettavia hankkeita. 

Ne ovat todennäköisesti taloudellisesti  kannattavia laitoksia – ekoprofiililtaan ne sitä ovat joka tapauksessa. 

Annan erityistä tunnustusta termin ”hyötyvoimalaitos” kehittäjille. Termi kuvaa hyvin materiaalien kierrätyskelpoisuutta. Mielestäni meillä ei käytännössä synny lainkaan materiaalia, jota voitaisiin kutsua jätteeksi – kaikki ovat hyödynnettävissä.

Filosofointi jätteiden vähentämiseksi on aina paikallaan, mutta filosofoinnilla jäteongelmaa ei ratkaista. Sen vuoksi on kannatettavaa, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt ovat löytäneet synergiamahdollisuuden ja Tampereelle ollaan saamassa hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos.

 

Sijoitusvaihtoehdot

On mainio asia, että jo suunnitelmissa todetaan biokaasulaitoksen ainoaksi sijoituspaikaksi Tarastenjärven jätteeenkäsittelykeskuksen länsiosa.

Biokaasulaitoksen sijoittuminen ratkaisee käytännössä myös hyötyvoimalan sijainnin, sillä kahden vain hieman erilaista jätettä hyödyntävän laitoksen sijoittaminen eri puolille kaupunkia ei olisi järkevää.

Molempien laitosten sijoittaminen Tarastenjärvelle pystyy parhaiten hyödyntämään sen infran, joka Tarastenjärvelle jo nyt on muodostunut ja jonka käyttöä sekä hyödyntämistä kahden uuden laitoksen tulo alueelle tehostaa.

Sijoitusvaihtoehdoista Peltolammi ja Tarastenjärvi edustavat ääripäitä – Peltolammi sijoituspaikkana on täysin mahdoton ja Tarastenjärvi puolestaan ihanteellinen sekä kannatettava.

Epilä                  

Sijoituspaikkana Epilä kaatuu erityisesti liikenneongelmiin sekä tontin ahtauteen. Alueen kulttuuri- sekä virkistysarvot poissulkevat Epilän todellisista sijoitusvaihtoehdoista. Asutuksen läheisyys ei mahdollista hyötyvoimalaitoksen sijoittumista Epilään.

Elintarviketeollisuuden läheinen sijainti merkitsee sitä, että hyötyvoimala ei voi sijoittua Epilään, sillä silloin suomalaisen puhtaan ruuan todellisuus ja mielikuva kärsisivät. Tamperelaisen lähiruuan mainetta ei saa pilata sijoittamalla hyötyvoimalaitos Epilään.

Epilä-vaihtoehdon mahdolliset tekniset vahvuudet eivät riitä siihen, että Epilä voisi olla hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikka.

Valmistelutyön osalta haluan kiinnittää huomiota siihen, että Epilää kutsutaan YVA:ssa Lielahdeksi. Halutaanko tällä hämärtää todellisuuskuvaa sijoituspaikasta?

Rusko                

Ruskon alueella ”jätekuormitus” on jo nykyisin liiallinen. Houkanojan saastuminen on alueella toimivan jäteyrityksen toimesta päässyt liian pitkälle ja sen toimintaan pitää Tampereen kaupungin puuttua. Puuttumista on luvattu useissa eri yhteyksissä, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Olen enemmän kuin tyytyväinen, kun taannoin sain olla mukana toiminnassa, jossa Ruskossa toimivan jätealan yrityksen pääseminen Viljakkalaan pystyttiin estämään.

Kaakkois-Tampereelle suunniteltu Herukka-reitti on kaavailtu kulkemaan suunnitellun hyötyvoimala-alueen vierestä. Herukka-reitti on kunnianhimoinen hanke, jonka myös kauempana Tampereella asuvat soisivat toteutuvan. Se loisi uusia mahdollisuuksia virkistyskäyttöön kaikille kaupunkilaisille. 

Hyötyvoimalan sijoittuminen Ruskoon vaikeuttaisi Herukka-reitin suunnittelua, joten jo yksistään se tekee Rusko-vaihtoehdosta mahdottoman.

Rusko-vaihtoehdon mahdolliset positiiviset seikat jäävät niin paljon haittoja pienemmiksi, että Rusko ei ole todellinen sijoitusvaihtoehto hyötyvoimalaitokselle.

Peltolammi

Peltolammin sijoituspaikkaa kutsutaan YVA-selostuksessa hämäävästi Sarankulmaksi. Tuomittavaa toimintaa suunnittelijoilta! 

Liikenneolosuhteet tekevät Peltolammi-vaihtoehdosta mahdottoman. Etelästä rekkaliikenne jouduttaisiin ohjaamaan kapeille kaduille tai rakentamaan kokonaan uusi tieyhteys Sääksjärven eritasoristeyksestä metsien kautta Peltolammille.

Pohjoisen suunnasta olisi rakennettava kokonaan uusi tie Toivion asuntoalueen kautta! Peltolammin vaihtoehto on mahdoton liikenteellisesti siis Tampereen ja myös Pirkkalan osalta! 

Peltolammilta ”varattu” alue on hyötyvoimalaitokselle liian kapea, joten jo tontin muoto poissulkee Peltolammi-vaihtoehdon. 

Hyötyvoimalaitokselle ”kaavailtu” alue kuuluu voimakkaaseen arseeniesiintymäalueeseen, joten se jo yksistään estää hyötyvoimalaitoksen rakentamistyöt. 

Peltolammille suunniteltu hyötyvoimalaitos rakentuisi suositun Peltolammia kiertävän kunto- ja virkistysreitin viereen – ainoastaan Tampere-Helsinki –rata erottaisi ne toisistaan. Lähes puolet Peltolammista jää 500 metrin säteellä hyötyvoimalaitosta keskipisteenä piirretyn ympyrän sisään eli Peltolammin virkistyskäyttö rajoittuisi merkittävästi.

Havainnekuvasta selviää, että maisemanäkymät molemmilta Peltolammin uimarannoilta muuttuisivat radikaalisti tehdasmiljöömäisiksi – sitä Peltolammin, Multisillan ja Palokallion asukkaat eivät todellakaan halua! 

Tampere-Pirkkala –lentokentän itäinen laskeutumisreitti kulkee täsmälleen Peltolammin, Palokallion sekä suunnitellun hyötyvoimalaitoksen yli. Hornet-laskeutumisen aikana lentomelu laskeutumisreitillä kohoaa tasolle 100…105 dB. Melutaso on todettu Tampereen kaupungin suorittamissa melumittauksissa (mittaustulokset ovat saatavissa esim. allekirjoittaneelta). 

Samaa aluetta rasittaa VT3:n ”kumipyörämelu” sekä rautatiemelu ja –tärinä, joten alueen melukiintiö on varmasti täynnä ilman hyötyvoimalaitoksen lisämeluakin! Peltolammille sijoittuva hyötyvoimalaitos merkitsisi uutta ajoneuvoliikennettä neljän minuutin välein -mahdotonta! 

Peltolammin vaihtoehdosta ei löydy hyviä puolia, joten vertailu etujen ja haittojen kesken ei ole tarpeellista. Kaukolämpöputkiston sijaintia ”samalla hehtaarilla” ei kannata huomioida vaihtoehdon hyvänä puolena.

 

Tarastenjärvi

Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa ”jäte osataan” jo nyt, joten se on ylivoimaisesti paras paikka myös hyötyvoimalaitokselle.

 Jättenkäsittelyn infran keskittyminen Tarastenjärvelle tuo tehokkuutta toimintaan. ”Vuosikertajätteiden” hyödyntämismahdollisuus hyötyvoimalassa vaikuttaa positiivisesti menneidenkin vuosien jätetaseeseen. Vuosikertajätteiden kuljettaminen jonnekin muualle Tampereella olisi anteeksiantamaton paikka – Tarastenjärvellä ne voidaan hyödyntää lähijätteenä.

Tarastenjärvellä on logistisesti ihanteellinen sijainti. Jäteliikenteen kanavoituminen suurelle liikenneväylälle – ysi-tielle – saattaa vauhdittaa sen kehittämistä. Jos näin tapahtuu, on se suuri edistysaskel eräälle Suomen vaarallisimmista tieosuuksista.

Tarastenjärveltä joudutaan kaukolämpöputkea rakentamaan muita vaihtoehtoja pidemmälti, mutta tulevaisuuteen tähtäävänä investointina se on todellista panostamista tulevaisuuteen.

                          

Yhteenveto

Kiitän Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöitä mielenkiintoisen ja kannatettavan hankkeen suunnittelusta.

Esitän, että Tammervoiman hyötyvoimalaitos sijoitettaisiin Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen.

 

-Esko Erkkilä-

"Omaa" lomaosaketta katsastamassa Himoksella

Torstai 21.4.2011 - -Esko Erkkilä-

MTK-Viljakkala päätti 11.3.2011 ylimääräisessä kokouksessaan hankkia lomaosakkeen Jämsän Himokselta. Sain kunnian toimia tulevaisuuteen tähtäävän kokouksen puheenjohtajana.

Yhdistyksen johtokunta toimi puheenjohtaja Jukka Niittyojan johdolla ripeästi ja kauppakirjat allekirjoitettiin siten, että jo 13.4.2011 bussilastillinen MTK-Viljakkalan jäseniä matkasi tutustumaan juuri hankittuun lomaosakkeeseen.

Olin mukana matkalla.

MTK-Viljakkala sai takavuosina mukavan summan rahaa Viljakkalan Osuusmeijeri-kiinteistön myynnistä.

Rahat makasivat melkein tuottamattomina pankissa, mutta nyt ne laitettiin jäsenkunnan virkistymistä ja vapaa-ajanviettoa palvelevaan tarkoitukseen. Päätös oli mielestäni oikea ja sen vuoksi kannatin hanketta.

Parhaan kuvan matkastamme Himokselle ja tutustumisesta ”omaan” lomaosakkeeseemme saa pienen kuvakertomuksen myötä:

 

 

MTK-Viljakkalan lomaosakkeen osoite on Alppihimos 13. Kyseessä on paritalo, jonka oikeanpuoleinen puolikas on meidän.

Osakkeessa on alakerrassa olohuone, makuusoppi ja sauna oheistiloineen. Keittiöhommat onnistuvat alakerrassa.

Yläkerrassa on makuutiloja neljän vuoteen verran ja sen lisäksi kahdesta nojatuolista saa lisävuoteet.

  

Kuuden hengen seurue majoittuu tiloissa mukavasti ja sen lisäksi "lisävuodekansaa" tarpeen mukaan.

Kävelymatkaa Alppihimokselta Himos-Cityyn on n. 700 metriä.

 

 

Näkymä luoteisrinteille avautuu pihalta ja myös lomaosakkeen olohuoneesta tämän näköisenä.

 

 

Lomaosakettamme vastapäätä sijaitsee Himoksen nykyinen 9-reikäinen golf-kenttä. Siihen tulee lähivuosina rakentumaan lisää majoitustilaa, sillä 18-reikäinen golf-kenttä on tulossa hieman eri paikkaan.

 

 

Näkymä Patalahdelle on lomaosakkeeltamme tämän näköinen.

 

 

Saunaosaston pesuhuoneen poreamme edustaa pientä ylellisyyttä.

 

 

 

MTK-Viljakkala valitsi mökkivarausten hoitajaksi Himosmajoituksen. Himosmajoituksen Vuorikahvio sijaitsee Pohjoisrinteiden päällä. Avaimet noudetaan sieltä ja Himosmajoituksen nettiosoite on www.himosmajoitus.fi. Varausten tekeminen onnistuu myös puhelimitse numerosta 020 787 1170.

 

 

 

Himosmajoituksen omistaa Jukka Auterinen (keskellä) ja myynnistä vastaa Elina Koivisto, jotka tässä hymyilevät MTK-Viljakkalan puheenjohtajan Jukka Niittyojan kanssa.

 

 

 

Vierailumme alkoi maukkaalla lounaalla Vuorikahviossa. Tässä Tauno ja Ritva Hanhijärvi lounaspöydässä.

 

 

Heikkilän tilan isäntäväki Oskari ja Paula Ahrikkala näyttävät olevan tyytyväisiä retkeemme!

 

 

Kaksi vahvaa viljakkalalaista viljelijää, Lasse Muotila (vasemmalla) ja Jouko Koivuniemi olivat tyytyväisiä näkemäänsä.

 

 

Tuula ja Matti Borg nauttivat heti ensinäkemällä Himoksen maisemista.

 

 

Maittavien omassa lomaosakkeessa keitettyjen kahvien jälkeen ja ennen kotimatkaa keräännyttiin koko joukolla yhteiseen potrettiin!

 

Olen tyytyväinen, että MTK-Viljakkala hankki lomaosakkeen Himokselta. Uskon, että se on moneltakin kantilta katsellen onnistunut hankinta.

Himosmajoitus Oy myy osaketta kenen tahansa käyttöön ja yhdistys saa siitä tuloja sijoittamansa pääoman vastineeksi. Sesonkiaikojen ulkopuolella yhdistyksen jäsenet voivat varata osaketta omaan käyttöönsä hieman hinnastohintoja edullisemmin.

Vapaa-aikaan panostaminen on tärkeää myös maataloudesta elantonsa saaville ja siinä Alppihimos 13:lla on toivottavasti MTK-Viljakkalan jäsenille uutta annettavaa.

 

-Esko Erkkilä-