Lehtokotilot ovat puutarhassa iljettävä ilmestys ja ne valloittavat jatkuvasti uusia alueita

Lauantai 27.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Lehtokotilo – latinankieliseltä nimeltään Arianta arbustorum – on viherpeukalon suuri riesa ja se näyttää koko ajan muodostuvan yhä suuremmaksi riesaksi.

 

 

Säästyimme vuosikaudet Tampereen omakotitalollamme vuosikaudet sen tuhoilta, mutta nyt tonttimme on ollut jo kymmenkunta vuotta lehtokotiloiden saastuttama.

 

 

Seurasin tiiviisti lehtokotilokannan leviämistä ja totesin, että saastunut alue levisi parisenkymmentä metriä vuodessa.

 

 

Lehtokotilolla oli meille edetessään esteenä asfaltoitu katu, mutta valitettavasti se ei pystynyt lainkaan estämään tuon nilviäisen etenemistä.

 

 

 

 

 

Kuvassa harvinaisen pienikokoisen lehtokotilon pieneksi käynyt kotilo, jonka löysin pihaltamme.

 

 ******************

 

Lehtokotilon torjunta on vaikeaa ja täydellisen onnistumisen mahdollisuudet ovat pienet.

 

 

Meillä lehtokotiloiden torjuntaan tai oikeammin niiden karkottamiseen on käytetty Ferramol-tuotteita, mutta niiden hinnat suomalaisissa puutarhakaupoissa ovat järkyttävän korkeat, sillä kymmenen kilon pakkauksesta pyydetään lähes 90 euroa – onneksi tuotetta ei ole varastotuotteena saatavilla monessakaan liikkeessä.

 

 

 

 

 

Taannoisella matkallamme Viroon ostimme viiden pussukan erän Tigudetörje – nimistä virolaisvalmistetta, joka soveltuu lehtokotiloiden karkottamiseen.  Ostimme erän Rakveren K-Raudasta.

 

 

Kahden ja puolen kilon suuruisen pussin hinta virolaisissa puutarhaliikkeissä liikkuu tasolla 0,84 €/kg eli hinta Virossa on vain vajaat kymmenesosa Suomen hinnoista. On toki todettava, että kyse ei ole samasta tuotteesta, mutta käyttötarkoitus ja ilmeisesti myös karkotusteho ovat samat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Narvassa länsi ja itä lyövät kättä Narvajoen yli

Maanantai 22.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen itä-Viron matkalla Narva oli matkamme itäisin kohde ja sen kauemmaksi itään ei olisikaan ollut mahdollista mennä, sillä Narva on lännen itäisin kaupunki.

 

 

 

 

 

Vasemmalla Narvassa sijaitseva Narvan linna ja oikealla Venäjällä Ivangorodissa sijaitseva Iivananlinna sekä niiden välissä Suomenlahteen virtaava Narvajoki.

 

 

 

 

 

Sama näkymä illalla.

 

 

 

 

 

Narvajoen silta, joka yhdistää lännen ja idän.

 

 

Muukalaispassin omaavat narvalaiset voivat ilman viisumia käydä ostoksilla Ivangorodissa ja sitä mahdollisuutta he käyttävätkin.

 

 

Olen kerran palannut erään retkikunnan mukana Venäjältä Narvaan tuota siltaa pitkin!

 

 

***************

 

 

Tässä näkymiä Venäjän puolelle:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

 

 

Iivananlinna on avoinna yleisölle, mutta siellä ei ole huoneissa mitään nähtävää, sillä salit ovat tyhjillään.

 

 

 

 

 

Narvanlinnassa on meneillään remontti ja sen vuoksi emme siellä käyneet.

 

 

 

 

 

Virolaiseen tapaan EU on panostanut Narvanlinnan lähiympäristön korjaamiseen ja fiksaamiseen siten, että valmista on tullut jo vuonna 2015!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sinimäkien taistelut Virossa heinä - elokuun vaihteessa vuonna 1944 merkitsivät, että Suomi ei joutunut Puna-armeijan miehittämäksi

Keskiviikko 17.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen taannoisen Viron-matkan eräs kohokohta oli, kun saimme tutustua pohjois-Virossa Sinimäkien taistelumaastoon.

 

 

Sinimäkiä on kolme eli Lastenkodinkukkula, Grenadierkukkula ja p.69.9-kukkula.

 

 

Mainituista kukkuloista Puna-armeija pystyi valloittamaan kaksi ensiksi mainittua, mutta kolmannen kukkulan valtaamiseen sen voimat eivät riittäneet.

 

 

Sinimäkien taistelussa puolustajina olivat saksalaiset, virolaiset, tanskalaiset, alankomaalaiset sekä norjalaiset joukot ja heidän taistelutahdostaan me suomalaiset saamme olla kiitollisia.

 

 

Jos neuvostoliittolaiset joukot olisivat päässeet läpi Sinimäistä, olisi niillä ollut helppo sotatie Tallinnaan ja siitä laivakuljetuksena Helsinkiin ja sen myötä Karjalan Kannaksella taistelleet suomalaiset olisivat joutuneet jättimäiseen mottiin!

 

 

Sinimäkien taistelut ja niiden lopputulos on ratkaiseva sille, että Suomi säilytti toisessa maailmansodassa itsenäisyytensä.

 

 

Sinimäkien taisteluissa 26.7 – 10.8.1944 kaatui tai haavoittui n. 10.000 puolustajaa, mutta Puna-armeijan tappiot olivat 35.000 kaatunutta ja 135.000 haavoittunutta. 

 

 

Kaatuneiden pääkalloja löytyy yhä edelleen taistelutantereelta ja keskustelin jokunen vuosi sitten Rakveren linnoituksessa erään oppaan kanssa joka kertoi, että hänen isänsä säilytti vielä ”mennävuosina” Sinimäen alueelta löytämäänsä pääkalloa takan reunalla, mutta perheen painostuksesta suostui palauttamaan sen Sinimäkien alueelle.

 

 

 

 

 

Sinimäkien taisteluissa kaatuneiden muistomerkki sijaitsee Grenadierkukkulalla.

Emme poistuneet bussistamme, mutta sen verran olimme pysähtyneenä, että pystyimme kuvaamaan muistomerkin!

Olen monesti käynyt tuon muistomerkin juurella ja kunnioitukseni on suuri niille, jotka tuon muistomerkin alueella puolustivat Puna-armeijan hyökkäyksiä ja takasivat sen, että maatamme ei miehitetty.

 

 

Kaikki kunnia Viron Sinimäillä taistelleille, sillä Teidän ansiostanne Suomi ei joutunut Neuvostoliiton miehittämäksi.

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maailmanlopusta en tiedä, mutta puu ei Suomen metsistä hakkaamalla lopu!

Keskiviikko 27.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Kerrotaan, että entisaikaan – silloin kun Pekka Tiilikainen toimitti Metsäradiota – akat pelkäsivät maailmanloppua ja äijät puolestaan metsien loppumista.

 

 

Akkojen pelon toteutumisesta en tiedä, mutta sen tiedän, että hakkuiden vähentämistä ajavat vihervasemmistolaiset puhuvat puuta heinää, sillä Suomessa hakkuiden määrää voidaan nykyisestä kasvattaa.

 

 

 

 

 

Sain suomalaismetsien kasvusta ja hakkuumahdollisuuksista tarkkaa tietoa eilen Vilhartti Hanhilahden järjestämässä ”Ruokailta – mitä syömme 2030 –luvulla” –seminaarissa Irjalan makasiinilla, jossa…

 

 

 

 

 

…tietokirjailija Juha Kuisma alusti asiasta.

 

 

Kuisma totesi tiedossani olleen totuuden eli sen, että Suomen metsät kasvavat nyt 107 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja tästä määrästä talousmetsät edustavat 85 miljoonaa kuutiometriä.

 

 

Metsien hakkuumäärät ovat nyt tasoa 72 – 73 miljoonaa kuutiometriä ja kestävän metsätaseen hakkuumäärät voisivat olla 80 – 81 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

 

 

Viime vuonna tuotantovauhtiin päässyt Metsä Groupin biotuotetehdas Äänekoskella tarvitsee puuraaka-ainetta 6,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa; määrästä havukuitua on neljä miljoonaa kuutiota ja koivua 2,5 miljoonaa kuutiota.

 

 

Kestävän metsätalouden ”hakkuuvaje” on siis tällä hetkellä selvästi suurempi kuin on Äänekosken uuden biotuotetehtaan vuotuinen raaka-ainetarve eli…

 

 

…metsät eivät Suomessa ole loppumassa, vaan kestävää vuotuista hakkuusuoritetta voidaan turvallisesti nostaa tasolle 80 – 81 miljoonaa kuutiometriä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaikki puolueet vakuuttavat ennen vaaleja arvostavansa jopa ikäihmisiä!

Sunnuntai 17.2.2019 - -Esko Erkkilä-

STM:n Finlandia-talossa 14.2.2019 järjestämän Juhlaseminaarin eräs odotetuimmista ohjelmanumeroista oli puolueiden edustajien paneeli, jonka otsikkona oli…

 

 

…”Miten varaudumme väestön ikääntymiseen?"

 

 

Seurasin mielenkiinnolla paneelia.

 

 

Paneelissa käytettiin runsaasti puheenvuoroja, mutta pienintäkään eroa eri puolueiden näkökannoissa ei ollut, vaan kaikki pyrkivät ottamaan ”kaiken ilon irti” ajankohtaisesta ikäihmisten hoitotilanteesta.

 

 

Seminaaritilassa oli kommenttiseinä ja sinne heijastetuissa seminaariyleisön mielipiteissä kuvastui sittenkin parhaiten ajankohtainen tilanne vanhustenhoidossa.

 

 

• ”Ikääntyvä on aikuinen ihminen elämänsä loppuun saakka”

• ”Miksi kaikki keinot ovat nyt näitä tulipalojen sammuttamista?”

• ”Omavalvonnan varaan jättäminen on ollut löperö ratkaisu”

• ”Nyt kuulemme yhdestä suusta, että törkeät laiminlyönnit ovat tulleet yllätyksenä”

• ”Kaivetaanko nyt Sari Sairaanhoitaja naftaliinista?”

• ”Koko ketju on perattava”

**********************

 

 

 

 

Paneelia johdattelivat professori Jaakko Valvanne ja toimittaja Eva Polttila.

 

 

 

Puolueidensa edustajina paneeliin osallistuivat;

 

 

 

 

 

Aila Paloniemi (keskusta) ja Markku Eestilä (kokoomus)

 

 

 

 

 

Sari Essayah (kristillisdemokraatit) oikealla ja Anneli Kiljunen (SDP)

 

 

 

 

 

Paavo Arhinmäki (vasemmistoliitto) ja Juha Väätäinen (perussuomalaiset)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Veronica Rehn-Kivi (ruotsalainen kansanpuolue)

 

 

 

******************

 

 

 

Paneelin loppuvaiheessa kommenttiseinälle ilmestyi hyvinkin paikkansa pitävä kommentti:

 

 

Ennen vaaleja yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksityistiet ovat yhteiskunnalle rahastusautomaatti!

Lauantai 9.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Jutun otsikko tuntuu ehkä aluksi yliampuvalta, mutta odottakaas, kun selitän!

 

 

Yksityistieverkon pituutta on vaikea määritellä tarkasti. Liikenneviraston mukaan yksityisteitä on 359 703 kilometriä.  Määrä vastaa noin 80 % Suomen tieverkosta.

 

 

Vaikka yksittäisten yksityisteiden liikennemäärät ovatkin pieniä, ne ovat hyvin merkittäviä haja-asutusalueiden ja mökkiliikenteen ja esimerkiksi metsäteollisuuden puukuljetusten kannalta. Yksityistieverkosta käytetäänkin usein nimitystä tieverkon hiussuonisto.

 

 

Olen maksumiehenä viidessä yksityistiessä ja sen lisäksi Rouva on osakkaana kahdessa yksityistiessä, joten tunnen maksumiehen roolin kohtuullisen hyvin, varsinkin kun olen palkattomana toimitsijamiehenä eräässä yksityistiessä.

 

 

Monet kunnat tukevat kunnan alueella olevin yksityisteiden kustannuspaineita, kun ne myöntävät yksityisteille kunnossapitoavustuksia.

 

 

Kuntien myöntämät yksityisavustukset ovat hyvä asia, mutta samassa yhteydessä pitää muistaa, että yksityistiet joutuvat maksamaan kunnossapitotöistään ml. mm. talviauraukset arvonlisäveroa.

 

 

Yksinkertainen laskuesimerkki:

 

 

Jos ja kun yksityistie tuo sepeliä tielle tuhannella eurolla, niin yrittäjä joutuu veloittamaan sepelin hinnan lisäksi 24 % arvonlisäveroa ja yksityistie maksaakin sepelistä yhteensä 1.240 euroa!

 

 

Yksityistiet eivät voi vähentää arvonlisäveroa, joten se jää osakkaiden maksettavaksi.

 

 

Kunnat maksavat yksityistieavustuksensa vain viimeiseen vakituisesti asuttuun kiinteistölle saakka ja joten kunnan myöntämä avustus jää monesti pienemmäksi kuin maksettu arvonlisävero eli varmaan nyt ymmärrätte juttuni otsikon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampere-talon katolla sijaitsevat kaksi mehiläisyhdyskuntaa tuottivat viime kesänä hunajaa 104,7 kiloa

Tiistai 29.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Jokioislaisella mehiläishoitaja Teemu Aittamaalla on Lounais-Hämeessä sijaitsevien n. neljänkymmenen mehiläisyhdyskunnan lisäksi kaksi mehiläisyhdyskuntaa Tampereella ja ne sijaitsevat Tampere-talon katolla.

 

 

 

 

 

Tapasin Teemu Aittamaan Tampere-talossa järjestetyillä Tieteen päivillä lauantaina 26.1.2019.

 

 

Viime kesänä nuo kaksi Tampere-talon katolla sijaitsevaa mehiläisyhdyskuntaa tuottivat tosiaan hunajaa lähes 105 kiloa.

 

Mehiläisyhdyskunnan keskimääräinen hunajatuottokyky on n. 40 kiloa per yhdyskunta, joten ”Tampere-talon yhdyskunnat” olivat tavanomaista tuotteliaimpia.

 

 

Tampere-talon katolla sijaitsevat mehiläisyhdyskunnat pääsevät aivan huimiin tuloksiin, jos tarkastellaan niissä ahkeroivien mehiläisten pölyttämien kukkien lukumäärää – arvioidaan, että noiden kahden yhdyskunnan mehiläiset pölyttivät viime kesänä n. 10 miljoonaa kukkaa Tampereen keskustassa!

 

 

Teemu Aittamaan mehiläiset tekevät Tampere-talon katolta tyystin toisenlaista työtä kuin ne poliitikot, jotka runnovat ratikkatöillä Tampereen keskustaa!

 

 

Teemun mehiläiset ovat todellisia ekotyöläisiä, joista on puhuttu aivan liian vähän!

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

Teemu Aittamaa esitteli minulle aistikasta rasiaa, jossa luki ”Rooftop Honey of Tampere-talo” eli vaikkapa ”Kattohunajaa Tampere-talolta”!

 

 

Teemu kertoi, että hän ei niinkään myy hunajaa, vaan hunaja- ja makuelämyksiä!

 

 

Tampere-talon ravintolat hyödyntävät talon katolla sijaitsevien mehiläisyhdyskuntien tuottamaa hunajaa ravintolatarjonnassaan.

Ehdottelen, että Tampereen kaupunki ja Tampere-talo ottavat "kattohunajan" erääksi mainontakärjeksi, jolla kohennetaan Tampereen talousvaikeuksiensa vuoksi ryvettynyttä imagoa!

 

 

Tiedän, että suunnitelmissa on tulevana kesänä tuplata Tampere-talon kattohunajan tuotantomäärät ja toivottelenkin hankkeelle parhainta menestystä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Haluammeko aikuisten lapsilisän?

Sunnuntai 13.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Myönnän kernaasti etten ole perustulokysymyksen osalta asiantuntija, mutta sen verran asiaa uskon tuntevani, että joku senkin maksaisi.

 

 

Huolestuin, kun seurasin eri puolueiden nuorisojärjestöjen ”hallitusneuvotteluja” ja joidenkin puolueiden nuorisojärjestöt kannattivat perustuloa.  Täytyy toivoa, että nuorilla järki kasvaa ainakin siinä vaiheessa, jos he joskus pääsevät päättäjien paikoille.

 

 

Oletan ja osin tiedänkin, että puolueiden nuorijärjestöjen johdossa on henkilöitä, joilla työelämä on vasta edessä, joten heiltä ei voi odottaakaan kokonaisuuksien ymmärtämistä.

 

 

On selvää, että ”leivän syrjään” pääseminen auttaa nuoria myös järjen kartuttamisessa – varjelkoon näitä nuoria ainakin ammattiyhdistysliikkeen pauloihin joutumisesta!

 

 

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille automaattisesti ja ehdoitta kuukausittain maksettavaa rahaa - perustulosta ei maksettaisi veroa.

***************

 

 

Luulin, että perustulo on käytössä monissa maissa, mutta olin tyytyväinen, kun kuulin sen olevan voimassa vain Iranissa!

 

 

Jo yksistään tuon tosiasian tietäminen toivottavasti merkitsee, että kaikki järkevät tahot lakkaavat ajamasta perustuloa Suomeen!

 

 

Otsikkokysymykseeni siis ehdoton ei!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Syöpäseulonnoissa ei ole tietoakaan sukupuolten välisestä tasa-arvosta

Lauantai 5.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Myönnän, että juttuni otsikko on raflaava ja yhtä hyvin se voisi olla vaikkapa näin:

 

 

Lääkärit eivät noteeraa potilaiden ja potilasjärjestöjen mielipidettä 

 

tai

 

Lääkärit jyräävät potilasjärjestöjen mielipiteen

 

 

**********

 

 

Suomessa kaksi yleisintä syöpää ovat rintasyöpä ja eturauhassyöpä.

 

 

************************

 

 

 

Syöpätilastot laahaavat jälkijunassa, sillä löysin viralliset luvut vasta vuodelta 2016.

 

 

Vuonna 2 016 Suomessa todettiin 34 122 uutta syöpää, joista miehillä 17 614 ja naisilla 16 508.

 

 

Suomen Syöpärekisterin tietojen mukaan yleisimpiä syöpiä vuonna 2016 oli miehillä eturauhassyöpä (5162 tapausta) ja naisilla rintasyöpä (4961 tapausta).

 

Eturauhassyöpä ja rintasyöpä ovat jo vuosikaudet olleet Suomen yleisimmät syövät ja niiden yleisyys uusien syöpätapausten löytämisessä ovat jokseenkin tasavahvat.

 

 

********************

 

 

Sairastin eturauhassyövän vuonna 2001 ja sen varhaistoteamisen ansiosta olen yhä kunnossa.

 

 

Varhaistoteaminen onkin mielestäni kaiken A ja O, kun tarkastellaan syövästä selviämistä.

 

 

Rintasyövän varhaistoteamisessa mammografia on keskeinen menetelmä ja vastaavasti eturauhassyövässä PSA-seulonta verinäytteestä toimii samalla tavalla.

 

**********

Annastiina Hakuliselta valmistui keväällä 2018 Tampereen yliopistossa kansanterveystieteen pro gradu-tutkielma, jossa tarkasteltiin mm. eturauhassyövän hoitopäätöksiin liittyviä prosesseja, radikaalihoitotoimenpiteiden jälkeistä elämänlaatua sekä vertaistukihenkilötoimintaa.

 

 

Tutkielman aineistokeruussa tiedusteltiin eturauhassyöpäpotilailta – käytän mieluummin termiä ”eturauhassyöpäasiakkailta” – heidän näkemyksiään eturauhassyövän väestötason seulonnasta ja sen tarpeellisuudesta.

 

 

 

 

Tutkielmaa referoitiin joulukuussa 2018 ”Propo – Suomen eturauhasyhdistys ry”:n jäsenlehdessä.

 

 

Referointi oli täyttä asiaa, mutta artikkelin otsikko ei sitä ollut – oletan, että otsikkoa olivat päässeet käpälöimään PSA-analysointia vastustavat tahot! Surullista!

 

 

Artikkelin teksti oli asiallista ja siitä pieni näyte:

 

 

”Seulonnan tarpeellisuutta perusteltiin erityisesti varhaisen diagnostiikan hyödyillä. Tutkimukseen osallistuneiden mukaan syöpien havaitseminen ja hoitaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa säästäisi terveydenhuollon kustannuksia, parantaisi potilaiden hoitomahdollisuuksia ja vähentäisi kuolleisuutta. Lisäksi PSA-seulonnan laajentamista puolsi heidän mielestään se, että seulontamenetelmänä on yksinkertainen ja edullinen verikoe.”

 

 

Vetoan lukijoitani tekemään kanssani työtä, jotta miesten eturauhassyövän varhaistoteamiseksi luotaisiin nopeasti järjestelmä, jossa 45 – 48 –vuotiaat miehet pääsisivät ensimmäisen kerran elämässään yhteiskunnan luomaan terveydenhoitojärjestelmään, jossa miehille tehtäisiin PSA-verikoe ja ryhdyttäisiin koetulosten pohjalta joko hoitotoimenpiteisiin tai sovittaisiin seuraava aika PSA-kokeen tekemiselle.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Uudenvuodenlupauksia vuodelle 2019

Tiistai 1.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Uudenvuodenlupausten julkistamisen olisi oikeastaan pitänyt tapahtua jo eilen, mutta ehkä niiden julkistaminen vielä tänäänkin sallitaan.

 

 

En lupaa mitään järisyttävän uutta, vaan lähinnä päivitän sitä toimintaa, jota olen toteuttanut jo aikaisemminkin.

 

 

Suurena punaisen lihan ja kotimaisen ruuan kannattajana lupaan lisätä punaisen lihan kulutustani ja sen, että kaikki kotimaassa syömäni liha on alkuperältään kotimaista.

 

 

Kananmunien osalta pyrin lisäämään niiden osuutta ruokavaliossani ja lupaustani kotimaisuuden puolesta lisää se, että Suomen edullisen hintatason vuoksi ulkomaisia kananmunia ei Suomessa onneksi ole edes tarjolla.

 

 

Lupaan tänäkin vuonna olla avaamatta Ikean ovea, sillä niin kaltoin Tampereella rakennusaikainen Ikea-helvetti koetteli Palokallion omakotialuetta – puolenkymmentä alueemme omakotitaloa kärsi suuruusluokaltaan 30.000 euron vahingot per omakotitalo.

 

 

Lidl saa edelleen odottaa ensi vuonnakin turhaan, että avaisin kyseisen puljun ovea. Lild´n Suomeen tuloa johtanut johtaja on toki saanut lopputilin, mutta en unohda sitä suomalaisen alkutuottajan ja suomalaisen elintarviketeollisuuden hyljeksintää, johon kyseinen saksalaisfirma syyllistyi Suomeen rantautuessaan.

 

 

Pysyn edelleen ruokapuolella ja totean, että tänäkään vuonna ostoskoriini ei erehdyksessään päädy Pirkka- eikä Rainbow-tuotteita, sillä ne ovat Keskon ja S-ryhmän aseet taistella kunnollisia ja laadukkaista merkkituotteita vastaan ja sitä vastaan, että suomalainen talonpoika saisi tuottamistaan elintarvikkeista kunnollisen hinnan.

 

 

Pyrin ensi kesänä panostamaan entistä enemmän omalla pellolla tuottamieni juuresten ja kasvisten kasvattamiseen, sillä arvostan yhä enemmän käyttämieni elintarvikkeiden alkuperän tuntemista.

 

 

Jatkan puilla lämmittämistä ja sen osalta asetan itselleni tavoitteeksi jo vuodelle 2020, että josko silloin kokeilisin puiden sytyttämistä päältä päin!

 

 

Tässäpä näitä Uudenvuodenlupauksia vuodelle 2019!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Britannian brexit-sekoilu on vaientanut suomalaiset EU-eroa vaatineet ääriainekset

Perjantai 21.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Britanniassa järjestettiin maan EU-erosta kansanäänestys 23. päivänä kesäkuuta 2016.  Britit äänestivät silloin, että tulisiko Ison-Britannian pysyä Euroopan unionin jäsenenä vai irtautua siitä. Äänestäjistä 52 % äänesti Euroopan unionista eroamisen puolesta ja 48 % EU-jäsenyyden puolesta.

 

 

Nyt voidaan yksimielisesti todeta, että kansanäänestykseen päätyminen oli silloisen pääministeri David Cameronin virheveto, sillä Cameron uskoi, että hän pystyisi eroamisella uhkaamalla neuvottelemaan Britannialla paremman aseman Euroopan unionissa.

 

 

Britannia ei kuitenkaan enää ole sellainen suurvalta, jolla olisi määräysvaltaa EU:ssa ja Britannia päätyikin kansanäänestyksen tuloksena sivuraiteelle Euroopan Unionissa.

 

 

Nyt Britannia on sekasortoisessa tilanteessa, kun pääministeri Theresa May yrittää neuvotella EU:n kanssa eroehdoista, mutta huonoin tuloksin.

 

 

Nostan hattua EU:n päättäjille, joilta ei löydy hitusenkaan verran ymmärtämystä Britannian toilailuille – sitä saa mitä pyytää!

 

 

On selvää, että Britannia ero EU:sta ”kovan brexin ehdoin” on hetkellisesti haaste myös jäljellejääville EU-maille, mutta erityisesti bisnesmaailman toimijat löytävät nopeasti uudet toimintamallit, joissa Britanniaa ei tarvita.

 

 

Britannian erohuuhailut ovat hiljentäneet myös niiden suomalaisten ääriliikkeiden toiminnot, jotka ovat julkisuudessa toitottaneet Suomen EU-eron siunauksellisuudesta.

 

 

En mainitse näitä ääriliikkeitä nimeltä, sillä lukijani osaavat ihan itsekin ne nimetä.

 

 

Vähimmässäkään mielessä en halua syyllistyä jumalanpilkkaan, mutta sen totean Britannian EU-eron osalta, että…

 

 

…Jumala tautia lisätköön!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tehokas metsänhoito kasvattaa metsien hakkuumahdollisuuksia ja kasvattaa myös hiilinieluja

Perjantai 30.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän tiedotteen mukaan Suomen metsien kasvu on noussut 107 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.

 

 

Suomen metsissä kasvaa nyt 2,5 miljardia kuutiota puuta.

 

 

Kestävä hakkuumäärä voisi nyt olla 84 miljoonaa kuutiometriä eli hakkuumäärää voitaisiin kasvattaa, sillä nyt poistuma on tasolla 74 % kasvusta.

 

 

Tehokas metsänhoito kasvattaa hiilinieluja, sillä kasvava metsä toimii tehokkaana hiilinieluna.

 

 

Tampereen kaupunginvaltuusto oli asian tiimoilta ”hyvin kartalla”, kun se 19.11.2018 pidetyssä talousarviokokouksessaan lisäsi metsämyyntituloja 200 000 eurolla ja liitti päätökseensä seuraavan toteamuksen:

 

 

”Kaupungin metsistä tavoitellaan lisää puunmyyntituloja alueiden luonto- ja virkistysarvot sekä ilmastotavoitteet turvaten.”

 

Toki kaupunginhallituksen pohjaesityksessäkin jo oli tietty hakkuiden määrä.

 

 

Tehokkaaseen metsänhoitoon ja hiilinielujen kasvattamiseen liittyvät mm. päätehakkuut eli avohakkuut, joilla luodaan perusedellytykset kasvun turvaamiseen ja hiilinielujen jatkuvaan tehostamiseen.

 

 

Luonto kiittää, kun metsiä hoidetaan tehokkaasti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kotitalousvähennykseen oikeuttavat kuitit kannattaa toimittaa verottajalle heti, kun on laskun maksanut!

Perjantai 16.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Elämme marraskuun puoltaväliä ja vihjeiden tai ohjeiden antaminen vuoden 2018 verotuksen osalta alkaa olla myöhäistä.

 

 

Säännökset pysyvät kuitenkin samoina myös ensi vuonna, joten seuraavassa kertomani omakohtaiset kokemukset kannattaa painaa mieleen.

 

 

**************

 

 

Teimme viime kesänä omakotitaloomme kaksikin merkittävää remonttia ja kunnostustoimenpidettä, joista kertyi kotitalousvähennykseen kelpaavia kuluja.

 

 

Ensinnäkin uusimme omakotitalomme autotallin ovisysteemin ja siitä kertyi kokonaiskustannuksia n. 2.000 euroa.

 

 

Toinen uudistuksemme olikin hieman suurempi, sillä vaihdoimme omakotitalomme tiilikaton uuteen ja sen kokonaiskustannus oli jokseenkin tasan 20.000 euroa.

 

 

Noista toimenpiteistä kertyi kotitalousvähennykseen oikeuttavia menoja niin, että minun ja Rouvan kotitalousvähennyksen kattosummat täyttyivät ja saimme jakaa summasta hieman vielä vanhimmalle pojallemme.

 

 

Rouva vei tositteet verotoimistoon elokuussa ja se merkitsi, että käteen jäävä kuukausieläkkeeni nousi syys-, loka- marras – sekä joulukuulla 500 euroa per kuukausi!

 

 

Olisinhan minä saanut nuo rahat toki veronpalautuksena vuoden kuluttua, mutta parempi näin, että sain summat pankkitililleni jo vuoden 2018 neljän viimeisen kuukauden aikana kohonneena eläkkeenä!

 

 

Tämän tositarinan opetuksena se, että kotitalousvähennys kannattaa jakaa siten, että perhekunnasta mahdollisimman monet pääsevät nauttimaan kotitalousvähennyksen etua. On luonnollista, että maksimimäärät pitää hyödyntää.

 

 

Toinen opetus se, että kuitit kannattaa toimittaa verotoimistoon heti laskujen maksamisen jälkeen, sillä verottaja oikaisee sen jälkeen verovelvollisen loppuvuoden verotusta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onneksi olimme Venetsiassa lokakuun alussa 2018 ja emmekä lokakuun lopussa 2018!

Torstai 8.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Matkamme Italiaan syys-lokakuun vaihteessa osui ajoitukseltaan oikeaan, sillä kuukautta myöhemmin olisimme joutuneet keskelle Italian tulvia, rankkasateita ja maanvyöryjä.

 

 

Erityisen tyytyväinen täytyy olla siihen, että pystyimme 3.10.2018 toteuttamaan vierailumme Venetsiaan ”kuivin jaloin”!

 

 

Vajaat kuukausi käyntimme jälkeen Venetsia joutui kokemaan sen, että vesi nousi kaupungissa jopa 1,5 metriä!

 

 

Vedennousu merkitsi, että kuivin jaloin kaupunkiin ei ole pystynyt tutustumaan – vesi on yhä edelleen korkealla.

 

 

Parhaan kuvan Venetsian nykytilanteessa saa, kun googlaa vaikkapa näin: ”Pyhän Markuksen aukion tulvat”.  Noin googlaten pääsee tutustumaan Helsingin Sanomien 29.10.2018 julkaisemaan puhuttelevaan artikkeliin ”Venetsia veden vallassa”!  Kannattaa tutustua!

 

 ***************

 

 

Venetsiassa on varustauduttu pikkutulviin, sillä Pyhän Markuksen aukiolla ja myös muualla on varastoituna pukkien päälle rakennettavia kävelysiltoja ja niistä tässä jokunen kuva, joiden tarkoitusta en täysin osannut kuvaushetkellä tiedostaa:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nyt Venetsian tulvat ovat olleet kuitenkin sitä kokoluokkaa, että noin matalista kävelysilloista ei ole mitään hyötyä ja sen vuoksi kaupungin työntekijät kokoilevatkin niitä taas odottamaan pienempiä tulvia - työntekijät kahlaavat "muniin" yltävässä vedessä!

 

 

****************

 

 

 

Tässä vielä kolme kuvaa ”kuivasta Venetsiasta” eli siitä Venetsiasta, jonka matkallamme koimme!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaikilla noilla paikoilla on nyt vähintään 20 - 30 senttiä vettä - pahimmillaan vettä oli yli puoli metriä!  

Pyhän Markuksen aukion pulutkin ovat joutuneet uimasille!

 

 

En olisi pienimmässä mielessänikään uskonut, että venetsialaismaisema muuttuu vajaassa kuukaudessa täysin toiseksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ensi vuoden joukkoliikenteen tappiota Tampereella pienennetään lippuhintoja korottamalla ja palveluja supistamalla

Perjantai 2.11.2018 - -Esko Erkkilä-

 

Tampereen Eläkeläisvaltuuston ja Vanhusneuvoston jäsenenä sain viime keskiviikkona kuulla esityksen Tampereen joukkoliikenteen talousarviosta ensi vuodelle.

 

 

 

 

 

Esityksen piti joukkoliikennejohtaja Mika Periviita.

 

 

 

 

 

Tampereella joukkoliikenteen tappio oli viime vuonna 13,189 miljoonaa euroa, kun sen tänä vuonna ennakoidaan kohoavan 15,018 miljoonaan euroon.

 

 

Ensi vuoden tappioennuste on 13,824 miljoonaa euroa.

 

 

 

 

Tappioiden pienentäminen (hienosti ja kaunistellen sanottuna ”tasapainottaminen”) tapahtuu lipun hintoja korottamalla ja toisaalta linjojen optimoinnille eli karsimalla vähäliikenteisiä linjoja.

 

 

 

 

Uudet lippujen hinnat tulevat voimaan 3.1.2019 ja yllätys ei ole varmaan kenellekään suuri, että senioreiden arvolippu, joka on voimassa klo 9 – 14, nousee arvolipuista eniten eli peräti 10,6 %!

 

 

Vanhusneuvoston ja eläkeläisvaltuuston esitykset ajanjakson pidentämisestä vaikkapa vaan tunnilla kaikuivat jälleen kuuroille korville!

 

 

Kertalippujen korotukset ovat vielä suurempia kuin senioreiden arvolippu, sillä kertalippujen hinnat kohoavat nykyisestä kolmesta eurosta kolmeen ja puoleen euroon eli peräti 16,7 %!  Kertalipuista saatava kertymä on 15,8 % lipputulojen kokonaiskertymästä.

 

 

 

Pelottaa, että miten ratikan kustannukset sitten aikanaan kurittavat joukkoliikenteen käyttäjiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhdeksäs peräkkäinen tappiovuosi ja ainakin kahta tappiovuotta vielä ennakoidaan

Torstai 1.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen osallistua Tampereen Eläkeläisvaltuuston kokoukseen ja siellä saimme kuulla kahtakin perin mielenkiintoista alustusta.

 

 

 

 

 

Nyt käsittelen controller Vesa-Matti Kankaan alustusta, jossa hän…

 

 

 

 

 

…avasi Tampereen kaupungin talousarvioehdotusta vuodelle 2019.

 

 

 

 

 

Tampereen talousnäkymät ovat edelleen synkät, sillä talousarvioesityksen mukaan vuosi 2019 tulee olemaan yhdeksäs peräkkäinen vuosi, jolloin Tampereen kaupunki tekee alijäämäisen tuloksen – suomeksi sanottuna ensi vuodesta on tulossa jo yhdeksäs peräkkäinen tappiollinen vuosi Tampereen kaupungille!

 

 

Tuloslaskelmataulukosta nähdään, että kuluvan vuoden alkuperäinen tuloslaskelmabudjetti osoitti tappiota 15,7 miljoonaa euroa, mutta elokuun 2018 talouskatsauksessa ennakoidaan kuluvan vuoden tappioksi peräti 70 miljoonaa euroa!

 

 

Lievää realismia on se, että vuoden 2019 tappioksi ennakoidaan talousarvioehdotuksessa 30,5 miljoonaa euroa, joka vastaisi yhtä veroprosenttiyksikköä Tampereen kunnallisverossa!

 

 

Onneksi veroprosentin nostamista ei ehdoteta, sillä kokemus osoittaa, että veronprosentin korottamisennakoinnit tulevat jo lähes samana päivänä tuplaamaan menot, jotka veroprosentin korottamisella saataisiin kaupungin kassaan.

 

 

Huolestuttavaa on se, että nyt julkistetut luvut ennakoivat vuodelle 2020 tappiota 14,2 miljoonaa euroa ja vielä vuodelle 2011 tappiota 2,6 miljoonaa euroa.

 

 

Ensi vuoden talousarvio on tiukka ja ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, kun veikkaa vuoden 2019 tappiotasoksi 50 – 75 miljoonaa euroa.

 

 

Näiden lukujen pohjalta tuntuu peräti kummalliselta, että Tampereen kaupunki vastustaa sote- ja maakuntauudistusta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Luontoliitto ja Suomen Luonto-lehti ovat todellisia turhakkeita!

Torstai 25.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Lehtipuhallin on viherpeukalon arvomaailmassa toiseksi tärkein työkalu heti puutarhajyrsimen jälkeen.

 

 

Suomen Luonto-lehti – Luontoliiton oheishärpäke – valitsi vuonna 2000 suuressa ”viisaudessaan” lehtipuhaltimen vuoden turhakkeeksi.

 

 

Valinta merkitsi, että Luontoliitto menetti silloin silmissäni sen vähäisenkin luottamuksen, jota se mielessäni nautti.

 

 

Toivon, että Luonto-lehti pyytää julkisesti anteeksi vuonna 2000 tapahtunutta töppäystään, jotta edes jonkinlainen luottamus Luontoliittoon ja sen oheishärpäkkeisiin olisi mahdollista palauttaa.

 

 

 

***********************

 

 

 

 

 

Sain eilen päätökseen sen kaksipäiväisen projektin, joka tarvittiin Tampereella sijaitsevan omakotitalotonttimme puhdistamiseen lehdistä.

 

 

 

 

 

Edellisvuosien tapaan lehtiä kertyi henkilöauton kahden peräkärryllisen verran.

 

 

Vein lehdet Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen sille osastolle, jonne ohjataan ”lehdet ja männynkävyt”!

 

 

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n palvelu on maksutonta, mutta luonnollisesti nämäkin kustannukset maksamme jätemaksuissamme, sillä ”ilmaisia lounaita ei ole”!

 

 

Tampereen omakotitalotonttimme on pieni, mutta aina syksyisin tontiltamme kertyy lehtiä kaksi peräkärryllistä ja niiden lisäksi saman verran keväällä.

 

 

Emme pysty viemään lehtikuormia maalle omalle metsälle, sillä kivikylän tontillamme esiintyy lehtokotiloita.

 

 

Valitettavan monet kuljettavat tonteiltaan keräämänsä lehdet aluetta ympäröiviin Tampereen kaupungin omistamiin metsiin ja se on väärin, sillä kaupungin metsät eivät ole tarkoitettu lehtien kaatopaikoiksi.

 

 

Ryhtiliikettä tarvittaisiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Private label-elintarvikkeita en hyväksy, mutta lääkkeiden rinnakkaistuotteet hyväksyn

Lauantai 13.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Päivittäistavarakaupan ”private label” -tuotteet ovat sen jälkeen, kun Kesko aloitti ”Pirkka” -tuotteillaan hulluttelen, ajaneet suomalaisten elintarvikkeiden alkutuotannon ja kotimaisen elintarviketeollisuuden kestämättömään taloudelliseen ahdinkoon.

 

S-ryhmä viivytteli vastaavien tuotteiden lanseeraamisessa, mutta sitten iski maataloustuottajia sekä kotimaista elintarviketeollisuutta vasten kasvoja ja lanseerasi markkinoille ”Rainbow” –tuotteet.

 

S-ryhmän toteuttama ”halpuutus” –kampanja tuhosi loputkin elintarvikkeiden kotimaisen alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden toimintaedellytykset.

 

On varmaa, että ostoskoriini ei vahingossakaan pääse yksikään Pirkka- tai Rainbow-tuote.

 

 

Pirkka- ja Rainbow-tuotteet ovat tavallisesti ”pahnanpohjimmaisia” eli laadultaan heikkoja kopiota alkuperäisistä merkkituotteista. Monesti ne ovat heikon laatutason lisäksi valmistettu ulkomailla.

 

Valitettavasti suomalainen elintarviketeollisuus on toki joissakin private label –tuotteissa valmistajana, mutta useinkin vain joitakin aikoja, sillä päivittäistavarakauppamme kilpailuttavat tavarantoimittajia niidenkin valmistuttamisessa.

 

 

*******************

 

 

Lääkkeiden valmistamisessa ja markkinoinnissa on hieman samanlainen tilanne kuin elintarvikkeiden private label –kaupassa.

 

Lääkebisneksessä on tuotelaadun kannalta kuitenkin erilainen tilanne kuin elintarvikkeissa, sillä lääkkeiden rinnakkaistuotteissa tehoaineet ja niiden pitoisuudet ovat täsmälleen samat kuin alkuperäislääkkeissä.

 

 

Laadultaan rinnakkaislääkkeet vastaavat alkuperäislääkkeitä, mutta elintarvikkeissa private label-tuotteet ovat riisuttuja kopiota alkuperäisistä merkkituotteista.

 

 

Rinnakkaislääkkeet ovat huomattavasti edullisempia kuin vastaavat alkuperäislääkkeet ja tästä seuraavassa esimerkki:

 

 

Poden parhaillaan peukaloni ”pinne-ongelmaa” ja siihen lääkärini määräsi

 

• kuurin Arcoxia 90 mg tabletteja 30 tabletin pakkauksen, jonka lopullinen hinta minulle olisi ollut 13,11 euroa

 

Onneksi apteekkini tiedusteli, että sopiiko minulle vastaava rinnakkaislääke ja se olisi

• Etoricoxib Krka 90 mg 30 tabletin pakkaus, jonka lopullinen hinta minulle olisi 7,28 euroa

 

Molemmissa tuotteissa tehoaineena on etorikoksibi ja molemmat ovat tarkoitettuja nivelrikon, nivelreuman, selkärankareuman ja kihtikohtauksen oireiden hoitoon.

 

 

Valitsin rinnakkaislääkkeen sitä huolimatta, vaikka se on valmistettu Sloveniassa.

 

 

*****************

 

 

Tiedän lääkebisneksestä sen verran, että lääkkeiden tuotekehittely on pitkäjänteistä ja kallista toimintaa, mutta kun kyseessä on täysin alkuperäistuotetta vastaava tuote, hyväksyn lääkkeissä rinnakkaistuotteet.

 

 

Mielestäni apteekin pitää omatoimisesti kysyä, että haluaako asiakas vaihtaa lääkärin määräämän tuotteen rinnakkaistuotteeksi, mutta jos farmaseutti ei sitä tee, niin asiakkaan pitää kysyä, että onko lääkärin määräämälle tuotteelle olemassa vastaavaa rinnakkaislääkettä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kenen etua palvelee kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen?

Torstai 20.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Kuntien ja erityisesti kaupunkien virkamiehet ajavat ”kuin käärmettä pyssyyn”, että kunnalliset liikelaitokset pitää yhtiöittää. Virkamiesten talutusnuorassa olevat päättäjät myötäilevät virkamiesten aatoksia.

 

On toisaalta helppokin ymmärtää virkamiehiä, sillä liikelaitosten yhtiöittämisellä heidän valtansa lisääntyy ja vaaleille valittujen luottamushenkilöiden sekä tavallisten kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet kaventuvat. 

 

 

Viime tiistaina Tampereen kaupungin konsernijaosto päätti esittää Tampereen kaupunginhallitukselle, että Tampereen Infra Liikelaitos yhtiöitetään ja siitä muodostetaan Tampereen Infra Oy.

 

 

Tunnen Tampereen Infra Liikelaitoksen läpikotaisin, sillä olin sen perustamishetkestä eli 1.1.2009 liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja ja vuodesta 2013 alkaen johtokunnan jäsen eli minulla on kokemusta Infran johtokunnassa kahdeksan ja puoli vuotta.

 

 

Vaikka Infran johtokunta muodostuikin poliittisten puolueiden valitsemista henkilöistä, siellä ei koskaan politikoitu – me kaikki teimme työtä Infran ja kaupunkilaisten parhaaksi.

 

 

Infra koki kahdeksan ja puolen vuoden aikana voimakkaan toimintojen tehostamisjakson ja siitä kertoo hyvin henkilöstömäärän kehittyminen. Perustamishetkellä henkilökuntaa oli hieman alle 800 henkilöä ja saimme em. aikana henkilöstömäärän lähes puolitettua eli tasolle 420 henkilöä.

 

 

Infran liikevaihto oli viime vuonna 57,8 milj. euroa ja taloudellinen tulos liikeylijäämätasolla 4,2 milj. euroa.

 

 

Luvut kertovat, että Infran henkilöstö ja toimiva johto tekivät viime vuosina hyvää työtä ja oli mieluisaa olla johtokunnassa ohjaamassa liikelaitoksen toimintaa.

 

 

Infran yhtiöittäminen tulee kaupunginvaltuuston päätettäväksi jo ehkä lokakuussa ja olen surullinen, jos päättäjät taipuvat virkamiesten haluun saada jokaiselle tamperelaiselle elintärkeät toiminnot osakeyhtiölain piiriin. 

Kuntalaisdemokratia, hyvään taloudelliseen kokonaisuuteen pyrkiminen ja henkilöstöystävällinen johtaminen kokevat taas kerran pahan kolauksen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Piparjuuri - monipuolinen maustekasvi

Lauantai 15.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Piparjuuri on vanha kulttuurikasvi, jolla on monia käyttömahdollisuuksia.

 

 

 

 

 

 

 

 

Meillä piparjuuri kasvaa elinvoimaisena ryhmänä valkosipulimaamme naapurina ja tuntuu, että se on vallannut tuon paikan vakituiseksi kasvupaikakseen.

 

 

Tarkoitukseni on kuitenkin lähiaikoina siirtää piparjuuriesiintymämme toiseen paikkaan, mutta kokemuksesta tiedän, että nykyiselle paikalle kuitenkin jää jokunen piparjuuren palanen ja siten saan jatkossakin ”ihailla” sitä myös nykyisellä kasvupaikallaan.

 

 

 

Pidän piparjuuresta kasvina, sillä rehevänä kasvina se tuo trekoolimaalle näyttävyyttä.

 

 

Pidän piparjuuresta myös sen vuoksi, että sen juuri on tärkeä mauste avomaankurkuista tehtävien herkkukurkkujen valmistamisessa.

 

 

 

 

 

Piparjuuren lehdetkin ovat joidenkin tietojen mukaan käyttökelpoiset, mutta meillä piparjuuresta on käytetty ainoastaan juuret.

 

 

 

 

 

 

 

Piparjuuren juuri kuoritaan ja missään tapauksessa kuorta ei kannata laittaa kompostiin, sillä piparjuuri alkaa kasvamaan uudessa paikassa, jos kuoret, kuorenpalaset ja piparjuuren pienet juurenpätkät laittaa maahan.

 

 

Kokeilkaapa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-