Järkevä päätös

Keskiviikko 7.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Matkustin eilen illansuussa bussilla kaupunkiin ja huomasin lähipysäkkini bussikatoksen penkillä vehnäjauhopussin – ketään ei näkynyt mailla eikä halmeilla.

 

 

 

 

 

Lähempi tarkastelu osoitti, että kyseessä oli kahden kilon pussi puolikarkeita vehnäjauhoja.

 

 

 

 

 

Käänsin pussia ja huomasin, että kyseessä on virolainen vehnäjauho, joka oli ostettu Lidl´stä!

 

 

Tämän tarkastelun jälkeen en enää ihmetellyt, sillä virolaista alkuperää olevan vehnäjauhopussin, joka oli ostettu Lidl ´stä, jättäminen bussikatokseen on ollut järkevä päätös.

 

 

Ostaja on ilmeisesti tullut synnintuntoihinsa ja syystäkin, kun on ostanut virolaista vehnäjauhoa Lidl´stä!

 

 

Kaksinkertainen moka, sillä suomalaisista päivittäistavarakaupoista varmasti saa kotimaisen myllyteollisuuden valmistamaa suomalaisesta vehnästä jauhettua vehnäjauhoa ja päivittäistavarakauppana ei tarvitse käyttää Lidl´ä, joka Suomeen tullessaan halveksi suomalaista elintarviketeollisuutta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kotimainen ruis on ruistuotteiden myynnissä vahva argumentti, mutta myös tuotekehitystä tarvitaan

Tiistai 19.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Maassamme on tänä vuonna korjattu ennätysmäinen ruissato, sillä ennakkosatoarvioiden mukaan ruissato muodostuu 116 miljoonaksi kiloksi.

 

 

Viime syksynä syysruista kylvettiin 33.000 hehtaarille ja kun kokonaissato oli 116 miljoonaa kiloa, keskisadoksi muodostui n. 3.500 kg/ha.  Näin hyvä keskisato on mahdollinen, kun rukiinviljelyssä on paljolti siirrytty ns. hybridilajikkeisiin.

 

 

Rukiinkäyttö on jo vuosikaudet ollut tasolla 90 – 100 miljoonaa kiloa, joten kotimaista ruista tulee riittämään kaikille leipureille ensi syksyyn saakka.

 

 

Huolestuttavaa on, että viime syksyn sääolosuhteet olivat vaikeat ja syysruista saatiin kylvettyä vain 22.000 hehtaaria.

 

 

Jos ensi kesän keskisato pysyy samanlaisena kuin tänä vuonna, niin syksyllä 2018 rukiin kokonaissadoksi muodostuu vain 77 miljoonaa kiloa eli syksyllä 2018 korjattava sato ei tule riittämään, vaan joudutaan tuontirukiin varaan.

 

 

Joudutaan siis laittamaan leipään petäjäistä eli tuontiruista, mutta ei sentään puolet, kuten Saarijärven Paavo aikoinaan!

 

 

 

 

 

Siitä tuotekehityksestä:

 

 

 

 

 

Vaasan Oy osui vast´ikään kultasuoneen, kun se lanseerasi markkinoille ohuen version ruispalasta.

 

 

Julkisuudessa kommentoidaan, että erityisesti nuoret ovat ottaneet Vaasan täysjyvä Ruispalojen ”Ohut herkku” –version suosioonsa, mutta kyllä minulle kävi samoin, kun ensimmäisen kerran sain maistaa tuotetta.

 

 

Pakkauksessa todetaan, että…

 

 

”Sitkeään rukiin himoon”

 

 

…ja sellaiseksi tuo homma on ainakin minun kohdallani mennyt!

 

 

 

Suosittelen Vaasan ruispalojen ”Ohut herkku” –versiota!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Reigin papin "työmaalla"

Perjantai 21.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Aino Kallas (1878 – 1956) oli tuottelias suomalainen kirjailija, jota myös monet virolaiset pitävät omana kirjailijanaan.

 

 

Eräs Aino Kallaksen tunnetuimmista teoksista on vuonna 1926 ilmestynyt ”Reigin pappi, hiidenmaalainen tarina”; teos, josta on otettu useita lisäpainoksia.

 

 

En ole lukenut teosta, mutta taannoisella Hiidenmaan käynnillämme kuulin kirjan taustoista niin mielenkiintoisia seikkoja, että se on laitettava sille listalla, jossa ovat kirjat joihin on syytä tutustua.

 

 

 

 

 

Reigin kirkko oli eräs tutustumiskohteemme Hiidenmaalla.

 

 

Aino Kallaksen teoksen henkilöt eivät liikkuneet nykyisessä kirkossa, vaan sitä edeltäneessä vanhassa puukirkossa.

 

 

 

 

 

Jeesukselle omistetun kivikirkon rakennutti Otto Reinhold Ludvig von Ungern-Sternberg.

 

Kirkon pääoven yläpuolella on rakentajasuvun vaakuna.

 

 

 

 

Kirkon katolla olevassa tuuliviirissä on vuosilukuna 1801, mutta kirkko vihittiin virallisesti käyttöönsä vasta 24. elokuuta vuonna 1802.

 

 

 

 

 

Reigin kirkossa on muistettu myös tavallisia kirkonrakentajia ja työmiehiä, sillä heidän nimensä on kirjoitettu yhdessä kirkkoherran ja maanomistajan lisäksi sille mustalle listalle, joka sijaitsee alttaritaulun vierellä.

 

 

 

Kirkon seinillä on monia taidokkaita ja arvokkaita Raamattu-aiheisia teoksia, joiden alkuperästä ei ole varmaa tietoa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sanotaan, että ne ovat lahjoittaneet merihädästä pelastuneet, mutta sellaistakin tietoa on, että ne ovat peräisin lähivesille haaksirikkoutuneista laivoista ja synnintuntoihin tulleet ”pelastajat” ovat ne aikojen kuluessa lahjoittaneet kirkolle.

 

 

 

 

 

Kirkon ympärillä oleva Reigi kalmistu eli Reigin hautausmaa kätkee poveensa lukemattomia mielenkiintoisia henkilöitä – tässä pääoven edessä oleva aidattu hauta-alue.

 

 

Myös Aino Kallaksen teoksen Reigin pappi eli Paul Andreas Lempelius on haudattu tänne, mutta hänen hautansa tarkkaa sijaintia ei tunneta.

 

 

 

 

 

Jätimme mielenkiintoisen kirkkokohteen taaksemme ja jatkoimme tutustumistamme Hiidenmaahan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kylmä kevät ja pölyttäjien puute vaarantavat herukkasadon

Sunnuntai 4.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Jouduin äkämäpunkkisaastunnan vuoksi hävittämään synnyinkotini nurkalta kolmisenkymmentä mustaherukkapensasta, joten meillä on tällä hetkellä vain n. 70 herukkapensasta.

 

 

Meillä on muutama puna- sekä valkoherukkapensasta ja loput ovat musta- sekä viherherukoita.

 

 

 

Tein eilen pienen kierroksen ”herukkakartanolla” ja tältä siellä näytti:

 

 

 

 

 

Punaherukat kukkivat hyvin ja…

 

 

 

 

 

…sama tilanne on myös valkoherukoilla.

 

 

Kun tiedämme, että valkoherukka on punaherukan muunnos, on niiden samanlainen kukkimistilanne ymmärrettävä.

 

 

 

Viherherukka on puolestaan mustaherukan muunnos, joten niiden keskenään samanlainen kukkimistilanne on myös ymmärrettävä.

 

 

 

 

 

Mustaherukka…

 

 

 

 

 

…ja viherherukka kukkivat varsin heikosti, joten niiden osalta sato-odotukset ovat kehnot.

 

*************

 

 

Viime yön piti sääennusteiden mukaan olla pakkasyö, joten pian nähdään, että veikö halla loputkin vaatimattomista sato-odotuksista.

 

Herukat ovat pääosin itsepölyttyviä ja on selvää, että ne vaativat ristipölytyksen, jotta marjoisivat hyvin.

 

 

Hyönteiset ovat tuulta tärkeämmät herukoiden pölyttämisessä ja nyt kylmän kevään olosuhteissa, kun hyönteisiä ei ole, on myös tämä suuri riski hyvälle herukkasadolle.

 

 

Kimalaiset ovat tärkeitä herukan pölyttäjinä, mutta ainakin minä olen tänä keväänä nähnyt vasta muutaman kylmänkankean kimalaisen, joten niistäkään ei ainakaan vielä ole ollut apua.

 

 

Toivottavasti herukankukat selvisivät viime yöstä ja jos nyt alkavat lämpimämmät säät, jotta hyönteiset pääsevät lentoon, niin ehkäpä jotain on vielä tehtävissä herukkasadon suhteen.

 

 

Toivotaan parasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onnittelut Timo Tukialle hänelle myönnetystä Suomen Leijonan ritarikunnan ansiorististä!

Keskiviikko 8.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen toiminut agrologien koulukuntajärjestön luottamushenkilöpaikoilla vuodesta 1972 alkaen, jolloin tulin valituksi Etelä-Pohjanmaan Agrologit ry:n sihteeriksi.

 

Sitä aikaisemmin toimin Keski-Pohjanmaan Agrologit ry:n rivijäsenenä parisen vuotta.

 

 

Tampereelle tapahtuneen muuttomme jälkeen jatkoin aktiivista toimintaani koulukuntamme järjestötoiminnassa ja se olikin minulle sopivaa toimintaa, sillä agrologien järjestötoiminta on koulukuntatoimintaa, ei ammattiyhdistystoimintaa!

 

 

Nyt olen ollut jo kolmisenkymmentä vuotta rivijäsenenä Pirkanmaan Agrologit ry:ssä, mutta eilen sain pienoisen luottamustehtävän, kun yhdistyksemme vuosikokous valitsi minut puheenjohtajaksi vuosikokouksellemme.

 

 

Järjestimme vuosikokouksemme Villa Rauhasalossa Hämeenkyrössä – tuntematon paikka minulle aiemmin, mutta hieno tuttavuus eilen – voin suositella!

 

 

Tiiviin kunnallispoliittisen toiminnan välissä Pirkanmaan Agrologit ry:n vuosikokouksen puheenjohtajuus oli miellyttävä ja luonnikas kokemus.

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Agrologit ry jäsenmäärä on 243 agrologia ja puheenjohtajanamme on jo muutaman vuoden ajan toiminut hämeenkyröläinen Sastamalan kaupungin maatalousjohtaja Katariina Pylsy.

 

 

Vuosikokous valitsi nuorekkaan Katariinan jatkamaan puheenjohtajanamme myös seuraavaan vuosikokoukseemme saakka.

 

 

 

 

 

Agrologien Liitto ry:n toiminnanjohtaja Esko Lappalainen oli taas kerran vuosikokouksemme vieraana ja hänen esitystään ajankohtaisista agrologiasioista kuuntelimme tarkkaavaisina.

 

 

Alkaneen vuoden toiminnasta Esko-kaimani kertoi, että maaliskuulla toteutettava opintomatka Portugaliin on jo nyt loppuunmyyty, mutta seuraava agrologimatka Douron alueelle pohjois-Portugaliin syksyllä on suunnitteilla.

 

 

Kerroin, että viime syksynä toteutettu samansisältöinen opintomatka oli täysmenestys ja suosittelinkin matkan varaamista välittömästi.

 

 

Kerroin, että laadin syksyn matkastamme omille nettisivuilleni yli parisenkymmentä matkaraporttia, jotka kukin saivat 800 – 1.200 lukijaa joka päivä.

 

 

 

 

Vuosikokouksemme ”huippu” oli se, kun nuorekas puheenjohtajamme Katariina Pylsy ja liittomme toiminnanjohtaja Esko Lappalainen luovuttivat agrologi Timo Tukialle Tasavallan Presidentin myöntämän Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin.

 

 

Timo Tukialla on monia ”agrologimaisia” luottamustehtäviä kotikunnassaan Mänttä-Vilppulassa sekä koko Pirkanmaalla – hän toimii mm. Pirkanmaan maakuntahallituksen toisena varapuheenjohtajana perussuomalaisten mandaatilla.

 

 

 

 

 

Vuosikokouksen puheenjohtajana sai minäkin onnitella agrologi-veli Timoa Tasavallan Presidentin hänelle myöntämästä ansiomerkistä.

 

 

Tunnen työelämäni ajoilta Timo ja Riitta Tukian nyt omistuksessa olevan maatilayrityksen Vilppulassa oikein hyvin ja toivotankin tätäkin kautta ”merkilliselle” agrologiveljelle parhainta menestystä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan puoluekokouksessa kaikki varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaat kävivät esittäytymässä pirkanmaalaisille

Torstai 16.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Seinäjoella 10.-12.6.2016 pidetyn puoluekokouksen ohjelmassa luki lauantain 11.6.2016 klo 8.00 – 10.00 kohdalla näin:

 

 

”Piirien ryhmäkokouksia Seinäjoki Areenalla”

 

 

Kerron pienen kuvakimaran kera, että mitä tuolloin tapahtui Keskustan Pirkanmaan piirin osalta – sama muuten tapahtui myös muiden piirien kohdalla.

 

 

Keskustan puoluekokouksessa istutaan siten, että kukin piiri istuu omilla paikoillaan. Meille pirkanmaalaisille oli varattuna hieman yli sata istumapaikkaa ja ne täyttyivät virallisista kokousedustajista.

 

 

Lauantaina aamutuimaan kaikki varapuheenjohtajaehdokkaat ja kaikki puoluesihteeriehdokkaat kävivät esittäytymässä meille ja pitivät kukin ”hissipuheen” pituisen esittelyn.

 

 

Varapuheenjohtajaehdokkaiden ja puoluesihteeriehdokkaiden taso oli korkea ja sanoimmekin, että Keskustalle pitäisi valita seitsemän varapuheenjohtajaa ja viisi puoluesihteeriä!

 

 

Puolueemme säännöt eivät kuitenkaan sitä salli, joten piti valita kolme varapuheenjohtajaa ja yksi puoluesihteeri.

 

 

Mutta siitä esittelystä!

 

 

Istuimme omilla paikoillamme ja ehdokkaat esiintyivät edessämme ja siitä nyt sitten kaksitoista kuvaa!

 

 

Ensin varapuheenjohtajaehdokkaat:

 

 

 

 

 

Hannakaisa Heikkinen, kansanedustaja, terveystieteiden maisteri Kiuruvedeltä

 

 

 

 

 

Hanna Huttunen, metsätalousinsinööri, yrittäjä sekä viljatilan emäntä Outokummusta

 

 

 

 

 

Anne Kalmari, kansanedustaja, MMM ja agronomi Kivijärveltä

 

 

 

 

 

Katri Kulmuni, kansanedustaja, Suomi-Venäjä –seuran puheenjohtaja Torniosta

 

 

 

 

 

Antti Kurvinen, kansanedustaja, oikeustieteen maisteri Kauhavalta

 

 

 

 

 

Juha Rehula, perhe- ja peruspalveluministeri, sosionomi Hollolasta

 

 

 

 

 

Annina Ruottu, politiikkatieteiden FT & VTM Liedosta

 

 

 

Puoluesihteeriehdokkaat:

 

 

 

 

 

Mari Kokko, yhteiskuntatieteiden maisteri ja tradenomi, viestintävastaava Helsingistä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jouni Ovaska, kasvatustieteiden maisteri, opettaja Hämeenkyröstä

 

 

 

 

 

 

Olli Riikonen, hallintotieteen maisteri, kunnanjohtaja Tohmajärveltä

 

 

 

Kiitokset kaikille ehdokkaille hienoista esittelyistä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tulevaisuuden kunta - miten Keskustan varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaat vastasivat?

Perjantai 3.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Yksi kysymys, johon Keskustan varapuheenjohtajaehdokkaat ja puoluesihteeriehdokkaat joutuivat Tampereella 31.5.2015 vastaamaan, kuului näin:

 

 

Millainen on tulevaisuuden kunta?

 

 

 

 

Ehdokkaat tässä; varapuheenjohtajaehdokas Anne Kalmari vasemmalta kahdeksas, onnistui olemaan kuvaajalta piilossa!

 

 

Mari Kokko

 

Huolehtii kouluista, liikuntapaikoista sekä kulttuurista

***

 

 Sami Kilpeläinen

 

Lähipalvelujen puolustaja

***

 

Annina Ruottu

 

Huolehtii kuntalaisille mukavista asioista

***

Olli Riikonen

 

Huolehtii kunnan elinvoimasta

***

 

 

Katri Kulmuni

 

On kuntalaisten lähiyhteisö, tukee yrittäjyyttä

***

 

Jouni Ovaska

 

Huolehtii kunnan omasta elinvoimasta

***

 

Hanna Huttunen

 

On elinvoiman kehto

***

 

Anne Kalmari

 

Luo puitteet, että ihmiset voivat yrittää

***

 

Antti Kurvinen

 

Kotiseudun menestyksen takaaja

***

 

Riikka Pirkkalainen

 

Tekee elinvoimaa tukevia päätöksiä

***

 

Hannakaisa Heikkinen

 

Tulevaisuuden kuntasi

 

 

Kerrassaan hienoja luonnehdintoja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hienoa ja pätevää porukkaa on ehdolla Keskustan varapuheenjohtajiksi ja puoluesihteeriksi!

Torstai 2.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistys ja Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö järjestivät eilen Tampereella ehdokastentin, jossa tentattiin Keskustan varapuheenjohtajiksi ja Keskustan puoluesihteeriksi pyrkiviä henkilöitä.

 

 

Tilaisuus oli kaikille avoin ja paikalla oli runsaasti asiasta kiinnostuneita.

 

 

Toivottavasti pääsen myöhemmin tarkastelemaan mainion tilaisuuden asia-antia, mutta tässä nopeasti laadittu kuvareportaasi Buffet & Cafe Linkosuolla järjestämästämme tilaisuudesta:

 

 

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana avasin tilaisuuden.

 

Minulla on tapana avata kokoukset ja erilaiset tilaisuudet täsmällisesti sovittuna aikana ja niin tein myös eilen – osa ehdokkaista etsiskeli tervehdyspuheeni aikana vielä paikkojaan.

 

 

 

 

 

”Tenttaattoreina” toimivat edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela ja Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Raija Moilanen.

 

 

 

Ja sitten ehdokastentin osanottajat:

 

 

 

Jouni Koskela ja Raija Moilanen olivat tilaisuuden aluksi laatineet jokaiselle ehdokkaalle henkilökohtaisen kysymyksen ja puheenvuorojen järjestys oli ennen tilaisuutta ainoastaan tenttaattoreiden tiedossa.

 

 

 

 

 

Anne Kalmari, ehdolla varapuheenjohtajaksi

 

 

 

 

 

Mari Kokko, ehdolla puoluesihteeriksi

 

 

 

 

 

Antti Kurvinen, ehdolla varapuheenjohtajaksi

 

 

 

 

 

Riikka Pirkkalainen, ehdolla puoluesihteeriksi

 

 

 

 

 

Jouni Ovaska, ehdolla puoluesihteeriksi

 

 

 

 

 

Annina Ruottu, ehdolla varapuheenjohtajaksi

 

 

 

 

 

Hanna Huttunen, ehdolla varapuheenjohtajaksi

 

 

 

 

 

Katri Kulmuni, ehdolla varapuheenjohtajaksi

 

 

 

 

 

Olli Riikonen, ehdolla puoluesihteeriksi

 

 

 

 

 

Hannakaisa Heikkinen, ehdolla varapuheenjohtajaksi

 

 

 

 

 

Sami Kilpeläinen, ehdolla puoluesihteeriksi

 

 

 

Kiitokset ehdokkaille, yleisölle sekä tenttaattoreille hienosta tilaisuudesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tanskalaisyritys pyrkii omimaan konkurssiin ajautuneen Hankkijan positiivisen (?) imagon

Maanantai 16.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Kaikki varmaan muistavat Keskusosuusliike Hankkija oranssin mainoslakin ja yritysken logossa olleet kolme väkästä.

 

 

Kolme väkästä merkitsivät kansanperinteen mukaan seuraavia asioita:

 

• Halla
• Hukkakaura
• Hankkija

 

Kansanperinteessä on vinha perä, sillä mainitut kolme seikkaa merkitsivät suomalaiselle talonpojalle pankrottia.

 

 

Onneksi pankrotti ei kohdannut montaakaan edes Hankkijan asiakasta, mutta konkurssi oli kuitenkin Hankkijan kohtalo.

 

 

Hulvaton itseään täynnä oleminen ja taloudellisten realiteettien unohtaminen koituivat Hankkijan kohtaloksi ja konkurssi oli väistämätön lopputulema.

 

 

Arvostan MTK:ta, jonka jäsen olen tänäänkin, mutta pidän MTK:n silloisen johdon ja luottamushenkilöiden toimintaa käsittämättömänä, kun he pönkittivät sellaisen yrityksen toimintaa, jonka toiminta toi maataloudelle ja sitä kautta kuluttajille arvaamattoman määrän lisäkustannuksia, kun Keskusosuusliike Hankkijan toimintaa silmät kiinni tuettiin.

 

 

 

 

 

Monien vaiheiden – vaiheista dramaattisin oli yrityksen konkurssi – Hankkija päätyi tanskalaisomistukseen.

 

 

 

Nykyisin tanskalaisomisteinen Hankkija on muuttanut logoaan ja antaa kirkkain silmin vaikutelman, että kyseessä olisi suomalainen yritys.

 

 

Katin kontit – Hankkija on tanskalaisen Danish Agron omistama yritys ja sillä ei ole pienintäkään murto-osaa suomalaisomisteisuutta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kävely- ja pyöräretket Heinäveden Valamon luostarista luostariveljien ja Lintulan nunnaluostarin kilvoittelijoiden hautausmaalle

Perjantai 6.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain osallistua Eläkeliiton Pirkanmaan piirin järjestämälle matkalle Heinäveden Valamoon 26.-27.4.2016.

 

 

Luostarimatkoja kutsutaan pyhiinvaellusmatkoiksi ja minulle se sopii.

 

 

Olen evankelisluterilaisen seurakunnan rivijäsen, mutta arvostan ortodoksisuutta ja olen saanut siihen myös tutustua, sillä edesmennyt anoppini oli lähes koko elämänsä ajan ortodoksiseurakunnan jäsen.  Vasta lähes kuusikymppisenä hän kävi rippikoulun ja liittyi evankelisluterilaiseen seurakuntaan.

 

 

Kävin pyhiinvaellusmatkamme ensimmäisenä päivänä vaimoni kanssa kävellen Valamon luostarin hautausmaalla, mutta kun kuulin muilta matkalaisiltamme sellaisista kohteista, joita emme löytäneet, tein uuden matkan hautausmaalle seuraavana aamuna yksin ja nyt luostarin pyhiinvaeltajille tarjoamalla polkupyörällä.

 

 

 

 

 

 

Tässä herkkäkulkuinen lainapyöräni on nojaamassa hautausmaan porttiin aamuvarhaisella 27.4.2016.

 

 

Taustalla näkyy Heinäveden Valamon luostarin rakennuksia – matkaa luostarista hautausmaalle linnuntietä on viitisensataa metriä ja tietä pitkin ehkä seitsemänsataa metriä.

 

 

 

 

 

 

Hautausmaan kiviaidan ulkopuolella sijaitsee Herran Edelläkävijän ja Kastaja Johanneksen syntymän kunniaksi pyhitetty tsasouna.

 

 

 

 

 

 

Hautausmaan kiviaidan sisäpuolella sijaitsee pyhäkkö, joka on omistettu pyhittäjä Herman Alaskalaisen muistolle.

 

 

 

 

 

 

Hautausmaa on jaettu tällä kivipaadella kahteen osaan - kuvassa näkyy Valamon kilvoittelijoiden leposijat ja kuvaajan takana on Lintulan luostarissa kuolleiden sisarten viimeiset leposijat.

Paadessa on venäjäksi ja suomeksi sanat:

Saata, oi Kristus, Sinun palvelijasi sielut lepoon pyhien joukkoon

 

 

 

 

 

 

Valamon kilvoittelijoiden hautarivistöä

 

 

 

 

Luostarissa on moneen tehtävään olevia kilvoittelijoita – tässä muutamia;

 

 

 

 

 

 

Kuuliaisuusveli

 

 

 

 

 

 

Munkki

 

 

 

 

 

 

Viitankantaja

 

 

 

 

 

 

Pappismunkki

 

 

 

 

 

 

Skeemapappismunkki; skeemapappismunkki on rippi-isä

 

 

 

 

 

 

Munkkidiakoni

 

 

 

 

************

 

 

Heinäveden Valamon luostarilta katseltuna hautausmaan takaosassa on Lintulan nunnaluostarissa kuolleiden nunnien hautoja.

 

 

 

 

 

 

 

*****************

 

 

 

Heinäveden Valamon hautausmaalle on haudattuna mm. seuraavat ortodoksikirkon merkittävät henkilöt.

 

 

 

 

 

 

Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Paavali

 

 

 

 

 

 

Joensuun piispa Aleksi

 

 

 

 

 

 

Laatokan piispa Markus.

 

 

Piispa Markus (Leonid Leontinevitsh Schavikin) oli mielenkiintoinen persoonallisuus. Hän oli Valamon munkki ja myöhemmin Yhdysvalloissa toiminut piispa.

 

Vuonna 1969 hänestä tuli San Franciscon piispa, joka arvonimi muutettiin seuraavana vuonna muotoon Laatokan piispa.

 

 

 

 

 

 

Igumeni Hariton johdatteli 14 vuotta kestäneen Valamon luostarin johtajuuden aikanaan Valamon luostarin Laatokalta Heinävedelle.

 

 

 

Saatan vielä tuonnempana jatkaa juttujani Heinäveden Valamoon tekemältäni pyhiinvaellusmatkalta, mutta jo nyt kiitän Eläkeliiton Pirkanmaan piiriä mieliin painuneen pyhiinvaellusmatkan järjestämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Grobnitsat - karjalaisortodoksista hautausmaaperinnettä

Perjantai 29.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Tutustuin grobnitsaan joskus lähes parisenkymmentä vuotta sitten Vienan Karjalassa, kun tutustuimme Jyskyjärven kalmistuun.

 

 

Olin mukana, kun Eläkeliiton Pirkanmaan piiri teki pyhiinvaellusmatkan Heinäveden Valamon luostariin 26.-27.4.2016.

 

 

Poikkesin pariinkin kertaan Valamon luostarin hautausmaalla ja näin siellä grobnitsoja.

 

 

Oli minulle uutta, kun Valamossa niitä kutsutaan nimellä ”grobut”.

 

 

 

 

 

 

Grobnitsa on puusta valmistettu hautamuistomerkki, joita ortodoksit ovat rakentaneet läheistensä haudoille.

 

 

Se on tehty joko laudoista tai hirsistä – parhaimmat grobnitsat on tehty hirsistä salvostaen.

 

 

 

 

 

 

Grobnitsalla on joskus kauan sitten ollut sellainenkin merkitys, että se on suojannut hautausmaalle tuotua vainajaa susien ja muiden petoeläinten raatelulta, kun vainaja on tuotu hautausmaalle maan vielä ollessa paksussa roudassa.

 

 

 

 

 

 

Jatkosodan aikana puna-armeijan sotilaat vihasivat nykyisen rajamme takana sijainneilla hautausmailla grobnitsoja, sillä he luulottelivat, että suomalaiset piiloutuivat grobnitsojen alle ja tulittivat sieltä neuvostoliittolaisia.

 

 

Ilmeisesti neuvostoliittolaisten puheissa oli tältä osin yhtä paljon perää, kuin heidän puheissaan, että suomalaiset muka tulittivat puna-armeijalaisia puista eli olivat ns. ”käkiä”.

 

 

 

 

 

 

On arvostettavaa, että Heinävedellä Valamon luostarin hautausmaalle on vielä viime vuosinakin rakennettu hautojen päälle grobnitsoja – se on karjalaisen ortodoksisen hautausmaaperinteen vaalimista parhaimmillaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Venäjä tekee sen saman kuin Neuvostoliitto aikoinaan!

Keskiviikko 30.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Toisen maailmansodan jälkeen rauhansopimuksessa Suomi määrättiin maksamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksia. Nykyrahaksi muutettuna Suomi maksoi sotakorvauksia noin 5 - 6 miljardia euroa.

 

 

Sotakorvaukset piti Neuvostoliiton vaatimuksesta keskittää puunjalostusteollisuuden tuotteisiin, mutta kun Englanti halusi ostaa suomalaisia puujalostustuotteita, laajennettiin sotakorvaustuotteita metalliteollisuuteen ja laivanrakennusteollisuuteen.

 

 

Kaikille on varmaan tuttu se juttu, jossa kerrotaan neuvostoliittolaisten vaatineen laivojen saunoihin kupariset lauteet!

 

 

On vankka totuus, että sotakorvaukset kehittivät suomalaisen puujalostus- ja metalliteollisuuden sekä suomalaisen laivanrakennustaidon aivan uudelle tasolle.

 

 

Suomelle määrättyjen sotakorvausten suorittaminen – vaikka kyse olikin hyökkääjälle maksetuista korvauksista – nosti Suomen ja suomalaisten arvostusta koko maailmalla.

 

 

***************

 

 

Krimin ja Ukrainan tilanteen myötä olemme eräällä tavalla samassa tilanteessa, kun Venäjä on vastapakotteillaan saanut Suomen vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen.

 

 

Venäjän vastapakotteet ovat saaneet suomalaisen elintarviketeollisuuden hankalaan tilanteeseen, kun Venäjälle suuntautunut elintarvikevienti on käytännössä loppunut.

 

 

Suomalainen elintarviketeollisuus on ”tarttunut härkää sarvista” ja on alkanut investoimaan, jotta Venäjälle aikaisemmin suuntautunut lähes bulkkimainen vienti pystytään korvaamaan.

 

 

Hienona esimerkkinä elintarviketeollisuuden vientisuunnitelmista on Valion päätös rakentaa Riihimäelle uusi välipalatehdas.

 

 

Uuden meijerin kapasiteetti tulee olemaan n. 120 miljoonaa kiloa vuodessa. Kun tuotteet ovat välipalatuotteita, on helppo elintarviketeollisuutta tuntevana arvioida, että kyseisten tuotteiden bruttomarginaali ja kate ovat kohdallaan.

 

 

Valio kertoo tiedotteessaan, että tehtaan uusi teknologia mahdollistaa uudenlaisten välipala- ja herkuttelutuotteiden valmistamisen.

 

 

Valio kertoo, että investoinnin kustannusarvio on 170 miljoonaa euroa.

 

 

Kun Neuvostoliiton aikoinaan määräämät sotakorvaukset pakottivat Suomea kehittämään puujalostus- ja metalliteollisuuttaan, on helppoa nähdä, että Venäjän asettamat vientipakotteet lyövät nyt tahtia sille kehitykselle, että Suomen elintarviketeollisuus joutuu etsimään uusia kehittyneempiä tapoja korvata ennen Venäjälle suuntautunut elintarvikkeiden bulkkituotteiden vienti!

Valion investoinnissa on mielestäni myös havaittavissa se orastava toivo, joka Juha Sipilän hallituksen otteiden mukana on nähtävissä, että Suomi nostetaan kuntoon!

 

 

 

Hyvä Valio – toivottavasti myös muut elintarvikeyritykset tekevät samoin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Juha Sipilä: "Tahto ja suomalainen sisu ratkaisivat"

Torstai 7.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Suomen pikkuleijonien toissapäivänä eli 5.1.2016 saavuttama jääkiekon maailmanmestaruus on suuriarvoinen asia jopa maamme oraalla olevan taloudellisen nousun kannalta.

 

 

On ilahduttavaa havaita, että myös media ottaa ilon irti saavutuksen johdosta ja on ainakin hetkeksi unohtanut sen mollauksen, johon se on langennut hallitusta moittiessaan koko syksyn ajan.

 

 

 

 

Pääministeri Juha Sipilä kannusti pikkuleijonia ennen ottelua, kun twiittasi näin:

 

 

"Tsemppiä pikkuleijonat. Voitolla mitalikahvit myös Kesärannassa."

 

 

Sipilä seurasi ottelua, sillä välittömästi ottelun päättymisen jälkeen pääministeriltämme tuli uusi twiitti:

 

 

"Kiitos Nuoret Leijonat, uskomaton taistelu. Kyllä trillerin järjestitte. Tahto ja suomalainen sisu ratkaisivat. Keitän kahvit."

 

 

Kiitokset Nuorille Leijonille ja kiitokset Juha Sipilälle, joka osoitti ”elävänsä ajassa”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Afrikkalainen sikarutto uhkaa Suomea

Keskiviikko 2.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Suomalainen sikatalous on pahassa kriisissä ja kriisi syvenee, jos afrikkalainen sikarutto leviää Suomeen.

 

 

Afrikkalaista sikaruttoa esiintyy nyt meitä lähimpänä Venäjällä Pietarin alueella, mutta suurin vaara taudin leviämiseen Suomeen vaanii Virossa.

 

 

Virossa villisikakanta on kasvanut hallitsemattomaksi ja kun villisika toimii luonnossa afrikkalaisen sikaruton kantajana, on syytä suureen huoleen.

 

 

Villisiat ovat olleet Viron vitsaus jo jonkin aikaa, mutta nyt tilanne on pahenemassa.

 

 

Teimme viimeviikkoisella Saarenmaan kylpylälomallamme taksimatkan Kuressaaren ulkopuolelle ja taksinkuljettajamme näytti Kuressaaren kaupunginrajan läheisyydessä paikan, jossa villisiat temmeltävät yöaikaan.

 

 

Taksinkuljettaja kertoi, että yöllä saattaa tiellä tavata jopa 40 villisian suuruisia laumoja!

 

 

Viron saarilla – siis myös Saarenmaalla – ei vielä ole tavattu villisikoja, jotka kantaisivat afrikkalaista sikaruttoa ja sama tilanne on yhä edelleen laajemmaltikin Länsi-Virossa.

 

 

Virossa esiintyvä afrikkalainen sikarutto on Suomen kannalta ongelma sen vuoksi, että suomalaiset käyvät Virossa metsästämässä villisikoja, joten tartuntaketju on valmis suomalaisiin sikaloihin.

 

 

Päivitetyn tiedon mukaan Virossa on nyt jouduttu lopettamaan jo 18.000 tuotantosikaa, sillä tauti on levinnyt Viron porsastuotanto- ja lihasikaloihin.

 

 

Jos afrikkalainen sikarutto leviää Suomeen, joudutaan sellaisiin eristystoimiin, että ne koskettavat kaikkia suomalaisia.  Afrikkalaisen sikaruton saastuttaman tilan ympärille joudutaan asettamaan laaja suojavyöhyke, jolla kaikkien liikkumista joudutaan viranomaistoimin rajoittamaan.

 

 

On itsestään selvää, että suomalaisten ei nyt kannata tehdä sikalavierailuja virolaisiin sikaloihin.

 

 

Suomessa toimivat virolaiset maatalouslomittajat ja muut kotieläintilojen virolaiset työntekijät kantavat nyt suuren vastuun, jotta noudattavat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran määräyksiä karanteeniajoista ja kaikista muista menettelyistä, jotta pystyisimme pitämään Suomen vapaana afrikkalaisesta sikarutosta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Otto Ville Kuusinen - syntynyt Laukaassa, haudattuna Kremlin muuriin ja patsas Äänisen rannalla Petroskoissa

Perjantai 24.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Otto Ville Kuusinen syntyi Jyväskylän lähellä Laukaassa vuonna 1881 ja kuoli Moskovassa 1964.

 

 

Kuusisen monivaiheinen elämä käsitti Suomessa mm. kolme kautta SDP:n kansanedustajana eli 1908 – 1910, 1911 – 1914 ja 1917 – 1918.

 

 

Monille on ehkä yllätys, että Otto Ville Kuusinen toimi SDP:n puheenjohtajana 1911 – 1913.

 

 

Kuusinen siirtyi Neuvosto-Venäjälle vuonna 1919 ja lyhyen Suomessa piilottelunsa jälkeen lopullisesti vuonna 1921.

 

 

Otto Ville Kuusinen on kommunistisessa liikkeessä korkeimmalle kohonnut suomalainen.

 

 

Kuusinen joutui Terijoelle vuonna 1939 perustetun ”Suomen kansanhallituksen” eli ns. Terijoen hallituksen pää- ja ulkoministeriksi, kun Stalinin pääministeriksi kaavailema Arvo Poika Tuominen ei suostunut palaamaan Tukholmasta Neuvostoliittoon.

 

 

Otto Ville Kuusinen yritti palata Suomeen kahdesti, mutta ensimmäisellä kerralla Neuvostoliitto ei päästänyt häntä Suomeen ja toisella kerralla Urho Kekkonen ei hyväksynyt hänen tuloaan Suomeen.

 

 

Talvisodan sotatoimet kehittyivät Stalinin kannalta epäsuotuisasti ja hän joutuikin unohtamaan Terijoen nukkehallituksen ja solmimaan rauhan Suomen virallisen hallituksen kanssa.

 

 

Talvisodan jälkeen Kuusinen toimi 16 vuotta Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan johtajana ja niitä peruja on hänen patsaansa Petroskoissa Äänisen rannalla.

 

 

Paikalliset eivät kovin suuresti arvostaneet Kuusista ja sen vuoksi hänen patsastaan kutsutaankin ”Kalastuksenvalvojan” –patsaaksi.

 

 

Monet suomalaiset pitävät Otto Ville Kuusista maanpetturina ja monet vihatuimpana suomalaisena – jokainen tehkööt omat johtopäätöksensä.

 

 

Hyvänä apuna johtopäätösten tekemisessä saattaa olla vaikkapa Keskisuomalainen-lehden 26.6.2013 Otto Ville Kuusisesta laatima perusteellinen kirjoitus – löytyy varmasti googlaamalla!

 

 

 

***************

 

 

”Tapasin” Otto Ville Kuusisen patsaan Petroskoissa Äänisen rannalla viimeksi kyröläismatkamme aikana 1.7.2015 ja tässä muutama silloin ottamistani kuvista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaalla Keskustan eduskuntavaalikampanjan vetäminen ja siihen osallistuminen on mukavaa!

Keskiviikko 21.1.2015 - -Esko Erkkilä-

Tiedotusvälineet kilvan kertovat, että kautta Suomen on suorastaan tungosta Keskustan eduskuntavaalitoimintaan.

 

 

Saan aitiopaikalta seurata ilmiötä Pirkanmaalla sekä Tampereella ja on helppo uskoa kansalaisten pyrkimystä auttamaan Keskustaa vaalivoittoon huhtikuun eduskuntavaaleissa.

 

 

Eduskuntavaalityö on mukavaa ja palkitsevaa myös keskustalaisten omassa piirissä.

 

 

Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula poikkesi tapaamassa piirin keskeisiä toimihenkilöitä ja luottamushenkilöitä viime maanantaina.

 

 

Sain olla mukana Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnantarkastajana.

 

 

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa a sen vuoksi tässä muutama kuva sen jälkeen, kun hyvähenkinen neuvottelu oli päättynyt:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Juha Rehulan yksityinen ”kakkaraoppitunti” Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelälle sai hetkeksi jäädä, kun pyysin molempia vilkaisemaan kamerani linssiä.

Pilvi Kärkelä on eräs Keskustan Pirkanmaan piirin 19:stä kansanedustajaehdokkaasta.

 

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Keskustanuorten puheenjohtaja ja kansanedustajaehdokas Santeri Lampi peukutti yhdessä varapuheenjohtaja Juha Rehulan kanssa hyvää vaalimenestystä Pirkanmaan Keskustalle!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tämä kuvastaa mainiosti niitä hyviä suhteita, joita Keskustan Pirkanmaan piirillä on puoluejohtoon – Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula ja Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Riitta Koskinen!

 

 

 

Varapuheenjohtaja Juha Rehulan toissapäiväinen käynti sekä sitä seurannut Vaalityöryhmän kokous merkitsivät, että vapaita päiviä eduskuntavaaleihin saakka kalenterista on perin vaikea löytää!

 

 

Hyvä niin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sinimäkien taistelujen muistomerkki sijaitsee Krenatöörinmäellä

Sunnuntai 26.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen vierailustamme Vaivarassa Sinimäkien taisteluja esittelevässä museossa - Vaivara Sinimägede Muuseum´ssa.

 

Jatkan vielä ainakin yhden jutun verran Sinimäkien taisteluista ja siitä, että mitä näimme ja koimme museovierailumme jälkeen.

 

 

 

 

 

 

Itäisimmällä kolmesta Sinimäestä - Lastenkodinmäellä - sijaitsee näkötorni, josta näkee mainiosti Sinimäkien taistelumaastot.

 

Tässä näkötorni on kuvattu kauko-objektiivilla Vaivara Sinimägede Muuseum´n pihasta.

 

Olen käynyt näkötornissa ja sieltä näkee havainnollisesti sen kapean panssariuran, joka on Suomenlahden ja merestä n. puolentoista kilometrin päässä olevan soisen maaston välillä.

 

On selvää, että toisen maailmansodan aikaisilla panssarivaunuilla ei ollut asiaa soiseen maastoon, vaan neuvostoliittolaisten oli kohti Tallinnaa hyökätessään pysyteltävä Suomenlahden rannalla suhteellisen kapealla vyöhykkeellä. Kapea kulkukelpoinen vyöhyke mahdollisti saksalaisille ja virolaisille sotilaille torjuntavoiton saamisen Sinimäillä.

 

 

 

 

 

 

Molemmat nämä puolustusvälineet olivat tärkeitä, kun Puna-armeijan etenemistä estettiin.

 

Espanjalaisen ratsun ranskan- ja englanninkielinen nimi on ”cheval de frise” – se on tarkoitettu ensisijaisesti ratsuväen torjumiseen, mutta toisessa maailmansodassa sitä käytettiin myös maajoukkojen torjumisessa. Piikkilankaa runsaasti espanjalaisten ratsujen ympärille, niin olihan tehokas este jalkaväellekin!

 

 

 

 

 

 

Krenatöörien mäelle – yksi Sinimäistä – on pystytetty muistomerkki vuoden 1944 taisteluissa kaatuneille virolaisille.

 

Kerrotaan, että Sinimäen taistelujen muistomerkki oli Viron silloisten venäläismielisten vahingoittamiskohteena, kun Tallinassa oli ns. Pronssisoturiin liittyvä patsaskiista kuumimmillaan.

 

Tällä matkalla emme käyneet muistomerkillä ja tämä kuva onkin otettu n. sadan metrin etäisyydeltä muistomerkistä.

 

 

 

 

 

 

Matkamme oli jo kymmenes niistä matkoista, jotka hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki on järjestänyt hämeenkyröläisille ja viljakkalalaisille sotaveteraaneille sekä heidän läheisilleen.

Tässä joukkomme on pysähtyneenä Krenatöörinmäen alarinteellä Sinimäillä 8.7.2014.

 

 

 

 

 

Olen ollut mukana kaikilla kenraalin järjestämillä matkoilla ja tiedän, että ensi kesän matka on jo taas suunnitteilla.

 

Kenraali Lehtimäellä on tapana jossain matkan vaiheessa tarjota ”shampanjat maastossa” ja viime kesän matkalla se tapahtui Sinimäen taistelujen muistomerkin katveessa!

 

Kiitokset kenraalille mainiosta paikan valitsemisesta!

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

Jos haluatte tutustua niihin juttuihin, jotka olen laatinut viime kesän matkaltamme, ne löytyvät jos googlaa näin: ”Esko Erkkilä suomenlahti2014”.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Paavo Väyrysen koulutustilaisuus veti ennätysyleisön Tampereella

Tiistai 14.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen sai taannoisten presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Tampereelta 11.339 ääntä ja sen vuoksi ei ollutkaan yllätys, kun Väyrysen eilisessä koulutustilaisuudessa Hotelli Rosendahlissa oli parisensataa innostunutta kuulijaa.

Olin mukana tilaisuudessa.

 

 

 

 

 

 

Väyrysen järjestämän koulutustilaisuuden teemana oli

 

”Eurooppalainen Suomi 2020”

 

 

 

 

 

 

 

On selvää, että kenelläkään suomalaispoliitikoista ei ole lähellekään samanlaista kokemuspohjaa Suomen poliittisesta elämästä kuin on Paavo Väyrysellä.

 

Kun Väyrysen kokemukseen yhdistyy hänen ihailtava esitystekniikkansa, on Väyrystä ilo kuunnella.

 

 

 

 

 

 

En ole läheskään kaikista Väyrysen esittämistä asioista samaa mieltä, mutta arvostan Keskustan kunniapuheenjohtajan tapaa käsitellä asioita.

 

Näen Euroopan unionin ja Suomen euroon liittymisen paljon positiivisemmassa valossa kuin Paavo Väyrynen esittää. Näkemyseroistamme huolimatta arvostan korkealle Paavo Väyrysen esittämiä mielipiteitä.

************

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n puheenjohtajana kiitän Paavo Väyrystä, että hän halusi panostaa Tampereella ja Pirkanmaalla toimivien keskustalaisten tukemiseen, kun hän järjesti mielenkiintoisen koulutustilaisuuden Tampereella.

 

Toivon, että saan lähipäivinä kertoa tarkemmin niistä seikoista, joita Paavo Väyrynen esitti Hotelli Rosendahlissa 13.10.2014!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yllätyin, kun Italiassa on neuvostoliittolaistyylisiä julkisia käymälöitä

Maanantai 6.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Erityisesti ulkomaanmatkoilla vessojen löytyminen oikealla hetkellä on usein haasteellista.

 

Tärkeä menettelytapa on se, että poikkeaa vessassa aina, kun se on mahdollista ja ei odota sitä hetkeä, jolloin hätä on suurimmillaan.

 

Yleinen perimätieto kertoo presidentti Kekkosen todenneen, että on kustava aina, kun siihen on mahdollisuus!

 

Pyrin aina noudattamaan Kekkosen ohjetta!

 

 

**************

 

 

Venäläinen tai oikeastaan neuvostoliittolainen käymäläkulttuuri on yleisesti tiedossa – ainakaan entisaikaan siellä ei ollut ”istumakäymälöitä”, vaan isommatkin tarpeet tehtiin lievässä kyykkyasennossa jalkojen välissä olevaan reikään.

 

On luonnollista, että nykyään kaikissa venäläishotelleissa on modernit vessat, mutta varsinkin teiden varrella pysähdyspaikoilla näkee vielä oikeita käymälähirvityksiä.

 

 

*************

 

 

Yllätyin, kun italialaisessa Pienzan kaupungissa törmäsin venäläismalliseen yleiseen käymälään.

 

 

 

 

 

Käymälässä – Cabinetti publici – oli luonnollisesti omat osastot naisille – Donne – ja miehille – Uomini.

 

 

 

 

 

 

Tunsin lievää tarvetta ”käydä keventämässä”, mutta suuri halu oli tutustua italialaiseen käymälään ja tältä se miesten puolella näytti!

 

Käsitän, että suuremmatkin tarpeet suoritetaan ”notkistetuin polvin” ja sitten huuhdotaan aikaansaannokset jätevesijärjestelmään.

 

Italialainen seisomakäymälä on siisti ja hygieninen, kun sitä vertaa venäläismalliseen versioon.

 

Käymäläkäynnin jälkeen ymmärsin oikein hyvin opastamme, joka suositteli varsinkin naisia ajoittamaan vessakäynnit julkisten vessojen sijaan kahviloiden yhteydessä olevien palvelujen käyttämiseen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Eläkää sovussa toinen toistenne kanssa"

Perjantai 1.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Otsikon sanat on kaiverrettu siihen muistomerkkiin, joka sijaitsee Terijoen evankelisluterilaisen kirkon kirkkopuistossa Terijoella.

 

Yleensä suomalaisretkikunnat pysähtyvät Terijoella ihailemaan Terijoen ortodoksikirkkoa ja komeahan se onkin.

 

 

 

 

 

 

Tässä bussin ikkunasta kuvattu huono ja vajavainen kuva Terijoen ortodoksikirkosta 6.7.2014, jolloin sain olla mukana Karjalan kannakselle ja Pietariin suuntautuneella matkalla.

 

Olen useasti käynyt Terijoella, mutta milloinkaan en ole päässyt vierailemaan Terijoen ortodoksikirkossa – tavoitteita pitää olla ja vierailu siellä on yksi tavoitteeni tulevina vuosina!

 

 

 

 

 

 

Terijoen ortodoksikirkossa oli meneillään jumalanpalvelus ja emme halunneet mennä sitä häiritsemään, joten ajoimme ylämäkeen Terijoen keskustaan.

 

Terijoen evankelisluterilainen kirkko kirkkopuistoineen oli tutustumiskohteemme ja hyvä niin, sillä kohde oli minulle ja monelle muullekin seurueemme jäsenelle ennenkäymätön.

 

 

***********

 

 

Terijoen kirkko on Josef Stenbäck`n suunnittelema.

 

Stenbäck (1854 – 1929) oli aikakautensa tuotteliain kirkkoarkkitehti. Hänen kynänsä on tuottanut Suomeen kaikkiaan 35 kirkkoa.

 

Pääsin viime kesä tutustumaan pakkoluovutetulla alueella sijaitsevaan Räisälän kirkkoon ja on helppo uskoa, että Räisälän ja Terijoen kirkot ovat saman arkkitehdin luomuksia.

 

Stenbäck suunnitteli Suomeen puukirkkoja, tiilikirkkoja, kivikirkkoja sekä rapattuja fasadipintakirkkoja – Terijoen kirkko on rapattu fasadipintakirkko.

 

 

***********

 

 

 

 

 

 

Terijoen kirkon vierellä sijaitsee sankarihautausmaa, jonne haudattujen sankarivainajien hautoja ei enää ole yksilöitävissä, mutta…

 

 

 

 

 

 

…paikalla on kuitenkin Terijoki-Seura ry:n ja Terijoki Säätiön pystyttämä muistomerkki.

 

Muistomerkissä todetaan, että tälle paikalle on haudattu ja siunattu 75 sodissa 1939 – 1944 kaatunutta suomalaista, terijokelaista sotilasta.

 

 

 

 

************

 

 

Muistomerkin sivuilla on mainittu nimin, syntymävuosin ja kaatumisvuosin ne terijokelaiset sotilaat, jotka antoivat henkensä Suomea puolustaessaan:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

 

Meillä oli tavanmukainen kiire, mutta onneksi poikkesin kirkkoon sisälle.

 

 

 

Terijoen ev. luterilainen kirkko on poikkeuksellinen kohde, sillä kirkossa on satunnaiskävijänkin aistittavissa herkkä, kirkollinen tunnelma.

 

 

 

 

 

 

Kirkon alkuperäinen, Ilmari Launiksen maalaama alttaritaulu ”Jeesus asettaa myrskyn” on sodan melskeissä kadonnut ja nyt alttaritaulun paikalla on paikallisen seurakunnan asettamana krusifiksi – venäläiset kutsuvat Terijokea Zelenogorskiksi.

 

 

 

 

 

 

Terijoen kirkon saarnastuoli…

 

 

 

 

 

 

…ja urkuparvi korostavat kirkon levollista ilmettä.

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

Terijoen kirkon kirkkopuistossa on taideteos, jossa kaksi kivääriä muuntuu piippujensa kohdalla monimuotoisiksi rauhan elementeiksi eli puiksi.

 

 

 

 

 

 

Toisen kiväärin piipun ”oksalla” istuu rauhaa kuvaten rauhankyyhkynen ja muistomerkkiin on kaiverrettu

 

 

”NEUVOSTOLIITTOLAIS – SUOMALAINEN SOTA 1939 – 1940”

 

sekä tämän jutun otsikossa esiintyvät Markuksen evankeliumin sanat

 

”Eläkää sovussa toinen toistenne kanssa”.

 

Erityisen ajankohtainen viesti nykypäivänä!

 

 

Terijoella käydessä kannattaa pyytää opasta ohjaamaan matkaseurue tutustumaan Terijoen evankelisluterilaiseen kirkkoon ja sen kirkkopuistoon!

 

 

-Esko Erkkilä-