Mukanetti tekee arvokasta työtä opettaessaan ikäihmisiä käyttämään tietokonetta ja sähköisiä palveluja!

Tiistai 15.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Mukanetti tai koko nimeltään ATK Seniorit Mukanetti ry on yhdistys, joka Pirkanmaalla tarjoaa seniorikansalaisille tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden käytön perusvalmiuksia järjestämällä koulutusta sekä ohjausta eri opastuspisteissä.
 
 
Vertaisohjaajien antama opastus kaikissa Mukanetin opastuspisteissä on maksutonta ja se ei edellytä Mukanetin jäsenyyttä.
 
 
Maksuttomuus ja se, että opastus ei edellytä Mukanetin jäsenyyttä perustuu osaltaan siihen, että Mukanetti saa Tampereen kaupungilta vuosittain toiminta-avustusta – vuonna 2017 Mukanetille myönnetty toiminta-avustus oli 17.500 euroa.
 
 
Mukanetti järjestää lukuisia kursseja ja on luonnollista, että ne ovat osanottajille maksullisia.
 
 
 
 
 

 
 

 
 
   
 

 
 

 
 

 
 

*******************

 
 

Pirkanmaalaiset ikäihmiset!

 
 

Googlatkaahan ”Mukanetti” ja tutkailkaahan, että missä on Teitä lähin opastuspiste, jossa Mukanetti auttaa ikäihmisiä perehtymään sähköiseen maailmaan!

 
 

*************

 

 

Kiitokset Mukanetille tärkeän työn tekemisestä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen sisääntuloväylien varrella sijaitsevat liityntäpysäköintialueet ovat hieno tapa palvella henkilöautoilla kaupunkiin saapuvia!

Maanantai 14.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Monesti tulee – toki täysin aiheellisesti – moitittua Tampereen kaaosmaista liikennettä.
 
 
Vallitsevan kaaosmaisuuden syynä on erinäisten kytkykauppojen tuloksena syntyneen miljardi-investoinnin eli ratikan rakennustyöt.
 
 

Yhdestä asiasta on kuitenkin syytä antaa Tampereen kaupungille ja Tampereen seudun joukkoliikenne-yksikölle tunnustusta ja se on kaupungin sisääntuloväylien välittömään läheisyyteen rakennetut liityntäpysäköintialueet!

 
 
Liityntäpysäköinti on kätevä tapa välttää Tampereen keskustan kaaosmaiset liikenneruuhkat. Auton voi jättää parkkiin ja jatkaa matkaa bussilla. Liityntäpysäköinti on tarkoitettu työpäivän mittaiseen pysäköintiin ja sen käyttö on autoilijoille ilmaista.
 
 
Tampereella on nykyisin neljä liityntäpysäköintialuetta ja ne ovat seuraavat:
 
 

• Niihaman liityntäpysäköintialue, 70 autopaikkaa

 

• Turtolan K-Citymarketin liityntäpysäköintialue, 36 autopaikkaa

 

• Koivistonkylän Prisman liityntäpysäköintialue, 34 autopaikkaa

 

• IKEA Tampereen liityntäpysäköintialue, n. 70 autopaikkaa

 
 

*****************

 
   
 

 
 
   
 

 
 
Tampereen neljän liityntäpysäköintialueen lisäksi Kangasalla on kolme vastaavaa liityntäpysäköintialuetta ja ne sekä Tampereen liityntäpysäköintialueet merkitsevät, että Tampereen etelän ja itäpuolen asiat ovat liityntäpysäköintipaikkojen osalta hyvässä hoidossa.

**************
 
 
Tampereen länsipuolella ei ole ainoatakaan liityntäpysäköintialuetta ja se on mm. minulle kesäaikaan suuri murhe, sillä mielellään mökkikautena jättäisin henkilöautoni jonnekin Lielahden maisemiin ja matkaisin loppumatkan julkisilla kulkuneuvoilla.

  Nyt annankin kaikille poliittisille päättäjille vinkin, että hommatkaa liityntäpysäköintialueita vaikkapa Lielahteen!
 
 
Toinen huolenaiheeni on jokunen päivä sitten kuulemani kaavailut, että liityntäpysäköintialueet suljettaisiin siten, että niiden portit avautuisivat vain Tampereen seudun joukkoliikenteen maksukorteilla.
 
 
Idea sopii tamperelaisena minulle, sillä minulla on lompakossani tuo kyseinen kortti, mutta miten he, jotka asuvat kauempana ja joilla ei ole tuota korttia?
 
 
Toivon, että tuo kaavailu ei toteutuisi, sillä sehän vesittäisi ainakin osan nykyisestä kiitokset ansaitsevasta menettelytavasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kalvoton mies on kelvoton mies..."

Lauantai 12.10.2019 - -Esko Erkkilä-

…oli entisaikaan totuus, kun arvioitiin eri tilaisuuksissa alustajan ja/tai esiintyjän edesottamuksia.
 
 
 
Tilanne on kalvojen osalta muuttunut, sillä niitä ei enää näytellä, mutta tilalle on tullut uusia AV-välineitä!
 
 
Nykyään jokseenkin kaikissa tilaisuuksissa tarvitaan läppäreitä, mokkuloita, videotykkejä, valkokankaita, äänentoistolaitteita ja vaikka mitä, jotta tilaisuudesta tulisi onnistunut.
 
 
Puheenjohdan Eläkeliiton Tampereen yhdistystä ja kokoonnumme jäsentapaamiseen joka toisena maanantaina klo 11.00.
 
 
Meidän oli pakko nöyrtyä parisen vuotta nykykehityksen tarpeiden edessä ja hankimme omat äänentoistolaitteet sekä myös videotykin ja mokkulan – olemme toistaiseksi pärjänneet, kun sihteerimme ja minä olemme ottaneet tapaamisiimme mukaan oman läppärimme.
 
 
Nämä kaikki välttämättömät ”oheistarvikkeet” merkitsevät, että kokoustilamme lattioilla on kokoustemme aikana melkoinen johtoviidakko.
 
 
 

Tässä muutama kuva johtoviidakostamme:

 
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
 

 
 

 

 

 

Mielellään toki tuon homman teen, sillä jäsentapaamistemme onnistuminen on kuitenkin se pääasia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Seinäryijyt tuovat tunnelmaa

Perjantai 11.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Palaan Längelmäen Tunkelon Ratsutilan tunnelmiin ja siellä 29.9.2019 viettämäämme Pirkanmaan Agrologit ry:n 80-vuotisjuhliin:
 
 
Tunkelon pirtissä on korkeutta viitisen metriä ja sen seinillä on useita seinäryijyjä – kas näin:
 
 
 

 
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
 

******************

 
 
   
 

 
   
 

 
 
Artsi kertoi, että nykyisessä eduskunnassa on ainoastaan kaksi agrologia eli Antti Rantakangas ja hän!
 
 

******************

 
 
   
 

 
 
 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

52 ei riitä Tunkelon lasi-ikkunoiden määräksi!

Torstai 10.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tapio Rautavaara laulaa tai oikeastaan kertoo ”Korttipakka” –kappaleessaan, että korttipakassa on kortteja 52 ja hän toteaa, että sama määrä on myös viikkoja vuodessa.
 
 
Tuo luku ei kuitenkaan riitä Oriveden Längelmäellä sijaitsevan Tunkelon talon hirsirakennuksen päärakennuksen alkuperäisten ikkunoiden lukumääräksi, sillä Tunkelon päärakennuksessa on 54 ikkunaa!
 
 
Me Pirkanmaan Agrologit vierailimme Tunkelossa, kun juhlimme yhdistyksemme 80-vuotista taivalta 29.9.2019.
 
 
 

 
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
Varmaan jonain päivänä jatkan juttuani Tunkelosta, mutta jo nyt voin suositella Tunkeloa tutustumiskohteeksi ja samalla sen maittavan juhlapöydän nautiskeluun!

Yhdistykset!

Tehkääpä matka Tunkeloon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Paperiperkeleestä kertova muotokuvaveistos ja myös muitakin veistoksia Mäntässä

Keskiviikko 9.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Palaan ainakin vielä tämän kerran siihen taideantiin, jota me Pirkanmaan agrologit saimme nauttia Serlachius-museoihin suuntautuneella yhdistyksemme 80-vuotisjuhlamatkallamme 29.9.2019!
 
 
Nämä veistokset tallensin kamerani muistikortille:
 
 
 

 
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
 

*******************

 
 
Vielä yksi maalaus eli
 
 
   
 

 

 

Tässä teoksessa on paljon samaa kuin Hugo Simbergin maalauksissa Tampereen Tuomiokirkossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mitä yhteistä on muumien luojalla Tove Janssonilla ja Tampereella sijaitsevalla Vapaudenpatsaalla?

Tiistai 8.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Kiittelen käyntiäni 29.9.2019 Mäntän Serlachius-museo Gustavissa, sillä sen pihalla oleva…
 
 
 

 
 

 
Vuonna 1935 Mänttään hankittu ”Poika ja kala” veistos on kuvanveistäjä Viktor Janssonin samana vuonna tekemä taideteos.
 
 
       


 

 
 
Vapaudenpatsaan mallina toimi Elias Simojoki, jonka sukunimi oli vuoteen 1926 saakka Simelius.
 
Simojoki oli IKL:n kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen. Koulutukseltaan Simojoki oli pappi.
 
Simojoki oli syntynyt 1899 Rautiossa – Rautio liittyi Kalajokeen vuonna 1973. Opin työvuosieni alkuvaiheessa tuntemaan Raution mukavaksi pitäjäksi. Nykyään Kalajoki ja sen myötä Rautio luetaan kuuluviksi Pohjois-Pohjanmaalle, mutta minun ajatusmaailmassani molemmat ovat yhä edelleen Keski-Pohjanmaalla sijaitsevia paikkakuntia.
 
Elias Simojoki toimi Talvisodan aikana rykmentin pastorina JR39:ssä.
 
Suomalaiset saivat pysäytettyä Neuvostoliiton hyökkäyksen Koirinojalle Sortavalan ja Impilahden välille, jonne rintamalinjat vakiintuivat tammikuun 1940 aikana.
 
Rintamalinjojen väliin jäi haavoittunut hevonen, joka tuskissaan makasi Laatokan jäällä. Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset yrittivät ampumalla lopettaa hevosen kärsimykset, mutta eivät onnistuneet.
 
Elias Simojoki meni kärsivän hevosen luo ja lopetti sen pistoolinlaukauksella. Sen jälkeen Neuvostoliiton sotilaat ampuivat Simojoen ja niin Kiuruveden papista tuli yksi Talvisotamme sankarivainajista.

 

Ja nyt tämän juttuni otsikkoon:

 

Kuvanveistäjä Viktor Jansson oli muumeistaan tunnetun Tove Janssonin isä!

 

Olen vetänyt Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenille ainakin viisi patsaskävelyä Tampereella ja harmittelen, että en ole aikaisemmin tuntenut Viktor Janssonin ja Tove Janssonin sukulaisuussuhdetta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Helene Schjerfbeck oli eräs suomalaisen kultakauden taiteilijoista...

Maanantai 7.10.2019 - -Esko Erkkilä-

…ja useita hänen teoksiaan on nähtävissä Mäntässä Serlachiuksen Gösta-museon toisessa kerroksessa.

 

 

Helene Schjerfbeck syntyi Suomen suuriruhtinaskunnan aikana vuonna 1862 Helsingissä ja kuoli vuonna 1946 Ruotsissa.

 

 

Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsingissä.

 

 

Serlachiuksen Gösta-museossa on siis useita Schjerfbeck´n teoksia ja niistä tarkemmin tässä kahdesta, joihin tutustuin taannoisella Pirkanmaan Agrologit ry:n 80-vuotisjuhlamatkalla:

 

 

 

 

 

Astereita, vuodelta 1884

 

 

 

 

 

Punainen pää vuodelta 1915

 

 

 

 

 

 

 **************

Helene Schjerfbeck on ollut 2010-luvulla ainakin kahdesti poikkeuksellisen huomion kohteena, sillä vuonna 2012 hänen syntymänsä 150-vuotispäivän kunniaksi lyötiin kaksi miljoonaa kappaletta 2 euron arvoisia juhlarahoja ja kun Schjerfbeck´n syntymäpäivä on Suomen kuvataiteen päivä, niin vuonna 2017 tuona päivänä sisäasiainministeriö suositteli kansalaisia liputtamaan Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaisen taiteen kultakaudella 1880 - 1910 johtohahmona oli Akseli Gallen-Kallela, mutta...

Sunnuntai 6.10.2019 - -Esko Erkkilä-

…suureen suosioon ja maailmanmaineeseen silloin pääsi mm. ...
 
 
 

 
 

 
 
 

******************

 
 
Kolmas saman aikakauden suurista mestareista oli Pekka Halonen, jolta Mäntän Serlachiuksen Gösta-museossa on ainakin…
 
   
 

 
 
 

****************

 
 
 
Pääsen erilaisten luottamushenkilötehtävieni vuoksi silloin tällöin osallistumaan Tampereen Raatihuoneella järjestettäviin ”pippaloihin” ja silloin aina haluan poiketa eräässä ”takakamarissa”, jossa on esillä Pekka Halosen maalaus…
 
   
 

 

 

Aina aistin tuon maalauksen edessä aidon veneentervan tuoksun eli Suomen kultakauden eräs keskeisimmistä taiteilijoista on onnistunut täydellisesti työssään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen taiteen kultakauden teoksia on ihailtavissa Serlachiuksen Gösta-museossa Mäntässä

Lauantai 5.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomen taiteen kultakaudeksi kutsuttu ajanjakso ajoittuu vuodelta 1880 vuoteen 1910 saakka ja jolloin suomalaiselle taiteelle luotiin kansallinen ilme sekä samalla se nousi kansainväliselle tasolle.
 
 
Kultakauden johtohahmo oli vuonna 1865 syntynyt Akseli Gallen-Kallela, joka vuonna 1894 lausui näin:
 

” Minä tunnen, että kohta taas avautuu minulle se ihana taiteen maailma, jonka kauneuksia saan mieleni mukaan nauttia. Maailmassa, elämässä ja luonnossa ei olekaan muuta kuin kauniita satuja, ja kun ovi aukenee, mene sisään ja ota sielusi täyteen.”

 
 
Akseli Gallen-Kallelan teoksia on nähtävillä Mäntässä Serlachiuksen Gösta-museossa mm. nämä:
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 

 

 

 

Poiketkaa ihmeessä Serlachiuksen museoissa Mäntässä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jussi Mäntysen eläinveistokset ovat todellisia taideteoksia!

Keskiviikko 2.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tunnustan, että olen ”aina” ollut kuvanveistäjä Jussi Mäntysen ja hänen eläinaiheisten veistostensa suuri ihailija.

 

 

 

 

 

Ihailuni perustuu paljolti Viipurissa Torkkelinpuistossa sijaitsevaan ”Hirvi” – veistokseen, jonka Jussi Mäntynen loi jo vuonna 1923 ja se pystytettiin Viipuriin vuonna 1928. Teoksen toisintopatsaat saatiin Lahteen vuonna 1955, Turkuun vuonna 1969 ja Helsinkiin vuonna 1972.

Tunnustan, että en ole milloinkaan nähnyt toisintopatsaita, mutta alkuperäisen sitäkin useammin!

 

 *****************

 

Sain tutustua Jussi Mäntysen veistoksiin Mäntässä Serlachius-museoissa 28.9.2019, kun Pirkanmaan Agrologit ry järjesti mm. sinne suuntautuneen 80-vuotisjuhlatilaisuutensa.

 

 

 

 

 

 

G.A.Serlachiuksen pääkonttorin pääsisäänkäyntiä vartoivat Jussi Mäntysen veistämät ilvespari ja veistosparin nimi on ”Äidin ylpeys”!

 

 

Samasta aiheesta on vuonna 1934 Jussi Mäntysen punaisesta graniitista veistämä veistos Joenniemen kartanossa.

 

 

 

 

 

”Rosvoritari” vuodelta 1930.

 

 

 

 

 

”Selkäänsä koukistava ilves” vuodelta 1935.

 

 

 

 

 

”Istuva ilves” on Jussi Mäntysen tuotantoa joskus 1930-luvulta!

 

 

 

Jussi Mäntynen - oikeastaan Johan Rickhard Konstantin Mäntynen - syntyi 1886 Helsingissä ja kuoli Turussa vuonna 1978 – Mäntynen sai professorin arvonimen vuonna 1949.

 

 ******************

 

Jussi Mäntysen eläinaiheisten veistosten pikkutarkkuus perustuu osaltaan siihen, että hän toimi Helsingin Yliopistossa pitkään konservaattorina ja siinä työssään hän tutustui eläinten anatomiaan perusteellisesti.

 

 

Turun Taidemuseossa on erillinen ”Jussi Mäntysen huone” ja siellä on Mäntysen lahjoittamia pienoisveistoksia esillä peräti 120 kappaletta.

 

 

Jouduin työelämäni aikana viettämään aikaani ihan riittävästi Turussa ja Varsinais-Suomessa, mutta pitäisikö kuitenkin nöyrtyä ja käydä tutustumassa Jussi Mäntysen taideteoksiin?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Minähän se siinä!"

Tiistai 1.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Muistelen vanhoja ja muistelen nyt omia pikkutöppäyksiäni, kun seuraavassa kerron eräästä tapauksesta!

 

 

Koulukuntani Agrologien Liiton kesäpäivät järjestettiin joskus kauan sitten Turussa vai oliko Naantalissa, mutta joka tapauksessa työnantajani Raision Tehtaat oli eräs käyntikohde kesäpäiville osallistuneille agrologeille.

 

 

Olin isäntänä ja odottelin eräiden muiden raisiolaisten kanssa vieraiden saapumista Raisioon ja vartoilimme agrologi-veljiä Raisio Yhtymän suurimmassa luentosalissa.

 

 

Raisiolaisten odottajien joukossa oli maanviljelysneuvos ja Raision Kasviöljy Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja, agrologi Allan Nukari.

 

 

Odottelimme vieraita juhlasalissa, jonka seinillä ainakin silloin oli keskeisten Raision yhtiöiden hallintomiesten muotokuvia ja eräs näistä muotokuvista oli V. J. Sukselaisen muotokuva.

 

 

Totesin, että tuossa on V.J. Sukselaisen muotokuva, mutta kuka onkaan tuossa vieressä oleva henkilö.

 

 

Odottelijoiden joukossa ollut maanviljelysneuvos Allan Nukari totesi, että…

 

 

…”Minähän se siinä”!

 

 

 

No, siitäkin tilanteesta selvittiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Venäläiset sotavangit helpottivat Haverin kultakaivoksen työvoimapulaa

Sunnuntai 29.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa Haverin kultakaivoksen alueen eräs erikoisuus on…
 
 
 

 
 
   
 

…Vankitalo, jossa kaivoksen työntekijöinä olleet neuvostovangit olivat majoitettuina Jatkosodan aikana.

 
 
 
Olen muutaman kerran päässyt tutustumaan Vankitaloon ja niin tapahtui taas 24.9.2019, kun Viljakkala-neuvosto tutustui Haverin alueeseen.
 
 
Seuraavassa muutamia valokuvia Vankitalon sisustuksesta:
 
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
 

*********************

 
 
 
 
Venäläiset sotavangit saatiin Kihniöllä sijainneelta vankileiriltä ja heitä oli Haverissa kolmisenkymmentä.
 
 
Kaivoksen johtaja paroni Aminoff oli innokas kalamies ja hän tapasi pyytää jonkun sotavangeista soutumiehekseen, kun lähti aamukalastukselle.
 
 
Kerrotaan, että paronilla oli tapana ottaa pienet ryypyt kalaonnen varmistamiseksi ja hän tarjosi pienet näkäräiset myös soutumiehelleen.
 
 
Venäläiset sotavangit kävivät aseistamattoman suomalaisen työnjohtajan johdolla mm. sienestämässä ja silloinkaan kukaan heistä ei lähtenyt karkuteille.
 
 
 

****************

 
 
   
 
Vankitalon seinällä on kuva viidestä Haverissa työskennelleestä sotavangista…
 
 
 
…ja Vankitalon saneerauksen yhteydessä löytyi seinästä myös…
 
 
   
 

 
 
 
Jatkosodan välirauha allekirjoitettiin 19.10.1944, joten tuo teksti on päivätty välirauhaa seuranneena päivänä!

 

 

 

Mitähän venäläisille sotavangeille tapahtui sen jälkeen, kun he palasivat kotimaahansa?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vakuutusyhtiöiden suorittamat auditoinnit antavat yrityksille paljon hyviä vinkkejä vahinkojen ennaltaehkäisyyn

Perjantai 27.9.2019 - -Esko Erkkilä-

”Vahinko ei tule kello kaulassa” on varmaan kaikille tuttu hokema ja osittain se pitää paikkansakin.
 
 
Puhun kokemuksesta, kun totean, että vakuutusyhtiöiden auditoinnit ovat kuitenkin niitä ”kelloja”, joita ne tarjoavat auditointien muodossa asiakkailleen.
 
 
Vakuutusyhtiöiden tarjoamiin auditointeihin kannattaa aina suhtautua myötäsukaisesti, sillä niiden avulla monet vahingot voidaan välttää kokonaan tai ainakin vahinkojen määrä pystytään rajaamaan.
 
 
Vakuutusyhtiöiden henkilökunnalle on muodostunut kokemuksen kautta erinomaisen tarkka vainu odotettavissa olevista vahingoista ja heidän antamiinsa vinkkeihin kannattaa suhtautua vakavasti – se on tietysti vakuutusyhtiön etu, mutta ennen kaikkea se on vakuutuksenottajan etu!
 
 
Bulk-, suursäkki- ja piensäkkivarastoijan vinkkelistä ja aikoinaan merkittävien materiaalimäärien logistiikasta vastanneena otan esimerkkinä esille yhden seikan ja se on…
 
 

…tyhjien kuormalavojen varastointi tuotanto- ja/tai varastorakennusten seinustoille!

 
 
 
Vakuutusyhtiöiden auditoijat näkevät suorastaan punaista, jos heidän asiakkaansa varastoivat tyhjiä kuormalavoja rakennusten seinustoilla.
 
 
 
Tyhjät kuormalavat seinustoilla merkitsevät melkoista palokuormariskiä, sillä kaikenmaailman hörhöjen on helppo saada kuormalavat tuleen ja se merkitsisi myös koko rakennuksen palamista.
 
 
Joku voi väittää, että tehdaslaitosten ja satamien ympärillä on korkeat aidat, mutta koskaan ne eivät ole niin korkeita, että ne pitelisivät hörhöjä!

 

 

Maatiloilla ei ole hörhöjen esteenä aitoja, joten maatilarakennustenkaan seinänvierustoille ei kannata tyhjiä kuormalavoja varastoida!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Helsingin Olympialaisten kultamitalit vuonna 1952 olivat valmistettu Viljakkalan Haverista louhitusta malmista!

Torstai 26.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen ylpeä viljakkalalainen, mm. sen vuoksi mitä totean tämän juttuni otsikossa.
 
 
Viljakkalan Haverin kultakaivoksen toiminta alkoi aikoinaan rautamalmikaivoksena ja päättyi kultakaivoksena 1960.
 
 
Alueella on ollut eri yritysten kaivosvaltauksia ja toivottavasti niistä joku johtaa kaivostoiminnan jatkamiseen - nykyinen valtaus on erään ruotsalaisyrityksen nimissä.
 
 
 

 
 

 
   
 

 
 
Valitettavasti Viljakkalan vaakuna on nykyisin vain ns. perinnevaakuna, sillä Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin kuntaliitoksen seurauksena vuonna 2001!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Vain yksi on joukosta poissa"..., "...sillä Tamperetta siellä ei näy!"

Keskiviikko 25.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomen johtava teollisuuden messutapahtuma ”Alihankinta 2019” Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa alkoi eilen ja jatkuu tänään sekä myös huomenna eli torstaina 26.9.2019.
 
 
Messuilla tulee käymään yli 20.000 messuvierasta ja he sekä näytteilleasettajat edustavat kattavasti niitä yrityksiä ja tahoja, jotka tuottavat Suomelle hyvinvointia.
 
 
Vierailin messuilla eilen.
 
 
En ole asiantuntija näytteilleasettajien tuotteita, palveluksia tai osaamista arvioimaan, mutta kiinnitin huomiota eri kuntien, kaupunkien ja maakuntien esilläoloon näillä suomalaisten kannalta ehkä tärkeimmillä messuilla.
 
 
Tässä melkoinen kuvakavalkadi niiden kuntien, kaupunkien ja maakuntien osastoilta, jotka kantavat huolta suomalaisten hyvinvoinnista, kun suhtautuvat myönteisesti kotimaisten yritysten pärjäämiseen:
 
 
 

 
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   

 

 

 

Vastuullisia kuntia, kaupunkeja ja maakuntia kaikki!

 

 

 

Yksi joukosta kuitenkin puuttuu ja se on Tampere eli otsikon tekstiä voidaan perustellusti jatkaa…

 

 

…”sillä Tamperetta siellä ei näy!”

 

No, Tampereellahan ei ole mitään hätää, sillä nyt on menossa vasta jo kymmenes tappiollinen vuosi peräkkäin ja tappioennuste on tänä vuonna 40 miljoonaa euroa!

Vai olisko sittenkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suoma-tapahtumiin osallistuvien yritysten olisi syytä laajentaa tietämystään myös lähiseutujen kohteista tietämiseen!

Tiistai 24.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistys – SUOMA ry järjestää vuosittain kahdesti näyttelytapahtuman kohderyhmänään yritysten ja yhdistysten matkavastaavat.
 
 
Syksyisen kierroksen se toteuttaa Tampereella, Lahdessa, Turussa ja Porissa.
 
 
Keväällä messutapahtumat ovat Vaasassa, Kuopiossa, Oulussa ja Jyväkylässä.
 
 
 
Suoma käyttää kiertueensa toteuttajana Ykkösmedia Oy:tä
 
 
Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana ja matkavastaavana olen tavannut osallistua asiakkaana Tampereen tapahtumaan ja niin myös eilen, kun Ykkösmedia Oy järjesti…
 
 
 

 
 

 
 
 
Mukana oli 86 näytteilleasettajaa ja ne muodostivat valtaosan suomalaisesta majoitus- ja kulttuuritarjonnasta.  Myös laivanvarustamot olivat kattavasti mukana.
 
 
 
 
Yritysten ja yhdistysten matkavastaavat tarvitsevat ”ainespuita” tehtävänsä suorittamiseen ja siihen Suoma- tapahtumat ovat erinomainen tietolähde.
 
 
Puutun jo tämän juttuni otsikossa erääseen haasteeseen ja se on se, että majoitus- ja ruokapalveluja tarjoavien yritysten esittelijät ovat perin kapea-alaisia tiedoiltaan, kun asiakas – mm. minä – kyselen, että minne muualle kannattaisi matkalla tutustua kuin juuri heidän ”erinomaisiin ruoka- ja majoituspalveluihin”!
 
 
Useinkin asiakas – eli vaikkapa minä – joutuu entisen kokemuksensa perusteella kyselemään tai jopa opastamaan innokasta esittelijää hänen ”pyydystään” lähellä sijaitsevien kohteiden sisältöön.
 
 
On selvää, että matkavastaavat joutuvat suunnittelemaan jäsenilleen koko matkakokonaisuuden ja siinä jokunen majoitus- tai ruokapalvelu on vain pieni osa.
 
 
 

***************

 
 
 
Kaikesta huolimatta sain eilen muutamia hyviä ideoita eläkeläisjäsentemme tutustumismatkojen järjestämiseen.
 
 
 
Otan kolme esimerkkiä:
 
 

Nokia…

 
 
…sijaitsee Tampereen kupeessa, mutta sinne matkamme ovat suuntautuneet perin harvoin.
 
 
Nokian Kesäteatteri on maakunnan kuuluisampia ja laadukkaimpia kesäteattereita, joten ehkäpä sinne jo ensi kesänä!
 
 
   
 

 
 
 

Eurajoki…

 
 
…on työelämän ajoilta minulle tuttu pitäjä ja niin ovat myös siellä sijaitsevat Vuojoen kartano sekä…
 
 
   
 

 
 
TVO:n ydinvoimalaan ja Vuojoen kartanoon kun yhdistää tutustumisen Euran Kauttualla sijaitsevaan Ahlströmin Ruukinpuistoon, niin siinäpä saakin Tampereelta kulumaan mielenkiintoisen retkipäivän.
 
 
 

Isonkyrön…

 
 
   
 

 
 
Kolmenkymmenen hengen matka Seinäjoelle ja mutkin Isoonkyröön saattaisi tulla halvimmaksi junalla ja paikallisella bussilla käynti Isossakyrössä.
 
 
Isonkyrön Osuusmeijerissä on aikoinaan luotu ja valmistettukin Oltermanni-juusto, joten meijeriin tutustuminen olisi mitä parhainta suomalaisen elintarviketeollisuuden ja maidonjalostamisen historiaa.
 
 

Vielä se, että Napuella käytiin verinen taistelu 19.2.1714, jossa kaatui yli 4.000 sotilasta Ruotsin ja Venäjän joukoista!

 
 
 
 

Yksi kohde vielä kiellon päälle ja se olisi tutustuminen…

 
 
   
 

 
 
 
Käyntikohteena se soveltuisi vallan mainiosti johonkin Helsingin reissuun!

 

 

 

Näitä pitää kehitellä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Puutarhakasveista palkokasvit ja tyrni pystyvät sitomaan ilmakehästä typpeä

Maanantai 23.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Typpi – latinankieliseltä nimeltään nitrogenium ja kemialliselta merkiltään N – on osana monissa elämälle välttämättömissä yhdisteissä.

 

 

Ilmasta n. 78 % on typpeä.

 

 

Tärkeitä typpiyhdisteitä ovat aminohapot ja niistä muodostuneet proteiinit eli valkuaisaineet.

 

 

Vaikka typpeä on runsaasti ilmakehässä, kasvit eivät pysty muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta hyödyntämään ilmakehän typpeä.

 

 

Puutarhakasveista palkokasvit sekä tyrni ovat kasveja, jotka pystyvät sitomaan ilmakehän typpeä omaan hyvinvointiinsa.

 

 

Viljelimme päättymässä olevana kasvukautena papuja vajaalla 200:lla rivimetrillä…

 
 
   
 
   
 

…ja se on yksi esimerkki kasvista, joka pystyy sitomaan ilmakehän typpeä.

 

 
 

Pavun typensidonta ilmenee sen juuristossa esiintyvistä juurinystyröistä, joista tässä…

 
 
   
 
   

 

…parikin jopa maatalousopetukseen soveltuvaa kuvaa.

 

 

Palkokasvit pystyvät sitomaan ilmakehästä typpeä 40 – 100 kiloa per hehtaari per vuosi.

 

 

Palkokasvien typensidontakyky merkitsee lannoituskulujen säästämistä, sillä tavanomaisilla typen lisäysmäärillä palkokasvien satotasoa ei pystytä nostamaan.

 
 
   
 

 
 

 

 

 

Yhteistä typensitojakasveille on se, että ne pitävät kalkitusta maasta eli maan pH-luku olisi hyvä olla tasolla 5,7 tai enemmän.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hallinportti Ilmailumuseo on Sotamuseon alainen lentoteknillinen erikoismuseo Kuoreveden Hallissa

Lauantai 21.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalainen Kuoreveden kunta liittyi vuonna 2001 toteutuneessa kuntaliitoksessa Jämsän kaupunkiin ja samalla Kuoreveden alue siirtyi Keski-Suomen maakuntaan.
 
 
Kuorevedellä sijaitseva Hallin kylä oli aikoinaan Suomen ilmailutekniikan tärkeä keskus ja sitä se on osiltaan myös vielä nyt, sillä siellä sijaitsee mm. Patrian lentokonetehdas.
 
 
Tunnen Kuoreveden Hallin kohtuullisen hyvin, sillä sain aikoinaan osallistua siellä järjestettyihin moniin kertausharjoituksiin.
 
 
Kertausharjoitukseni ajoittuivat aikaan, jolloin Hallissa toimi mm. Ilmavoimien Teknillinen Koulu, Ilmavoimien Koelentokeskus ja Hallin lentoasema, jolla silloin oli sotilaslentoaseman mandaatti.
 
 
En luonnollisestikaan kuulunut lentävään henkilöstöön, mutta eräässä illanistujaistapaamisessa mukanamme oli lentäjiä, jotka hieman aikaisemmin olivat lentäneet Hornetit Yhdysvalloista Suomeen. Mielenkiintoinen tilaisuus!
 
 
 
Jo tämän juttuni otsikossa kerron, että Hallissa sijaitsee Sotamuseon alainen ”Hallinportti Ilmailumuseo”, joka on lentoteknillinen erikoismuseo.

********
 
 
Eläkeliiton Tampereen yhdistys järjesti elokuussa jäsenilleen kiertomatkan, jonka eräs kohde oli Hallinportin ilmailumuseo.
 
 
Tässä muutamia kuvia, jotka näppäilin museokäyntimme yhteydessä:

 

 

 

 
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
 

 

 

 

 

**********************

 

 

 

 

 

 

Päätän tämän juttuni kenraalimajuri Rauno Meriön muotokuvaan - Meriö toimi Ilmavoimien komentajana 1975 – 1987.

 

 

Mainittakoon, että kenraali Meriö on syntynyt Käkisalmessa vuonna 1933 ja hän toimi Karjala Liiton puheenjohtajana 1990 – 1995.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuka vielä kehtaa kyseenalaistaa Keskustan osallistumisen nykyhallitukseen!

Keskiviikko 18.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Eilen julkistettiin hallituksen budjettiesitys vuodelle 2020.
 
 
Olen perin pintapuolisesti perehtynyt hallituksen esitykseen, mutta jo senkin perusteella pidän hallituksen esitystä olosuhteisiin nähden mainiona.
 
 
On selvää, että oppositiopuolueet – erityisesti Kokoomus ja Perussuomalaiset - arvostelevat hallituksen budjettiesitystä, mutta sehän kuuluu ”koreografiaan”!
 
 

Kokoomuksen Arto Satonenkin antaa fb-päivityksessään tunnustusta hallituksen budjettiesitykselle näin:

 

 

”Silloin on annettava tunnustus, kun on sen paikka. Hallituksen budjettiesitys antaa hyvin rahaa pääradan suunnitteluun,…”.

 

 

Kiitokset vast´ikään Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtajaksi nimetyltä Satosalta!
 
 
 
Toistan otsikossa toteamani, että…
 

 

”Kuka vielä kehtaa kyseenalaistaa Keskustan osallistumisen nykyhallitukseen!”

 

 

 

-Esko Erkkilä-