Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa...

Perjantai 20.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tuon lastenlaulun sanat tulevat mieleen, kun toteaa, että Tampereen kaupungilla on ikää 236 vuotta, mutta Tampereen hiippakunnan ikä on 461 vuotta!

 

 

Asia vaatii hieman tarkempaa tutkimista – kas näin:

 

 

Kustaa III perusti Tampereen kaupungin lokakuun 1. päivänä 1779 eli kaupunki saavutti tänä vuonna 236 vuoden iän.

 

 

Tampereen hiippakunta puolestaan sai alkunsa vuonna 1554, kun kuningas Kustaa Vaasa jakoi Suomen ainoan hiippakunnan kahtia Mikael Agricolan ja Paavali Juusten´n kesken.

 

 

Hiippakuntajaossa Mikael Agricolasta tuli Turun piispa ja Paavali Juusteenista Viipurin piispa.

 

 

Kun Viipuri Isonvihan (1731 – 1721) jälkeen joutui Venäjän vallan alle, oli piispanistuin siirrettävä Porvooseen.

 

Porvoosta piispanistuin siirrettiin vuonna 1923 Tampereelle ja näiden vaiheiden tuloksena historiankirjat toteavat Tampereen hiippakunnan saaneen alkunsa vuonna 1554!

 

 

Mielenkiintoista, mutta totta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Keskustorin joulukuusi on peräisin Viljakkalan Hanhijärvenkulmalta

Torstai 19.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on viime vuosina ollut hienoista epäonnea Keskustorin joulukuusen kanssa.

 

 

Muutamina vuosina jopa Turun joulukuusi on arvioitu kauniimmaksi kuin Tampereen joulukuusi.

 

 

Tänä vuonna tilanne muuttuu ja uskon, että Tampereen keskustorille pystytetty joulukuusi on Suomen komein joulukuusi.

 

 

 

 

 

 

Joulukuusi on kasvanut Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla entisillä Pentti Leppäkosken tiluksilla, jotka nyt ovat Jaakko Blomqvistin omistuksessa.

 

Joulukuusen ”synnyinpaikan” osoite on Leppäkoskentie 164 ja postinumerona osoitteelle on Hämeenkyrön puolella aikoinaan sijainnut postitoimipaikka 39360 KOMI.

 

 

Komin postitoimipaikkaa ei ole ollut vuosikausiin olemassa, mutta Postille kiitos, kun Komin postitoimipaikka elää edelleen virallisena osoitteena.

 

 

*************

 

Julkisuudessa on viime päivinä ollut monenlaista tietoa Keskustorin joulukuusen synnyinpaikasta; on puhuttu ainakin Lavajärvestä, Hämeenkyröstä ja Ylöjärvestä.

 

 

Näistä joulukuusen ”synnyinpaikkaehdokkaista” lähimpänä on Ylöjärvi, sillä Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen 1.1.2007.

 

 

Kuntaliitos ei kuitenkaan muuta ihmisten synnyinpaikkaa ja samaa menettelyä pitää noudattaa myös joulukuusten synnyinpaikan kohdalla eli Tampereen Keskustorille tiistaina 10.11.2015 pystytetty joulukuusi on peräisin Viljakkalasta!

 

 

Keskustorin joulukuusi on ”syntynyt” samassa Viljakkalan koulupiirissä – Hanhijärven koulupiirissä – kuin minä ja sen vuoksi tunnen suurta ylpeyttä viljakkalalaisesta Tampereen joulukuusesta!

 

 

 

************

 

 

 

Tampereen Keskustorin joulukuusella on ollut sellaistakin epäonnea, että huonon tuennan vuoksi se on ollut kaatumavaarassa muutamina vuosina – toivottavasti kiinnityssysteemit nyt ovat pitävät!

 

 

Keskustorin joulukuusella on pitkät perinteet. Ensimmäisen kerran kuusi pystytettiin torille vuonna 1894.

Keskustorin joulukuusiperinne katkesi 1900-luvun alussa, mutta vuodesta 1930 lähtien joulukuusi on koristanut Keskustoria joka joulunaika - pois lukien sota-aika.

 

 

Uskon vahvasti, että nyt Tampereen Keskustorin Viljakkalassa syntynyt joulukuusi päihittää jokavuotisessa kisassa turkulaisen kilpailijansa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Evakelis-luterilaisen kirkon hiippakuntajako on erikoinen tapa pahoinpidellä Suomen kuntakarttaa

Keskiviikko 18.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Työelämässä opin, että kaikilla organisaatioilla on oma tapansa jakaa Suomen kunnat erilaisiin kokonaisuuksiin.

 

 

Aluevastuussa ollessani vastuualueeni pääasiallinen nimi oli Länsi-Suomen myyntialue.

 

 

Siihen kuuluivat koko ajan Satakunta, Pirkanmaa ja Keski-Suomi, mutta oli vaiheita, jolloin siihen kuuluivat noiden kolmen maakunnan lisäksi mm. Hämeenlinna, Lahti, Helsinki, itäinen Uusimaa, läntinen Uusimaa, Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola.

 

 

Se oli Rehuraisio Oy:n tapa pahoinpidellä läntisen Suomen karttaa.

 

**************

 

Olen viime päivinä saanut perehtyä ”hengelliseen rälssiin”, kun olen ollut taustaryhmäni vastuuhenkilönä Tampereen hiippakunnassa kirkolliskokouksen maallikkoedustajien ja hiippakuntavaltuuston maallikkoedustajien ehdokasasettelussa.

 

 

Tampereen hiippakunnan seurakuntajako on todella eriskummallinen ja se edustaa yhtä ääripäätä sellaisen organisaation alueellisen kokonaisuuden osalta, jonka pääpaikkana on Tampere ja josta organisaatiosta käytetään termiä ”Tampereen…” eli tässä tapauksessa...

”Tampereen hiippakunta”!

 

 

 

 

 

 

 Tämä kuva on vuodelta 2004 ja siinä ei luonnollisestikaan ole huomioitu sen jälkeen tapahtuneita kuntaliitoksia!  Kartta on kuitenkin kirkonkuvineen niin sympaattinen, että julkaisen sen tässä!

 

 

 

 

 

 

 

Parhaiten Tampereen hiippakunnan alue näkyy tästä siirtokuvasta, jonka imuroin Tampereen hiippakunnan nettisivuilta.

Tampereen hiippakunta jakaantuu kahdeksaan rovastikuntaan, jotka ovat:

• Tampereen Tuomiorovastikunta
• Hämeenkyrön rovastikunta
• Ruoveden rovastikunta
• Hollolan rovastikunta
• Hämeenlinnan rovastikunta
• Janakkalan rovastikunta
• Tammelan rovastikunta
• Sääksmäen rovastikunta

 

Rovastikuntajako on jokseenkin mielekäs, mutta kuntakohtaisesti herättää suurta kummastusta, että Tampereen hiippakuntaan kuuluu mm. sellainen vahva varsinais-suomalainen seurakunta kuin Someron seurakunta!

 

Melkein Helsingin kupeessa sijaitseva Orimattila kuuluu myös Tampereen hiippakuntaan.

 

Yllätys, yllätys: Keski-Suomesta Jämsä kuuluu Tampereen hiippakuntaan!

 

Toisaalta on vaikea ymmärtää, että mm. Sastamala, Parkano, Kihniö ja Virrat eivät kuulu Tampereen hiippakuntaan!

 

 

No, mikäs minä olen ihmettelemään näitä hengellisen rälssin aluejakoja ja tapaa pahoinpidellä Suomen karttaa, mutta ihmettelen kuitenkin joka tapauksessa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Arvokas neuvottelupaikka: Tampereen Tuomiokapitulin istuntosali

Tiistai 17.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen työelämän ja eläkkeelläoloni aikana saanut kokoustaa monissa paikoissa – monet näistä kokouspaikoista ovat olleet hyvinkin arvokkaita.

 

 

Eilen sain kokoustaa Tampereen Tuomiokapitulin istuntosalissa ja on sanottava, että neuvottelupaikka henki arvokkuutta.

 

 

Miksi pääsin kokoustamaan Tampereen Tuomiokapitulin istuntosaliin?

 

 

Kerron lyhyesti:

 

 

Sain viime viikonvaihteessa pikakomennuksen toimia Keskustalaisen seurakuntaväen ehdokaslistojen vaaliasiamiehenä ensi vuonna järjestettävien;

 

Kirkolliskokouksen maallikkoedustajien…

 

 

…ja…

 

 

…Hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten…

 

 

…ehdokasasettelussa.

 

 

 *************

 

Tampereen Hiippakunnan Tuomiokapitulin istuntosalin seinille on ripustettu hiippakunnan piispojen muotokuvat vuodesta 1733 lähtien.

 

 

Tässä kuvakimara Tuomikapitulin istuntosalin seinillä komeilevista piispojen muotokuvista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

 

 

 

Luovutin vaaliasiakirjat Tampereen hiippakunnan eläkkeelle siirtyneelle lakimiesasessorille varatuomari Leevi Häikiölle, jonka kanssa poseeraan tässä hiippakunnan eläkeelle siirtyneen piispa Juha Pihkalan muotokuvan edessä.

 

 

 

 

 

 

Sain neuvottelun aikana istua vasemmalla näkyvällä tuolilla, joka on lähinnä Tuomiokapitulin istuntoja johtavan piispan tuolia – piispan tuoli sijaitsee pöydän päässä.

 

 

Arvostan taustaryhmäni minulle suomaa luottamustointa, sillä pääsin sitä hoitaessani tutustumaan arvokkaaseen paikkaan – Tampereeen hiippakunnan tuomiokapitulin istuntosaliin!

 

 

***************

 

 

Lisään vielä sen, että arvostan Tampereen hiippakunnan toimintaa, sillä ehdokasasettelun tulokset ilmestyivät Tuomiokapitulin nettisivuille eilen illalla jo klo 21.00 ja ne kertovat valitsijayhdistyksittäin seuraavaa:

 

 

Tampereen hiippakunnassa ehdokkaita on asetettu seuraavasti:

Kirkolliskokous, maallikot:

Kirkkodemarit 2 ehdokasta
Tulkaa kaikki 12 ehdokasta
Kokoomus 19 ehdokasta
Tampereen hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki 20 ehdokasta
Keskustalainen seurakuntaväki 11 ehdokasta

Hiippakuntavaltuusto, maallikot:

Kirkkodemarit 4 ehdokasta
Tulkaa kaikki 12 ehdokasta
Kokoomus 17 ehdokasta
Tampereen hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki 19 ehdokasta
Keskustalainen seurakuntaväki 10 ehdokasta

 

”Kissa nostaa omaa häntäänsä” ja toteaa:

 

 

Hyvin pärjäsimme ehdokasasettelussa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan keskustalaisten kansanedustajien vahvat terveiset piirikokousväelle

Maanantai 16.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhasen linjauksista Keskustan Pirkanmaan piirin piirikokouksessa lauantaina 14.11.2015 Parkanossa.

 

 

Vanhasen lisäksi kaikki kolme Keskustan pirkanmaalaista kansanedustajaa olivat paikalla ja nyt kerron lyhyesti heidän esityksistään piirikokousväelle:

 

 

 

 

Mikko Alatalo…

 

…joka on myös Liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheejohtaja oli iloinen, että liikennemäärärahoja ohjataan nyt myös maakuntiin.

 

 

Oli täyttä totta, kun Alatalo painotti, että Helsinki-Hämeenlinna-Tampere – kasvukäytävä pitäisi ulottaa Parkanoon saakka.

 

 

Kolmostielle pitkään suunniteltu Hämeenkyrön ohitustie ja olemassaolevan Tampere-Parkano-Seinäjoki –raideyhteyden parantaminen ovat askelia siihen suuntaan, että HHT-kasvukäytävä voidaan ulottaa Parkanoon saakka.

 

Seinäjoella asuneena ja ”henkisen Jussi-paidan” yhä edelleen omistavana ehdotan, että HHT-kasvukäytävä ulotetaan tässä vaiheessa jo Seinäjoelle saakka, jolloin se voitaisiin lyhentää muotoon HHTS-kasvukäytävä!

 

 

 

 

 

 

Pertti Hakanen lanseerasi käsitteen…

 

…kokonaisturvallisuus!

 

Aihe sopii Hakaselle hyvin, sillä entisenä Puolustusvoimien palkollisena ja juuri Maanpuolustuskurssin käyneenä hän hallitsee maamme kokonaisturvallisuuteen liittyvät asiat perusteellisesti.

 

 

Hakanen kiitteli hallituksen toimintaa sote- sekä itsehallintoalueiden tiimoilta tekemästä työstä ja totesi, että kyseessä on vahva kansanvaltainen uudistus.

 

 

”Vahva itsehallinto on kansanvaltaa parhaimmillaan” summasi kansanedustaja Pertti Hakanen.

 

 

Hakanen pahoitteli, että Suomen EU:lta saama erillistuki elintarvikeketjun alkutuotannon vaikeuksiin jäi ainoastaan 9 miljoonaan euroon.  Kun EU-pottiin lisätään kansallinen panos eli 20 M€, niin jaettavaa on yhteensä 29 M€.

 

 

Summa on pieni ja se onkin nyt tarkoitus jakaa

 

• maidontuotatotiloille
• sikatiloille
• velkaisille tiloille ja
• investoineille tiloille

 

Pieni kokonaissumma merkitsee, että tuesta yksittäinen tila saa vain pienen korvauksen niistä ongelmista, joita esim. Venäjänkaupan tyrehtyminen merkitsee.

 

 

Kansanedustaja Hakanen vetää Keskustan normienpurkutalkoissa työryhmää, joka keskittyy maa- ja metsätalouden normien purkamista.

 

Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä puolestaan koordinoi Keskustan normienpurkutalkoita ja Valtioneuvoston tasolla normienpurku on ministeri Anne Bernerin vastuulla.

 

 

 

 

 

 

Arto Pirttilahti…

 

 

…antoi tunnustusta pääministeri Juha Sipilälle, joka veti hyvään lopputulokseen päätyneet sote-neuvottelut.

 

 

Pirttilahti totesi – taisi mainita erään puolueen nimeltäkin - , että sote-neuvottelujen vetäminen oli hyvä oppitunti muillekin puolueille.

 

 

Talousvaliokunnan jäsenenä vireillään oleva hankintalain uudistaminen on Pirttilahden mielestä uudistus, joka tuo mahdollisuuksia mm. pienille ja keskisuurille yrityksille.

 

 

Biotaloudesta Pirttilahti muistutti, että Suomeen tuodaan ulkomaista energiaa vuodessa 8 miljardin arvosta ja siinä pitää saada kehitys muuttumaan, jotta kotimaisen energian osuus saadaan kasvuun.

 

 

Raiteet on pidettävä lämpiminä kilpailutukseen saakka oli Pirttilahden viesti niille, jotka pyrkivät lopettamaan maakunnista junavuorot!

 

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenenä Pirttilahti painotti pohjoismaisen yhteistyön merkitystä – puolustus- ja turvallisuuspolitiikka sekä ajankohtaisen pakolaiskysymyksen kunniakas hoitaminen ovat ajankohtaisia asioita tällä saralla.

 

 

Kiitän Mikko Alataloa, Pertti Hakasta sekä Arto Pirttilahtea mielenkiintoisista ja valaisevista esityksistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tanssipaikka, Kansanhuolto, Säästöpankki, kansalaiskoulu ja paljon muuta

Lauantai 14.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Lupailin eilen, että ehkä joskus muistelisin Viljakkalan Seurantaloon eli Viljakkalan Maamiesseurantaloon liittyviä muistoja ja se hetki on jo tänään.

 

 

Viljakkalan Maamiesseurantalo oli vilkas tanssipaikka 1930- ja aina 1950-luvulle saakka.

 

 

Olen tutkaillut sukuni synkkiä tapahtumia 1930-luvulta Turun Maakunta-arkistossa Ikaalisten käräjäoikeuden päätöksistä ja sieltä olen todennut, että Viljakkalan Maamiesseuratalo on ollut ”suosittu” paikka, josta on monia käräjäoikeuden päätöksiä.

 

 

Tavallisin oikeusjuttu on, kun maamiesseurantalolla on ollut tappelunnujakoita, mutta vieläkin yleisempi aihe oikeusjutuille on ollut ”alkoholin luvaton hallussapito huvipaikalla”.

 

Miehet ovat tuoneet omia pullojaan tansseihin, piilottaneet ne huvipaikan takana olleisiin halkopinoihin, käyneet niistä illan aikana naukkailemassa ja jääneet kiinni naukkailemisistaan! Häkkihän siitä on heilahtanut sakkojen muodossa!

 

 

 

 

 

Niiltä ajoilta periytyy, että Seurojentalolla on yhä edelleen putka!  Toki putka on nykyisin vain muisto menneiltä ajoilta, mutta nähtävyys se edelleen on.

 

********************

 

Viljakkalan Kansanhuolto toimi Maamiesseurantalolla ja sieltä viljakkalalaiset saivat osokorttinsa.

 

 

Muistan, kun Viljakkalan Säästöpankki toimi Maamiesseuratalolla.

 

 

 

 

 

 

Pankinjohtajan huoneen kynnyksellä on yhä edelleen nähtävissä kuluneet saappaanjäljet, jossa lainaa pyytämään tulleet asiakkaat odottivat pankinjohtajan puheille pääsemistä – tässä olen mallina ”kenkäjalkaisena” noissa jalanjäljissä!

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan Säästöpankin toimitusjohtajana oli tuolloin Arvo Monkala – josta minulla ei ole muistikuvaa.

 

 

 

 

 

 

Monkalan seuraaja oli Hugo Salvas, josta minullakin jo on muistikuvia – oikeastaan kyse on tuoksumuistikuvasta, sillä Salvas poltti sikaareja ja hieno sikaarintuoksu leijaili säästöpankin yleisötiloissakin!

 

 

 

*******************

 

 

Omakohtainen kokemus Viljakkalan Maamiesseuratalosta on vuodelta 1960, jolloin sain suorittaa kansalaiskoulun maamiesseuratalolla.

 

 

 

 

 

 

Poikien käsityöluokkana oli maamiesseuratalon sali, jossa tässä kuvassa on menossa myyjäiset.

 

 

 

 

 

 

Pölyisessä puutyöluokassa oli jo silloin tämä Eero Järnefeltin ”Lehmisavu” –maalauksen kopio, joka yhä edelleen on samalla paikalla.

 

 

 

Seurantalon remontin eräs rahankeräyskeino oli se, että talon tuoleja kunnostettiin talkoovoimin ja niitä ”myytiin” siten, että antamalla lahjoituksen sai itselleen hopealaatalla nimikoidun tuolin – osallistuin aikoinaan kampanjaan ja nyt minulla sekä Rouvalla on salissa oma yhteinen nimikoitu tuoli!

Tuoleja on salissa niin paljon, että en ole milloinkaan osunut "omalle tuolilleni" mutta olen vakuuttunut sen olevan tuolien joukossa!

 

 

Kiitokset sille harvalukuisalle talkoojoukolle, joka on saanut Viljakkalan Seurojentalon hienoon kuntoon – heidän työnsä jatkuu, sillä tiedän, että tavoitteena on saada taloon maalämpö!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalo on mukana jokaisen viljakkalalaisen elämässä

Perjantai 13.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalo eli entinen Viljakkalan Maamiesseurantalo on ollut mukana jokaisen paikkakuntalaisen elämässä ja on hienoa, että se on sitä myös tänä päivänä.

 

 

 

 

 

 

Seurojentalon omistajana on vuodesta 2008 alkaen ollut Viljakkalan Seurojentaloyhdistys, jonka muodostavat seuraavat yhdistykset:

 

• Viljakkalan Haveri
• Inkulan Holvisiltayhdistys
• Karhe-Seura
• Kyläyhdistys Vilkku
• MTK-Viljakkala
• Pikku-Pispalalaiset
• Teatteriyhdistys Wimma
• Viljakkalan kirkkoveneyhdistys
• Viljakkalan Marttayhdistys
• Viljakkalan Naisvoimistelijat
• Viljakkalan puolesta VIPU
• Viljakkalan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys

 

 

 

 

 

 

Talossa on kunniapaikalla Viljakkalan vaakuna…

 

 

 

 

 

 

…ja Viljakkalan Maamiesseuran logo.

 

 

 

 

 

 

Näyttämön taustalla on koivumaisema, joka on vast´ikään restauroitu.

 

 

Viljakkalan Seurojentalon tontti on Ylöjärven kaupungin omistuksessa, mutta tonttivuokra on enintään kohtuullinen, sillä vuokra on 1,00 €/vuosi!

 

 

Viljakkalan Seurojentalon historiaan kuuluu kattavasti tapahtumia, jotka koskettavat jokaista viljakkalalaista ja se on ollut tärkeä paikka myös monille naapurikuntalaisille.

 

 

 

Ehkä joskus palaan niihin omakohtaisiin muistoihin, jotka liittyvät nykyiseen Viljakkalan Seurojentaloon!  Saatan kertoa myös sellaisista jutuista joihin en ole henkilökohtaisesti osallistunut, mutta joista olen kuullut tai lukenut vaikkapa Ikaalisten kihlakunnan käräjäoikeuden pöytäkirjoista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljelijän tuntipalkka oli viime vuonna 60 senttiä ja tänä vuonna se tulee olemaan vähemmän!

Torstai 12.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskuksen julkaisemat ennakkotiedot kertovat, että viljelijöiden keskituntipalkka viime vuonna oli 60 senttiä.

Viljelijän työpalkka saadaan, kun yrittäjätulosta vähennetään oman ja vieraan pääoman korkovaatimus.

Yrittäjätuloksi lasketaan tuotteista markkinoilta saatu hinta sekä tuet.

Oman pääoman korkovaatimus on 4,7 %.

Viljelijät tekivät viime vuonna keskimäärin 2.000 työtuntia.

Huolestuttavaa, joskin esimerkiksi minun tiedostamaani oli, että osa maatiloista ei viime vuonna saanut yrittäjätuloa lainkaan - Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedon mukaan maatiloista 36 prosenttia ei saanut viime vuonna yrittäjätuloa lainkaan.

****************

 

Luonnonvarakeskuksen raporttiaineistoon kuuluu "käppyrästö", josta selviää yrittäjätulon kehittyminen tuotantosuunnittain vuodesta 2000 alkaen.

Käyrästöltä selviää, että viljatiloilla yrittäjätuloa on koko ajan saatu vähiten.

Sikatilojen heikko taloustilanne ja se, että tilanne romahti vuonna 2013 tulee todistetuksi tätä käyrästöä tutkimalla.

Muistutan vielä kerran, että käsitteestä "Yrittäjätulo" pitää vähentää oman ja vieraan pääoman korkovaatimus, jotta päästää "Viljelijän työpalkkaan".

Tilanne on suomalaisen maataloustuotannon kannalta hälyyttävä, sillä tässä esitetyissä luvuissa ja käyrästöissä ei ole vielä lainkaan huomioitu esim. sitä vakavaa ongelmaa, jonka S-ryhmän aloittama "halpuuttaminen" on aiheuttanut ja aiheuttaa viljelijän palkkaan.

-Esko Erkkilä-

Alkaa olla aika suunnitella ensi kesän kesäteatterikäyntejä

Keskiviikko 11.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Elämme marraskuun alkupuolta ja juttuni otsikko saattaa hämmentää – joko nyt pitäisi alkaa suunnittelemaan ensi kesän kesäteatterikäyntejä?

 

 

Kirjoitan ”ensi kesän kesäteatteriajatuksia” yhdistyksen puheenjohtajana - yhdistyksen, jonka tapana on järjestää jäsenilleen ainakin yksi kesäteatteritapahtuma.

 

 

**************

 

 

Viime kesänä oli suorastaan (surku)hupaisaa vastaanottaa monenlaisia kesäteatteritarjouksia vielä joskus kesäkuussa ja taisipa jokunen kesäteatteritarjous tulla sähköpostiini vielä heinäkuussakin.  Jos kesäteattereiden vastuuhenkilöt ajattelevat, että yhdistykset tekevät kesäteatteripäätöksensä vielä toukokuussa tai jopa sen jälkeen, he eivät paljon osaa arvostaa kohderyhmänsä toimintaa.

 

 

Opetus 1.

 

Kesäteatterit: Olkaa ajoissa kertomassa yhdistyksille tarjontaanne!

 

 

**************

 

 

Suomen kesä on sääolosuhteiltaan hieno, mutta joskus kuitenkin sade yllättää.

 

 

Sateen mahdollisuus on aina yhdistyksen vastuuhenkilön mielessä, kun tehdään päätöstä, että mihin suuntaan bussin nokka ohjataan, kun lähdetään kesäteatteriin.

 

 

Yhdistyksen jäsenet kyllä ymmärtävät sääriskin, mutta kuitenkin ”sade-esityksen” aikana tuntuu, että sateessa kastuminen on yhdistyksen vstuuhenkilöiden vika.

 

 

Opetus 2.

 

Ainakaan minä en halua olla osallisena sellaisen kesäteatteriesityksen varaamisessa, jos teatteriesitys tapahtuu avoimen taivaan alla!

 

 

 

 

 

 

Mallikas kesäteatterikatsomo on Hämeenkyrön Heiskalla!

 

 

 

***************

 

Kesäteatteriyleisö kaipaa teatterikappaleelta letkeää ja rentoa menoa – yleisölle tulee suorastaan paha olo, jos kesäteatteriesitys on liiaksi kantaaottava tai jonkun ”suuren kulttuuripersoonan” hengentuote.

 

 

Puheenjohtamani Eläkeliiton Tampereen yhdistys teki vuonna 2014 kesäteatteriretken Kauhajoelle, jossa Teatteri Kajo esitti ”Lakeuksien lukko” –esityksen.  Teatteriesitys ja retkemme oheisohjelma saivat jäsentemme tunnustuksen.

 

 

Viime kesänä teimme myös onnistuneen kesäteatteriretken ja nyt Hämeenkyrön Heiskalle, jossa saimme seurata Maaseudun Taiteellinen Teatteri ry:n tuottaman ”Ikkunaprinsessa” –esityksen.   

 

 

Ikkunaprinsessa oli mukavaa seurattavaa – se oli mukavaa seurattavaa meille, jotka tunnemme teatterikappalessa käsiteltyjä seikkoja, mutta se oli mukavaa seurattavaa myös niille, jotka eivät ole tarkasti perillä hämeenkyröläisistä sattumuksista.

 

 

Opetus 3.

 

 

Kesäteatteriesityksen pitää olla viihdyttävä!

 

 

****************

 

 

Kiitän turkulaista Samppalinnan Kesäteatteria, joka muutama päivä sitten otti minuun yhteyttä puhelimitse sekä pyynnöstäni myös sähköpostitse ja esitteli ensi kesän ohjelmistoonsa tulevaa ”Nunnia ja Konnia” –esitystä.

 

 

Kysyin, että ketkä näyttelijät tulevat esiintymään keskeisissä rooleissa, mutta teatterin myyntihenkilö totesi, että lopullisia kiinnityksiä ei ole vielä tehty.

 

 

Varmistin, että Samppalinnassa on katettu katsomo ja kun siellä varmasti tulee olemaan nimekäs esiintyjäjoukko, niin olisikohan ensi kesänä kesäteatterimatkamme suuntana Turku!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Borin Jeltsin sai kuusi vuotta kuolemansa jälkeen työtään kunnioittavan muistoreliefin Tallinnaan

Tiistai 10.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tapaan Tallinnassa käydessäni tehdä kävelyretken Rautatieaseman kautta Toompeanmäelle ja sieltä takaisin keskustaan.

 

 

 

 

 

Rautatieaseman takana sijaitsevan Toompeanpuiston viereltä nousee portaat Toompeanmäelle ja portaiden lähtöpaikan vierellä muurissa sijaitsee…

 

 

 

 

…merkittävä muistoreliefi.

 

 

 

 

Reliefissä on kuvattuna Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin.

 

 

Vapaasti suomennettuna reliefissä todetaan jotenkin näin:

 

 

Venäjän ensimmäisen presidentin Boris Jetsinin kunniaksi hänen panostuksestaan rauhanomaisen Viron itsenäisyyden palauttamisessa vuosina 1990 – 1991.

 

Kuten reliefin tekstissä todetaan, on se paljastettu elokuussa 2013 eli kuusi vuotta sen jälkeen, kun presidentti Jetsin kuoli.

 

Reliefin paljastustilaisuudessa olivat läsnä mm. Viron entinen presidentti Arnold Ryytel ja Viron entinen parlamentin puhemies Ene Ergma.

 

Merkittävää tilaisuudessa oli, että paikalla oli Boris Jeltsinin leski Naida Jeltsina, joka solmi avioliiton Boris Jeltsinin kanssa vuonna 1956.

 

 

Kannustan Tallinnassa vierailevia suomalaisia tutustumaan tähän merkittävään muistoreliefiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Turvalliset liikenneratkaisut voivat olla edullisia

Maanantai 9.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Työelämässä ollessani ajoin veloitusajoa jopa lähemmäs 40.000 kilometriä vuodessa ja kun siihen lisätään omat ajot, niin vuosittain saatoin ajaa suomalaisilla maanteillä jopa 60.000 kilometriä vuodessa.

 

 

Tieosuus, jolla kokeneenakin tienkäyttäjänä olen suorastaan pelännyt sijaitsee VT9:llä Tampereelta Oriveden suuntaan eli välillä Alasjärvi – Tarastenjärvi.

 

 

Lyhyellä muutaman kilometrin tieosuudella tapahtui takavuosina vuosittain muutama kuoleman vaatinut liikenneonnettomuus.

 

 

Viranomaiset kiinnittivät asiaan viimeinkin huomiota ja päätyivät kustannuksiltaan edulliseen, mutta ilmeisen tehokkaaseen tapaan.

 

 

Tässä muutama kuva ratkaisusta, joka on merkinnyt, että Alasjärvi –Tarastenjärvi –tieosuudella ei ole nyt tapahtunut ainoatakaan vakavaa liikenneturmaa:

 

 

 

 

 

 

Ratkaisu on se, että keskiviivana on tuplakeskiviiva, jossa on tuplana myös tärinäraidat.

 

 

 

 

 

 

On luonnollista, että koko tieosuudella on kautta vuoden 80 kilometrin nopeusrajoitus.

 

 

 

 

 

 

Jyväskylän suunnasta ajettuna vaarallinen tieosuus päättyy, kun liikenne haarautuu oikealle Tampereelle sekä Lahteen ja valtaväylä jatkuu moottoritienä kohti Helsinkiä, Vaasaa, Turkua, Poria ja Raumaa.

 

 

Toivon, että vastaavaa menettelyä laajennettaisiin myös muille sellaisille tieosuuksille, joilla tapahtuu paljon kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia.

 

 

-Esko Erkkilä-

Hankintalain kokonaisuudistus mahdollistaa mummon pääsemisen papan kanssa samaan paikkaan vanhuuttaan viettämään

Lauantai 7.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö valmistui 13.5.2015 ja tavoite on se, että hankintalain kokonaisuudistus saataisiin hallituksen esityksenä eduskuntaan tämän vuoden aikana ja se merkitsisi lain voimaantuloa huhtikuussa 2016.

 

 

Katson olevani hankinta-asioiden asiantuntija, sillä vastasin Suomen toiseksi suurimman rehunvalmistajan hankinnoista yli 40 vuotta kestäneen työurani viimeisten 15 vuoden aikana.

 

 

Hankintalaki koskee julkisia hankintoja joten yritysten hankintoja se ei koske, mutta uuden hankintalain perusteet ovat niin mielenkiintoisia, että osallistuin eilen Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettyjen Apuväline 2015 –messujen yhteydessä järjestettyyn ”Hankintalaki” –seminaariin – seminaarin järjesti Sailab ry.

 

 

Joudun ottamaan kantaa julkisiin hankintoihin näin eläkepäivilläkin, sillä jäsenyyteni Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa merkitsee, että joudumme johtokunnassa lähes joka kokouksessamme päättämään julkisista hankinnoista.

 

 

 

 

 

 

Alustajana Sailab ry:n seminaarissa oli ylitarkastaja Tarja Sinivuori-Boldt, jonka vastuualue Työ- ja elinkeinoministeriössä on Kilpailupolitiikan Työelämä- ja markkinaosastolla ja tehtävänkuvauksena ”Julkiset hankinnat”.

Täytyy kertoa, että Sailab ry on kaupallisten yritysten yhteenliittymä eli sairaala- ja laboratorioalan tavarantoimittajien yhdistys, joka esittelytekstinsä mukaan "edistää potilasturvallisten ja kustannustehokkaiden laite- ja tarvikeinnovaatioiden
leviämistä terveydenhuoltoon".

Joku voisi perustellusti tästä seminaarista todeta, että tietyllä tavalla pukki oli kaalimaan vartijana! No, minä en antanut sen häiritä, sillä TEM:n ylitarkastajan esitys oli mielenkiintoinen!

 

 

 

Uuden hankintalain tarkoituksena on;

 

• tehostaa julkisten varojen käyttöä
• yksinkertaistaa hankintamenettelyjä
• selkeyttää lain keskeisiä käsitteitä
• parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia tarjouskilpailuissa
• parantaa mahdollisuuksia huomioida ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia
• turvata tarjoajille tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu julkisissa hankinnoissa

 

Satojen miljoonien arvosta vuodessa yritysmaailmassa hankinnoista vastaavalle uusi hankintalaki ei juurikaan tuo uutta tietoa, mutta useita mielenkiintoisia seikkoja seminaarissa ilmeni.

 

 

Poimin ylitarkastaja Tarja Sinivuori-Boldt´n esityksestä muutamia kohtia:

 

 

• selkeytetään sääntelyä markkinoiden ennakkokartoituksesta = hyvä
  • tulee mieleen se, että yrityshankinnoissa ei koskaan voida tarjouspyyntövaiheessa tukeutua todennäköisten tarjoajien julkaisemiin myyntiesitteisiin. Kuntamaailmassa olen ilmeisesti tähän törmännyt ja se ei ole oikein.  ”Millimetrin tarkat” ostospesifikaatiot kertovat, että myyntiesitteitä on tutkailtu!

• tarjousten pienten virheiden korjaamismahdollisuus tullaan kirjaamaan lakiin = hyvä

• harmaan talouden torjumiseksi on hankintayksikön selvitettävä nykyistä laajemmin myös alihankkijoiden taustat = hyvä

• pk-yritysten asemaa julkisissa hankinnoissa parannetaan = hyvä
  • laissa asetetaan hankkijalle velvoite perustella päätös olla jakamatta hankintaa pienempiin pk-yrityksille sopivampiin osiin = hyvä

• lain keskeisiä tavoitteita ovat innovatiivisuuden tukeminen ja sähköisyyden edistäminen

 

 

Viittaan juttuni otsikossa mummon ja papan sijoittamismahdollisuuteen samaan paikkaa. Tämä periaate on kotimaista sääntelyä, jonka komissio on hyväksynyt = hyvä!

 

 

Merkittävää vanhusten sijoittamisessa on myös se, että jos palveluntarjoaja häviää uuden tarjouskierroksen, niin hankintalaki ei vaadi siirtämään asiakkaita uuteen paikkaan. Tässä lähdetään siis asiakkaan parhaasta ja ei ole kysymys palveluntarjoajan pärjäämisestä tarjouskilpailussa.

 

 

Tervehdin tyydytyksellä uuteen hankintalakiin suunniteltuja muutoksia ja totean, että muutokset muuttavat julkisten hankintojen periaatteita yritysmaailmassa noudatettujen menettelytapojen suuntaan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunkiseutu - kummajainen, joka tekee päätöksiä ilman juridista oikeusvaltaa

Perjantai 6.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampere ja sen naapurikunnat Nokia, Ylöjärvi, Pirkkala, Kangasala, Orivesi, Lempäälä  ja Vesilahti ovat aikoinaan muodostaneet ”Tampereen kaupunkiseutu” –nimisen yhteenliittymän, joka toimii virkamiesvetoisesti ilman juridista selkänojaa.

 

 

Toki Seutukunnalla. kuten Tampereen kaupunkiseutua kutsutaan, on myös luottamushenkilöelin eli Seutuhallitus, mutta todellista valtaa Seutukunnalla käyttää kuntien virkahenkilöistä muodostettu ”Kuntajohtajakokous”, joka kokoontuu kahden viikon välein perjantaisin klo 8.00.

Periaatteessa Seutukunnan ylin päätöselin on Yhtymäkokous, mutta lyhyt tutustuminen sen pöytäkirjoihin osoittaa, että siellä ei käsitellä kummoisiakaan asioita.

 

 

Toimialoittaista valtaa Seutukunnalla käyttävät virkahenkilöistä muodostetut Seututyöryhmät.

 

 

Seututyöryhmien nimet ovat nämä:

 

• Maankäyttö ja asuminen
• Liikennejärjestelmä
• Sivistyspalvelut
• Sosiaali- ja terveydenhuolto
• Infrapalvelut
• Viestintäverkosto
• Tietohallinto

Tiedän, että Seututyöryhmien kokousajoista yli puolet kuluu siihen, että osanottajat keskustelevat miten eri kunnissa virkamiehet suhtautuvat eri asioihin eli tällä keskustelulla virkamiehet hakevat yhtenäistä käytäntöä kuntalaisia koskeviin seikkoihin.  On ilmeisen selvää, että tiukimman menettelyn kunnan menettelytapa omaksutaan menettelytavaksi kaikissa muissakin seutukunnan kunnissa.

 

 

 

Luottamushenkilöiden päätösvalta Seutukunnan kunnissa on kaikonnut virkahenkilöille, sillä virkahenkilöt ovat omaksuneet esim. Ympäristöministeriön ohjeet lainsäädännön veroisiksi ohjeikseen.

 

 

On aina muistettava, että Seutukunnan linjaukset eivät juridisesti ohjaa kuntien virallisten päätöselinten päätöksiä, mutta todellisuudessa näin kuitenkin tapahtuu.

 

**************

 

 

 

Osallistuin Tampereen kaupunkiseudun Seutufoorumi 2015 –tapahtumaan Tampere-talossa 3.11.2015

 

 

Ilahduin, kun…

 

 

 

 

 

 

…Ylöjärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Katja Luojus totesi etukäteen valmistellussa kommenttipuheenvuorossaan mm. näin:

 

 

 

”Miten kuntajohtajien seudullisiin kokouksiin saadaan syötteitä yhä enemmän myös luottamushenkilöiltä?”

 

Katja Luojuksen kommenttipuheenvuoro on kokonaan luettavissa hänen blogisivuiltaan ja niille pääsee, kun googlaa ”Katja Luojus blogi”.

 

 

*******************

 

 

Kammoksun kunnallisessa päätöksenteossa virkamiesvaltaa ja peräänkuulutan tosiasiaa, että virkahenkilöt valmistelevat ja toteuttavat asioita, mutta asioista päättäminen kuuluu ehdottomasti luottamushenkilöille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen joukkoliikenteen tappioennuste ensi vuodelle on 12.000.000 euroa

Torstai 5.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana olen jäsenenä Tampereen eläkeläisvaltuustossa, joka piti syyskokouksensa Tampereen valtuustosalissa 29.10.2015.

 

 

 

 

 

 

Mielenkiintoisimman esityksen eläkeläisvaltuustossa piti joukkoliikennepäällikkö

Mika Periviita.

 

 

Periviita taustoitti asiaansa katsauksella toimintaympäristön muutosnäkymillä 2016 – 2018.

 

 

Muutosnäkymistä miinusta merkitsevät kireä ja kiristyvä kuntatalous sekä leikkaava valtiontalous.

 

 

Positiivisena Periviita näki maltillisen kustannuskehityksen eli maltilliset palkkaratkaisut sekä polttoaineen todennäköinen maltillinen hintakehitys.

 

 

 

 

 

 

Joukkoliikenteen menot tulevat talousarvioesityksen mukaan olemaan n. 56 M€  ja ne koostuvat pääosin liikenteen ostamisesta (52 M€).

 

Taksaostot liikennöitsijöiltä ja VR:ltä ovat noin miljoona euroa ja sama summa menee myös R-kirjalle ja muille lippuja myyville tahoille myyntipalkkioina.

 

Joukkoliikenteen ICT maksaa runsaan millin ja markkinointiin sekä tiedotukseen kuluu yhteensä vajaa milli.

 

 

 

 

 

 

Joukkoliikenteen tuloista saadaan lipputuloista hieman yli 39 M€ ja valtiolta saatava tuki on n. 2 M€.

Kysyin Periviidalta, että kuinka paljon lipputuloista saadaan kertalippujen myynnistä ja yllätyin, että summa on peräti 5,5 miljoonaa euroa. Kertalippujen myynti on siis Tampereen kaupungille edullista, joten sen osuutta Tampereen joukkoliikenteen tulonmuodostuksessa pitää kunnioittaa.

 

 

Ympäristökunnilta veloitetaan 2,5 M€ ja muita tuloja on puolisen miljoonaa euroa.

 

 

Tampereen joukkoliikenteen tulot ovat ensi vuoden talousarvion mukaan 44 M€.

 

 

 

 

 

 

Lopputulema tästä numeroleikistä on, että Tampereen joukkoliikenteen toimintakate jää miinukselle 12 M€ eli suomeksi sanottuna ensi vuoden tulosennuste on 12 miljoonaa euroa tappiolla.

 

 

Haluaisin korjata tämän dian alalaidassa olevan toteamukseen seuraavaan muotoon:

 

”Joukkoliikenteen subventio on 21 – 22 % eli vain n. 80 % toimintamenoista katetaan tuloilla.”

 

 

******************

 

 

Kahdentoista miljoonan euron suuruinen tappio on pientä alkusoittoa sille, jos Tampereelle rakennetaan ratikka.

 

 

Toivon, että kaupunginvaltuusto tiedostaa tämän, kun valtuutetut ovat päättämässä ratikan jatkosuunnitteluun ehdotetusta viidestä miljoonasta eurosta, joista Tampereen kaupungin osuus olisi 2,5 miljoonaa euroa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sote muuttaa kunnan roolia, mutta kuntaa pitää jatkossakin arvostaa!

Keskiviikko 4.11.2015 - -

Otsikko on lainattu kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen esityksestä – esityksestä, jonka ministeri piti Tampere-talossa eilen järjestetyssä Seutufoorumi 2015 –tapahtumassa.

 

 

Osallistuin Seutufoorumiin ja…

…tässä kuva, jossa sain olla yhdessä kunta- ja uudistusministerin sekä Ylöjärven kaupunginvaltuutetun ja kaupunginhallituksen jäsenen Minna Sarvijärven kanssa.

 

 

Ministeri Vehviläisen aihe Seutufoorumissa oli ”Tulevaisuuden kunta” ja hän totesi mm. , että tulevaisuuden kunnassa kuntalaiset, yritykset ja elinkeinoelämä tekevät kaikkia hyödyntävää yhteistyötä.

 

 

Olin työelämässä yritysmaailman palveluksessa yli 40 –vuotta ja olen tyytyväinen, että nykyhallitus puhuu voimallisesti yritysten ja elinkeinoelämän puolesta.

 

 

Nykyinen hallitus näkee aivan oikein, että ainoastaan terve elinkeinoelämä ja menestyvät yritykset tuovat kuntaan sitä arvonlisää, jota tarvitaan, kun maksetaan terveydenhoito, opetus, nuorisotyö, vanhustenhoito ja infra.

 

 

 

 

 

 

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen painotti, että nyt kuntien pitäisi nähdä tulevaisuuteen ainakin 2020 –luvulle saakka, mutta mielellään 2030- , jopa 2040 –luvulle saakka.

 

 

 

 

 

 

Vehviläinen peräänkuulutti, että maassa pitää tehdä hyvää kaupunkipolitiikkaa, mutta pitää tehdä myös hyvää maaseutupolitiikkaa.

 

 

Tampereen kaupunkiseudun osalta Vehviläinen totesi, että Tampere on kasvava ja elinvoimainen kaupunki, jonka pitää tehdä hyvää yhteistyötä ympäryskuntien kanssa.

 

 

Vanhoja ei saisi muistella, mutta etsimättä tulee mieleen kuntaministeri Henna Virkkusen ajatukset edellisen hallituskauden ajalta, jolloin vallassa olleiden päättäjien painajaisuni oli se, että Tampereen kaupunkiseudulla olisi arvostettu ympäryskuntia ja niiden toimintaa.

 

 

 

 

 

 

Tiedän, että Anu Vehviläinen tunteen Tampereen yllättävän hyvin ja sen vuoksi ei ollutkaan yllätys, kun hän totesi puoltavansa Tampereen korkeakoulujen yhteistyöhanketta.

 

 

 

Oli miellyttävää nähdä Anu Vehviläinen taas muutaman vuoden jälkeen Tampereella ministerinä.

 

 

Muistan hyvin, kun hän liikenneministerinä ollessaan esiintyi Kauppakeskus Duossa joskus taannoin!

 

 

Kiitokset Anu Vehviläiselle hienosta esiintymisestä Tampereella – äänestin oikeaa henkilöä Keskustan varapuheenjohtajaksi taannoisessa Turun puoluekokouksessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kun on virheen tehnyt, on vastuusta turha kiemurrella

Maanantai 2.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginhallitus tekee tänään päätöksen, että valittaako se hovioikeuteen ns. metsäpäällikön irtisanomisjutussa.

 

Toimin Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana vuosina 2009 – 2012 ja jatkan nyt saman johtokunnan jäsenenä vuoden 2013 alusta, joten omaan tietoa kyseisestä asiasta.

 

 

Koska Aamulehti on julkaissut asiasta kolmekin juttua, osan jutuista jopa henkilökuvalla varustettuna, katson että voin ottaa asiaan julkisestikin kantaa.

 

 

Käräjäoikeus antoi asiasta monipuolisesti perustellun päätöksen, jossa se osoitti kaupungin menetelleen virheellisesti metsäpäällikön työsuhteen purkamisessa ja siirtäessään hänet muihin tehtäviin.

 

 

Teimme Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa yksimielisen päätöksen, että tyydymme käräjäoikeuden päätökseen ja emme jatka prosessia hovioikeudessa.

 

 

Pormestarilla ja viimekädessä kaupunginhallituksella on otto-oikeus johtokunnan päätöksiin ja nyt pormestari Anna-Kaisa Ikonen on käyttänyt päätökseemme otto-oikeuttaan.

 

 

Jos kaupunginhallitus hyväksyy tänään pitämässään kokouksessaan pormestarin menettelyn, niin Tampereen kaupunki valittaa käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen.

 

 

Kaupunki valittaa – jos valittaa - vain eräiltä osista käräjäoikeuden päätöksestä, sillä useimmat kohdat jopa Tampereen kaupunki hyväksyy käräjäoikeuden päätöksessä.

 

 

****************

 

 

Toimin yli neljäkymmentä vuotta kestäneen työurani aikana 34 vuotta erilaisissa päällikkötehtävissä ja sain sinä aikana monipuolista kokemusta henkilöstöasioiden hoitamisessa.

 

 

Osa kokemuksistani kertyi ”kantapään kautta” omakohtaisina esimieskokemuksina, mutta seurasin myös esimieskumppanieni menestymistä henkilöstöasioiden hoitamisessa.

 

 

Tutkin metsäpäällikön irtisanomiseen liittyvät asiakirjat ennen liikelaitoksemme johtokunnan kokousta ja totesin, että on tyytyminen käräjäoikeuden päätökseen. Samaa mieltä olivat myös muut johtokunnan jäsenet.

 

 

Tampereen kaupungin 16 –henkinen lakimiesosasto oli kuitenkin halukas jatkamaan riitelyä hovioikeudessa ja se yritti vaikuttaa päätösehdotuksellaan jopa meidän luottamushenkilöiden päätökseen.

 

 

Emme kuitenkaan hyväksyneet lakimiesosaston toimenpiteitä ja päätimme olla valittamatta mielestämme selvästä asiasta.

 

 

No, pormestarilla on johtosääntöjen perusteella oikeuas käyttää päätöksestämme otto-oikeutta ja niin hän on saamamme tiedon mukaan myös tehnyt.

 

 

Tänään saamme kuulla, että onko kaupunginhallitus samaa mieltä pormestarin ja kaupungin lakimiesosaston kanssa.

 

 

***************

 

 

Kävipä tänään kaupunginhallituksessa miten tahansa ja kävipä mahdollisessa hovioikeuskäsittelyssä miten tahansa, niin peräänkuulutan Tampereen kaupungin virkahenkilöiltä sekä johtavilta luottamushenkilöiltä maalaisjärjen käyttämistä henkilöstöhallintoon liittyvissä kysymyksissä.

 

 

Väkeä voidaan vähentää ja toimenkuvia muuttaa, mutta kaiken pitää tapahtua lakien ja säädösten mukaan.

 

 

Odottelen lukuisten muiden kanssa suurella mielenkiinnolla tänään Tampereen kaupunginhallituksen tekemää päätöstä!

Vielä suuremmalla mielenkiinnolla odotan sitä ehkä parin vuoden kuluttua julkaistavaa hovioikeuden päätöstä, jonka hovioikeus antaa, jos Tampereen kaupunki valittaa käräjäoikeuden metsäpäällikön irtisanomisesta tekemästä päätöksestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Presidentti Urho Kekkonen ja kauppaneuvos Kalle Kaihari rahoittivat pääosan "Vesieste" -patsaan kustannuksista

Sunnuntai 1.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Ratinan stadionin pääsisäänkäynnin edustalla sijaitsee ”Vesieste” –patsas, joka on sinne sijoitettu elokuussa 1966.

 

 

 

 

 

 

Ratinan stadion on nyt remontissa ja se merkitsee, että myös ”Vesieste” –patsaan ympäristö on perin huonossa kunnossa.  Toivottavasti Ratinan stadionin kunnostuksen yhteydessä taideteos pääsee arvoisensa kohtelun piiriin!

 

 

 

************

 

 

Teos on syntynyt kutsukilpailun tuloksena ja sen on veistänyt kuvanveistäjä Pentti Papinaho.

 

 

Veistoksen kustannuksiin saatiin aikoinaan merkittävä ”tuntemattoman tahon” lahjoitus, joka sittemmin paljastui presidentti Urho Kekkosen ja kauppaneuvos Kalle Kaiharin yhteistuumin tekemäksi.

 

 

Teos sai aikoinaan kovaa kritiikkiä, sillä veistoksen paljastamisen aikaan 3000 metrin estejuoksijat eivät pystyneet aitomalla ylittämään vesiestettä. Nykyään maailman parhaat estejuoksijat pystyvät ylittämään vesiesteen aitomalla eli veistos oli aikaansa edellä!

 

 

Taideteoksen pienoismalleja on jaettu urheilijoille, jotka ovat Ratinassa tehneet lajinsa Suomen ennätyksen.

 

 

Arvokkaimmalla paikallaan on se veistoksen pienoismalli, joka sijaitsee Tamminiemessä presidentti Kekkosen työhuoneessa.

 

 

”Vesieste” –taideteoksen pienoismalli on sijainnut presidentti Kekkosen selän takana, kun Kekkonen on tehnyt päätöksiä, jotka koskivat koko Suomea ja Suomen asemaa kansainvälisessä politiikassa.

 

 

Olen käynyt parikin kertaa Tamminiemessä ja nämä kuvat olen käynneilläni ottanut.

Kuvat kertovat, että Vesieste-taideteoksen pienoismalli on ollut kunniapaikalla presidentti Kekkosen työhuoneessa.

Odotan suurella mielenkiinnolla Ratinan stadionin remontin valmistumista ja sitä, että merkittävä taideteos saa jälleen ympäristön, joka sille ehdottomasti kuuluu.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tule kuuntelemaan kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläistä 3.11.2015 Tampereen Sokokselle!

Lauantai 31.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Keskustan ministerivierailut Tampereelle eivät ole kuluneen neljän vuoden aikana olleet mahdollisia, mutta nyt kun Suomea laitetaan Keskustan johdolla kuntoon, saamme kuulla keskustalaisten ministereiden terveisiä myös Tampereella.

 

 

Olemme Tampereen keskustaväen piirissä keskustelleet ministerivierailujen tärkeydestä ja tulleet siihen tulokseen, että arvostamme keskustalaisten ministerien vierailuja Tampereella, mutta näemme, että Keskustan ministereiden ehdottomasti tärkein paikka on nyt siellä, jossa tehdään päätöksiä maamme taloustilanteen parantamiseksi.

 

 

 

 

 

 

Ministerivierailujen sarjan Tampereella aloittaa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, joka on kansalaisten tavattavissa Tampereen Sokoksella tiistaina 3.11.2015 klo 18.00.

 

 

Tilaisuuden isäntänä toimii puheenjohtamani Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ja toivotankin kaikki tervetulleiksi tilaisuuteemme!

 

 

Tilaisuus järjestetään Ravintola Herkussa, joka sijaitsee Sokos-tavaratalossa kaksi kerrosta katutasoa alempana!

Tarjoamme osanottajille pienen suolapalan kahvin kera!

 

 

Vielä kerran

 

 

TERVETULOA LÄHELTÄ JA KAUEMPAAKIN!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tarinallistamalla matkailuun uutta virtaa!

Perjantai 30.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä, Viljakkalassa, Kurussa ja Ylöjärvellä on alkanut mielenkiintoinen projekti, jossa paikkakuntien asukkaiden, yritysten ja alueen paikallishistoriaa tarinallistetaan, jonka jälkeen tarinat pyritään hyödyntämään alueen matkailun kehittämisessä.

 

 

Hankkeen hallinnollisena vetäjänä toimii Ylöjärven Yrityspalvelu Oy ja sen yhteistyökumppanina on Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy.

 

 

Idea asiasta on lähtöisin alueen matkailuyrittäjien Vihreä Sydän Matkailuyrittäjät ry:ltä.

 

Tarinallistamishanke on saamassa EU-rahaa Leader-ryhmä Kantri ry:ltä.  Hankkeen kesto on 9 kuukautta ja sen budjetti 47.000 €, josta tukea 80 %.

 

 

 

 

 

 

Hankkeen aloitustapahtuma oli Ylöjärven valtuustosalissa maanantaina 26.10.2015 – olin paikalla tilaisuudessa.

 

 

 

 

 

 

Hanketta esittelivät hankkeen vetäjä Vilja Pylsy…

 

 

 

 

 

 

…sekä Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n elinkeinosihteeri Tiina Rinne-Järvensivu.

 

 

 

Käytin tilaisuudessa pari puheenvuoroa ja kannatin hanketta.

 

 

Mielestäni Viljakkalan ja Kurun rooli on hankkeessa tärkeä, sillä näiden kuntien kuntaliitokset Ylöjärveen eivät ole sujuneet kitkattomasti. 

 

Erityisesti Viljakkalan osalta on ollut ongelmia ja uskalsin kertoa odottavani, että tämäntapaiset projektit joissa Hämeenkyrö ja Ylöjärvi esiintyvät yhtenä kokonaisuutena parantavat niitä haavoja, joita Viljakkalan kuntaliitos sen luontaisen kumppanin Hämeenkyrön sijaan Ylöjärveen on aikaansaanut.

 

 

Annoin tunnustusta Ylöjärven seurakunnalle, joka on osannut tuotteistaa nyky-Ylöjärven alueella sijaitsevat kirkot, kun on järjestänyt linja-autokierroksen, jossa on tutustuttu Ylöjärven kirkkoihin.

 

 

Viljakkalassa sijaitseva Haverin kaivosalue on ehtymätön tarinoiden lähde, jonka kaupallistaminen on edelleen lapsenkengissä.

 

Ylöjärven Takamaalla sijainneen Ylöjärven kuparikaivoksen matkailullista hyödyntämistä vaikeuttaa se, että entinen kaivosalue on nykyään tehokkaassa hyötykäytössä Puolustusvoimien Teknillisellä Tutkimuslaitoksella.

 

 

Tilaisuudessa käytettiin kriitinen puheenvuoro alueen historian käyttämisestä apuna matkailun hyödyntämisessä.

 

 

Olen tiukasti eri mieltä ja uskon, että alueen historian hyödyntäminen auttaa alueen matkailuyrittäjiä saamaan tämän projektin avulla uutta ilmaa siipiensä alle.

 

 

Toivottelen hankevetäjälle myötätuulta ja ehkäpä minäkin tulen hänelle jonkun tarinan tarjoamaan Hämeenkyrön, Viljakkalan ja kenties myös Ylöjärven osalta – Kuru on minulle vieraampi, mutta uskon, että sieltä hankevetäjä saa moniakin hyviä tarinoita ainespuikseen, jotta…

 

 

 

 

 

 

…tässä kerrotut hankkeen lopputulokset täyttyisivät!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikuntaan uusi ritari

Torstai 29.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven valtuustosaliin viime maanantaina Vihreä Sydän -tarinallistamishankkeen starttitilaisuuteen kokoontunut yleisö sai olla todistamassa hienoa tapahtumaa, kun Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunta löi uuden jäsenen ritarikuntaan - ritarikuntaan, jossa olen jäsen numero 307.

 

Ritarikunnan 659. jäsen on nyt luontokuvaaja Harri Luojus.

 

 

 

 

Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunta tekee työtä hämeenkyröläisen kulttuurin puolesta ja antaa työnsä tuloksena mm. kulttuuristipendejä.

 

 

 

 

 

Ylöjärven valtuustosalissa järjestetyn ritariksilyöntitilaisuuden aluksi ritarikunnan Suurmestari Eero Pylsy luki ritariksiasettamisen asiakirjan.

 

 

 

 

 

Luontokuvaaja Harri Luojuksen ritariksilyöntiä todisti Suurmestarin lisäksi neljä Ritarikunnan sarvipäätä.

 

 

 

 

Hämeenkyrö on vankka sahtipitäjä ja sen vuoksi Hämeenkyrön vaakunassakin kuvatulla sarvella on tärkeä rooli, kun lyödään uusia ritareita.

 

 

 

 

 

 

Ritariksilyöntiseremoniaan kuuluu, että ritariksilyödyn pitää maistaa sarvesta hämeenkyröläistä sahtia…

 

 

 

 

 

 

…ja sitä pitää maistaa molemmille jaloille.

 

 

 

 

 

 

Tässä näyte nuorimman ritariveljemme luontokuvaaja Harri Luojuksen kuvasta, jossa hän on ikuistanut harjumasmalon!

 

 

*************

 

 

Vielä pieni muistelus tilaisuudesta, jossa minut lyötiin Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan ritariksi.

 

 

Meitä lyötiin samalla kerralla ritareiksi kuusi henkilöä ja yksi meistä oli Suomen ensimmäinen tangokuningas Viljakkalassa syntynyt ja hyvin tuntemani Kauko Simonen.

 

 

Ainahan jonkun täytyy pitää kiitospuhe ja Kauko otti ohjat käsiinsä, kun kiitti ritarikunnan Suurmestaria laulaen!

 

Oli hieno ”kiitospuhe”!

 

 

************

 

 

 

 

 

 

 

Viime päivinä on nähty, että henkilötietosäännösten rikkomisesta saa potkut jopa hallituspuolueen kolmas varapuheenjohtaja ja sen vuoksi en uskalla nimetä ritarikumppaneitani, mutta sen totean, että olen Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnassa rinnan eduskunnan erään entisen puhemiehen, eräiden entisten varapuhemiesten sekä useiden entisten ministereiden kanssa.

 

 

Annan suuren tunnustuksen agrologi-veli Eero Pylsylle, joka tarinallistamalla Hämeenkyrön Sarvipäät on luonut ritarikunnan, joka tekee työtä kyröläisen kulttuurin puolesta!

 

 

-Esko Erkkilä-