Hallituksen päätös polttoöljyn ja leipäviljan varmuusvarastojen pienentämisestä pitää uuden hallituksen ottaa uuteen käsittelyyn

Lauantai 27.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa kerrottiin viime heinäkuussa, että valtioneuvosto on päättänyt polttoöljyn sekä leipäviljan varmuusvarastojen pienentämisestä.

 

 

Polttoöljyn…

 

…osalta varmuusvarastointimäärissä ei enää huomioitaisi teollisuuden öljyntarvetta joten huomiotavaksi jäisi ainoastaan yhdyskuntien öljyntarve.

 

 

Polttoöljyvarastojen pienentäminen olisi viime kesän hintatason mukaan merkinnyt valtiolle n. 300 miljoonan euron tuloja.  Öljytuotteiden hinnanlasku kuluneen puolen aikana on merkinnyt, että sellaisiin säästöihin ei todellisuudessa ole mahdollisuuksia.

 

 

Hallituksen perustelut tuntuvat hölmöläisten peitonjatkamispuuhilta, sillä menettely kohottaisi teollisuuden kustannuksia ja lisäisi teollisuuden tulevaisuudennäkymien epävarmuutta.

 

 

Teollisuuden kurittaminen ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole järkevää!

 

 

Leipäviljan…

 

 

…kohdalla varmuusvarastointivelvoite on nyt vuoden tarve, mutta jatkossa leipäviljaa varmuusvarastoissa olisi ainoastaan puolen vuoden tarve.

 

 

Viime kesänä julkisuudessa mainittiin, että Suomessa leipäviljan vuotuinen tarve on tasolla 400 miljoonaa kiloa, joten myyntiin voitaisiin laittaa n. 200 miljoonaa kiloa leipäviljaa.

 

 

Luvut ovat kokonaislukuina oikean suuntaiset, sillä varmistin asian 28.11.2014 julkistetusta Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen TIKE:n Viljatasearvioista, joka koskee satovuotta 2014/2015 eli ajanjaksoa 1.7.2014 – 30.6.2015.

 

Kulumassa olevana satovuonna leipäviljatarpeeksi ennustetaan uunituoreessa tilastossa seuraavia määriä:

 

• vehnää 258 miljoonaa kiloa

• ruista 91 miljoonaa kiloa

• ohraa 16 miljoonaa kiloa

• kauraa 89 miljoonaa kiloa

 

eli yhteensä 454 miljoonaa kiloa.

 

 

Tiedän, että koko kauravolyymi eli 89 miljoonaa kiloa on suurimokauraa ja merkittävä osa siitä jalostetaan Nokialla Elovena-kauratuotteiksi!

 

 

 

Samaisesta tilastosta huomasin, että Huoltovarmuuskeskus on jo soveltamassa hallituksen viimekesäistä päätöstä, sillä se suunnittelee alentavansa varmuusvarastotasoja kuluvan satovuoden aikana seuraavasti:

 

 

• vehnä 70 miljoonaa kiloa

• ruis 5 miljoonaa kiloa

• ohra 5 miljoonaa kiloa

• kaura 3 miljoonaa kiloa

Tilasto, jota käytän tietolähteenäni löytyy esimerkiksi seuraavan nettipolun päästä:

www.vyr.fi > Maailman viljataseet -> Viljataseet -> Kotimaa -> Viljatasearvio 2014/2015 (toinen arvio 28.11.). pdf.

Kannattaa perehtyä!

 

 

Pidän hallituksen päätöstä leipäviljan varmuusvarastojen pienentämiseksi onnettomana päätöksenä.

 

 

Osoittaa kokoomusvetoisen hallituksen asiantuntemattomuutta, kun leipäviljan varmuusvarastojen pienentämisen perusteena on maatilojen kasvanut viljavarastotila.

 

 

Maatilojen mahdollisella viljavarastotilan kasvamisella ei ole mitään yhteyttä varmuusvarastointiin.

 

 

Vilja on viljantuottajan kannalta tuote, jota varastoidaan, jos hintanäkymät ovat positiiviset ja ”myydään viimeiseen jyvään saakka”, jos markkinahinnat ovat alenemassa.  

 

 

 

***********

 

 

Hallituksen viimekesäinen päätös leipäviljojen varmuustasojen alentamiseksi on merkinnyt Huoltovarmuuskeskuksen suunnitelmiin siis sitä, että se aikoo alentaa leipäviljojen varmuusvarastointia 83 miljoonalla kilolla jo kulumassa olevan satovuoden aikana!

 

 

Kansalaisten pitää muistaa, että kevään eduskuntavaalit ovat ainoa mahdollisuus saada tässäkin asiassa aikaan muutos.

 

 

Maahan pitää kevään eduskuntavaalien tuloksena saada sellainen hallitus, joka elää ajassa ja peruu Katainen – Stubb´n hallitusten tekemät päätökset leipäviljan ja polttoöljyn varmuusvarastojen alasajosta!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Nyt tarvittaisiin taas kerran Sirkka-Liisa Anttilaa!

Torstai 20.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomi sai kylmää kyytiä EU:ssa, kun Euroopan komissio myönsi 28 miljoonan euron tuen Baltian maiden maidontuottajille, jotka ovat kärsineet Venäjän asettaman tuontikiellon aiheuttamista tappioista, mutta jätti Suomen tuen ulkopuolelle!

 

Suomalaisten syyttävä sormi osoittaa nyt aiheellisesti pääministeri Alexander Stubb´a, maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpoa, ”superkomissaari” Jyrki Kataista ja maatalousmepiksi itseään kutsuvaa Petri Sarvamaata.

 

Kokoomusnelikko on toiminut taitamattomasti ja suomalaisten edut sivuuttaen.

************

 

Olen monta kertaa tuonut esille, että kokoomuslaisten maa- ja metsätalousministerien aikana on tullut monta kertaa mieleen Sirkka-Liisa Anttilan toiminta Suomen puolestapuhujana.

Olen kuullut Sirkka-Liisa Anttilan itse kertovan ensimmäisestä vaalimainoksestaan, joka kuului näin:

Rinnanmitan poikia edellä!

Jälleen kerran se lausahdus on totisinta totta.

 

Sirkka-Liisa osasi aina luoda hyvät henkilökohtaiset suhteet maatalousasioista vastaavaan komissaariin – Petteri Orpo ei varmaankaan ole edes yrittänyt sitä tehdä.

***********

 

Suomen jääminen tukien ulkopuolelle aiheuttaa suuria ongelmia koko maidonjalostusketjussa. Suurimmat ongelmat ovat alkutuotannossa, mutta ongelmilla on vakavat vaikutukset koko maidonjalostusketjun toimivuudelle.

 

Komissio perustelee päätöstään sillä, että virallisissa tilastoissa Suomessa maidon tuottajahintataso ei ole romahtanut siten kuin Baltian maissa.

 

Eivätkö Petteri Orpo, Jyrki Katainen ja Petri Sarvamaa osanneet kertoa syytä tähän maatalouskomissaari Phil Hoganille?

Miksi pääministeri Stubb vain twiittailee?

 

Kokoomuslaiset saivat eilisen aikana täyslaidallisen siitä, että eivät ole välittäneet piiruakaan suomalaisen maatalouden, suomalaisen kotieläintalouden ja maidonjalostusketjun toimeentulosta.

 

Stubb kärjessä Kokoomus on tehnyt kaikkensa Venäjän eristämiseksi ja maitotaloustuotteiden vientikielto Venäjälle on yksi seuraus tästä politiikasta.

 

Orpolla ja Kataisella ei ole edellytyksiä, ei taitoa ja ei ilmeisesti myöskään halua puolustaa suomalaista elintarviketuotantoa ja maidontuottajien sekä kuluttajien asemaa.

 

Eilinen palaute on Kokoomuksen kannalta murskaavaa ja ihme olisi, jos Kokoomus ei nyt yrittäisi tehdä asian korjaamiseksi jotain.

Eilen Kokoomuksen nettisivuilla Petri Sarvamaa jo puhui Joulupukista ja sen ehkä tuomista avuista suomalaiselle maidontuotannolle.

Ei tässä Joulupukkia ja maidon tuottajahintojen alenemista olisi tarvinnut odotella, jos kokoomuspäättäjillä olisi ollut edes alkeellisinta tuntemusta Suomen maidonjalostusketjun toiminnasta - maidonjalostuksessa tuottajaosuuskunnat ovat viimeiseen saakka varjelleet maidon tuottajahinnan alentamista.

Voi kun myös Stubb, Orpo, Katainen ja Sarvamaa olisivat ymmärtäneet tämän ilman tukiopetusta! 

 

Odotamme Stubb´n ryhtyvän puolustamaan suomalaista elintarviketuotantoa ja suomalaisia!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Vihreiden mukanaolo hallituksessa on ollut muiden hallituspuolueiden vastuuttomuutta!

Perjantai 17.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Alexander Stubb on koko pääministeriaikansa saanut paljon ”lunta tupaa” ja aiheesta on saanutkin.

 

Viime päivät ovat kuitenkin osoittaneet, että Stubb´n toiminta on saanut aikaan myös positiivista – tarkoitan sitä, että hän edesauttoi Vihreitä jättämään hallituksen!

 

Ensiksi Vihreiden lähdön jälkeen hallitus linjasi, että metsähakkeen tukea nostetaan ja turpeen verotusta kevennetään.

 

Metsähake- ja turvepäätöksen jälkeen Stubb´n hallituksen uusi ympäristöministeri sai tehtäväkseen ilmoittaa, että hallitus vetäytyy pakkolunastuspainotteisesta soidensuojeluohjelmasta.

 

Kaikki nämä päätökset ovat olleet todellista myrkkyä Vihreille.

 

 

Vihreiden katkerat kommentit osoittavat nyt kaikelle kansalle, että heidän mukanaolonsa hallitusvastuussa ovat olleet muiden hallituspuolueiden vastuuttomuutta!

 

 

************

 

 

Metsähakkeen tuen nostamisesta ja turpeen verotuksen alentamisesta pääministeri Stubb on todennut näin (lainaus Maaseudun Tulevaisuus-lehdestä 7.10.2014):

 

”Kotimaisen turpeen ja metsähakkeen käyttö kivihiilen sijasta olisi ilmastoystävällisempää, parantaisi kauppatasetta jättäen rahat kotimaahan, ja olisi satsaus suomalaiseen työhön. Tulemme tekemään turpeen ja metsähakkeen osalta ratkaisuja, jotka varmistavat niiden kilpailukyvyn suhteessa kivihiileen”.

 

Stubb´n lausunto kuulostaa kovin keskustalaiselta ja oikein hyvä niin, että oppi on tavoittanut myös Kokoomuksen!

 

 

***********

 

 

Ministeri Sanni Gran-Laasonen toteaa soidensuojeluohjelman pysäyttämisestä mm. näin (lainaukset Ympäristöministeriön tiedotteesta 15.10.2014):

 

 

”Metsien suojeluun tähtäävässä METSO-ohjelmassa vapaaehtoisesta suojelusta on saatu erittäin hyviä kokemuksia ja sitä ovat kiitelleet kaikki. Haluan selvittää, voitaisiinko vapaaehtoisuuteen perustuvalla suojelulla saada hyviä tuloksia aikaan myös soidensuojelussa".

 

Ja näin:

 

"Jos rakennamme maanomistajien kanssa hyvää yhteistyötä vapaaehtoisuuden pohjalta, rakennamme samalla luottamusta ja positiivista asennetta luonnonsuojelua kohtaan. Tätä asennetta me tarvitsemme, sillä Suomen luonnosta ja ympäristöstä huolehdimme me kaikki yhdessä. Vastakkainasettelun sijaan etsitään uutta tapaa toimia; yhteistyötä ja vapaaehtoista tahtoa toteuttaa samat soidensuojelutavoitteet".

 

 

Näen, että on annettava tunnustusta myös muiden puolueiden toimille, jos ne ovat kannatettavia.

 

Keskustalaisena totean, että nyt on tunnustuksen paikka Kokoomukselle, kun se ja sen ministerit ovat linjanneet hallituksen suhtautumista metsähakkeen tukeen, turpeen verotukseen ja soidensuojeluohjelmaan!

Pelkään kuitenkin, että Kokoomuksen linjauksissa on pukinsorkka haudattuna eli nyt vaalihuumassa annetut lupaukset unohdetaan huhtikuun 19. päivän jälkeen - "unohtamisen" ainoa estämiskeino on se, että Keskusta on kevään eduskuntavaalien jälkeen Suomen suurin puolue!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomus joutui jo hallituspuolueena taipumaan Keskustan energiapoliittiselle linjalle!

Perjantai 10.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomen talous syöksyy elokuun tullitilastojen mukaan yhä syvemmälle, sillä elokuussa vientimme oli 6 % pienempi kuin vuotta aikaisemmin ja myös tuontimme aleni, sillä se oli elokuussa 7 % miinusmerkkinen edellisvuoden elokuuhun verrattuna.

 

Luvut ovat synkkiä ja hallitus seisoo tumput suorana.

 

 

**********

 

 

”Tumput suorana” on kuitenkin nyt tarkasteltuna hieman karrikoitu ilmaisu, sillä viime tiistaina eli 7.9.2014 pääministeri Stubb ilmoitti, että Kokoomus on päätynyt Keskustan pitkään esittämälle linjalle ja päättänyt muuttaa turve- ja hakelinjauksiaan.

 

Toivottavasti pitää paikkansa, kun Stubb lupasi näin:

 

”Turpeen ja metsähakkeen osalta tulemme tekemään ratkaisuja, jotka varmistavat niiden kilpailukykyä suhteessa kivihiileen.”

 

Keskustan kansanedustaja ja ex-ministeri Mauri Pekkarinen kommentoi Stubb´n lupausta:

 

”Siperia on opettanut hallitusta. Kahden vuoden hiilivaelluksen jälkeen hallitus on kääntänyt takkinsa ja kuunnellut Keskustan röykytystä!”

 

 

 

On hyvä, että jo nykyinen hallitus lupaa tehdä keskustalaista energiapolitiikkaa. Toivottavasti Stubb´n lupaus ei jää vain lupaukseksi.

 

Stubb´n lupauksen täyttämistä helpottaa oleellisesti se, että talouden jarruporukka eli Vihreät ottivat livohkat hallituksesta. Sopii toivoa, että Vihreät pysyvät poissa hallituksesta ainakin kahden vaalikauden ajan!

 

Vihreiden jarrumiehen roolia kuvastaa hyvin tamperelaisen kansanedustaja Kimmo Sasin lausahdus:

 

”Nyt kun vihreät eivät ole enää hallituksessa, voidaan turpeesta jälleen puhua.”

 

 

Toivon, että Stubb´n lupaukset tulevat voimaan, jotta voidaan todeta, että Vihreiden sekä Kataisen ja Stubb´n hallitusten hiilenmusta energiapolitiikka on ohi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Paljon ehtii Viipurissa näkemään pari tuntia kestävän aamukävelyn aikana

Keskiviikko 23.7.2014 - -Esko Erkkilä-

 

Viipurissa ehtii vajaan pari tuntia kestävän aamukävelyn aikana näkemään paljon.

 

Tapaan ulkomailla ollessani rajoittaa nukkuma-ajat minimiin ja lähteä ainakin aamuisin varhain liikenteeseen.

 

Noudatin periaatettani 6.7.2014, kun Viipurissa yöpyessäni lähdin aamukävelylle.

 

Lähdin liikenteeseen klo 05.19 eli Suomen aikaa klo 04.19 ja palasin hotellille Venäjän aikaa klo 06.45 eli olin kaupungilla tunti ja 36 minuuttia - tarkat ajat on helppo tarkistaa kameran muistikortilta!

 

Otin aamukävelyni aikana 132 valokuvaa. Jos olet blogini vakituinen seuraaja, olet nähnyt osan valokuvistani, mutta nyt aion esittää aamukävelykierrokseltani muutaman kuvan.

 

Lähdetkö mukaan?

 

 

 

 

 

Aloitin aamukävelyni Hotelli Viipurista, sillä yövyimme siellä.

 

Rakennus, jossa Hotelli Viipuri nykyisin toimii, on entinen Karjala-lehden toimitalo.

 

Helsingin ja Lahden evakkovaiheiden Karjala-lehti asettautui Lappeenrantaan.

 

Olen Karjala-lehden tilaaja.

 

 

 

 

 

 

Hotelli Druzhba Salakkalahden rannalla.

 

Olen yöpynyt Druzhbassa viimeksi ja toistaiseksi ainoan kerran vuonna 1982.

 

 

 

 

 

 

Viipurin linna.

 

 

 

 

 

 

Viipurin Kauppahalli.

 

 

 

 

 

 

Pyöreä torni…

 

 

 

 

 

 

…ja myös tässä.

 

 

 

 

 

 

Ahti Salakkalahden rannalla.

 

 

 

 

**********

 

 

 

 

Tässä muutama kuva Viipurin Tuomiokirkon kellotornista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Onkijoita Salakkalahden rannalla.

 

 

 

 

 

 

Pietari Suuren patsas Tervaniemen kalliolla.

 

 

 

 

 

 

Viipurin maakunta-arkisto Tervaniemellä.

 

 

 

 

 

 

Aamujuopuneita paikallisia sammuneina ja kuseksimassa.

 

 

 

 

 

 

Viipurin satama.

 

 

 

 

 

 

Torkkeli Knuutinpoika.

 

 

 

 

 

 

 

Seinälehti Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

 

 

 

Pietari-Paavalin kirkko Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

 

 

Mikael Agricolan patsas Pietari-Paavalin kirkon vieressä.

 

 

 

 

 

 

Yrjö Liipolan ”Metsänpoika” –veistos Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

 

 

Jussi Mäntysen ”Hirvi” –veistos ja Alvar Aallon suunnittelema Viipurin Kaupunginkirjasto Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

 

 

Tunti ja 36 minuuttia kestänyt aamukävely on päättynyt, sillä bussimme näkyy jo!

Nyt suihkuun ja muiden mukana aamupalalle, johon ehdinkin vallan hyvin!

 

 

 

Kannustan tutustumaan Viipurin keskeisiin nähtävyyksiin – se onnistuu vajaassa kahdessa tunnissa, mutta toki kierrokseen kannattaa varata moninverroin enemmän aikaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ei sun tartte meille tulla, jos rekes harraa"

Sunnuntai 13.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Kansakoulunopettaja, sanomalehtimies, poliitikko, kirjailija ja professori Artturi Leinonen syntyi Ylihärmässä 1888 ja kuoli Vaasassa 1963.

 

Leinonen toimi kansanedustajana 1936  – 1939 ja 1944 – 1945.

 

Sain eilen eli 12.7.2014 olla mukana Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen matkalla Kauhajoelle, jossa olimme yleisönä Teatteri Kajon esittämässä Leinosen kirjoittamassa ”Lakeuksien lukko” –teatteriesityksessä.

 

On heti todettava, että päälläni oleva henkinen Jussi-paita sai esityksen ansiosta vankan vahvistuksen!

 

Hienot puitteet, Leinosen lähes sata vuotta sitten kirjoittaman tekstin ikiaikaisuus, eteläpohjalainen murre ja eteläpohjalaiset harrastelijanäyttelijät tekivät kesäteatteriesityksestä hienon kokemuksen.

 

 

 

 

 

Kauhajoen kaupungintalolla nautittu maukas lounas virittivät meidät tamperelaisvieraat oikeaan henkeen.

 

Kaupungintalon edessä oleva jättikokoinen kauha kuvaa hyvin Kauhajokea.

 

 

 

 

 

 

Tapasin ennen näytöstä Hallivuoren veljekset – Paavo oikealla ja Jaakko vasemmalla – veljekset ovat tuttujani jo yli 40 vuoden takaa.

 

Aloitin työurani Kauhajoella vuonna 1970. Toimin siellä toimivan K-maatalousliikkeen palveluksessa ja silloin sain tehdä hyvää yhteistyötä Hallivuoren veljesten kanssa!

Puoli vuotta kestäneen Kauhajoki-jaksoni jälkeen siirryin yrityksen palvelukseen, jonka riveissä sain toimia tasan 40 vuotta - työuraa ehti minulle kertyä siis 40 ja puoli vuotta!

 

 

 

 

 

 

 

Paavo ja Jaakko Hallivuori ovat todellisia kulttuurivaikuttajia Kauhajoella, sillä he ovat rakentaneet Kesäteatteri Sotkanpesän katsomorakenteet vuonna 2009.

 

 

 

 

On positiivista, että kohde on saanut rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007 – 2013.

 

Rahoituksen on myöntänyt ”Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin”.

 

 

 

*************

 

 

 

 

Paavo Hallivuoren rooli Kantolan isäntänä on Teatteri Kajon kesäteatteriesityksessä koko näytelmän kantava rooli.

 

Tiedän, että Etelä-Pohjanmaalla arvostetaan henkilöitä, jotka aikojen saatossa ovat Lakeuksien lukko –näytelmässä esittäneet Kantolan isäntää.

 

Muistan hyvin, kun kauhavalainen kauppias Aarne Paalanen sai runsaasti tunnutusta Kantolan isäntä –roolistaan esittäessään tätä roolia mm. sillä kiertueella, joka suuntautui Floridaan vuonna 1979.

 

Paavo Hallivuoren esitys Kantolan isäntänä kuvastaa alkiolaista talonpojan oikeamielisyyttä ja myös jyrkkyyttä – suorastaan ehdottomuutta - , johon Artturi Leinonen on näytelmätekstiä luodessaan pyrkinyt.

 

 

************

 

Otsikon sanat ovat Kantolan tyttären Annikan sanomat, kun patruunan poika Harri empi tulla hänen luokseen.

 

 

***********

 

 

Kiitän Kauhajoen kaupunkia, joka on toiminnallaan mahdollistanut Kesäteatteri Sotkanpesän toiminnan.

 

Kiitän Lakeuksien lukko –näytelmän näyttelijöitä ja koko esitystiimiä hienon kulttuurinautinnon tarjoamisesta.

 

Kiitokset myös niille puuhahenkilöille Eläkeliiton Tampereen yhdistyksessä, joiden ansiosta sain liittyä valmiiseen pöytään nauttimaan Kauhajoelle suuntautuneesta kulttuurimatkasta.

 

 

*************

 

 

 

Lakeuksien lukko –esitykset jatkuvat Kauhajoella 27.7.2014 saakka.

 

Jos et ehdi Teatteri Kajon esityksiin tänä vuonna, niin kerron, että kesällä 2015 Kesäteatteri Sotkanpesä tulee esittämään koskettavan tarinan Helena Eevasta.

 

Helena Eeva syntyi Metsäpirtissä 1923 ja kuoli jo 36 vuotiaana, mutta ehti nuoresta iästään huolimatta sanoittaa yli 150 tunnettua iskelmää. Suurimman osan Helena Eevan sanoituksista sävelsi Toivo Kärki.

 

Helena Eeva on haudattuna Kauhajoella.

 

Ehkä tunnetuin Helena Eevan sanoituksista on Paula Koivuniemen vuonna 1968 levyttämä ”Jos helmiä kyyneleet ois”.

 

 

***********

 

 

Pääsin parisenkymmentä vuotta sitten vierailemaan Helena Eevan synnyinkodin raunioilla Metsäpirtin Eevalassa ja sillä matkalla sain kipinän ryhtyä tarkemmin tutustumaan karjalaiseen elämänmenoon, karjalaiseen kulttuuriin ja Suomen sotahistoriaan.

 

 

Jos ette tänä vuonna ehdi Kauhajoelle Lakeuksien lukkoa katsomaan, niin merkitkäänhän kalentereihinne ensi vuoden Helena Eevan tarina Kauhajoen kesäteatterissa.

 

 

-Esko Erkkilä-                     

Anneli Jäätteenmäki 11.5.2014: "Kuluttajilla oikeus tietää mitä syö ja onko kotimaista"

Tiistai 13.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Helsingin Sanomat kertoi 8.5.2014 ilmestyneessä jutussa, että maa- ja metsätalousministeriö valmistelee ehdotusta, jonka mukaan kuluttajille ei enää olisi pakko kertoa kalan pyyntiajankohdasta.

 

Pidän kokoomuslaisen ministerin Jari Koskisen johtaman maa- ja metsätalousministeriön suunnitelmia käsittämättöminä.

 

Jari Koskinen – kokoomus – on ilmoittanut, että hän ei tavoittele ensi vuoden eduskuntavaaleissa kansanedustajuutta. Vaikka näin onkin – ja siitä syystä erityisesti – pidän kokoomusministerin johtaman ministeriön suunnitelmia vastuuttomina.

 

Miten norjalaiset kalankasvattajat ovat toimineet, kun kokoomusministeri on näin voimakkaasti norjalaisten kalankasvattajien äänitorvena Suomessa?

************

 

Europarlamentaarikko ja myös seuraavalle kaudelle ehdolla oleva varatuomari Anneli Jäätteenmäki järjesti viime sunnuntaina eli 11.5.2014 Facebook-keskustelun, jonka teemana oli: ”Järkeä EU:hun!”

 

Seurasin keskustelua ja kysyin Jäätteenmäeltä keskustelutilaisuuden lopulla näin:

 

 

Kannan huolta ruuan alkuperämerkinnöistä

On valitettavaa, että jotkut europarlamenttiin pyrkivät suomalaiset "vähät välittävät" ruuan alkuperämerkinnöistä.

Muistelen, että Anneli on vankkumaton ruuan alkuperämerkintöjen kannattaja, mutta huolestuttaa, että huhujen mukaan esim. nyt kotoinen maa- ja metsätalousministeriömme on luopumassa kaupassa myytävien kalojen pyyntiajankohdan ilmoittamisvelvollisuudesta!

 

Jäätteenmäki huomioi kysymykseni ja vastasi siihen näin:

 

 

Esko, kannatan selkeitä ja pakollisia alkuperämerkintöjä. Kuluttajilla oikeus tietää mitä syö ja onko kotimaista.

 

***************

 

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen vastaus on hyvä pitää mielessä, kun europarlamenttivaalien ennakkoäänestys huomenna alkaa!

 

Haluatko Sinä tietää, että millaista ruokaa syöt?

 

 

-Esko Erkkilä-

Turvetuotantoalasta 38.000 hehtaaria on palautunut peltoviljely- ja metsänkasvatuskäyttöön

Tiistai 6.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Tunnustan, että minulla ei ennen eilistä ole ollut käsitystä pinta-alasta, joka Suomessa on otettu turvetuotannon piiriin.

 

Vielä vähemmän minulla on ollut tietoa, että kuinka suuri osuus turvetuotantoon otetusta pinta-alasta on palautunut peltoviljelyn ja metsänkasvatuksen piiriin.

 

Uusi Suomi järjesti eilen Tampereella EU-vaaleihin liittyvän tilaisuuden, jossa nämä molemmat asiat selvisivät.

 

 

 

 

Kiitokset asiatiedon jakamisesta kuuluvat Vapo Oy:n viestintä- ja yhteiskuntasuhteista vastaavalle johtaja Alpo Martikaiselle, joka selvitti minulle ennen ”tietämättömyyden tuolla puolella” olleet asiat.

 

Oletan, että myös monille salintäydelle yleisöstä turvetuotannon piiriin otetut pinta-alatiedot ja turvetuotannon loputtua peltoviljelyyn sekä metsänkasvatukseen siirtyneet pinta-alat olivat uutta tietoa.

 

 

*************

 

 

Martikainen kertoi, että Suomessa on tällä hetkellä turvetuotannon piirissä n. 60.000 hehtaaria ja turvetuotannosta palautunutta maata on n. 38.000 hehtaaria.

Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että Suomessa on otettu turvetuotantoon n. 100.000 hehtaaria ja siitä on palautunut peltoviljely- ja metsänkasvatuskäyttöön n. 1/3!

 

Turvetuotannosta palautuneesta pinta-alasta peltoviljelykäytössä on n. puolet ja toinen puoli pinta-alasta on palautunut metsänkasvatuskäyttöön.

 

 

On välttämätöntä, että turvatuotannosta puhuttaessa tukeudutaan tosiasioihin.

 

Toivon, että myös turvetuotannon ankarat vastustajat eli vihreät paneutuvat tosiasioihin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Metsäteollisuus luottaa, että muutos on tulossa

Maanantai 5.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Metsäteollisuus on perinteisesti ollut Suomen hyvinvoinnin kulmakivi.

 

Viime vuosina ”kulmakiven” rapautumisesta on ollut havaittavissa selkeitä merkkejä, mutta nyt tilanne on muuttumassa.

 

Julkisuudessa on näyttävästi kerrottu, että metsäteollisuuden investoinnit ovat nyt kohonneet lamaa edeltävälle tasolle.

 

Suomalaisen metsäteollisuuden investoinnit Suomeen on helppo ymmärtää, sillä metsiemme kasvu ylittää selkeästi vuosittaisen hakkuusuoritteen.

 

Puuta kasvaa metsissä enemmän kuin sitä hakataan.

 

On ollut helppo ymmärtää metsäteollisuuden niukkaa investointitahtia, kun tietää Kataisen-Urpilaisen-Ville Niinistön hiilenmustan energiapolitiikan – siinä ei ole annettu arvoa kotimaiselle puulle eikä turpeelle.

 

Keskustan selkeä energiapoliittinen linja ja Keskustan kohonnut gallup-suosio ovat saaneet aikaan sen, että metsäteollisuus uskoo taas tulevaisuuteensa!

 

Metsäteollisuus uskoo, että Keskustan nousu merkitsee kotimaisen puun arvonnousua ja uskaltaa sen vuoksi tehdä mittavia investointeja.

 

 

************

 

 

Metsäteollisuuden investointihalukkuuden rinnalla pitää tarkastella sitä, että maakuntien tieverkon kehittämiseen on panostettava.

 

Vasemmistoliiton saatua tarpeekseen Kataisen-Urpilaisen hallituksesta, joutui Merja Kyllönen siirtymään pois liikenneministerin tehtävistä.

 

Kyllösen meriitit liikenneministerinä olivat melko köykäiset, mutta nyt saimme vielä Kyllöstäkin köykäisemmän liikenneministerin eli Henna Virkkusen!

 

On sanomattakin selvää, että maanpakolaisuuteen valmistautuva Virkkunen ei pysty tekemään mitään tieverkostomme kehittämiseksi.

 

Nyt on vaan toivottava, että hän ei uskalla liikenneministerin postia hoitaessaan tehdä oikein emämunausta eli tehdä valtion tukipäätöstä Tampereen ratikkahankkeelle.

 

Tampereen ratikka olisi keskittämistä pahimmillaan – se olisi grynderin märkä unelma.

 

Toivottavasti kokoomuslaiset äänestävät Virkkusen Brysseliin, sillä siellä hän pystyisi aiheuttamaan vähiten harmia suomalaisille.

 

 

-Esko Erkkilä-

Metsäteollisuuskonserni Metsä Group´n jätti-investointisuunnitelma Äänekoskelle antaa aihetta syiden ja seurausten pohdinnoille

Perjantai 25.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Perhekunnallamme on hallussaan parillakin taholla pieni osuus Metsäliitto Osuuskunnasta.

 

Metsä Fibre on osa Metsä Groupia ja sen omistavat emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta (50,2 %), Metsä Board (24,9 %) ja Itochu (24,9 %).

Metsä Fibre on Metsä Groupin ydinliiketoimintoja yhdessä Metsä Boardin, Metsä Tissuen, Metsä Woodin sekä Metsäliitto Puunhankinnan kanssa.

 

Metsä Fibre on viime päivinä saanut runsaasti positiivista palstatilaa, kun se ilmoitti suunnittelevansa Äänekoskelle Suomen kaikkien aikojen suurinta metsäinvestointia.

 

Äänekosken suunnitelmat merkitsevät todellisen monitoimisen tehdasyksikön rakentamista Äänekoskelle – kustannusarvio on 1,1 miljardia eli 1.100 miljoonaa euroa!

 

Metsäliitto on nyt julkistetun suunnitelman perusteella nousemassa metsäteollisuutemme ehkä valovoimaisemmaksi tekijäksi.

 

Tunnustan olleeni ”epäilevä-Tuomas”, kun pankkimies Kari Jordan nimitettiin Metsäliiton toimitusjohtajaksi 1.1.2005 ja pääjohtajaksi 1.1.2006 – viimeistään nyt Jordanin näytöt osoittavat, että olin väärässä!

 

Äänekosken tehdassuunnitelmat antavat aiheen monenlaiselle pohdiskelulle.

 

Heittelen joitain ajatuksia – huomaa, että ajatusteni perässä on kysymysmerkki:

 

• alkaako talouselämässämme olla piristymisen merkkejä, kun Kataisen – Urpilaisen hallitus alkaa olla kolmen vuoden kivisen tiensä jälkeen painumassa ”unhon yöhön”?

• talouselämän virkistyminen on osaltaan mielialoista riippuvainen ja kun nyt poliittinen tulevaisuus nykyhallituksen luovuttaessa alkaa näyttää valoisammalta, myös teollisuus uskaltaa ottaa etunojaa tulevaisuuteen?

• teollisuus uskoo, että nykyisen hallituksen aikaansaama epävarmuus on poistumassa ja vuoden kuluttua eduskuntavaalien jälkeen siirrytään vahvan kasvun sekä tulevaisuudenuskoisuuden vaiheeseen?

 

Sitten jokunen ajatus niistä seikoista, joita tarvitaan Äänekosken jätti-investoinnin kunniakkaaseen toteuttamiseen:

 

• maakuntien tieverkoston kunnostamiseen ja vuosien aikana syntyneen korjausvelan paikkaamiseen on saatava lisää panostuksia, sillä Äänekosken tehdasinvestointi tarvitsee kunnollisen tieverkoston; erityistä huomiota pitää kiinnittää alemman tieverkoston kunnostamiseen

• metsänhoitotoimenpiteiden kehittämiseen on panostettava, vaikka suunniteltu jätti-investointi voidaankin toteuttaa valtakunnallisesti kestävän hakkuusuunnitelman puitteissa

• nyt ei saa syyllistyä nurkkakuntalaisuuteen, vaan kaikkien on nähtävä positiivisena seikkana Metsäliiton panostukset Keski-Suomeen

 *********

Haluan erityisesti ottaa kantaa maamme ja maakuntiemme alemman asteen tieverkoston kehittämiseen ja todeta, että valtiovallan pitäisi nyt satsata sille suunnalle ja jättää haihattelut vaikkapa Tampereen ratikan tukemisesta hamaan tulevaisuuteen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viron Sotamuseo Viimsissä ansaitsisi suuremman huomion kuin se nyt saa

Keskiviikko 2.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Viimsin kylpylämatkani eräs eniten odottamani hetki oli se, kun pääsin käymään kylpylän lähellä sijaitsevassa Viron Sotamuseossa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Viron Sotamuseon toinen nimi on ”Kenraali Laidonerin museo”, sillä museo sijaitsee Viimsin kartanossa – Viimsi Manor - , jonka Viron moninkertainen Puolustusvoimien komentaja Johan Laidoner sai vuonna 1923 lahjaksi Viron kansalta.

 

 

 

 

 

Museokäynnin tekee mielekkääksi se, että kävijöille annetaan käyttöönsä nauhuri, josta kuulee huonekohtaisesti selostuksen eri huoneissa esitellyistä seikoista. Nauhurin eräs kieli on suomi.

 

*************

Museossa on useita huoneita ja keskityn tässä jutussani esittelemään vain niitä valokuvia, joita otin eri huoneista:

 

 

Huone 1

 

 

 

 

 

 

 

 

Huone 2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Huone 3

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Huone 4

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Huone 5

 

 

 

 

 

 

 

Huone 6

 

 

 

 

 

 

 

Huone 7

 

 

 

 

En oikein päässyt jyvälle, että mitä museossa merkitsee neuvostoliittolaisen, suomalaisen ja saksalaisen upseerin yhteiset juomingit!

 

 

 

Huone 8 eli kylmän sodan vaihe maailmanpolitiikassa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kylmän sodan esittelyhuoneessa oli aidonoloinen Metsäveljien korsu. Korsuun oli helppo näköyhteys, mutta sinne kiipeäminen vaati pienoisia akrobaatin taitoja. Ponnistelin korsuun ja sain hetken levätä Metsäveljien korsun laverilla!

 

 

Huone 9

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

Kenraali Laidoner´n kunniamerkkikokoelma on museon merkittävä osa.

 

Kunniamerkkikokoelmaan kuuluvat mm.:

 

 

 

Soome Valge Roosi ordeni Suurrist

 

 

 

 

 

Soome Kaitseliidu teeneterist

 

 

 

***************

 

 

 

 

Arvostin, että vuonna 1884 syntynyt, neuvostoliittolaisten vuonna 1940 Siperiaan kyyditsemä ja siellä 1953 mahdollisesti teloitettuna kuollut kenraali Johan Laidoner otti minut vastaan työhuoneessaan museokäyntimme päätteeksi!

 

 

*************

 

 

 

 

Mainittakoon, että kenraali Johan Laidoner´n ratsastajapatsas on Viljandin kaupungissa ja pääsin tutustumaan siihen viime kesänä.

 

 

************

 

Toivon, että tämä juttuni saa suomalaiset nykyistä suuremmin joukoin tutustumaan vuonna 2001 Viimsiin perustettuun Viron Sotamuseoon.

 

Sinne on helppo matkustaa Hotelli Virun kellarikerroksesta lähtevällä bussilinjalla numero 1A.

 

Bussista pitää jäädä pois Viimsin Maximan pysäkillä ja kävellä siitä mäkeä ylös Viimsin kartanoon. Matka maksoi maaliskuussa 2014 yhteen suuntaan 1,60 euroa.

 

Museo on avoinna keskiviikosta lauantaihin ja pääsymaksua museoon ei ole!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaisia kiinnostaa, että millaisia kansalaisille myönteisiä päätöksiä hallitus on saanut aikaan!

Maanantai 31.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Sain viime lauantaina eli 29.3.2014 olla mukana kahdessa yleisötilaisuudessa, joissa kansalaiset saivat kysellä mm. sitä, että millaisia positiivisia päätöksiä nykyinen hallitus on saanut aikaan.

 

Tilaisuudet olivat Tammelantorilla Tampereella, jossa toimin yleisötilaisuuden juontajana sekä Pirkkalassa Suupantorilla, jossa olin mukana tavallisena kansalaisena.

 

Molemmissa tilaisuuksissa esiintyjinä olivat Keskustan kansanedustajat Mikko Alatalo sekä Arto Pirttilahti ja Keskustan eurovaaliehdokas Jouni Ovaska.

 

Oli suorastaan hupaisaa, että kummassakin yleisötilaisuudessa kansaa kiinnosti, että millaisia positiivisia päätöksiä Kataisen-Urpilaisen hallitus on saanut aikaiseksi.

 

 

 

 

Alatalo osasi kuitenkin kääntää kysymyksen siihen muotoon, että mitä ongelmallisia päätöksiä nykyinen hallitus ei ole tehnyt.

 

Keskeisimmät seikat, joihin Kataisen-Urpilaisen hallitus ei ole syyllistynyt on se, että se ei ole rohjennut nostaa ruuan ja eikä myöskään lääkkeiden arvonlisäveroa.

 

Tälle hallituksen ”päätökselle” Keskusta sekä suomalaiset osaavat antaa arvoa.

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahden mukaan positiivista hallituksen ”päätöksissä” on ollut se, että se ei uskaltanut laittaa metsille ja/tai maatalousmaalle kiinteistöveroa.

 

On selvää, että jos Kokoomuksen, SDP:n ja Vihreiden ”haukat” olisivat säätäneet metsämaalle kiinteistöveron, niin sen jälkeen suomalaisten jokamiehenoikeudet olisi ollut pakko laittaa uuteen tarkasteluun.

 

Kun Katainen, Urpilainen ja Niinistö eivät mielihaluistaan huolimatta uskaltaneet säätää metsämaille kiinteistöveroa, niin metsänomistajat eivät ala rakentamaan metsäautoteille puomeja – sienestäminen ja marjastaminen voivat siis jatkua nykyiseen tapaan!

Kansanedustaja Pirttilahti halusi nostaa erikseen esille työministeri Lauri Ihalaisen ja totesi, että Ihalainen on pystynyt kaikella kunnialla hoitamaan vaikean ministeripostinsa.

 

 

 

 

Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja ja eurovaaliehdokas Jouni Ovaska otti esille hallituksen hyvistä päätöksistä sen, että Katainen myöntyi Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän esitykseen sote-solmun ratkaisemiseksi.

 

 

 

On selvää, että Kataisen päätös myöntyä Sipilän esitykseen oli hänen hallitustaipaleensa suurimpia saavutuksia, sillä sote-päätökseen taipuminen merkitsi samalla hallituksen luopumista onnettomasta kuntauudistushankkeestaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomus heitti pyyhkeen kehään maa- ja kotieläintalouden, metsätalouden sekä ruokaturvallisuuden vaalimisessa

Keskiviikko 12.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Saimme viime viikon torstaina kuulla kummia, kun Kokoomuksen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ilmoitti heittävänsä pyyhkeen kehään suomalaisen elintarvikeketjun ja ruokaturvallisuuden ylimpänä vastuuhenkilönä. Koskinen ilmoitti, että ei pyri kansanedustajaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

 

On ollut yleisesti tiedossa, että Jari Koskinen on parasta, jota Kokoomus on pystynyt tarjoamaan suomalaiselle maataloudelle, suomalaiselle kotieläintaloudelle, suomalaiselle metsätaloudelle ja suomalaiselle ruokaturvallisuudelle.

 

Samaan hengenvetoon on perustellusti todettu, että Kokoomuksen tarjoama on ollut liian vähän.

 

On toisaalta luonnollista, kun myös Kokoomus on nyt todennut, että he eivät pysty tuon kummempaa tarjoamaan!

 

Kansalaiset eivät voi hyväksyä, että Suomen maatalous, metsätalous, kotieläintalous ja ruokaturvallisuus ovat rempallaan yli vuoden.

 

Kokoomuksen pitää välittömästi vaihtaa maa- ja metsätalousministeriksi henkilö, joka selkeästi ilmoittaa pyrkivänsä kansanedustajaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa – meillä ei ole varaa noin tärkeässä tehtävässä jäähdyttelijöihin!

 

 

***************

 

 

Arvostan Kokoomuksen maa- ja metsätalousministereistä harjavaltalaista Toivo T. Pohjalaa, joka toimi sinänsä suuria ongelmia aiheuttaneessa Harri Holkerin hallituksessa maa- ja metsätalousministerinä 1987 – 1991.

 

Toivo T. sai ministerin arvonimen vuonna 2001 ja sen hän ansaitsi.

 

Henkilökohtainen kosketukseni ministeri Toivo T. Pohjalaan on rajoittunut siihen, kun järjestimme Merikievarissa Merikarvialla suuren kotieläintuottajatilaisuuden, jossa Toivo T. oli juhlapuhujana ja minä tilaisuuden juontajana. Aika oli joskus Toivo T.:n maa- ja metsätalousministeriaikana – väkeä oli paikalla lähes 2.000 henkeä.

 

Toivo T. Pohjalalla on vahva maataloustausta, sillä hän toimi MTK:n vt. puheenjohtajana sen jälkeen, kun Heikki Haavisto siirtyi Esko Ahon hallitukseen ulkoministeriksi 1993.

 

Arvostan kokoomuslaista Toivo T. Pohjalaa myös sen ansiosta, että hän toimi nelikymmenvuotisen työnantajani Raision Tehtaiden hallintoneuvoston jäsenenä vuodesta 1987 alkaen ja sen puheenjohtajana vuodesta 1997 alkaen. Toivo T. Pohjalan vuodet olivat Raisiolle vahvaa menoa eteenpäin!

 

 

Suomen maa- ja metsätalousministerillä pitää olla laajaa kontaktipintaa suomalaiseen kasvinviljelyyn, kotieläintalouteen ja metsätalouteen – kokoomuslaisista maa- ja metsätalousministereistä sitä on ollut ainoastaan ministeri Toivo T. Pohjalalla.

 

Toivo T. Pohjalan laaja yritysmaailmaan ulottuva kokemus toi hänelle pätevyyttä hoitamaan menestyksellisesti maa- ja metsätalousministerin vaativaa postia.

 

 

**********

 

 

Oleellinen osa Suomen maa- ja metsätalousministerin vastuualueesta on maamme ruoka- ja elintarviketurvallisuus.

 

Tiedän henkilökohtaisesti, että kuinka ”sydänverellään” Sirkka-Liisa Anttila hoiti tämän saran maa- ja metsätalousministerinä toimiessaan.

 

Olen sanonut Sirkka-Liisalle useasti, että kun Sinä olit maa- ja metsätalousministerinä, niin suomalaisilla oli turvallinen olo ruokaturvallisuuden näkökulmasta.

 

 

***********

 

 

Kun Jari Koskinen nyt on kolmantena kokoomusministerinä heittänyt pyyhkeen kehään antautumisen merkiksi, on välttämätöntä, että Kokoomus nimittää mahdollisimman nopeasti maa- ja metsätalousministeriksi henkilön, joka on valmis kantamaan poliittisen vastuun onnistumisestaan tai epäonnistumisestaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuu haluaa tuoda lisäarvoa Tampereen keskeisille nähtävyyksille

Keskiviikko 29.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Minulla on tapana pitää kamera mukanani, kun liikun kaupungilla tai muualla.

 

Olen tähän juttuun koonnut muutamia ottamiani kuvia, joissa kuu-ukko haluaa tuoda lisäarvoa Tampereen nähtävyyksille:

 

 

 

 

 

 

 

 

Seuraavat kuvat ovatkin kuvattu peräkkäisinä iltoina Tampereen Keskustorilla.

 

Kyseessä on ”palaveririkas” ajanjakso, sillä osallistuin sillä viikolla kaikkiaan ainakin yhdeksään eri palaveriin ja kaikki palaverit olivat keskikaupungilla.

Ennen palavereita, niiden välillä ja osin palavereiden jälkeen oli mukava huomata kuu-ukon huomioineen Tampereen!

 

 

 

 

 

Tässä maanantaina 13.1.2014 klo 16.41 kuvatussa kuvassa kuu haluaa olla Vanhan kirkon kellotapulin huipulla.

 

 

 

 

 

Seuraavana päivänä eli tiistaina 14.1.2014 klo 16.55 kuu-ukko kipusi Tampereen Teatterin lipputangon nupiksi!

 

 

 

 

Keskiviikkona eli 15.1.2014 klo 20.47 kuu-ukolla oli vuorossa halu asettautua Tampereen Keskustorilla seisovan komean joulukuusen latvatähdeksi.

 

 

 

 

Torstaina 16.1.2014 klo 21.59 kuu halusi ensin poseerata Tampereen Keskustorilla sijaitsevan tehtailija Wilhelm von Nottbeckin lahjoittaman suihkukaivon päällä…

 

 

 

 

 

 

 

…ja muutamaa minuuttia myöhemmin se möllötti Metsä Board Tako eli Takon kartonkitehtaan savupiipun päällä!

 

 

Pilvettömät täysikuun ajat ovat valokuvaajalle hienoja hetkiä saada talteen niitä retkiä, joilla kuu-ukko kulloinkin haluaa kuljeskella!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

PS. Muistutan, että kuviani saa käyttää vapaasti – olen tietysti iloinen, jos niiden käytöstä kerrotaan minulle vaikkapa sähköpostilla tai puhelimella pirauttaen!

EU:lle ei saa antaa roolia metsäpolitiikan toimijana

Torstai 16.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Suhtaudun pääosin myönteisesti Suomen EU-jäsenyyteen.

 

Koen EU:n rauhanjärjestönä, sillä EU:n jäsenmaat eivät ole koskaan sotineet toisiaan vastaan.

 

Toimin työaikanani elintarvikebisneksessä ja näen myös sen osalta EU-jäsenyytemme voittopuolisesti positiivisena seikkana.

 

Maatalouden alkutuotanto joutui toki EU-jäsenyyden alkuaikoina rajun sopeuttamisen kohteeksi ja tiukka sopeuttaminen jatkuu yhä.

 

On kuitenkin osattava arvioida myös se vaihtoehto maatalouden ja elintarviketalouden kannalta, että emme olisi EU:n jäsen. Helppo ei olisi ollut sekään tie!

 

Mikä taho esimerkiksi nykyisen hallituskoalition aikana olisi suonut suomalaiselle maataloudelle edes ne toimintamahdollisuudet, jotka edelliset hallitukset ovat pystyneet takaamaan?

 

Sanotaan, että Jari Koskinen on parasta, jota Kokoomus pystyy suomalaiselle maataloudelle ja elintarviketaloudelle tarjoamaan.

 

Totean, että Koskinen on varmaan parasta, jota Kokoomus pystyy tarjoamaan, mutta on samaan hengenvetoon todettava, että se on liian vähän. Suomen 141-neuvottelut ja niiden lopputulos ovat vakavin näyttö nykyhallituksen hampaattomuudesta Suomen maatalouden ja elintarviketalouden puolustajana.

 

Sen verran pitää Koskista puolustaa, että ehkä hän teki asian edestä jotain, mutta Jyrki Katainen Suomen pääministerinä jänisti täysin 141-neuvotteluissa roolinsa.

 

Olen joutunut sivusta seuraamaan telaketjukokoomuslaisten selittelyä 141-neuvottelujen kariutumisesta ja todennut, että neuvottelut eivät ehtineet edes alkaakaan, kun Kokoomus jo luovutti Suomen neuvotteluhankkeet!

 

 

*************

 

 

Nyt olen huolissani niistä EU:n pyrkimyksistä, joilla pyritään hamuamaan EU:lle roolia metsäasioiden hoitamisessa.

 

Sanon jyrkästi EI niille suunnitelmille, joita EU hamuaa metsäasioihin sekaantumisellaan.

 

Suomen ja Ruotsin liittyminen EU:hun toi yhteisöön täysin uudella tasolla olevan tietämyksen metsäasioissa, kuin siellä oli ennen.

 

Lainaan työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Esa Härmälän ajatuksia, kun hän pyrkii herättelemään meitä suomalaisia siitä uhasta, joka aiheutuisi, jos EU sekaantuisi yhteisön metsäpolitiikkaan:

 

 

Euroopan komissio on lähiaikoina julkaisemassa direktiiviehdotuksensa kiinteän biomassan kestävyyskriteereistä. Julkisuuteen on kuitenkin jo vuotanut direktiiviluonnos, jonka metsänhoitoa koskevaan osaan pitää suhtautua kriittisesti. On ongelmallista se, että EU on tulossa mukaan koko metsäpolitiikan säätelyyn energiapuun kestävyyskriteerien kautta. Mikäli komissiolle annettaisiin delegoitua toimivaltaa määritellä kriteerejä, eteen voi tulla Suomen metsäsektorin kannalta hankalia tulkintoja.

 

 

EU:n roolin kirkastaminen metsäasioihin sekaantumisessa on eräs kysymys, jolla kansalaisten pitää tentata suomalaisia MEP-ehdokkaita kohtapuoliin alkavassa EU-vaalikampanjoinnissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksi puukartellijutun oikeuskäsittelyssä on varmaa: Asianajajat voittavat!

Keskiviikko 15.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Maaliskuussa pääsee vauhtiin Suomen suurin vahingonkorvausoikeudenkäynti, kun Helsingin käräjäoikeus alkaa käsitellä metsäyhtiöitä vastaan nostettuja kanteita ns. puukartellijutussa.

 

Vastaamassa ovat UPM, Stora Enso ja Metsäliitto. Niiltä haetaan korvauksia yli 200 miljoonaa euroa vahingonkorvauksena vahingoista, jotka puunmyyjät ovat mielestään kokeneet puukartellin vuoksi.

 

Kerrotaan, että aluksi päätetään ovatko vahingonkorvausvaatimukset vanhentuneet.

 

On selvää, että oikeudenkäynnistä muodostuu pitkä, sillä pelkästään muuramelaisen Reijo Lahtosen kokoamassa metsänomistajaryhmässä on lähes 700 metsänomistajaa.

 

Se on myös selvää, että prosessissa on varmuudella yksi voittaja eli asianajajat!

 

Jouduin työssäoloaikanani seuraamaan asianajajien menettelyä, kun olin työnantajani edustajana vuokraamassa varastotilaa konkurssiin menneeltä Keskusosuusliike Hankkijalta.

 

Hankkijan konkurssipesän asianajajat eivät suostuneet koskaan tekemään varastotilojen vuokrasopimusta kuin kuukaudeksi kerrallaan, sillä heidän mukaansa uudesta vuokrasopimuksesta piti aina sopia konkurssipesän asianajajien kokouksessa!

 

Voi vain kuvitella, että kuinka suuren laskun asianajajat kirjoittivat Hankkijan konkurssipesälle kerran kuukaudessa pitämästään kokouksesta, jossa he päättivät jatkaa varastotilan vuokrasopimusta taas kuukaudella!

 

Pidän tärkeänä, että metsäyhtiöt joutuvat edesvastuuseen laittomasta toiminnastaan, mutta pidän selviönä myös sitä, että kartellijutun ainoat varmat voittajat ovat asioita kummaltakin puolelta hoitavat asianajajat!

 

-Esko Erkkilä-

Viljasadon määrä on sääolosuhteiden armoilla ja viljanhinnat määräytyvät markkinoilla

Torstai 2.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Työskentelin 40 vuotta ja 6 kuukautta kestäneen työurani aikana yli 15 vuotta vilja-asioiden parissa. Viisitoista ”viljavuottani” sijoittuivat ajanjaksoon, jolloin olin työelämässä ennen eläkkeelle siirtymistäni.

 

Vilja-asiat kiinnostavat edelleenkin ja seuraa viljamarkkinoita jatkuvasti.

 

Viljantuotannolla on keskeinen rooli elintarvikeketjussa, sillä viljan elintarvikekäytön lisäksi kaikki viljalajit ruista lukuun ottamatta muodostavat perustan myös kotieläintuotannolle.

 

 

**********

 

Maa- ja metsätalousministeriön Tilastopalvelukeskus tuottaa luotettavia viljatilastoja ja niiden antaman tiedon perusteella voidaan arvioida maamme viljatasetta.

 

Viime kesän satotilastot tarkentuvat vasta 11.2.2014, kun lopulliset satotilastot julkaistaan, mutta nyt käytettävissä olevien ennakkotietojen perusteella voidaan hyvinkin analysoida viime vuonna korjatun viljasadon määriä sekä myös laatutietoja.

 

 

 

 

 

TIKE:n 28.11.2013 julkaisema ennakkotieto kertoo, että viime vuonna korjattu viljasato oli 489 miljoonaa kiloa suurempi kuin edellisvuonna. 

 

 

Sadon määrä ei kuitenkaan ole korrelaatiossa viljasta saatuun hintaan, sillä viljojen markkinatilanne vaihtelee voimakkaasti. Markkinatilanteen vaihtelut ovat globaaleja ja ne on otettava annettuina suureina.

 

Asiantuntijat ovat laskeneet, että lähes 500 miljoonaa kiloa edellisvuotta suuremman kokonaissadon bruttoarvo on peräti 170 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012 korjatun viljasadon bruttoarvo!

 

Uskon, että luvut tuntuvat monesta lähes käsittämättömiltä – paljon enemmän työtä, mutta rutkasti vähemmän myyntituloja!

 

 

********

 

Olen joskus aiemminkin käsitellyt näillä sivuilla ruissatomme pientä omavaraisuutta.

 

MMM:n Tilastokeskuksen 28.11.2013 julkaisemien ennakkosatotietojen perusteella Suomessa saatiin korjattu ruista viime syksynä laareihin 27,0 milj. kiloa.

 

Rukiin elintarvikekäyttö Suomessa on viime vuosina ollut seuraava:

 

• vuonna 2009 91,1 milj. kiloa
• vuonna 2010 95,3 milj. kiloa
• vuonna 2011 95,1 milj. kiloa
• vuonna 2012 91,9 milj. kiloa

 

Luvut ovat rukiin kokonaiskulutuslukuja, sillä ruista ei käytetä kotieläinten ruokintaan.

 

Kun tiedämme rukiin kokonaistarpeen olevan tasoa 95 milj. kiloa vuodessa ja kun viime syksynä saatiin 27 milj. kilon suuruinen kokonaissato, on helposti laskettavissa, että alkaneena talvena kotimaista ruista riittää vain joka neljänteen leipään!

 

Kolme leipää neljästä on siis leivottava petusta eli tuontirukiista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Joulu on parhaimmillaan, kun valmistelutyöt ovat lopuillaan, mutta vielä ei olla aatossa!

Tiistai 24.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan järjestämään joulurauhanjulistustilaisuuteen Sikomäen metsäkirkossa Hämeenkyrön Kierikkalassa.

 

Tilaisuus oli samalla päätöstapahtuma Nobel-kirjailija F.E. Sillanpään 125-vuotisjuhlavuodelle.

 

 

 

 

 

Tilaisuuden ohjelma oli korkeatasoinen ja ohjelmaosuuden aloitti Kierikkalan kylän oma tyttö Emilia Lager trumpettisooloillaan – hän myös saatteli esityksillään kirkkoväen kotimatkalle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hämeenkyröläinen tenori Valtteri Yrjölä esiintyi joulurauhanjulistustilaisuudessa peräti kolmesti.

Hänen laulunsa kaikuivat Sikomäellä voimallisesti!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sikomäen metsäkirkossa aatonaattona pidetyssä tilaisuudessa joulurauhan julisti Vilja Pylsy.

 

 

 

 

 

Rovasti Osmo Tahvanainen piti metsäkirkkotilaisuuden lopuksi joulumessun ja antoi kirkkoväelle siunauksen.

 

 

 

 

 

Kiitän tilaisuuden juontajana toiminutta Katariina Pylsyä (vasemmalla), Eero Pylsyä (oikealla) ja koko Pylsyn perhettä, silä Sikomäellä nyt järjestetty joulurauhanjulistustilaisuus oli järjestyksessään jo neljästoista.

 

Oli mukava kuulla Katariina Pylsyn toteamus, että ensi vuonna Sikomäen metsäkirkossa järjestetään jo 15. joulurauhanjulistustilaisuus!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuvauskielto - miksi?

Tiistai 5.11.2013 - -Esko Erkkilä-

Olin toissapäivänä erään seurueen mukana, kun teatteriesityksen jälkeen poikkesimme ennaltavarattuun ruokailuun Valkeakoskelle Ilolan maatilamatkailutilalle.

 

Ruoka oli melko laadukasta, mutta se herätti suurta hämmästystä, että ruokailutilan eteisessä kiellettiin valokuvaaminen nettijulkaisuja varten.

 

Noudatan annettuja (pöhköjäkin) ohjeita ja sen vuoksi tässä jutussani ei ole valokuvia.

 

Soitin eilen Ilolan matkailutilalle ja sain epämääräisiä selostuksia, että miksi valokuvaaminen tilalla on kielletty.

 

Puheluuni vastannut naishenkilö lupasi, että huomenaamulla eli tänään valokuvauskielto poistetaa. Hyvä niin, sillä sensuuri istuu huonosti suomalaiseen yhteiskuntaan.

 

Ihmettelen, jos Ilolan maatilamatkailutilalla menee niin hyvin, että he eivät salli asiakkaiden kertoa nettisivuillaan matkailutilan tarjonnasta.

 

Kuten totesin, niin ruoka oli laadukasta, mutta pitopöydän asettelu herätti suurta ihmetystä.

 

Ruokailuvälineet olivat ”pöytäkierrossa” suorastaan ihmeellisessä kohdassa ja se merkitsi tavatonta hässäkkää pitopöydän ruokien keräämisessä lautaselle.

 

Toivon, että Ilolan maatilamatkailutilan vastuuhenkilöt tekevät opintomatkoja joillekin pitopalveluja tarjoaville yrityksille ja pyrkivät ottamaan opiksi oikeat pitopöydän tarjoilutavat.

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on Tavase-ratkaisujen aika

Tiistai 22.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen saanut tutustua niihin lausuntoihin, joita eri viranomaistahot ovat antaneet Tavase-hankkeesta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle.

 

Lausunnot ovat hankkeen kannalta tyrmääviä – jopa Pirkanmaan ELY-keskus toteaa, että hankkeelle ei tulisi myöntää lupaa.

 

On selvää, että yksi taho pitää lausunnoista ja se on Pöyry.

 

Jos hakemusprosessia jatketaan, se tietää Pöyrylle miljoonapottia, sillä niin paljon joudutaan tekemään uusia tutkimuksia ja selvityksiä.

 

Viulut uusista tutkimuksista ja selvityksistä maksavat Tampereen kaupungin veromaksajat, sillä hankkeessa aiemmin mukana olleet naapurit ovat yksi toisensa jälkeen luopuneet järjettömästä hankkeesta.

 

Tampereen kaupungin päättäjiltä vaaditaan nyt ryhdikkyyttä ja päätöstä, että Tavase-hankkeesta luovutaan välittömästi.

 

Tavaseen on nyt hutlattu rahaa lähes 8.000.000 euroa ja valtaosa tästä potista on Tampereen kaupungin veronmaksajien rahoja.

 

Tampereen apulaispormestarit Leena Kostiainen (kokoomus) ja Pekka Salmi (SDP) ovat joskus todenneet, että Tavaselle haetaan lupa ja sen jälkeen hanke laitetaan jäihin.

 

Pirkanmaan ELY-keskuksen, Metsähallituksen ja useiden Tampereen naapurikuntien lausunnot merkitsevät, että lupaprosessin jatkamiseksi tarvitaan useiden miljoonien eurojen lisärahoitus.

 

Onko Leena Kostiaisella ja Pekka Salmella varaa jatkaa lupaprosessia, joka jatkuessaan merkitsisi parin – kolmen miljoonan euron lisäsatsausta.

 

Kun hanke joka tapauksessa laitetaan lupaprosessin jälkeen jäihin, niin vaatii Kostiaiselta ja Salmelta todella kovaa särmää, jos he noiden viranomaislausuntojen jälkeenkin haluavat Tampereen kaupungin toimivan mesenaattina järjettömälle hankkeelle!

 

 

-Esko Erkkilä-