Metsänhoidossa tarvitaan maalaisjärjen lisäksi myös kaupunkilaisjärkeä!

Sunnuntai 20.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:n juhlavastaanotolle perjantaina 18.10.2013 Tampereen Raatihuoneelle tervehdyksensä tuoneen MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan keskeinen ajatus ilmenee tämän jutun otsikosta.

 

 

 

 

Tampereen Raatihuone näytti lokakuisessa iltavalaistuksessa parhaat puolensa, kun tamperelaiset ”etämetsänomistajat” kokoontuivat 25-vuotisjuhliinsa.

 

 

 

 

 

Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:llä on jäseniä n. 700 ja heistä vajaat puolet osallistui juhlavastaanotolle.

Apulaispormestari Leena Kostiainen ja juhlivan yhdistyksen puheenjohtaja Antti Haapamäki toivottivat vieraat tervetulleiksi Raatihuoneen kristallikruunujen alle.

Tässä Kostiaista kättelemässä Erkki Tuuna.

 

 

 

 

 

Apulaispormestari Kostiainen toivotti juhlavieraat Tampereen kaupungin puolesta tervetulleiksi sekä kertoi Raatihuoneen historiasta.

 

Metsänomistajat ovat valtiolle merkittävä "rahoittaja", sillä metsänomistajien maksamat metsänmyyntiverot menevät pääomatulona kokonaisuudessaan valtion pohjattomaan kassaan. 

Harmittelen, että sain illan aikana kahdeltakin ammattihenkilöltä tiedon, että metsänmyynnistä maksettavat verot menisivät myyjän asuinpaikkakunnan hyväksi, mutta näin ei ole. Kiitän sitä aktiivista blogini lukijaa, joka osasi johdatella minut tutkimaan asiaa tarkemmin. Opin tästä sen, että kahta asiantuntijaa ei kannata uskoa, vaan on kysyttävä vastausta vielä kolmannelta.

 

Apulaispormestari Kostiainen halusi kysellä Tampereen kaupungille tärkeän sidosryhmän mielipiteitä mm. kaavoituksesta. Täytyy kuitenkin muistaa, että perin harvat Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:n jäsenistä omistavat metsää Tampereen kaupungin alueella, joten kysely ei henkilökohtaisesti koskettanut juuri ketään juhlayleisöstä.

 

 

 

 

Tässä muuten buffet-tarjoilun menu!

 

 

 

 

  

Yhdistyksemme puheenjohtaja, pankinjohtaja Antti Haapamäki…

 

 

 

 

…jakoi ansioituneille jäsenillemme tunnustukseksi Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:n eli TaSeMo:n viirin!

 

 

 

 

 

Juhlavastaanoton asia-antia oli MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan  katsaus ajankohtaisiin metsäasioihin.

 

- Maalaisjärjen lisäksi metsänomistajajärjestössä on hyvä olla mukana myös kaupunkilaisjärkeä, totesi puheenjohtaja Tiirola. 

 

Metsänomistajien edunvalvontaa ollaan selkiyttämässä, jatkoi Tiirola.

 

”Metsänomistajien liittojen ja MTK:n metsälinjan resursseja kaavaillaan yhdistettäväksi. Jatkossa metsänomistajat pääsisivät täysivaltaisesti mukaan koko järjestön päätöksentekoon. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin saakka on tarjolla oman metsänhoitoyhdistysten jäsenyyden kautta kaikille metsänomistajille.”

 

 

 

 

Lausun parhaat kiitokset apulaispormestari Leena Kostiaiselle ja Tampereen kaupungille, että tamperelaisia etämetsänomistajia arvostetaan ja heidän merkittävä panoksensa asuinpaikkakuntansa hyvinvoinnin eteen huomioidaan!

 

Olen varma, että kiitoksiini yhtyvät kaikki TaSeMo:n seitsemänsataa jäsentä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Santeri Alkio näki kauas

Keskiviikko 16.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen luonteeltani toteuttaja ja syvälliset menneisyyteen pohjaavat pohdinnat eivät ole koskaan olleet sitä toimintaa, johon olisin jaksanut perehtyä..

 

Ikä ja kokemus ovat kuitenkin tuoneet kiinnostukseni piiriin ainakin ripauksen syvällisemmän pohdiskelun arvostamista.

 

Viittaan edelliseen, kun totean, että olen keskustalaisena kenttätoimijana huonosti perehtynyt Alkiooni eli Keskustan ja sen edeltäjien aatepohjan luojan ajatusmaailmaan.

 

Eilen koin pienoisen ahaa-elämyksen, kun sain olla kahdessakin tilaisuudessa, joissa kansanedustaja Paula Lehtomäki vieraili Pirkanmaalla ja taustoitti Euroopan Unionin syvimpiä saloja.

 

 

 

 

 

Sain toimia juontajana siinä Kirjastotalo Metsossa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa Paula Lehtomäki alusti keskustalaisesta vinkkelistä EU-näköaloja.

 

 

 

********

 

 

Suhtaudun myönteisesti Euroopan Unioniin ja kerron nyt, että annoin aikoinaan jo EU-kansanäänestyksessä ääneni liittymisen puolesta

 

 

*******

 

 

 

Ilahduin, kun kansanedustaja Paula Lehtomäki kertoi keskustalaisen aatepohjan luojan

Santeri Alkion jo vuonna 1920 linjanneen visionäärisesti nykyisen EU:n tarpeellisuudesta!

 

 

 

 

 

 

 

Osoittaa Santeri Alkion kaukonäköisyyttä, kun hän 15.1.1920 julkaistussa ”Maan ääni”-lehdessä totesi näin:

 

”Kansojen liiton heimolaisajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkitakseen kysymystä Euroopan yhdysvalloista.

 

On ilmeistä, että oman rauhan vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.”

 

 

********

 

 

Totesin tilaisuuden juontajana yleisölle Kirjastotalo Metsossa, että nämä Santeri Alkion sanat luovat vahvan selkänojan sille toiminnalle, jolla Keskusta valmistautuu ensi toukokuun 25. päivänä järjestettäviin europarlamenttivaaleihin!

 

Sain Santeri Alkion sanoista eilen vahvistuksen myös sille äänestyskopin hiljaisuudessa 16.10.1994 tekemälleni päätökselle, jolla asetuin puoltamaan Suomen EU-jäsenyyttä.

 

Alkion sanoma on myös vahva viesti sille toiminnalle, jota voimieni mukaan tulen tekemään lähikuukausien aikana Keskustan vaalimenestyksen eteen toukokuun eurovaaleissa!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Anneli Jäätteenmäki: "Pääasia on puolustaa Suomea ja suomalaisia"

Maanantai 14.10.2013

Ulkoministeriön Eurooppatiedotus järjesti perjantaina 11.10.2013 Tampereella Kirjastotalo Metsossa Meppikahvit, joille osallistui mm. Keskustan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki.

 

Anneli Jäätteenmäen lisäksi Meppikahveilla olivat Keskustan Hannu Takkula, SDP:n Liisa Jaakonsaari sekä Vihreiden Satu Hassi.

 

Tarkoitukseni on joskus myöhemmin kertoa laajemmin Metson Meppikahveista!

*********

Laitan heti tämän juttuni kärkeen kuvan, jossa Anneli ja minä hymyilemme keskustelumme aikana.

 

Meitä kumpaakin mainitaan usein tosikkomaisiksi, mutta osaammehan me joskus hymyilläkin!

 

Tämän kuvan on ottanut Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä – kiitokset Pilville!

 

 

*********

 

Tämän jutun otsikko on Anneli Jäätteenmäen vastaus siihen kysymykseen, jonka Matti Venäläinen mepeille teki.

 

Matti kysyi näin:

 

Ajatteko Te lainkaan Suomen kansallisia etuja siellä Brysselissä?

 

 

Anneli vastasi, että hänelle pääasia on puolustaa Suomea ja suomalaisia.

 

Anneli jatkoi vastaustaan jotenkin näin:

 

”Suhtautumisessa biopolttoaineisiin ja turpeen käyttöön suomalaiset mepit eroavat toisistaan.”

 

Anneli Jäätteenmäki totesi meppien Suomessa saamasta julkisuudesta, että mediatalot eivät lähetä tarpeeksi toimittajia Brysseliin, jotta suomalaismeppien erilaiset kannat tulisivat kansalaisten tietoisuuteen.

 

Tilaisuudessa todettiinkin, että mediatalojen kirjeenvaihtajien määrä Brysselissä on koko ajan vähenemässä.

 

Myös minä pidän kehitystä huolestuttavana, sillä suomalaisten tulisi tietää, että ketkä europarlamentaarikoistamme todella tekevät työtä Suomen ja suomalaisten puolesta!

 

 

 

********

 

 

 

 

Tässä toinen kuva, jossa Anneli Jäätteenmäki ja kysymyksen esittänyt Matti Venäläinen keskustelevat – kuka vielä väittää, että Anneli Jäätteenmäki olisi tosikko?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viihdyttävää koskenlaskua keskellä Tamperetta

Lauantai 21.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain monien muiden ohella seurata koskenlaskua Tammerkoskessa torstaina syyskuun 19. päivänä 2013, kun Tapani Hiltula ja Jori Mikkonen laskivat tukilla Takon kartonkitehtaalta Ratinansuvantoon.

 

 

 

 

Koskenlaskunäytös alkoi tasan klo 9.00, mutta valmistelevia toimia tehtiin kosken rannalla jo varhain. 

Koskenlaskutukit olivat kaadettu Hervannasta Tampereen kaupungin metsästä. Tukit olivat pystyynkuivaneista kuusista.

 

 

 

 

 

Oli helppo arvata, että Valio oli Koskenlaskija-juustollaan eräs tapahtuman sponsoreista.

 

 

 

 

 

Tapahtuman nimi oli ”Metsänvihreä Jalanjälki” ja sen järjestivät Meto-Metsäalan Asiantuntijat ry sekä Metsänhoitajaliitto.

 

Koskenlaskunäytöksen jälkeen tapahtuma jatkui Keskustorilla ja siitä osuudesta ehkä joskus myöhemmin.

 

 

 

 

 

Takon kartonkitehtaan alapuolella Tammerkoskessa on niin voimakas akanvirta, että tukit pysyivät paikoillaan, kun koskenlaskijoita odotettiin paikalle.

 

 

 

 

 

Koskenlaskunäytöksen ja koko päivän tapahtumien juontajana toimi Jyri Makkonen ja hyvin toimikin.

 

 

 

 

Koskenlaskunäytöksen päätähdet olivat Tapani Hiltula (vasemmalla) ja Jori Mikkonen.

Tässä he ovat - ja vielä kuivina!

 

 

 

 

Venemiehenä toimi Leo Kinnunen.

 

 

 

 

Venemies souti koskenlaskijat tukkien äärelle.

 

 

 

 

 

Ensimmäisenä laskuyritykseen lähti Tapani Hiltula…

 

 

 

 

…mutta voimakkaan akanvirran vuoksi hänen ensimmäinen yrityksensä päättyi kylmään kylpyyn.

 

 

 

 

Hiltulan kokemuksista viisastuneena koskenlaskun nuorten Suomen mestari Jori Mikkonen osasi ottaa erilaisen lähtölinjan…

 

 

 

 

…ja hän pääsikin hyvään vauhtiin.

 

 

 

 

 

Koskenlaskumatka oli 200 metriä ja sen puolivälissä oli silta, jonka alittaminen merkitsi ainakin jalkojen kastelemista. Tässä Mikkonen valmistautuu sillan alitukseen.

 

 

 

 

Ratinansuvannossa pystyi asiat ottamaan jo rauhallisemmin ja siellä esimerkiksi sestominen eli tukin pyörittäminen onnistui ammattimieheltä hienosti.

 

 

 

 

Etunojapunnerrukset onnistuivat hyvin,…

 

 

 

 

 

…mutta niiden jälkeen Jori Mikkonenkin päätyi veteen!

 

 

 

 

 

Tapani Hiltulakin tiesi toisella yrityksellään, että mitä kautta Tammerkoski nujerretaan…

 

 

 

 

 

…ja nyt koskenlasku sujuikin mutkattomasti.

 

 

 

 

 

Sillan alittamisen jälkeen Hiltula näytti, että miten koskenlaskija tekee vaa´an tukilla!

 

 

 

 

 

Näytöksen lopuksi Hiltula ja Mikkonen laskivat samalla tukilla Tammerkosken alas.

 

 

 

 

Sillan alittamisessa Hiltula oli makuullaan tukin päällä ja Mikkonen puolestaan istuallaan.

 

 

 

 

 

Mikkoselta taas tutut punnerrukset…

 

 

 

 

 

…ja uutuutena yhden jalan kyykkyasento,…

 

 

 

 

…mutta se meni kuitenkin sen verran epätasapainoiseksi, että molemmat koskenlaskijat löysivät itsensä Ratinansuvannon syyskuisen viileästä syleilystä!

 

 

 

 

Veteen pulahtamiset kuuluvat kuitenkin koskenlaskijan arkeen…

 

 

 

 

 

…ja he eivät siitä hätkähdä!

 

 

 

 

 

Satapäinen yleisö oli tyytyväinen näkemäänsä ja palkitsi koskenlaskijat kättentaputuksin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Metsänhoitoyhdistykset huolehtivat jatkossakin metsäomistajien edunvalvonnasta kannolta Brysseliin!

Lauantai 7.9.2013 - -Esko Erkkilä-

 

Keskustan Pirkanmaan piiri järjesti perinteellisen metsäpäivän jo 36. kerran ja tällä kerralla eilen Viljakkalassa Nisun metsästysmajalla ja sen lähimaastossa.

 

Kisapaikka sijaitsi alle kymmenen kilometrin etäisyydellä mökistäni ja kun olen Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnantarkastaja, oli luonnollista, että olin kisassa mukana.

 

Ehkä palaan varsinaiseen metsätaitokilpailuun myöhemmin, mutta nyt muutama asia tilaisuuden yhteydessä järjestetyn tilaisuuden asia-annista.

 

 

 

 

 

Ennen kilpailua ajankohtaisista asioista alusti Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan toiminnanjohtaja Tapio Viinikka ja…

 

 

 

 

…kisan jälkeen Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja sekä MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen.

 

 

Molemmat alustajat käsittelivät alustuksissaan lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn tulevaa uutta metsähoitoyhdistyslakia.

 

Molemmat alustajat totesivat, että uusi laki tuo metsäomistajille uusia vapauksia ja myös uusia vastuita.

Vapauksia mm. siinä mielessä, että uusi laki sallii eräänä metsänhoitomuotona jatkuvan kasvatuksen periaatteen.

 

Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtajana Pertti Hakanen vakuutti, että Keskusta ei hyväksy uusia lisäsääntelyohjeita, jotka vaikeuttaisivat metsänomistajan asemaa.

Pakollinen metsänhoitomaksu poistuu ja jatkossa metsänhoitoyhdistyksille suoritettava jäsenmaksu muuttuu vapaaehtoiseksi.

Viimeinen pakollinen metsänhoitomaksu maksetaan vuodelta 2013 - maksu peritään vuonna 2014.

Viinikka toivoi, että metsänomistajat jatkaisivat uudessakin tilanteessa yhtenäisenä, vaikka metsäfirmat pyrkivätkin hajoittamaan joukkoa.

 

Metsänhoitoyhdistyslain eräs keskeinen tavoite on, että metsänhoitoyhdistysten liiketoiminta ja edunvalvonta pitää eriyttää.

 

Asiaa on MTK:ssa puitu perusteellisesti ja päädytty siihen, että metsänhoitoyhdistykset voivat liittyä suoraan MTK:n organisaatioon. Näin taataan, että metsänhoitoyhdistysten jäsenkunnalle taataan suora yhteys MTK:n edunvalvontaorganisaatioon.

 

Maataloustuotantoa harjoittavien edunvalvonta kulkee edelleen paikallisten MTK-yhdistysten ja maakunnallisten MTK- liittojen kautta MTK:n ”valtakunnallisen lipun alle”.

 

Metsänomistajien edunvalvonnan osalta Mhy-liitot sulautuvat MTK:n metsälinjaan, joten sillä puolella organisaatio tulee virtaviivaistumaan.

 

Metsänhoitoyhdistyslain muutoksista ja merkityksestä on toki kerrottu esim. Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä, mutta tunnustan, että vasta nyt sain kokonaiskuvan lakiuudistuksesta – kiitokset siitä Keskustan Pirkanmaan piirin Metsäpäivän esiintyjille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maaseudulla pitää saada asua, yrittää ja elää!

Perjantai 6.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa Nisun metsästysmajalla oli keskiviikkona 4.9.2013 tilaisuus, jossa käsiteltiin Ylöjärven kaupungin alueella sijaitsevien kylien elinvoiman kehittämistä.

 

Olin paikalla Viljakkala-neuvoston varapuheenjohtajan roolissa.

 

 

 

 

 

Paikalla oli kolmisenkymmentä kyläaktiivia sekä Kuru-neuvoston ja Viljakkala-neuvoston jäsentä.

 

 

 

 

Nisun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Markku Ylijoki esitteli kokoontumispaikkamme sekä Nisun kyläyhdistyksen toimintaa.

 

 

 

 

KyläNyt-hankkeen kyläkoordinaattori Anna Kulmakorpi toimi tilaisuuden johdattelijana.

 

 

 

 

Tampereen Seudun Työväenopiston  Riitta Ilvonen kertoi, että he vastaavat kansalaisopistotoiminnasta myös Ylöjärven alueella.

 

Heillä on halu lisätä kansalaisopiston kurssitarjontaa maaseudulla. Maaseudulla sallitaan pienemmät opintoryhmät kuin kaupungissa.

 

Myös yhden illan koulutukset ja teematilaisuuksien järjestäminen ovat kansalaisopiston mahdollisuuksien rajoissa.

 

Tampereen Seudun Työväenopisto haluaa kuunnella kuntalaisia!

 

Milloinkahan saamme kuopata nimen ”työväenopisto”?

 

Uskon vakaasti, että nimi on kansalaisopistotoiminnan laajentumisen eräs este.

 

 

 

 

 

Pirkan Kylät ry:n kyläasiamies Marja Vehnämaa kertoi, että Pirkanmaalla on 300 kylää, joissa on kyläyhdistyksen merkeissä toimintaa.

 

Pirkan Kylät ry:n toiminta rahoitetaan 90 prosenttisesti EU:lta saatavilla varoilla ja loppu 10 % hoidetaan omarahoituksena.

 

Vuosibudjetti on tasoa 60.000 €.

 

Parhaillaan on laadintavaiheessa Pirkanmaan uusi kyläohjelma ja sen ainespuiksi kyläasiamies Vehnämaa kaipaili konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.

 

*******

 

Eräänä hienona esimerkkinä tuli esille se, että Pälkäneeseen kuntaliitoksella liittyneen Luopioisten Yrittäjät ovat ottaneet tavakseen kutsua Luopioisten alueella toimivat kyläyhdistykset yhteiseen tilaisuuteen vuosittain.

 

*******

 

Viljakkala-neuvoston toivottiin toimivan samoin Viljakkalassa kuin Luopioisten Yrittäjät toimivat Luopioisissa! Lupasimme käsitellä asiaa seuraavassa kokouksessamme!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jussi Mäntysen Hirvi-veistoksen alkuperäinen pronssivalos seisoo ylväänä Viipurissa

Tiistai 13.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun 7. päivänä iltakävelymme pääkohteena Viipurissa oli tutustua Jussi Mäntysen Hirvi-veistokseen.

 

Mielestäni se on Alpo Sailon vuonna 1935 Sortavalassa paljastetun ”Runonlaulaja”-patsaan ohella merkittävin suomalainen veistos, joka on jäänyt Neuvostoliiton ja myöhemmin siis Venäjän haltuun.

 

 

 

 

Jussi Mäntysen vuonna 1928 Viipurin Torkkelinpuistossa paljastettu taideteos kuvaa nelimetrisessä komeudessaan uroshirveä.

 

 

Hirvi-veistos on monien suomalaisten pääkohde, kun he käyvät Viipurissa.

 

 

 

 

 

Halusin, että sukulaismieheni ikuistaisi minut Hirvi-veistoksen äärellä.

Valitan, että pukeutumiseni ei ole riittävän kunnioittava tähän tilaisuuteen.

 

***** 

 

Minulle oli yllätys, että Hirvi-veistoksen kopiota on paljastettu vuonna 1955 Lahdessa Erkonpuistossa, vuonna 1969 Turussa Kupiittaanpuistossa ja vielä vuonna 1972 Helsingissä Luonnontieteellisen museon edessä.

 

Minusta ainoa oikea Hirvi-veistos sijaitsee Viipurissa. Näin siitä huolimatta, että Viipuri on sodassa menetetty viholliselle.

 

 

 

Hirvi-veistos sijaitsee Torkkelinpuistossa Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin kirjastotalon vieressä. Kirjastotalo on nyt pressujen ympäröimä kunnostustöiden vuoksi ja sinne ei ole mahdollisuutta päästä tutustumaan.

 

 

 

 

 

Lähellä Hirvi-veistosta on Yrjö Liipolan vuonna 1932 veistämä ”Metsänpoika” –teos.

 

Yrjö Liipolalla on useita veistoksi mm. Tampereella ja Metsänpojan ohella hänen yksi merkittävimmistä teoksistaan on Suomen Vapaudenpatsas Vaasassa.

 

Suomen Vapaudenpatsas sijaitsee Vaasan Kauppatorilla ja ajatus patsaan saamisesta Vaasaan syntyi Vapaussodan ylipäällikön C.G. E. Mannerheimin esikunnasta.

 

Viipurissa sijaitseva Metsänpoika kuuluu Yrjö Liipolan parhaimpiin töihin.

 

 

On mielestäni paikallaan, että Viipurissa suomalaiset käyvät Jussi Mäntysen Hirvi-patsaalla sekä Yrjö Liipolan Metsänpoika-patsaalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ruisleipään on pantava kaksikolmasosaa petäjäistä!

Keskiviikko 31.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Vierailin MMM:n Tiken tilastosivuilla ja lähes järkytyin, sillä rukiin omavaraisuutemme on romahtamassa todella huolestuttavaksi.

 

Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) 19.7.2013 julkaisema ennakkosatoennuste kertoo, että Suomessa tullaan syksyn aikana korjaamaan ainoastaan 32 miljoonan kilon suuruinen ruissato!

 

Olen työni puolesta seurannut Suomen viljatasetta tiiviisti parinkymmenen vuoden ajan ja tiedän, että maamme rukiintarve vuodessa on n. 92 – 100 miljoonaa kiloa.

 

Tiken nyt julkistama tieto merkitsee, että ensi talvena jokapäiväiseen leipäämme on lisättävä petäjäistä eli tuontiruista kaksikolmasosaa!

 

Hyväksymmekö me tämän?

 

Viime vuonna maamme ruissato oli 64 miljoonaa kiloa eli ruissatomme tulee puolittumaan yhden vuoden aikana.

 

Ruissadon puolittumiseen on kaksi syytä; viljelyala on pienentynyt 20.700 hehtaarista 12.500 hehtaariin ja maamme keskisatotaso tulee alenemaan viimevuotisesta 3.090 kilosta per hehtaari 2.580 kg/ha!

 

Rukiinviljelyn ongelmat ovat kaikkien havainnoitavissa, kun liikkuu maakunnissa. Ruispellot ovat todella harvassa.

 

 

********

 

 

Ruismarkkinoilla ilmenee selkeää ylioptimistista asennetta, sillä esim. Suomen suurin rukiinkäyttäjä Fazer unelmoi käyttävänsä vuonna 2016 ruistuotteidensa raaka-aineena yksinomaan kotimaista ruista! Ei tule onnistumaan!

 

Rukiinviljelyn edistämiseksi eräät tahot perustivat ProRuis ry:n, mutta yhdistyksen toimet ovat jääneet suurten sanojen asteelle.

 

*******

 

 

Olen huolestunut rukiin omavaraisuuden hupenemisesta, sillä jopa huoltovarmuusnäkökohdat puolustavat sitä, että rukiin omavaraisuus saataisiin vähintäänkin tuplaantumaan siitä, johon ensi talven aikana tulemme vajoamaan.

 

Rukiinviljelyn pelastamiseksi tarvitaan nyt tekoja – puheet eivät riitä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Metsäpirtin rosvopaisti oli unohtumaton kokemus

Torstai 25.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Pidän lammasruuista, mutta rosvopaistia olen saanut vain tasan yhden kerran.

 

Se olikin sitä unohtumattomampi kokemus ja viittasin siihen jo eilen, kun kerroin taannoisesta käynnistämme Metsäpirtin puoleisella Taipaleenjoen lossirannalla.

 

 

**********

 

Tapahtuma ajoittuu jonnekin vuoden 1985 seutuvilla, kun sain osallistua työporukkamme matkalle Venäjälle.

 

Matkamme suuntautui Metsäpirttiin ja asuimme siellä neuvostojohtajien käytössä olleessa tiilisessä huvilassa.

 

Teimme kokopäiväretken Taipaleenjoen ylittäen Kirvesmäkeen ja tutustuimme muutenkin suomalaisten Talvisodan aikaisiin asemiin. Siihen aikaan taistelumaastot olivat vielä turmelematta ja sainkin tällä matkalla kipinän alkaa tutustumaan suomalaisten kunniakkaisiin taistelumaastoihin itärajan takana.

 

Palasimme Kirvesmäestä Neosaaren puolelle Taipaleenjoen lossirantaan ja aloimme kävellä kohti majapaikkaamme.

 

Rannassa oli silloin lammasfarmari, jolla oli laidunnettavana parisenkymmentä lammasta ja siinä heräsikin ajatus, että tehdäänpä illalla rosvopaistia. Nykyisin lammasfarmaria ei enää ole, vaan samalla tontilla on nyt tiukasti vartioitu ökyrikkaiden venäläisen autojen parkkipaikka.

 

Maksoimme lampaasta 20 dollaria ja pyysimme farmaria teurastamaan lampaan sekä tuomaan ruhon alkuillasta majapaikkaamme.

 

Lammasfarmari toi teurastetun lampaan sovitusti ja muistan, että hän oli laittanut lampaan sisäelimet alumiinipesuvatiin ja tarjosi niitäkin meille. Emme ottaneet sisäelimiä ja lammasfarmari veikin ne tyytyväisenä kotiinsa.

 

Meillä oli mukana erilaisia levitteitä sekä mm. valkosipulinkynsiä, joita käytimme lampaanruhon valmistelemisessa rosvopaistiksi.

 

Rosvopaistin valmistamisessa tarvittava kuoppa oli kaivettu ja lähimetsistä kerättyjen polttopuiden ansiosta homma alkoi olla valmis varsinaiseen toimintaan.

 

Olimme valmistautuneet matkalle hyvin, mutta alumiinifoliota meillä ei ollut, joten se oli meidän akilleenkantapäämme rosvopaistin valmistamisessa – huvilan keittiöstä ja sen henkilökunnasta ei ollut apua ongelmaamme.

 

Käärimme lampaanruhon huvilasta löytämiimme sanomalehtiin sekä muuhun kelvolliseksi katsomaamme materiaaliin ja aloitimme varsinaisen kypsennyksen.

 

Parin, kolmen miehen partio kävi kyliltä hankkimassa asiaankuuluvat juomat, joten voimme luottavaisin mielin alkaa odottamaan rosvopaistin valmistumista.

 

Lampaan esiinkaivaminen hiilloksesta onnistui hyvin ja pääsimme tutkailemaan työmme onnistumista.

 

Lammas oli maistuvaista ja sopivan kypsää, mutta hiekka narskui hampaissa, kun sitä söimme!

 

Kokemus oli kaikesta huolimatta positiivinen ja sopi hyvin siihen seikkailuhenkeen, jota Venäjän matkoilla aina tarvitaan!

 

 

********

 

 

Vielä pieni muistelus huvilan kissoista:

 

Huvilassa oli parikin kesyä kissaa, jotka nälissään odottivat rosvopaistin valmistumista ”kuin kuuta kirkkaalta taivaalta”.

 

Joku heitti aimo annoksen lammasta kissoille ja toinen kissoista tarttuikin lihanpalaan välittömästi.

 

Kissa sinkosi itsensä kaarella lähes metrin korkeudelle, sillä se poltti suunsa kuumassa lihanpalassa! Olen toisenkin kerran nähnyt nälkäisen kissa polttavan suunsa kuumassa ruuassa ja sinkoavan itsensä korkeuksiin – sillä kerralla kyseessä oli kuuma hernekeitto!

 

 

********

 

Omaan Metsäpirtistä sekä Taipaleenjoesta pelkästään myönteisiä muistoja ja paljolti niiden syynä ovat kertomani rosvopaistikokemukset siellä.

 

Arvostan suomalaisten sotilaiden taistelua Talvisodan Taipaleessa ja sen vuoksi on aina pienoinen juhlahetki, kun pääsee käymään niillä kunnian tantereilla.

 

 

-Esko Erkkilä-

Taipaleenjoki - Tuonelanjoki

Keskiviikko 24.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomen sotahistorian kuuluisimpia taisteluita ovat Metsäpirtin Taipaleenjoella käydyt taistelut.

 

Vihollinen pääsi Taipaleenjoen yli, mutta Suomen rintama kesti Talvisodassa rauhantekoon saakka.

 

Minulla on ollut tilaisuus tutustua Taipaleenjoen taistelumaastoihin muutamaankin kertaan ja olen saanut näillä matkoillani kerran ylittää veneellä Taipaleenjoen Neosaaresta Terenttilän puolelle ja myös takaisin.

 

Heinäkuun alussa tekemällämme matkallamme saimme tutustua Taipaleenjoen taistelumaastoihin Neosaaren eli neuvostoarmeijan näkövinkkelistä. Nyt emme ylittäneet Taipaleenjokea.

 

 

 

 

 

Metsäpirtistä tulimme Taipaleenjoen rantaan entisen lossin Neosaaren puoleiselle kohdalle.

Joki virtaa vasemmalta oikealle kohti Laatokkaa, jonne ei olekaan pitkä matka.

Vastarannalla joen takamaastossa sijaitsevat kuuluisat Terenttilän tukikohdat.

Kuvasta oikealla mäntykankaalla sijaitsee Taipaleen muinaislinnan rauniot. Harmittelen, että en aikoinaan linnanraunioilla käydessäni mennyt vallihautojen yli varsinaisen linnan alueelle. Taipaleen muinaislinnasta on todella vähän tietoa esim. netissä.

 

 

 

 

 

Katse kohti ylävirtaa.

Taipaleenjoen takana taitaa näkyä sotakirjallisuudesta tutut Kansakoulun metsikkö ja Pärssisen metsikkö.

 

 

 

 

 

Lossirannan viereen on rakennettu korkeatasoinen laituri, sillä monet Taipaleenjoen datsojen asukkaat asuvat Pietarissa ja sinne pääsee parhaiten nopeakulkuisilla veneillä.

Vastarannalla on joen suuntaisesti kiitorata, sillä pienkoneella matka Taipaleenjoelta Pietariin taittuu vielä nopeammin kuin veneellä.

Vastarannalle autotie kulkee Kiviniemen ja Sakkolan kautta – se taitaa nykyisin olla jokseenkin ajokelvoton.

 

 

 

 

Lossirannassa ennen ollut lammasfarmari on saanut väistyä ökyrikkaiden tieltä.

Saatan joskus kertoa tosijutun tällä paikalla ennen sijainneesta lammasfarmarista ja niistä lammaskaupoista, joita hänen kanssaan työporukan kanssa teimme lähes 20 vuotta sitten!

 

 

 

 

Saimme kuljettajamme onnistuneiden neuvottelujen tuloksena pitää ruokailutauon Taipaleenjoen lossirannassa – kiitokset Raivolle!

*******

 

Tästä kuvasta saa pientä esimakua siitä, että veden nykyinen pinta on monia metrejä alempana kuin vedenpinta tässä oli ennen Taipaleenjoen syntymistä 1818.

Tuolloin vedenpinta laski tällä kohdalla seitsemän metriä, kun Suvantojärvestä puhkaistui Taipaleen kylän läpi virtaava Taipaleenjoki.

Kaksisataa vuotta sitten bussimme pysäköintipaikka oli Suvantojärven pohjaa ja tämän kohdan vedet laskivat Käkisalmen kautta Laatokkaan.

*******

Taipaleenjoella suomalaisia kiinnostavat taistelumaastot sijaitsevat joen toisella puolella, sillä nyt katselimme Taipaleenjokea neuvostosotilaiden vinkkelistä.

Nelisen vuotta sitten laatimani juttu Taipaleenjoen suomalaisista taistelupaikoista löytyy googlaten vaikkapa näin: "Esko Erkkilä Taipaleenjoki". Jutussa liikutaan täsmälleen samalla kohtaan Taipaleenjokea kuin nyt, mutta eri puolella jokea.

 

 

On selvää, että Taipaleenjoen taistelumaastot ovat kohta muisto vain. Jos vielä nyt haluaa niihin tutustua, on pidettävä kiirettä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Fantastista: Metso siirtää suodatinkangastuotantonsa Tampereelta Portugaliin!

Lauantai 4.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Jyrki Katainen (kokoomus) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (SDP) ovat jälleen kerran saamassa uuden hienon haluamansa sulan hattuunsa;

Konepajakonserni Metso on saanut Suomen yritysilmastosta tarpeekseen ja aikoo siirtää suodatinkangastuotantonsa Tampereelta Portugalin Ovariin.

 

Katainen ja Urpilainen ovat tehneet fantastista työtä, sillä vapautuuhan Tampereelta peräti 80 henkilöä työttömyyskortistoon – Katainen voikin todeta taas kerran;

 

Fantastista!

 

Nyt julkistettu Kataisen ja Urpilaisen saavutus on vain pieni osa heidän aikaansaannoksistaan, sillä parivaljakon toimenpiteet tuovat tulosta lähes päivittäin –

 

Fantastista!

 

Metson osalta voidaan todeta tuttua TV-mainosta toistaen, että ei tässä vielä kaikki!

 

Metso on käynnistänyt yt-neuvottelut myös Voimantuotanto-yksikössään ja sieltä on Kataisen sekä Urpilaisen iloksi saamassa 95 suomalaista kenkää!

 

Fantastista!

 

Pääministeri Kataisen ja valtiovarainministeri Urpilaisen onneksi suomalaisen yrityselämän kurimus ei jää Metson ilmoittamaan 175 metsolaisen irtisanomiseen, sillä kaksikko sai eilen haluamaansa tulosta myös muualla.

 

Teknologiayhtiö Exel Composites tuli avuksi ilmoittaessaan, että ne tulevat vapauttamaan henkilöstöään 60 henkilötyövuoden verran Kataisen ja Urpilaisen mieliksi työttömyyskortistoon!

 

Fantastista!

 

Hallituksessa puolueiden yhteistyö on saumatonta ja on havaittu, että kokoomuslainen pääministeri ja SDP:n valtiovarainministeri pystyvät antamaan ilon aiheita myös pienemmille hallituskumppaneilleen.

 

On selvää, että vihreät kokevat saaneensa mielihaluilleen täyden vastineen, kun Vapo ilmoitti eilen vaikeuksistaan.

 

Vihreiden ministerit ovat innoissaan, kun maamme turvepulaa on korvattu kivihiilen, öljyn ja tuontisähkön käyttöä lisäämällä.

 

Hallituksen hiilenmusta politiikka rulettaa!

 

Fantastista!

 

 

Miten fantastisia uutisia saammekaan kuulla ensi viikolla?

 

 

-Esko Erkkilä-

Suosio lisää suosiota

Torstai 2.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Vihreä Vappu-tapahtuman suosio Tampereen Hämeenpuistossa osoitti, että Keskustan kohoaminen Yle:n gallupeissa Suomen suurimmaksi puolueeksi merkitsee, että puolueen tilaisuudet kokoavat nyt myös kaupunkiseuduilla ennennäkemättömät yleisömäärät.

 

 

Keskustan Vihreä Vappu-tilaisuuden paikaksi Tampereella on vakiintunut keskeinen paikka Hämeenpuistossa eli aivan Kirjastotalo Metson edessä ”Uutinen” –veistoksen vierellä.

Veistoksen teetti Aamulehti vuonna 1981 satavuotisjuhliensa kunniaksi.

Keskustan tilaisuus veti kauniissa kevätsäässä suuren joukon tamperelaisia ja pirkanmaalaisia kuuntelemaan keskustalaisten Vappu-sanomaa.

 

 

 

 Ei kai kukaan sano, että keskustalaiset eivät osaa ottaa asioita rennosti?

Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistys tarjosi väelle simaa, donitseja sekä juustonaksuja.

Tarjoilusta huolehtivat Johannes Jonov (kultainen solmio), paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Raija Moilanen (isot korvat) sekä Raija Kytöharju (kolmas vasemmalta).

 

 

 

Ilomielisen Vihreä Vappu-tilaisuuden juontajana toimi Suomen perus- ja lähihoitajaliitto Super´n tamperelainen järjestöpäällikkö Raija Moilanen.

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo piti tilaisuudessa ajankohtaisen poliittisen katsauksen.

Vappu on työtätekevien juhla ja Alatalo totesi, että hallitus on päätöksillään nöyryyttänyt ammattiyhdistysliikettä sekä työtätekeviä.

Syystäkin punaliput liehuvat tänään vaisusti, mainitsi Alatalo.

Taloudelliseen ahdinkoon on syynä vientiteollisuuden sakkaaminen. Tätä parantaakseen hallitus asettikin kehysriihessä kaikki yhden kortin varaan ja alensi yhteisöveroa. Ensimmäiset tunnelmat yhteisöveron alentamisesta eivät ole rohkaisevia – päinvastoin, sillä nyt kuntien saamat yhteisöverojen tuotot alenevat!

Kehysriihen päätöksistä Alatalo mainitsi lisäksi sen, että todellisuudessa hallitus päätti kehysriihessä kuntien pakkoliitoksista. Hallituksen linjaukset merkitsevät, että hallitus sanoo EI mm. kuntien väliselle seutuyhteistyölle!

 

 

Alatalo totesi, että Kyproksen tukeminen oli hallituksen kädenojennus Venäjän miljardööreille – vähät kotimaan työttömistä ja vähäväkisistä.

Kotimaisen ruuan ja uusiutuvan energian suosiminen olisivat hallitukselta nyt Alatalon mielestä oikeaa politiikkaa.

Kansanedustaja Mikko Alatalo antoi tunnustusta Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilälle.

Alatalo arvosti puheenjohtaja Sipilän sanomaa, että ei hallitus ole kaikessa väärässä.

Mikko Alatalo oli yhtä mieltä puheenjohtaja Juha Sipilän kanssa, että nyt pitäisi katsoa tulevaisuuteen. Olisi kuunneltava myös muiden puheenvuoroja  - Keskustalla on edelleen tarjottavana esim. kuntauudistukseen maakunta-kotikunta –malli.

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo täyttää tasavuosia aina Vapunpäivänä ja sen kunniaksi tilaisuuden juontaja Raija Moilanen viritti yleisön onnittelulauluun Mikolle – kerran näinkin päin!  

 

 

  

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen Kalle Kiili totesi puheenvuorossaan, että Keskustan kunnallisvaaleissa lanseeraama slougan ”On kotiin tulon aika”, on toteutunut.

Kiili kehoitti tutustumaan Keskustan periaateohjelmaan.

Kalle Kiili totesi, että periaateohjelman perusteella ei ole yllättävää, että tuoreiden galluppien valossa Keskusta on yhä suositumpi puolue palkansaajien keskuudessa – suositumpi kuin SDP!  Puolueeseen kotiin paluu on onnistumassa, tiivisti Kiili.

 

 

 

Tampereen Opiskelevat Keskustanuoret ry:n puheenjohtaja Lauri Heikkilä muistutti, että Vappu on opiskelijoiden juhlahetki.

Vuoden aherrus on saatu päätökseen ja nyt on aika etsiä kesätöitä.

Puheenjohtaja Lauri Heikkilä vertasi opiskelijoita työttömiin, sillä molemmilla toimeentulo on niukkaa.

 

 

  

Tilaisuuden juontaja Raija Moilanen kertoi omassa puheenvuorossaan vanhustenhoidon nykytilanteesta, että vanhuksille saatetaan antaa laitoksissa ”yönappi” klo 17 ja samalla vaihdetaan yövaipat.

Hoidettava vanhus herää seuraavana päivänä klo 14!

Lähi- ja perushoitajienliitto Super´n järjestöpäällikkö Moilanen totesi, että hänen puheenvuoronsa on hätähuuto vanhusten puolesta!

Tiedän, että Raija Moilanen on ollut keskeisessä roolissa, kun heinäkuun 1. päivänä voimaantulevaa vanhuspalvelulakia on valmisteltu.

Moilanen on Keskustan edustajana Tampereen vanhusneuvostossa. Hän on siellä päättäjä paikallaan!

 

 

Keskustan Vihreä Vappu Tampereella oli onnistunut tilaisuus.

 

Totesin avaussanoissani, että neljä asiantuntevaa puheenvuoroa kuvastavat Keskustan johtavaa periaatetta

 

"Koko Suomen puolue"

 

Neljä erilaista näkökulmaa Vappuun sopivat erinomaisesti keskustalaisuuteen ja osoittavat, että Keskusta todella on koko Suomen puolue!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Tarastenjärvelle rakennettavan hyötyvoimalaitoksen tekniset ratkaisuvaihtoehdot on tutkittava huolella

Torstai 25.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Kannatan Tampereen Sähkölaitos Oy:n tytäryhtiön Tampereen Energiantuotanto Oy:n ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n yhdessä Tampereen Tarastenjärvelle suunnitteleman hyötyvoimalaitoksen rakentamista.

 

Alun perin laitoksen toiminnan piti perustua arinapolttoon, mutta nyt on kisaan tullut vahvasti myös kaasutustekniikkaan perustuva tekninen ratkaisu.

 

En ole jätteenpolton ammattilainen, mutta käsitän, että arinapoltto on jo vuosikymmenet sitten kehiteltyä tekniikkaa, kun puolestaan kaasutustekniikka on menetelmänä uusia ja kehittyneempi versio.

 

Kaasutustekniikasta ei vielä ole laajempaa kokemusta, joten alan konkarit luottavat enemmän arinapolttoon.

 

Tampereen Sähkölaitos Oy:n sekä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimesta ollaan nyt nopealla aikataululla selvittämässä arinapolton ja kaasutustekniikan kokonaisedullisuutta.

 

Peräänkuulutan molempien omistajayhtiöiden luottamushenkilöiden roolia puolueettoman selvityksen vaatijoina.

 

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja on vaihtumassa ja näen perusteltuna, että yhtiön uudella toimitusjohtajalla olisi keskeinen rooli polttotekniikan valinnassa.

 

Korostan polttotekniikkojen vajavaista tuntemustani, mutta muistutan, että kaasutusvaihtoehto antaisi kotimaisille ja osin jopa tamperelaisille alan valmistajille pääsyn toteuttamaan innovaatioitaan käytännössä.

 

Kaasutustekniikkaan perustuvan laitoksen laitetoimittajina voisivat toimia ainakin Metso Power Oy ja BMH Technology Oy.

 

Kuten alussa jo totesin, suhtauduin lämpimästi Tammervoima Oy:n perustamiseen.

 

On mielestäni perusteltua, että Tammervoima Oy:n käyttöönottama polttotekniikka ”olisi viimeistä huutoa” ja että se mahdollisimman laajalti perustuisi suomalaisten innovaatioiden varaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eläinten hyvinvointi ei koostu vain yhdestä asiasta!

Lauantai 2.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Toimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen oli kirjailijavieraana Tampereella Kirjastotalo Metsossa helmikuun 28. päivänä 2013 järjestetyssä tilaisuudessa.

 

Olin yksi paikalla olleista n. kuudestakymmenestä kuulijasta. Harmi, että miesten osuus kuulijajoukosta oli minimaalinen.

Menin mielenkiinnosta paikalle, sillä oletin, että pitkä työrupemani elintarviketeollisuuden ja kotieläintalouden parissa antaisi mahdollisuuden omaksua tietokirjailijan esityksestä jotain. En pettynyt ounasteluissani!

 

 

 

Elina Lappalaisen tilaisuutta mainostettiin fiksuilla julisteilla Kirjastotalo Metson tiedotustaululla.

 

 

 

Tietokirjailija Lappalaisen teos ”Syötäväksi kasvatetut – Miten ruokasi eli elämänsä” sai ansioistaan viime vuonna Tieto-Finlandia- sekä Kanava –tietokirjapalkinnot.

 

Suomen kirjasäätiön vuoden 2012 Tieto-Finlandia –palkintoraadin muodosti Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Janne Virkkunen.

 

Ensimmäisen Kanava-tietokirjapalkinnon jakoivat Kanava-lehti ja Otavan kirjasäätiö – palkinnon arvo oli 10.000 euroa.

 

Elina Lappalainen on syntynyt vuonna 1984 ja hän on Talouselämä-lehden toimittaja.

 

Toimittaja Lappalaisen kokemukset perustuvat siihen, että hän kasvoi lapsuusaikansa setänsä maidontuotantotilan naapurissa Siilinjärvellä sekä vierailuihin n. 20 maatilalla ja neljässä teurastamossa.

 

Varsin ohuesta kokemuksestaan huolimatta Elina Lappalainen kirjoittaa asiantuntevasti suomalaisen kotieläintalouden vahvuuksista ja haasteista.

 

Palkittu tietokirjailija totesi, että Suomessa kotieläinten hyvinvointi on suhteellisen hyvällä mallilla, mutta parantamisen mahdollisuuksia on.

 

 

 

Elina Lappalainen painotti aivan oikein, että kotieläinten hyvinvointi on monen tekijän summa.

 

Elina Lappalainen käsitteli melko asiantuntevasti keskeisimpien kotieläintemme tilannetta eläinlajikohtaisesti.

 

Broilerit

 

• monille kuulijoille oli yllätys, että broilerin kasvatusaika on vain 38 vuorokautta
• broilereiden jalostuksen keskeinen tavoite on nopea kasvu
• Suomessa broilertuotannossa ei ole salmonellaa ja meillä ei käytetä antibiootteja – Saksassa broilerparttialle saatetaan antaa jopa kahdeksan antibioottikuuria!
• Suomessa ei tuoteta ns. luomubroileria, mutta mm. Tanskassa luomubroileria kasvatetaan. Lappalainen kertoi, että HK tuo Suomeen Portin kautta tanskalaista luomubroileria.

 

 

 

Elina Lappalaisen esitykseen kuulunut kuva luomubroilerista ei varmaan ketään vakuuttanut luomun erinomaisuudesta!

 

 

Sika

 

• Lappalainen kertoi, että emakoilla on hormonaalinen pesäntekotarve.
• emakot porsivat porsitushäkeissä ja on muistettava, että ilman porsitushäkkejä pikkuporsaita kuolisi nykyistäkin enemmän
• karjuporsaat joudutaan kuohitsemaan, sillä karjunhaju lihassa tekisi karjunlihasta elintarvikkeeksi kelpaamattoman
• Suomessa ja Ruotsissa sikojen saparoita ei typistetä, mutta muulla niin tehdään
• Lappalainen muistutti, että sika on siisti eläin. Se on myös viisas eläin ja sitä voidaankin älykkyydessä verrata koiraan.

 

Kana

 

• Lappalainen muistutti, että kana on tyystin toinen eläin kuin broiler
• muniva kana ja munintansa lopettanut kana ei kelpaa elintarvikkeeksi
• kukkoja ei tarvita munantuotannossa ja sen vuoksi kukkopojat lajitellaankin pois kananpoikien joukosta. Lajittelu perustuu siipisulkien pituuteen – lajittelu on käsityötä.

 

Lehmä

 

• lehmästä kertoessaan Lappalaiselle sattui pieni lapsus, sillä hän kertoi lehmän synnyttävän kun oikea termi olisi ollut poikiminen!
• maidontuotannon tasoksi Lappalainen mainitsi 8.500 litraa vuodessa per lehmä. Luku saattaa keskimääräisenä pitää paikkansa, mutta parhaat yksilöt yltävät selvästi yli 10.000 litran per vuosi.

 

Hevonen

 

• eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta hevosesta puhutaan aivan liian vähän
• Suomeen tuodaan hevosenlihaa merkittäviä määriä
• Romaniasta hevosia viedään teurastettaviksi Espanjaan ja Italiaan
• USA:ssa hevosia ei saa teurastaa elintarvikkeeksi, mutta sen vuoksi jenkkihevoset viedäänkin Meksikoon teurastettaviksi ja siksi meksikolainen hevosenliha onkin usein peräisin jenkkihevosesta

 

 

 

Tietokirjailija Elina Lappalainen näki tuontiruuan kipukohdiksi mm. seuraavat seikat;

• kun ruoka matkustaa, sen alkuperä hämärtyy
• pitkät alihankintaketjut vaikeuttavat valvontaa
• erilaiset lainsäädännöt, eri kuluttajalupaus
• tiedon saamisen vaikeus
• poissa silmistä, poissa mielestä – ongelmien ulkoistaminen

 

Kiitän ja arvostan Elina Lappalaisen tasapuolista ja analyyttistä esitystä kotieläinten hyvinvoinnista.

 

Valittelen, että eräs kuulija syyllistyi ”kettutyttöilyyn” keskustelun aikana.

 

Esitin keskustelun aikana, että Elina Lappalaisen pitäisi seuraavaksi paneutua EU-maissa noudatettaviin menettelyihin kotieläinten kasvatuksessa ja teurastamisessa. Lappalainen kiitti kannustuksestani ja kertoi, että sama ajatus on ollut hänelläkin mielessä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Ministeri Jari Koskinen: "...henkilökohtaisesti minä en ikinä osta kaupasta, silloin kun kauppaan joudun, private label -tuotteita,..."

Maanantai 25.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Lennän poliittisesti eri parvessa kuin kokoomuksen maa- ja metsätalousministeri, mutta arvostan suuresti otsikossa kerrottua ministeri Jari Koskisen lausumaa private label –tuotteista.

 

Otsikkosanat ovat suora lainaus siitä kyselytuntivastauksesta, jonka ministeri Jari Koskinen antoi torstaina 21.2.2013 Keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan kysymykseen elintarvikkeiden pakollisista alkuperämerkinnöistä.

 

Ministeri Koskisen sanoma on kopioitu Eduskunnan pöytäkirjasta.

 

Olen ministeri Koskisen kanssa samalla toimintalinjalla – en koskaan osta private label –tuotteita eli K-ryhmän Pirkka-tuotteita tai S-ryhmän Rainbow-tuotteita.

 

Private label –tuotteet ovat kuluttajan kannalta kyseenalaisia. Ne lihottavat päivittäistavarakaupan kassaa ja mahdollistavat siten uusien supermarkettien rakentamisen kisaamaan kuluttajien rahoista.

 

 

 Ministeri Koskisen kuva on otettu 21.2.2013 pidetyn kyselytunnin videotallenteelta

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen jatkoi vastaamistaan Sirkka-Liisa Anttilan kysymykseen ja sanoi näin:

 

”…suomalaiselle ruokakulttuurille jonkinlaiset muut tuotteet voisivat olla vähän parempia kuin nämä private label –tuotteet.”

 

Olen tyytyväinen, että mielipiteeni private label –tuotteiden laadusta on nyt saanut ministeritasoisen vahvistuksen!

 

Annan tunnusta ministeri Koskiselle hänen suomalaista alkutuottajaa, kotimaista elintarviketeollisuutta, suomalaista elintarviketyöntekijää, ympäristöä ja kuluttajaa arvostavista linjauksistaan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Myyräntyötä metsissä ja pihoissa"

Perjantai 15.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Synnyinkunnassani Viljakkalassa toimii paikallisten kulttuuriarvojen ja ympäristönäkökohtien vaalimiseen keskittynyt yhdistys Vipu Viljakkala ry. Yhdistyksen tavoitteena on hyvän elinympäristön järkevä ja pitkäjänteinen kehittäminen.

 

 

Vipu Viljakkala ry järjesti Viljakkalan Seurojentalolla mielenkiintoisen luontoillan torstaina tammikuun 31. päivänä.

 

Illan teemana oli tämän jutun otsikko.

 

Olen Vipu Viljakkala ry:n jäsen ja osallistuin mielenkiintoiseen tapahtumaan.

 

 

 

Illan asiantuntijaksi oli saatu Metsäntutkimuslaitoksen metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen.

 

Vipu Viljakkala ry oli saanut luennoitsijaksi todella korkeatasoisen tiedemiehen, sillä professori Henttonen on alansa siteeratuimpia tutkijoita.

 

Heikki Henttonen on mukana kansainvälisellä ISIHighly Cited.com^SM -listalla. Tälle listalle pääsevät kultakin tieteenalalta ne tutkijat, joiden julkaisuihin viitataan muiden tutkijoiden julkaisuissa kaikkein eniten. Suomesta Highly Cited -listoille on kaikkiaan päässyt yhdeksän tutkijaa ja Henttonen on yksi heistä.

 

 

 

Tilaisuuden avasi Vipu Viljakkala ry:n puheenjohtaja Ismo Friman.

 

 

 

Professori Henttonen kertoi, että hänen työnantajallaan Metlalla eli Metsäntutkimuslaitoksella on lakisääteinen velvollisuus tuholaisseurantaan ja tuholaisennusteiden laatimiseen.

Metla toteuttaa tehtäväänsä julkaisemalla kahdesti vuodessa myyräraportin Metsälehdessä.

Raportti sisältää katsauksen menneeseen ja ennusteen myyräkannan tulevasta vaihteluista ajallisesti ja alueellisesti.

 

 

 

Myyräkannan vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. Tässä kuvassa vasemmalla ylhäällä on esitetty vuoden 1988 myyräkanta ja sen jälkeen myyräkannan kehittyminen vuosittain siten, että alhaalla oikealla kuvataan tilannetta vuonna 2011.

 

Metsänhoitoyhdistykset seuraavat Metlan myyräennustuksia tarkkaan, mutta valitettavasti metsänomistajat ottavat ne huonosti huomioon metsänhoitotöitä suunniteltaessa.

 

On toki myös todettava se, että puuntaimia tuottavat taimistot tuottavat uusia taimia tasaisesti vuodesta toiseen eli ”taimilogistiikka” on tietynlainen este myyräennusteiden huomioimiselle metsänviljelyssä.

 

Professori Henttonen totesi, että pahana myyrävuonna myyrien taimikoille aiheuttamat vahingot yltävät tasolle 20 miljoonaa euroa!

 

Usein ajatellaan, että myyrien luontainen torjunta olisi tehokas tapa myyrävahinkojen estämisessä.

 

Professori Heikki Henttonen kävi luettelonomaisesti läpi joitakin myyrätuhojen estämiskeinoja:

 

• erilaisia peloteääniä antavat piipparit ovat huiputusta
• ennen taimien istuttamista suoritettu kunnollinen laikutus on hyvä keino myyrätuhojen torjunnassa
• varpuspöllöjen myyräsaalistuksella ei ole mitään merkitystä
• ketuilla ei ole vaikutusta myyrätuhojen torjunnassa
• myyräpatogeenien käyttäminen on EU:ssa mahdotonta
• kyykäärme ja supi ovat tehokkaita myyrien torjunnassa, mutta niiden ”työssäoloaika” on vuoden aikana lyhyt

 

Professori Henttonen listasi metsänviljelyssä tekijöitä, jotka lisäävät myyrien tuhovaaraa:

 

• pellonmetsityksessä myyrävaara on monikymmenkertainen hakkuualueille tehtävään metsänuudistamiseen verrattuna
• taimikon lähistöllä sijaitsevat heinäiset myyräbiotyypit lisäävät myyrävahinkojen mahdollisuutta
• runsas pintakasvillisuus itse taimikossa tai sen lähistöllä kasvattavat myyrätuhojen vaaraa
• pehmeä eloperäinen maaperä helpottavat myyrien elämää
• runsaslumiset talvet ovat otollisia myyrien lisääntymiselle
• puulajeilla on erilainen herkkyys myyrätuhoille; hybridihaapa on herkin -> tammi -> koivu -> mänty -> kuusi

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta lehtikuusen onnistuneesta istuttamisesta n. 15 vuotta sitten runsaan hehtaarin alueelle. Kysyin Henttoselta lehtikuusen herkkyydestä myyrätuhoille ja sain vastauksen, että lehtikuusi on herkkä myyrätuhoille. Meillä istuttaminen sattui ilmeisesti sopivaan ajankohtaan, sillä myyrätuhoja ei ole ilmennyt.

 

 

 

Esityksensä lopuksi professori Henttonen käsitteli myyräkuumetta ja siihen liittyviä seikkoja.

 

Myyräkuume on suomalainen sairaus, sillä EU:n alueella tavattavista myyräkuumetapauksista 70 % tavataan Suomessa.

 

Suomessa todetaan vuodessa n. 1.000 – 3.500 tautitapausta. On kuitenkin muistettava, että ainoastaan 20 % tartunnan saaneista saa akuutin taudin, joten infektioita on vuodessa jopa 15.000 tapausta.

 

Myyräkuumeen isäntälaji on metsämyyrä ja muissa myyrälajeissa sitä ei ilmene.

 

Lopputalven aikana lähes kaikki metsämyyrät ovat taudinkantajia.

 

Myyräkuumeen tartunta tulee ihmiseen tavallisimmin puuliiterin pölyn kautta.

 

Riskitekijöitä myyräkuumeen saamiseen ovat ammatti (maanviljelijä), harrastukset, olla nuori mies, tupakointi.

 

Myyräkuumeessa akuuteista tapauksista 5 % joutuu dialyysiin.

 

Se on tavallaan lohdullista, että myyräkuumeen sairastamisen jälkeen henkilölle syntyy ikuinen immuniteetti!

 

 

Kiitän Vipu Viljakkalaa mielenkiintoisen luontoillan järjestämisestä.

 

Taas kerran tuli todettua se, että jos todellisella asiantuntijalla on kyky ja taito esittää asiansa mielenkiintoisesti, on esitystä ilo kuunnella.

 

Professori Heikki Henttosella on taito esittää asiat mielenkiintoisesti ja sen vuoksi häntä on ilo kuunnella!

 

 

-Esko Erkkilä-

EU:n virkamiehillä on asiantuntemattomia suunnitelmia metsäasioiden hoitamisessa

Keskiviikko 16.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomen metsäala on n. 22.000.000 hehtaaria ja se merkitsee, että metsät peittävät n. 72 % maamme maapinta-alasta. Metsäpinta-alan suhteellisella osuudella mitattuna Suomi on EU:n metsäisin maa.

 

Suomen, Ruotsin ja Itävallan liittyminen Euroopan Unioniin tammikuun 1. päivänä 1995 merkitsi, että metsäasioiden painoarvo EU:ssa kohosi tyystin toiselle tasolle kuin se oli ennen.

 

Ruotsin metsäala merkitsee n. 66 %:n osuutta maan pinta-alasta ja Itävallassa metsäpinta-ala on n. 47 % maan kokonaisalasta.

 

Suomen, Ruotsin ja Itävallan jälkeen Euroopan Unioniin liittyneistä maista Slovenia yltää samalla tasolle, sillä siellä metsää on n. 55 % maan kokonaispinta-alasta.

Metsän merkityksestä suomalaisille kertoo se, että meillä metsää on 4,13 hehtaaria asukasta kohti, kun vastaava luku Ruotsissa on 3,08 ha/asukas. EU:ssa metsää on keskimäärin 0,32 ha/asukas!

Myös metsänsuojelussa Suomi on EU:n kärkijoukossa. Suomen metsistä 3,8 % on metsänsuojelullisesti luokassa, joka määritellään näin: "Mitään toimenpiteitä ei ole sallittu." EU:ssa vastaava osuus on 1,3 %.

Luokassa; "Rajoitetut toimenpiteet on sallittu" on Suomessa 3,1 % metsistä, kun vastaava osuus EU:ssa on 2,8 %.

Pinta-alatiedot ja metsänsuojeluluvut ovat peräisin Metsätilastollisesta vuosikirjasta 2011.

Pengoin asioita, kun Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat tehneet Tampereen kaupunginvaltuustossa aloitteen, jossa perätään Tampereen kaupungin metsien suojelun laajentamista Teiskossa.

*********

 

Suomessa herättää nyt ihmetystä se, että EU kaavailee direktiiviä, jossa kiinteälle biomassalle asetettaisiin samat vaatimukset kuin liikenteen biopolttoaineille ja –nesteille.

 

EU haluaa varmistaa, että metsiä ei hakata liikaa metsähakkeen käytön vuoksi.

 

EU-byrokraatit eivät ole tajunneet, että puun eri osat päätyvät erilaisiin käyttötarkoituksiin. Osa puusta päätyy sahatavaraksi, osa paperiteollisuuden raaka-aineeksi ja osa muuhun käyttöön eli vaikkapa hakkeeksi lämmitykseen.

 

Suomessa metsänkasvatus on hidasta ja se merkitsee, että puuntuotannossa kiertoaika on pitkä.

 

Jos asioita tuntemattomat keski- ja etelä-euroopan byrokraatit pääsevät touhuamaan vapaasti, on olemassa suuri vaara, että päätehakkuun kynnyksellä olevat metsälöt määritellään aarniometsiksi ja sen jälkeen niiden hyödyntäminen vaikeutuisi.

 

Ylenmääräisessä holhoamisessa piilee vaarana myös se, että haketta ei laskettaisi uusiutuvan energian määrään. Jos näin kävisi, niin suunnitteilla oleva direktiivi puoltaisi fossiilisten energialähteiden kilpailukykyä.

 

On toivottavaa, että maamme virkamiehet ja poliittiset päättäjät pystyisivät pitämään tässä asiassa yhtä ja torppaamaan EU-virkamiesten suunnitelmat maamme metsätaloutta kaltoin kohtelevan direktiivin voimaantulosta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Laatokan jäälle Talvisodassa sankarivainajana kaatunut Elias Simojoki oli mallina Tampereella sijaitsevalle Vapaudenpatsaalle

Torstai 10.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Hämeenpuistossa, lähellä Kirjastotalo Metsoa, sijaitsee Vapaudenpatsas.

 

Patsaaseen liittyy useita mielenkiintoisia taustatarinoita ja uskon, että useimmat tamperelaisetkaan eivät tunne niitä.

 

 

 

Tässä patsas talvisessa asussaan – vasemmalla näkyy pieni nurkka Kirjastotalo Metsosta.

 

Vapaudenpatsas on Vapaussodassa tapahtuneen Tampereen valtauksen muistomerkki ja sen vuoksi patsaan varhaishistoriaan liittyy monia ristiriitoja.

 

Patsas on kuvanveistäjä Viktor Janssonin käsialaa ja se on paljastettu vuonna 1921 eli kolme vuotta Vapaussodan päättymisen jälkeen. Patsaan suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1918.

 

Patsaan pysyminen nykyisellä paikallaan tarvitsi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen ja se saatiin vuonna 1923. KHO päätti, että patsas on ”lain suojeluksessa”.

 

Veistoksen mallina toimi Elias Simojoki, jonka sukunimi oli vuoteen 1926 saakka Simelius.

 

Simojoki oli IKL:n kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen. Koulutukseltaan Simojoki oli pappi.

 

Simojoki oli syntynyt 1899 Rautiossa – Rautio liittyi Kalajokeen vuonna 1973. Opin työvuosieni alkuvaiheessa tuntemaan Raution mukavaksi pitäjäksi. Nykyään Kalajoki ja sen myötä Rautio luetaan kuuluviksi Pohjois-Pohjanmaalle, mutta minun ajatusmaailmassani molemmat ovat yhä edelleen Keski-Pohjanmaalla sijaitsevia paikkakuntia.

 

Elias Simojoki toimi Talvisodan aikana rykmentin pastorina JR39:ssä.

 

Suomalaiset saivat pysäytettyä Neuvostoliiton hyökkäyksen Koirinojalle Pitkärannan ja Impilahden välille, jonne rintamalinjat vakiintuivat tammikuun 1940 aikana.

 

Rintamalinjojen väliin jäi haavoittunut hevonen, joka tuskissaan makasi Laatokan jäällä. Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset yrittivät ampumalla lopettaa hevosen kärsimykset, mutta eivät onnistuneet.

 

Elias Simojoki meni kärsivän hevosen luo ja lopetti sen pistoolinlaukauksella. Sen jälkeen Neuvostoliiton sotilaat ampuivat Simojoen ja niin Kiuruveden papista tuli yksi Talvisotamme sankarivainajista.

 

 

 

 

Laatokan jäälle tammikuun 25. päivänä 1940 kaatunut Elias Simojoki on ollut mallina Tampereen Vapaudenpatsaan mieshahmolle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Jouluisia tunnelmia kyliltä ja kotoa

Maanantai 24.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Jouluaaton tunnelmissa suodaan varmaan pieni kuvakimara kyliltä ja kotoa.

 

Aluksi muutama hetki kyliltä:

 

 

 

Tampereen Joulutori Keskustorilla oli avoinna Itsenäisyyspäivän aatosta Joulun aatonaattoon saakka. Joulutoriaika päättyi siis eilen.

 

 

Säät suosivat Joulutoria, mutta siitä huolimatta tamperelainen joulutori jäi kävijämääriltään perin vaisuksi. 

Tampereen Joulutori yrittää etsiä jotain samaa kuin saksalaiset joulutorit, mutta väestöpohja Tampereella ei ole riittävä.

 

 

 

Harmittaa esseniläisten joulutorimyyjien puolesta, että asiakkaita oli talvisesta säästä huolimatta perin niukalti.

*************

 

 

Metsä Group järjesti 19.12.2012 Laukontorilla perinteisen jouluhetken sekä joulukuusten hankkimistilaisuuden osuuskunnan jäsenille ja metsänomistajille. 

Mukana menossa oli myös aito joulupukki!

 

 

 

Tarjolla olleet joulukuuset olivat kasvatettuja muotovaliota ja ne olivat kasvaneet Tuuloksessa.

 

 

 

Myynnissä oli Kuningaskuluttaja-ohjelmassa parhaaksi todettuja joulukuusenjalkoja. Valitettavasti kyseinen joulukuusenjalka on valmistettu USA:ssa, joten sen hankkiminen ei olisi ollut ainakaan mikään ekoteko. Meillä on ”nurkat täynnä” joulukuusenjalkoja, joten siinäkään mielessä jenkkilässä valmistettu joulukuusenjalka ei kiinnostanut.

***********

 

 

 

Tampereen keskusta on joulunaikaan hienosti valaistu ja nyt kun on ollut myös lunta sekä pakkasta, on keskustan jouluilme ollut oikein talvinen.

 

 

 

Väinö Aaltonen on veistänyt Hämeensillan kupeeseen vuonna 1927 sijoitetun Suomen Neidon. Tuntuu siltä, että sekin nauttii kunnon talvesta!

 

 

Ja sitten joulunäkymiä kotosalta:

 

 

 

Kävelytien varrella oleva syyshortensia-aita on selvinnyt ainakin alkutalven lumisateista pienin vaurioin.  Syyshortensiaa saa leikata keväällä vasta sen jälkeen, kun yöpakkasten mahdollisuus on ohitettu.

 

 

 

Ikkunassa oleva lasityö ja sen taakse sytytetty tähtikuvio muodostavat mielenkiintoisen yhdistelmän.

 

 

 

Lasiverannan jouluilmettä!

 

 

 

Elävä takkatuli luo parasta joulutunnelmaa!

 

 

**************

 

 

 

Toivottelen lukijoilleni Oikein Rauhaisaa Joulunaikaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jätkänkynttilöiden tulimeri valtasi Tampereen Keskustorin

Torstai 6.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen metsäkeskus sytytti 400 jätkänkynttilää Tampereen Keskustorille torstaina 29. marraskuuta kello 16.30.

Olin paikalla erikoisessa tapahtumassa.

Tempaus oli lähtölaukaus Suomen metsäkeskuksen, Suomen mielenterveysseuran ja Aamulehden yhteishankkeelle, jossa haetaan uudenlaista toimintamuotoa nuorten ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön.

Toiminnan ydin on metsässä ja metsäluonnossa liikkuminen - tutkimusten mukaan jo viisi minuuttia metsässä vaikuttaa myönteisesti henkiseen hyvinvointiin. Ensimmäinen pilottiprojekti toteutetaan Tampereen seudulla.

Ihmettelin, kun tapahtuman ennakkoinformaatiossa kerrottiin 800 metsäkeskuslaisen osallistuvan Keskustorin tempaukseen. Henkilölukumäärä oli oikein, sillä tapahtuma oli ajoitettu valtakunnallisten, Tampereella pidettyjen Metsäkeskuspäivien yhteyteen ja torilla oli tosiaan mukana koko Metsäkeskus lähes tuhannen työntekijänsä voimin.

 

 

Metsäkeskuksen väki aloitti jätkänkynttilöiden sytyttämisen Keskustorin suihkulähteen tienoilta…

 

 

 

…ja siitä sytyttäjät etenivät kohti Tampereen Teatteria.

Yleisö oli eristetty "paloalueesta" merkkinauhalla sekä rauta-aidoilla. Hyvin tarpeellinen toimenpide, sillä Keskustorille oli kerääntynyt kansaa ehkä kaksituhatta henkilöä!

 

 

 

Kaikki jätkänkynttilät saatiin palamaan ja näky Keskustorilla oli erikoinen. Kuva on otettu Vanhan kirkon liepeiltä kohti Jugend-toria.

 

Kiitän järjestäjiä ainutlaatuisen valoelämyksen luomisesta pimenevään Tampereen iltaan.

Kiitän Suomen Metsäkeskusta, Suomen Mielenterveysseuraa ja Aamulehteä myös siitä, että haluatte muistaa satoja nuoria, jotka vuosittain kamppailevat masennuksen ja muiden mielenterveysongelmien kanssa.

 

-Esko Erkkilä-