Suomen Keskustan puoluekokousedustajien lippumarssi Rovaniemen keskustassa oli vahva osoitus keskustalaisen kansanliikkeen voimasta!

Tiistai 12.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Ennen Keskustan puoluekokouksen pääjuhlaa järjestetty lippumarssi halki Rovaniemen keskustan oli vahva osoitus Suomen Keskustan voimasta ja vahvuudesta.

 

Lähes kolmetuhatta keskustalaista osallistui mainiossa marssisäässä järjestettyyn lippumarssiin.

 

Olin mukana n. kahden kilometrin pituisen reitin kulkeneella marssilla.

 

 

Marssi alkoi tietysti valmisteluilla ja tässä tamperelaiset puoluekokousedustajat Jari Rajasalo (vasemmalla), Arja Hirvenoja sekä Antti Juva ovat hymyssäsuin matkalla lippumarssin järjestäytymispaikalle.

 

 

Marssirivistön kärjessä kulkeneen Suomen siniristilipun kantajana toimi edellispäivänä Keskustan varapuheenjohtajaksi valittu Juha Rehula.

Suomen Keskustan lippua kantoi puheenjohtaja Juha Sipilä. Sipilän rinnalla marssivat varapuheenjohtajat Annika Saarikko sekä Riikka Manner.

 

 

Etelä-Häme…

 

 

 

...ja Etelä-Pohjanmaa marssivat seuraavina.

 

 

 

Keskustan Helsingin piirin…

 

 

…ja Itä-Savon jälkeen…

 

 

 

…oli vuorossa Kainuu.

Kainuun piirijärjestön edustajien marssilauluna oli Ilmari Kiannon vuonna 1911 sanoittama ja Oskar Merikannon säveltämä ”Nälkämaan laulu” ja komeasti se kainuulaisilta kajahtikin!

 

 

 

Keski-Pohjanmaan…

 

 

…ja Keski-Suomen piirin…

 

 

 

…jälkeen oli vuorossa Kymenlaakso, jonka lipunkantajana toimi ex-kansanedustaja Markku Pakkanen.

 

 

Keskustan Pirkanmaan piirin nimikylttiä kantoi Raili Naskali Pirkkalasta ja piirimme lippu oli Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajan Pertti Hakasen vankoissa käsissä.

Piirimme kärjessä marssivat kansallispuvuissaan Raili Naskalin lisäksi vasemmalta luetellen: Ritva Männistö, Arja Mattila, Joakim Roth, Riitta Koskinen, Päivi Koppanen ja Pirkko Vuolle.

 

 

Tässä Pirkanmaan piirin marssirivistön keskivaihetta….

 

 

 

…ja tässä ”loppupään valvojat”.

 

 

Valokuvaamisen jälkeen liityin Pirkanmaan piirin loppupään valvojiin ja tässä kuva meitä seuranneesta Keskustan Pohjois-Karjalan piirin marssirivistön kärjestä.

 

 

 

Lippumarssin seuraajia katujen varrella oli paljon.

Joukossa oli tuttujakin ja tässä turkulainen Jarmo Laivoranta…

 

 

…sekä Tauno Mäkelä Vilppulasta seuraavat marssia.

 

 

Rovaniemelle saapuneet ulkomaiset turistit ihmettelivät monien satojen metrin pituista marssirivistöä, joka kajautteli maakuntalauluja marssiessaan.

 

 

Poistuin välillä marssirivistöstä ja pienen oikaisun ansiosta pääsin taas ottamaan muutaman kuvan Pirkanmaan piirin marssijoista.

 

 

 

 

 

 

Arvo Uusitalo synnyinkunnastani Viljakkalasta liittyi Pirkanmaan marssijoiden joukkoon matkan varrella ja hän toimikin Pirkanmaan ”lukkona” koko loppuosuuden!

 

Marssi päättyi Rovaniemen kaupungintalolle.

Tässä Eero ja Arja Mattila Viljakkalan Nisulta käärivät kantamaansa lippua odottamaan seuraavaa merkkitapahtumaa.

 

 

 

Marssin ensikertalainen Keskustan Tampereen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Jari Rajasalo oli silminnähden tyytyväinen marssikokemukseensa.

 

 

Marssin jälkeen europarlamentaarikon ja Keskustan uunituoreen varapuheenjohtajan Riikka Mannerin Nikolas-poika oli tyytyväinen päästyään äitinsä syliin.

 

Kuvakertomukseni päätteeksi vielä kuvia kansallispukuisista pirkanmaalaisista marssijoista:

 

 

 

Riitta Koskinen Ylöjärveltä

 

 

Arja Mattila Viljakkalasta

 

 

 

Pirkko Vuolle Viljakkalasta

  

Osallistuin Keskustan puoluekokousohjelmaan kuuluvaan lippumarssiin nyt ensimmäistä kertaa. Kokemus oli vertaansa vailla.

 

Toivon, että pääsen kokemaan jotain vastaavaa Keskustan seuraavassa puoluekokouksessa Turussa vuonna 2014!

 

 

-Esko Erkkilä-

Arvoisat puoluekokousedustajat!

Maanantai 11.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen elämäni aikana pitänyt esityksiä erilaisille yleisöille ainakin pari tuhatta kertaa - saattaa olla, että esiintymisiä on kertynyt vuosien saatossa tuplastikin, mutta suurimman kuuntelijajoukon sain lauantaina, kun käytin puheenvuoron Keskustan puoluekokouksessa Rovaniemellä.

 

Olin toiseksi viimeinen puhuja ennen puheenjohtajaäänestyksiä ja Lappi Areenalla oli puhettani kuuntelemassa n. 4.000 puheenjohtajaäänestyksiin valmistautuvaa puoluekokousedustajaa ja puoluekokouksen seuraajaa. Tupa oli täynnä!

 

 

Näin puhuin elämäni suurimmalle yleisölle:

 

Arvoisat puoluekokousedustajat, puheenjohtaja-, varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaat sekä viime eduskuntavaaleissa ehdollaolleet jäsenemme!

 

Tuon Teille terveiset Tampereelta.

 

Tampereella Keskustan toiminta on ollut tuloksekasta, sillä onhan meillä mm. apulaispormestarina Timo Hanhilahti; Suomen ensimmäinen keskustalainen apulaispormestari.

 

Kohdistan sanomani Teille kaikille arvoisat läsnäolijat ja perusteena on Keskustan pärjääminen koko maassa, mutta erityisesti suurissa kaupungeissa.

 

Suurissa kaupungeissa on paljon potentiaalia Keskustalle.

 

Useat keskustalaiset viime eduskuntavaalien ehdokkaat saivat hyvän äänisaaliin esim. Tampereella.

 

Nyt on meidän kaikkien huolehdittava, että pystymme turvaamaan kaikkien viime eduskuntavaaleissa suurista kaupungeista saadut äänet pysymään Keskustalla syksyn kunnallisvaaleissa.

 

Suurista kaupungeista saadut äänet ovat tärkeä osa siitä äänimäärästä, jolla ratkaistaan monien maakunnallisten organisaatioiden luottamushenkilöpaikat.

 

Kiitän jo etukäteen kaikkia siitä tuesta, jota tulemme suurissa kaupungeissa saamaan Teiltä!

 

-----

 

 

Puheenjohtajan merkkikello soi ja minuutin pituinen puhe oli pidetty.

Käytän puhuessani yleensä vain iskusanaliuskaa muistini tukena, mutta puheajan rajoittaminen minuuttiin merkitsi, että jouduin lukemaan paperista ennalta valmistelemani tekstin.

Kuvat ovat tamperelaisen puoluekokousedustaja Arja Hirvenojan kamerallani ottamia.

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan puoluekokousiltamat järjestettiin 60 metrin syvyydessä!

Sunnuntai 10.6.2012 klo 2.18 - -Esko Erkkilä-

Terveisiä Keskustan puoluekokousiltamista Rovaniemeltä!

Ne järjestettiin kuudenkymmenen metrin syvyydessä Santavuoren kallion sisällä sijaitsevassa Santaparkissa.

 

Santaparkin sisäänkäynnin jälkeen…

 

 

…laskeudutaan sadan metrin matkalla sopivasti alaspäin…

 

 

…välitasanteelle.

 

 

Välitasanteen jälkeen laskeudutaan edelleen sadan metrin kävelymatkan aikana taas syvemmälle vuoren sisään ja…

 

 

…saavutaan Santaparkin juhlasaliin.

 

 

Juhlasalissa esittäytyi Keskustan uudistunut johtoviisikko.

 

 

Puheenjohtaja Juha Sipilä

 

 

Varapuheenjohtajat Annika Saarikko,…

 

 

…Riikka Manner…

 

 

…ja Juha Rehula.

 

 

Puoluesihteeri Timo Laaninen.

Puoluekokouksen toisesta päivästä jäi mieleen yhtenäisyyttä kuvaava mieliala.

 

Ylimmän johdon tällä kokoonpanolla Keskustalla on mahdollisuuksia vaikka minne saakka!

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan uusi puoluejohto on valittu

Sunnuntai 10.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Kerron lyhyesti ja täydennän myöhemmin:

 

 

Puheenjohtajaksi Juha Sipilä

 

Varapuheenjohtajiksi:

 

 

Annika Saarikko

 

 

 

Riikka Manner

 

 

 

Juha Rehula

 

 

 

 

Puoluesihteeriksi Timo Laaninen...

...(joka tässä kertoo ääntenlaskun aikana tunnelmistaan Riikka Uosukaiselle)

 

 

Täydennän Rovaniemen kuulumisia toivottavasti jo tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sipilä-rintamerkki rintaan ja...

Lauantai 9.6.2012 klo 8.17

...bussimatka puoluekokouspaikalle voi alkaa!

Rovaniemeltä "livenä" 9.6.2012 klo 8.18

-Esko Erkkilä-

Puheenjohtajaehdokkaiden kielenkäyttö muuttui terävämmäksi, kun valintaäänestys lähestyy

Lauantai 9.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puheenjohtajavalinta tapahtuu tänään iltapäivällä.

 

Lappi Areenalla eilen klo 18.30 alkaneessa puheenjohtajataiston viimeisessä yhteisessä keskustelussa ehdokkaiden kielenkannat avautuivat ajoittain lähes kiivastahtiseen sanailuun saakka. Yleisö piti näkemästään ja kuulemastaan, sillä jokseenkin jokaisen puheenvuoron jälkeen kuultiin suosionosoituksia.

 

Keskustelua johdatteli Lapin Kansan päätoimittaja Antti Kokkonen.

 

 

Ehdokkaat olivat ryhmittäytyneet esiintymislavalle pöytien ääreen.

 

 

 

Timo Kaunisto muistutti, että ”hevosen vaihtaminen ei riitä”. Sen lisäksi Keskustan pitää Kauniston mielestä löytää toimintalinja keskusta-vasemmistolaisesta perustasta. Tästäkin puheenvuorosta Kaunisto sai suosionosoituksia!

 

 

Tuomo Puumala peräänkuulutti, että Keskustan uuden puheenjohtajan on oltava yhdistävä tekijä puolueelle ja hänen on osattava kuunnella kansalaisia.

Eri mieltä olevat on Puumalan linjauksen mukaan saatava lähimmäs puoluejohtoa.

 

 

Juha Sipilä totesi: ”Johtamaani Keskustaan sopivat kaikki.”

Sipilän mielestä Mari Kiviniemeä olisi pitänyt tukea enemmän. ”Nyt pitää katsoa eteenpäin” oli Juha Sipilän resepti huomiselle.

 

 

Paavo Väyrynen luotti Keskustan puoluekokouksen kykyyn valita puheenjohtajaksi paras henkilö. ”Valinta tulee olemaan onnistunut, kun 3.000 keskustalaista miettii viikonvaihteen ajan, että kenestä tulee puheenjohtaja.”

 

Keskustelin päivän aikana lukemattomien puoluekokousosanottajien kanssa ja minulle jäi se tuntuma, että Juha Sipilän asemat ovat puoluekokouksen aikana kohentuneet ja hänestä saattaa tänään tulla Keskustan uusi puheenjohtaja!

 

Juttelin Juha Sipilän kanssa päivän tunnelmista.

Ihailin Sipilän toimintaa päivän aikana - koko ajan hän oli liikenteessä yleisön joukossa ja teki tuttavuutta entisten ja uusien tuttaviensa kanssa!

Myös Tuomo Puumalan kanssa pääsin kiittämään häntä oikein kädestä pitäen siitä mallikkaasta esiintymisestä, jonka Puumala suoritti Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön osastolla Tampereen Markkinoilla 4.6.2012!

Eilen pystyin päivittämään tälle palstalle kesken päivän uutta tietoa – saa nähdä, että ehdinkö kertomaan tuoreet tunnelmat uuden puheenjohtajan valinnasta tänään ennen iltaohjelmamme alkamista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Puoluekokousmatka on alkanut!

Perjantai 8.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamuvirkuimmat tämän palstan lukijat näkevät nämä rivit perjantaina 8.6.2012 klo 00.00.

 

Olen täsmälleen samalla kellonlyömällä noussut bussiin Tampereen linja-autoasemalla ja matkamme kohti Rovaniemeä ja Keskustan puoluekokousta on alkanut.

 

Bussi on täpötäynnä, sillä matkassa on viitisenkymmentä pirkanmaalaista puoluekokousedustajaa. Muilla kulkutavoilla Rovaniemelle on tulossa ainakin sama määrä pirkanmaalaisia, joten kokonaisedustuksemme kohoaa tasolle satakunta kokousedustajaa.

 

Aikataulusuunnitelman mukaan olemme perillä Rovaniemellä tänään klo 12.00.

 

Keskustan puoluekokouspaikkana toimii Lappi Areena ja siellä puoluekokousosanottajien valtakirjojen tarkastaminen alkaa klo 10.00.

 

Ohjelman mukaan Rovaniemellä on runsaasti erilaisia oheistapahtumia mm. Lordinaukiolla sekä Lapin Urheiluopistossa Santaparkissa.

 

Santaparkissa alkaa varmaan mielenkiintoinen ja erittäin ajankohtainen ”Terve tulevaisuus tehdään kunnissa” –ajankohtaisseminaari klo 12.30, mutta todennäköisesti en ehdi sinne.

 

Varsinainen puoluekokous alkaa klo 15.00 ja silloin on oltava paikalla.

 

Jossain vaiheessa on ehdittävä kirjautumaan hotelliin, jotta kahden yön majoittuminen on turvattu.

 

On selkeästi todettava, että kaikki puoluekokouskulut menevät omasta pussistani, sillä mikään taho ei maksa edes osaa puoluekokouskuluistani.

 

Tutkailin hotellini tietoja ja siellä kaikissa huoneissa on langaton internet-yhteys.

 

Kannettava tietokoneeni on matkassa ja ainakin suunnittelen, että pystyn paikan päältä päivittämään tuoretta tietoa näille sivuille. Mitään en pysty lupaamaan, mutta sitä yritän.

 

Jos yritykseni ei onnistu, niin sen varalle tällä palstalle on kyllä kaikille päiville varattuna oma juttunsa eli näille sivuille ilmestyy Keskustan puoluekokouksenkin aikana joka tapauksessa uusi juttu!

 

 

Sammalleimulla ei ole mitään yhteyttä tähän juttuun, mutta koska otin eilen mökillämme tämän kuvan, niin liitän sen tähän loppuun!

 

-Esko Erkkilä-

Pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat ovat tärkeä elementti Tampereen kaupungin toiminnassa

Torstai 7.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereella järjestetään muutaman kerran vuodessa pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan yhteisiä asukasiltoja.

 

Asukasillat järjestetään eri puolilla kaupunkia. Ne ovat tarkoitettu tiettyjen alueiden asukkaille, mutta yleensä tilaisuudet muodostuvat koko kaupungin asioita koskeviksi ja se on mielestäni yksinomaan hyvä asia.

 

Etelä-Tampereen aluetta koskeva asukasilta järjestettiin kesäkuun 4. päivänä Rudolf Steiner -koulun auditoriossa, Muotialantie 78-81.

Paikalla oli nelisenkymmentä tamperelaista ja olin yksi mukanaolleista.

 

 

Rudolf Steiner -koulun auditorio on nähtävyys sinänsä, joten paikka oli valittu oikein.

 

 

Asukasillan puheenjohtajana toimi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen (vihreät).

 

 

Roivaisen (oikealla) kanssa saman pöydän ääressä istuivat kaikki Tampereen apulaispormestarit pormestari Timo P. Niemisen johdolla.

Henkilöt vasemmalta; apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (vihreät), pormestari Timo P. Nieminen (kokoomus), apulaispormestari Irja Tulonen (kokoomus), apulaispormestari Leena Kostiainen (kokoomus) sekä apulaispormestari Timo Hanhilahti (keskusta).

 

 

Yleisön kysymyksiin vastaamassa olivat myös valtuustoryhmien edustajat ja he tässä vasemmalta alkaen:

Sirkka-Liisa Virtanen (vasemmistoliitto), Jari Heinonen (SKP), Lasse Oksanen (Tampereen Sitoutumattomat), Heikki Luoto (perussuomalaiset), Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen (keskusta), Pekka Salmi (SDP) sekä Marco Ruth (kristillisdemokraatit).

Ihmetytti, että vihreiden ja kokoomuksen valtuustoryhmien edustajia ei ollut paikalla!

Valtaosa tilaisuudessa esitetyistä kysymyksistä keskittyi ennalta esitettyihin kysymysten käsittelyyn ja se latisti tilaisuuden kokonaiskuvaa – nyt tilaisuuden hektisyys heikkeni, kun puheenjohtaja tukeutui pääosin ennalta lähetettyjen kysymysten käsittelyyn.

 

Pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat menettävät merkitystään, jos paikalle saapuneiden kaupunkilaisten esittämillä kysymyksillä ei ole mahdollisuutta tulla esille lainkaan. Toivottavasti tähän saadaan parannus jo seuraavalla kerralla.

 

 

Osaamis- ja elinkeinopalvelujen sekä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (vihreät) vakuutti, että kirjastopalvelujen tarjontaan ei puututa kaupungin säästötoimenpiteiden varjolla – hyvä niin!

 

 

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen apulaispormestari Irja Tulonen (kokoomus) joutui monen kysymyksen kohdalla levittelemään käsiään, sillä niin osuvia kysymyksiä yleisö osasi esittää apulaispormestarille.

Kaikesta kuullusta ja nähdystä oli helposti aistittavissa, että erityisesti vanhusten, sairaiden ja vähäväkisten asiat eivät Tampereella ole kunnossa ja eivät ole edes tulossa kuntoon.

”Palvelutalo” –käsitteen suoranaiseen väärinkäyttöön Tulonen otti tiukasti kantaa, kun hän totesi, että on aivan liikaa palvelutaloksi kutsuttuja asumismuotoja, jotka eivät ole todellisia palvelutaloja. Hyvä kannanotto, sillä seniorit varmaan hankkivat asuntoja sellaisista asumisyhteisöistä, joita markkinoidaan palvelutaloina, mutta todellisuudessa yhteisö ei tarjoakaan palvelutalotasoisia palveluja.

 

 

Lasten ja nuorten palvelujen apulaispormestari Leena Kostiainen sai oman ”kysymyspatterinsa” vastattavakseen etuajassa, sillä hänellä oli tärkeämpiä menoja tiedossa kuin tamperelaisten ongelmiin vastaaminen omalla vuorollaan.

Apulaispormestari Kostiaisen vastuualue on tärkeä niiden valmiuksien luomisessa, jotka luovat perusteet nuorten pärjäämisellä. Tämän vuoksi hänen roolinsa olisi ensiarvoisen tärkeä, jotta nuorille pystyttäisiin Tampereella luomaan kohtuulliset olosuhteet elämässä selviytymiselle.

 

 

Yhdyskuntapalvelujen apulaispormestari Timo Hanhilahti on Suomen ensimmäinen keskustalainen apulaispormestari. On muistettava, että hän on myös Suomen kokenein apulaispormestari, sillä Hanhilahdelle on kertynyt apulaispormestarikokemusta eniten kautta aikojen Suomessa!

Hanhilahti totesi, että kaavoitustavoitteet Tampereella on määrällisesti saavutettu.

Apulaispormestari Hanhilahti muistutti, että Partolan alueesta on tulossa elinvoimainen keskus myös Tampereen tarpeita varten. Pidän Hanhilahden ajattelusta ja Partolan kohoaminen Pirkkalan puoleisesta sijainnistaan huolimatta eteläisen Tampereen palvelukeskukseksi on osoitus kuntarajojen ylittävästä positiivisesta toiminnasta.

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen kehittämisohjelmaan viitaten apulaispormestari Hanhilahti totesi, että kaupungin oman tuotannon kehittämisellä on varmistettu oman tuotannon säilyminen ja sen lisäksi säästetty 8 miljoonaa euroa. Kyseisen liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana on mukava kuulla tunnustusta työmme tuloksista!

 

 

Pormestari Timo P. Niemiseltä pyydettiin kommentteja pormestari-järjestelmän hyvistä ja huonoista puolista.

Nieminen keskittyi järjestelmän hyvien puolien mainitsemiseen ja eräänä keskeisenä hyvänä puolena hän mainitsi sen, että luottamushenkilönä pormestarin pitää nauttia kaupunginvaltuuston ja sitä kautta kaupunkilaisten luottamusta. Tämä merkitsee, että pormestarin on koko ajan huomioitava kaupunkilaiset toiminnassaan.

Timo P. Nieminen mainitsi, että kunnanjohtaja-järjestelmässä jopa kolmikymppinen kunnanjohtaja pystyy hankkimaan eläkeviran ja se ei ole kannatettava asia.

Tampereen talouskehityksessä pormestari Timo P. Nieminen ennusti vielä vuodesta 2013 tulevan tiukka ja sama tilanne jatkuu ehkä myös vuonna 2014.

 

Pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat ovat kaupunkilaisten näkökulmasta hyvä asia.

 

Läsnä olleille on kuitenkin jatkossa varattava parempi mahdollisuus esittää kysymyksiä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Saksa tuottaa lähes puolet maailmassa tuotetusta aurinkoenergiasta

Maanantai 4.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Tiedotusvälineet kertoivat toukokuun lopulla, että Saksassa tuotettiin perjantaina 25. toukokuuta noin kolmannes maan tarvitsemasta sähköstä aurinkoenergialla. Seuraavana päivänä eli lauantaina toukokuun 26. päivänä maan sähköntarpeesta tuotettiin auringon avulla peräti lähes puolet!

 

Aurinkosähkön osuuden kasvaminen lähes puoleen selittyi osin sillä, että lauantai on vapaapäivä ja teollisuuden tarvitsema sähköntarve on silloin luonnollisesti pienempi kuin arkipäivinä.

 

Mainittuna viikonvaihteena Saksassa tuotettiin hetkellisesti aurinkosähköä suuremmalla teholla kuin minkään muun valtakunnan alueella aikaisemmin.

 

Saksa on investoinut suuria summia uusiutuvaan energiaan. Viime vuosina Saksa on tukenut neljällä miljardilla eurolla vuodessa aurinkoenergian kehittämistä ja rakentamista.

 

Saksan panostamisen aurinkosähkön tuottamiseen näkee helposti, sillä aurinkopaneeleja on maisemassa paljon.

 

Totesimme aurinkoenergiaan panostamisen kun vierailimme huhti – toukokuun vaihteessa Baijerin alueella.

 

Lensimme Helsingistä Frankfurtiin ja jatkoimme sieltä junalla Würzburgiin.  

 

Teimme Würzburgsta junamatkat Rothenburgíin sekä Nürnbergiin ja näimme rautateiden varrella paljon aurinkopaneeleja.

 

Tässä muutamia junan ikkunoista nähtyjä aurinkopaneeliratkaisuja:

 

 

Baijerissa ratojen varrella on useiden hehtaarien suuruisia "aurinkopaneelipeltoja".

 

Teollisuushallien katot ovat käteviä paikkoja asentaa aurinkopaneelit.

 

Aurinkopaneelit soveltuvat hyvin maisemaan myös tavallisten omakotitalojen katoilla. Kattojen oikea suunta ja kaltevuuskulma kohti aurinkoa merkitsevät, että maisemaa rumentavia erikoisrakennelmia ei tarvita.

 

Kiinnostaisi tietää, että millaisen korvauksen maanomistaja saa, kun...

 

...hän antaa energiayhtiön asentaa "hehtaarikaupalla" aurinkopaneeleja pelloilleen!

 

Radanvierustapellot ovat rautatien vuoksi poissa virkityskäytöstä, joten aurinkopaneelit soveltuvat sen puolesta ratojen vierustoille.

Kun piharakennuksen katto on oikeaan suuntaan ja sen kaltevuuskulma sopiva, voidaan aurinkopaneelit helposti asentaa suoraan katolle.

Aina kun näen maisemaa pilaavan tuulivoimalan, tulee mieleeni perussuomalaisten työmies Matti Putkosen sanomaksi kerrottu luonnehdinta tuulivoimalasta:

"Tuulivoimala on parhaimmillaan, kun sen jalustassa käydä jyskyttää dieselmoottori ja se pyörittää hihnavedon avulla tuulivoimalan siipiä!"

En tunne Saksan nykyistä toimintapolitiikkaa rapsiöljyn tukemisessa ja hyödyntämisessä biopolttoaineena.

Rapsipellot olivat kuitenkin vapun aikoihin Saksassa kauneimmillaan.

Tämän jutun keskeinen sisältö on saksalaisen insinööritaidon ihaileminen, että niinkin pohjoinen maa kuin Saksa on kohonnut maailmassa aurinkosähkön tuottajana aivan kärkeen!

Kun en tunne saksalaista tukipolitiikkaa aurinkosähkön tuotannossa, menköön tämä juttu insinööritaidon ihailuksi!

-Esko Erkkilä-

Onko Tampereen kaupungilla eettisiä perusteita ja jos on, niin noudattaako se niitä?

Sunnuntai 3.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Otsikon kysymys tuli etsimättä mieleen, kun luin kesäkuun 1. päivänä ilmestyneen Aamulehden ”Lukijalta”-palstalta Tavase Oy:n toimitusjohtaja Petri Jokelan kirjoituksen.

 

Jokelan kirjoituksen otsikko oli:

”Luonnonmukaisesti valmistettua hyvää juomavettä”.

 

Harvoin näkee niin paljon tosiasioita karttavaa kirjoitusta, kuin Jokelan esitys oli.

 

Jokela toistelee kirjoituksessaan vanhoja ikiaikaisia väitteitään, jotka ovat vailla todellisuuspohjaa.

 

Puutun nyt tarkemmin ainoastaan yhteen toimitusjohtaja Jokelan väitteeseen.

 

Jokelan väite kuuluu näin:

 

”Tekopohjaveden valmistaminen perustuu luonnon omiin prosesseihin: maaperän luontaiset mikrobit hajottavat suuren osan järviveden orgaanisesta aineksesta”.

 

 

Tavase Oy:n tarkoituksena on sadettaa Suomen ainutlaatuisempiin harjumaisemiin järvivettä 863 metrin korkuinen vesipatsas vuodessa.

 

On myönnettävä, että Kangasalan ja Pälkäneen maisemissa harjuihin sataa vettä 863 metriä, mutta ajanjaksona puhutaan silloin yli tuhannesta (1.000) vuodesta! Jokelan markkinoima tekopohjavesihanke sadettaisi tuhatvuotisen sateen Kangasalan ja Pälkäneen harjumaisemiin yhdessä vuodessa!

 

Se hankkeen luonnonmukaisuudesta!

 

Tampereen kaupunki omistaa Tavasesta 69,5 % ja sen vuoksi osoitankin tämän jutun otsikkokysymyksen Tampereen kaupungille.

 

Onko alueen keskimääräisen vuotuisen sademäärän tuhatkertaistaminen eettisesti kestävällä pohjalla?

 

Kysyn asiaa sen vuoksi Tampereen kaupungilta, kun sen konserniin kuuluva Tavase Oy aikoo niin tehdä.

 

-Esko Erkkilä-

Onko Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä hallintohimmeleistä tiensä päässä?

Perjantai 1.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän muodostavat Tampereen lisäksi Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Ylöjärvi ja Vesilahti.

 

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, jota lyhyemmin kutsutaan nimellä ”Tampereen kaupunkiseutu” järjesti toukokuun 30. päivänä 2012 seminaarin, jonka aiheena oli

 

”Infra on kuntien kilpailukyvyn runko”.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana sain kutsun tilaisuuteen, joka järjestettiin Työväenmuseo Werstaan auditoriossa Väinö Linnan aukiolla Tampereella.

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen, sillä siellä vallinnut henki viesti voimakkaasti sitä pinnan alla kytevää eripuraisuutta, jonka on saanut aikaan Kokoomuksen pääministeri Jyrki Kataisen ja kuntaministeri Henna Virkkusen ajama kuntauudistus.

 

 

Seutujohtaja Päivi Nurmisen alustus, jonka aiheena oli ”Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö” kuvasti vahvasti sitä epävarmuutta, jota kuntauudistuskaavailut ovat saaneet aikaan Tampereen kaupunkiseudulla.

 

Tampereen kehyskunnat eivät luota kaupunkiseudun yhteistyössä Tampereen muita kuntia hamuilevaan politiikkaan ja tämä luo varjon pääkaupunkiseudun jälkeen maan toiseksi suurimman talousalueen kehittymiselle.

 

Kataisen ja Virkkusen kuntauudistussuunnitelmista kärsivät tamperelaiset, Tampereen kehyskunnat, koko Pirkanmaa ja lopulta koko Suomi.

 

 

Seutujohtaja Päivi Nurminen oli sisällyttänyt esityksensä alkuun dian, joka taustoitti hyvin niitä erilaisia lähtökohtia, joista Tampereen seutukunnat ponnistavat.

Nurmisen esittämät lukusarjat ovat vankka tae sille, että toimintansa kestävälle perustalle saaneita kehyskuntia ei kiinnosta liittyä tehottomaan Tampereen kaupunkiin.

 

Parhaillaan menossa olevat Tampereen kaupungin ”hätätyönä” laatimat talouden korjaustoimenpiteet karistavat viimeisetkin liittymishalut kehyskuntien päättäjiltä ja asukkailta.

 

Vihreitä edustava nokialainen kaupunginvaltuutettu ja Nokian teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja Leo Lähde kysyi Nurmiselta urheilijoille tavallisesti esitetyn kysymyksen:

 ”Miltä nyt tuntuu?”

 

Tampereen seutukunnan palkkarenkinä seutujohtaja yritti tietysti pyöritellä asioita myötäsukaan, mutta kaikesta huomasi, että Tampereen ja kehyskuntien eripura ei anna mielekästä pohjaa seutukunnan työn jatkamiselle.

 

Olen jo aikaisemmin pitänyt Tampereen seutukunnan kyhäämistä turhana hallintohimmelin rakentamisena ja nyt pidetty seminaari vankisti käsitystäni, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä voitaisiin lopettaa.

 

Onneksi kuntayhtymän marraskuulla 2008 allekirjoitetussa perustamisasiakirjassa on osattu valmistautua kuntayhtymän lopettamiseen.

 

Perustamissopimuksen 24 § toteaa näin:

 

”Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääoma-osuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.”

 

Ehdotan, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä asettautuu hiipuvalle toiminnan tasolle ja valmistaudutaan sen purkamiseen tarpeettomana hallintohimmelinä jäsenkuntien syksyllä valittavien uusien valtuustojen päättämällä aikataululla.

 

Mielestäni en syyllisty populismiin, kun totean tuntevani huonoa omaatuntoa, että sain nauttia maittavan lounaan kaikkien teknisten palvelujen seutuseminaarin osanottajien tapaan Ravintola Ziberiassa. Eivät luottamushenkilöt ansaitse ylitsepursuavaa tarjoilua - kahvi- ja teetarjoilu riittää varsin hyvin puolilta päivin alkavan seminaarin tarjoiluksi!

 

Ajattelen niitä lukemattomia lounaita, jotka Tampereen seutukunta on maksanut hallinnossaan mukanaoleville kuntien virkahenkilöille ja myös päättäjille – jo yksistään näiden ilmaisten lounaiden lopettaminen olisi suuri helpotus taloudellisissa ongelmissa painiskeleville kunnille!

On aina muistettava koettu ikivanha totuus:

Ilmaisia lounaita ei ole!

 

Pirkanmaalaisten kuntien edunvalvonnan pitää mielestäni tapahtua Pirkanmaan Liiton kautta – siihen ei tarvita Tampereen seutukunnan tapaista hallintohimmeliä.

 

-Esko Erkkilä-

Kauppa rohmuaa elintarvikkeiden hinnoista yhä suuremman osan!

Torstai 31.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan vasta nyt MTK-Pirkanmaan sääntömääräisen kevätkokouksen tiimoilta, joka järjestettiin Hämeenkyrössä Kylätoimintakeskus Heiskan Antinsalissa huhtikuun 17. päivänä.

 

 

Tilaisuuteen toi Hämeenkyrön kunnan tervehdyksen Hämeenkyrön uusi kunnanjohtaja Antero Alenius.

 

 

 

Kevätkokouksen avasi MTK-Pirkanmaan puheenjohtaja Heidi Tanhua ja hyvin avasikin, sillä Tanhua osasi hyvin kuvailla niitä synkähköjä tunnelmia, jotka vallitsevat alkutuottajien piirissä.

MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikosken juontamissa tilaisuuksissa osanottaja tuntee olonsa "turvalliseksi", sillä Visa osaa johtaa suurtakin tilaisuutta jouhevasti.

 

 

Kokouksen merkittävimmän puheenvuoron käytti MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen.

Hakanen on raketin lailla kohonnut pirkanmaalaisvaikuttajien kärkikaartiin – harmi, että Sastamalassa asuvana Hakanen kuuluu MTK-organisaatiossa Satakunnan alueeseen. No, kaikissa muissa organisaatioissa me pirkanmaalaiset saamme omia Pertin ihan luvan kanssa pirkanmaalaiseksi!

 

Hakasen esityksen aihe oli: ”Maatalouspolitiikan ajankohtaiskatsaus”.

 

 

Hakasen esityksen keskeinen sanoma oli alkutuottajan aseman heikkeneminen suomalaisessa elintarvikeketjussa.

 Heikkeneminen näkyy käyristä, jotka kuvaavat maatalouden tuotantopanosten ja tuottajahintojen erkanemista 2000-luvulla.

 

 

Pertti Hakasen havainnollistama tilanne veti vakaviksi mm. MTK-Hämeenkyrön puheenjohtajan Tiina Jokelan (vasemmalla), MTK:n hämeenkyröläisen varapuheenjohtajan Tiina Linnainmaan (keskellä) sekä Mikko Kärjen (oikealla) Lempäälästä.

 

 

MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen Sastamalasta havainnollisti elintarvikkeiden maltillista hintakehitystä, kun hän vertasi elintarvikkeiden hintaindeksiä (keltainen käyrä) ansiotason kohoamiseen (sininen käyrä).

 

Todelliseen käytännön hintatilanteiden muuttumiseen Hakanen pääsi esityksessään, kun hän valotti eräiden elintarvikkeiden osalta ”hintakakun” jakaantumista eri osapuolten kesken vuosina 2000 ja 2010.

 

 

Kananmunien hinnasta tuottaja sai vuonna 2000 0,82 €/kg eli 36 %, kun vastaavat luvut vuonna 2010 olivat 0,88 €/kg ja 29,3 %!

Kananmunien osalta kauppa pystyi siis kymmenen vuoden aikana kohottamaan osuutensa kolmanneksesta (36,4%) lähes puoleen (49,2%)!

Kananmunien kuluttajahinta kohosi kymmenessä vuodessa ainoastaan 0,72 €/kg!

 

 

Ruisreikäleivän kohdalla maataloustuottajan osuus sen kuluttajahinnasta on minimaalinen, sillä vuonna 2000 tuottaja sai ruisleivän kuluttajahinnasta 4,9 % ja kymmenen vuotta myöhemmin entistäkin vähemmän eli tasan 4 %!

Kauppa pystyi rokottamaan ruisleivän hinnasta vuonna 2010 jo lähes 9-kertaisen hinnan alkutuottajaan verrattuna!

Kaupan osuuden vertailu tuottajan siivuun verrattuna lienee yllätys kaikille!

 

 

Hakanen selvitti, että viime vuonna kevytmaidon kuluttajahinnasta kaupan osuus oli lähes sama kuin maidontuottajan siivu.

Maito on kaupalle muutoinkin tuottoisa myyntiartikkeli, sillä sen osalta kiertonopeus on suuri, koska rahat kilahtavat kuluttajalta kaupan kassaan paljon aiemmin kuin meijerin lasku kaupalle erääntyy.

 

 

Kuudensadan gramman suuruisen lihamakaronilaatikon hinnasta tuottajan osuus oli viime vuonna 11,5 %, kun kauppa rohmusi kuluttajahinnasta peräti 41,3 %!

 

 

 

Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki on viime päivinä todennut, että kaupan tienesti elintarvikkeista on kolmen prosentin tietämillä.

 

Varsin vahvaa puppua, sillä tilastot kertovat tyystin toista.

 

 

MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen valotti esityksenä lopuksi elintarvikeketjun eri toimijoiden kannattavaisuutta, kun hän esitti eri osapuolten saamat sijoitetun pääoman tuottoprosentit.

 

Maataloustuottajat jäävät keskimäärin miinukselle, mutta parhaat tilat pääsevät tasolle 3,5 – 5,6 %.

 

Tiedän, että elintarviketeollisuus on ahtaassa raossa taloudellisesti ja Hakasen tiedot vahvistivat asian, sillä suuret lihatalot pääsevät sijoitetun pääoman tuotossa tasolle 2 – 6 %.

 

Kauppa se on joka kannattaa, sillä mm. Keskon tulos sijoitetun pääoman tuotoksi on tasolla 16 %!

 

Kiitän Pertti Hakasta selkeästä esityksestä – näitä tietoja pitäisi pystyä levittämään laajalti myös kuluttajien tietoisuuteen, jotta elintarvikeketjun eri toimijoiden osuus olisi nykyistä paremmin kuluttajien tiedossa!

 

-Esko Erkkilä-

Rothenburgin Kriminaalimuseo: Siveysvöitä, pilkkanaamareita, hirsipuiden pienoismalleja ja paljon kidutusvälineitä!

Keskiviikko 30.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Saksalaisen Rothenburg ob der Tauber`n eli lyhyemmin Rothenburgin eräs mielenkiintoisimmista nähtävyyksistä on Kriminaalimuseo.

 

Siellä esitellään keskiaikaiseen lainkäyttöön liittyviä kidutusvälineitä. Nykyajattelun mukaan ne ovat tietysti laittomia, mutta silloisen ajattelun mukaan ne kuuluivat sen aikaiseen lainkäyttöön.

 

 

Keskiaikaisen Kriminaalimuseon…

 

 

 

…aukioloajat on sovitettu kaupungissa vierailevien turistien aikataulut huomioiden ja…

 

 

…museo sijaitsee Burggasse´lla.

 

 

Museon ulkopuolella on esillä hevosvetoiset vankivankkurit ja…

 

 

 

…vinttikaivo-periaatteella toimiva laite, jolla veteen upottamalla pyrittiin saamaan epäillyltä tunnustus siihen rikokseen, josta häntä syytettiin!

 

 

Metallipiikeillä varustetulla tuolilla istuminen saattoi pakottaa epäillyn antamaan aiheettoman tunnustuksen. Tunnustuksen saamista vauhditettiin kiristämällä tuoliin kuuluvia sidoksia.

 

 

Erilaiset venytyskoneet…

 

 

 

…saivat varmaan aikaan aiheettomia tunnustuksia.

 

 

Syytetyn istuttaminen hankalassa asennossa sitä varten rakennetuissa raudoissa…

 

 

…on vieras ajatus tämän päivän oikeudenkäytölle.

 

 

 

Kriminaalimuseossa on esillä opastavaa kirjallisuutta erilaisten kidutusvälineiden käyttämisestä. Tämä kirja on painettu vuonna 1756.

 

 

 

Pilkkanaamareiden valikoima museossa on runsas.

Joku sai rangaistukseksi seistä kylänraitin häpeäpaalulla sikanaamio kasvoillaan ja…

 

 

…joku perättömistä juoruiluista tuomittu sai seistä häpeäpaalulla pitkäkielisenä ja isokorvaisena.

 

 

 

Siveysvöitä oli esillä nahkaisina sekä metallista valmistettuina – tässä metallinen versio.

Kaikille on varmaan tuttu se suomalainen juttu, jossa isäntä kehottaa lapsia istumaan koko ajan äidin sylissä, jos Enso-Gutseitin mies tulee hänen poissa ollessaan puukauppoja hieromaan!

 

 

Hirsipuurangaistukset olivat museon annista päätellen Saksassa yleisiä keskiajalla.

 

 

Hirsipuiden pienoismalleja museossa oli monenlaisia.

 

 

Niitä oli yhden ja kahden tuomitun hirsipuusta…

 

 

…aina kahdeksan tuomitun kaksikerroksiseen rakennelmaan saakka.

 

Rothenburgin Kriminaalimuseo on kooltaan laaja ja puolentoista tunnin pituinen kierros merkitsee vain pintaraapaisua aiheeseen.

Suosittelen käymistä Rothenburgin keskiaikaisessa Kriminaalimuseossa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viherpeukalon kylvötyöt ovat viivästyneet viileän kevään vuoksi

Tiistai 29.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Otsikkoteksti ei ole koko totuus, sillä kylvötyöt ovat viivästyneet ainakin meillä myös Viherpeukalon muiden ns. "kiireiden" vuoksi.

 

Viileän kevään lisäksi viivästymisen syynä ovat olleet monet ulkomaan matkat sekä kiireet Keskustan neuvoa-antavan puheenjohtajaäänestyksen järjestelyissä – myös Monacon formulakisan seuraaminen aiheutti tiettyä viivettä kylvötöiden suorittamiseen!

 

Viime viikonvaihteessa asiat järjestyivät kuitenkin kohtuullisesti ja saimme kylvöksiä tehdyiksi runsaan 400 rivimetrin verran!

 

 

Kuvassa näkyvälle alueelle olemme jo monena vuonna sijoittaneet porkkana-, palsternakka-, punajuuri- sekä sipulikylvöksemme ja on todettava, että monokulttuuriviljelyn ongelmia ei ole havaittu.

Viljanviljelyssä monokulttuuriongelmat ilmenevät jo toisena ja erityisesti kolmantena sekä sitä seuraavina vuosina, jos samaa viljelykasvia viljellään samalla lohkolla jatkuvasti. Kaura toki tekee poikkeuksen, mutta senhän sanotaankin olevan ”maaperän lääkärin”.

Runsas kalkitus vapauttaa ravinteet kasvien käyttöön ja sen vuoksi säännöllisestä kalkituksesta olemmekin huolehtineet maalla, jonka raivasimme metsämaasta parisenkymmentä vuotta sitten.

On luonnollista, että riittävästä lannoituksesta on huolehdittava vuosittain, jotta satoa saadaan.

 

 

Porkkanan, palsternakan ja punajuuren kylvö tapahtui kylvökepin avulla ja sen käyttäminen helpotti kylvötyön suorittamista ratkaisevasti.

 

 

Rakensimme kasvatuspenkit rivimitaltaan 3,30 metrisiksi ja sen määrittelyssä peiteharsojen leveydellä oli ratkaiseva osuus.

Kylvökeppi takasi oikean siemenmäärän kaikille siemenille.

 

 

Peiteharson levitimme ainoastaan porkkanalle, palsternakalle sekä punajuurelle, mutta sipulit jätimme ilman harsoa.

 

 

Oma lukunsa oli maissintaimien istuttaminen.

 Maissintaimet olivat esikasvatettuja ja nyt ne pääsivät ensimmäistä kertaa ”vapaaseen luontoon”.

 

 

On ehkä vaikea uskoa, että viisisenttisestä maissintaimesta kehittyy runsaassa kolmessa kuukaudessa nelimetrinen satoa tuottava kasvi, jonka tähkä on mainio grilliherkku! Näin se kuitenkin on aikaisempina vuosina tapahtunut ja toivottavasti sama tapahtuu nytkin!

 

 

Suojasimme pienet maissintaimet leipälaatikoilla ja…

 

 

…asensimme päälle kolminkertaisen harson.

 

 

Kahden päivän tiukalla kylvö- ja istutusrupeamalla pystyimme kuromaan kiinni keväisten istutustöidemme jälkeenjääneisyyttä.

 

Jos säät suosivat, ovat kaikki mahdollisuudet kelvolliseen satoon edelleen olemassa!

 

 

-Esko Erkkilä-   

Väyrynen tamperelaisten suosikki Keskustan puheenjohtajaksi - Pirkanmaalla tasaista eri ehdokkaiden kesken

Maanantai 28.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan neuvoa-antava jäsenäänestys päättyi eilen klo 18.00 ja alustavat tulokset ovat näitä rivejä naputeltaessa tiedossa.

 

Tampereella Paavo Väyrysen saama äänimäärä oli suurin, mutta koko Pirkanmaalla kaikki kolme ehdokasta – …

 

 

…Tuomo Puumala, Juha Sipilä ja Paavo Väyrynen …

 

...– olivat lopputuloksissa hyvin tasavahvoja. Puheenjohtajakisaan viimeisenä ilmoittautunut Timo Kaunisto lähti liikkeelle niin myöhään, että hän ei ollut jäsenten arvioitavissa neuvoa-antavassa jäsenäänestyksessä.

 

Olin vaalitoimitsijana kahdessa paikassa; viime perjantaina Keskustorilla ja eilen sunnuntaina Keskustan piiritoimistolla Näsilinnankadulla.

 

 

Keskustorilla lisäkseni olivat vaalitoimitsijoina Arja Hirvenoja (vasemmalla), Toivo Aura (toinen vasemmalta) sekä Jari Rajasalo (oikealla). Äänestysauton omistaja, kuljettaja ja vaalitoimitsija Jorma Kuitunen oli kuvanottohetkellä kahvilla.

Keskustorilla meitä poikkesi tervehtimässä Keskustan Muonion kunnallisjärjestön puheenjohtaja Kosti Hietala (toinen oikealta).

 

 

Keskustan piiritoimistolla olivat lisäkseni toimitsijoina Raija Kytöharju (vasemmalla), Arja Hirvenoja (keskellä) sekä Jari Rajasalo (oikealla).

 

 

"Tulostaulumme" osoittaa, että äänestyspäivinä Tampereella äänesti 40 henkilöä, jotka olivat tai äänestystapahtumassa liittyivät Keskustan jäseniksi.  Heidän äänistään Paavo Väyrynen sai 22 ääntä ja Tuomo Puumala sekä Juha Sipilä yhdeksän ääntä kumpainenkin.

 

Keskustan Tampereen piiritoimistolla äänesti ennakkoon yhteensä 53 keskustalaista, joista tamperelaisia jäseniä oli 39 henkilöä. Ennakkoon äänestäneiden osalta kuntakuntaisia äänestystuloksia ei kirjattu.

 

Keskusta Tampereen kunnallisjärjestön vaalipäällikkönä olen erityisen iloinen siitä, että Tampereella äänestysprosentiksi muodostui peräti 34,3 % eli enemmän kuin kolmannes Keskustan tamperelaisista jäsenistä käytti äänioikeuttaan.

 

Pirkanmaan kunnista Tampereella äänestäneiden lukumäärä oli Pirkanmaalla selvästi suurin ja se lämmittää vaalipäällikön mieltä – saimme Tampereen keskustalaiset hyvin liikkeelle!

 

Pirkanmaalla Paavo Väyrysen ja Tuomo Puumalan kisa oli tiukka, sillä Väyrynen sai ainoastaan yhden äänen enemmän kuin Puumala.

 

Valtakunnallisesti Väyrynen sai eniten ääniä ja toiseksi kiri Juha Sipilä.

 

Keskustan neuvoa-antava puheenjohtajaäänestys oli hieno kokemus ja osoitti, että saimme keskustalaiset Tampereella hyvin vaaliuurnille.

 

Virallisena puoluekokousedustajana on nyt ja erityisesti sitten Rovaniemellä tarkoin punnittava, että kenelle puheenjohtajaehdokkaalle annan ääneni!

 

-Esko Erkkilä-

35. Türin kukkamarkkinoilla oli tarjolla paljon muutakin kuin Viherpeukaloiden tarvitsemia taimia ja työvälineitä

Sunnuntai 27.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Viron kevätpääkaupungiksi julistautuneessa Türin kaupungissa järjestettiin 18…20.5.2012 Türi XXXV Lillelaat –tapahtuma eli Türin Kukkamarkkinat.

Markkinat järjestettiin kaupungin Kalevi-kadun kentillä – tänä vuonna siis jo 35:ttä kertaa.

 

Markkinoilla puutarha-alan yritykset, taimitarhat ja yksityispuutarhurit esiintyivät osastoillaan ja niillä Viherpeukalot pystyivät tutustumaan puutarha-alan uutuuksiin sekä tekemään edullisia hankintoja.

 

Osallistuin perhekuntani kanssa markkinoille jo toisena vuonna peräkkäin. Edellisvuonna oli paahtava helle ja nyt lämpötila oli vain hieman yli kymmenen astetta!

 

Olimme paikalla Kukkamarkkinoiden ensimmäisenä päivänä ja totesimme bussien paikoitusalueella, että suomalaisbusseja oli matkassa lähes kaksikymmentä! Jos sama suomalaistahti jatkui myös kahtena muuna näyttelypäivänä, voidaan todeta, että yli 2.000 suomalaista bussimatkaajaa tutustui Türin Kukkamarkkinoille!

 

Matkasimme Türiin nokialaisen Tilausliikenne V-H Tuovisen bussilla, jota ohjasi itse yrittäjä Veli-Heikki Tuovinen.

Tässä Veli-Heikki laittaa bussiamme ”putsikuntoon” Rakveressä, jossa yövyimme matkallamme kaksi yötä.

 

 

Markkinoilla oli tarjolla monenlaista kukkaloistoa…

 

 

…kuten kuvista ilmenee!

 

 

Kattava amppelivalikoima…

 

 

…ja paljon terhakoita taimia.

 

 

 

Tältä myyjältä ostimme useita erilaisia mehikasvien alkuja, jotka viimevuotisen kokemuksemme perusteella oikein hoidettuina selviävät talven yli.

 

Markkinoilla oli runsas tarjonta myös sellaisista tuotteista, jotka eivät suoraan liittyneet puutarhanhoitoon. Tässä joitain esimerkkejä:

 

Keski-Eesti Käsitööselts, Türi Käsitöötuba sekä Türi Kindaklubi olivat laittaneet näyttelyalueen koululle käsityönäyttelyn.

 

 

Näyttelyssä oli tarjolla ja myytävänä taidokkaita neuletöitä. Ostin parit töppöset pojan tyttärille - hinta yhteensä 7 euroa!

 

 

Taiteilija Aino Kukk myi osastollaan kansallispukuisia nukkeja edulliseen hintaan eli kymmenen euroa kappaleelta!

 

 

Omatekoiset juustot…

 

 

…ja makkarat sekä muut lihajalosteet kuuluvat Türin Kukkamarkkinoiden vakiotarjontaan.

 

 

Samoilla markkinoilla oli ”irtomyynnissä” myös eläviä kanan-, broilerin- ja kalkkunanpoikasia sekä hanhenmunia!! Kalkkunanpojat karkailivat myyjältä ja hän keräili niitä kentältä takaisin laatikoihin.

Olen täysin varma, että Suomessa ei samoilla markkinoilla olisi mahdollista myydä ”irtomyynnissä” juustoja, makkaroita ja eläviä kananpoikia. Samaiseen Euroopan Unioniin kuuluvassa maassa se on kuitenkin mahdollista!

 

 

Puutarhakalusteosastolla oli tarjolla perin mielenkiintoinen saunajakkara.

 

Oma lukunsa Türin Kukkamarkkinoilla on runsas savukalatarjonta. Oletin kalojen alkuperäksi Peipsjärven, mutta suurimman kalaosaston myyjä kertoi niiden olevan kalastettu ”Pärnun mereltä”.

 

 

Lohi 6 €/kpl

 

 

Hauki 4 €/kpl

 

 

Lahna 3 €/kpl

 

 

Ahven 6 €/kg

 

 

”Tuule haug” 4 €/kpl

 

 

 

Türistä oli lähdettävä klo 14.00, jotta olisimme ehtineet sovitulle paluulaivalle.

Kukkamarkkinaostokset pakattiin bussin peräkärryyn ja pakkausmestarina toimi ”kapteenimme” Veli-Heikki Tuovinen!

 

 

Matkamme oli mielenkiintoinen ja sen tuloksena riitti istutustöitä pariksi päiväksi - pitäisi varmaan alkaa varaamaan jo seuraavaa Türin matkaa!

 

-Esko Erkkilä-

Kuntaliiton analysointi kuntien vastauksista kuntauudistukseen antaa arvokasta tietoa kansalaisille, kunnallisvaalien äänestäjille ja toivottavasti puhuttelee myös hallitusta

Lauantai 26.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuntaliiton erityisasiantuntijat Antti Kuopila ja Markus Pauni sekä projektipäällikkö Sini Sallinen ja tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom ovat kehitysjohtaja Kaija Majoisen johdolla laatineet erinomaisen analyysin kuntien valmiuksista ministeri Virkkusen esityksestä kuntien yhdistymisselvityksiin.

 

MSL-Tampere oli jo useita viikkoja sitten sopinut erityisasiantuntija Antti Kuopilan alustuksesta, joka käsitteli Kuntaliiton näkemyksiä kuntauudistuksesta.

 

Emme tilaisuudesta sopiessamme osanneet arvata, että tilaisuuden ajoitus osui kohdalleen, sillä Kuntaliiton asiaa koskeva analyysi julkistettiin muutama tunti ennen tilaisuutemme alkamista – saimme siis kuulla todella uusinta tietoa kuntauudistuksesta!

 

Kuntaliiton erityisasiantuntijoiden laatima analyysi löytyy Kuntaliiton nettisivuilta www.kunnat.net nimellä ”Kuntien valmiudet yhdistymisselvityksiin vaihtelevat alueittain paljon”.

 

 

MSL-Tampereen kaikille avoimessa tilaisuudessa Kirjastotalo Metson Martikainen-luentosalissa Kuntaliiton erityisasiantuntija Antti Kuopila kertoi Kuntaliiton analyysistä torstaina 24.5.2012.

 

Kuntaliiton laatima analyysi on vaatinut analyysin laatineelta työryhmältä paljon työtä, sillä kuntien vastaukset ministeri Virkkusen laatimiin kysymyksiin eivät ole helposti tulkittavissa.

 

Työryhmä on paneutunut tehtäväänsä huolella ja on tarvittaessa erikseen tarkistanut kunnan todellisen kannan esitettyihin kysymyksiin.

 

Kuntaliiton erityisasiantuntijoiden laatimaa analyysiä on arvostettava, sillä se antaa todellista tietoa kansalaisille, syksyn kunnallisvaaleihin valmistautuville äänestäjille ja toivottavasti se antaa järkeä myös hallitukselle.

 

Oleellista analysoinnissa Kuntaliiton tiedotteen mukaan on se, että kunnat hyväksyvät vain vapaaehtoisuuteen perustuvat kuntaliitokset.

 

Tästä lähes kaikki hallituksessakin olevat puolueet ovat yksimielisiä, mutta hallituksessa on kaksi ”vastarannan kiiskiä” ja he ovat pääministeri Jyrki Katainen sekä kuntaministeri Henna Virkkunen. Kukaan ei ole heidän suustaan kai kuullut, että kuntien pakkoliitokset eivät ole mahdollisia!

 

Kataisen sekä Virkkusen jääräpäisyys ja sitä kautta Kokoomuksen linja on äänestäjien muistettava, kun syksyn kunnallisvaaleissa äänestäjä tekee äänestyskopin hiljaisuudessa päätöstään puolue- ja ehdokasvalinnastaan!

 

 

Kuntaliiton analyysistä selviää, että Virkkusen kuntakartan vastustaminen on voimakkainta Keski-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä, ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla.

 

Virkkunen olisi rustaamassa koko Keski-Pohjanmaata yhdeksi kunnaksi ja tiedän alueen hyvin tuntevana, että se ei ole mahdollista.

 

Vihreiden selvitysmies Osmo Soininvaaran taannoinen haavekuva yhdestä Lahden ympärille muodostettavasta suurkunnasta näkyy alueen kuntien kannanotoissa edelleen ja siellä kunnat haluavat jatkaa ymmärrettävistä syistä itsenäisinä. Eivätpä taida Vihreät olla kovin suuressa suosiossa Lahden ympäryskunnissa!

 

Pirkanmaalla ainoastaan kaksi kuntaa Tampereen lisäksi on tyytyväinen Virkkusen esitykseen.

 

Tampereen kehyskunnat eivät halua liittyä tehottomaan Tampereeseen ja näin onkin hyvä.

Tämä oli Keskustan linja taannoin, kun Tampereen vastausta Virkkusen kyselyyn laadittiin – oli hienoa, että useat vastuulliset Tampereen kaupunginvaltuutetut myös muista valtuustoryhmistä yhtyivät Keskustan kantaan!

 

Toivon, että mahdollisimman monet kansalaiset ja äänestäjät perehtyvät Kuntaliiton erityisasiantuntijoiden laatimaan analyysiin. Se on mainio pohja, kun äänestäjä tekee puolue- ja ehdokasvalintaa ensi syksyn kunnallisvaaleissa!

 

-Esko Erkkilä-

Osallistu Suomen seuraavan pääministerin valintaan!

Perjantai 25.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Otsikko on haastava, mutta ilmeisen todellinen.

Nykyhallituksen toiminta mm. kuntauudistuksessa, vähäosaisten huomioimisessa ja Kreikan tukemisessa merkitsevät, että hallitusvalta vaihtuu seuraavissa eduskuntavaaleissa.

 

Paalupaikalla Suomen suurimmaksi puolueeksi on Suomen Keskusta.

 

Tulevana viikonvaihteena kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa Suomen seuraavan pääministerin valintaan, kun Suomen Keskusta järjestää neuvoa-antavan jäsenäänestyksen Keskustan puheenjohtajasta.

 

Jäsenäänestykseen voivat osallistua kaikki Suomen Keskustan jäsenet sekä ne, jotka maksavat Keskustan jäsenmaksun ennen vaalilippunsa täyttämistä ja sen pudottamista vaaliuurnaan.

 

Äänestys on neuvoa-antava ja lopullisen päätöksen puheenjohtajasta tekevät Rovaniemelle 8…10.6.2012 kokoontuvat puoluekokousedustajat.

 

Olen virallinen puoluekokousedustaja ja tulen antamaan ääneni sille puheenjohtajaehdokkaalle, jota pidän parhaana valintana Suomen seuraavaksi pääministeriksi.

 

Tampereella jäsenäänestys toteutetaan kaupungin eri puolilla kiertävässä bussissa tänään perjantaina ja huomenna lauantaina sekä vielä sunnuntaina Keskustan piiritoimistolla.

 

Bussin aikataulu ja pysähdyspaikat ovat seuraavat:

 

 

pe 25.5.2012

 
klo 12.00 - 13.00 Teisko /Terälahti Paikallisosuuspankin piha

klo 14.00 - 15.30 Keskustori/ Vanhan Kirkon edessä

klo 16.00 - 18.00 Lielahti/Citymarketin piha

La. 26.5.2012

 

klo 9.00 - 11.00 Tammelantori

klo 11.30- 13.00 Citymarket Turtola

klo 14.00 – 16.00 Kauppakeskus Duo Hervanta



Sunnuntaina 27.5.2012 äänestyspaikkana on Keskustan piiritoimisto Apila (Näsilinnankatu 23 A1)

klo 16.00- 18.00

 

Ilmoituksemme Aamulehdessä perjantaina 25.5.2012!

Muiden kuntien äänestyspaikat on kerrottu Suomen Keskustan nettisivuilla www.keskusta.fi – tutki sieltä oman kuntasi äänestyspaikat ja –ajankohdat!

 

Tervetuloa vaikuttamaan Suomen seuraavan pääministerin valintaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pussiperunat on istutettu!

Torstai 24.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Olemme jo useana vuonna saaneet uusiaperunoita omasta pellosta juhannukseksi.

 

Se on mahdollista ns. pussiperunasysteemin avulla.

 

Termi ”pussiperuna” on oikeastaan hieman harhaanjohtava, sillä nykyisin varhaiskasvatamme perunat styrox-laatikoissa ilman mitään pussia.

 

Viherpeukalo-taipaleemme alussa varhaiskasvatimme siemenperunat sananmukaisesti pusseissa. Se tapahtui vanhoja sokeri- ja jauhopusseja hyväksikäyttäen siten, että pussiin laitettiin multaa ja sinne mukaan yksi siemenperuna.

 

 

Nyt varhaiskasvatamme siemenperunat styrox-laatikoissa ”valtoimenaan” eli niitä ei ole lokeroitu pusseihin.

Varhaiskasvatus alkaa maaliskuun lopulla ja se tapahtuu aluksi pannuhuoneen lämmössä. Sen jälkeen laatikot siirretään hieman viileämpään paikkaan esim. autotalliin.

Kuvassa näkyvät laatikot olivat viimeisen kahden viikon jakson nurmikolla, aivan tulevan kasvupaikkansa vierellä. Hallantorjunnasta  huolehdimme harsojen avulla.

 

 

Joskus Riihimäen kierrätyskeskuksesta kymmenellä eurolla hankkimani ihmisvetoinen sahra on korvaamaton työväline perunanistutuksessa ja sitten myöhemmin myös haraamisessa eli ”perunamaan vakojen ajamisessa”, kuten ennen maalla sanottiin.

 

 

Perunoiden varhaiskasvatus onnistui tänä vuonna hyvin, sillä taimet olivat istutusvaiheessa sopivan kokoisia ja tanakoita. Kasvuunlähdön eväät ovat nyt hyvät.

 

 

Pitkähkötkin perunantaimet peittyivät sopivasti ja pienimmät taimet eivät tässä vaiheessa yltäneet lainkaan maan pinnalle.

 

 

Tapanamme on istuttaa ”pussiperunat” Vappuna, mutta kevään viivästyminen siirsi istuttamista tänä vuonna parilla viikolla.

Varhaisperunamaa pitää peittää kevytpeitteillä tai harsoilla. Meille on kevytpeitteitä kertynyt riittävästi siten, että saimme varhaisperunamaan peiteltyä kolminkertaisesti kevytpeitteillä.

Kevytpeite kolminkertaisenakin läpäisee valoa niin, että taimet pystyvät kasvamaan sen alla mainiosti.

Nyt varhaisperunamaa saa olla peitteiden alla ainakin kaksi viikkoa ja sen jälkeen peitteet poistetaan.

 

Tiukkaa tekee, mutta ehkä tänäkin vuonna saamme uusia perunoita omasta maasta Juhannuksena!

 

-Esko Erkkilä-

Rakveren Näyttelytalossa kannattaa käydä

Keskiviikko 23.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Vietimme Türin Kukkamessuille suuntautuneella matkallamme kaksi yötä Rakveressä, joten meille jäi kokonainen päivä aikaa tutustua Rakveren kaupunkiin, sen nähtävyyksiin ja turistitarjontaan.

 

Seurueemme miesväki poikkesi Rakveren Näyttelytalossa ja käyntimme perusteella uskallankin suositella siellä käyntiä kaikille Rakveressä kävijöille.

 

 

Rakveren Näyttelytalo on peräisin vuodelta 1786 ja se sijaitsee Pik-kadun päässä.

 

Näyttelytalossa on muutamia pysyviä näyttelyitä ja niiden lisäksi siellä järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä. Keskityn tässä jutussa kertomaan tarkemmin kahdesta näyttelystä:

 

Näyttelytalon alakerrassa esitellään pirtun historiaa ja siellä saa havainnollisen kuvan pirtun valmistuksesta sekä alkoholin kiroista.

 

 

Ohra on tärkeä viinanvalmistuksen raaka-aine, mutta…

 

 

 

…myös perunasta saadaan pirtua.

 

 

 

Havainnetaulussa kerrotaan, että tonnista perunaa saadaan 80 litraa pirtua, vehnästä 150 litraa ja maissitonnista peräti 300 litraa pirtua!

Saantoprosentit selittävät paljolti sen, että ohraan perustuva suomalainen etanolinvalmistus ei ole kilpailukykyinen maissista jalostettuun etanoliin verrattuna.

 

 

 

Viinapulloista oli näyttelyyn rakennettu pyramidi, joka kuvasi sitä vodkan määrää, jonka virolainen keskimäärin juo elinaikanaan.

 

 

 

Erääseen näyttelyhuoneeseen oli rakennettu putka, johon juopuneet kansalaiset oli viety selviämään. Blogisti kokeili putkan makuulaveria ja ihan selvin päin sekä hymyhuulin!

 

Rakveren Näyttelytalon taidenäyttelyssä on pääosin Virumaan paikkoja kuvaavia sekä virumaalaisten taiteilijoiden töitä.

 

 

 

Taiteilija Hando Mugaston öljyvärityö vuodelta 1931 on nimeltään ”Koduhoov”.

 

 

Aleksander Rünk´n Viron neuvostoaikaa ihannoivat maalaukset olivat runsaslukuisasti edustettuina näyttelyssä.

 

Hänen neliosainen teossarjansa ”Põllymajandus neljas erinevas ühiskondlikus formatsioonis” kuvaa Viron historiaa varhais-Virosta Neuvostoliiton miehitykseen saakka.

 

 

 

Varhais-Viron aikana virolaiset ahersivat ja kaskesivat pelloillaan, mutta…

 

 

…sitten piiskuri-isännät ajoivat talonpojat kiivastahtiseen työntekoon ja pakottivat myös äidit lastensa imettämisen sijaan korjaamaan satoa.

 

 

Tunteettomat isännät saivat talonpojat itkusilmin luovuttamaan ainoan lehmänsä öky-isännälle.

 

 

 

Neuvostomiehitys muutti kuitenkin kaiken ihanuudeksi.

Pioneerilapset voivat katsoa valoisin mielin turvallisen neuvostojohtajan ohjauksella tulevaisuuteen ja rynnätä avosylin odottavan neuvostomiehittäjän syliin.

Viljasäkit ovat pullollaan kultaista viljaa ja kaikesta näkyy sosialismin autuus sekä ihanuus!

 

 

 

Rünk´n teos ”Talopoegade peksmine” eli Talonpoikien piekseminen kuvaa myös neuvostoaikaista käsitystä ylemmän luokan toiminnasta ennen ihanaa neuvostomiehitystä.

 

 

 

Todelliseen huippuunsa taiteilija Aleksander Rünk pääsee, kun hän maalauksessaan ”Rakvere vabastamine” kuvaa neuvostojoukkojen hyökkäystä Rakvereen vuonna 1944.

Taustalla näkyvä Rakveren linnoitus ei jätä arvailujen varaan paikkakuntaa, jota Puna-armeija on ”vapauttamassa”.

 

 

Rakveren Näyttelytalossa oli käyntimme aikana esillä myös ”Minun erotiikka” –näyttely.

 

Näyttelytyöt perustuvat naisia kuvaaviin alastonteoksiin ja ne olivat maalattu 1950-luvulla.

 

Käsityksemme mukaan neuvostoyhteiskunnan ”pornografinen kysyntä” tyydytettiin alastomia naisia kuvaavilla ”taideteoksilla”.

 

On hyvä asia, että Virossa pidetään yleisön nähtävillä teoksia, joissa ihannoidaan Neuvostoliiton miehitysaikaa.

Neuvostomiehitystä ihannoivat maalaukset ovat aikansa tuotteita ja siksi ne pitää käsittää. Tuskin kukaan taiteilija silloinkaan uskoi maalaustensa todenperäisyyteen!

 

Rakveren Näyttelytalon naispuoliset vahtimestarit halusivat meiltä palautetta, että miten he saisivat suomalaiset nykyistä suuremmin joukoin poikkeamaan Näyttelytalossa.

 

Totesimme, että Näyttelytalon anti on laadukasta ja siitä pitää vaan kertoa kaupungissa vieraileville suomalaisille. Näyttelyihin pääseminen maksaa kolme euroa, joten kustannuskysymys Rakveren Näyttelytaloon tutustuminen ei ole!

 

-Esko Erkkilä-