OÜ Liliinan tehtaanmyymälä Rakveressä on suomalaisten suosima käyntikohde, jossa pellavatuotteiden "kauppa käy kuin siimaa"!

Tiistai 22.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Rakveren linnoitus oli korjaustöiden vuoksi suljettuna, kun toukokuun 16. – 18. päivinä vietimme Rakveressä kaksi yötä matkalla Türin Kukkamessuille.

Matkasimme nokialaisen Tilausliikenne V-H Tuovinen Oy:n uusimmalla bussilla, jonka kuljettajana toimi itse Veli-Heikki Tuovinen.

 

Linnan korjaustöiden vuoksi myös me matkaseurueemme miehet lähdimme pellavakauppaan ja ostoksille Virunmaan suurimpaan ja uhkeimpaan kauppakeskukseen eli Põhjakeskukseen.

 

 

Pellavakaupan nimi on OÜ Liliina ja se sijaitsee osoitteessa Võidu tn 1.

 

Liliinan tehtaanmyymälä on tuotantotilojen kanssa samassa kiinteistössä. Tehtaalla syntyy kankaita 60 kilometriä vuodessa ja neulojat neulovat tuotteita 2,5 kilometrin verran.

 

Tehdas työllistää n. 40 henkilöä, joten mistään pienestä toiminnasta ei ole kyse.

 

Tuotteisiin kuluu vuodessa 15 tonnia puuvillaa ja 11 tonnia pellavalankaa.

 

Tehtaanmyymälän sisäänkäynti on vaatimattoman näköinen…

 

 

…ja sen vuoksi olikin iloinen yllätys, kun totesimme tehtaanmyymälän sisätilojen olevan valoisat ja ostamaan houkuttelevat.

 

Myymälä oli somistettu langanvalmistukseen ja kankaankudontaan liittyvillä esineillä:

 

 

Rukki…

 

 

 

…ja kangaspuut kuuluivat tehtaanmyymälän somistukseen.

 

 

 

Tehtaanmyymälän myymälänhoitaja Maarika Miilman ja hänen Triin-tyttärensä ahkeroivat ostamiemme tuotteiden myymisessä ja pakkaamisessa.

 

 

Laudeliinat ja kylpy- sekä käsipyyhkeet olivat korkealaatuisia ja hinnaltaan kohtuullisia.

 

 

 

Kassan tienoo muistutti muurahaispesää, kun seurueemme naiset pääsivät kilvan laittamaan eurot liikenteeseen ja Visat vinkumaan!

 

Myymälän esiliinavalikoima oli kattava ja se kiehtoi myös meitä miehiä.

 

Mallailen tässä sukulaismiehen ostamaa ”kravatillista herrasmiehen esiliinaa” ylleni, mutta…

 

 

…todellisuudessa hankin itselleni alhaalla vasemmalla näkyvän ”sikapossuesiliinan”. Se on kolmiulotteinen, sillä sikapossun korvat ovat mukavasti lerpallaan!

 

Täyspitkien esiliinojen hinnat olivat 12,70 € per kappale eli hinnankiroissa ne eivät olleet!

 

Harmittelen, että en ostanut useampaa possuesiliinaa – niille olisi varmasti löytynyt mukavaa käyttöä!

 

 

Suosittelen hyvillä mielin Rakveressä käydessänne poikkeamista Liliinan tehtaanmyymälään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sain hankittua Rakverestä kunnollisen puutarhatyökalun - heinäharavan!

Maanantai 21.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Viherpeukalolle kunnollinen harava on melkein elinehto viljelytoimenpiteiden suorittamisessa.

 

Tarkoitan kevyttä muovista heinäharavaa, joka vaikkapa juuresten istutus- ja kylvöpenkkien muotoilussa on välttämätön.

 

Meillä on viime aikoihin saakka ollut käytettävissä 1960- ja 1970-luvuilta peräisin olevia alun perin heinänteossa käytettyjä haravoita, mutta ”luonnollisen poistuman” vuoksi haravatilanteemme on ollut vajoamassa kriisin partaalle.

 

Olen yrittänyt etsiä muovisia heinäharavoita maatalous- ja puutarhakaupoista, mutta turhaan.

 

Olimme perhekuntamme ja sukulaisperheen kanssa käymässä Türin Kukkamessuilla Virossa ja eräs matkani päämääristä oli hankkia matkalta kunnollinen muovinen heinäharava!

 

Kukkamessuilla sellaisia ei ollut tarjolla, mutta onneksi poikkesin edellispäivänä Rakveren K-Raudassa ja sieltä löysin etsimäni!

 

 

Rakverestä löytämäni heinäharavat vastasivat täydellisesti etsimääni.

Tuotteen hintakin oli kohdallaan, sillä haravat maksoivat 2,15 euroa per kappale! Ostin haravoita kolme kappaletta ja toivon, että ne riittävät meillä nyt muutaman vuoden ajan.

 

 

 

Haravat ovat tarttolaisen AS Estiko Plastar´n  valmistamia eli ne eivät ole mitään kiinalaisia halpavalmisteita.

AS Estiko Plastar ´n yrityshistorian juuret ulottuvat viime vuosisadan ensimmäiselle neljännekselle, jolloin Albert Laretei perusti Tarttoon kampatehtaan. Kammat valmistettiin tuolloin lehmien sarvista.

Yritys on kokenut värikkäitä vaiheita, sillä se on ollut useiden eri kansallisuuksia edustavien liikemiesten omistuksessa ja neuvostomiehityksen aikana se luonnollisesti kansallistettiin.

Yritys on nyt virolaisen pääomasijoitusyhtiö AS Estikon omistuksessa ja siten varmasti ostettavissa, jos omistajalle tarjotaan riittävästi euroja.

 

Uskon, että muovisilla heinäharavilla olisi markkinoita myös Suomessa.

 

Annan ilmaisen konsulttineuvon, kun esitän, että suomalaisille maatalous- sekä puutarhaliikkeille tuotteita myyvä edustaja hankkisi heinäharavoiden myyntioikeudet ja alkaisi välittää muovisia heinäharavoita!

Teen esitykseni tosissani.

 

Ehdotukseni saattaa kompastua siihen, että Suomesta johdettu K-Rauta on ehkä neuvotellut heinäharavoille yksinmyyntioikeudet!

 

Haravanvarteen tarttumassa

 

-Esko Erkkilä-

Memorium Nürnberger Prozesse: Vain syytetyt ja tuomarit puuttuivat

Sunnuntai 20.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Saksan matkallamme henkilökohtainen pääkohteeni oli Nürnbergin oikeudenkäyntisali, jossa voittajavallat tuomitsivat kukistuneen kansallissosialistisen Saksan johtajistoa toisen maailmansodan ja holokaustin vuoksi.

 

Oikeudenkäyntisali on museokäytön ohella yhä edelleen myös toimiva oikeussali ja se asettaa rajoituksia saliin pääsemiselle.

 

Vierailimme Nürnberg´ssä vappuna. Vappu osui tänä vuonna tiistaille ja tiistaisin oikeussali on tavallisesti suljettuna, mutta vapunpäivän vuoksi se oli nyt poikkeuksellisesti avoinna. Kävi kerrankin oikein kunnolla tuuria!

 

Valtakunnankansleri Adof Hitler, propagandaministeri Joseph Goeppels  sekä SS:n johtaja Heinrich Himmler tekivät itsemurhan ennen Saksan sortumista ja heitä ei sen vuoksi ollut Nürnbergin oikeudenkäynnissä. Myös NSDAP-puolueen puoluesihteeri Martin Borman vältti oikeudenkäynnin, sillä hän kuoli jo vuonna 1945 – Länsi-Saksan Korkein oikeus vahvisti Bormanin kuoleman 1973 ja asia varmistui DNA-analyysin tuloksena vasta vuonna 1998.

 

 

Nürnbergin oikeussali sijaitsee n. parin kilometrin etäisyydellä Nürnbergin rautatieasemalta.

Paikalle on hyvät opasteet, joten sinne löytää helposti myös kävellen – myös me kuljimme matkan lämpimänä Vappupäivänä jalan.

 

 

Opasteen yläosan teksti ” Justizpalast” merkitsee, että kyseessä on toimiva oikeustalo.

Talossa sijaitsee Nürnbergin ylempi maaoikeus, Nürnberg-Fuerth`n maaoikeus, Nürnbergin käräjäoikeus sekä Nürnberg-Fuerth`n syyttäjä. Nürnbergin oikeustalo on suurin oikeustalo Baijerissa.

 

 

Nürnbergin oikeustalo sijaitsee Fürther Straße´n ja…

 

…Bärenschanzstraßen kulmauksessa. Sen osoite on Bärenschanzstraße 72.

 

 

Oikeustalon historiasta kertoo talon pihalle rakennettu julisteteline, jossa on kuvattu voittajavaltioiden eli USA:n, Englannin, Neuvostoliiton ja Ranskan liput.

 

 

Sisäänkäynti Nürnbergin oikeudenkäynnin museoon…

 

 

 

…käy tämän oven kautta. Sisäänpääsymaksu on 5,00 euroa henkilöltä.

 

 

Tässä on näkymä syytettyjen penkiltä Nürnbergin oikeudenkäynnissä.

 

 

 

Tuomareiden tuolit olivat nyt tyhjinä!

 

 

 

Sotarikolliset ovat saaneet tuomionsa ja heidän tuolinsa ovat nyt tyhjät!

 

Näillä tuoleilla istuneista...

• Hans Frank
• Wilhelm Frick
• Herman Göring
• Alfred Jodl
  
• Ernst Kaltenbrunner
• Wilhelm Keitel
• Joachim von Rippentrop
• Alfred Rosenberg
• Fritz Sauckel
• Arthur Seyss-Inguart
  
• Julius Streicher
  

...tuomittiin lokakuun 1. päivänä 1946 kuolemaan.

 

Heidän lisäkseen myös Martin Borman tuomittiin poissaolevana kuolemaan.

 

Kymmenen kahdestatoista kuolemaantuomitusta hirtettiin lokakuun 16. päivä 1946 yksi kerrallaan Nürnbergin vankilan liikuntasalissa.

 

Hirtettyjen ruumiit poltettiin Dachaun keskitysleirin uuneissa, jotka saivat tehdä viimeisen palveluksensa näin. Tuhkat siroteltiin Isar-joen sivujokeen.

 

Herman Göring teki syanidikapselilla itsemurhan kaksi tuntia ennen hirttämistä ja kuolemantuomion poissaolevana saanutta Martin Bormania ei tavattu koskaan elävänä.

 

On mainittava, että Alfred Jodl´n täytäntöönpantu kuolemantuomio kumottiin müncheniläisen tuomioistuimen päätöksellä vuonna 1953!

 

Oikeustalon toisessa kerroksessa on laaja näyttely Nürnbergin oikeudenkäynnistä sekä siihen johtaneista sotatoimista ja juutalaisten joukkotuhonnasta.

 

 

Näyttelyssä on nähtävissä non stop-esityksinä elokuvia keskitysleireillä tapahtuneista kauheuksista.

 

 

Autenttisissa oikeudenkäyntikuvissa nähdään syytettyjä. Kuvan edessä olevassa paneelissa kerrotaan keskeiset tiedot syytetyistä.

 

 

Yleiskuva näyttelyosastolta oikeussaliin (kuvattu lasin läpi).

 

 

Veistos tuomarikorokkeen yläpuolella.

 

 

Tämä veistos on oikeussalissa syytetyistä katsellen vasemmalla seinällä.

 

 

Olen tyytyväinen, että pääsin käymään paikalla, jossa toisen maailmansodan loppunäytös käytiin.

 

Nürnbergin oikeussali on paikka, jossa käynti on etuoikeus!

 

 

-Esko Erkkilä-

Lällipallerot ovatkin todellisuutta - eivät virtuaalileivoksia!

Lauantai 19.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Sukulaisperheemme vaikutuksesta meilläkin on alettu kutsua kaikkia hyviä ja hienoja leivoksia lällipalleroiksi.

 

Saksan matkallamme totesin, että lällipallerot ovatkin tietty saksalainen leivos ja nimi ei kuvaakaan mitään virtuaalileivosta.

 

Käsitän, että lällipallerot ovat erityisesti baijerilainen leivos ja sielläkään se ei ole yhtä yleinen koko alueella.

 

Lällipalleroiden saksalainen nimi on ”Schneeballen” ja englanniksi lällipalleroita kutsutaan nimellä ”Snowballs”.

 

Teimme ”tukikohtakaupungistamme” Würzburg´sta päivän matkan Rothenburg`n kaupunkiin, kaupunkiin jonka virallinen nimi on Rothenburg ob der Tauber. Rothenburg mainitaan alueena, jolla nämä leivokset ovat erittäin suosittuja.

 

Tässä on pieni kuvakertomus keskellä Rothenburg´n kaupunkia sijainneesta lällipallerotehtaasta.

 

 

Vilkkaalla kävelykadulla sijaitsevan konditoria-kahvilan schneeballen-leivokset markkinoidaan ”Diller Der Schneeballenköning” –tuotenimellä.

 

 

Parrakas kondiittorimestari piti scheenballen-työnäytöksiä, joille riitti koko ajan kiinnostuneita katsojia.

 

 

Schneeballen-taikinan tärkeimmät valmistusaineet ovat jauhot, kananmuna, voi ja kerma. Erilaisten makujen saamiseksi tarvitaan tietysti muitakin raaka-aineita.

Kaulittu taikinalevy on valmiiksikaulittuna kooltaan n. 20 senttiä kanttiinsa.

 

 

Kaulittu taikinalevy leikataan erikoistyökalulla kapeiksi nauhoiksi.

 

 

Nauhoiksi leikattua taikinalevyä riiputetaan leivinpöydän yläpuolella ja…

 

 

…pudotetaan leivinpöydälle sopivan epäsäännölliseksi kasaksi.

 

 

”Kasa” asetetaan erityiseen kannelliseen kypsennyskauhaan…

 

 

…jonka jälkeen valmistumassa oleva leivos laitetaan kiehuvaan rasvaan, jossa scheenballet saavat niille ominaisen kullanruskean värin.

 

 

Schneeballen-leivokset ovat muodoltaan samanlaisia, mutta…

 

 

 

…ahkeran ja alati jatkuvan tuotekehittelyn tuloksena niitä on saatavissa lukemattomina erimakuisina variaatioina.

 Schneeballen on kuiva leivos ja se takaa sille pitkän säilytysajan.

 

Rothenburg´n käyntimme tuloksena tiedän, että lällipallerot ovat todellisuutta ja eivätkä mitään virtuaalileivoksia!

 

-Esko Erkkilä-

Rothenburg - saksalainen kaupunki, joka ei tuhoutunut sodassa

Perjantai 18.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Rothenburg ob der Tauber eli lyhyesti Rothenburg on sodan melskeistä hyvin säilynyt suosittu matkailukaupunki Saksassa Baijerin osavaltiossa.

 

Pormestari Walter Hartl toivottaa Rothenburg´n nettisivuilla kaikki tervetulleiksi Saksan romanttisimpaan kaupunkiin.

 

Teimme päivän kestäneen junamatkan Rothenburgiin ja sen perusteella on helppo suositella kaikille käyntiä tässä pikkukaupungissa.

 

Hyvin säilyneen miljöön lisäksi Rothenburg on kiinnostava siellä valmistettavista lumipallo-leivoksista eli schneeballeista, Kriminaalimuseostaan sekä valtavan suuresta joulutavaroiden myymälästä, joka myös sijaitsee kaupungissa.

 

 

Kaupungin keskustassa ”eletään kuin postikortissa” ja siellä näkee, että miltä saksalaiset kaupungit näyttäisivät, jos niitä ei olisi sota tuhonnut.

 

 

Keskustorin toisella laidalla nähdään erilaisia taloja vuosisatojen takaa.

 

 

Yli 400-vuotta vanhat talot ovat yleisiä Rothenburg´ssa.

 

 

Kaupunki on ollut ympäröity muureilla ja…

 

 

…sitä on nyt sitten entisöity.

 Alois Stauber New Yorkista on rahoittanut muurin kunnostusta viiden metrin matkalta.

 

 

Rothenburg´ssa on kapeita kujia ja…

 

 

…vilkkaita kävelykatuja.

 

 

Hevosvaljakoiden kavioiden kopse tuo kaupunkiin omaa tunnelmaansa.

 

 

Päivän aikana tuli nälkä ja sen taltutimme uhkean Mirjam-emännän johtamassa…

 

 

…viihtyisässä ruoka- ja oluttuvassa.

Teimme retkemme Rothenburgiin vappuaattona. Emme nähneet päivän tai illan aikana yhtään päihtynyttä - ihmeellistä suomalaisesta näkökulmasta, mutta tavallista saksalaisittain!

 

Päivä Rothenburg´ssa on viivähdys vuosisatoja sitten rakentuneessa saksalaiskaupungissa.

 

Kannattaa suunnata matkansa sinne!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustalla riittää päteviä puheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaita!

Torstai 17.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Keskustajärjestöt järjestivät Keskustan Puheenjohtajapaneelin Tampereen Yliopistolla tiistaina toukokuun 15. päivänä.

 

Puheenjohtajapaneelissa olivat mukana Timo Kaunisto, Tuomo Puumala ja Juha Sipilä.

 

Kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen ei ehtinyt tilaisuuteen, mutta hän kävi esiintymässä tamperelaisille Äitienpäivänä.

 

Juha Sipilä kävi esittäytymässä Tampereella edellisperjantaina, mutta Puumala ja Kaunisto olivat tämän kisan aikana ensimmäistä kertaa esiintymässä tamperelaisille – toki molemmat ovat aiemmin useasti käyneet esiintymässä Tampereella.

 

 

Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Tampereen Keskustajärjestöt ja järjestämisvastuu oli pääasiassa Keskustanaisilla ja Keskustanuorilla.

Tässä Keskustanuorten toiminnanjohtaja Matleena Mikkonen asettelee opasteita yleisön ohjaamiseksi oikeaan luentosaliin Tampereen Yliopistolla.

 

 

Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtaja kunnallisneuvos Pirkko Vuolle oli tilaisuuden toisen pääjärjestäjän edustajana paikalla.

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti toimi tilaisuuden jämäkkänä johdattelijana.

Pirttilahti on Rovaniemen puoluekokouksessa ehdolla Keskustan varapuheenjohtajaksi ja hänellä onkin siihen tehtävään hyvät mahdollisuudet.

 

 

Paikalla olleet puheenjohtajaehdokkaat keskustelivat ennen tilaisuuden alkamista kaikkia kiinnostavista aiheista. Takana näkyy Antti Varis, joka puoluesihteeriehdokkaana esittäytyi ensimmäistä kertaa tamperelaisille.

 

 

Juha Sipilä painotti toimintansa pohjautuvan ihmisyyteen, kestävään talouteen ja realistiseen luontosuhteeseen.

Sipilä korosti, että työn ja perheen yhteensovittaminen on tärkeää. Hän painotti yritysjohtajan kokemuksella, että johtamisella luodaan olosuhteet viihtyvyydelle ja kaikkinaiselle hyvinvoinnille.

Loppupuheenvuorossaan Sipilä totesi, että Rovaniemen puheenjohtajavalinta on johtajuuden vaali.

 

 

Tuomo Puumala nauratti yleisöä, kun hän totesi näyttävänsä päivä päivältä yhä enemmän Urho Kekkosta!

Ylisukupolvisen ajattelun tarve oli Puumalan mielestä asia, jota pitäisi pystyä edistämään.

Puumala mainitsi konkreettisina kehitettävinä seikkoina tiet, radat, laajakaistat ja suomalaisen ruoan. Kiitokset tästä luettelosta Tuomolle!

Omina valtteinaan Keskustan puheenjohtajaksi Tuomo Puumala mainitsi nuoruutensa, tuoreutensa ja kokemuksensa.

 

 

Timo Kaunisto kertoi tulevansa suoraan rypsin- ja rapsinkylvöistä Tampereelle!

Kaunisto kertoi, että hän haluaa olla keskustalainen omatunto. Aina siitä ei ole saanut heti kiitosta, mutta hetken kuluttua kiitosta on satanut.

Kyläpolitiikka pitää tuoda koko Suomeen, oli Kauniston toteamus, jolla hän varmaankin viittasi Kokoomuksen kuntahuuhailuihin.

Pidin Kauniston maininnasta, kun hän totesi, että miekkaa on heilutettava S- ja K-ryhmien yllä, sillä ne vievät monopolistisella toiminnallaan montaa asiaa Suomessa väärään suuntaan.

Kaunisto totesi itsestään, että hänellä on jalat tiukasti maassa, mutta hän näkee pitkälle.

 

 

 

Puheenjohtajapaneelin lopuksi esiintynyt puoluesihteeriehdokas Antti Varis teki vakuuttavan vaikutuksen.

Hän linjasi mielestäni aivan oikein, että puoluesihteerin pitää keskittyä puolueen toiminnan johtamiseen – politiikan tekijöitä Keskustan organisaatiossa on tarpeeksi.

Tutustuminen Varikseen oli paikallaan, sillä nyt tamperelaiset tietävät, että puoluesihteeriksi on ainakin kaksi hyvää vaihtoehtoa; Antti Varis ja Sami Kilpeläinen!

 

Kiitän Keskustanuoria ja Keskustanaisia hienon tilaisuuden järjestämisestä – saimme paljon uusia ainespuita niille päätöksille, joita puoluekokousedustajat saavat Rovaniemellä tehdä!

 

-Esko Erkkilä-

Äitienpäiväviettonsa alkajaisiksi Paavo Väyrynen vei kukkia Vuokko-vaimonsa äidille Mänttä-Vilppulaan!

Keskiviikko 16.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan kunniapuheenjohtaja VTT Paavo Väyrynen veti Pirkanmaalla mittavan puhe- ja keskustelutilaisuusturneen Äitienpäivänä toukokuun 13. päivänä.

 

Olin mukana hänen tilaisuudessaan Tampereella Hotelli Ilveksessä klo 18.00.

 

Väyrynen oli tapansa mukaan etuajassa luvatusta aikataulusta ja pääsin keskustelemaan hänen kanssaan ennen puhe- ja keskustelutilaisuuden alkamista. Arvostan, että johtajat pitävät kiinni lupaamistaan aikatauluista ja annoin tästä tunnustusta Paavolle.

 

Väyrysen äitienpäivän viettäminen Tuusulassa oli alkanut varhain, sillä ensimmäinen tilaisuus oli alkanut Mänttä-Vilppulan Valtuustosalissa jo klo 11.00. Paavo kertoi, että ennen sitä hän oli vienyt perheensä kukkatervehdyksen Vuokko Väyrysen Äidille eli anopilleen, joka asuu Mäntässä.

 

Mänttä-Vilppulan jälkeen ja ennen Tamperetta Paavo Väyrysellä oli ollut tilaisuudet Virroilla sekä Sastamalassa. Tampereen jälkeen hänellä oli vielä puhe- ja keskustelutilaisuus Valkeakoskella.

 

VTT Paavo Väyrynen sai Tampereelta presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella 11.339 ääntä. Nyt paikalla oli häntä äänestäneistä vain murto-osa, mutta Väyrynen panosti esiintymiseensä täysillä.

 

 

Puheensa aluksi Paavo Väyrynen kiitti läsnä olleita presidentinvaaleissa saamastaan tuesta ja kannatuksesta.

Väyrynen analysoi presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulosta ja olisi suonut, että demarit olisivat pitäneet paremmin omat rivinsä suorina sekä äänestäneet Paavo Lipposta. Tämä olisi taannut Väyrysen pääsemisen toiselle kierrokselle. Nyt demarit lipesivät jo ensimmäisellä kierroksella liiaksi Pekka Haaviston taakse ja hylkäsivät oman ehdokkaansa.

 

 

Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen linjasi, että Keskustalla ei ole varaa jäädä keskisuurten puolueiden joukkoon. Nyt on voitettava kunnallisvaalit ja sen kautta luotava pohja sille, että seuraavissa eduskuntavaaleissa Keskusta saavuttaa suurimman puolueen aseman.

Väyrynen muistutti, että seuraavat eduskuntavaalit ovat todelliset pääministerivaalit. Tämä sen vuoksi, että pääministerin asemaa on presidentin aseman kustannuksella vahvistettu.

 

 

Paavo Väyrynen analysoi Keskustan kannatuksen alenemisen syitä ja hän näki siihen neljä keskeistä syytä:

 1.      Lahden puoluekokous 2010 otti kielteisen kannan ns. sukupuolineutraaliin avioliittoon. Tästä huolimatta puoluejohtoon kuuluvat henkilöt ottivat ”yksityisesti” myönteisen kannan tähän kysymykseen.

 

Väyrynen korosti, että hänen mielestään avioliitto on naisen ja miehen liitto ja muut parisuhteet ovat asia erikseen.

 

Kannatan Väyrysen ajatuksenjuoksua!

2.      Haja-asutusalueiden jätevesikysymyksessä Keskusta ei osannut toimia oikein. Siitä huolimatta, että pohjaesitys oli muiden puolueiden aikaansaannos, ”jätevesisanko” kaadettiin julkisuudessa Keskustan niskaan.

 3.      Aluepolitiikan unohtaminen

 4.      Samaistuminen Kokoomukseen

 

 

 

Väyrynen on vuosien saatossa osoittautunut vahvaksi näkijäksi talouskehityksen osalta.

Nyt hän totesi, että Suomen kauppatase on vahvasti miinuksella. Vientiteollisuutemme kilpailukyky on heikko ja tilanne merkitsee jatkuessaan vakavia vaikeuksia Suomelle.

 

 

Oli mielenkiintoista, että Väyrysen suunnatessa kohti seuraavaan puhe- ja keskustelutilaisuuteensa Valkeakoskelle, muodostui tilaisuuden osanottajista pienryhmiä Hotelli Ilveksen eteen ja Hatanpään Valtatien jalkakäytävälle jatkamaan keskusteluja Väyrysen esille ottamista teemoista.

 

Kuuntelin keskusteluja tarkalla korvalla, sillä Rovaniemen puoluekokouksen virallisena puoluekokousedustajana joudun ottamaan kantaa asioihin vajaan kuukauden kuluttua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan jäsenäänestyksen ennakkoäänestys alkoi Tampereella vilkkaana

Tiistai 15.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan puheenjohtajavaalin neuvoa-antavan jäsenäänestyksen ennakkoäänestys alkoi Keskustan piiritoimistoilla eilen ja jatkuu tänään sekä huomenna.

 

Suomen Keskusta valitsee puheenjohtajan Rovaniemellä 8. – 10.6.2012 pidettävässä puoluekokouksessa.

 

Puoluekokousedustajat valisevat puheenjohtajan, mutta asiasta järjestetään puolueen jäsenille mahdollisuus osallistua neuvoa-antavaan jäsenäänestykseen.

 

Osallistuin neuvoa-antavan jäsenäänestyksen ennakkoäänestykseen Keskustan Pirkanmaan piiritoimistolla eilen puolenpäivän tietämillä.

 

Ennakkoäänestys alkoi klo 11.00 ja ennen minua oli piiritoimistolla käynyt jo useita henkilöitä, jotka olivat halunneet vaikuttaa Keskustan puheenjohtajavaalin tulokseen.

 

Ennakkoäänestykseen ja varsinaiseen neuvoa-antavaan jäsenäänestykseen ovat oikeutettuja osallistumaan jäsenmaksunsa maksaneet Keskustan jäsenet sekä ne, jotka maksavat jäsenmaksun äänestyksen yhteydessä.

 

 

Kuvassa hervantalainen Pentti J. Ilmari suorittaa kansalaisvelvollisuuttaan ja täyttää ennakkoäänestykseen liittyviä tietoja. Käytän tarkoituksella sanaa ”kansalaisvelvollisuus”, sillä Keskustan puheenjohtajan valinta on tässä tilanteessa koko kansan asia.

Ennakkoäänestysvirkailijana piiritoimistolla toimi eilen puolenpäivän tietämillä Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Ritva Männistö.

 

Neuvoa-antavan jäsenäänestyksen yhteydessä Keskusta suorittaa kyselyn, jossa äänestäjiä pyydetään nimeämään mielestään kolme tärkeintä seuraavista vaihtoehdoista:

 

• Riittävän henkilöstön turvaaminen vanhustenhoitoon
• Lasten kotihoidon tuen puolustaminen
• Kohtuuhintaisen asumisen edistäminen
• Maatalouden edellytysten turvaaminen
• Omaishoitajien palkkaus ja työolot
• Julkisen liikenteen kehittäminen
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen lähellä
• Ympäristön ja vesien suojelu
• Keskittämisen vastustaminen
• Pienet opetusryhmät peruskouluissa
• Yksityistieavustusten säilyttäminen
• Eläkeiän nostaminen
• Nuorten syrjäytymisen ehkäisy
• Biotalouden edistäminen
• Suomen edunvalvonta EU:ssa
• Yrittäjyyteen kannustaminen

 

Erittäin tärkeäksi koin kysymyksen, joka kuului näin:

 

Mitä asioita Keskustan tulisi seuraavalla valtuustokaudella erityisesti nostaa politiikkansa painopisteiksi omassa kunnassasi?

 

 

Toivon mahdollisimman suurta osanottoa Keskustan puheenjohtajavalinnan ennakkoäänestykseen!

 

Keskustan Pirkanmaan piiritoimisto sijaitsee Tampereella osoitteessa Näsilinnankatu 23 A 1.

 

Soita ovisummeria, astu sisään ja vaikuta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan johtopaikoille on tarjolla päteviä henkilöitä!

Maanantai 14.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan puoluekokous lähestyy, sillä keskustaväki kokoontuu Rovaniemelle kesäkuun 8. – 10. päivinä päättämään puolueen linjauksista ja henkilövalinnoista seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.

 

Tulemme Rovaniemellä valitsemaan puolueelle puheenjohtajan, kolme varapuheenjohtajaa sekä puoluesihteerin.

 

Henkilövalintojen ohella tulemme päättämään lukuisista Suomen Keskustan toimintaan liittyvistä kysymyksistä.

 

Minut on valittu viralliseksi puoluekokousedustajaksi ja olen lähdössä Rovaniemelle.

 

Tampere on Suomen Keskustan kannalta tärkeä kaupunki ja olemme saaneet täällä tehdä uraauurtavaa keskustalaista politiikkaa. Suomen ensimmäinen keskustalainen apulaispormestari Timo Hanhilahti on hienosti hoitanut tehtävänsä koko kulumassa olevan vaalikauden.

 

On muistettava, että Hanhilahti on nyt virkavuosiltaan Suomessa kaikkien aikojen ”vanhin” apulaispormestari!

 

Tamperelaisilla oli kunnia saada perjantaina toukokuun 11. päivä henkilökohtaisesti tutustua kolmeen puoluejohtoon pyrkivään kandidaattiin.

 

Kulttuuriravintola Kivessä järjestetyssä tilaisuudessa esittäytyivät esiintymisjärjestyksessä seuraavat johtajakandidaattimme:

• Sami Kilpeläinen, puoluesihteeriehdokas

• Arto Pirttilahti, varapuheenjohtajaehdokas

• Juha Sipilä, puheenjohtajaehdokas

 

 

Puoluesihteeriehdokas Sami Kilpeläinen on 34-vuotias valtiotieteiden maisteri, agronomi MMM ja toimii nyt MTK:n maitoasiamiehenä.

Elintarvike- ja maitoalan kokemuksestani huolimatta tapasin Sami Kilpeläisen nyt vasta ensimmäisen kerran.

Ensitapaaminen oli Samin kannalta vakuuttava, sillä sain puoluesihteeriehdokkaastamme luotettavan sekä innostavan kuvan.

Sami lähetti edellispäivänä keskusta-vaikuttajille Sami-kirjeen sähköpostiviestinä ja kävimme sen tiimoilta hänen kanssaan edellisiltana mielenkiintoisen sähköisen keskustelun.

Kilpeläinen osasi kirjeessään pureutua juuri niihin seikkoihin, joihin olen halunnut Keskustassa puuttua koko vajaan neljä vuotta kestäneen poliittisen toimintani ajan.

Tulemme kuulemaan Sami Kilpeläisestä jatkossakin!

 

 

 

Keskustan varapuheenjohtajaehdokas Arto Pirttilahti on pirkanmaalaisille ja myös minulle tuttu mies.

Mänttä-Vilppulasta kotoisin oleva koulukuntakolleegani Pirttilahti on valoisana ja positiivisena henkilönä juuri oikea persoona kokoamaan Keskustan voimavarat kaupungeissa sekä maaseudulla puhaltamaan ”yhteiseen hiileen”.

Artsi on vahvoilla, kun Rovaniemellä olen kirjoittamassa varapuheenjohtajaehdokkaan nimeä äänestyslippuun - ja perusteluna minulla ovat asiasyyt, ei pelkästään se että Artsi on agrologi!

 

 

Kempeleläinen Juha Sipila on insinöörismies, mutta siitä huolimatta (vai juuriko sen vuoksi!) hän on vahvoilla Keskustan seuraavaksi puheenjohtajaksi.

Sipilällä on vahva yritystausta ja arvostan sitä.

Olen omissa luottamushenkilöympyröissäni todennut, että yritystaustasta on suuri hyöty myös politiikassa. ”Poliittiset broilerit” ovat oma lukunsa ja heidän rinnalleen politiikkaan tarvitaan yritysmaailmassa karaistuneita osaajia. Yritysmaailman kokemus on korvaamaton resurssi politiikassa.

Toimin 38-vuotta yritysmaailmassa ja vasta sen jälkeen rohkenin siirtyä politiikkaan.

Juha Sipilässä meillä Keskustassa on pätevä vaihtoehto johtamaan puolue selville vesille.

Sipilän kuuleminen todisti minulle sen, että tässä vaiheessa ei kannata lukita mielipiteitään Keskustan puheenjohtajakysymyksessä!

 

 

Kulttuuriravintola Kivessä järjestetyssä tilaisuudessa sai taas kerran huomata sen perusteellisuuden, jolla kansanedustaja Mikko Alatalo paneutuu asioihin.

Kuvittelen, että ainakin Pirttilahden ja Sipilän esittämät asiat olivat Mikolle tuttuja jo aikaisemmin, mutta siitä huolimatta tamperelais-senaattori teki ahkerasti muistiinpanoja ja osallistui keskusteluun terävillä kysymyksillä.

Näitä oman maakunnan asioiden ajajia ja valtakunnan parasta ajattelevia kansanedustajia me tarvitsisimme enemmän!

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön varapuheenjohtajana ja vaalipäällikkönä kiitän Sami Kilpeläistä, Arto Pirttilahtea ja Juha Sipilää esiintymisestä tamperelaisille.

On varmaa, että Teidän kaikkien osalta esiintymisenne Tampereella vei Teitä lähemmäs tavoittelemaanne Keskustan johtopaikkaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jatkan lähiruokateeman käsittelyä jo kolmantena peräkkäisenä päivänä...

Sunnuntai 13.5.2012 - -Esko Erkkilä-

…ja tänään keskityn lähiruoan tiimoilta esitettyjen tosiasioiden, mielipiteiden sekä ajatusten esittelyyn:

 

MTK:n määritelmä lähiruoalle:

 

Lähiruoka on tuoretta, mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään.

Mielipiteeni on, että MTK:n määritelmä lähiruoaksi on hyvä ja kattava. Maakunnalliset hankkeet ovat sinällään kannatettavia, mutta liian pieniin kokonaisuuksiin pilkkominen saattaa hämärtää kotimaisen ruoan menestymistä.

 

****

 

Maakuntajohtaja Juhani Honka, Hämeen liitto:

 

Kaikki syyt olla käyttämättä lähiruokaa ovat tekosyitä.

 

****

Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK:

 

Millä oikeudella julkisissa ruokapalveluissa tarjotaan ulkomaista ruokaa?

 

****

 

Tuntematon totuudenpuhuja:

 

Jos emme käytä paikallista ruokaa, niin kohta ei ole alueella syöjiäkään.                                                                                         

****

 

Projektikoordinaattori Päivi Fallström, MTK-Pirkanmaa: seminaarikutsu 24.4.2012:

 

Lähiruoka joukkoruokailuissa pitää verorahat lähellä!

****

Kakkosryhmän päätelmä ruokapäälliköiden seminaarissa Tampereella 9.5.2012:

 

Lähiruokaan panostaminen ei lisää julkisissa ruokapalveluissa annoskustannusta, mutta se muuttaa reseptikoostumusta oikeaan suuntaan.

 

****

 

Kolmosryhmän päätelmä ruokapäälliköiden seminaarissa Tampereella 9.5.2012:

 

Paikallinen ruoka on investointi Pirkanmaan aluetalouteen.

 

****

 

Asiantuntijoiden toteamuksia ruokapalvelupäälliköiden seminaarissa Tampereella 9.5.2012:

 

Hankintalain tehtävänä on markkinoiden kehittäminen.

 

Ruokaa ja ruokaturvallisuutta pitää ajatella maalaisjärjellä.

 

Asiakas tietää tarvitsemansa määrän – eivät teollisuuden pakkauskokosuunnittelijat.

 

Pakkopäätös luomuun siirtymisestä ei toimi.

 

Ravintosuositusten orjallinen noudattaminen ei saa olla ainoa ostokriteeri.

 

Ravintosuositusten rinnalle ollaan nostamassa myös muita tekijöitä.

 

Ruoan alkuperään liittyvät kyselyt ovat lisääntyneet voimakkaasti kuluneen vuoden aikana.

 

Tämän päivän linjauksilla luomme julkisen ruokailun hankintapäätösten perusteita kuuden vuoden päähän!

 

Ruoan alkuperää pitää aina kysyä – se vaikuttaa joka tapauksessa, tosin viiveellä elintarvikkeiden tarjoajan toimenpiteisiin!

 

****

 

Esko Erkkilä, Tampere:

 

Lähiruoka on tärkeä elementti, kun taistelemme itsenäisten kuntien puolesta!

 

Itsenäiset kunnat luovat toimintaedellytykset ja elinolosuhteet lähiruoan tuottajille.

 

Luottamushenkilöiden pitää linjata lähiruoan strateginen merkitys kunnan julkisissa ruokapalveluissa.

 

Kunnan luottamushenkilöt eivät voi paeta vastuutaan, jos kunnan julkisissa ruokapalveluissa käytetään tarpeettomasti tuontielintarvikkeita.

 

 

On kuntien luottamushenkilöiden vastuulla, jotta lähiruoan kolmikantayhteistyö toimii kuntapäättäjien johdolla alkutuottajien ja jalostajien sekä kunnan ruokapalveluiden kesken.

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaalla tuotettu ruoka julkisten keittiöiden hankinnoiksi on kannattava investointi maakunnan aluetalouden ja elinkeinoelämän kannalta

Lauantai 12.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Palaan tänään asiaan, jota jo eilen käsittelin eli lähiruuan hankintaan julkisiin keittiöihin.

 

Aihe on minulle monellakin tapaa läheinen, sillä toimin elintarviketeollisuudessa eri tehtävissä yli 40 vuotta ja keskustalaisena kunnallispolitiikkaa harrastavana ruoka-asiat ja erityisesti kotimainen ruoka ovat sydäntäni lähellä.

 

Strategiset päätökset valtakunnan tasolla lähiruuan puolesta on tehty, sillä sitä koskevia linjauksia on iso joukko. Luettelen niistä tärkeimmät:

 

Kestävät valinnat – periaatepäätös VNP 4/2009

Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta VNS 6/2010

EUROOPPA 2020 – strategia 2011

MMM luomutavoitteet 2012

Hallituksen lähiruoka- ja luomuohjelmat 2012

KULTU 2

 

Lähiruuan etenemiselle on siis valtakunnan tasolla luotu vankka pohja jo edellisen hallituksen aikana ja nykyhallitus on ainakin julistusten tasolla jatkanut sen eteenpäin viemistä.

 

Nyt kuntapäättäjien asia on viedä lähiruoka kuntastrategiaan ja sitä kautta kuntien hankintastrategioihin.

 

Kunnan strategisten päätösten jälkeen ruokapalvelun ammattilaiset jalkauttavat lähiruuan ruokalistasuunnitteluun. Vasta sen jälkeen kuntien hankinnoista vastaavat organisaatiot lähettävät tavarantoimittajille tarjouspyynnöt ja päästään tekemään toimitussopimuksia.

 

Käsittelimme lähiruoan käytön lisäämistä julkisissa ruokapalveluissa seminaarissa, joka järjestettiin Tampereen Ahlmanilla keskiviikkona 9.5.2012.

Kerroin jo eilen alustuksissa kuulluista seikoista ja nyt valotan ryhmätöidemme tuloksia:

 

 

Ryhmätyötämme veti Pro-Hankinta Oy:n toimitusjohtaja Kati Myllyniemi.

 

 

Tilaisuuden viitisentoista osanottajaa jakaantuivat kolmeen ryhmään ja tässä ryhmien saamat tehtävät.

 

Vastauksemme toimitettiin terveisinä 11.5.2012 pidettyyn Pirkanmaan kuntajohdon tilaisuuteen.

 

Ykkösryhmä…

 

…etsi ruokahuollon reseptisuunnittelusta juttua, joka parantaisi lähiruuan asemaa.

 

He onnistuivat mielestäni hyvin, sillä ideana oli pirkanmaalaisen kalan nykyistä vankemman aseman saaminen maakunnan julkisiin keittiöihin ja sitä kautta pirkanmaalaisten ruokavalioon. Prosessi vaatii toimintatapojen muuttamista, kehitystyön käynnistämistä sekä tiivistä yhteistyötä tuottajien (= kalastajien) kanssa.

Kakkosryhmä…

 

…pohti paikallisten elintarvikkeiden aseman vankistamista kilpailutuksissa.

 

Lähiruuan oikea asemointi kuntastrategiassa ja sen jälkeen sen jalkauttaminen tuottajien kanssa neuvotellen konkreettisiksi tavoitteiksi oli ryhmän linjaus. Neuvottelutulos pitää luonnollisesti kirjata palvelu- sekä toimitussopimuksiin.

 

Kolmas ryhmä…

 

…- jonka työskentelyyn osallistuin – sai tehtäväkseen etsiä näkökohtia lähiruuan eduista alueen elinkeinoelämälle ja kansalaisten hyvinvoinnille.

 

Tehtävämme oli helppo, sillä lähiruuan aseman vankistaminen tuo lukemattomia etuja alueen elinkeinoelämälle ja kansalaisille.  

 

Koska kuntapäättäjien kokous, jonka päätöksiin oli tarkoituksemme vaikuttaa,  oli arvatenkin tiivistahtinen, niin päätimme kristalloida mielipiteemme täsmälleen tämän jutun otsikon muotoon eli

 

Pirkanmaalla tuotettu ruoka julkisten keittiöiden hankinnoiksi on kannattava investointi maakunnan aluetalouteen ja elinkeinoelämään

 

-Esko Erkkilä-

Julkisten ruokapalvelujen elintarvikekustannuksista ei ole leikattavaksi

Perjantai 11.5.2012 - -Esko Erkkilä-

EkoCentria eli Savon ammatti- ja aikuisopisto sekä Parasta Pöytään Pirkanmaalta –projekti järjestivät keskiviikkona 9.5.2012 yhdessä Euroopan maaseudun kehittämisrahaston, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Ahlmanin, Tampereen kaupungin ja Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella Pirkanmaan ruokapalvelupäälliköille ja ostamisen ammattilaisille seminaarin, jonka teemana oli ”Lähiruuan hankinta julkisiin keittiöihin – konkreettiset toimet”.

Osallistuin ainoana kunnallisena luottamushenkilönä mielenkiintoiseen seminaariin.

 

Seminaari oli ensisijaisesti suunnattu ruokapalvelupäälliköille, mutta MTK-Pirkanmaan kautta saamani kutsu toivoi mukaan mm. kuntien päättäjiä sekä alkutuottajia. MTK-Pirkanmaan välittämän kutsun saatesanoissa tuottajajärjestön projektikoordinaattori Päivi Fallström totesi nasevasti näin:

 

 ”Lähiruoka joukkoruokailuissa pitää verorahat lähellä!”

 

 

MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi totesi alustuksessaan, että julkiset ruokapalvelut ovat iso juttu kansallisesti, pieni juttu paikallisesti ja pikkujuttu poliitikoille. Toki Syväniemen toteamuksissa oli kysymysmerkki jokaisen väitteen perässä!

 

Politiikan harrastajana totean, että keskustalaisille julkiset ruokapalvelut eivät ole pikkujuttu. Ne ovat meille eräs tärkeimmistä politiikan lohkoista ja julkiset ruokapalvelut sekä niiden kunnollinen hoitaminen ovat meille tärkeitä.

 

 

Anni-Mari Syväniemi - joka tässä yhdessä MTK-Pirkanmaan Päivi Fallström´n kanssa – totesi aivan oikein, että julkiset ruokapalvelut ovat Suomessa merkittävässä roolissa osana koko yhteiskuntaa.

 

Ne ovat sitä ravitsemusosaamisen, kulutuskäyttäytymisen, talouden ja erityisesti aluetalouden kannalta – julkisilla ruokapalveluilla on merkittävä rooli jopa koko kansakuntamme kilpailukyvylle.

 

 

Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi havainnollisti julkisten ruokapalvelujen osuutta kuntatalouden menoista, kun hän kertoi niiden edustavan kunnan budjetista 2 – 4 prosenttia.

 

Kokonaissummasta henkilöstö-, hallinto-, käyttö- ja kiinteistökustannukset merkitsevät 68 % ja elintarvikekustannuksille jää ainoastaan 32 % eli n. 0,5 % kunnan budjetista!

MISTÄ VOI tai edes kannattaa ENÄÄ LEIKATA...

...kysyi aiheellisesti ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi!

 

-Esko Erkkilä-

Valkosipulikasvustot ovat talvehtineet hyvin

Torstai 10.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuulun koulukuntaan, joka istuttaa valkosipulit syksyllä.

 

Näin tein myös viime syksynä.

 

Viime syksy jatkui leutona yllättävän pitkään ja valkosipulit ehtivät kasvamaan ennen talventuloa jo varsin mittaviksi. Sen vuoksi pelkäsinkin, että syntyy talvehtimisvaurioita.

 

Vaurioita ei kuitenkaan näytä syntyneen, vaan kasvustot ovat kenties ”kaikkien aikojen” parhaat.

 

 

Meillä on nyt kylvössä valkosipulia hieman runsas sata rivimetriä. Kun rivimetrille on istutettu kuusi valkosipulinkynttä, niin hyvin mennessä syksyllä on odotettavissa n. kuudensadan valkosipulin verran satoa.

 

 

Hankin aina matkoiltani muutamia valkosipuleita – kotimaista ruokaa arvostavana en hanki niitä syödäksemme vaan siemeneksi.

Merkkasin taas viime syksynäkin tarkasti valkoiseksi maalatuilla kepeillä, että missä valkosipulin alkuperämaa vaihtuu, mutta kirjanpitoni tuntuu tavalliseen tapaan kadonneen. Pitää etsiä oikein kunnolla, jotta tietää, että kuinka puolalaiset, liettualaiset, latvialaiset, virolaiset ja saksalaiset valkosipulit pärjäävät kotimaiselle siemenelle. Nyt ainakin kaikki näyttävät kasvavan hyvin, sillä aukkoja riveissä ei ole.

 

 

Jollakin lajikkeella näyttää lehdet hieman kellastuvan. Se on merkki voiman puutteesta ja siten lannoitus on tarpeen. Valkosipulimme kasvavat muhevassa maassa, mutta voimaa tarvitsevana kasvina lannoitusta tarvitaan. Käytän valkosipulien lannoitteena ureaa, sillä 46 % typpeä sisältävänä se soveltuu valkosipulien lannoitteeksi hyvin.

 

 

Vaikka elämmekin vasta toukokuun alkupuoliskoa, on minulla jo muutama valkosipuli hankittuna syksyn istutuskautta varten.

Ostin taannoisella Saksan matkallamme Würzburg´n torilta muutaman italialaisen ja ranskalaisen valkosipulin. Italialaiset ovat tulitikkurasian oikealla puolella ja ranskalaiset vasemmalla puolella.

Näyttää, että ainakaan italialaisia ei ole käsitelty idunestoaineilla, mutta ranskalaisista en ole lainkaan varma.

 

Marketeista hankittuja valkosipuleita ei kannata yrittää siemensipuleiksi, sillä ne on todennäköisesti käsitelty idunestoaineilla.

 

Valkosipulinviljely on mukava puutarhaharrastus ja se mahdollistaa omasta pellosta hienoaromisen kasviksen saannin!

 

-Esko Erkkilä-

Oliko Keskustan teltta koko torin suosituin paikka Tampereen Markkinoilla toukokuun 7. päivänä?

Keskiviikko 9.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Keskustorilla järjestetään markkinat joka kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina.

 

Toukokuun markkinat järjestettiin maanantaina toukokuun 7. päivänä.

 

Myynti- ja esittelypaikat varataan Tampereen Torikauppiasyhdistys ry:n kautta. Tampereen keskustaväki käytti tarjottua tilaisuutta hyväkseen ja varasimme paikan Hämeenkadun varrelta.

 

 

Suomen Keskustan telttakatoksen järjestelyissä vastuuhenkilöinä toimivat Jari Rajasalo sekä Arja Hirvenoja ja hyvin toimivatkin, sillä pullapitkoja kului päivän aikana viitisentoista ja Kulta-Katriina -kahvia tarjoiltiin neljän kahvipaketin verran!

 

 

Myös ikinuori Johannes Jonov oli mukana koko päivän.

Jonov´n luottamushenkilöasema on Sara Hildenin taidemuseon johtokunnan jäsenyys. Hänen venäjänkielentaitonsa oli mainio apu osastomme venäjänkielisten vieraiden auttamisessa.

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo oli odotettu vieras, sillä monet vieraamme jäivät odottamaan hänen saapumistaan.

Mikko osoitti taas kerran mainiot poliitikontaitonsa, kun hän kertoi nykyhallituksen töpeksimisistä liikenneasioissa.

Haja-asutusalueiden syrjinnässä kansanedustaja Alatalo piti ihmeellisenä sitä, että omalle maalle ja omalla rahalla ei enää saisi rakentaa kotia.

Mikko Alatalo muistutti, että itselle rakennettu talo on aina parempi kuin rakennusliikkeiden minkkitarhamaisesti kyhäämät aikaansaannokset!

Kolmas Alatalon esille ottama kysymys oli tulonjaon epätasapaino. Epätasapaino heikkenisi edelleen, jos Kokoomuksen ajama kuntauudistus toteutettaisiin – haja-asutusalueilla kiinteistöjen ja asuntojen arvot romahtaisivat ja asutustaajamissa ne vastaavasti kohoaisivat siten, että ihmisillä ei olisi varaa hankkia asuntoja!

Puheensa lopuksi Alatalo peräsi pientä askelta taaksepäin, jotta Suomi voisi ottaa ison harppauksen eteenpäin. IT-huuma on elettyä aikaa ja nyt on aika panostaa metalliin sekä puuhun – vain ne voivat nostaa Suomen ylös!

 

 

Suomen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva (vasemmalla) ja Mikko Alatalo pohtivat vakavina ratkaisuvaihtoehtoja Tampereen yhä heikentyvään taloudelliseen tilanteeseen.

 

 

Myös apulaispormestari Timo Hanhilahti ehti Keskustorille kuuntelemaan tamperelaisten huolia ja murheita.

Tässä Hanhilahden kanssa tamperelaisen huolia ja esityksiä kuuntelevat Arja Hirvenoja (vasemmalla) sekä Eva Back.

 

Oli tavallaan hälyttävää kuulla, että tieasiat ja niiden heikkous olivat monenkin tamperelaisen mielissä ykkösmurheita.Tilanne oli hälyttävä, sillä kyseessä on sentään suurkaupunki-Tampere eikä mikään haja-asutusalue!

Tiemurheiden esittäminen minulle saattoi olla yhteydessä sille, että nimikyltissäni todettiin asemani Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana.

 

Pirkko Rantala...

...valitti, että kolmen kilometrin pituinen Niihamantie on todella heikossa kunnossa. Niihamassa sijaitsee 126 siirtolapuutarhamökkiä, joten kunnollisen tien tarve on huutava.

 

Raija Heikkilä...

...Kämmenmaankadulta Kämmenniemestä valitti, että alueen tielle kulkeutuu rakennustyömaiden autojen pyörissä kuraa ja se merkitsee kuran kuivuessa suurta pölyhaittaa asukkaille.

 

Toinen Raija Heikkilän mainitsema epäkohta oli minulle omakohtaisesti valitettavankin hyvin tuttu, sillä se oli tienrakentajien ylimitoitettujen kivi- ja kallioräjäytysten aiheuttamat vahingot omakotitaloille.

 

Ikean rakennustyömaan räjäytykset aiheuttivat alueemme omakotitaloille vaurioita, joita Tampereen kaupunki ei ole suostunut korvaamaan, vaikka meillä onkin Tampereen kaupungin ja Palokallion Omakotiyhdistyksen allekirjoittama sopimus räjäytysvaurioiden korvaamisesta.

 

Myötäajattelen niitä kaikkia Koivistonkylän asukkaita, joita odottaa todellinen helvetti, jos Sulkavuoreen suunnitellun jätevesien keskuspuhdistamon sallitaan toteutua.

 

-Esko Erkkilä-

Näimme Würzburg´ssa vieraillessamme noidan

Tiistai 8.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Noitavainot vaikuttivat Euroopassa 1400 – 1600 luvuilla lähes kolmen vuosisadan ajan. Vainojen laajuus vaihteli dramaattisesti maittain: Saksassa vainoissa kuoli arviolta 26 000 ihmistä.

 

Perimätieto kertoo, että noitavainojen huippuvuonna 1515 saksalaisessa Würzburg´n kaupungissa poltettiin kolmen kuukauden kuluessa noitina 900 ihmistä.

 

 

 

Würzburg´n vierailullamme näimme yhden noidan.

Noita esiintyi Alte Mainbrücke´llä eli kaupungin halkovan Main-joen sillalla. Noidan vakuuttavuutta hieman alensi se, että hänen vierellään oli astia, johon ihailijat saivat pudottaa roponsa.

 

 

Alte Mainbrücke on eräs Würzburg´n nähtävyyksistä ja keskeinen matkailutekijä tässä luoteis-baijerilaisessa kaupungissa.

Sillalla on pituutta 180 metriä ja autoliikenne ei ole sillä sallittua.

 

 

Noita esiintyi erään vuonna 1730 sillalle koristeeksi saadun kahtatoista apostolia kuvaavan patsaan kohdalla.

 Sillan alla virtaa Main-joki ja taustalla näkyvät Main-joen laaksoon laskeutuvat viinitarhat.

 

 

Sillan ohella toinen Würzburg´n nähtävyyksistä on barokkityylinen kahdella nostopuomilla varustettu satamanosturi Alter Kranen vuodelta 1773.

Voi vain kuvitella, että millaisia tavaroita ja kuinka suuria määriä nosturin kautta on aikojen kuluessa lastattu ja purettu Main-jokea kulkevien laivojen ruumasta tai ruumaan!

 

 

Marienkapelle on eräs Würzburg´n kuuluisimmista nähtävyyksistä. Se sijaitsee keskellä kaupunkia, joten keskeisen sijaintinsa ansiosta se osuu ohikulkijankin reitin varrelle.

Viimeisenä Würzburg-aamunamme poikkesin kappelissa aamuisen rukoushetken aikaan.

 

 

Marienkapellen korkeimmalla huipulla komeilee hieno taideteos, jota pääsee ihailemaan tarkemmin ainoastaan joko hyvällä kiikarilla tai kauko-objektiivilla - tässä kauko-objektiiviotokseni!

 

 

Würzburg saavutti vuonna 2004 tuhannenkolmensadan vuoden iän ja on selvää, että sotien ankaruudesta huolimatta tässä hieman Tamperetta pienemmässä kaupungissa riittää paljon katsottavaa ja koettavaa.

 

Suosittelen Würzburg´a käyntikohteeksi – se on perusteellisemmankin tutustumisen arvoinen kaupunki!

 

-Esko Erkkilä-

Viime lauantaina iltakymmeneltä oli nähtävissä hieno kuunsilta, mutta ei mitään luvattua "superkuuta"!

Maanantai 7.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Tiedotusvälineet hehkuttivat viime viikolla, että toukokuun 5. päivän ja 6. päivän välisenä yönä olisi nähtävissä todellinen superkuu.

 

Vietin kyseisen yön mökillä, sillä olemme siirtymässä mökkiaikaan ja se merkitsi, että mökin lämmittäminen oli ”etupartiona” aloitettava, jotta koko perhe pystyisi sinne asettautumaan.

 

Lämmittäminen onnistui poikkeuksellisen hienosti, sillä yhtään kertaa palovaroittimet eivät kertoneet, että sisätiloihin olisi tullut savua.

 

Lämmittämisen lisäksi onnistuin helposti saamaan myös vesipumpun toimimaan, joten ruoka- ja pyykinpesuveden saanti näyttäisi olevan turvattu.

 

Lämmittämisen ja vesipumppuhommien ohella aikaa jäi mukavasti nurmikoiden puhaltamiseen puista putoilleista oksista ja viime syksyn puhallustöiden jälkeen nurmikoille putoilleista lehdistä.

Nurmikoiden siivouksen suoritin luonnollisesti Viherpeukalon tärkeimmällä työvälineellä eli lehtipuhaltimella!

 

Tuloksekkaan ja onnistuneen työpäivän jälkeen ajattelin seurata superkuun ilmestymistä taivaalle.

 

 

Ensimmäisen kuvan otin ”superkuusta” klo 21.34, mutta pettymyksekseni totesin, että kuu näyttäytyi järven takaa tuiki tavallisen oloisena!

 

 

Tasan iltakymmeneltä eli klo 22.00 menin uudestaan kameran kanssa terassille ja tavallisen kokoiselta kuu näytti yhä edelleen.

  Näyttävä kuunsilta oli toki muodostunut ja sitä oli hieno katsella.

 

 

Otin toisen kuvan salamalla, mutta totesin jälleen kerran, että sen käyttö ei sovellu tunnelmakuvauksiin. Lipputanko sekä lähipuut dominoivat ja kuu sekä kuunsilta eivät pääse lainkaan oikeuksiinsa.

 

 

Iltakymmenen jälkeen pilviverho laskeutui mökkijärvemme tietämille ja hienon superkuun seuraaminen siirtyi seuraavaan kertaan.

 

Astrologit sanovat, että kuu oli edellisen kerran lähellä maata viime vuoden maaliskuussa ja sama tilanne toistuu taas n. vuoden kuluttua.

 

Nyt pitää jäädä kiltisti odottamaan seuraavaa superkuuta ja sen ilmestymisestä saamme varmaan kuulla aikanaan taas tiedotusvälineistä! 

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Baijerista!

Sunnuntai 6.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Olin perhekuntani ja sukulaisperheemme kanssa vajaan viikon mittaisella lomamatkalla Saksassa.

 

Lensimme sinivalkoisilla siivillä Frankfurt´iin ja jatkoimme sieltä junalla Baijerin puolelle Würzburg´iin.

 

Würzburg oli tukikohtamme, kun teimme sieltä päivän matkat kaikkein romanttisimpaan saksalaiskaupunkiin eli Rothenburg´iin sekä natsioikeudenkäynnistä tunnettuun Nürnberg´iin.

 

Lomamatkamme ajoittui Vapunpäivän aikaan. Vappu on Saksassa vapaapäivä, mutta liputuspäivä se ei ole, joten saksalainen liputuskulttuuri jäi kokematta.

 

 

Kesä oli Saksassa hyvässä vauhdissa ja sen saimme todeta jo lentokoneessa, kun ihailimme kukkivia saksalaisia rapsipeltoja.

Kesä eteni matkamme aikana vauhdilla, sillä hellettä riitti neljänä peräkkäisenä päivänä – korkeimmillaan lämpötila kohosi 33 asteeseen. Suomesta saamanne tekstiviestit kertoivat kotimaan vappusään olleen lähellä ”normaalia vappusäätä” eli viileän!

 

 

Frankfurt´n lentoasema on suuri ja samaa on sanottava myös Frankfurt´n rautatieasemasta, jonka sisätiloista tässä kuva.

 

Matkaseurueemme muut jäsenet tässä lintuperspektiivistä kuvaaminani.

 

Taitoimme n. 120 kilometrin mittaisen matkan Frankfur´sta Würzburg´iin ICE-junalla, jonka määränpää oli Wien. Junan nopeus vaihteli 160 – 196 kilometriä tunnissa.

 

 

ICE-junaa voi hyvällä syyllä kutsua luotijunaksi, sillä sen veturin etumaskin muotoilu muistuttaa luotia!

 

Baijerin-matkamme oli hieno kokemus. Kerrankin oli riittävästi aikaa tutustua lomakohteisiin ja kun kiire ei painanut päälle, oli kaikesta nauttimiseen mainio tilaisuus.

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä näillä sivuilla kertoa tarkemmin Baijerissa kokemastamme!

 

-Esko Erkkilä-

Demarileirissäkin on vankkoja talouden asiantuntijoita

Lauantai 5.5.2012 - -Esko Erkkilä-

On täydellinen virhearvio, jos oletetaan, että SDP:n riveissä ei olisi järkevää talouspolitiikkaa kannattavia henkilöitä.

 

Virhearvio on syntynyt siitä, että ”punaruusujoukko” on valinnut keskuudestaan johtajikseen henkilöitä, joilla talouspoliittista näkemystä ja kokemusta ei ole.

 

Nivalassa vuonna 1945 syntynyt valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas on kaikkien tuntema järkevä ja realistinen demari. Hänen monesti synkänoloiset ennusteensa tulevaisuudesta on heti ”deletoitu”, mutta ne ovat hetken kuluttua olleet totisinta totta.

 

Saimme huhtikuun 23. päivänä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtoon ylijohtajaksi Juhana Vartiaisen. Vartiainen on julkidemari ja aikoo sellaisena myös pysyä. 

 

Vartiaisen ylijohtajuus on määräaikainen viiden vuoden ajan, joten toivottavasti saamme kuulla hänestä jatkossakin monesti. Monesti sen vuoksi, että hänellä tuntuu olevan raikkaita mielipiteitä – toivottavaa on, että hänen taustaryhmänsä eli demarit eivät miedonna Vartiaisen mielipiteitä.

 

Mainitsin näillä sivuilla jo aikaisemmin, että Vartiaisen mielestä ay-liike jähmettää päätöksiä Suomessa.

 

Vartiainen on seurannut Ruotsin asioita paikan päällä kymmenisen vuotta. Valtaosan Ruotsissa viettämästään ajasta Vartiainen on ollut Ruotsin valtion tutkimuslaitoksen Konjunkturinstitutin palveluksessa.

 

Vartiainen toteaa Maaseudun Tulevaisuus –lehdelle 7.3.2012 antamassaan haastattelussa, että Ruotsissa poliitikot ottavat aidosti vastuuta.

 

Etujärjestöjen vallassa onkin Vartiaisen mielestä ”todella suuri ero” Ruotsin ja Suomen välillä, toteaa Vartiainen MT:n toimittaja Eija Poutasen muistiinmerkitsemässä haastattelussa.

 

”Ruotsissa poliittiset päättäjät kyllä kuulevat niitä, mutta eivät kysy niiltä eivätkä välitä niistä” siteeraa toimittaja Puotanen VATT:n ylijohtajaksi Suomeen siirtymässä olevaa Juhana Vartiaista.

 

Esimerkiksi eläkeikää ei Vartiaisen mukaan ”ikinä” annettaisi Ruotsissa etujärjestöjen päätettäväksi, jatkaa toimittaja Puotanen Vartiaisen haastattelua kuvaavassa jutussaan.

 

Me suomalaiset tapaamme hyväntahtoisesti pilailla ruotsalaisten kustannuksella ja kerromme heidän vaan ”diskuteeraavan” eli keskustelevan asioista, mutta ei päättävän.

 

Vartiaisen haastattelu kertoo kuitenkin sen, että politiikan todelliset mammanpojat ovatkin Suomessa eivätkä Ruotsissa!

 

-Esko Erkkilä-

Kokemukset liitoskunnissa osoittavat, että suurkuntia ajavan Kokoomuksen väitteet lähidemokratian säilymisestä kuntauudistuksessa ovat katteetonta sanahelinää

Perjantai 4.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Nykyhallitus väittää Kokoomuksen johdolla, että lähidemokratia säilyisi sen kaavailemissa suurkunnissa ennallaan – eräät kuntauudistuksen kiihkokannattajat väittävät, että lähidemokratia jopa paranisi!

 

Ensi syksyn kunnallisvaalikuviot liitoskunnissa puhuvat tyystin toista, kuin Kokoomus väittää.

 

Olen kuullut useiden kuntaliitoksen kokeneiden kuntien alueelta, että kunnallisvaaliehdokkaita on tavattoman vaikea saada. Ongelma koskee tasapuolisesti kaikkia puolueita.

 

Ilmiö on uusi ja se selittyy lähiaikoina tapahtuneilla kuntaliitoksilla.

 

Kaikki eri puolueita kannattavat liitoskuntien asukkaat ja entiset päättäjät haluavat pelata varman päälle. Tämän ilmenemismuotona on, että liitoskuntien alueelta puolueet haluavat asettaa suurkunnan valtuustoehdokkaiksi ainoastaan niitä, joiden läpimeno näyttää varmalta.

 

Todellisessa tilanteessa on siis todistettu, että lähidemokratian heikkeneminen ilmenee jo kunnallisvaaliehdokkaita valittaessa.

 

Liitoskuntien alueelta äänestäjille jää valittavaksi ainoastaan henkilöitä, jotka ennenkin ovat olleet johtavassa asemassa entisessä kunnassa! Äänestäjien valinnanvara kaventuu merkittävästi!

 

Muistutan, että ilmiö koskee kaikkia puolueita.

 

Ilmiö on sinällään ymmärrettävä, sillä ainoastaan liitoskunnan alueelta valittu valtuutettu pystyy toimimaan ja haluaa toimia liitoskunnan asukkaiden parhaaksi. Jos liitoskunnan alueelta olisi paljon ehdokkaita jonkun puolueen listoilla, olisi suuri vaara, että heille annettu ääni koituisi ”emäkunnan” alueelta valittavien valtuutettujen hyödyksi ja sitä kautta liitoskunnan asukkaiden tappioksi sekä elinolosuhteiden heikennykseksi!

 

Tampereen seudulla on kuntaliitoskeskustelun aikana monesti todettu, että esim. Lempäälän alueen kuntapäättäjät mahtuisivat yhteen taksiin, jos Suur-Tampereen annettaisiin toteutua.

 

Juupajoen kohdalla on Suur-Tampereen osalta todettu, että yksi juupajokelainen ansioitunut kunnallisvaikuttaja saatettaisiin valita jonkun Tampereen kaupungin omistaman yhtiön hallituksen varajäseneksi – siinäpä se sitten olisikin nykyisen Juupajoen kunnan luottamushenkilöpanos Suur-Tampereella!

 

Se yksi juupajokelainen kuntapäättäjä valittaisiin Suur-Tampereella tehtäväänsä pelkästä säälistä – juupajokelaisten poliittinen voima siihen ei riittäisi.

 

Toivon, että tässä esittämäni käytännön tilanteet havainnollistavat sen vaanimassa olevan demokratiavajeen, joka seuraisi Kokoomuksen ajamasta kuntauudistuksesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kannustan yleisönosastokirjoituksiin

Torstai 3.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Yleisönosastokirjoitukset ovat lehtien luetuimpia osastoja. Niitä kutsutaan lehdestä riippuen eri nimillä; mielipidepalsta, mielipiteet, lukijan palsta, lukijoilta, kirjeitä toimitukselle, kirjeet jne.

 

Yleisönosastokirjoituksilla on jokaisessa lehdessä oma teemansa, mutta tarkoitus on kaikilla lehdillä sama – lukijoiden äänen kuuluminen lehdessä!

 

Puhun kokemuksesta kun totean, että ensimmäiseksi monet lukijat tutkivat lehdestä yleisönosastokirjoitukset. Näin erityisesti silloin, kun oma kirjoitus on ”sisässä” eli odotan oman kirjoitukseni mahdollista julkistamista, mutta myös silloin kun omaa kirjoitusta ei ole ”sisällä”.

 

Lehtien toimitukset pitävät yleisönosastoa tärkeänä osana lehden tarjoamaan aineistoa.

 

Yleisönosastokirjoittamisen tärkeydestä kertoo mm. se, että taannoin Aamulehti järjesti auditoriossaan seminaarin asian tiimoilta.

 

Osallistuin seminaariin ja tunsin tiettyä mielihyvää, kun syksyinen yleisönosastokirjoitukseni Aamulehdessä Houkanojan myrkkyskandaalista otettiin esimerkiksi hyvästä mielipidekirjoituksesta. En tiennyt asiasta etukäteen ja myös seminaarin järjestäjät eivät olleet etukäteen tietoisia läsnäolostani seminaarissa.

 

Aamulehti julkaisi kirjoitukseni

”Houkanojalla muhii myrkkyskandaali”

1.11.2011 ja eräiden muiden henkilöiden kirjoitusten jälkeen

”Vastuun pallottelu Houkanojalla lopetettava”

kirjoitukseni 8.11.2011.

 

Aamulehti piti kirjoituksiani esimerkkinä hyvästä yleisönosastokirjoituksesta ja varmaan niin olikin, sillä ne innoittuvat Aamulehteä tekemään Houkanojasta myös oman toimituksellisen jutun.

 

Houkanojan kirjoitukseni saivat Aamulehden oman reportaasin lisäksi aikaan useita mielipidekirjoituksia Aamulehteen.

 

Tärkeintä kuitenkin on se, että Houkanojan ja sitä kautta Vihinojan sekä lopulta Pyhäjärven myrkkykuormitus saadaan alenemaan.

Varmuuden vuoksi on toki todettava, että ehkä kirjoitusteni ansiosta jatkossa kiinnitetään entistä suurempaa huomiota vastuuttomien yritysten toimintaan.   

 

Kannustan lukijoitani yleisönosastokirjoituksiin, sillä ne nostavat keskustelun piiriin asioita, jotka muuten jäisivät unholaan.

 

On selvää, että kaikki yleisönosastokirjoitukset eivät läpäise julkaisukynnystä. Siitä ei kannata mieltänsä pahoittaa, vaan silloin on todettava, että en pystynyt ilmaisemaan asiaani riittävän terävästi ja siten, että se olisi ylittänyt julkaisukynnyksen.

 

Neuvona se, että yleisönosastokirjoitukseen kannattaa liittää saate, jossa todetaan, että toimitus saa fiksata kirjoitusta ja muotoilla sitä muutenkin julkaisukelpoiseksi.

 

Mielipidekirjoituksen lähettämisen ja sen julkaisemisen aikajänteenä käy esimerkkinä viimeisin Aamulehdessä julkaistu kirjoitukseni.

 

Kyse on kirjoituksesta, joka lähetin 25.2.2012 ja jonka otsikkona oli:

 

”Tampereen bussiliikenteen linjastomuutoksessa ainakin kymmenen pienaluetta kokee liitoskuntien kohtalon”.

 

Aamulehti julkaisi kirjoituksen 10.3.2012 eli tasan kahden viikon kuluttua sen lähettämisestä.

 

Annoin tietysti toimitukselle luvan fiksata kirjoitusta ja niin olikin tehty. Kirjoituksen otsikko oli nyt:

 

”Osa Tampereesta kuin liitoskuntaa”

 

Kirjoitusta oli tiivistetty ja oikeinkirjoitusta paranneltu, mutta tunsin kirjoituksen edelleen omakseni.

 

Mainitussa seminaarissa Aamulehden toimittajat totesivat, että lähes aina otsikkoa muutetaan ja voin usean kokemuksen perusteella todeta, että niin on hyvä – kirjoituksen houkuttelevuus kasvaa ja sen lukuarvo paranee.

 

Kannustan palstani lukijoita mielipidekirjoittajiksi eri lehtien yleisönosastoille. Ei kannata lannistua, jos omaa hengentuotetta ei ensimmäisellä kerralla julkaista – ehkä jo toisella yrittämisellä julkaisukynnys ylittyy!

 

-Esko Erkkilä-