Tampereen Kaupunkiliikenteen bussien korjaaminen Virossa oli ykkösaihe Tampereen Markkinoilla

Perjantai 6.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Torikauppiasyhdistyksen 2.7.2012 järjestämät heinäkuun Tampereen Markkinat kärsivät Keskustorilla samaan aikaan järjestetystä Tammerkosken sillalla –tapahtumasta.

 

Tammerkosken sillalla –tapahtuma oli vallannut suuren osan Keskustorista ja mm. osa poliittisten puolueiden sekä monien muiden markkinaosastoista joutuivat siirtymään sivummalle.

 

Olen tyytyväinen Suomen Keskustan lopulta saamaan esittelypaikkaan, sillä se oli melkein Tampereen Teatterin rappusilla.

 

Markkinoiden ykköspuheenaihe oli taannoin Tampereen kaupunginvaltuustossa voimallisesti esillä ollut Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen bussien korjaaminen Virossa.

 

Olen tyytyväinen, että Vihreiden Petri Siuron viime valtuustossa vankasti puolustama TKL:n bussien korjaaminen Virossa sai markkinayleisöltä yksiselitteisen tuomion.

 

Olen Vihreiden näkemyksen suhteen täysin eri linjoilla ja ihmettelen, että Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos suorittaa bussien korjaamista Virossa!

 

Tapasin osastollamme erään Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen palkkalistoilla olevan henkilön, joka kertoi olevansa niiden henkilöiden listoilla, joille pyritään uudelleensijoittamisen kautta löytämään uusi työpaikka. Henkilöllä, jota en tuntenut, on armonaikaa ensi vuoden loppuun saakka etsiä uusi työpaikka kaupungilta. Muutamia paikkoja on ollut tarjolla, mutta työntekijän mieleistä ei vielä ole löytynyt.

 

Kannustin infralaista ottamaan tarjottu työpaikka vastaan, mutta olin hänen kanssaan samaa mieltä, että uuden työpaikan vastaanottamisella ei ole kiirettä, sillä hänen uudelleensijoittamisajankohtansa ”erääntyy” vasta 31.12.2013.

 

Infralaisen kanssa keskustellessani huomasin taas kerran, että luottamushenkilön on tavattoman tärkeää päästä keskustelemaan erilaisten järjestelyiden kohteena olevien henkilöiden kanssa – näin henkilöt ovat luottamushenkilön mielissä ihmisinä ja eivät pelkästään lukuina tai numeroina.

 

Pyrkimiseni tapaamaan tavallisia infralaisia on syy siihen, että kalenteristani on aina löytynyt aika osallistua Infran erilaisiin henkilöstötilaisuuksiin – ihmettelen, että useat puheissaan ”työväen aatetta ajavat” eivät ole olleet tekojen asteella kiinnostuneita osallistumaan henkilöstötilaisuuksiin!

 

Kiitän minulle tuntemattomaksi jäänyttä infralaista ja hänen työkaveriaan, joiden kanssa sain markkina-aamuna käydä avartavan keskustelun.

 

Jos Siuron ajama Vihreiden linja tamperelaisen työn hylkimisessä yleistyy, joutuvat yhä useammat Tampereen kaupungin palkkalistoilla olevat työntekijät etsiytymään kortistoon.

 

Sitä en ainakaan minä Tampereen kaupungin veronmaksajana ja luottamushenkilönä halua!

 

-Esko Erkkilä-

OKRA-maatalousnäyttely alkoi suotuisissa sääolosuhteissa ja runsaan kävijäjoukon siivittämänä

Torstai 5.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Oripäässä järjestettävä OKRA-maatalousnäyttely on tänä kesänä ainoa maatalousnäyttely.

 

MTK-Pirkanmaa järjesti Kasvukausi –hankkeeseen kuuluvana opintomatkan jäsenilleen OKRAAN näyttelyn ensimmäisenä päivänä eilen eli 4.7.2012.

 

Osallistuin matkalle.

 

Päivän anti oli mielenkiintoinen ja näyttelystä riittäisi kerrottavaa paljonkin.

 

Keskityn tänään vain muutamaan asiaa:

 

 

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen suoritti näyttelyn virallisen avauksen.

Kokoomuslaisen ministeri Koskisen puheenvuoro oli kovin lattea ja kuvastaa sitä maatalous- ja elintarvikeasioiden pintapuolista hallintaa – ja halua – joka nykyisellä hallituksella on maan elintarvikehuoltoon.

Latteuksien luettelemisella ei saada aikaan mitään todellista kohennusta maataloustuotantoon eikä elintarvikesektorille. Kuluttajat joutuvat entistä enemmän tuuliajolle elintarvikeasioissa, kun maan hallitukselta puuttuu jämäkkä linja niiden hoitamisessa.

Etelä-Euroopan hulttiomaiden pankkien pelastaminen on nykyhallituksen agendalla ykkösasia ja silloin eivät suomalaisten ruokahuoltoon ja elintarviketurvallisuuteen liittyvät haasteet ole hallituksen työjärjestyksellä tärkeimpiä asioita.

Surullista, mutta totta.

 

 

Okran näyttelypäällikkö Jukka Isotalo - joka tässä odottaa ministeri Koskisen kanssa avajaistilaisuuden alkamista – kertoi, että ensimmäisen päivän kävijätavoite on 15.000 näyttelyvierasta ja näyttelyn kokonaiskävijämääräksi ennakoidaan 70.000 vierasta. Luvuista voi päätellä, että maatalous ja elintarviketuotanto kiinnostavat kansalaisia.

 

OKRA on perinteisesti saanut myös poliitikot vahvasti liikkeelle kansan pariin:

 

 

Tässä työkaverini johtaja Pasi Lähdetie (vasemmalla) Raisiolta ja kansanedustajat Jari Leppä (keskusta) sekä Katja Taimela (SDP) ovat keskusteluissa Suomen elintarvikehuoltoon liittyvien kysymysten merkeissä.

 

 

Tapasin Lepän ja Taimelan myöhemmin Keskustan teltalla ja pyysin silloin heidät yhteiskuvaan Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikon kanssa.

 

Poliitikot ovat otollisia valokuvauskohteita, sillä kameran nähdessään he ovat auliisti valmiita olemaan kuvauskohteina.

 

 

On mainio asia, että kansanedustajat ovat mukana kesän suurtapahtumissa ja tapaavat niillä toisiaan. Uskon vakaasti, että päättäjien keskinäiset tapaamiset epävirallisemmissa merkeissä auttavat heitä yhdessä löytämään ratkaisuja myös tiukoissa poliittisissa väännöissä!

 

Kiitän jo tässä vaiheessa Lions Club Oripäätä hienon maatalousnäyttelyn järjestämisestä!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin riskienhallintajärjestelmät ovat pettäneet?

Keskiviikko 4.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Tiedän, että Tampereen kaupungilla on korkeasti oppineiden ja jäsenkirjaltaan sopivien virkahenkilöiden suunnittelemat monikymmensivuiset riskienhallinnan periaatteet ja toimintaohjeet.

 

Ohjeita pänttäytetään kaupungin operatiivista toimintaa pyörittäville virkamiehille ja päätöksistään kaupunkilaisille vastaaville luottamushenkilöille.

 

Valkoisessa talossa lounastavat johtavat virkahenkilöt ovat tyytyväisiä, kun kaupungilla on toimivat riskienhallintajärjestelmät.

 

Totuus näyttää kuitenkin olevan jotain muuta.

 

Toimivien riskienhallintajärjestelmien puuttumisesta on vankka tae se taloudellinen tilanne, johon Tampereen kaupunki on ajautunut.

 

Julkisuudessa puhutaan Tampereen kaupungin kohdalla 40 miljoonan euron suuruisesta miinusmerkkisestä taloudellisesta lopputuloksesta tänä vuonna. Käytävillä kuiskitaan ja neuvotteluhuoneissa puhutaan kuitenkin jopa 70 miljoonan euron suuruisesta miinusmerkkisestä tuloksesta!

 

Olen itsekin ollut kuulemassa, kun suurta epäonnistumista taloudellisen tuloksen ennustamisessa perustellaan yhteisöveron ennakoitua alhaisemmalla tuotolla.

 

Uskon, että Tampereen kaupungin riskienhallintajärjestelmissä on sivukaupalla uhrattu aikaa, vaivaa ja jopa rahaa siihen, että miten löydetään konttorissa työskentelevän minimipalkkaa nauttivan yksinhuoltajaäidin tekemä mitätön kirjoitusvirhe tai väärälle tilille tapahtunut tiliöinti.

 

Riskienhallintajärjestelmässä ei varmaan mainita sanaakaan siitä, että miten virkamies- ja luottamushenkilöjohdon pitäisi varautua esim. Nokia Oyj:n huonoon tulokseen ja sitä kautta Tampereen kaupungin saamien yhteisöverojen alenemiseen.

 

Epäilen, että Tampereen kaupungin riskienhallintajärjestelmässä jahdataan ”kissojen ja koirien kanssa” konttoripuurtajien lyijykynien liian suurta kulutusta, mutta ummistetaan silmät todellisten päättäjien laiminlyönneille, kun he eivät ole pystyneet suunnittelemaan vaihtoehtoisia suunnitelmia, jos kaupungin kassaan kilahtavat yhteisöverot alenevat.

 

Nyt yhteisöverojen tuotto on alentunut ja p….t ovat housuissa!

 

-Esko Erkkilä-

Olipa aineksia hupiohjelmalle Hauskat kotivideot!

Tiistai 3.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Kaikki varmaan ovat joskus katsoneet Nelosella toimittaja Sampo Marjomaan juontamaa ohjelmaa, jonka nimi on: ”Hauskat kotivideot”.

 

Ohjelmassa nähdään hulvatonta menoa. Usein hulvaton meno on sitä, että ajetaan joillakin menopeleillä päin pylvästä, ajetaan veteen tai muuten rikotaan kalliita vehkeitä.

 

Olin aiheuttaa itselleni aiheen päästä Hauskojen kotivideoiden sarjaan, kun ajoin remontista hakemaani ruohonleikkuria alas peräkärrystä.

 

Pahaksi onnekseni poikani oli paikalla ja ikuisti tapahtuman.

Kamerassani on myös videointimahdollisuus, mutta onneksi se ei ollut käytössä ja sen vuoksi en nyt pääse Sampo Marjomaan vinoiltavaksi!

 

 

Ruohonleikkurimme mahtuu vallan hyvin kuomullisen peräkärrymme sisään ja sitä on siellä hyvä kuljettaa.

 

 

Peruuttaminen onnistui aluksia hyvin…

 

 

 

…mutta sitten ajoluiska putosi alta pois ja ruohonleikkuri jäi kiikkumaan maan ja taivaan välille.

 

Takapyörät tavoittivat maanpinnan ja kun peruutusvaihde oli päällä ja vetävät pyörät pyörivät, leikkuri rysähti lopulta maahan – ilman ajosiltaa!

 

Arvatkaapas, että oliko minulla kiire kokeilla juuri remontista noutamani ruohonleikkurin toimintakunto?

 

Vastaan, että oli ja helpotus olikin melkoinen, sillä yli 15 –vuotta vanha Stigamme ei vaurioitunut rysäyksessä.

 

Tapahtuman opetuksia on ainakin kaksi:

 

• ajosillan turvallinen kiinnitys olisi pitänyt varmistaa vaikkapa sitomalla se peräkärryyn tukevasti
• älä päästä valokuvaajaa paikalle, kun teet vähänkin riskialtista työtä!

 

Loppu tässäkin tapauksessa kuitenkin hyvin, joten kaikki hyvin!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Peräkärryn hankintaa suunnitteleville ehdottomana vinkkinä se, että hankkikaa kuomullinen peräkärry. Se on mainio kapistus!

Ensimmäinen oman maan mansikka toi kesän!

Maanantai 2.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Todellinen kesä koittaa mielestäni silloin, kun omasta mansikkamaasta saa kesän ensimmäisen mansikan.

 

 

Näin ajatellen kesä koitti meille eilen!

 

Perustimme viime vuonna pienen uuden mansikkamaan ja sieltä saimme kesän ensimmäisen mansikan.

 

Meillä on mansikkamailla riukurakennelmat, joiden varaan voimme levittää suojaverkot ”ilmavoimien hyökkäyksiltä”.

 

 

Eilen aamulla uusi mansikkamaamme oli ilman riukurakennelmia, mutta päivän aikana tilanne muuttui.

 

 

Tässä tolpat on jo asennettu ja sahattu moottorisahalla tasamittaisiksi.

 

 

Riukurakennelma tolppien päälle on saatu valmiiksi…

 

 

…ja illan lähestyessä myös suojaverkot kutsumattomien vieraiden torjumiseksi olivat paikallaan.

 

Verkot pitää asentaa tiukoiksi, jotta varkaisiin pyrkivät linnut eivät jää kiinni verkkoihin.

 

Tuntuu, että linnut osaavat karttaa verkotettuja mansikkamaita, sillä ei niitä ole verkkoihin jäänyt.

 

-Esko Erkkilä-

Politiikkaan kaivataan liike-elämässä kunnostautuneita osaajia

Lauantai 30.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Haluan tässä jutussani arvostaa kahtakin hyvin menestynyttä K-maatalouskauppiasta, jotka olen tuntenut heidän lapsuudestaan saakka. Sen jatkona peräänkuulutan liike-elämässä hankittua kokemusta myös politiikkaan.

 

Pontimena juttuuni on Maaseudun Tulevaisuudessa maaliskuun 23. julkaistu juttu, jonka otsikkona on

 

K-kauppiaat: Ostovoimaa ei saa vaarantaa

 

Toimittaja Tiina Taipaleen kirjoittamassa juttukokonaisuudessa osa käsittelee jalasjärveläistä K-maatalouskauppias Sami Saarniota.

 

Muistan Samin jo niiltä ajoin, kun hän palasi pienenä poikana koulusta isänsä Matti Saarnion omistamaan kauppaan, jossa mm. minä olin esittelemässä työnantajani rehutuotteita.

 

Sami oli aktiivinen nuorimies ja kaatoi koulusta tultuaan esittelijöiden esittelypöydät nurin ja nautti siitä!

 

No, me teollisuuden esittelijät olimme pitkämielisiä ilmiselvää tulevaa kauppiasta kohtaan ja nostelimme esittelypöydät kiltisti taas kuntoon.

 

On hienoa, että Sami Saarniosta on kasvanut tervehenkinen maatalouskauppias ja toivottelen hänelle parhainta menestystä!

 

Esimerkillistä suhtautumista Samin asenteessa kertoo toimittajan väliotsikko, joka kertoo Samin arvostavan kauppansa henkilökuntaa.

 

 

Toinen muistelukseni koskee Jalasjärven naapuripitäjässä Kauhajoella vaikuttavaa K-maatalouskauppias Hannu Loukkoa.

 

Hannu on laajentanut liiketoimintaansa Kauhajoen lisäksi myös Närpiöön sekä Vähäkyrön Tervajoelle.

 

Aloitin agribisnesurani Hannu Loukon isän Matti Loukon omistamassa K-Maatalouskeskuksessa Kauhajoella.

 

Muistan Hannun koululaisena, joka ei ottanut liian raskaasti perusopintoja. Mainiot liikemieslahjat ovat sittemmin vauhdittaneet Hannun etenemistä liike-elämässä.

 

Arvostan Hannu Loukon liikemiesuraa ja olen enemmän kuin tyytyväinen, että hän kohosi jossain vaiheessa jopa Kesko Oy:n hallintoneuvoston jäseneksi.

 

Liike-elämässä saavutetut hyvät tulokset ovat asioita, joita arvostan.

 

Tuokiokuvat tässä jutussa lyhyesti esitellyistä kauppiaista ovat esimerkki liike-elämässä hyvin pärjänneistä ”nuorukaisista”, jotka ovat alansa huippuja.

 

Liike-elämästä kunnallispolitiikan ”taustataaviksi” siirtyneenä valittelen, että monia kauppamiehiä tarvittaisiin hyvin kipeästi laittamassa kuntoon myös kunnallispolitiikan sekä valtakunnan politiikan kuvioita!

 

Olen monesti ollut malttamaton siihen saamattomuuteen, joka ainakin kunnallispolitiikalle on leimaa-antavaa. Toraillaan ja käydään eräänlaista varjonyrkkeilyä muita puolueita kohtaan, mutta todellisia päätöksiä ei pystytä tekemään.

 

Päätökset – jos niitä lainkaan tehdään – jäävät torsoiksi ja eivät palvele kuntalaista.

 

Liike-elämälle tyypillinen suoraviivaisuus olisi tarpeen myös politiikassa!

Lainaan soveltaen arvostamani Mauri Pekkarisen lausumaa Keskustan puoluekokouksessa Rovaniemellä kun totean, että tarvitaan kauppiasmaista otetta politiikkaan - Mauri taisi tosin olla sitä mieltä, että autokauppiaat eivät kuulu politiikkaan!

Olen vakaasti sitä mieltä, että liike-elämässä hankittu kokemus on suurta pääomaa politiikassa!

Toivon ja vakaasti uskon, että Keskustan puheenjohtajaksi valittu Juha Sipilä pystyy vastaamaan haasteeseeni!

 

-Esko Erkkilä-

Rikkidirektiivin kustannuksia kohottava vaikutus koskee myös suomalaista ruokaa

Perjantai 29.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Vuoden 2015 alussa voimaantulevan rikkidirektiivin ennakoidaan merkitsevän suomalaiselle talouselämälle 1.200 miljoonan euron lisäkustannuksia vuodessa.

 

Julkisuudessa puhutaan, että kustannusrasitus kohdistuu vientiteollisuudelle, mutta näinhän ei pelkästään ole, vaan myös tuontituotteet joutuvat direktiivin voimaantullessa maksumiehiksi.

 

Tunnen työkokemukseni perusteella maatalouden ja kotieläintalouden tuotantopanosten kustannusrakenteen ja olen huolissani direktiivin vaikutuksista tavallisen suomalaisen elämään.

 

Suomeen joudutaan tuomaan merkittävä osuus kotieläintalouden tuotantopanoksista, sillä esim. eläinten ruokinnassa tarvittavista valkuaisraaka-aineista ainoastaan alle 20 % on kotimaista alkuperää.

 

Valtaosa kotieläinten tarvitsemasta täydennysvalkuaisesta joudutaan tuomaan. Haihattelut herneen tai härkäpavun viljelyn laajentamisesta eivät vaikuta tilanteeseen hönkäsen pöläystä!

Kaikki soijarouheet ja merkittävä osa rypsirouheesta/rapsirouheesta ovat tuontitavaraa. Suomessa jalostettavaan rypsirouheeseen tarvittavasta raaka-aineesta vain n. puolet saadaan kotimaasta. 

 

Vaikka rypsialan laajentamiseen on panostettu paljon menneinä vuosina, todellista valkuaisomavaraisuuden kohoamista ei ole saatu aikaan.  Kasvinvuorotteluperiaatteet ovat merkittävä syy sille, että rypsialaa ei pystytä laajentamaan.

 

Rikkidirektiivin myötä kustannuspaineet kotieläintuotteiden hinnankorotuksiin kasvavat.

 

Kotieläintuottajien mahdollisuudet tappiollisen tuotannon jatkamiseen ovat jo nyt tiensä päässä ja rikkidirektiivin vaikutukset saattavat olla lopullinen niitti sille, että kamelin selkä taittuu.

 

Se merkitsee, että kotimaisen sianlihan, kananmunien ja jopa maidontuotanto ehtyy. Mitä sen jälkee laitamme suuhumme?

 

Haluan tällä kirjoituksellani muistuttaa, että rikkidirektiivin voimaantulo ei merkitse vaikeuksia yksistään vientiteollisuudelle, vaan se saattaa olla kuolinisku myös suomalaiselle kotieläintuotannolle ja kotimaiselle ruualle!

 

-Esko Erkkilä-

Päivittäistavarakauppa hyödyntää ostajavoimaansa useilla kilpailun kannalta kyseenalaisilla tavoilla

Torstai 28.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Käsittelen vasta nyt asiaa, joka Kilpailuviraston selvityksen perusteella julkistettiin jo tammikuun 10. päivänä tänä vuonna.

 

Kyse on Kilpailuviraston päivittäistavarakauppaa koskevasta selvityksestä. Selvityksen nimi on:

 

Kuinka kaupan ostajavoima vaikuttaa kaupan ja teollisuuden välisiin suhteisiin?

 

Selvityksen suorittajina sekä vastuuhenkilöinä olivat Kilpailuviraston erikoistutkijat Tom Björkroth, Heli Frosterus ja Aija Palo sekä tutkija Milla Kajova.

 

Selvitysraportti keskittyy melko suppealle alueelle päivittäistavarakaupan toiminnassa, mutta asiantuntijoille oli tutkimattakin selvää, että juuri niillä alueilla päivittäistavarakaupan toiminta on härskeintä.

 

Selvityksen piiriin kuuluivat päivittäistavarakaupalle tuotteitaan toimittavat liha-, leipomo-, mylly- ja lemmikkieläinruokateollisuus.

Kommentoin muutamaa selvityksessä esilleotettua asiakokonaisuutta:

 

Hyllymaksuista ml. markkinointirahat selvitys toteaa, että vastikkeettoman markkinointirahan osuus Suomen päivittäistavarakaupan markkinoilla on huomattava.

 

Tämä voi nostaa tuotteiden hintatasoa, sillä tavarantoimittajat joutuvat luonnollisesti siirtämään markkinointikustannukset hintoihin.

 

Selvityksessä todetaan, että riskinsiirtoa kaupalta teollisuudelle esiintyy monella eri tapaa.

 

Takaisinostovaatimukset ovat ylivoimaisesti yleisin riskinsiirron muoto. Leipomo- ja lemmikkieläinruokateollisuuden aloilla takaisinostovaatimusten osuus oli jopa 75 prosenttia – kauppa ei siis ota mitään riskiä hankkimiensa tuotteiden vanhenemisesta, vaan riski on sälytetty teollisuudelle! Uskomatonta!

 

Olen eri yhteyksissä tälläkin saitilla jatkuvasti puuttunut kaupan omien merkkien (mm. Rainbow ja Pirkka) eli private label-tuotteiden turmiollisuuteen.

 

Kaupan omat merkit ovat merkkituotteiden heikkolaatuisempia kopioita.

 

Kilpailuviraston selvitys tukee mielipidettäni, sillä selvityksen mukaan privat label –tuotteiden kautta kauppa hallinnoi kaikkien tuotteiden valikoimaa, hinnoittelua ja esillelaittoa. Lisäksi kauppa saa PL-tuotteiden avulla sellaista tietoa tuotteiden kulurakenteesta, että teollisuuden ja kaupan roolit sekoittuvat epäterveesti.

 

Selvityksessä puututaan myös siihen, että toimivan kilpailun esteitä riittää yhä myös perusolosuhteissa. Näitä ovat mm. kaavoitus sekä kaupan ja kauppakeskusten oheispalvelujen sijoittuminen.

 

On selvää, että Alkon ja pankkiautomaattien sijoittuminen eri kauppakeskuksiin luo varjon tasapuolisille kilpailuasetelmille.

 

Moni on ihmetellyt, että Kauppakeskus Elossa Ylöjärvellä ei ole Alkon myymälää, mutta kulkuväylistä syrjässä sijaitsevan S-Marketin vieressä se on! Osuuskauppaväki on osannut olla oikeaan aikaan välilöissä vaikutusvaltaisten päättäjien kanssa!

 

Kilpailuviraston selvityksen yhteenvedossa todetaan, että päivittäistavarakaupan ja tavarantoimittajien välillä ilmiöiden monimuotoisuus ja sijoittuminen ”harmaalle alueelle” luovat selvän tarpeen jatkotoimenpiteille.

 

Kuluttajana odotan Kilpailuviraston jatkotoimenpiteitä!

 

-Esko Erkkilä- 

PS. Selvitys on 138 –sivuinen ja se löytyy Kilpailuviraston www.kilpailuvirasto.fi –nettisivuilta. Kannattaa tutustua myös selvityksen julkistamistilaisuuden kalvoesitykseen.

Selvityksen voi tilata maksutta sähköpostiosoitteesta;

tiedotus@kilpailuvirasto.fi.

"Osakeyhtiö Sahanterä" - tamperelaista teollisuushistoriaa

Tiistai 26.6.2012

Osallistuin taannoin erään turkulaisen koulun ”tarpeettomien” koulutarvikkeiden huutokauppaan.

 

Eräs työkaverini kyllästyi huutokaupan verkkaiseen etenemiseen ja pyysi minua huutamaan hänelle tarjolla olleet kangaspuut. Tein työtä käskettyä, sillä eihän tamperelaisella voi olla mitään kiirettä, kun joka tapauksessa jouduin silloin yöpymään Turussa.

 

Työkaverini oli aamusella tyytyväinen, kun kerroin, että olin kangaspuiden ainoa huutaja ja nyt ne ovat hänen noudettavissaan huutokauppapaikalta heti aamusella.

 

Huusin itselleni kuulosuojaimia, joita oli ilmeisesti käytetty teknisissä töissä suojaamassa oppilaiden kuuloa. Kuulosuojainten lisäksi huusin myös aikamoisen kasan suorakulmia!

 

 

Suorakulmissa minua kiinnosti se, että niissä on maininnat ”Sahanterä” sekä ”Epilä”.

 

Maininta ”Epilä” viittasi Tampereeseen.

 

Olen vasta nyt ehtinyt perehtyä hankkimieni suorakulmien alkuperään.

 

Suorakulmani edustavat n. sata vuotta vanhaa, mutta nyt unhon yöhön joutunutta tamperelaista teollisuutta.

 

Tampereelle vuonna 1906 muuttanut Helsingin Teknillisen koulun käynyt Sixtus Syrjänen perusti 1910 yhdessä kunnallisneuvos Otto Thunebergin kanssa Oy Sahanterän Tampereelle Epilään.

 

Yritys joutui Vapaussodan melskeisiin ja sodassa sen tehdas-, konttori- ja varastorakennukset tuhoutuivat ja samoin kävi myös isännöitsijän talolle.

 

Vapaussodan jälkeen Oy Sahanterä rakensi uudet tilat yhdessä Epilän Konepajan kanssa.

 

Pulavuodet 1930-luvulla koettelivat voimakkaasti myös Oy Sahanterän toimintaa ja liiketoimintojaan laajentava Sixtus Syrjänen aloitti Epilän Kylpylän rakentamisen. Kylpylä oli nimeltään Rauhanlinna eli se oli nimetty Syrjäsen omistaman tontin mukaan. Kylpylä ei koskaan ehtinyt valmiiksi, mutta sen raunioita saattaa kuulemma vieläkin nähdä nykyisin Tampereen kaupungin omistamalla virkistysalueella.

 

Pitäisipä poiketa alueella!

 

1934 julkaistussa myyntikatalogissa Oy Sahanterä mainitsee mm., että se valmistaa seuraavia tuotteita:

 

• sirkkelisahoja
• raamisahoja
• tukkisahoja
• halkosahoja
• lankkusahoja
• jääsahoja
• paperileikkuuteriä
• hakunteriä
• paperikonekaavareita
• kuorianteriä
• höylänteriä
• jyrsinteriä
• höylänkuttereita
• hammaspuristimia
• erilaisia stansseja
• angeleita
• tiilikoneita
• sirkkeliakseleita
• muurainkauhoja
• suoriakulmia
• katukaavaimia
• venekaavaimia
• akkunakulmarautoja
• nahkurinveitsiä
• kaakeliveitsiä

 

Erityisen tyytyväinen olen, että valmistusohjelmassa kerrotaan v. 1934 olleen ”suoriakulmia”.

 

Niitä minulla on omistuksessani muutama kappale!

 

 

-Esko Erkkilä-

Rumpuputket saivat uuden elämän

Maanantai 25.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Laitoimme kymmenkunta vuotta sitten maatilamme läpi kulkevan valtaojan virtaamaan muoviputken läpi.

 

Investointi oli kannattava, sillä putkittaminen lisäsi viljeltävää pinta-alaa merkittävästi, koska valtaojan hukkapinta-ala oli kolmensadan metrin matkalla lähes kymmenen metrin levyinen kaistale. Lisäksi maanviljelystoimenpiteet tehostuivat merkittävästi, sillä nyt valtaoja ei haittaa viljelytoimenpiteiden suorittamista.

 

Putkitus teki tarpeettomaksi viiden sementtivalmisteisen rumpuputken, jotka olivat aiemmin muodostaneet sillan valtaojan toiselle puolelle.

 

Tarpeettomiksi muodostuneet rumpuputket ovat pituudeltaan metrin mittaisia ja niiden halkaisija on 60 senttiä.

 

Putket lojuivat tarpeettomina ladon seinustalla kymmenisen vuotta, mutta nyt keväällä ne saivat uuden elämän – ne saavat jatkossa toimia mökillämme tomaatin ja paprikantaimien kasvupaikkana.

 

 

Viisi käytöstä poistettua ojarumpuputkea pystyyn nostettuina muodostavat hyvän alun uudelle kokeilulle.

 

Putkien alaosaan laitettiin aikamoinen kerros kiviä ja kivien päälle risuja sekä muuta maan kuohkeuden vaatimaa materiaalia. Hyvää kompostimultaa pinnalla on n. puolisen metriä. On luonnollista, että kasvumaan kalkituksesta sekä lannoittamisesta piti huolehtia.

 

 

Ojarumpuputkien lisäksi meillä oli lisätä yksi kaivonrengas mukaan kokeiluumme. 

Viime kesänä perustetun pienen mansikkamaan vierelle rakennettu viiden sementtisen rumpuputken ja yhden kaivonrenkaan turvin rakennetut tomaatti- ja paprikaviljelykset ovat mielenkiintoinen kokeilu.

 

 

Ainakin paprikantaimet näyttävät soveltuvat hyvin ”rumpuputkiviljelyymme”.

 

 

”Rumpuputkikasviemme” etuna on mm. se, että kasvimaan haraaminen ja rikkaruohojen kitkeminen voivat tapahtua ergonomisesti oikealla tavalla – ei tarvitse kontata eikä kyykistellä haraamisessa!

 

 

Paprikantaimet olivat jo juhannuksen tienoilla kasvattaneet terhakat paprikanalut ihailtavaksemme.

 

 

Kokeilimme viime kesänä ”tynnyriviljelyä” kahdella moottorisahalla katkaistulla muovitynnyrin puolikkaalla hyvin tuloksin. 

Saimme kesäkurpitsoista oikein mukavan sadon! 

Teräväreunaiset muovitynnyrien reunat on suojattava halkaistusta muoviletkusta valmistetulla suojalla siten, että kesäkurpitsan taimet eivät vioitu, vaikka ne kasvavatkin tynnyrien ulkopuolelle.

 

Toivon kokeiluistamme olevan hyötyä myös Teille arvoisat lukijani!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Tapasin Jääprinsessan, mutta Jääprinsessan suudelma jäi kokematta

Sunnuntai 24.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Rovaniemen puoluekokouksen illanvietto lauantaina kesäkuun 9. päivänä tapahtui SantaPark´ssa.

 

SantaPark sijaitsee 8 kilometriä Rovaniemen keskustasta ja paikka on vuoren sisällä siten, että SantaPark´n päällä on 60 metriä kalliota.

 

 

Illanvieton ruokailujonot olivat pitkiä ja sen vuoksi halusinkin odotellessani tutustua SantaPark´n elämystarjontaan laajemminkin.

 

SantaParkin Jäägalleriaan tutustuminen oli jotain ainutkertaista ja hieno kokemus.

 

Jäägalleria sijaitsee SantaPark`n pääsalin kanssa samalla tasolla, mutta hieman erillään pääsalista.

 

 

Jäägallerian sisäänkäynnin vieressä on lämpöviittoja, joiden avulla galleriassa tarkenee hyvin – gallerian lämpötila kun on tasoa  miinus kymmenen astetta!

En galleriaan mennessäni tiennyt menettelytapoja ja menin sisään kesätamineissa. Hyvin niilläkin toki pärjäsi!

 

 

Jäägallerissa on esillä suomalaiseen luontoon liittyviä eläinhahmoja jääveistoksina.

 

 

Hirvet,…

 

 

 

…karhut,…

 

 

…ketut,…

 

 

 

…erilaiset linnut…

 

 

 

 

…ja monet muut suomalaisen luonnon eläimet ovat saaneet jäätaiteilijat ikuistamaan niiden hahmot Jäägallerian nähtävyyksiksi.

 

 

Jääprinsessa hallinnoi valtakuntaansa…

 

 

 

..ja Hän suostui samaan kuvaan myös satunnaisen kulkijan kanssa.

 

 

Minua jäi harmittelemaan se, että en osannut nauttia Jääprinsessan kanssa ”Jääprinsessan suudelmaa”. Se on Jääprinsessan tarjoilema käsintehdyistä jäälaseista nautittu grogi!

Varmasti elämys sinänsä!

 

Suosittelen SantaPark´ssa käyntiä ja muistakaa poiketa myös Jäägalleriaan, sillä se on jotain ainutlaatuista!

 

Kerrottehan sitten, että miltä tuntuu Jääprinsessan suudelma!

 

-Esko Erkkilä-

Suomen lippu juhlistaa keskikesän juhlaa - Juhannusjunan etenemisen seuraaminen luo uutta kulttuuria!

Lauantai 23.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Eilen kello 18.00 lukemattomat siniristiliput kohosivat lipputankoihin juhlistamaan keskikesän juhlaa – Juhannusta.

 

Siniristilippu kohosi salkoon myös meillä.

 

 

Mökkimme lipputangossa on muutaman päivän ajan kesän aikana ehtinyt liehua isännänviirinä Agrologi-viiri eli koulukuntani tunnusviiri sen merkiksi, että isäntäväki on paikalla.

 

 

Agrologi-viirin tunnuskuviossa on lyhde kuvaamassa sitä tietämystä, jonka koulukuntani jäsenet omaavat maa-, metsä- sekä kotieläintaloudesta. 

Siinä on myös rataskuvio ja se kuvaa sitä käytännön kokemusta, jota agrologikunta omaa. Rataskuvio tulkitsee sitä monipuolista kokemusta ja tietämystä, jota agrologikoulutus tuo tullessaan lukuisiin yhteiskunnan eri tehtäviin.

 

Laskin isännänviirin lippusalosta klo 18.00…

 

 

…ja nostin lipputankoon Suomen lipun.

 

 

Pienten juhannusvieraidemme toivomuksesta laskimme vesille tänä kesänä ensimmäisen kerran soutuveneemme ja vieraamme tekivät isäntäväen edustajien kanssa souteluretken järvellä.

 

*******

 

Juhannusjuna on Yleltä hieno idea ja sen toteuttaminen sopii mainiosti juhannukseen.

 

Idean esimerkkinä on ollut mm. norjalainen Hurtigruten ja ohjelma on Ylen sekä keskieurooppalaisen ARTE-kulttuurikanavan yhteishanke. 

Mökkimme vierellä ja maittemme keskellä kulkee Tampere-Parkano-Seinäjoki –rautatie.

 

Sen alle joutui aikoinaan neljä hehtaaria metsäämme. Tiedän siis omakohtaisesti, että mitä merkitsee oman tilan pirstoutuminen teiden ja rautateiden rakentamisen seurauksena. Radan rakentaminen ja metsälohkon silpoutuminen oli kova paikka isälleni, joka oli hankkinut metsäpalstan synnyinkodinsa maista.

 

Juhannusjuna – kuten kaikki pääradalla kulkevat junat – kulki maidemme halki ja sen vuoksi kävelinkin 150 metrin matkan mökiltämme ratapenkalle seuraamaan Juhannusjunan kulkemista.

 

Pohjoiseen matkaavat matkustajajunat tapaavat  ohittaa mökkimme 18 minuutin kuluttua siitä, kun ne lähtevät Tampereelta.

 

Juhannusjuna oli kuitenkin liikkeellä verkkaisesti, sillä se saapui kohdallemme huomattavasti myöhemmin.

 

 

Otin saapuvasta Juhannusjunasta kuvia aluksi ”sarjatulella” ja tässä muutama lähestymiskuva. Juna on näissä kuvissa saapumassa Hämeenkyröstä Viljakkalaan.

 

 

 

 

Junan ohjaamosta tervehdittiin myös meitä, jotka metsätaipaleella olimme katsomassa Juhannusjunan etenemistä.

 

Kiirettä piti, sillä junan vauhti oli tavanomaiset 160 kilometriä tunnissa ja jossain välissä piti valokuvata myös Juhannusjunaa seurannut helikopteri! 

 

Juhannusjuna matkalla kohti Rovaniemeä, jonne se saapuu tänään aamusella.

 

 

 

”Kiskot vievät pohjoiseen” Majajärven kohdalla Viljakkalassa.

 

 

Radalla käynnin jälkeen kävin vielä mökkilaiturillamme ja kuvasin järvimaiseman Viljakkalasta Hämeenkyrön sekä rautatien suuntaan.

Järven pohjukassa rautatie kulkee aivan rannalla, joten laituriltamme voi seurata kaikkea rautatieliikennettä pääradallamme!

Onkin mukava seurata harvinaisempien mökkivieraiden ryntäämistä laiturille, kun junia kulkee radalla.

Juhani Ahon kertoma Matin ja Liisan ihmettely junia kohtaan elää edelleen!

 

 

Hyvää Juhannusta kaikille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Paavo ja Vuokko Väyrynen ovat todellinen yrittäjäpariskunta

Perjantai 22.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen ollut tietoinen, että Paavo ja Vuokko Väyrysellä on yritystoimintaa Keminmaalla, mutta vasta taannoisella puoluekokousmatkallamme Rovaniemelle sain selkeän käsityksen Väyrysten liiketoiminnan laajuudesta.

 

Olin mukana, kun Pirkanmaan keskustalaiset Rovaniemelle mennessämme ja sieltä tullessamme poikkesimme Väyrysten omistamalle Pohjanrannan tilalle.

Oli hienoa, että isäntäväki oli molemmilla poikkeamiskerroillamme paikalla!

 

 

Pohjanrannan päärakennukset ovat valkoisina hohtaessaan komea näky Kemijoen rannalla.

 

Nykyistä Pohjanrantaa koskevat ensimmäiset asiakirjamerkinnät ovat 1500-luvulta.

 

Väyryset hankkivat tilan vuonna 1998 ja antoivat sille nimeksi Pohjanranta.

 

Tila toimi kunnalliskotina ja vanhainkotina vuoteen 1995 saakka, mutta ehti olla tyhjillään siihen saakka, kunnes Väyryset hankkivat sen omistukseensa.

 

 

Pihapiirissä sijaitseva navettarakennus on saneerattu hienoon kuntoon ja sitä kutsutaan nykyisin Tähtirannaksi.

 

 

Tähtirannan ”navettasali” eli alakerta on sisustettu kokous- ja juhlakäyttöön. Tanssi-iltoina sali on pääasiassa karaoke-käytössä, mutta se sopii mainiosti vaativienkin juhlatilaisuuksien pitopaikaksi.

 

 

Juhlasalin kahviossa oli myynnissä ”Paavo ja Vuokko” –mukeja…

 

 

 

…ja kun isäntäväki oli paikalla, ostaja sai signeerauksen samaan hintaan!

 

 

Navetan ylisillä on suuri tanssisali ja sen lattia tuntui olevan todella liukas.

 

 

Maan kuuluisimmat artistit esiintyvät Tähtirannassa, sillä nyt eteisaulassa olivat mm. Maarit Taavitsaisen, Suvi Teräsniskan, Matin ja Tepon sekä Anne Mattilan julisteet.

Myös Sari Tuupanen, Kari Vepsä, Teuvo Oinas sekä Jorma Kääriäinen ovat kesän aikana tulossa musisoimaan Tähtirantaan.

 

 

 

Tähtiranta-rakennuksessa on viinimyymälä ja siellä on myytävänä Pohjanrannassa kasvavien herukkapensaiden marjoista valmistettuja viinejä.

 

Olen joskus keskustellut Paavo Väyrysen kanssa herukanviljelystä ja kertonut, että meillä on hieman yli sata herukkapensasta. Paavo on puolestaan kertonut, että heillä on Pohjanrannassa 8.000 mustaherukkapensasta ja 3.000 viherherukkapensasta, joten painimme herukanviljelijöinä täysin eri sarjoissa.

 

Väyrysten herukkapensaat kasvavat Kemijoen rantapelloilla ja niillä on varmaan todella hyvät kasvuolosuhteet.

 

 

Hankin viinimyymälästä matkamuistoksi viinipullon, jonka viini on valmistettu Pohjanrannan viherherukoista. Etiketissä on tuttu karikatyyrikuva tilan isännästä!

 

 

Pohjanrannan eri tilat olivat vierailujemme aikana Otto Vallenius-lauluviikkojen laulajien ja pianistien opiskelukäytössä. Opettajina toimivat mm. Soile Isokoski ja Seppo Ruohonen.

Kiertelin Pohjanrannan alueella ja mm. Pohjantähti-opiston avoimista ikkunoista kuului musiikinopiskelun karu arki, kun oppilaat toistivat samaa teemaa moneen kertaan.

 

 

Pohjanrannan pihamaalla on vuokrattavana LC Keminmaan Kirkkovene. Kirkkoveneessä on 14 soutajan lisäksi paikka perämiehelle.

Kuuden tunnin harjoitusvuoro maksaa 50,00 € ja vuorokauden vuokra on 150,00 €.

Esitteessä mainitaan: Kirkkoveneellä soutaminen on hieno kokemus. Kemijoen allas Taivalkosken padon alta Isohaaraan tarjoaa huikeat näkymät, jotka tajuaa vasta Kirkkoveneessä soutaessaan.

 

 

Pohjanrannan eräs osa on Camping Rantatähti. Se on avoinna kesäkuusta syyskuuhun ja siellä on 67 caravanpaikkaa.

 

 

Camping-alueella on kirjolohiallas, jonne pumpataan koko ajan Kemijoen vettä.

 

 

Myös kanootteja Pohjanrannassa on vuokrattavana.

 

 

Pohjanrannan Paanukirkko on oma nähtävyytensä, mutta siitä kerroin jo 8.6.2012 julkaisemassani blogikirjoituksessa!

 

 

Puoluekokouksen jälkeen Pohjanrannassa oli todellinen kansainvaellus, sillä useat bussilastilliset halusivat poiketa siellä…

 

 

…Paavon kahveilla.

Myös monet henkilöautoilla matkanneet puoluekokousedustajat halusivat poiketa tervehtimässä kunniapuheenjohtajaa ja Vuokkoa!

 

 

Kiitän Paavo sekä Vuokko Väyrystä vieraanvaraisuudesta ja toivottelen heille jatkuvaa menestystä Pohjanrannan kehittämisessä!

On helppo suositella Pohjanrantaa käynti-, majoitus- ja kokemuskohteeksi, kun on liikkeellä "niillä mailla"!

Pohjanranta on kokonaisuus, jonne kannattaa suunnata matkansa ihan todellisena matkakohteena!

 

-Esko Erkkilä-

Eilinen blogikirjoitukseni herätti suurta mielenkiintoa!

Torstai 21.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Kiitän kaikkia eilisen blogikirjoitukseni lukeneita ja sitä kommentoineita aktiivisuudesta esittämäni asian suhteen.

 

Sain sähköpostiviestejä, puhelinsoittoja, henkilökohtaisia kommentointeja ja poikkeuksellisen suuren määrän nettisivuillani kävijöitä kirjoitukseni ansiosta.

 

Lähetin kirjoitukseni hieman fiksattuna Aamulehdelle ja se julkaisi kirjoitukseni ”Lukijalta” –palstallaan  20.6.2012 – se varmaan osaltaan vaikutti, että nettisivuillani oli poikkeuksellisen vilkasta.

 

 

Aamulehti huomioi mielipidekirjoitukseni jo etusivullaan, sillä lehden nimen alla oli 20.6.2012 alaotsikko:

Palvelut: TKL korjauttaa yhä bussejaan Virossa, vaikka kaupungin oma tuotanto on tehostunut."

 

 

 Sivulla B24 julkaistu kirjoitukseni kuului näin:

 

”Halutaanko palvelut ulkomaille?

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitos on onnistunut liikelaitoksen tehostamisessa hyvin.  Onnistuminen koskee myös korjaamotoimintoja, joka merkitsee mm. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen sinisten bussien kunnossapidon ja korjaamisen tehostumista.

 

Kaupungin oman tuotannon tehostumisesta huolimatta TKL korjauttaa bussejaan Virossa.

 

Hämmästys oli suuri, kun TKL:n johtokunnan puheenjohtaja kaupunginvaltuustossa 18. kesäkuuta kehua retosteli virolaisten bussikorjaamoiden hyvää työn laatua ja halpaa hintaa

 

Puheenvuoro oli isku suomalaista ja tamperelaista työtä vastaan.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen tehostamistoimenpiteet ovat pelastaneet kaupungin oman tuotannon säilymisen laajemmaltikin. Infran kokemukset osoittavat, että myös kaupungin oma tuotanto pystyy olemaan tehokasta – kaikkea ei tarvitse ulkoistaa!

 

Haluavatko päättäjät ulkoistaa bussien korjaamisen ohella myös muut Tampereen kaupungin palvelutoiminnot ulkomaille?

 

 

 

Esko Erkkilä

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja, kesk”

 

 

Toivon, että blogikirjoitukseni ja sen Aamulehdessä julkaistu ”miedompi” versio vauhdittavat keskustelua siitä, että...

...onko meidän Tampereella ja koko Suomessa pakko siirtää kaikki palvelutoiminnot Suomen ulkopuolelta tapahtuviksi!

 

Vastaan omasta puolestani ja vastaukseni on VAHVA EI!

 

-Esko Erkkilä-

Kuinka laajaa kotimaisen ja tamperelaisen työn halveksunta on Tampereen päättäjien piirissä?

Keskiviikko 20.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Seurasin Tampereen kaupunginvaltuuston kokousta internetin välityksellä maanantaina 18.6.2012.

 

Kaupunginvaltuutettu Hellä Asumaniemi (SDP) otti kokouksen ensimmäisessä puheenvuorossa esille Tampereen kaupungin omien sinisten bussien heikon kunnon.

 

Asumaniemen puoluetoveri Atanas Aleksovski, joka toimii kaupunginhallituksen edustajana Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnassa, toi esille, että Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos käyttää bussien korjaamisessa virolaisia bussikorjaamoita!

 

Aleksovskin kertoma on täyttä totta, vaikka se kuulostaakin uskomattomalta.

 

Toimin Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana ja olemme siellä ihmetelleet virolaisten korjaamoiden käyttämistä Tampereen sinisten bussien korjaamisessa. Menettely on ihmeellistä oman oksan sahaamista, sillä olemme vaalikauden aikana saaneet Tampereen Infran korjaamotoiminnot hyvään iskuun. Virolaiset korjaamot saavat töitä, mutta kaupungin omaa tuotantoa syrjitään!

 

Olin pudota tuoliltani, kun kuulin Vihreiden Petri Siuron puheenvuoron, jossa Siuro ponnekkaasti puolusti virolaisten bussikorjaamoiden käyttämistä Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen bussien korjaamisessa!

 

Siuro mainosti virolaisten korjaamoiden työn hyvää laatua ja halpoja hintoja.

Puheenvuoro oli isku suomalaista ja tamperelaista työtä vastaan.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen tehostamistoimenpiteet ovat esimerkillään pelastaneet kaupungin oman tuotannon säilymisen laajemmaltikin. Infran kokemukset osoittavat, että myös kaupungin oma tuotanto pystyy olemaan tehokasta – kaikkea ei tarvitse ulkoistaa!

 

Haluavatko päättäjät ulkoistaa bussien korjaamisen ohella myös muut Tampereen kaupungin palvelutoiminnot ulkomaille?

-Esko Erkkilä-

Viherpeukalon onnistumiset, mutta myös epäonnistumiset näkyvät viljelyksillä nyt

Tiistai 19.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Otin kameran mukaani, kun viikonvaihteen aikana tein pienen tarkastelumatkan mökkitonttimme kasvi- ja puutarhamaille.

Annan kamerani otosten kertoa:

 

Päältäajettava ruohonleikkurimme on leikkuupään laakeriremontissa, joten nurmikko on päässyt ryöstäytymään hallitsemattomaan kasvuun, mutta älkää antako sen haitata – leikkuri on kuulemma tulossa kuntoon ja pian päästään nurmikonleikkuuseen.

 

 

Kesäntulon viivästyminen näkyy hyvin selvästi alppiruusujen tavanomaista myöhäisempänä kukkimisena.

Tavallisesti alppiruusut kukkivat kesäkuun alkupäivinä, mutta nyt niiden kukinta alkoi kymmenkunta päivää myöhemmin.

Perustimme alppiruusuryhmän oikeaoppisesti männikköön, sillä pintajuuriset alppiruusut viihtyvät yhdessä syväjuuristen mäntyjen kanssa – alppiruusuja ei saa istuttaa pintajuuristen kuusien läheisyyteen.

Alppiruusun kasvualustan pitää olla ”höhheliä”, sillä vanha koeteltu totuus on, että alppiruusun juurella pitää päästä ilman työkaluja kaivautumaan ainakin ranteenverran maahan – jotkut taitavat sanoa, että kyynärpäätä myöten, mutta minä pidän sitä ohjetta jo hieman yliampuvana!

 

 

Alppiruusuista ensimmäisenä ehti kukkaan ”P.M.Tigerstedt” ja…

 

 

 

…sen jälkeen ”Helsingin Yliopisto”,…

 

 

…”Mikkeli”…

 

 

…ja Haaga aloittivat kukintansa.

 

 

Hallaisella mökkipalstallamme menestyvät ainoastaan nämä neljä lajiketta ja sen vuoksi olenkin hienoisella kademielellä aina seurannut Turun seudun työkaverieni puheita useiden alppiruusulajikkeiden kirjosta heidän puutarhassaan.

 

 

 

Pienoinen ylpeydenaiheemme on pensasmustikkamaamme.

Toisaalta siinä on varsin vähän aihetta ylpeyteen, sillä parisenkymmentä yksilöä on istutettu ainakin kahteen kertaan oppivuosiemme aikana. Pensasmustikkamaamme on tullut hintoihinsa, mutta nyt satomahdollisuudet näyttävät hyviltä.

Pensasmustikkamaa on ehdottomasti suojattava aitaverkoilla jäniksiä vastaan ja viime kesänä rakensimmekin sen ympärille hyvän verkkoaidan.

Pensasmustikka on marjojen kypsyessä suojattava myös ”ilmavoimien hyökkäyksiltä” tai muuten kypsät marjat häviävät viimeistä marjaa myöten lintujen nokkaan – tästäkin meillä on omakohtaisia kokemuksia.

 

 

Pensasmustikan kukinta on nyt ollut poikkeuksellisen runsasta ja myös pölyttäjiä on ollut liikkeellä mukavasti.

 

 

 

Mansikan kukinta-aika on päättymässä ja kukinnan perusteella kohtuullinen mansikkasato on mahdollinen.

 

 

Porkkanat, punajuuret ja palsternakat ovat vielä harsojen alla, mutta sipuleille meillä ei riittänyt harsoja.

Sipulit ovat kohtuullisessa kasvun alussa ja nyt tarvitaankin ainoastaan sopivasti vettä, haraamista sekä tarpeelliset ötökkäruiskutukset.

 

 

 

Kevytpeitteet on pussiperunoiden päältä poistettu ja äkkiseltään huonokuntoisilta näyttävät perunantaimet ovat näkyvillä.

Varhaisperunan satonäkymät eivät ole aivan yhtä lohduttoman näköiset kuin perunantaimet, vaan odotettavissa on kuitenkin uutta perunaa omasta pellosta heti juhannuksen jälkeen – saattaa olla, että juhannukseksi oman pellon uudet perunat eivät ehdi.

 

 

Vanhaa maatiaiskantaa oleva raparperi on vahvassa kasvussa.

Se on kuulemma niin voimakasarominen, että se ei kelpaa perheemme ruuanlaittoon lainkaan! Olkoon sitten puutarhan komistuksena!

 

 

 

Yhden luumupuuryhmän kuivuminen on laskettava viime talven tappioiksi.

Olemme muutamana viime kesänä saaneet 200 – 300 kilon suuruisen luumusadon, mutta nyt sato saattaa jäädä kymmenesosaan tavanomaisesta.

 

 

Valkosipulia meillä on kasvussa runsaalla sadalla rivimetrillä ja sen satonäkymät näyttävät erinomaisilta.

Tämä kasvusto on istutettu viime syksynä myöhään ja se on satonäkymiltään paras! Toki tämäkin ehti ennen talventuloa pienelle taimelle, mutta ei kovin suurelle.

 

 

Valkosipulia on kasvamassa kolmella erillisellä ”pläntillä” ja kaikki ovat hyvässä kasvuvauhdissa.

Katteena käytämme nurmikoilta lehtipuhaltimella syksyllä "haravoituja" lehtiä.

Opimme taas uutta, kun käytimme katteena lehtiä, jotka olivat olleet kasalla kaksi vuotta - nyt ne olivat katteeksi parhaimmillaan!

 

 

Valkosipulin alkuperämaat ovat kotimaisen lisäksi Puola, Viro, Latvia, Unkari ja Saksa, sillä minulla on tapana matkoilla aina ostaa valkosipuleita istutettavaksi.

Löysin välillä hukassa olleen istutuskartan ja siitä pystyn nyt toteamaan jokaisen sipulin alkuperämaan. Ainakin tässä vaiheessa kaikki yksilöt ovat alkuperämaasta riippumatta hyvässä kasvussa.

Istutuskartta on päivätty 11.10.2011 ja sen jälkeen on istutettu ensimmäisessä valkosipulikuvassa näkyvät valkosipulit – viime syksynä myöhäinen istutusajankohta oli satonäkymien osalta paras!

Olen pitänyt tavoitteena, että istutan valkosipulinkynnet maahan pari...kolme viikkoa ennen talventuloa. Periaate on hyvä, mutta kukapa tietää etukäteen, että milloin talvi pakkasineen tulee!

 

 

Sopivasti ajoittuneet sateet ovat mahdollistaneet kaikille puutarhakasveille suotuisan kasvuunlähdön.

Sadetuksia ei vielä ole tarvittu, mutta varmaan niihinkin joudutaan turvautumaan juhannuksen jälkeen.

 

-Esko Erkkilä-

Hilla ja Vappu ovat omakotialueemme erikoisnähtävyydet!

Maanantai 18.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Ihmiset ulkoiluttavat koiriaan ja jotkut myös kissojaan tyytyväisinä lemmikkiensä holhoojina.

 

Sen heille suon, mutta erityisen otettu olen erään naapurimme vuohista, jotka silloin tällöin liikkuvat alueellamme ihmisten ilona.

 

Vuohet ovat Anne-emännän tomerassa ohjauksessa, kun ne joskus tulevat vastaan Palokallion kävelyreiteillä.

 

Tapasin vuohet eräänä iltapäivänä, kun palasin Tampereen keskustasta jostain palaverista.

 

 

Vappu (vasemmalla) ja Hilla (oikealla) ovat mainio pari liikkuessaan Palokallion alueella.

 

 

 

Vappu oli hieman nirso valokuvaajalla, sillä se kiirehti nopeasti kuvasta pois. Nopea napin painallus tallensi kuitenkin vauhdikkaan etenemisen ja tässä tulos!

 

 

Hilla käyttäytyi rauhallisemmin ja sen tallentaminen valokuvauksellisin keinoin oli helpompi homma.

 

On hieno asia, että joku haluaa panostaa epätavallisempien lemmikkien hoitamiseen.

 

Kiitän Vapun ja Hillan Anne-emäntää mielenkiintoisten lemmikkieläinten hoivaamisesta – niistä on lukuisille tamperelaisille ainutlaatuista iloa!

 

-Esko Erkkilä-

Saksassa suurennuslasi on ostoskärryjen vakiovaruste joissain kaupoissa - milloin Suomessa?

Sunnuntai 17.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL kampanjoivat markettien edustalla kotimaisen ruuan puolesta perjantaina 20.4.2012.

 

Kahden merkittävän tahon yhteiskampanjan tarkoituksena oli kiinnittää kuluttajien huomiota ruuan alkuperään ja elintarvikepakkausten alkuperämerkintöihin.

 

Ruuan alkuperän selvittäminen on usein salapoliisityötä, sillä erityisesti kaupan keskusliikkeet, mutta myös osa elintarviketeollisuudesta haluavat itsekkäistä bisnessyistä piilotella ruuan alkuperää.

 

Ruuan alkuperän piilottelussa ”kunnostautuvat” erityisesti kaupan merkittömät tuotteet eli Pirkat, Euroshopperit ja Rainbowit. Hieman halvemmalla hyllyhinnalla ne pyrkivät kasvattamaan kaupan katetta – kuluttajan etua päivittäistavarakaupan jättiläiset eivät ajattele.

Minua huvitti taannoin, kun joku kuluttaja kehui Rainbow-tuotemerkillä myytyä jotain elintarviketta - Rainbow ei ole mikään merkki, vaan S-ryhmän merkitön tuote!

 

MTK:n ja SEL:n yhteiskampanjan hieman humoristisena kampanjavälineenä toimivat suurennuslasit, joita kuluttajille jaettiin markettien pihoilla.

 

Tavalliselle kuluttajalle suurennuslasit ovatkin usein ainoa keino selvittää elintarvikkeiden alkuperä.

 

Kotimaisen ruuan puolesta kampanjoivilla tahoilla on hieman erilaisia tavoitteita, mutta suuri päämäärä kaikilla on sama eli kotimaisen ruuan arvostuksen ja haluttavuuden kasvattaminen.

 

SEL:n jäsenet haluavat turvata työpaikkansa kotimaisessa elintarviketeollisuudessa...

...ja...

...MTK puolestaan kantaa huolta alkutuotannon säilymisestä Suomessa.

 

Taannoisella matkallamme Saksaan totesimme, että jotkut elintarvikemyymälät olivat siellä varustaneet ostoskärrynsä kiinteillä suurennuslaseilla!

 

 

Suurennuslasi oli kiinnitetty tukevasti ostoskärryyn, jotta kaikki pakkausmerkinnät oli helppo kuluttajan selvittää.

 

 

Mikä suomalainen päivittäistavarakauppaketju uskaltaa ottaa saman menettelyn käyttöönsä?

 

Suurennuslasin asentaminen ostoskärryn vakiovarusteeksi olisi suuri palvelus kuluttajalla ja olen varma, että se olisi hyvä käytännön askel kotimaisten elintarvikkeiden puolesta!

 

Löytyykö K- tai S-ryhmältä uskallusta toimia kuluttajan ja suomalaisuuden puolesta?

 

-Esko Erkkilä-

Tutun paikallislehden joutuminen paitsioon kunnallisten ilmoitusten tiedotuskanavana on eräs kuntaliitoksen synkistä puolista

Perjantai 15.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuntaliitoskeskustelu velloo hallitsemattomana kaikkien mielissä ja pelko tulevaisuudesta nakertaa kansalaisten mieltä.

 

Hallitus on ylhäältä tulleella käskyllä muodostamassa mahdottomia kuntarakennelmia vastoin kansalaisten tahtoa.

 

Suunnitelmien tässä vaiheessa olisi kuultava mm. niitä kansalaisia, jotka ovat joutuneet kokemaan kuntaliitoksen.

 

Viljakkala vietiin taitamattomalla näkemyksellä kuntaliitokseen Ylöjärven kanssa. Liitossuunta oli vähintään yllättävä ja se oli vastoin luonnollista liitossuuntaa eli Hämeenkyröä ja ehkä myös Ikaalista.

 

Nyt viljakkalalaiset maksavat kovaa veroa kuntaliitoksesta Ylöjärven kanssa. ”Veron maksajien” joukkoon kuulumme myös me entiset viljakkalalaiset, joilla on joko vapaa-ajanasunto tai muita siteitä Viljakkalaan.

 

Me emme saa juuri mitään tietoa uuden ”kotikuntamme” tapahtumista, hallinnosta ja virkamiesten päätöksistä, sillä Ylöjärven kaupunki ilmoittelee virallisia ilmoituksiaan perin säästeliäästi Hämeenkyrön Sanomissa.

 

Sama tilanne saattaa olla myös Kurussa.

 

En anna piirunkaan vertaa mainosta Hämeenkyrön Sanomille, mutta Viljakkalasta kotoisin olevana pidän Hämeenkyrön Sanomia ainoana oikeana äänitorvena Viljakkalan asioille.

 

Arvostan Hämeenkyrön Sanomien nimen alapuolella olevaa mainintaa ” Hämeenkyrö, Viljakkala” ja jatkan lehden tilaamista, vaikka virallisesti Viljakkala onkin nykyisin kuulemma Ylöjärveä.

 

Ylöjärven kaupunki on lähettänyt kaupungin alueella vapaa-ajanasunnon omistaville henkilöille kyselyn, jossa kartoitetaan monia asioita.

 

Eräs kysymys kuuluu, että mihin asioihin haluaisit parannuksen.

 

Kannustan vastaamaan, että kyseisen kaupungin – huomaatte kuinka vaikea vanhan viljakkalalaisen on mainita tämän kaupungin nimeä – viralliset ilmoitukset julkaistaisiin myös Hämeenkyrön Sanomissa!

 

Hämeenkyrön Sanomien käyttäminen Ylöjärven kaupungin virallisena ilmoituslehtenä madaltaisi kynnystä myös meille vanhoille viljakkalalaisille hyväksyä tapahtunut kuntaliitos!

Se merkitsisi myös mm. sitä, että maksaisimme Viljakkalassa omistamiemme kiinteistöjen ja vapaa-ajanasuntojemme kiinteistöverot nykyistä myötämielisemmin siihen kaupunkiin, jonka nimi alkaa Y-kirjaimella ja päättyy i-kirjaimeen!

 

-Esko Erkkilä-

Juha Sipilä: "Vastaukseni on luja kyllä!"

Keskiviikko 13.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Rovaniemen puoluekokouksen pääjuhlan odotetuin vaihe oli puheenjohtaja Juha Sipilän linjapuhe.

 

Olin pääjuhlassa paikalla ja voin vakuuttaa, että meillä keskustalaisilla on nyt tulevaisuuteen uskova ja luottavainen suhtautuminen tulevaisuuteen.

 

Otsikossa oleva Juha Sipilän linjapuheeseensa sisällyttämä lause oli ja on vastaus hänen itsensä esittämään kysymykseen, että tarvitaanko meitä.

 

Kerron pienen kuvakavalkadin välityksellä Lappi Areenan tunnelmista Keskustan puoluekokouksen pääjuhlassa:

 

 

Rovaniemen halki edenneen lippumarssin tavoin Juha Rehula toi siniristilipun pääjuhlaan.

 

 

 

Pertti Hakanen toi Lappi Areenalle Keskustan Pirkanmaan piirin järjestölipun. Pirkanmaan lippuairueina olivat Ritva Männistö (vasemmalla) ja Päivi Koppanen.

 

 

Puhujakorokkeella Juha Rehulan kannatteleman Suomen lipun vierelle sijoittautuivat puheenjohtaja Juha Sipilän kantamana Keskustan lippu ja Keskustan Lapin piirin puheenjohtaja Janne Seurujärven kannattelema Lapin piirin järjestölippu.

 

 

Lapin Sotilassoittokunnan alkumusiikin jälkeen Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen lausui tervetulosanat.

Pääjuhlan teemana oli Santeri Alkion syntymän 150-vuotisjuhlavuosi ja sen vuoksi Kurvinen siteerasikin joitain Alkion lausumia totuuksia.

Olen saanut olla pitämässä lukemattomia tupailtoja ja sen vuoksi pidin Kurvisen mainitsemasta Alkio-lausumasta, joka kuului näin:

 

Tupailloissa ihmisellä järki lähtee liikkeelle!

Alkion lausumaa totuutta voidaan soveltaa nykyajan poliittisiin tupailtoihin eli toritapahtumiin. Ainakin me Tampereen keskustalaiset pyrimme toimimaan siten, että toritapahtumissa järki lähtee liikkeelle!

 

 

 

Media on puoluekokouksen jälkeen repostellut, että räppäri Ironfacen esiintyminen ei muka olisi sopinut Keskustan juhlaan.

Minä ja lukemattomat muut juhlayleisön joukossa nauttivat Ironfacen kahdesta esityksestä, jotka olivat nimeltään: ”Pyöritä maailmaa” ja ”Te tuutte alas”.

Ironface itsekin toki totesi, että hänellä on nyt meneillään eräs erikoislaatuisemmista keikoistaan!

 

 

Taiteilija Esko Lehtimäki esitti Santeri Alkiota monologissa, joka kuvasi lähelle iltaan ehtinyttä Alkiota.

Monologi oli sijoitettu vuoteen 1929 ja kun Alkio kuoli 1930, niin ilta oli tuolloin jo lähellä Santeri Alkiota.

Monologissa Alkio tarkasteli ja analysoi mm. Vapaussotaan liittyneitä kuvioita; sen syitä ja myös sodan jälkeistä porvarillisen ylimystön toimintaa.

Monologin tuottamisen kantavana voimana oli ollut filosofian tohtori ja professori Kari Hokkanen – Hokkanen on aikoinaan toiminut Alkio-opiston rehtorina, joten hän varmasti osaa tulkita Alkion tekstejä.

Olin sijoittunut juhlasalissa siten, että jouduin kuvaamaan "Alkion" videotaululta ja sen vuoksi kuva on epätarkka.

 

 

Jalustalla seisoneet liputkin odottivat jännityksellä puheenjohtaja Juha Sipilän linjapuhetta.

 

 

 

Puheenjohtaja Sipilän linjapuhe on julkaistu Keskustan nettisivuilla.

Tekee kuitenkin vääryyttä itselleen, jos tukeutuu pelkästään netissä julkaistuun Sipilän puhetekstiin – kyllä puhe piti itse kuunnella paikan päällä!

Tukeudun omaan muistiini ja muistiinpanoihini, kun referoin puheenjohtaja Juha Sipilän linjapuhetta muutamilla ranskalaisilla viivoilla:

 

• kuljemme yhdessä tämän porukan kanssa kohti voitollisia kunnallisvaaleja
• Keskusta on kautta aikain rakentanut sovintoa ja siltoja eri kansanosien välille; kansaneläke, lapsilisät, peruskoulu, ammatti- ja korkeakouluverkko, opintotuki, minimipalkka, veteraaniasia, kodinhoitotuki sekä rautaruukit ja outokummut ovat olleet keinoja tässä työssä, jota Keskusta on edesauttanut ja linjannut
• nyt on satsattava suomalaiseen ruokaan ja on rohkaistava nuoria ottamaan tila vastaan vanhemmalta sukupolvelta
• biotalouden avulla pystymme luomaan 200.000 uutta työpaikkaa
• työtä tekemällä ja toisista välittämällä!
• välittämistä ei voi ulkoistaa!

 

 

 

Sipilä linjasi näin:

Keskittäminen ei ole suomalaisten haave.

Keskittäminen tuhoaa luontoa.

Hajauttaminen suojelee luontoa!

Kunta on ihmisten lähiyhteisö ja kansanvallan kulmakivi.

Sanelua ja pakkoliitoksia Keskusta ei hyväksy!

Näiden lauseiden jälkeen kolmituhantinen pääjuhlayleisö puhkesi jälleen kerran suosionosoituksiin.

Nykyhallitusta Sipilä luonnehti näköalattomaksi ja totesi sen valinneen linjakseen hitaan taantumisen linjan – hallitus ajaa vimmalla alas suomalaista yhteiskuntaa.

Sain jo paluumatkalla viestejä, että olen seurannut Sipilän puhetta tarkkaavaisena, sillä naamaani on kuulemma näytetty ruudun täydeltä Ylen iltauutisissa.

Varmistin asian kotiin päästyäni Yle-Areenasta ja näinhän tässä on näköjään käynyt!

En omaa pienintäkään tietoa, että mistä ja kuinka minua on kuvattu television iltauutisiin.

 

 

Puheenjohtajan linjapuheen jälkeen juontaja Julius Oförsagd pyysi edellispäivänä valitun puoluejohdon kokonaisuudessaan Sipilän seuraksi lavalle.

On selvää, että Sipilän linjapuhe ja uuden johtoviisikon esiintyminen saivat yleisöltä pitkään jatkuneet suosionosoitukset!

 

 

Pääjuhlan viimeisen puheenvuoron sai käyttää Keskustanaisten puheenjohtaja Elsi Katainen.

Koulukuntasiskoni Elsi-agrologi toivotteli herttaiseen tyyliinsä puolueväen turvalliselle kotimatkalle.

 

Lopuksi puoluekokousväki lauloi sydämensä kyllyydestä ”Oi maamme, Suomi, synnyinmaa…” ja kansallislaulumme kaikuikin väkevästi Lappi Areenalla!

 

 

 

”Yhdessä” –teeman ympärille rakentunut Suomen Keskustan 74. sääntömääräinen puoluekokous oli päättynyt!

 

 

-Esko Erkkilä-