Kyllä Pompeiji on ykkönen!

Maanantai 14.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Keskustelin Rouvan kanssa ja kysyin häneltä, että mikä paikka on hänen mielestään tärkein jossa olemme käyneet.

 

Olen tyytyväinen, sillä olemme samaa mieltä, että Pompeijihan se on!

 

On runsaat kolme vuotta, kun Sorrentoon suuntautuneella matkallamme eräs kohteemme oli Pompeiji ja tietysti myös Vesuvius sekä Napoli.

 

Olen laatinut matkaltamme useitakin kirjoituksia nettiin ja ne löytyvät googlaamalla ”Esko Erkkilä Pompeiji” tai ”Esko Erkkilä Vesuvius”, mutta tässä pari kuvaa Pompeijista:

 

 

Pompeijihan peittyi Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79 hiekkaan, laavaan ja kiveen, mutta nyt valtaosa kaupungista on kaivettu esiin.

 

Tässä kuvassa ”suojatie”, jonka kivet mahdollistivat kaupunkilaisille kadunylityksen; kaikki roskat, ruuantähteet sekä muutkin liat heitettiin kadulle ja jotta tuon törkyn yli pääsisi, oli kadulle rakennettu kivikorokkeet ”suojatieksi”!

 

 

 

Pompeijissa oli laidasta laitaan kaikenlaista toimintaa ja eräs toiminnan muoto olivat bordellit.

 

Tässä kuvassa bordellinen sänky, joka vieterit eivät varmasti kitisseet rajuimmissakaan seksihetkissä!

 

********************

 

Kaikki kunnia kaikille niille Talvi- ja Jatkosodan taistelupaikoille, joissa olen päässyt käymään, mutta maailmanhistorian kannalta käynti Pompeijissa on kuitenkin ykkönen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kolmenakymmenenä peräkkäisenä vuonna Finlandia-hiihto!

Sunnuntai 13.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Katselin vanhoja valokuviani ja löysin niiden joukosta…

 

 

 

…valokuvan, jossa lykin Hämeenlinnasta kohti Lahtea vuonna 1994.

 

 

Ensimmäisen Finlandia-hiihtoni tein vuonna 1979 ja viimeisen kerran hiihdin sen vuonna 2008 eli osallistuin tuohon hiihtoon kolmenakymmenenä peräkkäisenä vuonna.

 

Mielestäni todellinen Finlandia-hiihto oli se, jonka lähtölaukaus ammuttiin Hämeenlinnan Katumajärvellä ja maali oli Lahden hiihtostadionilla – vuoden 1999 Finlandia oli viimeinen, joka hiihdettiin Hämeenlinnasta Lahteen.

 

Olin aikoinaan todellinen harrastehiihtäjä, sillä harjoituskilometrejä kertyi ennen Finlandiaa suurimmillaan 200 kilometriä – ehkä parhaimpina vuosina jopa 300 kilometriä. Joskus harjoituskilometrejä ehti kertyä vain satakunta kilometriä ja se tiesi kyllä tuskaista hiihtoa.

 

Jokavuotinen Finlandia oli minulle tärkeä, sillä siihen valmistautuminen – paljolti toki vain henkinen valmistautuminen – piti fyysisen kuntoni oikealla tasolla.

 

Finlandia-hiihdon viimeiset kilometrit olivat hieno kokemus ainakin siinä vaiheessa, kun hyppyrimäen vauhdinottomäki ilmestyi näkyviin.

 

Muistan joskus viimeisistä kilometreistä, kun ohitseni kiiruhti hiihtäjälegenda Siiri Rantanen – en pysynyt Siirin tahdissa mukana, mutta toki loppusuoralla olimme samaan aikaan!

 

 

***********************

 

 

Tänä vuonna Finlandia-hiihto jouduttiin peruuttamaan heikon lumitilanteen vuoksi ja on arvoitus, että toteutuuko se helmikuun viimeisessä viikonvaihteessa ensi vuonnakaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eduskunnan ns. joulurahat tuovat hyvinvointia Pirkanmaalle!

Lauantai 12.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Keskustan osallistuminen hallitukseen on ”isossa kuvassa” ensiarvoisen tärkeää, mutta tärkeää se on mm. juuri nyt, kun hallitus jakaa ns. joulurahoja eri maakuntiin.

 

Maakuntiin jaettavat joulurahat on suuruudeltaan 40 miljoonaa euroa, mutta kun ne kohdistuvat kansalaisten jokapäiväistä elämää palveleviin tarkoituksiin, ne ovat ensiarvoisen tärkeitä.

 

 

Keskustan kansanedustaja Arto Pirttilahti listasi eilen ne liikennekohteet, jotka Pirkanmaalla saavat hallituksen myöntämiä joulurahoja ensi vuoden budjetista.

 

 

 

 

• Maantie 14371, Äijännevantien kunnostus, Virrat: 400 000 euroa

 

• Maantie 13087, Vesajärventien päällystäminen, Hämeenkyrö: 450 000 euroa

 

• Maantie 14353, Uittosalmentie kunnostaminen, Mänttä-Vilppula: 280 000 euroa

 

 

• Maantie 14290, Koskitie, kevyen liikenteen väylän rakentaminen välillä Romula - liikenneasema,
  Juupajoki: 200 000 euroa

 

• Valtatie 12, valaistuksen parantaminen välillä Nokia - Sastamala: 300 000 euroa

 

 

Valtiovarainvaliokunta on budjettimietintöönsä lisäksi kirjannut ilman määrärahaosoitusta kaksi kohdetta Pirkanmaalta. Valiokunta pitää tärkeänä, että avustuspäätöksiä tehtäessä otetaan huomioon pitkään toteuttamista odottaneet kevyen liikenteen väylät Parkanossa (maantie 13332). Valiokunta pitää välttämättömänä, että vuoden 2021 aikana huolehditaan Vesilahdella sijaitsevan maantie 301 Keihonen – Suomela -välisen tielinjauksen parantamisesta.

 

 

Vaikuttava lista ja listan pääarkkitehtinä on ollut kansanedustaja, agrologi Arto Pirttilahti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Joudunko kääntämään takkini?

Perjantai 11.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen ollut vankkumaton perustuslakivaliokuntasysteemin kannattaja, mutta viime päivinä tapahtuneet Vihreiden töppäilyt ovat laittamassa mielipidettäni uuteen harkintaan.

 

Olisiko kuitenkin erillinen perustuslakituomioistuin se oikea menettely Suomeenkin?

 

Takinkääntöajatusteni taustalla on ainakin kaksi syytä eli se, että kaksi kokoomuslaista perustuslakivaliokunnan jäsentä oli laittamassa alulle sinänsä tarpeellista ulkoministeri Pekka Haaviston epäasiallista käyttäytymistä erään johtamansa ministeriön virkamiehen syrjäyttämisessä…

 

…ja toinen syy oli se tärkein…

 

…eli Pekka Haaviston menettely kyseisen virkamiehen syrjäyttämisessä.

 

 

Haavisto yrittää nyt painottaa toimineensa Al-Holin –lierillä olleiden lasten hyväksi, mutta tuo väite on kuitenkin lumetta sille menettelylle, jota hän harjoitti ministeriönsä virkamiestä kohtaan ja josta hän sai langettavan tuomion perustuslakivaliokunnalta sekä kansalaisilta. Valitan, että jotkut järkevätkin ovat tässä asiassa hairahtuneet Haaviston kelkkaan.

 

Jätän takaportin sille, että jatkossakin olisin kannattamassa perustuslakivaliokunnan roolia, mutta silloin pitäisi vakavasti harkita presidentti Niinistön ehdotusta, että tietyissä asioissa perustuslakivaliokunnan pitää pyytää lausunto korkeimmalta oikeudelta ja/tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pakkolunastuksen kohteeksi joutuminen on maanomistajan kannalta aina huono ratkaisu!

Torstai 10.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Isäni siirtyi aikoinaan sodista palattuaan kotivävyksi äitini omistamalle pientilalle Viljakkalassa.

 

1950-luvun alussa hän hankki ”päältäkäsin” synnyinkotinsa metsistä 10 hehtaarin suuruisen metsäkappaleen – tuo metsäkappale sijaitsi ja sijaitsee edelleenkin Erkkilän metsien kaukaisimmassa kulmassa Majajärven rannalla; metsäkappale nimettiin Koivurannaksi.

 

 

1960-luvulla alkoi olla selvää, että Tampere-Parkano-Seinäjoki –rata tulisi kulkemaan Koivurannan metsäpalstan keskeltä.

 

 

 

Tässä kuva vuodelta 1964, jossa isäni näyttää linjaa, johon rautatie Koivurannan kohdalla tullaan rakentamaan.

 

 

Meillä kävi huono tuuri pakkolunastuksen osalta, sillä Koivurannan kohdalle rakennettiin liikennepaikka ja rakennetusta liikennepaikasta piti alkaa sivuraiteen rakentaminen Oy Kyrö Ab:n paperitehtaalle Kyröskoskelle ja tämän vuoksi meiltä pakkolunastettiin 10 hehtaarin metsäkappaleesta peräti neljä hehtaaria!

 

Pakkolunastamisen kohteeksi joutuminen oli isälleni vakava paikka ja en toivo kenenkään maanomistajan kohtaloksi, että joutuu luovuttamaan maitaan teiden, katujen tai rautateiden rakentamiseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen syyskuun 3. päivänä 1967!

Keskiviikko 9.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Kuulun siihen yhä harvenevaan suomalaisjoukkoon, joka on ollut Ruotsissa liikenteessä silloin, kun Ruotsissa oli vasemmanpuoleinen liikenne.

 

 

Lähdin tosimielellä opintielle tammikuussa 1965, kun aloitin maamieskouluopintoni Osaran Maamieskoulussa Hämeenkyrössä.

 

Teimme kesällä 1965 opintomatkan Ruotsiin ja silloin Ruotsissa vielä oli vasemmanpuoleinen liikenne.

 

 

 

Matkasimme Turusta Tukholmaan laivalla ja laivamatkalla monet meistä saivat ensikosketuksen mm. halpaan viinaan.

 

Ruotsin puolella meillä oli varattuna tilausbussi ja sillä liikuimme Tukholmassa, mutta teimme matkaa myös muualle.  Istuin näemmä parhaalla paikalla heti kuljettajan takana ja tässä Felica-kamerallani ottamani kuva Tukholman liikenteestä.

 

 

*************************

 

 

Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen parisen vuotta käyntimme jälkeen, sillä sunnuntaina 3.9.1967 oli se päivä, jolloin Ruotsissa siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

 

Aikakirjat kertovat, että Ruotsissa oli ajokielto kaikilla moottoriajoneuvoilla siirtymäpäivänä klo 01.00 - > 06.00, mutta Tukholmassa ajokielto alkoi jo edellisenä lauantaina klo 22.00 ja ajokielto siellä päättyi vasta sunnuntaina klo 15.00.

 

Hälytysajoneuvoilla ajokielto alkoi 3.9.1967 klo 04.50 jolloin niiden piti pysähtyä ajoradan oikeaan reunaan ja ne saivat jatkaa matkaansa vasta klo 05.00!

 

Tämmöinen historia sillä, kun Ruotsi siirtyi sivistysvaltioiden joukkoon liikenteessä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sain esiintyä yhdessä Esa Pakarisen kanssa Kannuksen KPO:lla joskus 1970 -luvulla!

Tiistai 8.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Esa Pakarinen (1911 – 1989) oli yksi Suomen kuuluisimmista ja suosituimmista näyttelijöistä, hanuristeista, laulajista ja kansantaiteilijoista ja yli 40 vuoden ajan.

 

 

 

Esa Pakarinen kuoli vuonna 1989, mutta viimeiseen saakka hän elätti itseään esiintymisillään.

 

KPO Kannuksen maatalousmarkkinat eivät joskus 1970-luvun lopulla olleet mikään maakunnallinen tapahtuma, mutta Esa Pakarinen hoiti oman osuutensa täysillä.

 

Olin markkinoilla esittelemässä Raision rehuja ja Esa Pakarinen viihdytti yleisöä esiintymisillään.

 

Ruokatauolla nautimme hernerokkaa myymälä takatiloissa ja mieleeni jäi miellyttävä kansantaiteilija.

 

Muistelen, että sittemmin saman työnantajan palvelukseen siirtynyt koulukuntakaverini olisi toiminut Esa Pakarisen autonkuljettajana!

 

 

-Esko Erkkilä-

Halogeenilampulla valaistu siniristilippu Itsenäisyyspäivän iltana on hieno kokemus!

Maanantai 7.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Itsenäisyyspäivän iltaan liittyvä jokavuotinen kokemuselämys minulla on, kun saan valaista siniristilippumme halogeenivalaisimella kello 20.00 saakka.

 

 

Eilen sää oli sateinen ja lippu virui märkänä lipputankoa vasten, mutta sitten tuli pieni tuulenvire ja sain mielestäni oikein hyvän kuvan!

 

Liputussäännöissä Sisäministeriön ohjeet sanovat Itsenäisyyspäivän liputuksesta, että liputus alkaa klo 8.00 ja päättyy klo 20.00.

 

Tavallisina vuosina Itsenäisyyspäiväillan ohjelmaani on kuulunut Tasavallan Presidentin vastaanoton seuraaminen, mutta tunnetuista syistä se ei eilen ollut mahdollista.

 

No, sainpahan monia muita hankkeita eilen hoidettua, joten syytä minkäänlaiseen huoleen ei ole!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kunniamerkin kantamista virtuaalisesti!

Sunnuntai 6.12.2020 - -Esko Erkkilä-

En saanut tänäkään vuonna kutsua Presidentin vastaanotolle Linnaan ja tokihan se koronan vuoksi peruttiinkin.

 

Korvikkeena etsin kirjahyllystämme esille Suomen Valkoisen ruusun ansioristin, jonka olisin laittanut rintapieleeni jos Linnaan olisi käynyt kutsu.

 

 

 

Pirkanmaan Agrologit ry on joskus takavuosina ehdottanut minulle Suomen Valkoisen ruusun ansioristiä (SVR Ar) ja sen on silloinen Tasavallan Presidentti minulle myöntänyt.

 

*********************

 

Suomessa on kaksi ritarikuntaa eli Suomen Valkoisen ruusun ritarikunta ja Suomen Leijonan ritarikunta.

 

Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan on perustanut valtionhoitaja C. G. E. Mannerheim isänmaan palveluksessa ansioituneiden kansalaisten ja ulkomaalaisten palkitsemiseksi – Mannerheim antoi ritarikunnan perustamiskirjan 28.1.1919.

 

Suomen Leijonan ritarikunnan perusti Tasavallan presidentti Risto Ryti 11.9.1942 antamallaan asetuksella.

 

Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan kunniamerkki on aina korkeampi kuin vastaava kunniamerkki Suomen Leijonan ritarikunnassa ja se johtuu siitä, että Suomen Valkoisen ruusun ritarikunta on vanhempi kuin Suomen Leijonan ritarikunta.

 

Käsitän, että aikoinaan minulle myönnetystä kunniamerkistä Pirkanmaan Agrologit ry ei joutunut maksamaan lunastusmaksua, mutta nykyään lunastusmaksu SVR:n ja SL:n ansioristeistä on 215,00 euroa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalassa on ollut omatoimikirjasto jo kuusi vuotta!

Lauantai 5.12.2020 - -Esko Erkkilä-

 

 

Katselin kuusi vuotta vanhoja facebook-päivityksiäni ja totesin, että olin 4.12.2014 face-päivittänyt erään uutisen otsikolla…

 

…”Hyväkin kello kuuluu joskus kauas!”

 

 

Saatesanoissa olin kuusi vuotta sitten todennut näin:

 

Päätimme Viljakkala-neuvostossa antaa kiitokset Ylöjärven kaupungin kirjastotoimelle siitä, kun Viljakkalan lähikirjastossa toteutetaan tavallisen kirjastotoiminnan lisäksi omatoimipalvelua.

Julkistimme asian ja pyydämme Viljakkalan kirjastossa asioivia allekirjoittamaan laatimamme adressin, jolla osoitetaan kiitokset Ylöjärven päättäjille.

Tänään Aamulehti julkisti hankkeemme.

Pitkähkö tekstimme kiitosadressissa kuuluu näin:

 

 

****************

 

 

Viljakkala-neuvoston kiitokset Ylöjärven kaupungille Viljakkalan kirjaston kehittämisestä

 

Toteamme tyytyväisyydellä, että Viljakkalaan perustettiin Pirkanmaan toinen omatoimiaukioloaikoja toteuttava lähikirjasto 15.9.2014. Omatoimikirjasto laajentaa perinteisen kirjaston käyttömahdollisuuksia ja suo kirjastopalvelujen saatavuuden myös niille, jotka eivät pääse kirjastoon sen tavanomaisina aukioloaikoina.

 

Ylöjärven kaupungin kirjastotoimelle on helppo antaa tunnustusta, sillä tarvittavat laitevalinnat ja koko toimintakonsepti tuntuvat onnistuneilta. Maakunnallisen PIKI-kirjastokortin soveltuvuus Viljakkalan omatoimikirjaston kulunvalvontaan on hyvä esimerkki yhtenäisen tietojärjestelmän palvelukyvystä laajan alueen asukkaiden palvelemiseksi.

 

On mieluisaa todeta, että Viljakkalan lähikirjastoa ja sen toimintaa käytetään referenssinä, kun oma-toimikirjastotoimintaa Suomessa laajennetaan. Viljakkalan lähikirjaston 17.000 nidettä ovat kunnioitettava määrä Viljakkalan kokoisen paikkakunnan kirjastovolyymille.

 

Lokakuu oli ensimmäinen täysi kuukausi omatoimikirjaston aikana ja silloin saavutettu n. 500 oma-toimikävijää osoittavat, että omatoimikirjasto on löytänyt myös asiakkaat – omatoimikävijöiden osuus lokakuussa oli n. kolmasosa Viljakkalan lähikirjaston lokakuun lainauksista.

 

Viljakkalalaisille kirjastonkäyttäjille on annettava suuri tunnustus siitä aktiivisuudesta, jolla omatoimikirjasto on otettu vastaan. Tunnustuksen ansaitsee myös se vastuullisuus, jolla Viljakkalan lähikirjaston asiakkaat ovat käyttäneet omatoimipalveluja.

 

Viljakkala-neuvosto kiittää Ylöjärven kaupungin kirjastopalveluja siitä aktiivisuudesta, jota se on osoittanut luodessaan Viljakkalaan omatoimikirjaston.

 

Viljakkala-neuvosto toivoo, että Ylöjärven kaupungin nämä toimet toimivat esimerkkinä myös kaupungin muille hallinnonaloille, jotta ne kehittäisivät toimintojaan siten, että myös

kaupungin keskustaajamien ulkopuoliset alueet voisivat kehittyä tasavertaisesti keskusta-alueiden kanssa.

 

Ylöjärvellä 27.11.2014

 

 

Viljakkala-neuvosto

 

Tiina Isosaari             Esko Erkkilä

puheenjohtaja            varapuheenjohtaja

**********************

-Esko Erkkilä-

Kyllä kasvinsuojelusta pitäisi huolehtia!

Perjantai 4.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen tehtäväkseni kuoria autotallissa olevia punajuuria ja porkkanoita, jotta Rouva pystyisi tekemään uunissa niistä herkullisia lohkojuureksia.

 

Kaikki porkkanat ovat hiekkapedin peitossa, mutta osa punajuurista ovat ilman hiekkapetiä muovisaavissa ja sen vuoksi nämä punajuuret ovat hieman nahistuneet, mutta ovat kuitenkin laadultaan moitteettomia.

 

 

 

Kuorimani punajuuret ovat nahistumisen vuoksi hieman röpeliäitä, mutta kuten totesin, täysin moitteettomia.

***************

 

Porkkanan lajikevalintani viime kesänä osui lajikkeeseen, joka muodoltaan on lyhyt, mutta vanttera porkkanalajike.  Maultaan tämä lajike on täysin normaali.

 

 

 

Yhden virheen viime kesänä trekoolimaillani tein ja se oli se, että en lainkaan ruiskuttanut kasvinsuojeluaineilla porkkanamaatani.

 

Laiminlyöntini ei näy muiden juuresten laadussa, mutta monissa porkkanoissa on tuholaisten aiheuttamia vaurioita.  Vauriot ovat toki ainakin tässä vaiheessa sellaisia, että kuorintaveitsellä pystyn poistamaan vauriokohdan, mutta tiettyä hävikkiä siitä kuitenkin syntyy.

 

 

Ötököiden tekemät vioitukset olisi pystynyt välttämään sillä, että olisi pitänyt harsoja porkkanamaan yllä hieman pidempään ja jos olisi suorittanut ainakin yhden kasvinsuojeluruiskutuksen ötököitä vastaan.

 

Yritän ensi vuonna parantaa tapani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ja heinä kaatuu!

Torstai 3.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Tutkailen vanhoja valokuviani ja niiden myötä palaan vuoteen 1964, jolloin kaadan yhdenhevosen vetämällä niittokoneella heinää synnyinkotini Välimäen pellolla.

 

Meillä kaadettiin 1950-luvulla heinä naapurin kanssa kahden hevosen vetämällä niittokoneella, mutta joskus 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa isäni hankki yhdenhevosen vetoisen niittokoneen.

 

Olin tuskin kymmenvuotias, kun aloitin niittohommat tuolla niittokoneella – isäni käveli niittokoneen perässä ja katsoi perään, jotta homma sujui laatuisasti.

 

 

 

Kuva on vuodelta 1964 ja silloin pystyin jo itsenäisesti ajamaan Vappu-hevosemme vetämää niittokonetta.

 

 

Heinä kaadettiin yleensä iltapäivällä ja se sai olla kaadettuna yön yli ja vasta seuraavana päivänä se laitettiin seipäille.

 

Heinäseipäät meillä olivat kunnollisia ja ne eivät olleet mitään ”läpilyötäviä” heinäseipäitä.  Heinäseipäissä oli neljä runsaan metrin mittaista tappia ja jokaiselle tapille laitettiin kaksi hangollista heiniä kullekin - yksi hangollinen kummallekin puolelle seivästä!

 

Kahdeksan hangollisen jälkeen heinäseipäälle lyötiin hattulaakia ja se oli ensimmäinen ja ainoa läpilyöty heinälaaki.

 

En ole koskaan ymmärtänyt ja vielä vähemmän hyväksynyt sellaista heinäntekoa, jossa ns. heinäseipäillä on yksi olemattoman pieni tappi alhaalla ja kaikki heinälaakit ovat läpilyötyjä!  Näpertelyä sanon minä!

 

Kuvassa takana näette kunnollisia heinäseipäitä!

 

*******************

 

Takana näkyy myös meidän riihemme ja huomaamme, että riihelle tulee voimavirta, jota tarvittiin puimakoneen pyörittämiseksi.

 

Riihelle tuleva sähköjohto on vuosia sitten purettu, sillä riihellä ei enää tarvita sähkövirtaa.

 

*************

 

Kesä 1964 olikin viimeinen kotitilani töissä viettämäni kesä, sillä tammikuussa 1965 aloitin maatalousopintoni Osaran Maamieskoulussa ja sillä tiellä yhä olen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ummehtunut tuulahdus Neuvostoliiton ajalta!

Keskiviikko 2.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Yli 200 entistä ja osin myös nykyistä kommunistia sekä tunkkaisen neuvostoajan kärkiairuetta julkaisivat eilen vetoomuksen, jossa he vaativat hävittäjähankkeellemme eli HX-hankkeelle aikalisää, uutta harkintaa ja vaihtoehtojen selvittämistä.

 

Joukkiossa ei ole mukana ainuttakaan maanpuolustuksen asiantuntijaa ja onneksi ei myöskään politiikkoja.

 

Toisaalta joudun surukseni toteamaan, että samansuuntaisia ummehtuneita tuulahduksia on kuultu myös tavallisesti vastuuntuntoisten poliittisten päättäjienkin tahoilta.

 

Kertaan, että HX-hankkeessa ovat ehdolla seuraavat hävittäjätyypit:

• Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

• Dassault Rafale (Ranska)

• Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia)

• Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

• Saab JAS Gripen NG (Ruotsi)

 

 

Puolustusvoimissa työskentelee HX-hankkeen parissa noin 70 ihmistä. Hankkeen ohjelmajohtajana toimii Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja, kenraalimajuri evp Lauri Puranen.

 

Luotan, että hallitus päättää hävittäjähankinnasta ensi vuoden aikana.

 

******************

 

Sen vielä totean tuosta eilen julkisuuteen saatetusta ummehtuneesta hankkeesta, että eipä sitä uskallettu julkistaa edellispäivänä eli 30.11.2020, sillä silloin tuli kuluneeksi tasavuosia, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja alkoi Talvisota!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen elohopeaisin mies!

Tiistai 1.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Tamperelainen vuonna 1908 syntynyt veturinkuljettaja Toivo Järvinen hankki eläkeläisasunnokseen järvenrantahuvilan Hämeenkyrön Mahnalasta Arostensalmen rannalta 1960-luvun lopulla.

 

Toivo etsi avukseen kotihengetärtä ja tätini Helmi Välimäki (syntynyt 1920) kävi työhaastattelussa ja sai paikan.

 

 

 

Muutaman vuoden kuluttua Helmi ja Toivo kapsahtivat samaan sänkyyn, kävivät vihillä ja heistä tuli aviopari.

 

Toivo oli omien sanojensa mukaan intellektuelli ja siitä kertovat mm. se, että hän oli innokas mehiläistenhoitaja.  Lisäksi hänellä oli lähes kolmisenkymmentä ”irtokanaa”, jotka kuopivat eri puolilla mökkitonttia ja munivat mitä eriskummallisimpiin paikkoihin.

 

Toivo Järvinen oli innokas kalamies ja siihen mökkitontin vierellä sijaitseva Arostensalmi antoikin hyvät mahdollisuudet.

 

1960- ja 1970-luvuilla Arostensalmen ongelmana oli yläjuoksulla sijainnut Oy Kyro Ab:n paperitehdas, joka laski Kyrösjärveen runsaasti elohopeapitoisia prosessivesiään.

 

En tunne taustoja, että miten biologi, filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston ympäristösuojelun emeritusprofessori Pekka Nuorteva tavoitti Toivo Järvisen, mutta hänen Toivolle tekemiensä tutkimusten perusteella hän totesi Toivo Järvisen olevan Suomen elohopeaisin mies.

 

Tutkimusten tulos ei ollut yllätys, sillä Toivo Järvisen nauttima ravinto oli paljolti kalapainotteinen ja hänen syömänsä kalat olivat peräisin Arostensalmen läpi virtaavista vesistä.

 

Toivon ja Helmin kanat söivät ne kalanperkuujätteet, jotka jäivät Toivon kalastamista kaloista eli voidaan maalaisjärjelläkin todeta, että kanojen munimien kananmunien keltuaiset olivat todellisia elohopeapommeja!

 

 ******************

 

Toivo kuoli 17.12.1975 ja kun kuulin siitä, niin mielessäni kävi, että asiasta pitäisi ilmoittaa Nuortevalle.

 

Ilmoittaminen kuitenkin jäi ja kuulin myöhemmin, että Nuorteva olisi halunnut tehtävän Toivolle ruumiinavauksen, jotta hänen elohopeapitoisuutensa olisi lopullisesti tullut todettua.

 

Toivon viimeinen leposija sijaitsee Hämeenkyrön Mäntyrinteen hautausmaalla ja on lähellä Antti Hammarbergin eli Irvinin hautaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Maailmanhistoriallisesti merkittävin paikka jossa olen käynyt!

Maanantai 30.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Koronakriisi tiukentaa yhä otettaan ja voimme vain muistella niitä kohteita joissa olemme joskus käyneet.

 

Mietiskelen maailmanhistoriallisesti merkittävintä paikkaa, jossa joskus olen käynyt ja sen valinta on melko helppoa.

 

Suomen Talvisodan ja Jatkosodan taistelupaikat ovat olleet minulle tärkeitä, mutta merkittävin paikka on kuitenkin Saksassa sijaitseva… 

 

 

 

…Nürnbergin oikeudenkäyntisali, jossa voittajavallat tuomitsivat kukistuneen kansallissosialistisen Saksan johtajistoa toisen maailmansodan ja holokaustin vuoksi.

 

 

 

Vierailin oikeussalissa Vappuna 1.5.2012, kun Rouvan ja sukulaispariskunnan kanssa vierailimme Saksassa.

 

 

Näillä tuoleilla istuneista...

• Hans Frank

• Wilhelm Frick

• Herman Göring

• Alfred Jodl

• Ernst Kaltenbrunner

• Wilhelm Keitel

• Joachim von Rippentrop

• Alfred Rosenberg

• Fritz Sauckel

• Arthur Seyss-Inguart

• Julius Streicher

 

...tuomittiin lokakuun 1. päivänä 1946 kuolemaan.

 

Heidän lisäkseen myös Martin Borman tuomittiin poissaolevana kuolemaan.

 

Kymmenen kahdestatoista kuolemaantuomitusta hirtettiin lokakuun 16. päivä 1946 yksi kerrallaan Nürnbergin vankilan liikuntasalissa.

 

Hirtettyjen ruumiit poltettiin Dachaun keskitysleirin uuneissa, jotka saivat tehdä viimeisen palveluksensa näin. Tuhkat siroteltiin Isar-joen sivujokeen.

 

Herman Göring teki syanidikapselilla itsemurhan kaksi tuntia ennen hirttämistä ja kuolemantuomion poissaolevana saanutta Martin Bormania ei tavattu koskaan elävänä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Erään aikakauden päätös, mutta sen muistot eivät kuitenkaan saa haalistua!

Sunnuntai 29.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Viimeisin elossaollut Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt siunattiin haudan lepoon eilen Lappeenrannassa.

 

 

 

Arvostan, että sisäministeriö määräsi valtion laitokset suruliputtamaan Gerdt´n siunauspäivänä ja kun se suositteli samaa tapaa myös muille on luonnollista, että vedin sinisristilipun omakotitalomme salkoon eilen heti klo 8.00 ja laskin sen alas klo 16.00.

 

 

Koin, että eilinen liputus ei ollut osoitettu vain Tuomas Gerdt’ lle ja ei edes kaikille niille 191 suomalaiselle sotilaalle, jotka saivat Mannerheim-ristin ritarimerkin vaan kaikille niille suomalaisille sotilaille, jotka Talvi-, Jatko- sekä Lapinsodassa omalla verellään varmistivat Suomen itsenäisyyden.

 

Oma isäni vuonna 1915 syntyneenä taisteli maamme itsenäisyyden puolesta kaikissa noissa sodissa ja omistin kunnioitukseni eilen myös hänelle.

 

********************

 

Sen verran vielä totean, että lipputankoon vedetty ja suruliputusasentoon saatettu siniristilippu on vahva ja harvoin käytetty tapa osoittaa kunnioitusta muille kuin ”omalla tontilla” kuolleelle henkilölle, mutta eilen näin tapahtui!

 

 

-Esko Erkkilä-

Meidän pelloilla ei luomuilla!

Lauantai 28.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Omistan synnyinkotini pellot sekä metsät puoliksi yhdessä poikieni kanssa ja olemme vuokranneet pellot naapurillemme Ville Koivuniemelle.

Eilen televisiosta tuli Perjantai dokkari "Viljelijä viidennessä polvessa", jossa Ville kertoi elostaan ja olostaan viljelijänä nyky-Suomessa.

Dokkari löytyy googlaamalla: "Areena Ville Koivuniemi".

Arvostan, että vuokramieheni Ville on voimaperäinen viljelijä ja ei ole hairahtunut luomuilemaan.

Olen toki sanonutkin, että jos synnyikotini mailla aletaan luomuilemaan, niin vuokrasuhteemme päättyy välittömästi.

Vielä se, että Rouvan tekemä lasityö näkyy dokkarissa kohdassa 4.56 -> 5.07!

-Esko Erkkilä-

Pallolaajennuksella ja ohitusleikkauksella on tietty ero, mutta molemmat tehoavat

Perjantai 27.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen aiemmin luullut, että pallolaajennus ja ohitusleikkaus ovat toimenpiteitä, jotka koskevat ainoastaan sydämeen liittyviä operointeja.

 

Omakohtaiset viimeaikaiset kokemuksekseni ovat kuitenkin lisänneet tietomäärääni näistä asioista ja nyt tiedän, että pallolaajennus ja ohitusleikkaus ovat tyystin eri asioita ja ne eivät välttämättä lainkaan liity sydämen operointeihin.

 

******************

 

Olen kokenut katkokävelyn oireita ja niiden poistamiseksi olen kuluneiden vajaan puolen vuoden aikana saanut suurta apua sekä pallolaajennuksen että ohitusleikkauksen myötä.

 

******************

 

 

Vasemman koipeni osalta minulle tehtiin runsaat nelisen kuukautta pallolaajennus ja homma tehosi vaivaani oikein hyvin.

 

Ongelmaksi jäi oikean koipeni ongelma ja sen parantamiseksi minulle tehtiin nelisen viikkoa sitten ohitusleikkaus, jossa ”varaosana” käytettiin minulle tarpeetonta reisilaskimoa. Ihmisellä on tarpeettomia verisuonijärjestelmän osia ja reisilaskimo on eräs näistä ”varaosista”!

 

*****************

 

 

Ohitusleikkauksessa oikeaa koipeani operoitiin niin, että siihen tuli haava, johon jouduttiin naksuttelemaan 64 metallihakasta.

 

Metallihakaset olivat paikallaan kaksi viikkoa ja sen jälkeen ne poistettiin.

 

 

Leikkauksesta on nyt kulunut runsaat neljä viikkoa ja hakasten poistamisen jälkeen oikea koipeni näyttää tämmöiseltä – eli parantumista on tapahtunut!

 

 

Kannustan jalkojen katkokävelyoireista kärsiviä hakeutumaan hoitoon ja hoitomuodoiksi suosittelen joko pallolaajennusta tai ohitusleikkausta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Liisan-päivänä joulukuusi!

Torstai 26.11.2020 - -Esko Erkkilä-

”Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat” ovat vanhankansan sananlaskuja, joilla kuvataan marraskuun loppupuoliskon kelejä, sillä vietettiinhän Liisan-päivää 19. marraskuuta ja Kaisan-päivää puolestaan 25. marraskuuta eli eilen.

 

Kaisan-kaljamat olivat eilen totisinta totta, sillä mm. turvallinen autoilu oli eilen hieman ”hakusessa”!

 

Liisan liukkaat eivät viime viikolla pitäneet paikkaansa, mutta liukkaiden tilalla oli melkoinen myrsky.

 

Sain Liisan-päivän myterin ansiosta hienon joulukuusen, sillä satuin Liisan-päivänä paikalle, kun sen yksityistien yli oli kaatunut kaksikin kuusta, jonka osakkaana olen.

 

 

 

Lepomäen riihen luona oli juurakkoon kaatunut kuusi, mutta sen ohi pääsi ilman saha- tai kirveshommia.  Juurakkoon kaatuminen osoittaa, että maa ei ole lainkaan jäässä ja sen vuoksi puut kaatuvat tuulella juurakkoon.

 

 

 

Samalla yksityisteillä Koivuniemen kuivurin kohdalla ja Rapa-ahteen alla oli kaatunut kuusi ja se oli sellaisessa asennossa, että piti ottaa auton takaluukusta kirves ja katkaista tuosta puusta latva pois.

 

Soitin maanomistajalle ja pyysin, että josko saisin ottaa latvan joulukuusekseni ja sain siihen luvan.

 

*********************

 

 

Nyt minulla on harvinaisen hyvännäköinen latvakuusi, jonka pyrin säilyttämään joulukuusekseni.

 

Sahasin eilen kuusesta pätkän pois, jotta sain joulukuusiehdokkaalleni uuden imupinnan ja laitoin ehdokkaan vedellä täytettyyn muovisankoon!

Eipä minulla koskaan aikaisemmin ole ollutkaan joulukuusta naapureiden metsästä ja ei koskaan joulukuusta valittuna näin aikaisin!

 

Rouvakin tykkää noin kapeasta joulukuusesta, sillä se ei vie liian paljon tilaa olohuoneestamme – nyt haasteena vaan on, että säilyykö joulukuusiehdokkaamme ”freisinä” jouluun saakka!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan vaakuna ehti olla itsenäisen kunnan tunnus 56 -vuotta!

Keskiviikko 25.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Oikeastaan olen kolmen ”kotikunnan loukussa”, sillä synnyinkuntani Viljakkalan lisäksi olen tällä hetkellä Tampereen ja Ylöjärvelläkin (kesä)asukas.

 

Läheisin ja rakkain noista kunnista on tietysti Viljakkala ja on aina sykähdyttävä kokemus, kun näkee Viljakkalan vaakunan.

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan vaakunan virallinen vaakunaselitys kuuluu näin:

 

”Kultakentässä palkeittain asetettu puna-sinikatkoinen, loivasti kaksikaarteinen sarvi, jonka keski- ja päätehelat sekä vitjat ovat hopeaa; sarven alapuolella punainen kupari-kultamerkki.”

 

 

Vaakunan aiheen vanhaa juomasarvea säilytetään kirkossa. Kupari-kultamerkki viittaa Haverin kaivokseen, josta Ruotsin vallan aikana kaivettiin rautamalmia, ja myöhemmin itsenäisyyden aikana kultaa ja kuparia.

 

Pitäisipä joskus pyytää Viljakkalan suntiolta, että pääsisin katsomaan tuota juomasarvea!

 

Viljakkalan vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja Viljakkalan kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 21. tammikuuta 1950. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 3. huhtikuuta samana vuonna.

 

Viljakkalan vaakuna menetti itsenäisen kunnan vaakunastatuksen 1.1.2007, kun tapahtui kuntaliitos Ylöjärven kaupungin kanssa.

 

*****************

 

Noista Viljakkalan vaakunoista ylempi sijaitsee Viljakkalan Seurojentalolla ja alempi Viljakkalan kirjastossa.

 

Tiedän, että kolmas Viljakkalan vaakuna sijaitsee Viljakkalassa Hangasjärven rannalla sijaitsevan Toivolan tanssilavan huoltorakennuksen seinällä!

 

Missähän sijaitsee se Viljakkalan vaakuna, joka aikoinaan komisti Viljakkalan paloaseman seinää ja onko entisellä Viljakkalan kunnantalolla vielä nykyisin Viljakkalan vaakunaa?

 

Nykyisin Viljakkalan vaakunalla on kuntaliitoksen seurauksena perinnevaakunan status, mutta hyvä, että edes se!

 

 

-Esko Erkkilä-