Madeiran kasvitieteellisessä puutarhassa on kasveja ympäri maailmaa

Lauantai 30.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Madeiran kasvitieteellinen puutarha sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Funchal´n keskustasta.

 

 

Puutarha sijaitsee korkealla mäessä ja sen vuoksi siellä vieraillessamme kuljimmekin matkan taksilla. Taksimies ehdotti, että hän odottaa meitä käyntimme ajan ja tuo sen jälkeen takaisin.  Ratkaisumme oli oikea, sillä matkat ja kahden tunnin odottaminen maksoivat neljältä hengeltä yhteensä vain 70 euroa.

 

 

Madeiran saaren mainio sijainti Atlantilla ja sen leuto sää mahdollistavat, että puutarhassa on erinomaiset edellytykset monille eksoottisillekin kasvilajeille.

 

 

 

 

 

 

Puutarhan portugalinkielinen nimi on

 

 

Jardim Botanico da Madeira

 

 

 

 

 

 

Puutarhan nimi on ”kukilla painettuna” myös eräällä tasanteella

 

 

Jardim Botanico

da Madeira

Eng. Rui Vieira

1960 – 2016

 

 

Virallisessa nimessä oleva osuus ”Eng. Rui Vieira” on kunnianosoitus Madeiran kasvitieteellisen puutarhan luojalle ja ensimmäiselle johtajalle insinööri Rui Vieiralle.

 

 

Rui Manuel da Silva Vieira oli maatalousinsinööri (=agronomi) ja poliitikko. Vieira toimi mm. 1990-luvun lopulla useiden EU:n valiokuntien jäsenenä ja varajäsenenä.

 

 

Vieira syntyi Funchalissa vuonna 1926 ja myös kuoli siellä vuonna 2009.

 

 

***************

 

 

Kuvakimaran aluksi pari maisemakuvaa puutarhan rinteiltä kohti Funchalin kaupunkia:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ja sitten kuvia kasveista sekä puutarhasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

 

Harmi, että tämä kuva ei ole äänikuva, sillä puutarhassa sijaitsevan amfiteatterin lammikoissa kurnuttavien sammakoiden häärituaalit eivät nyt tavoita katsojaa!

 

 

 

 

 

 

Useimmat Madeiran rinteet ovat niin jyrkkiä, että esimerkiksi jyrsinten käyttö ei ole mahdollista. Kasvitieteellisessä puutarhassa voidaan hoitotöissä käyttää puutarhajyrsimiä, mutta kuokka on kuitenkin sielläkin tärkein työväline – pitihän sitä kokeilla!

 

 

****************

 

 

Meiltä jäi puutarhassa käymättä Kasvitieteellisen puutarhan ja Monten välillä kulkeva kaapelihissi.

 

 

Kaapelihissiradan pituus on 1.600 metriä ja radan korkeus vaihtelee 10 – 100 metrin välillä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

Toinen kohde, joka meiltä jäi puutarhassa käymättä, on eksoottisten lintujen kokoelma – Jardim de Loiros.  Näimme kyllä lintutalon ja kuulimme lintujen äänet, mutta käymättä jäi!

 

 

Puutarhan pääsylipulla olisi päässyt käymään myös lintutalossa.

 

 

 

 

 

 

Kuvakimaran lopuksi puutarhassa lekotellut portugalilainen sisilisko!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ei tätä ainakaan mikään kunnallisjärjestö ole aikaan saanut"...

Perjantai 22.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Omakotitalomme lasiverannan liukuoviin pakkasyönä syntyneitä hienoja kuvioita katsellessa tuli mieleen otsikossa todettu taannoisen SDP:n kansanedustajan, moninkertaisen ministerin, Uudenmaan läänin maaherran, Eduskunnan oikeusasiamiehen, Julkisen Sanan neuvoston puheenjohtajan, IF Gnistanin puheenjohtajan ja Euroopan ensimmäisen oikeusasiamiehen Jacob Södermanin lausuma, kun hän katseli Airistolla ilta-auringon säteitä.

 

 

Ilta-auringon säteitä Airistolla tai pakkaskuvioita lasiverannan liukuovissa ei tosiaan ole päätetty SDP:n kunnallisjärjestön ja eikä minkään muunkaan puolueen kokouksessa!

 

 

Kyllä Airiston iltanäkymät tai lasiverannan pakkaskuviot ovat Jonkun Suuremman aikaansaannoksia kuin minkään puolueen kunnallisjärjestön.

 

 

Tässä muutamia kuvia Luojan aikaansaannoksista lasiverantamme liukuovissa ja lasiseinissä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan miehet lähtivät Talvisotaan 14.10.1939

Keskiviikko 20.1.2016 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

 

Viljakkalan Seurojentalon pihamaalla on muistokivi joka kertoo siitä, kun Viljakkalan miehet lähtivät Talvisotaan silloiselta Viljakkalan Maamiesseurantalolta 14.10.1939.

 

 

Muistokivessä on seuraava teksti:

 

 

ISÄNMAAN KUTSUESSA LÄHTIVÄT

VILJAKKALAN MIEHET TÄLTÄ

PAIKALTA PUOLUSTAMAAN MAAN

VAPAUTTA TALVISOTAAN 14.10.939

 

VELVOITTAVAKSI MUISTOKSI

TULEVILLE SUKUPOLVILLE

 

SOTIIN 1939- JA 1941-1944

OSALLISTUNEET

VILJAKKALAN SOTAVETERAANIT

 

 

***************

 

 

Viljakkalan miehet kuuluivat Satakunta-Hämeen sotilasläänin 14.10.939 perustamaan Jalkaväkirykmentti 17:ään.

 

 

Viljakkalassa perustettiin JR17:n I Pataljoonan 2. Komppania.

 

 

JR17:n komentajana toimi silloinen eversti Kaarlo Heiskanen.

 

 

Kylmä-Kallena tunnettu Heiskanen oli Jääkäripataljoona 27:n kasvatteja ja hän toimi Puolustusvoimien komentajana 1953 – 1959.

 

 

Heiskanen otti 13.3.1940 vastaan Suomen lipun, kun se Talvisodan jälkeen laskettiin alas Viipurinlinnan tornista.

 

 

****************

 

Viljakkalan miesten tie Talvisotaan kulki yksikön perustamisen jälkeen Hämeenkyrön, Siuron ja Tampereen kautta Sippolan kunnan Enäjärvelle, jonne JR17 keskitettiin Päämajan reserviksi lähelle Kaipiaisten asemaa.

 

 

JR17 oli osa 6.divisioonaa, jonka Ylipäällikkö alisti Karjalan armeijalle 19.12.939.

 

 

Tilanteet kehittyivät siten, myös Viljakkalan miehet joutuivat osallistumaan 23.12.1939 tapahtuneeseen Hölmön tölväykseen.

 

 

Olen käsitellyt Hölmön tölväystä tällä palstalla 25.12.2015.

 

 

***************

 

 

Viljakkalan Seurojentalon vierellä sijaitseva muistokivi on niiden tapahtuminen paikalla, josta vuonna 1939 alkoi Viljakkalan miesten tie Suomen itsenäisyyttä puolustamaan.

 

 

Ehdotan, että Viljakkalassa otetaan tavaksi kokoontua lokakuun 14. päivänä muistelemaan tapahtumia 14.10.1939 ja kunnioittamaan niitä miehiä, jotka taistellen takasivat meille itsenäisen Suomen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampella-kyltti poistuu Tammerkosken koskimaisemasta, mutta vain väliaikaisesti

Tiistai 12.1.2016 - -Esko Erkkilä-

 

 

Tampella-kyltti on oleellinen osa Tammerkosken koskimaisemaa Tampereella.

 

 

Kyltti on noussut paikoilleen 1930 – 1940 luvuilla ja se on uusittu vuonna 1956.

 

 

Tampella-kyltti sijaitsee vanhan tehdasrakennuksen, nykyisen oikeustalon katolla.

 

 

Tampella joutui yrityksenä suuriin taloudellisiin vaikeuksiin 1980-luvun puolivälissä ja kun se omistuskamppailujen tuloksena joutui SKOP:n haltuun, alkoi Tampellan yritystaru olla lopussa.

 

 

Omistusjärjestelyjen lopuksi Suomen Pankista tuli SKOP:n ja sitä kautta myös Tampellan omistaja 19.9.1991.

 

 

Tampella pilkottiin ja lopuksi Tampellasta oli vuonna 1997 jäljellä enää kallionporalaitteita valmistava Tampella Tamrock Oy, joka sitten yrittikin saada Tampella-kyltin tilalle ”Tamrock” –kyltin.

 

 

Onneksi Tampereen päättäjät eivät myöntyneet Tamrock´n suunnitelmille ja sen vuoksi Tampella-kyltti olikin poissa sen aidolta paikalta aina vuoteen 2006 saakka.

 

 

Pian alkavasta poissaolosta ei kyltille ole nyt tulossa yhtä pitkää evakkoreissua kuin oli vuosina 1997 – 2006, sillä nyt kyltti poistetaan paikaltaan vain talolle tehtävän kattoremontin ajaksi.

 

 

Tampella-kyltin palauttamisen ehtona vuonna 2006 oli se, että Tampereen kaupunki sitoutui kustannuksellaan huolehtimaan kyltistä.

 

 

 

Toivottelen Tampella-kyltin tervetulleeksi takaisin ylväälle paikalleen taas keväällä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyllä Toivosen Talonpoikaismuseossa ja Eläinpuistossa on eläimiäkin!

Keskiviikko 6.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Neljäs ja viimeinen juttuni Toivosen Talonpoikasimuseossa ja Eläinpuistossa on kamerakierros, jossa on kuvattuna niitä eläimiä, jotka viettävät aikaansa Kasikulman alueella Kälviällä sijaitsevassa Eläinpuistossa.

 

 

 

Kas näin:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaikesta näki, että eläimet ovat hyvällä hoidolla ja ne viihtyvät Eläinpuistossa.

 

 

Suosittelen tutustumista Matti Toivosen omistamaan Toivosen Talonpoikaismuseoon ja Eläinpuistoon Kälviällä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivosen Talonpoikaismuseossa on paljon tuttuja maataloustyökaluja ja ennen niin tarpeellisia koneita

Maanantai 4.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänäänkin Kälviällä sijaitsevan Toivosen Talonpoikaismuseon esineiden esittelyä ja tänään ovat kuvakimaran muodossa vuorossa maataloustyökoneet ja työkalut sekä –laitteet:

 

 

Aluksi puimuri ja puimakone:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Puimakoneen syöttäminen oli meillä tavallisesti Isäni tai Äitini hommia, mutta minäkin pääsin joskus penskana sitä syöttämään.

 

 

Syöttämisessä oli varottava kelasta sinkoutuvia kiviä – joskus niitä tuli ”päin näköä”, mutta suuremmilta onnettomuuksilta sentään vältyttiin.

 

 

Meidän puimakoneemme on tänäänkin käyttövalmis vaikka heti!

 

 

 

 **************

 

 

Ja sitten maatalouskoneet:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viljakkalassa tätä viljankäsittelykonetta kutsuttiin kasmasiiniksi.

Oli kova työ penskana, kun joutui veivistä veivaamaan kasmasiinia, jotta viljasta pystyttiin erottelemaan akanat pois!

 

 

 

 

 

 

 

 Viljakkalalaisen silmin tämä näyttää kasmasiinilta, mutta koneen kyljesssä lukee "Trusamylly"!

Varmistin asian netistä ja kyllä kälviäläinen trusamylly ja viljakkalalainen kasmasiini ovat sama asia.

Löysin netistä myös kälviäläisen sanonnan:

"On perse ko trusamyllyn perä!"

 

 

 

 

 

********************

 

 

Lisään tähän juttuun myös kuvat museovieraille tarkoitetuista ”kärryistä”, joilla vieraat saattoivat vetää perhekunnan pienimpiä ympäri museoaluetta – kätevää!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Kelpaa noissa penskojen körötellä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Matti Toivosen museosta puuttuu kulkuneuvoista vain ilma-alukset!

Sunnuntai 3.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänään eilen aloittamaani juttusarjaa Toivosen Eläinpuistosta ja Talonpoikaismuseosta, kun tarjoilen lukijoilleni kivakimaran museossa olevista traktoreista, autoista, raiteilla kulkevista ajopeleistä, voimakoneista ja on mukaan päässyt pari kuvaa esilläolevasta veneestä sekä kuvakimaran lopuksi kuva entisajan luokkahuoneesta.

 

 

Tämmöistä sattui kamerani eteen 7.8.2015:

 

 

Traktorit:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Autot:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vene:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pienoisjuna ja resiina:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Voimakoneet:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ja sitten se kansakoululuokka:

 

 

 

 

 

 

 

 

Maatalouskoneita arvostavana toivoisin, että ainakin nuo traktorit pitäisi saada katon alle, sillä mukana on muutama todellinen arvotraktori.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo Kälviällä ovat todellinen nähtävyys

Lauantai 2.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Valtatie 8:n varrella Kälviällä Kokkolasta 9 kilometriä Oulun suuntaan…

 

 

 

 

 …sijaitsee Matti Toivosen perustama ja omistama…

 

 

 

 

 

 

…Talonpojanmuseo sekä sen yhteydessä sijaitseva Eläinpuisto.

 

 

Museoalue on avoinna vain kesäaikana ja viime kesänä se oli avoinna 14.5 – 23.8. välisen ajan.

 

 

Matti Toivonen on vuosikymmenten aikana tehnyt suuren työn, kun hän on kerännyt pääosin Kälviältä, mutta myös muista keski-pohjalaispitäjistä vanhaa talonpoikaisesineistöä ja laittanut ne esille laajalla museoalueella.

 

 

Muistan Matti Toivosen jo 1970-luvulta, kun hän liikkui Kälviällä taloissa ja keräsi talojen nurkissa olevaa maatalouskalustoa.

 

 

 

 

 

 

Tutustuin museoon 7.8.2015 ja tapasin silloin myös Matti Toivosen, joka museoalueella kulki polkupyörällä asiakkaiden parissa ja katseli, että kaikki paikat olivat kunnossa.

 

 *************

 

Seuraavassa kuvakimara ilman kuvakohtaisia selityksiä siitä osaa Toivosen Eläinpuistossa ja Talonpojanmuseossa, jossa esitellään kälviäläistä yrityselämähistoriaa:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

Museoalueella on myös Lelumuseo, jossa on esillä leluja vuosilta 1930 – 1960:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 *****************

 

Matti Toivosen museon talonpoikais- ja maatalousesineet vaativat ihan oman juttunsa – ehkä saan jossain vaiheessa sellaisen aikaiseksi.

 

 

Toivosen matkailuyrityksen nettisivut löydät osoitteesta www.elainpuisto.fi

 

 

*******************

 

 

Kiitän jo kuitenkin tässä vaiheessa Matti Toivosta siitä työstä, jonka hän on tehnyt kälviäläisen ja keskipohjalaisen entisen elämänmenon tallentamisessa!

 

 

Poiketkaahan paikalla ja varatkaa riittävästi aikaa tutustumiseen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Runoilija V. A. Koskenniemen "Kenttäpappi" -runo liittyy Tampereen Vapaudenpatsaaseen

Sunnuntai 27.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Satuin Kangasalan kirjastoon 27.11.2015, kun siellä oli lainakirjojen poistomyynti.

 

 

Myytävien kirjojen hinta oli 0,20 €/kpl ja ostin kirjoja kahdella eurolla eli kymmenen kappaletta.

 

 

 

 

 

 

Eräs ostamistani kirjoista oli Paavo Virkkusen kirjoittama ja vuonna 1941 ilmestynyt

 

 

Suomen taistelevan armeijan henki

 

 

 

Kirja antoi arvokasta lisätietoa Tampereella Hämeenpuistossa seisovasta Vapaudenpatsaasta.

 

 

 

 

Tampereen Hämeenpuiston Vapaudenpatsas on vuonna 1921 paljastettu kuvanveistäjä Viktor Janssonin luoma taideteos, jonka mallina on ollut sittemmin kansanedustajaksi kohonnut teologian ylioppilas Elias Simojoki.

 

 

 

 

 

 

Virkkusen kirjassa on kuva Simojoesta, kun hän on lähdössä Talvisotaan.  Kuvasta nähdään, että mies on vantteroitunut sitten niiden aikojen, jolloin hän oli kuvanveistäjän mallina Vapaudenpatsasta tehtäessä.

 

 

Simojoki kaatui Laatokan jäälle Koirinojan edustalle 25.1.1940, kun hän oli lopettamassa hevosta, joka tuskissaan hirnui rintamien välissä. Simojoki onnistui taskuaseellaan lopettamaan hevosen, mutta sen jälkeen puna-armeija kohdisti Simojokeen tulensa ja Simojoesta tuli sankarivainaja.

 

 

***************

 

 

Miten runoilija V. A. Koskenniemi liittyy Tampereen Vapaudenpatsaaseen?

 

 

Lainaan 27.11.2015 Kangasalan kirjastosta kahdellakymmenellä sentillä ostamaani ”Suomen taistelevan armeijan henki” –kirjaa:

****

 

 

”Runoilija V. A. Koskenniemi, joka sattumalta saapui paikalle, kun asetoverit kuljettivat kaatuneen rannalle, on ikuistanut Elias Simojoen henkilön ja teon ”Kenttäpappi” nimisessä runoelmassaan. Siinä luemme:

 

 

Vuoks´ eläimen apua anovan

menit, pappi, kuolemaan.

Mutta alennuksessa maailman

mitä meille sa annoitkaan!

 

 

Jotais uskosta siihen, mitä ei

voi kuolema kukistaa,

mikä meitä lähemmäs määräämme vie

ja lähemmäs Jumalaa,

 

 

mikä kärsimystiellemme lohtua luo

ja valoa pimeyteen,

mikä meille voiton seppeleen suo

yli tomumme kylmenneen,

 

 

mik´ on yläpuolella vainontyön

vihan, valheon valtojen

ja yläpuolella maailmanyön:

sydän urhea ihmisen.

 

 

Sua milloinkaan ma tuntenut en,

Olit yksi sa joukosta vain.

Veli, pappi, ystävä, ihminen,

miten paljon sulta ma sain!”

***************

Toivon, että tämä juttuni antaa lukijoilleni lisäarvoa, kun katselette Tampereen Hämeenpuistossa lähellä Kirjastotalo Metsoa sijaitsevaa Vapaudenpatsasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Raaka-aine-erän salmonellapuhdistukset tapahtuvat satamien karanteenivarastoissa

Lauantai 19.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Tutkailin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran – www.evira.fi – nettisivuilla olevaa…

 

 

”Rehuvalvonnan raportti 2014”

 

 

…nimistä asiakirjaa ja kun totesin viime vuonna esiintyneen monessa raaka-aineparttiassa salmonellaa, tuli taas kerran mieleeni operaatiot Mustolan satamassa, jotka kuuluivat työelämässä ollessani vastuulleni.

 

 

Kyseinen raportti tosiaan löytyy Eviran nettisivuilta ja se kertoo, että valvova viranomainen määräsi viime vuonna 49 erälle kieltoja, määräyksiä tai muita viranomaistoimenpiteitä.

 

 

Nopealla silmäyksellä totesin, että ainakin viidessätoista (15) tapauksessa oli kyse salmonellalöydöksestä.

 

 

Viime vuonna tavatut salmonellatyypit olivat raportin mukaan seuraavat:

 

• S. Mbandaka
• S. Agona
• S. Spp
• S. Abony
• S. ssp 1
• S. Altona
• S. Tennessee
• S. Senftenberg
• S. Breney
• S. Typhimurium
• S. Riseen
• S. Lexington
• S. Meleagridis
• S. Infantis
• S. Umbilo

 

Valtaosa löydetyistä tyypeistä on minulle tuttuja veijareita, mutta jonkin verran näyttävät Suomeen pyrkivät salmonellatyypit ”uudistuneen”.

 

 

Huomiotani kiinnitti se, että kotimaisesta vehnäleseestä on viime vuonna löydetty minulle täysin outo tyyppi eli Salmonella Breney.  Kyseessä saattaa olla tuontiviljan mukana Suomeen saapunut salmonellatyyppi.

 

 

Joissakin pahiten kontaminoituneissa erissä oli ollut useitakin salmonellatyyppejä.

 

 

 

On tärkeää, että maahantuoduissa raaka-aineissa todetut salmonellat löydetään, sillä ne pystytään tietyin menetelmin tuhoamaan ja saattamaan raaka-aine-erä käyttökuntoon.

 

 

Aiemmin salmonellakäsittelyt tehtiin kuumentamalla, mutta useiden miljoonien kilojen erille se ei ole mahdollista.

 

 

Kemiallinen käsittely on varma, suhteellisen nopea, kohtuullisen kustannustehokas ja tuloksiltaan hyvä käsittelymenetelmä.

 

 

Kemiallisessa käsittelyssä raaka-aineeseen suihkutetaan määrättyä nestettä, joka tuhoaa salmonellan – käsittelyaineella ei ole raaka-aineeseen haitallisia sivuvaikutuksia, mutta työskentelyyn osallistuvien pitää huolehtia henkilökohtaisten suojainten käyttämisestä.

 

 

Salmonellakäsittelyt tehdään viranomaisten antamien määräysten mukaan ja heidän valvonnassaan.

 

 

Käsitelty erä hyväksytään käytettäväksi, jos viranomaisnäytteet ja omavalvontanäytteet ovat puhtaita käsittelyn jälkeen

 

 

Mustolan satama on eräs paikka, jossa olen vastannut raaka-aine-erän salmonellakäsittelystä – kyse oli Saksasta tuodusta rapsirouheparttiasta.

 

 

On toki todettava, että olen saanut vuosien saatossa junailla samanlaisia operaatioita monissa muissa Suomen satamissa!

 

 

Salmonellan puhdistuskäsittely on iso ruljanssi, sillä kyse on tavallisesti vähintään 2.000 tonnin suuruisesta erästä. Jo se, että tarvitaan tuplasti varastotilaa – likainen tavara ja puhdistettu tavara - merkitsee pienissä satamissa melkoista haastetta.

 

 

Mukailen hieman eilisen juttuni lopputoteamusta, kun totean, että homman hoitaminen vaati monipuolista kokemusta ja ammattitaitoa, mutta sitä vartenhan yritykset ovat palkanneet päteviä henkilöitä riveihinsä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Oliko Fazer´n kotimaiseen rukiinviljelyyn panostaminen syy, että maamme on nyt rukiin osalta omavarainen?

Tiistai 8.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskuksen 27.11.2015 julkistaman ennakkotiedon mukaan Suomen viljatasearvio tulee tänä vuonna olemaan rukiin kotimaan käytön osalta 104 miljoonaa kiloa.

 

 

Määrästä käytetään;

 

• siemeneksi 6 milj. kg
• rehuksi 1 milj. kg
• teolliseen käyttöön 3 milj. kg
• ruuaksi 92 milj. kg
• vientiin 2 milj. kg

 

 

Samainen Luonnonvarakeskus julkisti 26.11.2015 ennakkotiedon satoarvioksi, joka päätyi ruissadon osalta tarkalleen 108,6 miljoonaan kiloon.

 

 

Luvut merkitsevät, että viiteentoista vuoteen ensimmäisen kerran suomalaisten ei tarvitse laittaa ruisleipäänsä ”petäjäistä” eli tuontiruista!

 

 

 

 

 

 

Tässä kuva Luonnonvarakeskuksen nettisivuilta, jossa on pylväikköinä kuvattu maamme ruissadot 1980 – 2015 eli kolmenkymmenviiden kuluneen vuoden osalta.

Pylväikön mitta-asteikolta näkyy 100 miljoonan kilon taso ja sata miljoonaa kiloa merkitsee, että hieman sen ylittävä satotaso riittää kattamaan rukiin vuotuisen tarpeen.

Ennen EU-aikaa Suomessa oli kaksi "hullua" rukiinviljelyvuotta ja silloin ennätykselliset kokonaissadot saatiin poikkeuksellisen suurilla rahallisilla tukitoimenpiteillä, joihin EU-aikana ei ole mahdollisuuksia.

 

Nähdään, että olemme EU-aikana vain kerran aikaisemmin päässeet rukiin kohdalla omavaraisuuteen, kun vuonna 2000 kokonaissato oli 108 miljoonaa kiloa.

 

***********

 

Uskallan sanoa, että opin työaikanani tuntemaan maamme viljatalouden ja viljabisneksen läpikotaisin koko EU-jäsenyytemme aikana. En tunne viljabisnestä "bresneviläisyyden aikana" eli ennen EU-aikaa, sillä en silloin tehnyt viljakauppaa.

 

 

Sain paneutua maamme viljatilanteeseemme täysillä heti 16.10.1994 järjestetyn EU-kansanäänestyksen jälkeen.

 

 

EU-jäsenyyden alkamisen jälkeen Suomen viljatilanne on ollut tiiviisti kytköksissä EU:n viljatilanteeseen ja sitä kautta myös maailman viljataseet, valuuttakurssimuutokset ja muut ”ison kuvan” asiat olivat jokapäiväisiä työtehtäviä.  Eläkevaarina olen halunnut säilyttää jonkinlaisen tuntuman vilja-asioihin.

 

 

 

Olen iloinen, että pitkästä aikaa Suomi on saavuttanut omavaraisuuden rukiin osalta.

 

 

Annan tilanteesta suuren tunnustuksen entiselle yhteistyökumppanilleni Fazer´lle, jonka vahva panostaminen on mielestäni merkittävä syy siihen, että nyt olemme rukiissa omavaraisia.

 

 

Oy Karl Fazer Ab Fazer Mylly Lahdessa oli työnantajani kilpailija konsernitasolla, mutta minulle Yhtymän rehuteollisuuden raaka-ainehankinnoista vastaavana ”Lahden Oululaisen mylly” oli merkittävä tavarantoimittaja.  Muistelen lämmöllä sitä yhteistyötä, jonka sain rakentaa työnantajani ja Karl Fazer´n Lahden myllyn välille.

 

 

 

*****************

 

 

Mitä opimme tästä?

 

 

Opimme tästä sen, että yksittäisen teollisen aktiivinen toiminta saattaa muuttaa isojakin asioita valtakunnassa.

 

 

Vastaan siis otsikkokysymykseeni:

 

 

Kyllä!

 

 

Kiitokset Fazer´lle ja yrityksen miellyttäville sekä taidokkaille henkilöille, jotka ovat työllään olleet ratkaisevassa asemassa, jotta suomalaisen kuluttajan ei nyt tarvitse laittaa ruisleipäänsä ”petäjäistä”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kotimaisten kielten keskuksen nimitulkinta on voitto Keskustalle

Tiistai 1.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Kotimaisten kielten keskus on 19.11.2015 antanut Sosiaali- ja terveysministeriön viestintäpäällikkö Eriikka Koistiselle osoitetun päätöksen, jossa se antaa lausunnon tulevien itsehallinnollisten alueiden nimistä.

 

 

Kotimaisten kielten keskuksen lausunto on yksiselitteinen ja se on voitto Keskustalle.

 

 

Kotimaisten kielten keskus suosittelee näin:

 

 

”Suositamme tulevien itsehallinnollisten alueiden nimeksi nykyisten maakuntien nimiä ja nimien perusosaksi eli yleisnimeksi sanaa maakunta (landskap), esim. Varsinais-Suomen maakunta (landskapet Egentliga Finland). Tämä edellyttää sitä, että maakuntien rajat eivät merkittävästi muutu.”

 

 

Kotimaisten kielten keskuksen nimilinjaus on merkittävä ja sen on allekirjoittanut Kotimaisten kielten keskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi.

 

 

Ns. sote-uudistuksessa on jäänyt liian vähälle huomiolle, että sen perustana ovat itsehallintoalueet, joita nyt Kotimaisten kielten keskuksen päätöksen mukaan pitää kutsua maakunniksi.

 

 

Sana ”itsehallintoalue” ei Kotimaisten kielten keskuksen mukaan sovi aiottuun tarkoitukseen.  Termi on pitkä, eikä siitä voi muodostaa luontevaa nimeä.

 

 

Kotimaisten kielten keskus toteaa, että kansainväliselle yhteisölle ”itsehallintoalue” –termi voi antaa väärän kuvan alueiden luonteesta.

 

 

Kiitän Kotimaisten kielten keskusta selkeästä linjauksesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Talvisota alkoi 76 -vuotta sitten klo 06.50

Maanantai 30.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 klo 06.50.

 

 

Anoppini kotipitäjä Salmi oli ensimmäisiä Neuvostoliiton kohteita, kun suurvalta alkoi hyökkäyksensä.

 

 

Anoppini oli kotoisin Salmin pitäjän Mantsinsaarelta.

 

 

Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli Talvisodan syttyessä 24 –vuotias ja hän oli jo aikoja sitten jättänyt kotisaarensa ja siirtynyt etsimään leveämpää leipää mantereelta.

 

 

Mantsinsaarella lähellä anoppini kotikylää Työmpäisiä sijaitsi kahden Canet-tykin patteri, jonka tykit olivat toiminnassa koko Talvisodan ajan.

 

 

Neuvostoliitto pystyi hyökkäämään mantereella aina Koirinojalle saakka, joten Mantsin linnake jäi kauas mantereella kulkevan rintamalinjan taakse.

 

 

Mantsin kaksi tykkiä ampuivat tehokasta tultaan vihollisen ryhmitykseen koko 105 päivää kestäneen Talvisodan ajan.

 

 

Mantsin miehet perääntyivät Mantsinsaarelta vasta rauhanteon jälkeen eli 13.3.1940.

 

 

Mantsinsaaren linnakkeen tarkka tykkituli oli mahdollista sen vuoksi, että ennen sodan alkamista linnake oli rauhan aikana kartta- ja maastoharjoituksina valmistellut useita kohteita mantereelta tykkitulen kohteiksi.

 

 

Olen muutaman kerran käynyt Mantsinsaarella ja eräs kohde joka kerralla on ollut Mantsin linnake.

 

 

Viimeisimmästä käynnistäni on kulunut aikaa jo kymmenkunta vuotta. Tykit ovat tukikohdasta poissa, mutta tykkiasemien tykkikehät ovat edelleen paikoillaan.

 

 

Tykkiasemien takana ruoho ei edelleenkään kasva, sillä tykkien taakse suuntautuneet lieskat ovat polttaneet maaston niin, että ruoho ei ole vielä saanut kasvunotetta.

 

 

Mantsinsaaren linnakkeen tykeistä ja niiden urheasta toiminnasta on Lauri Immonen kirjoittanut kirjan, jonka nimi on:

 

”Kaksi tykkiä: Mantsinsaari talvisodassa”

 

 

Kannustan hankkimaan Immosen kirjan, sillä se kertoo laajasti niistä taisteluista, joissa Mantsin miehet kunnostautuivat. Immosen kirjaa ei varmaankaan ole saatavissa minkään kirjaston hyllystä, mutta kirjastojen kaukolainauksella se varmaan vielä löytyy – minulla on kaksikin kappaletta noita kirjoja, mutta vaatisi aikamoisen etsinnän, että niistä edes toisen löytäisin helposti.

 

 

Näin Talvisodan syttymispäivän muistopäivänä on paikallaan muistella suurella arvonannolla niitä miehiä, jotka toiminnallaan ja monet omalla verellään takasivat sen, että Suomi säilytti itsenäisyytensä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sote muuttaa kunnan roolia, mutta kuntaa pitää jatkossakin arvostaa!

Keskiviikko 4.11.2015 - -

Otsikko on lainattu kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen esityksestä – esityksestä, jonka ministeri piti Tampere-talossa eilen järjestetyssä Seutufoorumi 2015 –tapahtumassa.

 

 

Osallistuin Seutufoorumiin ja…

…tässä kuva, jossa sain olla yhdessä kunta- ja uudistusministerin sekä Ylöjärven kaupunginvaltuutetun ja kaupunginhallituksen jäsenen Minna Sarvijärven kanssa.

 

 

Ministeri Vehviläisen aihe Seutufoorumissa oli ”Tulevaisuuden kunta” ja hän totesi mm. , että tulevaisuuden kunnassa kuntalaiset, yritykset ja elinkeinoelämä tekevät kaikkia hyödyntävää yhteistyötä.

 

 

Olin työelämässä yritysmaailman palveluksessa yli 40 –vuotta ja olen tyytyväinen, että nykyhallitus puhuu voimallisesti yritysten ja elinkeinoelämän puolesta.

 

 

Nykyinen hallitus näkee aivan oikein, että ainoastaan terve elinkeinoelämä ja menestyvät yritykset tuovat kuntaan sitä arvonlisää, jota tarvitaan, kun maksetaan terveydenhoito, opetus, nuorisotyö, vanhustenhoito ja infra.

 

 

 

 

 

 

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen painotti, että nyt kuntien pitäisi nähdä tulevaisuuteen ainakin 2020 –luvulle saakka, mutta mielellään 2030- , jopa 2040 –luvulle saakka.

 

 

 

 

 

 

Vehviläinen peräänkuulutti, että maassa pitää tehdä hyvää kaupunkipolitiikkaa, mutta pitää tehdä myös hyvää maaseutupolitiikkaa.

 

 

Tampereen kaupunkiseudun osalta Vehviläinen totesi, että Tampere on kasvava ja elinvoimainen kaupunki, jonka pitää tehdä hyvää yhteistyötä ympäryskuntien kanssa.

 

 

Vanhoja ei saisi muistella, mutta etsimättä tulee mieleen kuntaministeri Henna Virkkusen ajatukset edellisen hallituskauden ajalta, jolloin vallassa olleiden päättäjien painajaisuni oli se, että Tampereen kaupunkiseudulla olisi arvostettu ympäryskuntia ja niiden toimintaa.

 

 

 

 

 

 

Tiedän, että Anu Vehviläinen tunteen Tampereen yllättävän hyvin ja sen vuoksi ei ollutkaan yllätys, kun hän totesi puoltavansa Tampereen korkeakoulujen yhteistyöhanketta.

 

 

 

Oli miellyttävää nähdä Anu Vehviläinen taas muutaman vuoden jälkeen Tampereella ministerinä.

 

 

Muistan hyvin, kun hän liikenneministerinä ollessaan esiintyi Kauppakeskus Duossa joskus taannoin!

 

 

Kiitokset Anu Vehviläiselle hienosta esiintymisestä Tampereella – äänestin oikeaa henkilöä Keskustan varapuheenjohtajaksi taannoisessa Turun puoluekokouksessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tule kuuntelemaan kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläistä 3.11.2015 Tampereen Sokokselle!

Lauantai 31.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Keskustan ministerivierailut Tampereelle eivät ole kuluneen neljän vuoden aikana olleet mahdollisia, mutta nyt kun Suomea laitetaan Keskustan johdolla kuntoon, saamme kuulla keskustalaisten ministereiden terveisiä myös Tampereella.

 

 

Olemme Tampereen keskustaväen piirissä keskustelleet ministerivierailujen tärkeydestä ja tulleet siihen tulokseen, että arvostamme keskustalaisten ministerien vierailuja Tampereella, mutta näemme, että Keskustan ministereiden ehdottomasti tärkein paikka on nyt siellä, jossa tehdään päätöksiä maamme taloustilanteen parantamiseksi.

 

 

 

 

 

 

Ministerivierailujen sarjan Tampereella aloittaa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, joka on kansalaisten tavattavissa Tampereen Sokoksella tiistaina 3.11.2015 klo 18.00.

 

 

Tilaisuuden isäntänä toimii puheenjohtamani Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ja toivotankin kaikki tervetulleiksi tilaisuuteemme!

 

 

Tilaisuus järjestetään Ravintola Herkussa, joka sijaitsee Sokos-tavaratalossa kaksi kerrosta katutasoa alempana!

Tarjoamme osanottajille pienen suolapalan kahvin kera!

 

 

Vielä kerran

 

 

TERVETULOA LÄHELTÄ JA KAUEMPAAKIN!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren torilla sai viime kesänä opastusta maataloustuotteiden käyttämisestä

Keskiviikko 28.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Vihjasin eilen, että näimme elokuisella kylpylälomallamme Kuressaaren torilla miten viljelijät ja neuvontajärjestöt valistivat kansalaisia juuresten käyttämisessä.

 

 

Olisiko tässä opiksi otettavaa MTK:lla, Martoilla ja tuotteidensa menekistä huolehtivilla viljelijöillä?

 

 

 

 

Neljapäeval eli torstaina elokuun 27. päivänä toriesittelyssä olivat seuraavat tuotteet

 

• kartul eli peruna
• kaalikas eli lanttu
• peet eli punajuuri
• porgand eli porkkana

 

 

Seurasin varsin pitkään perunan käyttöopastusta ja hetken porkkanan käyttöopastusta.

 

 

 

 

 

 

”Minun keittiöni torilla” oli nelituntisen havaintoesityksen teemana.

 

 

Tilaisuuden järjesti Saare O.T.T ja jälkeenpäin huomasin ”järjestävän seuran” fb-sivuilta, että perunaosuuden vetäneen asiantuntijan nimi oli Veeve Kaasik.

 

 

Tässä pieni kuvakimara perunaosuudesta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*********

 

 

 

 

On luonnollista, että havaintoesitysten ohella pitää tilaisuuden maksajien saada aikaiseksi myös myyntiä ja sen vuoksi esiteltäviä tuotteita oli läheisillä pöydillä myös myynnissä.

 

 

 

 

 

 

Kuulijajoukko oli melko harvalukuinen, mutta kun kuulijoina oli myös median edustajia, niin sanoma levisi lehdistön avulla koko saarelle ja varmaan laajemmaltikin Viroon.

 

 

 

Perunan satotasosta se, että Saarenmaalla saatiin viime kesänä hyvä perunasato, sillä tietojeni mukaan siellä hehtaarisato oli n. 40.000 kiloa.  Suomessa perunan keskisato oli Luke:n (Luonnonvarakeskus) mukaan viime vuonna 27.300 kiloa/hehtaari.

 

 

 

 

 

 

Porkkanan esittelyosuudessa valmistettiin herkullisia porkkanajuomia…

 

 

 

 

 

 

…ja niitä pääsi maistelemaan myös suomalainen torivieras!

 

 

 

 

 

 

Tässä vielä yhteenvetona Kuressaaren torilla Saare O.T.T:n viime kesänä järjestämät menekinedistämistilaisuudet, jotka olivat alkaneet jo kesäkuussa ja jatkuivat aina syyskuulle saakka.

Kannattaa tutustua Saare O.T.T:n toimintaan vaikkapa heidän fb-sivujensa kautta. Sieltä löytyy kattava reportaasi mm. tästä tilaisuudesta, josta tässä jutussani kerron!

 

 

 

Olisiko suomalaisilla tuottajilla jotain opittavaa saarenmaalaisten menekinedistämiskampanjasta?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Tilakeskus Liikelaitos - Tampereen kaupungin kruununjalokivi!

Sunnuntai 25.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen vahvasti tietoinen, että kaikki eivät pidä tämänpäiväisen juttuni otsikosta.

 

 

Omaan yli neljänkymmenen vuoden kokemuksen yritysmaailmasta ja tiedän oikein hyvin, että konsernin sisäiset siirtohinnat ovat monesti vaikeimmin sovittavat asiat konsernissa.

 

 

Näin on myös Tampereen kaupungissa ja kun asiaan sotkeutuvat kaikkitietävät omaa hiekkalaatikkoaan puolustavat virkahenkilöt, luottamushenkilöt ja kokonaisuuksista kaukana olevat kaupunkilaiset, on vastustus otsikolleni ymmärrettävää.

 

 

 

 

 

 

Sain osallistua viime torstaina tilaisuuteen, jossa Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen toimitusjohtaja Virpi Ekholm esitteli johtamaansa liikelaitosta.

 

 

Pidin toimitusjohtaja Ekholmin esityksestä ja tunsin, että olisin tullut työelämässä toimeen hänelle raportoivana alaisena.

 

 

Ekholmin tapa esittää isoja asioita hymyssäsuin on juuri sitä johtajan toimintaa, jota alaiset, asiakkaat ja sidosryhmät kaipaavat.

 

 

Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on kaupungin liikelaitoksista se, joka pitää ”opissa ja ojennuksessa” Tampereen kaupungin muut yksiköt.

 

 

Opissa ja ojennuksessa pitäminen tapahtuu sillä, että yksiköiden tarvitsemista tiloista peritään kunnollinen vuokra, jota kokonaisuutta hahmottamaan pystymättömät pitävät liian korkeana.

 

 

Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen liikevaihto on 167 M€ ja sillä liikevaihdolla tänä vuonna ennusteiden mukaan syntyy liikeylijäämää 39,0 M€.  Kunnollinen tulos ja sille pitää nostaa hattua. On toki muistettava, että liikeylijäämätavoite tälle vuodelle on 42,5 M€ eli tavoitteesta tullaan jäämään 3,5 M€.

 

 

Henkilöstömäärän kehityksessä Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on päässyt eteenpäin, sillä vuonna 2013 henkilöstömäärä oli 415 henkilöä, viime vuonna 395 ja tämän vuoden tilinpäätösennuste on 370 henkilöä.

 

 

Kiinnitän huomiota tämän vuoden henkilöstömäärän huonoon ennakointiin, sillä ennuste tälle vuodelle oli peräti 402 henkilöä – kiitokset johtokunnalle ja toimitusjohtajalle, että henkilöstömäärän kehittyminen tulee olemaan ennakoitua parempaa.

 

 

Positiivinen henkilöstömäärän kehittyminen näkyy suoraan liikelaitoksen liikeylijäämässä, sillä henkilöstökulujen ennakoidaan olevan 15,7 M€, kun vuosisuunnitelmassa varauduttiin 18,5 miljoonaan euroon!

 

 

Olen kantapään kautta yritysmaailmassa oppinut, että samasta tuotteesta tai palvelusta pitää pystyä lohkaisemaan monen yksikön oma tulossiivunsa, jotta kokonaistulos konsernin kannalta on paras mahdollinen.

 

 

Näin tapahtuu Tampereella, kun Tampereen Tilakeskus Liikelaitos pakottaa tilavuokrillaan tehostamaan Tampereen muiden yksiköiden toimintaa.

 

 

 

*************

 

 

Kiitän MSL-Tamperetta, joka viime torstaina järjesti mielenkiintoisen ja avartavan tilaisuuden.

 

 

 

 

 

 

Tilaisuuden avasi MSL-Tampereen sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen…

 

 

 

 

 

 

…ja puheenvuoroja jakoi kaupunginvaltuutettu Timo Hanhilahti.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Työ jatkuu

Perjantai 16.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö syyskokousti keskiviikkona 14.10.2015 ja valitsi mm. puheenjohtajan vuodelle 2016.

 

Sain yksimielisen luottamuksen kunnallisjärjestömme puheenjohtajaksi nyt jo kolmannelle vuodelle.

 

Kiitän tässäkin siitä luottamuksesta, jonka sain jäsenistöltämme toissailtana.

 

Yksimielinen valinta on nöyrän kiitoksen paikka ja velvoittaa jatkossakin kuuntelemaan jäsenistöä sekä laajemmaltikin tamperelaisia ja myös pirkanmaalaisia, sillä onhan Tampere Pirkanmaan veturi.

 

 

***************

 

 

Jotain olemme varmaan tehneet oikeinkin, mutta paljossa on parantamisen varaa.

 

Vuosi 2016 on vuonna 2017 suoritettavien kuntavaalien edeltävä vuosi.  Erityisesti jo ensi vuoden loppupuolisko on tiukkaa vääntöä, kun mielessä on kuntavaalit huhtikuun 9. päivänä 2017.

***********

 

Koskettelin toissailtaisen kokouksemme avauspuheessani valmistautumista vuoden 2017 kuntavaaleihin ja painotin, että jokaisen keskustalaisen pitää säilyttää sekä kehittää hyviä henkilökohtaisia suhteita kaikkiin muihin puolueisiin.

 

On selvää, että asiakysymyksissä eri puolueiden näkemykset poikkeavat toisistaan, mutta sen ei saa häiritä henkilökohtaisia suhteita.

 

Opin liike-elämässä, että tämän päivän kovin kilpailija voi huomenissa olla Sinun suurin asiakkaasi tai esimiehesi – silloin kysytään, että millaiset henkilökohtaiset suhteet Sinulla on tämän päiväiseen kilpailijaasi!

 

Sama perusasetelma pätee myös politiikassa.

 

Toinen seikka, jota painotin avauspuheessani oli, että nuorten roolia pitää pystyä puoluetyössä kohottamaan.

 

Nuoret eivät kaikin ajoin muista, että he ovat entisiä nuoria kolmekymmentä vuotta täytettyään ja silloin viimeistään heidän on otettava vastuu puolueen suunnasta.

 

 

 

 

Lähden luottavaisin mielin kolmannelle puheenjohtajakaudelleni, sillä yksimielisyys valinnassa antaa selkänojaa jatkossakin niille toimille, joita olemme vuosina 2014 ja 2015 toteuttaneet.

 

Uutta pitää löytää ja vakaasti uskonkin, että löydämme toimintatapoja, jotka vievät keskustalaisuutta Tampereella eteenpäin myös vuonna 2016!

 

 

-Esko Erkkilä-

Anton Hansen Tammsaare - Viron kansalliskirjailija

Keskiviikko 14.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Päivä Tallinnassa antaa matkailijalle monia mahdollisuuksia.

 

 

Minulle päivä Tallinnassa viime viikolla antoi mm. sen mahdollisuuden, että tutustuin Viron kansalliskirjailija Anton Hansen Tammsaaren patsaaseen Tammsaarenpuistossa Viru-keskuksen ja Estonia-teatterin välissä.

 

 

 

 

 

 

Anton Hansen Tammsaare syntyi 1878 ja kuoli 1940.

 

 

Tammsaare on kuvattu istumassa penkillä paikassa, jossa hän tapasi katsella ihmisiä.

 

 

Patsaan ovat valmistaneet kuvanveistäjä Jaan Soans sekä arkkitehti Rein Luup.

 

  

**********************

 

 

Tammsaaren viisiosainen romaanisarja – Totuus ja oikeus – on käännetty myös suomeksi.

 

 

Sarjan ensimmäinen osa ”Maan lupaus” käsittelee aikaa jolloin Viro oli Venäjän vallan alla 1870-luvulla ja viides osa ”Kotiinpaluu” puolestaan aikaa itsenäisessä Virossa 1930-luvulla.

 

 

Sarjan toisen osan nimi on ”Koulutie”, kolmas osa nimeltään ”Surmatulet” ja neljännen osan nimi on ”Kuolemantanssi”.

 

 

 

*********************

 

 

Tallinnassa käydessä kannattaa poiketa Viru-keskuksen vierellä sijaitsevaan Tammsaarepuistoon ja pysähtyä hetkeksi Totuus ja oikeus romaanisarjallaan Viron kansalliskirjailijaksi kohonneen Anton Hansen Tammsaaren patsaan äärelle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kukapa olisi vuonna 1981 uskonut, että sanomalehtien lukeminen alkaa olla kadonnutta kansanperinnettä kolmenkymmenenviiden vuoden kuluttua!

Tiistai 6.10.2015

Tampereella seisoo Hämeenpuistossa vastapäätä Kirjastotalo Metson sisäänkäyntiä patsas jonka nimi ”Uutinen”.

 

 

Patsaan on teettänyt Aamulehti 100-vuotisjuhliensa kunniaksi ja se paljastettiin joulukuussa 1981.

 

 

Teos on kuvanveistäjä Heikki Varjan (1918 – 1986) veistämä.

 

 

Taiteilija Varja totesi aikoinaan, että lehdenlukutilanne oli ennen tärkeä toimenpide; isä luki lehteä ja muut kurkkivat takana.

 

 

Patsasta nyt tarkastellessa tulee etsimättä mieleen se kiivas tahti, jonka myllerryksessä lehtiala on ollut viime vuodet ja näyttää siltä, että myllerrys vaan kiihtyy.

 

 

Tunnen myllerryksen omakohtaisesti, kun huomaan oman käytökseni muuttuneen rajusti vajaan kahden vuoden aikana.

 

 

Meille toki tulee Aamulehti, mutta useinkin sen paperiversion lukeminen jää pääkirjoituksen lukemiseen ja ”Lukijalta” –palstan pikaiseen silmäilyyn.

 

 

Olen hankkinut käyttöoikeuden Aamulehden sähköiseen näköisversioon ja erityisesti mökkimaailmassa ollessani selaan sitä kautta Aamulehteä. On toki todettava, että näköislehdestäkin luen ainoastaan pääkirjoituksen sekä Lukijalta-palstalla olevat jutut.

 

 

Uskallan sanoa, että seuraan uutismaailmaa tiiviisti vaikka en juuri luekaan sanomalehteä ja sanomalehtien printtiversioita en lue oikeastaan lainkaan.

 

 

Ammennan tietoni netistä ja saan tiedot sitä kautta tuoreina. Kun seuraa netissä eri medioita, saa monipuolisen kuvan maailman menosta.

 

 

Patsaat tuovat monesti mieleemme entisajat – on hämmästyttävää, että vuonna 1981 paljastettu ”Uutinen” –patsas kertoo meille jo tänään menneestä ajasta!

Sen verran politiikkaa, että kuvassa oikealla näkyvällä aukiolla Keskusta järjestää aina Vappuna Tampereella Keskustan vappujuhlan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-