Veski on Kuressaaren tunnetuin nähtävyys

Tiistai 29.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kuressaaren keskustan tuntumassa sijaitseva ”Veski” eli tuulimylly on kaupungin tunnetuin nähtävyys.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Veski trahter´n pihalla sijaitsevat ulkoilmapöydät ovat vanhoja myllynkiviä ja…

 

 

 

 

 

 

…ravintolan muukin rekvisiitta viittaa viljan jauhatukseen ja myllyssä käyntiin.

 

 

*************

 

 

On luonnollista, että viikon kestäneen kylpylälomamme aikana kävimme yhtenä iltana ruokailemassa Veskissä!

 

 

 

 

 

 

Mylly on seitsemäntoista metriä korkea ja ylimmässä asennossa tuulimyllyn siivet yltävät kahteenkymmeneenneljään metriin saakka.

 

 

 

 

 

 

Mylly on tyypiltään ns. Mamselli-mylly ja pohjakerroksessa istuskeleekin aito mamselli sekä…

 

 

 

 

 

 

…hänen ukkonsa oluttuoppiin nojaten.

 

 

 

 

 

 

Myllyn ensimmäinen kerros on viljakerros, sillä siellä mylläri vastaanotti asiakkaiden myllytettäväksi tuomat viljat – ensimmäisestä kerroksesta asiakkaat saivat sitten myllytyksen jälkeen viljansa jauhoina takaisin.

 

 

 

 

 

 

Toinen kerros on jauhovarasto ja nykyään siellä tarjoillaan juotavaa – asiakkaat istuvat kotoisasti jauhosäkkien päällä.

 

 

 

 

 

 

Kolmas kerros on jauhokerros ja siellä on nykyään täysin pölytöntä – viihtyisä ravintolaympäristö.

 

 

 

 

 

 

Neljäs kerros on nimeltään ”myllynkivikerros” ja se ilmenee mm. siitä, että neljännessä kerroksessa olevat ravintolapöydät ovat vanhoja myllynkiviä.

 

 

 

 

 

 

Nousimme myös viidenteen kerrokseen – viljatuuttikerrokseen – jossa mylläri kaatoi viljat myllyntuuttiin, jotta jauhaminen pääsi alkamaan.

 

 

Viljasäkit nostettiin viljatuuttikerrokseen nostolaitteella, joten säkkejä ei tarvinnut kantaa ylös.

 

 

 

 

 

 

Tästä kerroksesta pääsi ulos ylätasanteelle ja siellähän meillä oli myös seuralainen.

 

 

 

 

 

 

 

 

Viljatuuttikerroksesta oli näkymä kuudenteen kerrokseen eli pölykerrokseen, jossa tuulimyllyn ne koneet sijaitsevat, jotka muuttavat tuulimyllyn siipien liikkeen myllynkivien pyörittämiseksi.

 

 

 

 

 

 

Myllyrakennukseen tutustumisen jälkeen siirryimme pihalle ruokailukatokseen ja tavoilleni uskollisena sekä lammasruokien suurena ystävänä tilasin herkullisen annoksen lammasmakkaraa!

 

 

 

*****************

 

 

 

Kuressaaren Veski on julistettu valtion tärkeäksi arkkitehtuuriseksi muistomerkiksi.

 

 

Muistakaa, että Saarenmaalla ja Kuressaaressa pitää käydä tutustumassa Veskiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sörvenniemen Sotilasmuseossa olisi museoaineistoa suurempiinkin tiloihin

Sunnuntai 27.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Lupailin eilen, että tänään kerron kuvien avulla siitä sotilasmateriaalista, jota Sörvenniemessä sijaitsevan Militaarimuuseum´n omistaja on niemen taistelukentiltä kerännyt.

 

 

Sörvenniemi oli se taistelukenttä, jonka valtaamisella Puna-armeija viimeisteli Viron miehityksen vuonna 1944.

 

 

Seuraavassa on kuvia museon eri huoneista.

 

 

Kuvat ovat kuvaamisjärjestyksessä eli kuvia ei ole lajiteltu esim. teemakohtaisesti.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 *********************

 

Sörvenniemessä on ollut myös lentotoimintaa, sillä näitä Karjalassa sijainneiden tilapäiskenttien läheisyydessä vielä tänäkin päivänä yleisiä kiitoratalevyjä oli museon pihamaalla.

Karjalan lentokenttien kiitoratalevyjä on nykyisin paikoitellen runsaastikin karjalaistalojen pihamaiden aitoina.

******************

Ymmärrettävistä syistä Neuvosto-Viron lippu ei ole korkeassa kurssissa nykypäivän Virossa!

*****************

Museota ylläpitää ja esittelee iäkäs mies.

 

Veteraani olisi halunnut esitellä meille myös kasarmin sivurakennuksessa olevaa esineistöä, mutta kiireemme vuoksi emme ehtineet sitä tehdä.

 

 

Varatkaa riittävästi aikaa, kun menette tutustumaan Saarenmaalla Sörvenniemen Militaarimuseoon!

 

 

Tulee muuten etsimättä mieleen, että miten museon runsaslukuisen esineistön käy, kun tuo veteraani siirtyy manan majoille. Pelkään, että asiaa ei ole kukaan ajatellut!

**************

 

Kiitimme museon isäntää, suljimme portin ja lähdimme paluumatkalle kohti Kuressaarta!

 

-Esko Erkkilä-

Sörvenniemen Militaarmuuseum - ehdoton käyntikohde!

Lauantai 26.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kursessaaresta Sörvenniemeen suuntautuneen taksimatkamme kohokohta oli nopea tutustuminen Sörvenniemen sotilasmuseoon eli…

 

 

 

 

 

 

…Militaarmuuseum´iin.

 

 

 

 

Saimme sen käsityksen, että museota hoitaa ja ylläpitää yksityinen iäkäs mieshenkilö…

 

 

 

 

 

 

…entisessä Puna-armeijan kasarmissa.

Kuten ensimmäisestä kuvasta ilmenee, alueella eli ylläpitäjällä on myös "Loodusmuuseum", mutta siihen emme ehtineet tutustumaan.

 

 

 

 

Pääsymaksu museoon oli kohtuullinen eli 4,00 euroa ja eläkeläisiltä 2,00 euroa.

 

 

 

 

 

 

Puna-armeija ei lähdön hetkellä ehtinyt purkaa vartiotornia, joten se on edelleen paikoillaan.

 

 

 

 

 

 

Museon paikoitusalueen vierellä on esillä saksalaisia ja neuvostoliittolaisia merimiinoja, sillä Sörvenniemihän ulottuu pitkälle merelle.

 

 

 

 

 

 

Panssarivaunujen telaketjujen vetopyöriä oli esillä jo museon piha-alueella.

 

 

 

 

 

 

Olettaisi, että tämä soveltui toisessa maailmansodassa miinakenttien…

 

 

 

 

 

 

…raivaamiseen. Varmaan sitä on käytetty myös linnoitustöissä.

 

 

 

 

 

 

Neuvostoliiton rajapaalu on jäänyt museon kokoelmiin.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaalla, Kuressaaressa ja Sörvenniemessä Neuvostoliitolla oli ohjustukikohtia, joten ohjuksen kärkiä ja jopa ohjuksia museossa on esillä useita.

 

 

 

 

 

 

Taksinkuljettajamme kertoi, että varusmiesaikanaan hän palveli Puna-armeijassa Saarenmaalla ohjustukikohdassa.

 

 

 

****************

 

Yritän, että josko jo huomenna pääsisimme kasarmin huoneisiin ja tutustumaan sinne kerättyihin esineisiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevaan Saarenmaan Museoon kannattaa jokaisen Kuressaaressa käyvän tutustua

Lauantai 19.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kuressaaren Piispanlinna on kohde, johon jokaisen Kuressaaressa käyvän soisi tutustuvan.

 

 

Hoidimme ”velvollisuutemme” 25.8.2015, kun vietimme Kuressaaressa kylpyläviikkoa!

 

 

 

 

 

 

Piispanlinnaan pääsee kahdenkin eri sillan kautta – tässä seurueemme matkalla Piispanlinnaan.

 

 

 

 

 

 

Linnaa ympäröivät muurit ovat vankkaa tekoa.

 

 

 

 

 

 

Linnanpihalla on esiintymislava sekä katsomo, jotka ovat kesäisin Kuressaaren Musiikkijuhlien tärkeä tapahtumapaikka.

 

 

 

 

 

 

Linnanpihalla kasvaa ikivanha pyökki.

 

 

 

 

 

 

Piispanlinnassa sijaitsevan Saarenmaan Museon aukioloajat ovat riittävät, jotta myös kiireinen kylpylävieras ehtii tutustumaan museoon.

 

 

 

 

 

 

Saimme oppaaksemme Anneli Kadarik´n, jolla on omakohtaisia kokemuksia mm. Viron neuvostomiehityksen ajalta.

 

 

 

 

 

 

Oppaamme kertoi, että Piispanlinnan julmanäköisen portin raamit on niin rakennettu, että portti ei voi tipahtaa kenenkään päälle.

 

 

 

 

 

 

Piispan asuintilojen seinillä on hienoja puunveistotaideteoksia – vaakunamuistotauluja.

Niiden valmistus liittyi aatelisten vanhaan, Saksassa jo 1300-luvun alussa alkunsa saaneeseen tapaan jättää kirkkoon kuolleen vaakuna, jota oli kannettu mukana hautajaiskulkueessa.

 

 

 

 

 

 

Kappelin – jota nykyisin käytetään erinomaisen akustiikan omaavana konserttisalina – helmenä on tammipuinen alttarikohokuva “Marian kruunaaminen “, jonka valmisti todennäköisesti Lyypekissä syntynyt ja opiskellut puuveistäjä ja maalari Jürgen Dreyer.

 

Teos on ollut Haapsalun tuomiokirkossa, josta se runsaat sata vuotta sitten tuotiin Kuressaaren Piispanlinnan kappeliin.

 

 

 

 

 

 

Myös tämä alttaritaulu on ollut eräässä virolaiskirkossa osana komeaa alttaritaulukokonaisuutta, mutta nyt se on saanut arvoisensa paikan Kuressaaren Piispanlinnassa.

 

 

 

*****************

 

 

Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa on laaja näyttely Viron lähihistoriasta, mutta siitä osastosta erikseen myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miesmuisti ehti kulua edellisestä valtiomiespuheesta

Perjantai 18.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän toissapäiväinen televisioitu ja myös radiossa kuultu puhe oli jotain ainutkertaista yli kolmeenkymmeneen vuoteen.

 

 

Edellisen valtiomiespuheen televisiossa piti presidentti Urho Kekkonen miehuusvuosinaan.

 

 

Taisi olla niin, että silloinen pääministeri Mauno Koivisto (SDP) piti Kekkosen jälkeen ensimmäinen liirumlaarum-puheen 1.1.1982, kun Kekkonen oli sairautensa vuoksi estynyt pitämään presidentin uudenvuodenpuhetta.

 

 

Kansalaisia rangaistiinkin sitten kolmisenkymmentä vuotta, kun demaripresidentit olivat vallassa ja pitivät kukin vuorollaan uudenvuodenjaarituksensa.

 

 

Koiviston uudenvuodenpuheissa oli muistaakseni jotain järkeä, mutta Ahtisaarella ei ollut juuri mitään sanottavaa ja Tarja Halosen uudenvuodenpuheet karkottivat televisionkatsojat pois ruutujen ääreltä jo sillä tiedolla, että puhujana oli Halonen. En jaksanut katsoa ainuttakaan Halosen pitämää uudenvuodenpuhetta.  

 

 

Aikakirjat kertovat, että pääministeri Esko Aho piti uudenvuodenpuheen vuonna 1993 presidentti Koiviston sijasta – en muista Ahon puhetta ja tuskin hän esittikään puheessaan mitään oleellista.

 

 

Presidentti Sauli Niinistö on ollut palauttamassa presidentin uudenvuodenpuhetta sille kuuluvaan arvoonsa.

 

 

 

**************

 

 

 

 

Juha Sipilän toissailtainen puhe oli valtiomiesmäisyyttä parhaimmillaan.

 

 

Puhe kosketteli kahta akuuttia ongelmaa – pakolaiskysymystä ja Suomen onnetonta taloustilannetta.

 

 

Sipilä onnistui molempien ongelma-alueiden käsittelyssä mainiosti.

 

 

Jonkinmoisena ”puhetyöläisenä” uskallan arvioida pääministerin puhetta myös teknisen onnistumisen vinkkelistä ja voin todeta, että puheen tekninen toteuttaminen ansaitsee parhaan arvosanan.

 

 

Levollinen esiintyminen, selkeä ulosanti ja luottamuksen herättäminen sekä luottamuksen säilyttäminen puheen loppuun saakka olivat parasta, jota puhuja voi kuulijoilleen tarjota.

 

 

Oletan, että Sipilä ”luki” kirjoittamansa puheen televisiokameran yllä olevalta ruudulta, mutta hän osasi tehdä sen niin, että katsoja ei huomannut pääministerin silmänliikkeitä – mahtava taito puhujalta!

 

 

Eilen oli mukava seurata kattavasti niitä median kommentteja. jotka koskivat pääministerin puhetta ja oli mieluista todeta se yksituumaisuus, jolla Juha Sipilän puhetta sekä sen asiasisältöä kommentoitiin.

 

 

Maamme on saanut Urho Kekkosen jälkeen poliittisen johtajan, joka meiltä on ollut kadoksissa yli kolmekymmentä vuotta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti pääministerin puhe toi järkeä ay-änkyröiden ajatuksiin!

Torstai 17.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän televisiopuhe eilen oli poikkeuksellinen toimenpide, jolla kansalaisten huomio kiinnitettiin Suomen heikkoon taloudelliseen asemaan.

 

 

 

 

 

 

Pääministerin levollinen tapa esittää Suomen kurja taloudellinen tilanne puhutteli meistä jokaista.

 

 

 

 

 

 

 

”Tekemättä ei voi jättää”,

oli päämisterin puheen keskeinen sanoma.

 

 

 

 

 

 

Saimme pääministerin puheen jälkeen kuulla SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn ontoilta kuulostavia ajatuksia Suomen nykyisestä tilanteesta.

 

 

Kaikesta kuulsi, että ammattiyhdistysväen eväät on syöty.

 

 

 

****************

 

 

 

SAK:n Lylyn ja EK:n Kari Häkämiehen keskustelun jälkeen tv-lappujen loisteeseen pääsivät Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

 

 

 

 

 

 

 

On selvää, että Vihreiden puheenjohtaja Niinistö kepitti….

 

 

 

 

 

 

…SDP:n Lindtmanin – tykätään tai ei, mutta kyllä Vihreät ovat koko ajan tekemässä vankkaa nousua ohi SDP:n, joka on juuttunut vanhoihin juoksuhautoihin!

 

 

 

***************

 

 

Sipilän puheen jälkeisen ohjelmakokonaisuuden mielenkiintoinen osio oli se, jossa median edustajat kommentoivat päämisterin puhetta.

 

 

 

Harvoin, jos koskaan on kuultu keskustalaisen päättäjän toimista niin positiivista palautetta, jota antoivat…

 

 

 

 

 

 

…MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila,…

 

 

 

 

 

 

…Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sekä…

 

 

 

 

 

 

…Ylen Uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Atte Jääskeläinen.

 

 

 

 

 

 

 

Illan kymppiuutisissa jäi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteelle surkean selittäjän rooli.

 

 

 

******************

 

 

Eilisiltainen pääministerin puhe ja sitä seuranneet televisio-ohjelmat tekivät selväksi sen, että ay-änkyrät on nyt ajettu Suomessa sivuraiteelle.

 

 

 

Toivon perjantaiksi etelä-Suomeen runsaita sateita, jotta ay-änkyröiden suunnittelema suuri mielenilmaus kuivuu senkin avulla sille kuuluvaan arvoonsa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren kylpylät viestivät lippusalkorivistöillään halutuimmista asiakkaistaan?

Maanantai 7.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietimme elokuun viimeisen viikon Saarenmaan kylpylälomastamme Kuressaaressa keskikaupungilla sijaitsevassa Grand Rose SPA –hotellissa.

 

 

 

 

 

 

Hotellimme oli ulkoasultaan vaatimattoman näköinen, mutta kaikkiin sen tarjoamiin palveluksiin oli helppo olla tyytyväinen.

 

 

Erinomainen asia on Gran Rosen keskeinen sijainti Kuressaaren keskustassa, sillä kaupungilla oleviin palveluihin ja kohteisiin oli lyhyt kävelymatka.

 

 

Voin suositella hotellia kylpyläviikon viettämiseen!

 

 

Grand Rose SPA –hotellilla ei ollut lippusalkorivistöä, jolla se olisi voinut viestiä eri maista saapuvien vieraiden arvostamisestaan.

 

 

 

********************

 

 

 

Kuressaaren sataman lähellä sijaitsee kolme suurta kylpylää, joista kahdessa olen jo vuosia sitten saanut viettää perhekuntani kanssa kylpyläviikon.

 

 

On mielenkiintoista, että kaikki nuo kolme kylpylää viestivät lippusalkorivistöllään niistä kansallisuuksista, jotka muodostavat valtaosan kunkin kylpylän asiakkaista.

 

 

 

 

 

 

Lähimpänä satamaa sijaitsee Georg Ots SPA Hotel.

 

 

Georg Ots SPA Hotel kertoo lippurivistöllään, että siellä arvostetaan Viron, EU:n, Suomen, Ukrainan sekä Liettuan kansalaisia.

 

 

Georg Ots SPA Hotel on sataman lähellä sijaitsevista kylpylöistä se, jossa minä ja perhekuntani emme ole lomailleet.

 

 

 

 

 

 

Geosr Ots´n vierellä sijaitsee SPA Hotel Meri.

 

 

Sanotaan, että SPA Hotel Meri on saanut nimensä Viron pidetyn presidentti Lennart Meren mukaan.

 

 

SPA Hotel Meri viestii lippusalkorivistöllään, että hotelliin ovat erityisen tervetulleita Viron, EU:n, Saksan, Suomen, Liettuan sekä Latvian kansalaiset.

 

 

Olen viettänyt perhekuntani kanssa taannoin yhden kylpylälomaviikon SPA Hotel Meressä!

 

 

 

 

 

 

 

Spa Hotell Rüütlin edustalla liehuvat Viron, EU:n, Suomen ja Ruotsin liput.

 

 

Rüütlin osalta sanotaan puolestaan, että se on nimetty presidentti Arnold Rüütel`n kunniaksi.

 

 

Myös Spa Hotell Rüütlissä olen perhekuntani kanssa vuosia sitten viettänyt kylpyläviikon!

 

 

 

******************

 

 

Kuressaaren kylpylöiden lippisalkorivistöissä hieman kummastuttaa, että rivistöissä ei näy Venäjän lippua.

 

 

No, sillekin on varmaan oma selityksensä!

 

 

Venäläiset eivät varmaankaan käy suurin joukoin Saarenmaalla ja oletan, että ei heitä sinne liiemmälti kaivatakaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren joukkoliikennebussissa maksu on 55 senttiä/matka

Torstai 3.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kuressaari on Saarenmaan ainoa kaupunki ja siellä on n. 13.000 asukasta. Pienestä koostaan huolimatta kaupungissa on toimiva joukkoliikenne.

 

 

Taannoisen kylpylälomaviikkomme aikana pääsin tutustumaan Kursesaaren joukkoliikenteeseen kattavasti.

 

 

 

 

 

 

Kuressaaressa joukkoliikennettä hoitaa Atko Group AS, jolla on julkista joukkoliikennettä monissa virolaisissa kaupungeissa.

 

 

Atko työllistää yli 600 työntekijää ja sillä on yli 350 matkustajalinjaa eri puolilla Viroa.

 

 

Viime vuonna Atkon linjakapasiteetti oli yli 16.000.000 linjakilometriä.

 

 

 

 

 

 

Ensimmäinen kosketuksemme Kuressaaren julkiseen liikenteeseen oli, kun neljän hengen seurueemme palasi läheisestä ostoskeskuksesta keskikaupungille.

 

 

Suorastaan nauratti, kun neljän hengen matka maksoi yhteensä vain 2,20 euroa!

 

 

 

 

 

 

Lähdin seuraavana päivänä yksikseni seikkailemaan julkisella liikenteellä eri puolille Kuressaarta.

 

 

 

 

 

 

Atkon autojen tuulilasissa on kerrottuna eri linjojen pysäkit ja Kuressaaressa julkisella liikenteellä on turistin helppo liikkua, sillä kaikki linjat palaavat samaan paikkaan puoli tuntia tai tunnin kestävän lenkkinsä jälkeen.

 

 

Maksu koko lenkistä on 0,55 euroa/henkilö.

 

 

 

 

 

 

Tein koelenkit eri kahdella linjalla ja sijoitin kokemukseeni 1,10 euroa.

 

 

Linjat kulkevat kaupungin sivukaduilla eli Kuressaaressa joukkoliikenne palvelee oikeaoppisesti syrjäkulmia!

 

 

 

 

 

 

On ilmeistä, että erillisellä matkalipulla maksettaessa matkan hinta on edullisempi kuin kertamaksu.

 

 

Huomasin, että vakiomatkustajilla oli matkakortti, jonka kuljettaja leimasi maksupäätteen lukulaitteessa.

 

 

Kuljettajan huolehtiminen leimaamisesta on teknisesti mahdollista, sillä matkustajia oli linjaa kohti vain kymmenkunta. Matkustajat olivat pääosin eläkeläisiä tai nuoria.

 

 

 

 

 

 

Toinen ”koelinjoistani” poikkesi Kuressaaren ulkopuolella…

 

 

 

 

 

 

…ja palasi sitten taas Kuressaareen.

 

 

 

 

 

 

Harmittaa, että en jäänyt bussista pois Auriga-kauppakeskuksen takana sijaitsevalla hautausmaan pysäkillä.  Minulla olisi ollut tunti aikaa tutustua Kuressaaren hautausmaahan ja palata sitten keskelle kaupunkia seuraavalla vuorolla.

 

 

 

 

 

 

Atkolla on hyvät nettisivut www.atko.ee ja niihin kannattaa tutustua.

 

 

 

Kun käytte Kuressaaressa, suosittelen, että tutustuttu kaupunkiin mm. siten, että hyppäätte julkisen liikenteen bussiin ja ajatte sillä muutaman puolen tunnin lenkin eri puolilla kaupunkia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljasadosta on tulossa heikoin viiteen vuoteen

Tiistai 25.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskus julkaisi 13.7.2015 ennakkosatoarvion kuluvan satokauden sadoista ja se oli karua kerrottavaa satotilanteesta.

 

 

Olen seurannut työni puolesta viljatilannetta koko Suomen EU-ajan ja nyt satonäkymät ovat yhdet heikoimmat koko EU-jäsenyytemme aikana.

 

 

Olemme tottuneet neljän miljardin kilon viljasatoihin, mutta nyt näyttää, että jäämme tasolle alle 3,4 miljardia kiloa eli satoennuste näyttää tarkalleen 3.371 miljoonaa kiloa!

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

Positiivista, suorastaan ihmeellistä on se, että rukiin kokonaissatoennuste povaa määräksi peräti 104 miljoonaa kiloa. Se merkitsisi, että kotimainen sato riittäisi seuraavan vuoden ajan omavaraisuuteen!  En jaksa muistaa, että koska rukiin osalta kotimainen sato olisi riittänyt kotimaan kulutukseen.

 

 

Sadanneljän miljoonan kilon kokonaissato ei tietenkään merkitse, että välttyisimme kokonaan tuonnilta, sillä myllyjen laadunhallinta vaatii joka tapauksessa jonkinasteista tuontia.

 

 

************

 

 

 

Vehnän osalta satoennuste ennustaa 19 %:n alenemista edelliseen vuoteen verrattuna. Ennustettu 886 miljoonan kilon kokonaissato vaatii aikanaan tarkempaa analysointia, että mikä osuus tuosta volyymistä on leipäviljakelpoista.

 

 

*************

 

 

 

 

 

Ohravainiot ovat tuottamassa Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan satoa 1.433 miljoonaa kiloa ja se merkitsee miinusta 23 % edelliseen vuoteen verrattuna.

 

 

Laatutilanne kertoo aikanaan, että syntyykö suurin lovi mallasohraan vai jääkö rehuohrasato edellisvuotta hurjan paljon pienemmäksi!

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

 

Kauran kohdalla satoennuste povaa 890 miljoonan kilon kokonaissatoa ja se merkitsisi edellisvuoden 1.039 miljoonaan kiloon verrattuna 14 % pienempää satoa.

 

 

Uskon, että Huoltovarmuuskeskuksen varastoissa on riittävästi hyvälaatuista kauraa, joten mihinkään pelkoihin esim. Elovena-kaurahiutaleiden saannin osalta ei ole perusteita.

 

 

 

*****************

 

 

Oma lukunsa ovat öljykasvien viljelyala ja rypsin sekä rapsin satonäkymät.

 

 

 

 

 

 

Öljykasvialassa pidettiin työssäoloaikanani tavoitteena 100.000 hehtaarin viljelyalaa.

 

 

Nyt kylvössä on rypsiä ja rapsia yhteensä vain 57.000 hehtaaria – toki se on enemmän kuin viime vuonna, jolloin viljelyala oli vain 43.000 hehtaaria.

 

 

Olen vakaasti sitä mieltä, että Raision poistuttua öljykasvien jalostamisesta viljelyala tulee vääjäämättömästi jäämään pysyvästi tasolle 50.000 hehtaaria. Se on suuri harmi, sillä öljykasvit olisivat tärkeä lenkki viljelykierrossa ja olisihan öljykasvialan pysyminen kunnollisella tasolla tärkeää jo huoltovarmuudenkin kannalta.

 

 

 ************

 

 

Kesän sateisuus ja säiden epävakaisuus sekä lämpösumman hidas kertyminen ovat haitanneet satotilanteen kehittymistä.

 

 

 

 

 

 

Liiallisesta kosteudesta kertovat kellastuneet kasvulohkot…

 

 

 

 

 

 

…ja sateiden vuoksi lakoontuneet kasvustot merkitsevät. että elokuun 28. päivänä julkistettava seuraava satoennuste saattaa olla todella surullista luettavaa!

En sitä toivo, mutta sitä pelkään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Otto Ville Kuusinen - syntynyt Laukaassa, haudattuna Kremlin muuriin ja patsas Äänisen rannalla Petroskoissa

Perjantai 24.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Otto Ville Kuusinen syntyi Jyväskylän lähellä Laukaassa vuonna 1881 ja kuoli Moskovassa 1964.

 

 

Kuusisen monivaiheinen elämä käsitti Suomessa mm. kolme kautta SDP:n kansanedustajana eli 1908 – 1910, 1911 – 1914 ja 1917 – 1918.

 

 

Monille on ehkä yllätys, että Otto Ville Kuusinen toimi SDP:n puheenjohtajana 1911 – 1913.

 

 

Kuusinen siirtyi Neuvosto-Venäjälle vuonna 1919 ja lyhyen Suomessa piilottelunsa jälkeen lopullisesti vuonna 1921.

 

 

Otto Ville Kuusinen on kommunistisessa liikkeessä korkeimmalle kohonnut suomalainen.

 

 

Kuusinen joutui Terijoelle vuonna 1939 perustetun ”Suomen kansanhallituksen” eli ns. Terijoen hallituksen pää- ja ulkoministeriksi, kun Stalinin pääministeriksi kaavailema Arvo Poika Tuominen ei suostunut palaamaan Tukholmasta Neuvostoliittoon.

 

 

Otto Ville Kuusinen yritti palata Suomeen kahdesti, mutta ensimmäisellä kerralla Neuvostoliitto ei päästänyt häntä Suomeen ja toisella kerralla Urho Kekkonen ei hyväksynyt hänen tuloaan Suomeen.

 

 

Talvisodan sotatoimet kehittyivät Stalinin kannalta epäsuotuisasti ja hän joutuikin unohtamaan Terijoen nukkehallituksen ja solmimaan rauhan Suomen virallisen hallituksen kanssa.

 

 

Talvisodan jälkeen Kuusinen toimi 16 vuotta Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan johtajana ja niitä peruja on hänen patsaansa Petroskoissa Äänisen rannalla.

 

 

Paikalliset eivät kovin suuresti arvostaneet Kuusista ja sen vuoksi hänen patsastaan kutsutaankin ”Kalastuksenvalvojan” –patsaaksi.

 

 

Monet suomalaiset pitävät Otto Ville Kuusista maanpetturina ja monet vihatuimpana suomalaisena – jokainen tehkööt omat johtopäätöksensä.

 

 

Hyvänä apuna johtopäätösten tekemisessä saattaa olla vaikkapa Keskisuomalainen-lehden 26.6.2013 Otto Ville Kuusisesta laatima perusteellinen kirjoitus – löytyy varmasti googlaamalla!

 

 

 

***************

 

 

”Tapasin” Otto Ville Kuusisen patsaan Petroskoissa Äänisen rannalla viimeksi kyröläismatkamme aikana 1.7.2015 ja tässä muutama silloin ottamistani kuvista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Milavida - Tampereen uusin museo

Sunnuntai 12.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Ympäri käydään ja yhteen tullaan – tämä vanha suomalainen sanonta pätee täydellisesti, kun tarkastelemme Tampereen uusimman museon Milavidan vaiheita.

 

 

 

 

 

 

Milavidan rakensi Näsikalliolle Finlaysonin patruunan Wilhelm von Nottbeck´n poika Peter von Nottbeck.

 

 

Uusbarokkityylinen palatsi valmistui 1898, mutta sen rakennuttaja ei päässyt asumaan siellä koskaan.

 

 

Peter von Nottbeck’ n vaimo Olga von Tobiesen ehti Tampereella synnyttää kaksi lasta, mutta kolmannen raskautensa aikana hän halusi miehensä kanssa matkustaa Baden-Badeniin synnyttämään.

 

 

Raskaus oli kaksoisraskaus ja lapset pelastuivat, mutta Olga kuoli synnytykseen.

 

 

Kun myös Peter kuoli umpisuolentulehdukseen, niin Tampereen Näsikalliolla sijainneen Milavidan omistajiksi tulivat neljä orpolasta.

 

 

Lasten holhooja myi Milavidan Tampereen kaupungille vuonna 1905.

 

 

Tampereen kaupunki muutti Milavidan nimeksi Näsilinna ja avasi siellä vuonna 1908 Hämeen Museon.

 

 

Vapaussodassa Näsilinnan toimi punaisten Tampereen Päämajana.

 

 

Valkoiset hyökkäsivät Tampereen vapauttamista enteillen Näsilinnaan 3.4.1918. Olen kertonut valkoisten hyökkäyksestä tällä saitilla vuonna 2011 ja löydät juttuni, kun googlaat ”Esko Erkkilä kuolemanlaatta”.

 

 

Näsilinna sai rappeutua Näsikalliolla 17 vuotta, mutta nyt se on entisöity ja nimeksi on palautunut Milavida!

 

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä kertoa, kun sain Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen joukoissa tutustua Milavida-museoon 10.7.2015.

 

 

Pysykää kanavalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Käkisalmessa näkymä hotellihuoneesta - Lenin!

Lauantai 11.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Kukapa ei matkoilla ollessaan kuvaisi näkymää hotellihuoneestaan – ainakin minä tapaan niin tehdä.

 

 

Voittopuolisesti näkymät hotellihuoneista ovat ankeita, mutta toki poikkeuksiakin on.

 

 

Useinkin näkymänä on vastapäisen rakennuksen seinä tai korkealla ollessa alempana sijaitsevien naapurirakennusten katot.

 

 

Keväällä Portugalissa ollessamme saimme ihailla merinäkymää – poikkeus tavanomaisesta.

 

 

 

 

 

 

Käkisalmessa yövyimme hotelli Korelassa (osoite: ul. Kalinina 11) Lenin-aukion vierellä.

 

 

 

 

 

 

Hotellia kuvataan ”vaatimaton hotelli ydinkeskustassa”, mutta ainakin minun mittapuuni mukaan se oli aivan OK-hotelli.

 

 

 

 

 

 

Hotellihuoneemme erikoisuus oli, että saimme katsella Leninin patsasta – se alkaa olla harvinaista herkkua nykymaailmassa!

 

 

 

 

 

 

Omien aamutoimien lomassa oli mukava seurata aamulla, kun kaupungin työntekijä saapui kastelemaan kukat Leninin patsaan ympärillä ja samalla hän antoi aamupesun myös Leninille!

 

 

 

 

 

 

Toki olimme jo edellisiltana käyneet tutustumassa Käkisalmen Lenin-aukiota hallitsevaan bolsevikkipuolueen perustajan ja leninismin ideologian perustajan patsaaseen.

 

 

Käkisalmen Leninillä ei ole lainkaan lakkia. Kerrotaan, että Lenin-patsaita kun aikoinaan valmistettiin määrättömiä määriä Neuvostoliitossa, niin osalla patsaita oli lakki päässä ja osalla lakki on Leninin kädessä.

 

 

Patsaita kun tehtiin moduleista, niin kerran paljastustilaisuudessa huomattiin, että juuri paljastetulla Leninillä oli lakki päässä, mutta sen lisäksi lakki oli myös kädessä!  Samaan patsaaseen oli siis lakkipäiseen hahmoon hitsattu sellainen moduli, jolla oli lakki kädessä!

 

 

No, sattuuhan sitä paremmissakin perheissä!

 

 

 

 

 

 

Käkisalmessa olevalla Leninillä ei ole lakkia kädessään ja ei myöskään päässään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On hienoa, että kuntaliitos ei ole sammuttanut Viljakkalan VPK:n toimintaa!

Maanantai 29.6.2015 - -

Kuntaliitokset merkitsevät yleensä, että kaikkinainen paikallistoiminta halvaantuu, kun se yhdistetään uuden suurkunnan toimintoihin.

 

 

Halvaantuminen koskee mm. seurakuntatoimintaa, sillä uudessa suurkunnassa paikallinen seurakuntatoiminta jää ”orvon osalle”. Suurkunnalle ja sitä myöstä syntyvälle suurseurakunnalle kelpaavat vallan mainiosti liittyvän seurakunnan metsät ja muut varallisuus, mutta mitään vastiketta suurseurakunta ei suo liittyvälle seurakunnalle.

 

 

Nykyinen Keskusta-vetoinen hallitus on myös pienseurakuntien oljenkorsi ja edellisen hallituskauden suunnitelmat ovat muisto vain!

 

 

Piti kuitenkin kirjoittamani Viljakkalan VPK:n toiminnasta.

 

 

Viljakkalan VPK osallistui viime lauantaina järjestetyille Karhen Markkinoille ja oli hienoa todeta, että Viljakkalan taannoinen kuntaliitos Ylöjärven kanssa ei ole lamaannuttanut Viljakkalan VPK:n toimintaa,.

 

 

Viljakkalan VPK:lla on omat nettisivut ja siellä todetaan mm. että;

 

 

• Viljakkalan VPK toimii valmiuspalokuntana Ylöjärven Viljakkalassa

• VPK:lla on sopimus pelastustoimen tehtävien hoitamisesta Pirkanmaan pelastuslaitoksen kanssa

• VPK:lla on esivastesopimus Ylöjärven kaupungin terveyskeskuksen kanssa

 

 

VPK-toiminnan säilyttäminen itsenäisenä toimintana myös kuntaliitoksissa on kiitettävää toimintaa.

 

 

Viljakkalan VPK:lla on vuosittain n. 70 hälytystehtävää ja VPK:n jäsenet pitävät avunsaajien kannalta ensiarvoisen tärkeänä, että hälytystilanteissa apua on antamassa oma VPK – Viljakkalan VPK!

 

 

Kannustan ottamaan oppia VPK-toiminnan säilyttämisestä ”omissa käsissä” myös muiden toimintojen kohdalla, kun joudutaan kuntaliitoksiin!

 

 

Tässä muutama kuva Viljakkalan VPK:n kalustosta, joka oli suuren mielenkiinnon kohteena Karhen Markkinoilla 27.6.2015.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kylmä alkukesä on viivästyttänyt alppiruusujen kukintaa

Lauantai 27.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Alppiruusujen kukinta alkaa Tampereen maisemissa tavallisesti kesäkuun 4. – 10. päivän tienoilla.

 

 

Viileä alkukesä on nyt merkinnyt kukinnan alkamisen viivästymistä parilla viikolla.

 

 

 

 

Istutimme mökillemme männikköön hieman toistakymmentä alppiruusua viitisentoista vuotta sitten.

 

 

Panostimme istutukseen, sillä yritimme tehdä sen ”kaikkien taiteen sääntöjen mukaan”.

 

 

Alppiruusuille varattu alue on periaatteessa kuivaa männikköä, mutta kun mökkitonttimme on lähteinen, niin jokaisesta istutuskuopasta johtaa salaoja avo-ojaan.

 

 

Istutuskuopat olivat tilavia ja laitoimme sinne pohja-ainekseksi kaikenlaista kariketta, käpyjä ja muuta materiaalia, joka teki istutuskuopan maa-aineksen kuohkeaksi. Pidin mielessäni vanhan viisauden, että alppiruusun juuristoon pitää päästä paljain käsin kaivautumaan ainakin ranteiden syvyydelle saakka.

 

 

 

Olen aina tuntenut pienoista kateutta niitä alppiruusun kasvattajia kohtaan, jotka kasvattavat alppiruusuja Turun seudulla tai yleensäkin etelä-Suomessa – he pystyvät hyödyntämään sen suuren lajikevalikoiman, joita puutarhamyymälät tarjoavat.

 

 

Meidän korkeudella lajikevalintaan piti silloin ja pitää yhä kiinnittää suurta huomiota.

 

 

Olin muutama päivä sitten tyytyväinen, kun kuulin jonkun alppiruusun kasvattajan sanovan, että P.M.A. Tigerstedt, Haaga, Helsingin Yliopisto sekä Mikkeli ovat edelleenkin lajikkeita, jotka menestyvät hieman pohjoisempanakin.

 

 

Meillä on kasvamassa juuri noita lajikkeita!

 

 

 

 

P.M.A. Tigerstedt

 

 

 

 

 

 

Haaga

 

 

 

 

 

 

Helsingin Yliopisto

 

 

 

 

 

 

Mikkeli

Ainakin meillä Mikkeli on kasvanut selvästi kookkaimmaksi, sillä sen korkeus on jo nyt yli kaksi metriä.

 

 

Muistakaa, että alppiruusu kuuluu männikköön, sillä matalajuurisena kasvina alppiruusu soveltuu hyvin syväjuurisen männyn rinnalle.

 

 

Alppiruusua ei milloinkaan pidä istuttaa kuusen alle, sillä molemmat ovat matalajuurisia kasveja ja siten ne eivät sovellu yhteen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Toripäivä on joka lauantai, mutta Haverin Konepäivät vain kerran vuodessa!"

Maanantai 8.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Paikalliset kesätapahtumat värittävät Suomen kesän.

 

 

Kesätapahtumiin kokoontuvat paikalliset asukkaat ja myös lomalaiset. 

 

 

Puhun kokemuksesta, kun totean, että synnyinseudun kesätapahtumat ovat erityisen tärkeitä niille, jotka ovat muuttaneet synnyinseuduiltaan pois.

 

 

Omalta osaltani tämän vuoden kesätapahtumat alkoivat Viljakkalan Haverissa järjestetyillä Haverin Konepäivillä 6.6.2015..

 

 

Haverin Konepäivien järjestäjät ovat onnistuneet yhdistämään Haverin kaivosmiljöön hienosti konepäivän kanssa.

 

 

Viljakkalan Haverissa toiminut kultakaivos lopetti toimintansa kultamalmin ehtymisen vuoksi vuonna 1960.

 

 

Haverin alueen hyödyntäminen kaivostoiminnan jälkeen on takkuillut, mutta nyt toista kertaa järjestetyt Konepäivät merkitsevät, että pientä eloa on havaittavissa.

 

**************

 

 

 

 

 

 

 

Kaivostorni…

 

 

 

 

 

 

…ja avolouhos ovat tänä päivänä ne keskeiset tunnusmerkit, jotka ovat nähtävissä Haverin kultakaivosajasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Traktorikuljetukset ovat Haverin Konepäivien erikoisuus. Niiden avulla pääsee vaivattomasti liikkumaan alueella.

 

 

 

Muutamia kuvia näytteillä olleista traktoreista, niiden työkoneista ja maatalouskalustosta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

Haverin Konepäivien perinne jatkuu, sillä ensi vuonna ne järjestetään 11.6.2016.

 

 

Kannattaa varata päivämäärä jo nyt kalenteriin!

 

 

Niin, kuulin tuon otsikossa toistamani lauseen keskustelusta, jonka kaksi tuttavaani kävivät näyttelykentällä – totta joka sana!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maamme ensimmäisen Mannerheim-patsaan paljastamisesta tuli 4.6.2015 kuluneeksi 60 vuotta!

Sunnuntai 7.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton liittokokous- ja kesäjuhlaohjelmaan 2 – 4.6.2015 kuului osallistuminen maamme ensimmäisen Mannerheim-patsaan 60-vuotismuistojuhlaan.

 

 

Muistojuhla järjestettiin Seinäjoella Lyseon puistossa, jota käsittääkseni kutsutaan myös Mannerheim puistoksi.

 

 

On luonnollista, että osallistuin tilaisuuteen.

 

 

 

 

 

 

Mannerheim-patsas paljastettiin Seinäjoen Keskustorille marsalkan syntymäpäivänä 4.6.1955 ja se siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1973.

 

 

 

 

 

 

 

Muistotilaisuus alkoi Suomen lipun sisäänmarssilla, joka aina jo sinällään on juhlahetki.

 

 

 

 

 

 

Suomen lippu asettui paikoilleen ja…

 

 

 

 

 

 

…jonka jälkeen juhlamenojen johtaja eversti evp. Jorma Jokisalo otti tilaisuuden johdon.

 

 

 

 

 

 

Kaupunkineuvos Raimo Yli-Uotila piti patsaan paljastamiseen liittyviä seikkoja valottaneen puheen.

 

 

Arvostin, että kaupunkineuvos Yli-Uotila käytti johdonmukaisesti Vapaussodasta puhuessaan termiä ”Vapaussota”.

 

 

Ihmettelen, että isänmaalliseksi luulemani Ilkka-lehti käyttää Yli-Uotilan puhetta referoidessaan Vapaussodasta termiä ”Kansalaissota” - kaupunkineuvos ei käyttänyt puheessaan kertaakaan muuta termiä kuin Vapaussota!

 

 

Toki Vapaussota oli myös kansalaissota, veljessota, kapina ja mitä muutakin tahansa, mutta kyllä se oli ensisijaisesti Vapaussota.

 

 

 

 

 

 

Seinäjoella sijaitseva Mannerheim-patsas kuvaa Mannerheimiä siinä vaiheessa, kun hän johti Seinäjoen päämajassaan Vapaussotaa.

 

 

 

 

 

 

Seinäjoen Mannerheim-patsaan on veistänyt jääkärikapteeni Lauri Leppänen vuonna 1995.

 

 

 

 

 

 

Patsaan jalustassa on teksti:

 

 

SE VALA ON KOETETTU PUHTAANA PITÄÄ

 

 

 

 

 

 

Toisella puolella patsaan jalustaa on ”omistuskirjoitus”:

 

 

YLIPÄÄLLIKÖLLEEN ETELÄ-POHJALAISET

 

 

 

 

 

 

Muistojuhlassa Eläkeliitto oli mukana laskemassa seppeltä Mannerheimin patsaan juurelle.

 

 

 

 

 

 

Eläkeliiton seppeleen laskivat edellispäivänä puheenjohtajuudesta luopunut kaupunkineuvos Hannes Manninen ja Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Merja Uusitalo.

 

 

 

 

 

 

Mainittakoon, että Rakuunakilta laski nyt ensimmäisen kerran muistoseppeleen Mannerheimin patsaalle!

 

 

 

 

 

 

Suomen lipun poistuminen päätti mieliinpainuneen tilaisuuden!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

EU-kriitikot eivät vieläkään hyväksy 16.10.1994 järjestettyä kansanäänestystä

Tiistai 12.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietimme Eurooppa-päivää viime lauantaina eli 9.5.2015.

 

 

Suomessa järjestettiin kansanäänestys Euroopan Unioniin liittymisestä 16.10.1994 ja sen tulos oli EU-myönteinen, sillä kansanäänestyksessä 56,9 % kansalaisista kannatti Euroopan Unioniin liittymistä.

 

 

Kannatin Euroopan Unioniin liittymistä ja en ole päätöstäni katunut.

 

 

Eurooppa-päivän viettäminen nosti jälleen kerran esiin mielipiteitä, että kansa äänesti lokakuussa 1994 väärin!

 

 

On käsittämätöntä, että jokaisen vaalin ja äänestyksen jälkeen ilmoille putkahtaa esiin äänekäs vähemmistö, jonka mielestä vaalitulos tai äänestyspäätös oli väärä.

 

 

Paljon puhuttu kansan vaihtaminen olisi tämän protestijoukon mielestä se toimenpide, joka pitäisi tehdä.

 

 

Lokakuun 16. päivänä järjestetyn kansanäänestyksen osalta päätökseni oli helppo.

 

 

Halusin katsoa eteenpäin ja kannoin huolta tulevista sukupolvista – halusin kantaa vastuuta lapsistani sekä heidän aikalaisistaan ja äänestin EU-jäsenyyden puolesta.

 

 

Suomen jääminen seuraavaan EU-jäsenyyden hyväksyvien valtioiden joukkoon olisi ollut nöyryytys Suomelle – halusin, että liitymme eurooppalaiseen perheeseen etujoukoissa.

 

 

Tiesin ja tajusin ne ongelmat, jotka Euroopan Unioniin liittyminen toisi esim. maataloudelle ja kotieläintaloudelle, joiden parissa silloin tienasin leipäni.  Tajusin myös sen, että muutoksen pitää antaa tapahtua ja sen vauhdittaminen on vastuullani.  

 

 

Äänestin JAA ja en ole katunut!

 

 

 

 

 

 

Pystypäin ja ylpeänä vedin Suomen siniristilipun salkoon Eurooppa-päivänä 9.5.2015.

 

 

Suomi kuuluu eurooppalaiseen perheeseen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan kenttä luottaa puoluejohtoon hallituskysymyksen ratkaisemisessa

Maanantai 4.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Puoluevaltuusto on Keskustan organisaatiossa ylin päättävä elin puoluekokousten välissä.

 

 

Puoluevaltuuston jäsenet valitaan piirikokouksissa puoluekokouksen jälkeen.

 

 

Pirkanmaan piirikokous valitsi minut puoluevaltuuston varajäseneksi viime syksyllä järjestetyssä piirikokouksessa.

 

 

Keskustan puoluevaltuuston sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Helsingissä 25.4.2015.

 

 

 

 

 

Puoluevaltuustokokouksen alussa Pirkanmaan piirin puoluevaltuuston jäsen, kansanedustaja Pertti Hakanen tuli puheilleni ja totesi joutuvansa lähtemään erääseen muuhun kokoukseen ja pyysi minua siirtymään hänen tilalleen puoluevaltuustokokouksen varsinaiseksi jäseneksi.

 

 

 

 

 

 

Vaihdoin kokouksen sihteeristöltä varajäsenen aineiston varsinaisen jäsenen aineistoksi ja nyt ”työkaluikseni” tulivat äänestyslippunivasta sekä puheenvuoropyyntölomake.

 

 

 

 

 

 

Puheenjohtaja Juha Sipilä oli luonnollisesti kokouksen keskiössä.

 

 

***********************

 

Tapojeni mukaan liikuin kokousväen keskuudessa ja otin valokuvia.

 

 

Poliitikot ovat valokuvaajalle kiitollisia kohteita, sillä he eivät käännä kasvojaan poispäin, kun näkevät, että heitä kuvataan!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokouksessa käytettiin runsaasti puheenvuoroja ja ne olivat lähes kaikki kiittäviä hyvästä vaalituloksesta johtuen.

 

 

Pari hallituspohjaa koskettelevaa puheenvuoroa kuultiin ja ne olivat sellaisia, että niiden sanomaan on helppo yhtyä.

 

 

Otan ne tähän siinä muodossa kuin ne annettiin evääksi puoluejohdolle:

 

• ”Keskustan ja Vihreiden ei pidä olla samassa hallituksessa”

• ”Suhtautukaa Kokoomukseen kriittisesti ja erittäin kriittisesti Vihreisiin”

 

 

 

 

 

 

Omassa puheenvuorossani kiitin puoluejohtoa siitä, että he vierailivat vaalityömme tukena Tampereella. Tämä oli tärkeä syy siihen, että Keskusta eteni merkittävästi Tampereella.

 

 

 

 

 

 

Toisena seikkana otin esille sen, että Pirkanmaan tieverkkoon pitää panostaa ja jättää panostaminen esimerkiksi Tampereen ratikkaan kokonaan pois.

 

 

 

 

 

 

Puheeni aikana puoluejohto näytti kuuntelevan sanomaani – toivottavasti puheeni tuo tulosta!

 

 

 

On todennäköistä, että Keskustan puoluevaltuusto kokoontuu pian uudestaan, sillä se päättää aikanaan Keskustan menosta hallitukseen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Vappu oli entiseen aikaan oikein sopiva sonnanajopäivä

Perjantai 1.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Tänään vietettävä Vappu tuo mieleen lapsuusajan Vaput.

 

 

Meillä oli Vappu-niminen hevonen, mutta nyt tarkoitan toukokuun 1. päivänä vietettävää Vapunpäivää.

 

 

Kotona maalla Vapunpäivään sisältyi sima ja se, että silloin navetan sontaruuma ajettiin tyhjäksi talven aikana kertyneestä sonnasta pelloille sontakasoihin tai sontapattereihin.

 

 

Sonnanajopäivä eli Vappu merkitsi, että pian päästäisiin kylvötöihin.

 

 

Myöhemmällä iällä, kun televisio oli hankittu pirtin nurkkaan, Vapun-päivä merkitsi suorastaan vihamielisten puoluepamppujen Vappu-puheiden katselemista televisiosta.

 

 

Oli selvää, että Suomen Sosiaalidemokraattisen puolueen johtohenkilöiden puheet ja SKDL:n sekä SKP:n molempien suuntausten johtajien puheet täyttivät illan televisio-lähetykset kokonaan.

 

 

SKDL:n puheenjohtajan Kalevi Kivistö ja SKP:n enemmistösiiven johtajan Aarne Saarisen sekä SKP:n vähemmistösiiven johtajan Taisto Sinsalon esiintymiset televisiossa saivat lapset suorastaan pelkäämään, sillä niin vahvaa oli poliittisen ja ay-henkisen saarnan poljento!

 

 

Olen aina vierastanut Vapun valjastamista poliittisen hurmoksen ja ay-henkisen uhoamisen alttariksi.

 

 

Suon mielelläni Vapun opiskelija- ja teekkarimeiningin iloittelupäiväksi, mutta ennen kaikkea koen Vapunpäivän Kevään Juhlaksi!

 

 

Taas kerran tänä vuonna saan viettää Vapun ulkomailla ja mielelläni vastaanotankin Vappuni poissa Suomesta!

 

Palaan kotimaahan kuitenkin huomenissa ja ehkäpä jo muutaman päivän kuluttua saatan kirjoitella joitain matkatunnelmiani vaikkapa Vapusta ulkomailla!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kakskytyks, muttei ventti. Mies täynnä virtaa joka sentti"

Sunnuntai 26.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Monet pirkanmaalaiset – minä muiden mukana – ovat mielissään, kun Mikko Alatalo selvitti itsensä Pirkanmaan vaalipiirin suurimmalla keskustalaisehdokkaiden äänimäärällä nyt jo neljännen kerran eduskuntaan.

 

 

 

 

 

 

Otsikkoteksti oli Mikon tunnusslougan vaalikampanjan aikana ja se oli ”präntättynä” myös hänen vaaliautonsa kylkeen –...

...21 kun oli Mikon ehdokasnumero!

 

 

 

 

 

 

Mikko Alatalo panosti tosissaan näihin eduskuntavaaleihin ja panostaminen näkyi tuloksissa – yli 6.700 pirkanmaalaisääntä on todisteena, että Mikkoa voidaan entistäkin vahvemmin tituleerata ”Pirkanmaan Senaattori” –termillä.

 

 

Tässä kuvassa on Mikon lähitiimi, joka kiersi laajalti Pirkanmaata.

 

 

Laulunlahjojensa ja valtakunnallisen tunnettuisuutensa vuoksi Mikolla oli vaalikampanjankin aikana paljon esiintymispyyntöjä ympäri Suomea muiden Keskustan eduskuntavaaliehdokkaiden tilaisuuksiin.

 

 

Onneksi Mikko osasi pienen kaupankäynnin ja pyysi vastavuoroisesti maamme valovoimaisimpia keskustalaisehdokkaita puolestaan Mikon tilaisuuksiin Tampereelle.

 

 

Mauri Pekkarisen, Paavo Väyrysen ja Pekka Puskan mielenkiintoiset vierailut Tampereella olivat Mikon ”vaihtokauppoja” – hyvä niin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…kun siihen yhdistettiin Mikon musisointi yhdessä vakiosäestäjänsä Jammi Humalamäen kanssa, niin väkeä riitti Mikkoa kuulemassa.

 

 

 

 

 

 

Suositullekin ja pitkän parlamenttiuran tehneelle saattaa vaaleissa käydä kalpaten ja näin kävi tässä Mikon vierellä olevalle Kimmo Sasille.

 

 

Kansa vaatii, että edustajan pitää jalkautua äänestäjien keskelle vaalikampanjan aikana, mutta myös muulloin.

 

 

 

 

 

 

 

On selvää, että kansanedustaja Mikko Alatalolla tulee uuden vaalikauden aikana olemaan tärkeä rooli Juha Sipilän tiimissä.  Se on Pirkanmaan maakunnan kannalta hyvä asia ja se tulee vahvistamaan sitä, että Mikko Alataloa voidaan jatkossa luonnehtia entistäkin vahvemmin termillä

 

Pirkanmaan Senaattori!

 

Vielä se, että Seija Alatalon rooli Mikon ”tärkeänä” on keskeinen!

 

Omaan mielestäni hyvät suhteet Mikon ja Seijan kanssa ja sen vuoksi toivottelenkin heille kaikkea hyvää jatkossakin!

 

 

-Esko Erkkilä-