Suomalaisbusseja Karjalan kannaksella seuraavat "kauppa-autot" ovat monopolisoituneet, mutta eivät ole sortuneet private label -tuotteisiin

Torstai 24.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Karjalan kannaksella suomalaisia turistibusseja seuraavat paikalliset ”kauppa-autot” ovat mielenkiintoinen ilmiö.

 

Olen seurannut tilannetta runsaat kymmenen vuotta ja toiminnassa on tapahtunut muutoksia.

 

Aiemmin suomalaisbusseja seurasi 4 – 6 ”kauppa-autoa” ja kun suomalaisbussi pysähtyi, niin kauppa-autot olivat heti ryhmittyneinä puolikaaren muotoon bussin uloskäynnin eteen.

 

Nykyään toiminta on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta järjestäytynyttä, sillä yhden liikennöitsijän bussia seuraa vain yksi ”kauppa-autoyrittäjä”. Kaupan monopolisoituminen on siis totta Venäjälläkin.

 

Kauppa-autoyrittäjät puhuvat kohtuullista suomea, joten kaupankäynti heidän kanssaan on luontevaa.

 

Tiedustelin joskus bussiamme seuraavalta yrittäjältä, että onko joku ylempi taho jakanut kullekin yrittäjälle oman maantieteellisen reviirin tai tietyt liikennöitsijät, mutta yrittäjä kielsi näin olevan. Kysyin myös, että maksaako hän jollekin taholle toiminnastaan - on luonnollista, että yrittäjä kielsi maksamisen!

 

Olen vuosien saatossa matkaillut Venäjällä ja havaintoni on, että suomalaisilla busseilla on kullakin oma kauppa-autoyrittäjä, joka seuraa bussia pitkin matkaa. Systeemi on siis tietyllä tavalla monopolisoitunut!

 

Olen havainnoinut, että vastaavaa systeemiä ei ole muualla kuin Karjalan kannaksella ja se onkin luonnollista, sillä esimerkiksi Laatokan pohjoispuolella suomalaisbusseja on liikenteessä vain harvoin.

 

Tässäkin pätee siis markkinavoimat; Karjalan kannaksella liikkuu paljon suomalaisbusseja eli markkinat ovat siellä!

 

 

**********

 

 

Muutama kuva kauppa-autosta ja sen valikoimasta, joka oli ”yhteistyökumppaninamme” taannoisella matkallamme Viipurin kautta Pietariin. Voimme kutsua yrittäjää vaikkapa nimellä ”Konstja”.

 

 

 

 

 

 

Konstja odotti meitä Ihantalan muistomerkillä ja valikoima käsitti juomat vedestä väkeviin, kartat sekä myös valuutanvaihtopalvelun.

 

 

 

 

Konstjan myymät tuotteet ovat laatutuotteita – hän ei ole sortunut ”Pirkka”- eikä ”Rainbow” –vedätyksiin!

 

 

 

 

 

 

Ihantalassa oli poikkeustilanne, sillä Konstjan vieressä oli kilpailija ja jokunen meidänkin porukastamme sortui ostamaan Konstjan kilpailijalta.

 

Kilpailija oli liikkeellä vahvalla rekvisiitalla, sillä hänellä oli mukanaan kookas Suomen lippu ja sitä hän heilutteli Ihantalan muistomerkin edessä ennen kuin aloitti kaupanteon.

 

Konstja ei tykännyt kilpailijastaan ja antoikin ohjeen, että älkää ostako tuolta!

 

 

***********

 

 

Muutama kuva Konstjan valikoimasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************

Vihjeenä Konstjalle, että hanki autoosi kylmälaitteet, sillä kylmä siideri ja kylmä olut tekisivät varmasti oikein hyvin kauppansa!

Tutkailin Konstjan hintatasoa ja totesin, että vahvin Baltika eli Baltika 9-kutistekalvopakkaus maksoi 23 euroa. Baltika 9 on vahvuudeltaan 8,0 % ja tölkkikoko on 0,5 litraa - kutistekalvopakkauksessa on 24 tölkkiä eli vahvaa olutta olisi ollut saatavilla 12 litraa ja hintana 23,00 €!

Piipahdin Alkon nettisivuilla ja myös Alko myy Baltika 9 -olutta, toki pulloissa. 12 litraa Baltika 9:ä maksaa Alkossa 73,92 €.

 

 

**************

 

Sain Konstjan palveluista omakohtaista kokemusta, kun vaihdoin 50 euroa rupliksi.

 

Konstajan kurssi oli 46 ruplaa yhdestä eurosta ja se oli ihan kohdallaan, sillä katselen edellisellä Viipurin reissulla tekemääni Visa-ostosta ja silloin kurssi on ollut 45,5389.

 

 

************

 

Venäläinen kauppa-autosysteemi Karjalan kannaksella täydentää sitä palveluvarustusta, joka pakkoluovutetussa Karjalassa on varsin vaatimaton.

 

Kauppa-autosysteemi ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että suomalaiset matkanjärjestäjät alkaisivat karttamaan paikallisten kauppojen palvelujen käyttämistä. En ole tämmöistä havainnut, mutta haluan siitä kuitenkin muistuttaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Paljon ehtii Viipurissa näkemään pari tuntia kestävän aamukävelyn aikana

Keskiviikko 23.7.2014 - -Esko Erkkilä-

 

Viipurissa ehtii vajaan pari tuntia kestävän aamukävelyn aikana näkemään paljon.

 

Tapaan ulkomailla ollessani rajoittaa nukkuma-ajat minimiin ja lähteä ainakin aamuisin varhain liikenteeseen.

 

Noudatin periaatettani 6.7.2014, kun Viipurissa yöpyessäni lähdin aamukävelylle.

 

Lähdin liikenteeseen klo 05.19 eli Suomen aikaa klo 04.19 ja palasin hotellille Venäjän aikaa klo 06.45 eli olin kaupungilla tunti ja 36 minuuttia - tarkat ajat on helppo tarkistaa kameran muistikortilta!

 

Otin aamukävelyni aikana 132 valokuvaa. Jos olet blogini vakituinen seuraaja, olet nähnyt osan valokuvistani, mutta nyt aion esittää aamukävelykierrokseltani muutaman kuvan.

 

Lähdetkö mukaan?

 

 

 

 

 

Aloitin aamukävelyni Hotelli Viipurista, sillä yövyimme siellä.

 

Rakennus, jossa Hotelli Viipuri nykyisin toimii, on entinen Karjala-lehden toimitalo.

 

Helsingin ja Lahden evakkovaiheiden Karjala-lehti asettautui Lappeenrantaan.

 

Olen Karjala-lehden tilaaja.

 

 

 

 

 

 

Hotelli Druzhba Salakkalahden rannalla.

 

Olen yöpynyt Druzhbassa viimeksi ja toistaiseksi ainoan kerran vuonna 1982.

 

 

 

 

 

 

Viipurin linna.

 

 

 

 

 

 

Viipurin Kauppahalli.

 

 

 

 

 

 

Pyöreä torni…

 

 

 

 

 

 

…ja myös tässä.

 

 

 

 

 

 

Ahti Salakkalahden rannalla.

 

 

 

 

**********

 

 

 

 

Tässä muutama kuva Viipurin Tuomiokirkon kellotornista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Onkijoita Salakkalahden rannalla.

 

 

 

 

 

 

Pietari Suuren patsas Tervaniemen kalliolla.

 

 

 

 

 

 

Viipurin maakunta-arkisto Tervaniemellä.

 

 

 

 

 

 

Aamujuopuneita paikallisia sammuneina ja kuseksimassa.

 

 

 

 

 

 

Viipurin satama.

 

 

 

 

 

 

Torkkeli Knuutinpoika.

 

 

 

 

 

 

 

Seinälehti Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

 

 

 

Pietari-Paavalin kirkko Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

 

 

Mikael Agricolan patsas Pietari-Paavalin kirkon vieressä.

 

 

 

 

 

 

Yrjö Liipolan ”Metsänpoika” –veistos Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

 

 

Jussi Mäntysen ”Hirvi” –veistos ja Alvar Aallon suunnittelema Viipurin Kaupunginkirjasto Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

 

 

Tunti ja 36 minuuttia kestänyt aamukävely on päättynyt, sillä bussimme näkyy jo!

Nyt suihkuun ja muiden mukana aamupalalle, johon ehdinkin vallan hyvin!

 

 

 

Kannustan tutustumaan Viipurin keskeisiin nähtävyyksiin – se onnistuu vajaassa kahdessa tunnissa, mutta toki kierrokseen kannattaa varata moninverroin enemmän aikaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva Mikael Agricolan patsas on osakopio alkuperäisestä patsaasta

Tiistai 22.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen elänyt harhakuvitelmissa, kun olen olettanut, että Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva Mikael Agricolan patsas on samanlainen kuin alkuperäinen Viipurin Tuomiokirkon edustalla vuonna 1908 paljastettu alkuperäinen teos.

 

Asia selvisi minulle, kun kävin Viipurin linnassa 10.6.2014.

 

 

 

 

 

 

Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva patsas on kopiovalos sen muistopatsaan yläosasta, jonka Emil Wikström (1864 – 1942) suunnitteli Agricolan muistomerkiksi Viipurin Tuomiokirkon edustalle.

 

 

 

 

 

 

Viipurin Tuomiokirkon edustalla 21.6.1908 paljastettu alkuperäinen Mikael Agricolan muistomerkki on tässä kuvattu Viipurin linnassa esilläolevasta valokuvasta.

 

 

 

 

 

 

Oli ainakin minulle uutta, että alkuperäisessä Mikael Agricolan muistomerkin edessä oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin suunnittelema vanhusta ja lasta esittävä pronssiveistos.

 

Agricola on kuvattu alkuperäisessä ja myös kopiovaloksessa puhumassa saarnastuolia kuvaavassa tilanteessa.

 

 

 

****************

 

 

Mikael Agricolan alkuperäinen muistopatsas hävisi Talvisodan loppuvaiheissa ja sitä ei ole löydetty etsinnöistä huolimatta.

 

 

**************

 

On hyvä asia, että Viipuri-säätiön ja Viipurin jälleenrakennus- ja kehityssäätiön ansiosta Agricolan pronssihahmo valettiin Suomessa 1993 pystytettäväksi Viipuriin.

 

 

Muistomerkki paljastettiin 27.6.2009 Pietari-Paavalin kirkon edustalla Torkkelinpuiston äärellä.

 

 

 

 

 

 

Tässä Mikael Agricolan patsas (oikealla) ja Pietari-Paavalin kirkko samassa kuvassa – takana Torkkelinpuisto.

**********

 

 

 

Olen tyytyväinen, että muutaman Viipurin-matkani tuloksena pystyin ainakin suurin piirtein hahmottamaan suomenkielen luojan Mikael Agricolan muistopatsaiden vaiheet Viipurissa.

 

 

**********

 

 

On muistettava, että Mikael Agricolan patsaasta on tehty uusintavalokset seuraavasti:

 

• Turku 1910, esillä Turun Tuomiokirkon eteishallissa

• Lahti 1953, esillä Erkonpuistossa

• Pernaja 1959, esillä Agricolan oletetun kotitalon Sigfridsin pihassa

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sama jalusta, mutta patsas on vaihtunut vallanpitäjien mukaan

Maanantai 21.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olkoon tämän jutun alaotsikkona vaikkapa...

...patsaiden vaihtovuodet!

 

Olen parin viime vuoden aikana omakohtaisesti havainnut, että Viipurissa on paljon maamme historiaan liittyviä mielenkiintoisia seikkoja havaittavissa ja omin silmin nähtävissä.

 

Käsittelen nyt Viipurin Tervaniemessä sijainneita patsaita ja muistomerkkejä sekä sitä, mitä siellä nykyään on.

 

 

Tervaniemen kalliot sijaitsevat Viipurin keskustasta katsellen Viipurin linnan takana.

 

 

*************

 

Turistikartoissa saattaa ilmetä Pietari Suuren patsas ja sinne kannattaakin kävellä, jotta pääsee eräälle Suomen historian merkkipaikalle.

 

Tervaniemen kalliolle pystytettiin vuonna 1910 Pietari Suuren patsas.

 

Patsas pystytettiin Terveniemeen Suuren Pohjan sodan 200-vuotisjuhlien merkeissä, sillä Pietari Suuri seurasi Tervaniemen kallioilta Viipurin pommituksia vuonna 1710.

 

 

*************

 

Pietari Suuren patsas sai olla Tervaniemessä kahdeksan vuotta, sillä suomalaiset poistivat patsaan paikoiltaan vuonna 1918 ja pystyttivät samalle jalustalle 6. XII 1927 Suomen Itsenäisyydenpatsaan.

Pietari Suuren patsas sai siirtyä Helsinkiin, josta se vuonna 1930 palautettiin Viipuriin ja nyt Viipurin taidemuseoon.

 

 

 

Tässä on Viipurin linnassa oleva valokuva Suomen Leijona-patsaan paljastustilaisuudesta 6.12.1927 eli Suomen itsenäisyysjulistuksen 10-vuotispäivänä.

 

Patsaan huipulla oli ylväs Suomen-leijona ja alla teksti

 

SUOMEN

 

ITSENÄISYYSJULISTUKSEN

 

MUISTOKSI

 

6. XII  1927

 

 

 

 

 

 

Valokuvan selitystekstissä kerrotaan, että muistopatsas on Gunnar Finnen veistämä.

 

 

 

 

 

 

Viipurin linnassa on näytteillä osa muistopatsaan tekstiosakivestä.

 

Leijona oli pitkään kadoksissa, mutta sitten se löytyi runneltuna Monrepos´n puistosta ja on nyt tietääkseni erään omakotitalon nurmikolla olosuhteisiin nähden kohtuullisessa kunnossa.

 

 

 

************

 

 

Pietari Suuren patsas palasi Tervaniemen kalliolle Talvisodan jälkeen, kun Neuvostoliitto valtasi Viipurin.

 

 

 

***********

 

 

 

Tilanne kuitenkin muuttui, kun suomalaiset valtasivat Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Viipurin ja Pietari Suuren patsas sai taas lähteä Tervaniemen kallioilta.

 

 

**********

 

 

 

Pietari Suuren patsas sai palata nykyiselle paikalleen Jatkosodan jälkeen, kun Neuvostoliitto valtasi Viipurin.

 

 

**********

 

 

 

Kävin tapaamassa Pietari Suurta 6.7.2014, kun tein vajaat kaksi tuntia kestäneen aamukävelyn Viipurissa käydessäni.

 

 

Pietari Suuri nojaili tykkiin ja jatkoi Viipuria katsellen samaan tapaan kuin hän teki vuonna 1710.

 

Patsaalle johtavat portaat ja graniittipallot portaiden vierellä ovat vuosien saatossa pysyneet samoina.

 

 

 

 

 

 

Patsaan takana on kallioon hakattuna vuosiluku 1910 eli se, jolloin Pietari Suuren patsas ensimmäisen kerran pystytettiin jalustalleen.

 

 

 

 

 

 

Kalliolla on rautaketjuin ympäröitynä alue, jossa on kyrillisin kirjaimin hakattuna kallioon P-kirjain ja kerrotaan, että Pietari Suuri on itse sen siihen hakannut vuonna 1710!

 

 

 

 

 

 

Lähdin jatkamaan aamukävelyäni ja jätin Pietari Suuren tähyilemään Tervaniemen kalliolta aamuun heräävää Viipuria!

 

 

Kannustan suuntaamaan Viipurissa kävelymatkan Tervaniemen kalliolle Pietari Suuren patsaan juurelle ja suomaan syvälliset ajatukset niille tapahtumille, jotka ovat tapahtuneet Tervaniemen kalliolla runsaan sadan vuoden aikana - oikeastaan jopa runsaan kolmensadan vuoden aikana!

 

Toivon, että joskus tulevaisuudessa Suomen Leijona sekä Pietari Suuri saisivat sulassa sovussa seisoa Viipurissa Tervaniemen kalliolla ja katsella monikulttuurellisen Viipurin elämänmenoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viipurin Tervaniemessä sijaitseva maakunta-arkisto vaatisi nopeasti kunnostusta

Perjantai 18.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kaupunginkirjasto on kunnostettu hyvään kuntoon ja siellä on nyt ilo poiketa.

 

On yksityisajatteluani, kun ehdottelen, että myös Viipurin Tervaniemessä sijaitseva Viipurin maakunta-arkistorakennus pitäisi nopeasti kunnostaa.

 

 

 

 

Tutustuin Maakunta-arkistorakennukseen sen ulkopuolelta 6.7.2014, kun olin aamukävelyllä Viipurissa.

 

 

 

 

Maakunta-arkisto sijaitsee Tervaniemessä kaupungista katsellen Viipurin linnan takana kävelymatkan päässä keskustasta.

 

Viipurin maakunta-arkiston on suunnitellut arkkitehti Uno Ullberg ja se on avattu vuonna 1934.

 

Arkkitehti Ullberg suunnitteli monia huomattavia rakennuksia, jotka sittemmin jäivät Neuvostoliitolle pakkoluovutetulle alueella.

 

Hän toimi Viipurin kaupunginarkkitehtinä 1932 – 1936.

 

Uulberg muutti Helsinkiin vuonna 1936 ja ryhtyi Lääkintöhallituksen arkkitehdiksi.

 

Siinä toimessaan hän suunnitteli useita sairaanhoitoon liittyviä rakennuksia ympäri Suomea.

 

 

******************

 

 

Kiersin aamutuimaan Viipurin maakunta-arkistorakennuksen ympäri ja tässä kierrokseni tuloksena muutama valokuva:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Linnansillalta maakunta-arkisto näyttää tältä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************

 

 

 

 

Viipurin maakunta-arkiston nykykäyttö ilmenee varmaan tästä.

 

 

 ***********

 

 

Kävin Viipurin maakunta-arkiston portailla myös vuosi sitten ja totesin silloin, että kissat ovat ottaneet paikan omakseen – näin myös tänä vuonna:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

 

 

 

Maakunta-arkiston takana oleva rakennus on päässyt pahasti rappeutumaan ja…

 

 

 

 

 

 

…ja samoin on käynyt myös sille tielle, joka kulkee Viipurin maakunta-arkiston takana.

 

 

 

Toistan yksityisajatteluni, että Viipurin maakunta-arkiston kunnostaminen olisi ajankohtainen!

Toivottavasti Venäjä löytää Viipurin maakunta-arkiston kunnostamiseen rahat, jotta aikakautensa arkkitehtuuriteos saa arvoisensa kohtelun!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viipurin linna on kansallisomaisuuttamme

Keskiviikko 16.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Uskallan sanoa, että Viipurin linna on kansallisomaisuuttamme, vaikka sitä nyt isännöikin vieras vallanpitäjä.

 

Aamulla 6.7.2014 tein varhaisen vajaan kahden tunnin pituisen aamukävelyn Viipurissa ja aamukävelyni reitti kulki mm. vastapäivään Viipurin linnan ympäri.

 

 

Tässä kuvakavalkaadi näkemästäni:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

Muistutan taas kerran, että julkaisemani kuvat ovat kaikkien vapaasti käytettävissä.

 

Olen tietysti mielissäni, jos käytöstä kerrotaan minulle, mutta välttämätöntä se ei ole!

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

Lopuksi kuva siitä kipsiteoksesta, jonka aikoinaan ostin eräästä huutokaupasta Turussa.

 

Huutoni maksoi tasan 10 euroa ja tunnen saaneeni huudolleni vastinetta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ihantalassa saavutettiin vuonna 1944 todellinen torjuntavoitto

Tiistai 15.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomenkieleen on pesiytynyt sana ”torjuntavoitto” kuvaamaan erilaisia tilanteita – usein poliittisia tilanteita, joissa toinen tai monesti kiistan molemmat osapuolet sanovat saavuttaneensa torjuntavoiton.

 

Todellisen torjuntavoiton suomalaiset sotajoukot saivat kesällä 1944, kun ne pystyivät pysäyttämään puna-armeijan Ihantalassa ja siten estämään maamme valloittamisen idän ikeen alle.

 

Olen monesti saanut vierailla Ihantalassa, mutta menen sinne aina mieluusti, sillä Ihantalan kunniakkaat sotatantereet kertovat joka matkalla uutta sanomaa.

 

Sain 5.7.2014 jälleen kerran kuulua seurueeseen, joka saapui tutustumaan Ihantalan taistelumaastoon – maastoon, jossa käytyjen taistelujen tuloksena varmistui Suomen itsenäisyys.

 

 

 

 

 

Ihantalan taistelujen muistokivi on kohde, jonka luona suomalaiset retkikunnat pysähtyvät.

 

 

 

 

 

 

Maastosta löytyy yhä edelleen sotaromua ja siitä oli kerätty edustava näyte muistokiven juurelle.

 

 

*************

 

 

 

Nyt emme kävelleet maastossa, mutta olen kymmenisen vuotta sitten kävellyt lähellä sijaitsevalla Pyöräkankaalla ja siellä tapasin lähes puolimetrisen tykinkuulan. Samalla alueella osuin myös sellaiseen sananjalkakasvustoon, jota en ole aiemmin tavannut – sananjalat olivat ainakin metrin mittaisia, kun ne tuulessa hiljalleen heiluivat. Sananjalat kasvoivat maassa, jonka tykkituli oli 1944 möyhentänyt ja sen jälkeen kasvusto oli saanut olla rauhassa ihmisiltä.

 

 

 

 

 

 

Ihantalan maasto on kivistä ja louhikkoista. Kivinen maasto merkitsee, että vihollistulen sirpalevaikutus on suojautumattomalle sotilaalle tuhoisaa.

 

 

 

 

 

Isojen kivien alla olevat kolot olivat suomalaispuolustajille kullan arvoisia; on sanottava, että ne olivat henkikullan arvoisia!

 

 

 

 

 

Muistokiven luota näkyy Ihantalanjärvi ja siitä laskeva Pekarinoja – kuvassa näkyvä auto on juuri saapumassa Pekarinojan sillalle.

 

 

 

 

 

 

Tästä karttapiirroksesta nähdään Ihantalan kirkko, suomalaisten asemat, neuvostoliittolaisten asemat sekä Pekarinoja.

 

 

Pekarinojan silta oli suomalaisten toimesta miinoitettu, mutta miinoitusta  ei saatu toimimaan.

 

Vihdoin tykistömme sai Pakarinojan siltaan täysosuman joka sytytti myös miinoituksen ja Pekarinojan silta lensi taivaan tuuliin.

 

 

 

 

 

Tässä vielä toinen kuva Viipuri – Ihantala –tiellä sijaitsevasta Pekarinojan sillasta, jonka kuvassa näkyvä kuorma-auto on juuri ylittänyt.

**********

 

 

Tiedämme vallan hyvin, että Tali – Ihantalan voitokkaiden torjuntataistelujen avaimina oli useita syitä, mutta Pekarinojan sillan onnistunut räjäyttäminen oli yksi niistä niiteistä, joiden seurauksena puna-armeija siirtyi Ihantalassa puolustusryhmitykseen 13.7.1944.

 

 

**********

Kiivaat taistelut Ihantalassa jatkuivat vielä elokuulle saakka ja niiden aikana mm. kenraali Einar August Vihma kaatui 5.8.1944.

 

Jääkärikenraalimajuri Vihma on tiettävästi ainoa itsenäisen Suomeen kenraali, joka on kaatunut rintamalla.

 

Harmi, että en nytkään päässyt käymään kenraali Vihman kaatumispaikalla. Kuulin matkallamme, että kenraali Vihman tarkka kaatumispaikka – vaikka onkin nykyään merkitty muistolaatalla – on kiistanalainen.

 

 

Olen jatkossakin valmis tutustumaan Ihantalan taistelupaikkoihin, sillä olen todennut, että jokaisella matkalla saa uutta tietoa näistäkin paikoista!

Ehkä seuraavalla kerralla pääsen käymään myös kenraali Vihman kaatumispaikalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vuonna 1940 tuhoutunut Ihantalan kirkko ehti palvella Herran huoneena vain 17 vuotta

Maanantai 14.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olemme tottuneet, että kirkkorakennukset ovat seisoneet samoilla sijoillaan moniaita vuosikymmeniä – usein jopa vuosisatoja.

 

Viipurin maalaiskunnan pohjoisosassa sijainnut Ihantalan luterilaisen seurakunnan kirkko – Ihantalan kirkko – tekee poikkeuksen, sillä se ehti olla pystyssä ainoastaan 17 vuotta.

 

Ihantalan kirkko rakennettiin vuonna 1923 ja se tuhoutui sodan melskeissä vuonna 1940.

 

Ihantalan kirkonrauniot ovat monien Karjalanmatkaajien yksi kohde ja näin oli jälleen myös minun kohdallani, kun sain osallistua historia-, sotahistoria- ja kulttuurimatkalle Venäjälle heinäkuun alussa.

 

 

 

 

 

 

Ihantalan kirkosta on jäljellä ainoastaan kirkonportaat, mutta onneksi edes sen verran, sillä kaikki pakkoluovutetulle alueelle jääneet kirkot ja niiden rauniot ovat tärkeitä meille suomalaisille.

 

 

 

 

 

Ihantalan kirkonraunioilla on kuva sillä paikalla sijainneesta kirkosta.

 

Kuvasta nähdään, että kyse on ollut isosta kirkosta.

 

 

 

 

 

Kirkonraunioiden vierellä sijaitsee Ihantalan seurakunnan sankarihautausmaa.

 

Sankarihautausmaalla ei ole havaittavissa yksittäisiä sankarihautoja, mutta alueena se on hyvin hoidettu.

 

 

 

 

 

 

Sankarihautausmaan kupeella sijaitsevassa taulussa on hyvä valokuva Ihantalan sankarihautausmaasta vuodelta 1944.

 

Taulussa kerrotaan, että sinne on haudattu 66 sankarivainajaa.

 

Opastaulussa kerrotaan lisäksi, että sankarihautausmaa on kunnostettu vuonna 1992.

 

Kun tiedämme, että armottoman kovat Tali-Ihantalan taistelut alkoivat kesäkuun lopulla vuonna 1944, on helppo päätellä, että sankarihautausmaasta otettu kuva on otettu ehkä juhannuksen aikoihin 1944.

 

 

 

 

 

 

Ihantalan sankarihautausmaalla sijaitsee nykyisin muistokivi, jossa on seuraava teksti:

 

 

1939 – 1944

 

IHANTALAN SEURAKUNNAN

 

SANKARIVAINAJIEN

 

MUISTOA KUNNIOITTAEN

 

 

ENTISET IHANTALAN

 

SEURAKUNTALAISET 1992

 

 

 

 

 

 

Kiitos ja kaikki kunnia niille, jotka vaalivat Ihantalan sankarihautausmaalle haudattujen Suomea puolustaneiden sotilaiden muistoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Portinhoikka - suomalaisten kunniakas sotatanner kesäkuussa 1944

Perjantai 11.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Venäjälle ja Viroon suuntautuneen matkamme ensimmäinen sotahistoriakohde oli Portinhoikan tienristeys Viipurin ja Ihantalan välillä sen tien varrella, jota pitkin puna-armeijan piti valloittaa Imatra kesällä 1944.

 

Neuvostoliittolaisten komentaja oli saanut tehtäväkseen valloittaa Viipuri 20.6.1944 ja se hänen joukoiltaan onnistui. Seuraava tavoite oli valloittaa Lappeenranta 29.6.1944, mutta valloittamatta jäi!

 

Portinhoikan, Talin ja Ihantalan alueella käydyt taistelut tekivät tyhjäksi puna-armeijan tavoitteet!

 

 

 

 

 

 

Portinhoikassa sijaitsee sillä alueella ja Talissa sekä Ihantalassa kaatuneiden neuvostosotilaiden mittava muistomerkki.

 

 

 

 

 

Muistomerkissä on "julkipuolella" vuosilukuina 1941 – 1944, mutta jostain kumman syystä…

 

 

 

 

 

…muistomerkissä mainitaan myös vuodet 1939 – 1940.

 

Neuvostoliitossahan oli tapana ”unohtaa” Talvisota, sillä sehän oli Neuvostoliiton historiankirjoituksessa vain pieni rajakahakka! Portinhoikan muistomerkissä talvisotavuodet on kuitenkin jostain syystä mainittu.

 

Laskimme, että muistomerkin yhteydessä oleviin kivipaasiin on kaiverrettu n. 7.000 puna-armeijalaisen sotilaan nimi. Kaikki he siis kaatuivat Portinhoikan, Talin ja Ihantalan taisteluissa, joissa varmistettiin Suomen itsenäisyys.

 

 

 

************

 

 

Portinhoikkaan kuljettiin ennen Suomesta tultaessa suoraan Tienhaarasta, mutta nykyisin sinne pääsee…

 

 

 

…Viipurin ohikulkutietä, joka…

 

 

 

 

…ylittää ennen Viipurin – Ihantalan tietä Saimaan kanavan.

 

 

Oli mielenkiintoista todeta, että Viipurin ohitustien varrella oli iso Tampereen Koskikeskuksen mainos – mainos tuli niin nopeasti ja oli minusta katsellen ”väärällä puolella tietä”, että en ehtinyt sitä kuvata!

 

 

************

 

Portinhoikka on 4-tienristeys ja tässä jokseenkin samoilta jalansijoiltani kuvaamana Portinhoikkaan eri suunnilta saapuvat tiet:

 

 

 

 

 

Tienhaarasta saapuva tie on kunnoltaan vaatimattomin, mutta vielä vajaat kymmenen vuotta sitten sain olla linja-autossa, jolla saavuimme Tienhaarasta Portinhoikkaan. Silloin ei ollut Viipurin ohikulkutietä.

 

 

 

 

 

Talista Portinhoikkaan saapuva tie näyttäisi olevan kohtuullisessa kunnossa. 

Linja-automme on tässä kuin saapuisi Talin suunnasta Portinhoikan risteykseen.

 

 

 

 

 

Viipurista Portinhoikkaan saapuva tie on melko hyvässä kunnossa ja Ihantalassa käyntimme jälkeen ajoimmekin tätä tietä Viipuriin.

 

 

 

 

 

Myös Ihantalaan Portinhoikasta johtava tie on nykyisin hyvässä kunnossa.

 

 

 

*************

 

 

Portinhoikassa ja sen lähituntumassa käytiin juhannuksena 1944 rajut panssaritaistelut, joissa jalkaväen osuus oli luonnollisesti keskeinen. Keskeisten maastonkohtien hallinta vaihtui useaan kertaan.

 

Jokainen sotahistoriaa vähänkin harrastanut tuntee paikannimet

• Murokallio
• Kyöpelinvuori
• Konkkalanvuoret
• Kärstilänjärvi
• Leitimojärvi
• Repolanjärvi
• Tali
• Hiihkallio
• Juustila,
• Juustilankangas

- kaikki nämä liittyvät Portinhoikan lähimaastoissa käytyihin taisteluihin.

 

 

 

Portinhoikan muistomerkillä kannattaa poiketa ja osoittaa kunnioitusta niille neuvostosotilaille, jotka Stalinin virhearvioinnin vuoksi menettivät henkensä Portinhoikassa, Talissa ja Ihantalassa.

 

 

-Esko Erkkilä- 

Hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten matka tapahtui tällä kerralla Suomenlahden ympäri historia-, sotahistoria- ja kulttuurimatkana

Torstai 10.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön ja Viljakkalan sotaveteraanit ja oikeammin nyt vain heidän omaisensa suorittivat jokakesäisen matkansa tällä kerralla Suomenlahden ympäri.

 

Matkan ”primus motor” on aina ollut hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki, joka toimi meillä tälläkin kertaa matkanjohtajana. Vastuullisena matkanjärjestäjänä toimi Lehtimäen perheen omistama Vihdin Liikenne – VL-Matkat Oy.

 

Olen ainoa jo edellisvuodesta lähtien, joka on osallistunut kaikille kenraali Lehtimäen johtamille hämeenkyröläis- ja viljakkalalaismatkoille. Laskujeni mukaan nyt oli kyseessä yhdestoista matka, mutta myös sellaisia mielipiteitä oli matkalaisten keskuudessa, että olimme matkassa jo kahdentenatoista vuonna peräkkäin.

 

***********

 

Lähdimme matkaan Hämeenkyröstä lauantaina heinäkuun 5. päivänä ja ensimmäinen yöpymisetappimme oli Viipuri.

 

 

 

 

Jo ensimmäiseen päivään mahtui paljon kokemuksia ja kohteita.

 

Tali-Ihantala -taistelujen ratkaisumaasto ja siihen tutustuminen oli ensimmäisen matkapäivämme eräs tärkeimmistä kohteista.

 

Olen tässä kuvattuna Ihantalan kirkon portailla – vuonna 1927 rakennetusta ja 1940 tuhoutuneesta kirkosta on jäljellä ainoastaan portaat.

 

 

 

 

 

 

Aloitin toisen matkapäivämme jo klo 05.11 Venäjän aikaa eli klo 04.11 Suomen aikaa – minä kun en yleensä ole mennyt ulkomaille nukkumaan.

 

Lähdin varhain aamusella vajaan kahden tunnin mittaiselle kävelykierrokselle Viipuriin ja kiersin mm. aamuauringossa paistattelevan Viipurinlinnan.

 

 

 

 

 

Kolmas matkapäivämme alkoi, kun heräsimme Hotelli Moskovassa Pietarissa.

 

Olin taas varhain liikkeellä ja tein kävelylenkin Neva-joen yli.

 

Nevan sillalla totesin, että Venäjä on suuri maa, sillä sillalla mm. varjoni oli paljon pidempi kuin tavallisesti!

 

 

 

 

 

Neljännen ja viimeisen matkapäivämme aluksi kenraaliluutnantti Lehtimäki johdatteli meidät Virossa paikkaan, jossa Narvajoki laskee Suomenlahteen.

 

Narvajoki erottaa EU:n Venäjästä, se on Schengen-raja ja se on myös Naton sekä Venäjän raja.

 

Viro vasemmalla ja Venäjä oikealla - punaiset pallot Narvajoen keskellä osoittavat Viron ja Venäjän rajan.

 

 

 

 

***************

 

 

Tarkoitukseni on lähiaikoina kirjoitella juttuja matkan varrella nähdystä ja koetusta.

 

Aineistoa ainakin riittää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Meissen Boutique - ei pikkurahoilla pelaaville

Keskiviikko 9.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen käynnistämme Meissen´llä ja esitin pienen kuvakierroksen näkemästämme.

 

Jatkan tänään muutamalla kuvalla ja nyt on kyseessä näyttelyn harvinaisuudet sekä muutama taidetyö, joita ei ihan pikkurahalla olisi saanut mukaansa.

 

 

 

 

 

Tämän elefantin malli on vuosilta 1731/1732 ja se on valmistettu vuonna 1923.

 

Teosta ei luonnollisesti ole hinnoiteltu.

 

 

 

 

 

Tämä kukko jota koskettelen, on normaalihinnaltaan 5.335 euroa, mutta epätavalliseen Meissen-tapaan se oli alennusmyynnissä ja nyt sen hinta oli vain 4.284 euroa!

 

 

 

 

 

 

 

Tämä Paul Helming-nimisen posliinitaiteilijan suunnittelema vaasi on valmistettu vuonna 1900 ja se on ollut näytteillä Pariisin maailmannäyttelyssä.

Taideteoksen mittasuhteista saa käsityksen, kun vertaa sitä takana näkyviin näyttelyhuoneen ikkunoihin sekä lämpöpattereihin.

 

Myöskään tätä tuotetta ei oltu hinnoiteltu.

 

 

 

 

 

 

Olen tässä mittatikkuna taideteokselle, joka on valmistettu vuonna 1858 ja jonka on suunnitellut Carl Herman Wiedemann.

 

 

************

 

 

Ukrainalais-amerikkalaisella taiteilijalla Vladimir Kanevsky´llä oli näyttelyssä oma myyntinäyttelynsä ja hänen posliinista valmistetut kukka-asetelmansa olivat hinnoiltaan ihan kohdallaan:

 

 

 

 

Hinta 45.000 euroa

 

 

 

 

 

 

Hinta 70.000 euroa

 

 

 

 

 

 

Tasaraha eli 100.000 euroa!

 

 

 

*************

 

 

Myydäänhän Meissen Outlet-myymälässä mm. tavallisia valkoisia munakuppejakin, mutta kaksikymmentäviisi euroa yhdestä munakupista tuntui hieman tyyriiltä ja sen vuoksi ostinkin tuliaisiksi veneenmuotoisen pienen posliiniastian koristeeksi ja osoitukseksi, että meilläkin on Meissen-posliinia.

 

Vene maksoi 53,00 euroa eli ”ei ollut aika halpa”, mutta onhan se aito Meissen!

 

 

Poiketkaahan Meissen´llä, kun olette liikkeellä Dresdenin suunnalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Meissen - posliinimaailman huippu jo yli 300 vuotta!

Tiistai 8.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Minulla oli yksi tavoite, kun lähdin huhtikuussa kahden miehen omatoimimatkalle Dresdeniin ja Leipzigiin.

 

Tavoite oli tutustua Meissen posliinimaailmaan!

 

Tavoite myös toteutui, sillä pääsimme tutustumaan Meissen-tehtaan näyttelyyn ja myymälään huhtikuun 28. päivänä.

 

 

 

 

Meissen on n. 30.000 asukkaan kaupunki ja se sijaitsee Elben varrella 25 kilometrin etäisyydellä Dresdenistä eli kaupungista, jota pidimme tukikohtanamme matkallamme.

 

 

 

 

 

 

Meissen tehtaat sijaitsevat keskellä kaupunkia ja sinne on hyvät opasteet mm. rautatieasemalta.

 

Tutut ristikkäin olevat sapelit johdattavat matkailijan Meissen-museoon, näyttelyyn ja Meissen–myymälään.

 

 

 

 

 

 

Oven pielessä oleva hienostunut kyltti kertoo, että perillä ollaan.

 

 

 

Sisäänpääsymaksu on 9 euroa ja se kannattaa maksaa, sillä niin paljon on nähtävää.

 

 

 

 

Meissen-posliinin juuret sijoittuvat vuoteen 1710, joten kyseessä on vanha tuotemerkki.

 

Näyttelyn yhdessä osassa on havainnollinen näyttelypiste, josta selviää Meissen-tavaramerkin eri vaiheet niiden 300 vuoden aikana, joina posliinia on Meissen-tehtaalla valmistettu.

 

 

Vasemmalla ylhäällä on AR-monigrammi, jolla Meissen-posliini on merkitty vuonna 1720. AR on August Rex´n monokrammi.

 

Oikealla alhaalla…

 

 

 

 

 

 

…ja tässä tarkemmin nykyinen eli vuonna 2008 käyttöön otettu tuotemerkki.

 

 

Tuotemerkeistä on näyttelyssä tarkat tiedot, että mitä merkkiä on eri ajanjaksoina käytetty.

 

 

 

 

Meissen-posliini on kaikilta osiltaan käsityötä – on ollut aina.

 

Meissen on suurta taidetta ja sen vuoksi sen hintataso on tavalliseen posliiniin verrattuna pilvissä.

 

 

Seuraavassa on muutamia kuvia esillä olleista teoksista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Toivon, että nämä esimerkit riittävät todistamaan, että Meissen on jotain aivan muuta kuin kippoja ja kappoja.

Toki kippojakin löytyy, mutta ehkä tämä pieni kuvakavalkaadi auttaa ymmärtämään, että mitä kaikkea liittyy posliimerkkiin, jossa on sapelit ristikkäin.

Tämänpäiväinen Meissen-kuvakierros päättyy tähän, mutta ehkä joskus lisää - mistäpä sen tietää josko jo huomenissa?

-Esko Erkkilä-

 

 

 

Puoluesihteeri tuntee porukkansa?

Maanantai 30.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Otin Karhen Markkinoilla Perussuomalaisten osastolta heidän jäsenlehtensä ja silmäilin sitä.

 

Kyseessä on ”Perussuomalainen” –niminen lehti ja etukannessa on päiväyksenä 8 – 9 /2014.

 

Ensimmäisellä aukeamalla on Mika Männistö-nimisen toimittajan laatima juttu, jonka otsikkona on ”Yhteistyöllä vaalivoittoon”.

 

Männistö oli jututtanut aineistoa kerätessään perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsaloa.  Jutun ”Vastuu ehdokasasettelusta on piireissä” –osiossa on mielenkiintoista tietoa.

 

Lainaan sanatarkasti jutussa olevaa kohtaa:

 

”Puoluehallituksella on viimeisiin päiviin saakka mahdollisuus vaikuttaa siihen, onko ehdokas listalla vai ei, jos esimerkiksi saadaan yllättävää tietoa ehdokkaan sopimattomasta käytöksestä.”

 

Varsin rajua tekstiä eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi asettuvista henkilöistä!

 

Tarkoittaako tuo, että perussuomalaisten leirissä on lähtökohtana, että eduskuntavaaliehdokas käyttäytyy sopimattomasti?

 

 

-Esko Erkkilä-

Karhen Markkinat vahvisti uskoa suomalaisen maaseudun ja haja-asutusalueiden elinvoimaisuuteen

Sunnuntai 29.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa Karhen koulun vanhempainyhdistys järjesti eilen jo 15. kertaa Karhen Markkinat.

 

 

 

 

 

 

 

Tilaisuus on paisunut vuosi vuodelta ja eilen saavutettiin väenpaljoudessa taso, johon Viljakkalassa ei ilmeisesti koskaan ole aiemmin päästy. Markkinoille ei myydä pääsylippuja, joten yleisömäärän arviointi perustuu kokemukseen ja useimmat arvioijat päätyivät n. tuhannen henkilön väkimäärään.

 

 

Olin mukana kahdessa roolissa; Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvoston jäsenenä ja varapuheenjohtajana kuuntelemassa viljakkalalaisten toiveita Ylöjärven kaupungille sekä kyytipoikana vaimolleni, joka myi omalla osastollaan lasitöitä.

 

 

 

 

 

 

Lasityöt olivat kuulemma tehneet kauppansa hyvin.

 

Kuulin, että joku ostaja oli ostanut yhden tiffany-enkelin ja todennut mökilleen päästyään, että se näyttää niin yksinäiseltä.

 

Henkilö oli palannut markkinoille sillä seurauksella, että nyt hänellä on kolme tiffany-enkeliä ikkunassaan!

***********

 

 

 

 

 

Viljakkala-neuvoston osastolla saimme muutaman ”ruusun” välitettäväksi Ylöjärven kaupungille, mutta suurin palaute oli kuitenkin ”risuja”.

Tässä ruusuja ja risuja Viljakkala-neuvoston puheenjohtaja Tiina Isosaarelle antaa Paavo Mäntyniemi.

 

Viljakkalan terveydenhoitopalvelujen lähes lopettaminen sekä uhka kaikkien loppujenkin palveluiden lopettamisesta Viljakkalasta oli keskeisin palaute, jota saimme viljakkalalalaislta.

 

Viljakkalassa odotetaan suurella jännityksellä uuden kaupunginjohtajan valintaa ja toivotaan, että Ylöjärven nokkamieheksi tai –naiseksi saataisiin henkilö, joka osaisi arvostaa tasapuolisesti kaikkia kaupungin alueita – myös haja-asutusalueita.

 

Haja-asutusalueiden rakennuslupapäätöksissä toivottiin monissa palautteissa, että rakennuslupia myönnettäisiin myös haja-asutusalueille, ei pelkästään kerrostaloslummeihin ratikkareitin varteen Tampereen tapaan.

 

Oli rohkaisevaa todeta, että Viljakkalaan on muuttanut perheitä, jotka perustavat elämänsä haja-asutusalueella asumiseen ja hienoa on se, että näissä perheissä on useitakin lapsia.

 

Nämä maallemuuttajat ovat niitä onnellisia, joiden vanhemmat ovat osanneet rakentaa ajanmukaiset omakotitalot itsenäisen Viljakkalan aikana haja-asutusalueelle, joita nykyiset slummeja kannattavat virkahenkilöt eivät voi estää asumasta viihtyisässä  ympäristössä maaseudulla.

 

 

*************

 

 

 

 

Keskusta oli vahvasti mukana Karhen Markkinoilla.

 

Tässä Pirkanmaan Keskustanaisten puheenjohtaja Minna Sarvijärvi Kurusta ja Teuvo Hakanen Viljakkalasta vaihtavat markkinakuulumisia.

 

Sarvijärvi ja Hakanen ovat molemmat valittu Keskustan Pirkanmaan piirin kansanedustajaehdokkaiksi kevään 2015 eduskuntavaaleissa!

 

 

 

 

Kiitokset Karhen koulun vanhempainyhdistykselle, jonka aktiivisen toiminnan ansiosta saimme osallistua Karhen Markkinoille 28.6.2014!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

En luota henkilöön, jolla on velkaa 684.000 euroa!

Lauantai 28.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus piti puoluekokouksensa Lahdessa 13. – 15.6.2014.

 

Puoluekokouksessa 500 kokoomuslaista päätti, että Suomen seuraava pääministeri on Alexander Stubb.

 

Toki pääministerivalinta teki tietyt juridiset kiemurat, mutta tosiasiassa 500 kokoomuksen puoluekokousedustajaa päätti, että kenestä tulee Jyrki Kataisen jälkeen Suomen seuraava pääministeri.

 

 ***************

 

Tukeudun eilisen Iltasanomien kertomaan, kun totean, että…

 

…Suomen pääministeri Alexander Stubb´lla on puolisonsa kanssa velkaa 684.187 euroa!

 

 

Kuusisataakahdeksankymmentäneljätuhatta-satakahdeksankymmentäseitsemän euroa on mummonmarkoissa neljämiljoonaakuusikymmentäseitsemäntuhatta-yhdeksänsataayhdeksänkymmentäyksi markkaaa ja seitsemäntoista penniä!

 

Miten Suomen pääministerillä voi olla velkaa yli 684.000 euroa eli vanhoissa markoissa yli 4 miljoonaa markkaa?

 

Suomen pääministeri on paljon vartija ja erityisesti hän on paljon vartijana maamme taloudellisissa kysymyksissä.

 

Voitko Sinä luottaa henkilöön, jolla on puolisonsa kanssa velkaa 684.000 euroa?

 

Minä en luota!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskusta kannustaa kuntalaisdemokratian kehittämisessä Tampereen Alvari -toiminnan sekä Ylöjärven Viljakkala- ja Kuru-neuvostojen tyyppiseen toimintaan

Sunnuntai 22.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan toiminnan kehittämisessä puoluekokousaloitteilla on tärkeä rooli.

 

Taannoin päättyneelle Turun puoluekokoukselle jätettiin 260 puoluekokousaloitetta Keskustan piirien, Keskustan kunnallisjärjestöjen sekä Keskustan paikallisyhdistysten toimesta.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana olen tyytyväinen, että monet Keskustan tamperelaiset järjestöt jättivät useita puoluekokousaloitteita.

 

Olin keskeisenä toimijana, kun Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö jätti puoluekokousaloitteen, joka kuului näin:

************

 

 

KUNTALAISDEMOKRATIAA PITÄÄ KEHITTÄÄ MONIPUOLISIN TAVOIN

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry esittää, että kuntalaisdemokratiaa pitää kehittää luovasti, monipuolisesti, ennakkoluulottomasti ja erilaisin tavoin eri kunnissa.

 

Kuntalaisdemokratian merkitys korostuu koko ajan, sillä tiedonvälitys monipuolistuu, tarpeet ovat kunnissa erilaiset ja kuntakokokin varmaan tulee kasvamaan. Tarvitaan erilaisia malleja, jotta kansalaiset voivat helposti myös vaalien välissä osallistua oman kuntansa kehittämiseen.

 

Onnistunut kuntalaisdemokratia merkitsee parhaimmillaan kahdensuuntaista tiedonvälitystä; päättäjät saavat oikeaa sekä suoraa palautetta kuntalaisilta päätöstensä perustaksi ja kuntalaiset puolestaan todenpohjaista tietoa tehtyjen päätösten perusteluiksi.

 

Kuntalaisdemokratian paras onnistuminen on kuitenkin se, kun kuntalaiset pystyvät aidosti vaikuttamaan asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry on pannut tyydytyksellä merkille Tampereen kaupungin Alvari-toiminnan, joka perustuu alueellisen vaikuttamisen periaatteeseen. Kaupungin jakaminen neljään Alvari-alueeseen on merkinnyt alueellisten ongelmien välittymistä päättäjien tietoisuuteen.

 

Toisena esimerkkinä Tampereen kunnallisjärjestö haluaa tuoda esille Ylöjärven kaupungissa toimivat alueelliset Viljakkala- ja Kuru-neuvostot, jotka perustettiin sen jälkeen, kun Viljakkala sekä Kuru liittyivät kuntaliitoksessa Ylöjärven kaupunkiin.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry toteaa kokemukseen perustuen, että Alvari- järjestelmässä ja Ylöjärven Viljakkala- sekä Kuru-neuvostoissa on paljon parannettavaa, mutta molemmat ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä kuntalaisdemokratian edistämisessä.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry kannustaa Suomen Keskustaa tukemaan uusia, erilaisia ja ennakkoluulottomia hankkeita kuntalaisdemokratian edistämisessä.

 

 

******************

 

 

Puoluehallitus puolsi aloitettamme ja sen vastausesitys kuului näin:

 

 

”Puoluekokous yhtyy täysin Tampereen kunnallisjärjestön näkemykseen kuntalaisdemokratian kehittämisestä. Keskustan kunnallisvaaliohjelmassa 2012 yksi kolmesta kärkiteemasta oli nimenomaan kunnan asukkaiden ja heidän yhteisöjensä vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen kansanvaltaisesti valitun valtuuston ja muiden päätöksentekoelinten rinnalla.

 

Kuntalaisilla ja myös kunnassa osan vuotta asuvilla vapaa-ajanasukkailla on tiedoistaan, taidoistaan ja arkipäivän kokemuksistaan kumpuavaa osaamista ja resursseja, joita ei vielä ole tarpeeksi hyödynnetty kuntalaisten yhteiseksi hyväksi. Myös kolmannen sektorin järjestöjä tulee kuulla entistä vahvemmin ja ottaa ne mukaan palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen.

 

Aloitteessa on kiinnitetty huomiota oleelliseen näkökulmaan; jokaisen kunnan on löydettävä omista ja asukkaiden lähtökohdista parhaat lähivaikuttamisen muodot. Yhtä ja samaa reseptiä kaikille kunnille ei ole olemassa.

 

Etenkin asukasmääriltään suurissa ja pinta-alaltaan laajoissa kuntaliitoskunnissa voidaan jopa harkita kunnanosavaltuustoja tai Rovaniemen kaltaisia aluelautakuntia omine budjetteineen ja päätösvaltoineen. Toisissa kunnissa voivat toimia paremmin ns. kevyemmät kuntalaisdemokratian muodot kuten kylä- ja kaupunkiosavaltioparlamentit, avoimet keskustelu- ja palautetilaisuudet, kansalais- ja käyttäjäraadit tai vaikkapa sosiaalisen median ja muiden sähköisten palaute- ja ideajärjestelmien hyödyntäminen.

 

Olipa kuntalaisdemokratian muoto mikä tahansa, on tärkeintä että kunnan asukkaat tulevat aidosti kuulluiksi ja he kokevat voivansa vaikuttaa kotikuntansa asioihin. Näennäisdemokratia vain etäännyttää ja passivoi asukkaita.

 

Puoluekokous panee tyytyväisyydellä merkille aloitteessa mainitut Tampereen ja Ylöjärven lähidemokratiakokeilut. Niiden kokemuksia – niin onnistumisia kuin havaittuja ongelmiakin – tulee hyödyntää Pirkanmaata laajemminkin kuntalaisten lähivaikuttamisen edistämisessä.”

 

 

*********

 

Olen tyytyväinen Puoluehallituksen vastausesitykseen ja erityisesti siihen, että puoluekokousaloitteemme hyväksyttiin näillä vahvoilla puoltolauseilla Keskustan ohjenuoraksi jatkossa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viipurin kaupunginkirjasto on nähtävyys, joka kannattaa kokea!

Torstai 19.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Viipurin kaupunginkirjasto on monille Viipurin-kävijöille tuttu siitä, että se on pressujen suojaama valkoinen rakennus Torkkelinpuistossa. Sinne ei ole päässyt tutustumaan.

 

Nyt kaikki on toisin, sillä tämä Alvar Aallon suunnittelema ja vuonna 1935 avattu kirjastotalo on päässyt korjaustöiden jälkeen entiseen kukoistukseensa.

 

Sisäänpääsy kirjastoon on ilmainen, mutta kuvaamisesta kirjastossa pitää maksaa 150 ruplaa eli n. 3,5 euroa.

Venäjänkielinen tunnin pituinen opastus maksaa 150 ruplaa ja englanninkielinen opastuskierros 300 ruplaa - oppaan kertoman tekstin kääntämisestä jollekin muulle kielelle on huolehdittava itse.

 

Kirjastoon pääsee tutustumaan klo 11.00 alkaen ja se sulkeutuu klo 19.00.

 

Pääsin käymään kirjastossa 10.6.2014, maksoin kuvauslisenssin ja annoin kamerani muistikortin täyttyä.

 

Tässä osa kuvistani:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Huomasittehan nuo kattoikkunat, joista luonnonvalo siivilöityy kirjastosaliin?

Pidän erityisesti noista muotoilluista puukaiteista - ne osoittavat Alvar Aallon hienon tyylitajun.

*************

 

 

 

 

 

 

Kirjaston lukusaliosastolla voi tutkailla myös suomenkielisiä teoksia.

 

 

 

 

Ottakaa Kaupunginkirjasto ykköskohteeksenne, kun vierailette Viipurissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Henkilövalinnat Keskustan puoluekokouksessa 14.6.2014

Tiistai 17.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puoluekokous 13. – 15.6.2014 Turussa oli hieno kokemus – käytän ensimmäisen kerran nykytermiä, kun totean sen olleen…

 

 

…voimaannuttava kokemus!

 

 

Kokouksen toinen päivä eli lauantai keskittyi henkilövalintoihin ja niiden tiimoilta pienoinen kuvakertomus:

 

 

************

 

 

Puheenjohtajakysymyksessä edettiin täydellisen yksimielisyyden linjalla, joten puheenjohtajaehdokkaiden viime hetken työskentelyä ei tarvittu.

 

 

 

 

 

Juha Sipilä valittiin yksimielisesti jatkamaan Keskustan puheenjohtajana.

 

 

 

************

 

 

Varapuheenjohtajiksi oli tarjolla seitsemän ehdokasta ja puoluesihteeriksi kolme henkilöä, joten päivään riitti vipinää.

 

 

Keskustan puoluekokouksessa piirit istuvat salissa piireittäin, joten ehdokkaiden viime hetken esittelyt tapahtuvat kunkin piirin edessä penkkirivien välissä.

 

Aikaa piirikohtaisiin esittelyihin on tunti ja sinä aikana ehdokkaan pitää kiertää kaikki piirit, joten sanomansa tiivistäminen on kullanarvoinen taito tässä vaiheessa.

 

 

 

 

Keskustan Pirkanmaan piiriä puoluekokouksessa johti piirin toinen varapuheenjohtaja Vilhartti Hanhilahti, sillä puheenjohtajallamme Pertti Hakasella sekä varapuheenjohtaja Riitta Koskisella oli puoluekokouksen aikaan molemmilla perhejuhlamenoja.

 

 

 

 

 

Ensimmäisenä pirkanmaalaisille kävi esittäytymässä varapuheenjohtajaehdokkaista Liisa Ansala.

 

Liisa Ansala sai vaalissa 311 ääntä ja sijoittui viidenneksi.

 

 

 

 

Toisena pirkanmaalaisille esiintyi Katri Kulmuni ja hän sai vaalissa 543 ääntä, jolla sijoittui neljänneksi.

 

 

 

 

 

Ann-Mari Kemell oli varapuheenjohtajaehdokkaista seuraava pirkanmaalaisille esiintynyt ehdokas. Vaalissa hän sai 307 ääntä, jolla heltisi kuudes sija.

 

 

 

 

 

 

Juha Rehulan ei esiintyessään tarvinnut nousta tuolille, sillä pitkänä miehenä hänen pituutensa riitti myös takariveillä istuneiden pirkanmaalaisten nähtäväksi.

 

Rehula korjasi varapuheenjohtajavaalissa suurimman äänisaaliin eli 1.304 ääntä ja hän jatkaa Keskustan varapuheenjohtajana.

 

 

 

 

 

Annika Saarikko kiipesi ketterästi tuolille ja piti sieltä pirkanmaalaisille puheensa.

 

Myös Annika jatkaa Keskustan varapuheenjohtajana, sillä hän sai toiseksi eniten ääniä eli 1.237.

 

 

 

 

 

Kokenut Anu Vehviläinen on tekemässä vahvaa paluuta maamme politiikan terävimpään kärkeen ja myös me pirkanmaalaiset huomasimme sen viimeistään silloin, kun Anu kävi esittäytymässä pirkanmaalaisille puoluekokousedustajille kokoussalissa.

 

Vehviläinen sai vaalissa 642 ääntä ja sillä heltisi varapuheenjohtajakisassa kolmas sija sekä Keskustan varapuheenjohtajuus.

 

 

 

 

 

Varapuheenjohtajaehdokkaista viimeisenä pirkanmaalaisille kävi esittäytymässä Paula Sihto.

 

Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajana toimiva Sihto sai 186 ääntä.

 

 

 

*************

 

 

Pirkanmaa ja Päijät-Häme muodostivat yhdessä äänestyspaikan numero X ja sen osalta ehdokkaiden henkilökohtaiset äänimäärät olivat seuraavat:

 

• Rehula 113
• Saarikko 99
• Kulmuni 61
• Vehviläinen 59
• Ansala 32
• Kemell 32
• Sihto 9

 

 

**************

 

 

 

 

 

 

Kolmesta puoluesihteeriehdokkaasta ensimmäisenä pirkanmaalaisille puoluekokousedustajille kävi esiintymässä Timo Laaninen.

 

Laaninen sai vaalissa 869 ääntä eli 58,8 % annetuista äänistä ja tuli siten valituksi Keskustan puoluesihteeriksi jo ensimmäisellä äänestyskierroksella.

 

 

 

 

 

 

Toisena puoluesihteeriehdokkaana pirkanmaalaisille esiintyi Janne Seurujärvi. Hän sai vaalissa 450 ääntä.

 

 

 

 

 

 

Kolmantena puoluesihteeriehdokkaana meille esiintyi Jasi Kuokkanen, joka sai vaalissa 160 ääntä.

 

 

 

Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen yhteisellä äänestyspaikalla puoluesihteerivaalissa äänestettiin näin:

 

 

• Laaninen 68
• Seurujärvi 44
• Kuokkanen 16

 

 

*****************

 

 

Olen vakuuttunut, että nyt valittu puoluejohto pystyy luotsaamaan Keskustan vaalivoittoon vuoden 2015 eduskuntavaaleissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Puoluekokouksen lippumarssi Turussa oli vahva näyttö Keskustan elinvoimasta

Maanantai 16.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan 75. sääntömääräinen puoluekokous järjestettiin Turussa 13. – 15.6.2014.

 

Olin koko ajan paikalla virallisena kokousedustajana.

 

Puoluekokouksen viimeisen päivän ohjelmaan kuuluu perinteisesti lippumarssi ja eilen se alkoi Turun Kauppatorilta.

 

 

 

 

 

Lippumarssiin ryhmittäydyttiin piireittäin ja tässä osa kansallispukuihin pukeutuneista Keskustan Pirkanmaan piirin jäsenistä valmistautumassa lippumarssiin.

 

 

 

 

 

 

 

Puoluejohto marssi lippumarssin kärjessä ja tässä puheenjohtaja Juha Sipilä sekä puoluesihteeri Timo Laaninen suunnittelevat lähtöryhmitykseen järjestäytymistä.

 

 

 

 

Järjestäytymisryhmitys on saatu valmiiksi ja nyt puoluejohto voi odotella lippumarssin alkamista.

Vasemmalta Sipilä, Vehviläinen, Laaninen, Saarikko ja Rehula.

 

 

 

 

 

 

Tässä vielä lähikuva lippumarssiin valmistautuvasta puoluejohdosta.

 

 

 

 

 

 

 

Lippumarssille ”teki tietä” kaksi ratsukkoa ja varsinkin vasemmanpuoleinen oli matkan alussa vaikea pideltävä. Matkan edetessä sekin sopeutui tärkeään tehtäväänsä.

 

 

 

 

 

 

Lippumarssin kärjessä kulkenutta Suomen lippua kantoi Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula…

 

 

 

 

 

 

…ja toisena lippuna kulkenutta Keskustan lippua kantoi puheenjohtaja Juha Sipilä.

 

 

 

 

 

 

Piireistä ensimmäisenä marssi aakkosjärjestyksen mukaisesti Etelä-Häme.

 

 

 

 

 

 

Toisena piirinä oli vuorossa seuraavan puoluekokouksen isäntäpiiri eli Etelä-Pohjanmaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Keskustan Pirkanmaan piirin kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten liput muodostivat vankan lippulinnan marssirivistössä.

 

 

 

 

 

 

Piirimme lippulinnan perässä marssi suuri joukko puoluekokoukseen osallistuneita pirkanmaalaisia.

 

 

 

 

 

 

Olympialaisten tapaan puoluekokouksen järjestävä piiri marssi lippumarssin viimeisenä eli nyt se oli Keskustan Varsinais-Suomen piiri.

 

 

 

 

 

 

Otin kuvan kaikkien piirien marssirivistöistä ja oikaisustani huolimatta en ehtinyt paikalla, kun lippumarssin kärki saapui marssin päätepaikkaan.

 

Sen verran kuitenkin ehdin, että ehdin liittymään Pirkanmaan piirin marssirivistöön marssin viimeisten metrien ajaksi.

 

 

 

Vielä muutama kuva Keskustan Pirkanmaan piirin marssijoista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 *************

 

 

 

 

 

Puheenjohtaja Juha Sipilä otti vastaan kaikki marssijat ja siinä kuultiin myös kevyttä huulenheittoa!

 

 

 

Keskustan Turun puoluekokouksen lippumarssi Aurajoen rannalla oli puoluekokousosanottajille unohtumaton elämys!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Torkkelinpuistossa sijaitsevat Jussi Mäntysen Hirvi-veistos ja Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kaupunginkirjasto muodostavat ehjän kokonaisuuden

Sunnuntai 15.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen iloinen, että Viipurin kaupunginkirjaston ikiaikaiselta tuntunut kunnostustyö on vihdoin saatu päätökseen.

 

Olen iloinen myös siitä, että Jussi Mäntysen vuonna 1923 veistämä Hirvi-veistos ja nyt kunnostettu Viipurin kaupunginkirjasto muodostavat ehjän kokonaisuuden.

 

Seuraavassa muutamia kuvia Viipurin kaupunginkirjaston ulkopuolelta ja joitain kuvia myös Hirvi-veistoksesta – kahdesta ensimmäisestä kuvasta saa käsityksen veistoksen ja kirjaston läheisestä sijainnista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaikka molemmat suomalaiset merkkiteokset ovatkin nyt luovutetulla alueella, olen iloinen, että ne molemmat ovat kaikkien suomalaisten ihailtavissa Viipurissa.

 

Käykäähän ihailemassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-