"Elää sinun pitää ja tajuta se, että sinä elät."

Sunnuntai 10.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Otsikon teksti on Frans Emil Sillanpään tekstiä ja se on kiveen kaiverretuin kirjaimin esillä Radoslaw Grytan Kivikirjastossa Aleksis Kiven kadulla Tampereella.

 

 

Radoslaw Gryta syntyi Puolassa 1955, muutti Suomeen 1979 ja sai Suomen kansalaisuuden 1986.

 

 

Aleksis Kiven kadun katukiviin on hakattu tekstejä edesmenneiltä runoilijoilta ja kirjailijoilta, jotka kaikki ovat asuneet sekä vaikuttaneet Tampereella.

 

 

Tässä kuvakierros, jonka kohteena on osa Kivikirjaston teoksista:

 

 

 

 

 

 

Parasta varata mieleesä meleko palajo heivuunvarraa siihen, miltä täysin vieraat ihmiset näyttävät ja kullostavat, kun niihen kanssa on ensimmäisen kerran tekemisissä.

Kalle Päätalo

 

 

 

 

 

 

Mitä ei voi silmin vajain
nähdä, siitä unta nähkää.
Aina uuden aamun eteen
luojankämmen tuutii tähkää.
Aina sataa tulvaveteen
lastut arkinrakentajain.
Lienet eläin taikka puu, -
kaikin soluin, sydämin
usko, tahdo jotakin,
niin se kerran tapahtuu.

Lauri Viita

 

 

 

 

 

 

Leveäharteinen kaupunki
hengittää aamun keuhkoihinsa
ja aloittaa uuden aikakauden.

Viljo Kajava

 

 

 

 

 

 

Elää sinun pitää ja tajuta se, että sinä elät.

F.E. Sillanpää

 

 

 

 

 

 

Emme ole tyytyväisiä. Emme siis myöskään kuolleita. Ja elämän luonteeseen kuuluu luoda unistaan kulttuuria.

-----

Hämeensillalle voi pysähtyä ja katsella ympärilleen.

-----

Tuo kahdeksantoista metrin putous on merkittävä lasku. Sillä se on nostanut kaupungin.

Väinö Linna

 

 

 

 

 

 

Tein laulun perhosesta
ja henkäisin. Se lensi.

Lauri Viita

 

 

 

 

 

 

Oppimiseen ei koskaan olla liian vanhoja. Kannattaa aina tietää enemmän. Aloittakaa historiasta.

Väinö Linna

 

 

Eräs tamperelainen kirjailija ja runoilija tuntuu Kivikirjaston perusteella olleen erityisen rakas taiteilija Radoslaw Grytalle, mutta tämän kirjailijan Kivikirjastossa olevista teoksista huomenna!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sankarihautausmaalla kaatumispaikan kertominen hautapaadessa kertoo tärkeää sotahistoriaa

Perjantai 25.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Lähes kaikilla Suomen kirkkomailla on alue, johon on haudattu Talvisodan ja Jatkosodan sankarivainajia.

 

 

Eilinen Jouluaatto merkitsi jälleen kerran, että hautausmaat ja niiden sankarihautausmaat saivat ylleen kynttilöiden valomeren.

 

 

 

 

 

 

Perinteeksi on muodostunut, että käyn aattoiltana ennen Aattoillan hartaushetkeä kotiseurakuntani Viljakkalan kirkkomaalla sytyttämässä kynttilät monille sukulaisten haudoille – näin taas kerran myös eilen. 

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaa on keskeinen kohde aattoillan hautausmaakäynnilläni.

 

 

 

 

 

 

Kolmannessa rivissä suurinpiirtein hautarivin keskellä lepää setäni Reino Erkkilä ja tapaan aina Jouluaattona viedä hänen haudalleen kynttilän.

 

 

Kiitokset Lavajärven Seudun Reservinaliupseereille, jotka jälleen kerran olivat kunniavartiossa Viljakkalan sankarihaudoilla ja huolehtivat, että jokaisen sankarivainajan hautapaaden edessä paloi kynttilä!

 

 

******************

 

 

Olen kiinnostunut sotahistoriasta ja sen vuoksi tapaan mahdollisuuksien puitteissa tutustua myös muiden seurakuntien sankarihautausmaihin kuin Viljakkalan.

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaalla on se hyvä puoli, että siellä on sankarivainajan hautakiveen kaiverrettu nimen, syntymäajan ja kaatumispäivän lisäksi kaatumispaikka.  Pidän valitettavana, että monilla sankarihautausmailla näin ei ole.

 

 

****************

 

 

Jouluaattona Viljakkalan sankarihautausmaalla tulee mieleen Talvisodan päivä 23.12.1939 eli päivä 76 vuotta sitten.

 

 

Se päivä eli 23.12.1939 on Suomen sotahistoriassa synkkä päivä, sillä silloin kenraaliluutnantti Harald Öhquist´n komentama II Armeijakunta aloitti klo 6.30 Kannaksella vastahyökkäyksen, joka epäonnistuneena keskeytettiin samana päivänä jo klo 14.30.

 

 

Vastahyökkäyksen peitenimenä oli ”Verhous”, mutta sotahistoriassa tämä kenraali Öhqvistin suunnittelema ja toteuttama vastahyökkäykseksi aiottu sotatoimi tunnetaan nimellä ”Hölmön tölväys”.

 

Puolustusvoimat eivät silloin ja eivätkä myös tänä päivänä kutsu epäonnistunutta sotatointa Hölmön tölväykseksi, mutta Puolustusvoiman nettisivuilla kerrotaan tänäkin päivänä Talvisodan 24. päivästä eli 23.12.1939 näin:

 

 

”Kannaksella alkaa suomalaisen II Armeijakunnan hajanainen vastahyökkäys aamulla klo 6.30. II Armeijakunnan komentaja keskeyttää hyökkäyksen klo 14.30. Epäonnistuneen vastahyökkäyksen kokonaistappiot ovat 1 328 miestä, 361 kaatunutta, 777 haavoittunutta ja 190 kadonnutta.”

 

 

II Armeijakunnan suorittamalle epäonnistuneelle sotatoimelle muodostui heti sen suorittamisen jälkeen nimi ”Hölmön tölväys”, sillä muistan pienenä penskana, kun isäni sotajermukaverit muistelivat sitä meille kokoontuessaan sillä nimellä jo 1950-luvulla.

 

 

Lähes kaikilla Venäjälle suuntautuneilla sotahistoriamatkoilla ”Hölmön tölväystä” käsitellään, joten se on sitäkin kautta tullut minulle tutuksi.

 

 

En tullut eilen laskeneeksi, että kuinka monta Viljakkalan miestä kaatui Hölmön tölväyksessä, mutta sen tiedän, että monesta Viljakkalan seudun miehestä tuli sankarivainaja Hölmön tölväyksessä 23.12.1939.

 

 

Kenraali Öhqvististä muuten sanotaan, että kenraaleista hän aiheutti eniten päänvaivaa marsalkka Mannerheimille.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tuottajalle kiitos!

Torstai 24.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntamme päivittäistavarakauppaostokset ovat viime viikkoina siirtyneet S-ryhmän Prismoista K-ryhmän Citymarkettien suuntaan.

 

 

Merkittävänä syynä ostossiirtymään on se suomalaista alkutuotantoa ja kotimaista elintarviketeollisuutta halveksiva toiminta, jota S-ryhmä entistä räikeämmin harjoittaa.

 

 

S-ryhmä haluaa kumartaa ulkomaiselle antibiootti- ja lääkejäämäiselle lihalle, thaimaalaiselle broilerille ja halpuuttamisellaan ajaa suomalaisen maataloustuotannon sekä kotimaisen elintarviketeollisuuden vielä nykyistäkin suurempaan kurimukseen..

 

 

Miksi suomalaiset elintarviketyöläiset ja heidän elantonsa ovat kuin punainen vaate S-ryhmälle?  Eikö kaupparyhmän johto tajua, että heidän viimeaikaiset toimenpiteensä merkitsevät suomalaisen alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja huoltovarmuutemme alasajoa?

 

 

*********************

 

Ylläolevissa ajatuksissa ostin Pirkkalan Citymarketista…

 

 

 

 

 

 

…”Tuottajalle kiitos” –kortin.

 

 

Yhden euron suuruinen tukeni suomalaiselle sikatalousyrittäjälle ei mahdottomia merkitse, mutta kun K-ryhmä laittaa sen rinnalle toisen euron ja kun toivottavasti ”Tuottajalle kiitos” –kortteja ostetaan Keskon tavoitteena oleva 250.000 kappaletta, niin 500.000 euron summalla on jo jonkinlainen merkitys tiukoilla olevalle sikataloudellemme.

 

 

Korteista saatava myyntitulo tilitetään lyhentymättömänä ja siis kaksinkertaisena suomalaisille sikatilallisille yhteistyössä MTK:n (Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto) ja lihatalojen kanssa. Eli ostaessani 1€:n maksaneen possujoulukortin, tilittää K-ryhmä 2 € suomalaisille sikatilallisille.

 

 

 

Kesko toteaa ”Tuottajalle kiitos” – kampanjastaan näin:

 

 

”Olemme lähteneet liikkeelle nöyrällä ja ennakkoluulottomalla asenteella. Tuomme Tuottajalle kiitos -ajattelutavan myös muihin tuotteisiin kuten esimerkiksi osaan Pirkka-sarjan leikkeleistä, juustoista ja maidoista. Näin asiakkaamme voivat omilla valinnoillaan antaa tukensa suomalaiselle ruoantuotannolle.

 

Elintarvikkeiden kotimaisuus on meille suomalaisille tärkeää. Tuoreen Taloustutkimuksen teettämän Suomi Syö -tutkimuksen mukaan peräti 82 prosenttia suomalaisista pitää tärkeänä syödä kotimaista ruokaa. K-ruokakaupoissa myytävistä tuotteista noin 80 % on Suomessa valmistettuja. K-ryhmälle on tärkeää olla suomalaisen elintarviketeollisuuden luotettava kumppani – nyt ja tulevaisuudessa.”

 

*****************

 

 

 

Nyt minulla on vain yksi ongelma:

Kenelle lähetän korttini?

 

 

Pyrin löytämään monista ehdokkaista sen, jolle osoitan korttini – kerron vastaanottajan nimen tämän juttuni kommenttiosiossa lähipäivinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Raaka-aine-erän salmonellapuhdistukset tapahtuvat satamien karanteenivarastoissa

Lauantai 19.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Tutkailin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran – www.evira.fi – nettisivuilla olevaa…

 

 

”Rehuvalvonnan raportti 2014”

 

 

…nimistä asiakirjaa ja kun totesin viime vuonna esiintyneen monessa raaka-aineparttiassa salmonellaa, tuli taas kerran mieleeni operaatiot Mustolan satamassa, jotka kuuluivat työelämässä ollessani vastuulleni.

 

 

Kyseinen raportti tosiaan löytyy Eviran nettisivuilta ja se kertoo, että valvova viranomainen määräsi viime vuonna 49 erälle kieltoja, määräyksiä tai muita viranomaistoimenpiteitä.

 

 

Nopealla silmäyksellä totesin, että ainakin viidessätoista (15) tapauksessa oli kyse salmonellalöydöksestä.

 

 

Viime vuonna tavatut salmonellatyypit olivat raportin mukaan seuraavat:

 

• S. Mbandaka
• S. Agona
• S. Spp
• S. Abony
• S. ssp 1
• S. Altona
• S. Tennessee
• S. Senftenberg
• S. Breney
• S. Typhimurium
• S. Riseen
• S. Lexington
• S. Meleagridis
• S. Infantis
• S. Umbilo

 

Valtaosa löydetyistä tyypeistä on minulle tuttuja veijareita, mutta jonkin verran näyttävät Suomeen pyrkivät salmonellatyypit ”uudistuneen”.

 

 

Huomiotani kiinnitti se, että kotimaisesta vehnäleseestä on viime vuonna löydetty minulle täysin outo tyyppi eli Salmonella Breney.  Kyseessä saattaa olla tuontiviljan mukana Suomeen saapunut salmonellatyyppi.

 

 

Joissakin pahiten kontaminoituneissa erissä oli ollut useitakin salmonellatyyppejä.

 

 

 

On tärkeää, että maahantuoduissa raaka-aineissa todetut salmonellat löydetään, sillä ne pystytään tietyin menetelmin tuhoamaan ja saattamaan raaka-aine-erä käyttökuntoon.

 

 

Aiemmin salmonellakäsittelyt tehtiin kuumentamalla, mutta useiden miljoonien kilojen erille se ei ole mahdollista.

 

 

Kemiallinen käsittely on varma, suhteellisen nopea, kohtuullisen kustannustehokas ja tuloksiltaan hyvä käsittelymenetelmä.

 

 

Kemiallisessa käsittelyssä raaka-aineeseen suihkutetaan määrättyä nestettä, joka tuhoaa salmonellan – käsittelyaineella ei ole raaka-aineeseen haitallisia sivuvaikutuksia, mutta työskentelyyn osallistuvien pitää huolehtia henkilökohtaisten suojainten käyttämisestä.

 

 

Salmonellakäsittelyt tehdään viranomaisten antamien määräysten mukaan ja heidän valvonnassaan.

 

 

Käsitelty erä hyväksytään käytettäväksi, jos viranomaisnäytteet ja omavalvontanäytteet ovat puhtaita käsittelyn jälkeen

 

 

Mustolan satama on eräs paikka, jossa olen vastannut raaka-aine-erän salmonellakäsittelystä – kyse oli Saksasta tuodusta rapsirouheparttiasta.

 

 

On toki todettava, että olen saanut vuosien saatossa junailla samanlaisia operaatioita monissa muissa Suomen satamissa!

 

 

Salmonellan puhdistuskäsittely on iso ruljanssi, sillä kyse on tavallisesti vähintään 2.000 tonnin suuruisesta erästä. Jo se, että tarvitaan tuplasti varastotilaa – likainen tavara ja puhdistettu tavara - merkitsee pienissä satamissa melkoista haastetta.

 

 

Mukailen hieman eilisen juttuni lopputoteamusta, kun totean, että homman hoitaminen vaati monipuolista kokemusta ja ammattitaitoa, mutta sitä vartenhan yritykset ovat palkanneet päteviä henkilöitä riveihinsä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saimaan kanavan nykyinen ja kolmas versio vihittiin käyttöönsä vuonna 1968

Torstai 17.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain juuri luettua Ritva Muhosen kirjoittaman ja vuonna 1988 julkaistun kirjan…

 

 

 

 

…Kanavalla URHO KIUKAS.

 

 

Maaherra Urho Kiukas toimi Suomen ensimmäisenä kanavavaltuutettuna 17 vuotta, vuodesta 1963 vuoteen 1980.

 

 

Sain työurani aikana olla useaankin otteeseen tekemisissä Saimaan kanavan kanssa ja sen vuoksi eräs muistelus, joka liittyy Saimaan kanavaan.

 

 

Työhöni liittyvä ensimmäinen Saimaan kanavaan liittyvä juttu tapahtui vuonna 1982, kun sain vaimoni kanssa osallistua pienen asiakasryhmän kanssa vierailuun Viipurissa.

 

 

Teimme matkan Lappeenrannasta Viipuriin ja takaisin laivalla kanavaa pitkin. Yövyimme Hotelli Druzhba´ssa.

 

 

Kyseessä oli kananmunantuottajien opinto- ja kokousmatka ja kun olimme kananmunatuotannon merkeissä matkalla, niin pitihän poiketa Viipurin Kauppahallissa tutustumassa kananmunien myyntiin Neuvostoliitossa.

 

 

Viipurin Kauppahallissa oli isoissa kennoissa myytävänä kananmunia, mutta suuomalaisittain oli yllätys, että lähes kaikki avokennoissa tarjolla olleet kananmunat olivat rikki.

 

 

Kananmunista oli tallella keltuainen ja osa valkuaistakin, mutta perin harvat kananmunat olivat ehjiä.

 

 

Ostajat kallistelivat rikkinäisiä kananmunia ja varmaan arvioivat, että paljonko rikkinäisissä kananmunissa oli sisällystä jäljellä.

 

 

Vaimoni ei pitänyt lainkaan näkemästään ja vaatikin parisenkymmentä vuotta ennen kuin hän suostui lähtemään seuraavan kerran Viipuriin.

 

 

Olot ovat Viipurin Kauppahallissa nykyään aivan toiset kuin yli 30 vuotta sitten.

 

 

Vakio-ostokseni Viipurin Kauppahallista on nykyään valkosipulit, joita ostan kauppahallin takaosassa sijaitsevalta azerbaitsanilaiselta kauppiaalta.

 

 

Olen jo monena syksynä laittanut maahan azer-kauppiaalta ostamiani valkosipuleita ja hyvin ovatkin kasvaneet!

 

 

Saa nähdä, että pääsenkö ensi vuoden aikana käymään Viipurin Kauppahallissa ja ostamaan sieltä valkosipulin siemensipuleita!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jos Urho Kekkonen eläisi presidenttinä, hän nostaisi sormeaan

Keskiviikko 16.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain 1.12.2015 olla läsnä Pirkanmaan UKK-Seuran tilaisuudessa, jossa vuosina 1977-1984 tasavallan presidentin kansliapäällikkönä toiminut OTT Juhani Perttunen muisteli vanhoja ja kertoi näkemyksiään Urho Kekkosen poliittisten oppien soveltamisesta nykypäivään.

 

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen, vaikka kansliapäällikkö Perttunen ei paljastanutkaan mitään ”valtakunnan salaisuuksia”.

 

 

 

 

 

 

Kansliapäällikkö Perttunen kertoi, että hänen isänsä oli Kekkosen kilpajuoksijakumppani jo Kajaanin Kipinän aikoihin.

 

 

 

 

 

 

Perttunen on OTT ja hän kertoi, kun Kekkonen kävi heidän osakunnassaan ja painotti, että nauttikaa opiskeluajasta, sillä sitä aikaa ei enää myöhemmin tule.

 

 

 

 

 

 

Kekkonen teki kansliapäällikkönsä kanssa Sinun-kaupat, mutta niitä ei saanut väärinkäyttää, sillä aina piti pienessäkin piirissä presidenttiä puhutella vähintäänkin näin: ”Sinä Herra Presidentti”.

 

 

 

 

 

 

Kekkosen työskentelytapa oli Perttusen mukaan jopa toverillinen. Presidentti kuunteli aina loppuun saakka muiden asian ja ei keskeyttänyt hänelle asiaansa esittävää.

 

 

 

 

 

 

Kansliapäällikkö Perttusen näkemys oli, että nykyisessä poliittisessa tilanteessa Kekkonen nostaisi ulkopolitiikan osalta sormeaan ja viittaisi Suomen maantieteelliseen sijaintiin.

 

 

Sisäpolitiikan osalta Kekkonen kutsuisi Perttusen mukaan eräitä henkilöitä Tamminiemeen!

 

 

************

 

 

Kysyin kansliapäällikkö Juhani Perttuselta kahta asiaa ja kysymykseni olivat;

 

 

• miten Perttunen tuntee presidentti Kekkosen viisi päivää kestäneen ”kuvanveistojakson” Kimmo Pyykön ateljeessa?

 

ja

 

• millaiset suhteet presidentti Kekkosella oli Perttusen kansliapäällikköaikana Kalle Kaihariin ja kävikö Kekkonen sinä aikana Kaiharin kesämökillä Hämeenkyrön Lavajärvellä?

 

Kekkosen ”kuvanveistojakso” Kimmo Pyykön ateljeessa oli tapahtunut ennen Juhani Perttusen kansliapäällikköaikaa, joten hänellä ei ollut siitä kommentoitavaa.

 

 

Perttunen oli mukana, kun Kekkonen kävi Tampereella tapaamassa kauppaneuvos Kalle Kaiharia, mutta Hämeenkyrön Lavajärvellä he eivät silloin käyneet.

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

Tilaisuuden lopuksi Pirkanmaan UKK-Seuran puheenjohtaja Antti Juva kiitti kansliapäällikkö Juhani Perttusta mielenkiintoisista muisteluksista.

 

 

Kiitän Pirkanmaan UKK-Seuraa, että saimme kuulla Kekkosen lähellä vaikuttaneen aikalaisen muisteluksia arvostamamme presidentin elämästä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On paljon suomalaisia, joille Urho Kekkonen on yhä edelleen ainoa presidentti

Tiistai 15.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Olin 8-vuotias, kun helmikuun 15. päivänä 1956 radioitiin presidentinvaalitoimitus, jossa Urho Kekkonen valittiin kolmannella kierroksella Tasavallan Presidentiksi.

 

 

Kuuntelin vanhempieni kanssa vaalitoimitusta ja mieleeni on jäänyt, kun Väinö Leskinen luki viiden nipun sarjoissa Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen.

 

 

Kuulun siihen sukupolveen, jolle Urho Kekkonen on yhä edelleen Suomen ainoa ja oikea presidentti!

 

 

Pääsin näkemään Urho Kekkosen ainoastaan kahdesti.

 

 

Vuonna 1959 Hämeenkyrössä järjestettiin Maatalousnäyttely ja pääsin mukaan, kun kaksi tätiäni halusivat mennä näyttelyyn.

 

 

Katselin kaukaa, kun presidentti Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen istuivat näyttelyn pääjuhlassa yleisön edessä tilavissa nojatuoleissa.

 

 

Toisen kerran näin presidentti Kekkosen, kun hän osallistui Lapualla järjestettyyn vaalitilaisuuteen, joka tähtäsi vuonna 1978 järjestettäviin presidentinvaaleihin.

 

 

En ole varma, että järjestettiinkö Lapuan vaalitilaisuus vuoden 1977 lopulla vaiko vuoden 1978 alussa.

 

 

Olin kuitenkin paikalla ”takapenkin-Taavina” ja muistan, kun Kekkonen muutamalla harppauksella nousi puhujalavalle.

 

 

Olen jälkeenpäin saanut lukea siitä voimakkaasta taustapelistä, jota Veikko Pihlajamäki ja Eino Uusitalo keskustalaisine taustajoukkoineen kävivät keskenään siitä, että kumpi vahvoista vaikuttajista sai avata Kekkosen vaalitilaisuuden.

 

 

Kiista päätyi ns. Mustaan tusinaan kuuluneen Pihlajamäen voittoon ja Eino Uusitalo joutui tyytymään siihen.

 

 

Lapuan vaalitilaisuudesta vielä sen verran, että Kekkosen esiintyessä narikkamiehinä olleet keskenkasvuiset pojat kokeilivat narikkaan jätettyä Kekkosen palttoota ja totesivat, että raskas mantteli on Kekkosella!

 

 

Suuri arvostukseni Urho Kaleva Kekkoselle, sillä hän on minulle yhä edelleen ainoa Suomen Tasavallan Presidentti!

 

 

 

-Esko Erkkilä-  

Oliko Fazer´n kotimaiseen rukiinviljelyyn panostaminen syy, että maamme on nyt rukiin osalta omavarainen?

Tiistai 8.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskuksen 27.11.2015 julkistaman ennakkotiedon mukaan Suomen viljatasearvio tulee tänä vuonna olemaan rukiin kotimaan käytön osalta 104 miljoonaa kiloa.

 

 

Määrästä käytetään;

 

• siemeneksi 6 milj. kg
• rehuksi 1 milj. kg
• teolliseen käyttöön 3 milj. kg
• ruuaksi 92 milj. kg
• vientiin 2 milj. kg

 

 

Samainen Luonnonvarakeskus julkisti 26.11.2015 ennakkotiedon satoarvioksi, joka päätyi ruissadon osalta tarkalleen 108,6 miljoonaan kiloon.

 

 

Luvut merkitsevät, että viiteentoista vuoteen ensimmäisen kerran suomalaisten ei tarvitse laittaa ruisleipäänsä ”petäjäistä” eli tuontiruista!

 

 

 

 

 

 

Tässä kuva Luonnonvarakeskuksen nettisivuilta, jossa on pylväikköinä kuvattu maamme ruissadot 1980 – 2015 eli kolmenkymmenviiden kuluneen vuoden osalta.

Pylväikön mitta-asteikolta näkyy 100 miljoonan kilon taso ja sata miljoonaa kiloa merkitsee, että hieman sen ylittävä satotaso riittää kattamaan rukiin vuotuisen tarpeen.

Ennen EU-aikaa Suomessa oli kaksi "hullua" rukiinviljelyvuotta ja silloin ennätykselliset kokonaissadot saatiin poikkeuksellisen suurilla rahallisilla tukitoimenpiteillä, joihin EU-aikana ei ole mahdollisuuksia.

 

Nähdään, että olemme EU-aikana vain kerran aikaisemmin päässeet rukiin kohdalla omavaraisuuteen, kun vuonna 2000 kokonaissato oli 108 miljoonaa kiloa.

 

***********

 

Uskallan sanoa, että opin työaikanani tuntemaan maamme viljatalouden ja viljabisneksen läpikotaisin koko EU-jäsenyytemme aikana. En tunne viljabisnestä "bresneviläisyyden aikana" eli ennen EU-aikaa, sillä en silloin tehnyt viljakauppaa.

 

 

Sain paneutua maamme viljatilanteeseemme täysillä heti 16.10.1994 järjestetyn EU-kansanäänestyksen jälkeen.

 

 

EU-jäsenyyden alkamisen jälkeen Suomen viljatilanne on ollut tiiviisti kytköksissä EU:n viljatilanteeseen ja sitä kautta myös maailman viljataseet, valuuttakurssimuutokset ja muut ”ison kuvan” asiat olivat jokapäiväisiä työtehtäviä.  Eläkevaarina olen halunnut säilyttää jonkinlaisen tuntuman vilja-asioihin.

 

 

 

Olen iloinen, että pitkästä aikaa Suomi on saavuttanut omavaraisuuden rukiin osalta.

 

 

Annan tilanteesta suuren tunnustuksen entiselle yhteistyökumppanilleni Fazer´lle, jonka vahva panostaminen on mielestäni merkittävä syy siihen, että nyt olemme rukiissa omavaraisia.

 

 

Oy Karl Fazer Ab Fazer Mylly Lahdessa oli työnantajani kilpailija konsernitasolla, mutta minulle Yhtymän rehuteollisuuden raaka-ainehankinnoista vastaavana ”Lahden Oululaisen mylly” oli merkittävä tavarantoimittaja.  Muistelen lämmöllä sitä yhteistyötä, jonka sain rakentaa työnantajani ja Karl Fazer´n Lahden myllyn välille.

 

 

 

*****************

 

 

Mitä opimme tästä?

 

 

Opimme tästä sen, että yksittäisen teollisen aktiivinen toiminta saattaa muuttaa isojakin asioita valtakunnassa.

 

 

Vastaan siis otsikkokysymykseeni:

 

 

Kyllä!

 

 

Kiitokset Fazer´lle ja yrityksen miellyttäville sekä taidokkaille henkilöille, jotka ovat työllään olleet ratkaisevassa asemassa, jotta suomalaisen kuluttajan ei nyt tarvitse laittaa ruisleipäänsä ”petäjäistä”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jäljet johtavat sylttytehtaalle

Keskiviikko 2.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Luin jostakin, että AKT:n järjettömien tukilakkosuunnitelmien takana olisi ollut SDP.

 

Päädyin omissa ajatuksissani samaan, joten todeksi tuo on uskottava eli jäljet johtavat sylttytehtaalle!

 

Tunnustan, että Juha Sipilän aloitellessa hallitustunnusteluja kannatin mielessäni SDP:n ottamista Keskusta-vetoiseen hallitukseen.

 

Väärin olin kannattamassa, sillä hallitusratkaisun jälkeen SDP on osoittanut kykenemättömyytensä vastuun kantamiseen.

Onneksi Sipilä teki oikean ratkaisun.

 

On suorastaan traagista, jopa pelottavaa, katsella heinäluomien ja lindtmanien alkukantaisia ilmeitä, eleitä ja puheita eduskunnassa, kun nämä SDP:n kellokkaat ovat sylkeneet suustaan sitä suurta pettymystä, jonka aiheutti heidän joutumisensa oppositioon.

 

On selkeästi todettava, että tuolla tavalla ei Suomea laiteta kuntoon!

 

Pelottavaa on ollut seurata myös sitä käyttäytymistä, jolla valistuneiksikin luulemani SDP:n ”vastuuhenkilöt” ovat suhtautuneet valtiovarainministeri Alexander Stubbia vastaan Tampereella tehtyjä häiriökäyttäytymisiä kohtaan.

 

En olisi etukäteen uskonut, että miten ala-arvoisesti ja vastuuttomasti SDP:n tamperelaiset kellokkaat ovat suhtautuneet Valtioneuvoston jäsentä kohtaan tehtyihin sabotaaseihin!

Pelottaa seurata sitä tukea, jota esim. eräät SDP:n tamperelaiset kaupunginvaltuutetut ovat antaneet Stubbia häirinneille tai hänen päälleen Coca-Colaa heitelleille sabotööreille!

 

 

Ovatko vuoden 1918 tapahtumat saamassa toiston sata vuotta Vapaussodan jälkeen?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lähes kesäinen sää ei haitannut Kangasalan Joulunavausta

Sunnuntai 29.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Kangasalan Yrittäjät ry:n ja Kangasalan kunnan yhteistyössä järjestämä Jouluavaustapahtuma perjantaina 27.11.2015 onnistui mainiosti, vaikka sää olikin kaikkea muuta kuin jouluinen.

 

 

Tapahtuma toteutettiin Kangasalan torilla, kulttuurikorttelissa ja keskustan yrityksissä.

 

 

 

 

 

Tapahtumaan liittynyt taide- ja käsityömyyjäiset toteutettiin Kangasala-talossa.

 

 

Rouva osallistui itsetehdyillä lasituotteillaan taide- ja käsityömyyjäisiin ja olin paikalla, kun avustin Rouvaa hänen lasitöidensä roudaamisessa.

 

 

 

 

 

 

Rouva sai hyvän myyntipaikan erään salin seinustalta ja ikkunan vierestä.

 

Tässä Rouvan valmistamia lasilyhtyjä kuvattuna ulkoa Kangasala-talon ulkopuolelta.

 

 

 

 

 

 

Rouvan esittely- ja myyntipöytä näytti asiakkaiden silmin tältä.

 

 

 

 

 

 

Viereinen pöytä oli Kangasalan Sanomien esittelypöytä ja sinne oli hetkittäin pitkäkin jono, sillä Kangasalan Sanomien osastolla oli Lumikuningatar-elokuvan leffalippupiste.

 

 

 

 

**************

 

 

Kangasala-talon taide- ja käsityömyyjäistapahtuma oli toteutettu suurella taidolla ja sille antoivat edustavat puitteet itse Kangasala-talo, kirjasto sekä Kimmo Pyykkö –taidemuseo.

 

 

 

 

 

 

Tapahtumassa esiintyi Lauluyhtye Valkea, joka esitti tunnelmallista musiikkia - kuin enkelten laulua!

 

 

 

 

 

 

Papinojan Ponitalli oli järjestänyt Kangasala-talon pääoven eteen poniratsastuksen ja poniajelun mahdollisuudet.

 

 

 

 

 

 

Kangasala-talosta, sen rakentamisesta ja rakennuskustannuksista on Kangasalla käyty vilkasta keskustelua. 

 

 

Uskon, että viime perjantaisen Joulunavaus-tapahtuman myötä monien paikkakuntalaisten suhtautuminen Kangasala-taloon nytkähti voimakkaasti eteenpäin – ainakin näin tamperelaisena osaan nyt arvostaa Kangasalan kunnan päätöstä rakentaa kuntaansa hieno kulttuuritalo ja kokonainen kulttuurikortteli!

 

 

Kiitokset Kangasalan Yrittäjät ry:lle ja kiitokset Kangasalan kunnalle hienosta tapahtumasta!

 

 

Poiketkaahan Kangasala-talossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa...

Perjantai 20.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tuon lastenlaulun sanat tulevat mieleen, kun toteaa, että Tampereen kaupungilla on ikää 236 vuotta, mutta Tampereen hiippakunnan ikä on 461 vuotta!

 

 

Asia vaatii hieman tarkempaa tutkimista – kas näin:

 

 

Kustaa III perusti Tampereen kaupungin lokakuun 1. päivänä 1779 eli kaupunki saavutti tänä vuonna 236 vuoden iän.

 

 

Tampereen hiippakunta puolestaan sai alkunsa vuonna 1554, kun kuningas Kustaa Vaasa jakoi Suomen ainoan hiippakunnan kahtia Mikael Agricolan ja Paavali Juusten´n kesken.

 

 

Hiippakuntajaossa Mikael Agricolasta tuli Turun piispa ja Paavali Juusteenista Viipurin piispa.

 

 

Kun Viipuri Isonvihan (1731 – 1721) jälkeen joutui Venäjän vallan alle, oli piispanistuin siirrettävä Porvooseen.

 

Porvoosta piispanistuin siirrettiin vuonna 1923 Tampereelle ja näiden vaiheiden tuloksena historiankirjat toteavat Tampereen hiippakunnan saaneen alkunsa vuonna 1554!

 

 

Mielenkiintoista, mutta totta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Arvokas neuvottelupaikka: Tampereen Tuomiokapitulin istuntosali

Tiistai 17.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen työelämän ja eläkkeelläoloni aikana saanut kokoustaa monissa paikoissa – monet näistä kokouspaikoista ovat olleet hyvinkin arvokkaita.

 

 

Eilen sain kokoustaa Tampereen Tuomiokapitulin istuntosalissa ja on sanottava, että neuvottelupaikka henki arvokkuutta.

 

 

Miksi pääsin kokoustamaan Tampereen Tuomiokapitulin istuntosaliin?

 

 

Kerron lyhyesti:

 

 

Sain viime viikonvaihteessa pikakomennuksen toimia Keskustalaisen seurakuntaväen ehdokaslistojen vaaliasiamiehenä ensi vuonna järjestettävien;

 

Kirkolliskokouksen maallikkoedustajien…

 

 

…ja…

 

 

…Hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten…

 

 

…ehdokasasettelussa.

 

 

 *************

 

Tampereen Hiippakunnan Tuomiokapitulin istuntosalin seinille on ripustettu hiippakunnan piispojen muotokuvat vuodesta 1733 lähtien.

 

 

Tässä kuvakimara Tuomikapitulin istuntosalin seinillä komeilevista piispojen muotokuvista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

 

 

 

Luovutin vaaliasiakirjat Tampereen hiippakunnan eläkkeelle siirtyneelle lakimiesasessorille varatuomari Leevi Häikiölle, jonka kanssa poseeraan tässä hiippakunnan eläkeelle siirtyneen piispa Juha Pihkalan muotokuvan edessä.

 

 

 

 

 

 

Sain neuvottelun aikana istua vasemmalla näkyvällä tuolilla, joka on lähinnä Tuomiokapitulin istuntoja johtavan piispan tuolia – piispan tuoli sijaitsee pöydän päässä.

 

 

Arvostan taustaryhmäni minulle suomaa luottamustointa, sillä pääsin sitä hoitaessani tutustumaan arvokkaaseen paikkaan – Tampereeen hiippakunnan tuomiokapitulin istuntosaliin!

 

 

***************

 

 

Lisään vielä sen, että arvostan Tampereen hiippakunnan toimintaa, sillä ehdokasasettelun tulokset ilmestyivät Tuomiokapitulin nettisivuille eilen illalla jo klo 21.00 ja ne kertovat valitsijayhdistyksittäin seuraavaa:

 

 

Tampereen hiippakunnassa ehdokkaita on asetettu seuraavasti:

Kirkolliskokous, maallikot:

Kirkkodemarit 2 ehdokasta
Tulkaa kaikki 12 ehdokasta
Kokoomus 19 ehdokasta
Tampereen hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki 20 ehdokasta
Keskustalainen seurakuntaväki 11 ehdokasta

Hiippakuntavaltuusto, maallikot:

Kirkkodemarit 4 ehdokasta
Tulkaa kaikki 12 ehdokasta
Kokoomus 17 ehdokasta
Tampereen hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki 19 ehdokasta
Keskustalainen seurakuntaväki 10 ehdokasta

 

”Kissa nostaa omaa häntäänsä” ja toteaa:

 

 

Hyvin pärjäsimme ehdokasasettelussa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Avantouinnin aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä!

Sunnuntai 4.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Harrastin avantouintia vuonna 1968.

 

Ilmaisu ”harrastaminen” on hieman yliampuva, sillä avantouinti kuului tavallaan opetusohjelmaan Mustialan Maatalousopiston ensimmäisen vuorikurssin oppilaille, koska avannon hoitaminen kuului erikseen nimetylle ensimmäisen vuosikurssin oppilaalle.

 

 

En toki ollut se noviisi, jolle avannon sulanapitäminen kuului, mutta olin kuitenkin silloin aktiivinen avantouinnin harrastaja.

 

 

Vanhana veljenä ja olonomina avantouinti jäi ja taukoa avantouinnin harrastamisessa kesti aina vuoden 2013 maaliskuulle saakka.

 

 

Neljänkymmenen kolmen vuoden jälkeen olen hurahtanut avanto- ja avovesiuintiin niin, että kaipaan sitä jatkuvasti!

 

 

Olin aikaisemmin todellinen ”vilukissa”, mutta nyt vilukissaominaisuudesta ei ole pienintäkään jäämää – pystyn olemaan t-paidalla melkein säällä kuin säällä.

 

 

 

 

 

 

Mm. eilen eli 3.10.2015 kävin uimassa Viljakkalan Majajärvellä kolme kertaa; aamu-uinnin klo 09.00, iltapäiväuinnin klo 13.00 ja kolmannen kerran klo 15.00 sen jälkeen, kun ”keskipoikamme” parturoi tukkani!

 

 

Aamu-uinnilla veden lämpötila oli tasan 10 astetta ja päivemmällä 11 astetta!

 

 

Koputan maalaamatonta puuta, kun totean, että en ole kahden ja puolen vuoden aikana potenut lainkaan nuhaa tai flunssaa.

 

 

Kannustan lukijoitani viimeistään nyt ryhtymään avovesiuimareiksi ja sitten aikanaan avantouimareiksi, kuin vedet jäätyvät ja saavat päälleen jääkannen!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Asiantuntijoiden laskemat myyntihinnat pitää kertoa 1,5:llä, jotta toiminta olisi kannattavaa"!

Torstai 24.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen viime päivinä joutunut toteamaan, että suoranaisena esimiehenäni pätkän aikaa toimineen sittemmin Raision pääjohtajaksi ja vuorineuvokseksi ylenneen Matti Salmisen puheet pitäisi olla ohjenuorana bisnesmaailman lisäksi myös järjestöjen toiminnassa.

 

 

Salminen – joka on koulutukseltaan ekonomi – tapasi sanoa, että insinöörien laskemat tuotteiden myyntihinnat pitää aina kertoa 1,5:llä, jotta yrityksen hinnoittelu olisi kunnossa.

 

 

Yritysmaailman periaatetta pitää noudattaa myös yhdistysmaailmassa tai yhdistyksen rahavarat hupenevat maailmalle.

 

 

Kerron pari esimerkkiä ja molemmat liittyvät puheenjohtamani yhdistyksen toimintaan.

 

 

 

Esimerkki 1:

 

 

Järjestimme jäsenistöllemme tutustumiskäynnin Tampereella Milavida-museoon ja perimme jäseniltämme käynnistä normaalin pääsylipun hinnan eli 6,00 euroa.

 

 

Teatterivastaavamme tilasi myös opastuksen ja oletimme, että opastus sisältyy pääsylipun hintaa.

 

 

Mitä vielä; Milavida laskutti opastuksesta 60,00 €/ryhmä ja kun jäsenistömme oli runsaslukuisasti matkassa mukana, niin ryhmästämme muodostettiin kaksi ryhmää.

 

 

Jouduimme maksamaan opastuksista siis yhteensä 120,00 euroa, jota emme osanneet huomioida jäseniltämme perityssä hinnassa.

 

 

Homma olisi ollut kunnossa, jos olisimme osanneet hinnoitella museokäynnin hinnaksi 10,00 euroa per henkilö.

 

 

Olen varma, että jäsenemme olisivat mielellään maksaneet kympin per henkilö, mutta kun emme osanneet hinnoitella tuotettamme!

 

 

Esimerkki 2:

 

 

Järjestimme viime viikonvaihteessa jäsenillemme virkistysmatkan Perniön Lehmirannassa sijaitsevalle Eläkeliiton lomakeskukselle.  Kyseessä oli kolmen päivän ja kahden yön kestävä matka bussikuljetuksineen ja minä laskin hinnaksi 200,00 euroa per henkilöä.

 

 

Yhtenä päivänä retkueemme tutustui Lohisaaren kartanoon eli marsalkka Mannerheimin syntymäkotiin.

 

 

En ehtinyt mukaan, mutta onneksi matka oli kuulemma onnistunut hyvin.

 

 

Ennakkokyselyissä matkasta oli kiinnostunut 30 jäsentämme, mutta laskin veloitushinnan sillä perusteella, että maksavia jäseniä lähtisi matkaan 20 henkilöä.

 

 

Matkalle osallistui lopulta vain kymmenen jäsentämme ja kahdensadan euron veloitushinta merkitsi, että yhdistyksemme sai matkasta takkiinsa yli 400 euroa!

 

***************

 

 

Nämä kaksi esimerkkiä osoittavat, että sittemmin vuorineuvoksen arvonimen saanut esimieheni oli oikeassa.

 

 

Pitää siis muistaa, että asiantuntijoiden (= poropeukaloiden) laskema tuotteen myyntihinta pitää kertoa 1,5:llä, jotta homma olisi taloudellisesti kannattavaa!

 

 

Opiksi lukijoilleni!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi ammattiyhdistysliike haluaa tuhota Suomen ja ajaa maamme Kreikan tielle?

Lauantai 12.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Eilinen eli perjantai 11.9.2015 joudutaan kirjata erääksi päivämääräksi, jolloin ammattiyhdistysliike pyrki aloittamaan Suomen lopullisen alasajon.

 

Toivon, että eilinen päivämäärä voidaan historiankirjoituksessa joskus lähitulevaisuudessa kirjata myös päivämääräksi, jolloin suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvallan lopullinen murentuminen alkoi.

 

 

Erityisesti SAK:n, mutta myös STTK:n sekä Akavan eiliset linjaukset osoittavat, että ammattiyhdistysliikkeellä ei ole sijaa Suomen kehittämisessä.

 

 

Oppositiopuolueista SDP, Vasemmistoliitto ja myös Vihreät ovat Suomen alasajon kannalla. Tuntuu, että RKP:n sekä Kristillisdemokraattien joukoissa nähdään Suomen kokonaistilanne realistisesti.

 

 

**************

 

Tunnustan olleeni väärässä, kun viime eduskuntavaalien jälkeen olisin halunnut SDP:n mukaan hallitukseen.

 

 

Juha Sipilä näki asian aivan oikein, kun ei hyväksynyt SDP:tä hallituskoalitioon.

 

 

**************

 

 

 

On varmaa, että SDP:n mukanaolo hallituksessa olisi merkinnyt jatkuvaa vatulointia ja Suomea ei sillä meiningillä olisi saatu kuntoon.

 

 

Suomen kuntoonlaittaminen on nykyisinkin hallitusvoimin haasteellista, mutta se olisi ollut mahdotonta, jos hallituksessa istuisi SDP!

 

 

Toivon, että kansalaiset antavat tukensa Juha Sipilälle, kun hän tekee päätöksiä, joiden tuloksena saamme Suomea kuntoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kylpylän kylmävesiallas oli paras paikka!

Torstai 10.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietin taannoisen Kuressaaren kylpylälomaviikkomme aikana melkoisen ajan hotellimme kylmävesialtaassa.

 

 

Olen aiemmin ollut aikamoinen ”vilukissa”, mutta vuoden 2013 maaliskuusta alkaen olen käynyt vähintään kerran kuukaudessa uimassa talvisaikaan avannossa ja kesäaikana montakin kertaa kuukaudessa järvessä.  Kesäaikaan uintikertoja järvessä kertyy päivän aikana parhaimmillaan jopa puolentusinaa.

Uusherännyt uintiharrastukseni on auttanut pääsemään pois vilukissan roolista.

 

 

Pidin avantouinnissa taukoa 45 vuotta, sillä harrastin avantouintia ennen vuotta 2013 edellisen kerran vuonna 1968!

 

 

Kannustan kaikkia harrastamaan kesällä ”avovesiuintia” ja talvella avantouintia, sillä en ole sairastanut flunssaa lainkaan sen jälkeen, kun maaliskuussa 2013 aloitin säännöllisen avanto- ja avovesiuintikauteni.

 

 

En harrasta avovesiuintia ja en myöskään avantouintia saunomisen yhteydessä, vaan menen järveen ja avantoon ilman saunomista.  Toki järveen menen joskus myös saunasta.

 

 

Meillä on talvella avantouintipaikalle matkaa kilometrin verran ja tapaan laittaa uimahousut päälleni, saappaat jalkaan sekä pyyheliinan takapuoleni alle ja ajan autolla avantouintipaikalle.  On luonnollista, että otan mukaani joko Rouvan tai jonkun muun perhekuntani jäsenen, sillä ”avunhuutaja” pitää aina olla varmistamassa avantouintia.

 

 

 

 

 

 

Kylmävesiallas oli paras paikkani, kun vietimme elokuun viimeisen viikon Gran Rose SPA-hotellissa kylpylälomalla Saarenmaan Kuressaaressa.

 

 

Kylmävesialtaassa vesi oli + 12 asteista eli oikein sopivaa kehon viilennykseen ja karaistumiseen.

Kylpylässä taisi olla ainakin seitsemän erilaista saunaa ja kerran yhden kylpyläreissun aikana kävin jokaisessa saunassa ja jokaisen saunakäynnin jälkeen pulahdin kylmävesialtaaseen - virkisti!

 

 

 

 

 

 

Kylmävesialtaan vieressä oli kipattava kylmävesikiulu, jonka kumoaminen itsensä päälle oli suuri nautinto ja valmisteli mukavasti kylmävesialtaaseen menoa.

 

 

 

Kannustan lukijoitani viimeistään nyt aloittamaan avovesiuinnin ja jatkamaan uintia avantouintina järvien jäädyttyä.

 

 

Uskallan vakuuttaa, että kannattaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sipilän hallitus on oikeilla jäljillä

Keskiviikko 9.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Hallitus esitteli eilen toimenpiteitä, joihin se ryhtyy, kun ay-liike ei suostunut solmimaan yhteiskuntasopimusta.

 

 

On rohkaisevaa, että Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen eduskuntaryhmät ovat sitoutuneet kannattamaan hallituksen suunnitelmia.

 

 

Hallituksen suunnitelmat ovat kylmää kyytiä ammattiyhdistysliikkeelle, mutta sitä saa mitä tilaa.

 

 

Pidän hallituksen suunnitelmia vaatimattomina ja olisin odottanut tiukempia linjauksia.

 

 

On suuri vaara aina, että suunnitelmat eivät toteudu ajatellussa laajuudessa ja jos nyt käy siten, niin hallituksen tavoittelema ”loikka” ei toteudu.

SAK:n Lauri Lylyn, STTK:n Antti Palolan ja myös Akavan ensireaktiot kertovat, että ammattiyhdistysliike ei tajua missä mennään.

Toivon, että ay-väen ja oppositiopuolueiden todelliset suhtautumiset hallituksen linjauksiin kirkastuvat lähipäivinä, sillä hallituksen eilen julkistamat toimenpiteet ovat välttämättömiä. On nähtävissä myös se, että hallituksen toimia arvostelevien tahojen "julmistelut" ovat hampaattomia ja vailla kansan enemmistön tukea.

 

 

Hyvä niin, sillä Suomi on saatava nousuun!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vanha Laatokka - nykyään kylä, mutta ennen Venäjän ensimmäinen pääkaupunki ja vilkas kauppapaikka

Maanantai 17.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkallamme heinäkuun 3. päivänä päivän viimeinen kohde oli vuonna 762 perustettu Vanha Laatokka eli Staraja Ladoga.

 

 

Pohjois-Venäjällä oli viikinkiajan alussa useita kaupunkivaltioita. Yksi merkittävimmistä oli vähän toistakymmentä kilometriä Olhavan suulta sisämaahan päin sijainnut Staraja Ladoga eli Vanha Laatokka.

 

 

Kaupungin paikalta on löydetty merkkejä suomensukuisesta, slaavilaisesta ja skandinaavisesta asutuksesta jo ennen läheisen Novgorodin perustamista. Arkeologisten kaivausten perusteella Vanhan Laatokan iäksi on voitu määrittää n. 1250 vuotta.

 

 

 

*****************

 

 

 

Näimme bussin ikkunasta Vanhan Laatokan linnoituksia,…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…mutta varsinaisesti tutustuimme kylässä olevaan kirkkoon.

 

 

Kirkko on osa museokokonaisuutta, jonka tarkoituksena on paikkakunnan historian ja muistomerkkien suojelu.

 

 

 

Tässä kuvia kirkosta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******************

 

 

 

 

Turistikohde kun on kyseessä, monenlaista tavaraa oli tarjolla:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

 

 

Ja sitten jatkoimme Olhavajoen jokivartta matkaamme eteenpäin!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaisten hyökkäys pysähtyi vuonna 1941 Mannerheimin käskystä Poventsaan

Sunnuntai 2.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Poventsan kanava oli kyröläismatkamme pohjoisin kohde, kun kesä…heinäkuun vaihteessa kiersimme Äänisen ja Laatokan.

 

 

Poventsan kanavalla on suomalaisittain vahva sotilaspoliittinen merkitys, sillä hyökkäysvaiheen aikana vuonna 1941 Mannerheim käski pysäyttää hyökkäyksemme Poventsaan.

 

 

Suomalaiset valloittivat Poventsan joulukuun 8. päivänä 1941.

 

 

Ääniseltä lähtevä ja Poventsaan päättyvä kanava on 227 kilometriä pitkä, josta kaivettua kanavaa 48 km, padottua jokea 97 km, säännösteltyä järveä 80 km ja sulkuja 19.

 

 

Kanavasta käytetään yleisesti nimeä Stalinin kanava, vaikka sen virallinen nimi Stalinin kuoleman jälkeen on ollutkin Vienanmeren – Itämeren kanava.

 

 

Vienanmeren kanava erottaa Fennoskandinavian niemimaan muusta Euraasian mantereesta.

 

 

Stalinin kanava on osa laivareittiä Pietarista Vienanmerelle ja se lyhentää matkaa 4.000 kilometriä verrattuna siihen, että matkaa tehtäisiin Suomenlahden, Itämeren, Pohjanlahden ja Norja kiertäen.

 

 

Kanava rakennettiin 20 kuukaudessa vuosina 1931 – 1933 vankityövoimalla ja sanotaan, että jokaiselle kanavametrille on haudattuna yksi vanki – on siis totta, että kanava on tehty luiden päälle!

 

 

********************

 

 

Olen käynyt Poventsan kanavalla muutaman kerran ja aina sen näkemisessä on tietty hohtonsa.

 

 

Hohto saattaa liittyä siihen, että kanavan kuvaaminen on virallisesti kielletty, mutta esim. netissä on lukematon määrä kuvia Poventsan kanavasta.

 

 

Tässä muutamia lisää:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

En tiedä Poventsan kanavan eli Stalinin kanavan nykyistä taloudellista merkitystä, mutta en ole milloinkaan nähnyt, että Poventsan kanavassa olisi sulutettavana laivoja.

 

 

Kanava tehtiin aikoinaan kiireellä matalaksi ja se ilmeisesti rajoittaa nykypäivänä kanavan tehokasta käyttöä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Sama mies ajotavaltaan enkeli Suomessa, mutta paholainen Venäjällä

Keskiviikko 29.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Kaikki suomalaiset rehutehtaat ovat aikoinaan tutkineet erilaisia yhteistyömahdollisuuksia Venäjällä Kontupohjassa toimivan rehutehtaan kanssa.  Näin teki myös nelikymmenvuotinen työnantajani eli Raisio.

 

 

Olin mukana yhdellä tutustumismatkalla – tai olla vuonna 2006 – kun kaavailimme erilaisia yhteistyömahdollisuuksia Kontupohjan rehutehtaan kanssa.

 

 

Lensimme Joensuun lentokentälle, josta venäläinen autoilija nouti meidät.  Nykyään Helsingistä taitaa olla suoria lentoja Petroskoihin, mutta silloin niitä ei ollut.

 

 

Venäläisellä kuskillamme oli allaan tilava Toyota ja sen peräpenkillä oli mukava matkustaa.

 

 

Kuljettajamme oli Suomen puolella liikkuessamme ajotavoiltaan kuin enkeli.

 

 

Kuljettajalla turvavyö kiinni, kaikki nopeusrajoitukset tunnontarkasti huomioiden ja siistiä ajotapaa noudattaen matkastamme Joensuusta Niiralan tulliaseman kautta Petroskoihin ja sieltä edelleen Kontupohjaan tuntui tulevan oikein turvallinen reissu.

 

 

Kaikki kuitenkin muuttui sen jälkeen, kun ohitimme Niiralassa Venäjän tullin.

 

 

Kuljettajastamme kuoriutui suoranainen paholainen, sillä turvavyötä hän ei Venäjän puolella suostunut käyttämään, jokaisen muun samaan suuntaan menevän ohi oli päästävä ja itsemurhaohituksia tehtiin jatkuvasti.

 

 

Me takapenkkiläiset sanoimme etupenkillä istuvalle tulkkina toimivalle vientisihteerillemme, että hänen on vaadittava kuljettajamme ajotapaan muutosta.

 

 

Vientisihteeri aristeli ja sanoi, ettei hän voi antaa kuljettajalle ohjeita.

 

 

Totesin, että me maksamme tämän kyydin, joten me annamme myös ohjeet turvalliselle matkanteolle.

 

 

Lopulta vientisihteeri antoi kuljettajalle ohjeet ja loppumatka Petroskoihin sujuikin kohtuullisesti.

 

 

**************

 

 

Pidimme illalla erään asiakkaamme kanssa tärkeän palaverin Petroskoissa ja nautimme paikallisen isäntämme tarjoaman maittavan illallisen.

 

 

Jatkoimme aamulla matkaa kohti Kontupohjaa.

 

 

Yöllä oli satanut ja tiellä oli paljon lätäköitä, joiden vuoksi vesiliirtoon joutumiseen oli suuri vaara.

 

 

Kuljettajamme oli unohtanut kaikki edellispäivänä saamansa ohjeet ja kuolemaa halveksuva asenne oli taas päässyt villitsemään hänen ajotapansa.

 

 

Vaati uuden ja tiukan puhuttelun, jotta matkantekomme muuttui kohtuullisen turvalliseksi.

 

 

*************

 

 

Tämä omakohtainen kokemus venäläiskuljettajan ajotavoista auttaa ymmärtämään, että miksi venäläisteiden varsilla on jatkuvasti ristejä ja seppeleitä niiden matkustajien muistoksi, jotka ovat kohdanneet matkansa pään Venäjän maanteillä – syy eivät ole heikot tiet vaan venäläiskuljettajien kuolemaa halveksuva ajotyyli!

 

 

-Esko Erkkilä-