Halvalla pääsevät!

Lauantai 13.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitin tällä saitilla Tampereen vanhan tavara-aseman siirrosta 23.6.2016.

 

 

 

 

 

Kiitokset Aamulehdelle, joka eilen ilmestyneessä numerossaan selvitti asian nykyvaiheen hyvin totuudenmukaisesti.

 

 

Osaan arvioida jutun totuudenmukaisuutta, sillä Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä tiedän tarkalleen, että miten asiat ovat.

 

 

Asiat on selvitetty julkisuuteen Tampereen kaupungin nettisivuilla, joilla on mm. Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan kokousten pöytäkirjat eli en tässä jutussani syyllisty luottamuksellisen tiedon julkistamiseen.

 

 

 

Lyhyt yhteenveto Vanhan tavara-aseman siirrosta:

 

 

 

Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta hyväksyi vanhan tavara-aseman siirron mahdollistavan kaavan sillä tiedolla, että siirto maksaisi 0,7 miljoonaa euroa.

 

 

Kaupunginhallitus hyväksyi siirron sillä taustatiedolla, että siirto maksaisi 1,6 miljoonaa euroa.

 

 

Me Tampereen Infra Liikelaitoksella totesimme tarjoukset avattuamme, että halvin siirtotarjous oli 2,6 miljoonaa euroa ja kun siihen lisätään kaikki oheiskustannukset, niin siirto maksaisi Tampereen kaupungille 3,2 miljoonaa euroa.

 

 

Kun Tampereen kaupunginhallituksen ”henskelit” antavat mahdollisuuden ainoastaan 2.0 miljoonan euron hankintoihin, niin asia siirtyy Tampereen kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

 

 

Liitin Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan tekemään päätökseen eriävän mielipiteen, jossa totesin, että asian valmistelu pitää palauttaa kaupunginhallitukseen uuteen valmisteluun. Näin menetellen vältyttäisiin sitä tamperelaiselta tavalta, että pormestari käyttää oikeuttaan ottaa asia itsensä ja kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

 

 

Hävisin äänestyksessä, mutta johtokunnan enemmistön tekemä päätös oli käytännössä eriävän mielipiteeni mukainen, sillä kaupunginhallitus ei voi tehdä 3,2 miljoonan euron hankintoja.

 

 

Nyt virkahenkilöt esittävät 15.8.2016 kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, että se esittää kaupunginvaltuuston päätettäväksi 3,2 miljoonan euron suuruisen määrärahan myöntämistä ränsistyneen ja huonokuntoisen vanhan tavara-aseman siirtämiselle 24 metrillä!

 

 

Asiassa oltiin aikoinaan tekemässä järkevä päätös, mutta 1.997 henkilöä allekirjoitti netissä adressin jonka nimi oli:

 

"Adressi Tampereen vanhan tavara-aseman säilyttämisen puolesta"

 

 

Adressin allekirjoittajat löytyvät, kun googlaa ”Adressi Tampereen vanhan tavara-aseman säilyttämisen puolesta”.

 

 

 

 

Kun nuo henkilöt pystyivät vaikuttamaan päätökseen, on mielestäni luonnollista, että he maksavat siirrosta aiheutuvan kustannuksen eli 1.602,40 euroa/allekirjoittaja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Valamon luostarilla on neljä kantosiipialusta kuljettamassa pyhiinvaeltajia saarelle

Torstai 21.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain 14. Kyröläismatkan osanottajana vierailla Laatokan Valamossa 11.7.2016.

 

 

Matkanjohtajana toimi edellisvuosien tapaan kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki – kiitokset kenraalille!

 

*************

 

Kerron tässä jutussani kuvakertomuksen muodossa siitä, että miten Laatokan Valamoon kuljetaan.

 

 

 

 

 

 

Kuikka - tai mikä vesilintu lie ollut - oli hätään kärsimässä Sortavalan satamassa, kun meitä noutamaan tullut kantosiipialus lähestyi Sortavalan satamalaituria.

 

 

 

 

 

 

Kuikan hätä meni ohi, kun kantosiipialus vähensi vauhtiaan ja ”laskeutui alas”!

 

 

 

 

 

Vauhti oli melkoinen, kun kantosiipialus aloitti matkanteon kohti Valamoa.

 

 

 

 

 

Edessä oli tyyni Laatokka, jota kutsutaan ”seitsemän meren järveksi”.

 

 

 

 

 

Venäjällä on tapana paskoa seisaaltaan reiän päällä ja kun se ei ole meininki kantosiipialuksilla, niin oikeata paskomista pitää opastaa vessoissa.

 

 

 

 

 

Kantosiipialuksen välikannella on pieni tila, josta voi tuulen tuiverruksessa tutkailla ja nauttia vauhdikkaasta menosta – tässä näkymä eteenpäin kohti kantosiipialuksen ohjaamoa.

 

 

 

 

 

Kantosiipialuksessa on 124 istumapaikkaa ja tässä kuva keskiosan matkustamosta.

 

 

 

 

 

Kantosiipialuksen pohjakaavio.

 

 

 

 

 

Valamon satamassa liikkuu myös tavallisia laivoja ja muutenkin Valamon satamassa on vilkas liikenne.

 

 

 

 

 

Edellämme Sortavalasta Valamoon matkannut kantosiipialus ehti ennen meitä jo kääntymään satamassa.

 

 

 

 

 

Valamossa oli talvella tulipalo ja sen seurauksena satamaan on nyt vuokrattu kolmeksi vuodeksi asuntolaiva, jossa Valamossa työskentelevät siviilit saavat asua.

 

 

 

 

 

Valamon neljä kantosiipialusta kuljettavat turisteja ja pyhiinvaeltajia saarelle Sortavalasta, Käkisalmesta ja Pietarista – tässä yksi kantosiipialus saapumassa Valamon satamaan.

 

 

 

Olen tyytyväinen, että sain 14. Kyröläismatkan aikana tutustua Valamoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Luostarin puutarhassa

Keskiviikko 20.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Termi ”Luostarin puutarhassa” tuo meille kaikille mieliin kukoistavan puutarhan, jossa kukat kukkivat, kukkien tuoksu on huumaava ja ahertavat nunnat tai munkit puurtavat työn touhussa.

 

 

Olen vuosien saatossa saanut vierailla useiden luostareiden puutarhassa ja mielikuva ei yleensä vastaa todellisuutta – toki poikkeuksiakin on.

 

 

Tverin luostari Volgan mutkassa, Petserin luostari Pihkovan alueella Venäjällä, Kuremäen nunnaluostari Virossa, Lintulan nunnaluostari Kivennavalla, Konevitsan luostari Laatokalla ja Valamon luostari Heinävedellä sekä Valamon luostari Laatokalla ovat olleet kohteina, kun olen tutustunut luostareihin.

 

 

Laatokalla sijaitsevaan Valamon luostariin pääsin tutustumaan 11.7.2016.

 

 

Nyt jo edesmennyt, vuonna 1915 syntynyt anoppini oli töissä Valamon luostarin keittiöllä sekä puutarhassa joskus 1930-luvua alussa.

 

 

Tiesin, että en varmaankaan pääse tutustumaan Valamon luostarin keittiöön ja sen vuoksi halusinkin tutustua luostarin puutarhaan.

 

 

Laatokan Valamon luostarin puutarha oli pettymys, sillä paria kasvihuonetta lukuun ottamatta kasvusto on päässyt villiintymään ja puutarhassa olevat villiintyneet kasvit saattavat olla peräisin Suomen ajoilta.

 

 

Seuraavassa muutama valokuva Laatokan Valamon luostarin puutarhasta:

 

 

 

 

 

 

Luostarin puutarhaa pääsee katselemaan melkein lintuperspektiivistä, sillä puutarha sijaitsee sataman läheisyydessä ja tässä näkymä puutarhaan pääkirkon tasolta.

Kuvassa näkyy villiintyneen puutarhan keskellä kaksi kasvihuonetta lähes Laatokan rannalla.

 

 

Sitten muutamia kuvia siitä osasta, jolla turistit ja pyhiinvaeltajat pääsevät liikkumaan:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

Tämä kasvoi sataman nurmikolla.

 

 

 ************

 

Näkemistäni luostarin puutarhoista ehdottomasti kukoistavin on Kuremäen nunnaluostarissa ja myös Tverin luostarin puutarha on hyvinhoidettu.

 

 

Tiedättehän, että Tverin luostarin johtajana on igumenia äiti Juliana eli suomalaissyntyinen Kirsi Ritoniemi.

 

 

Äiti Juliana on aikaansaapa johtaja ja hänen ansiotaan on paljolti se kukoistus, joka Tverin luostarissa vallitsee – myös puutarhassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sodat eivät tuhonneet Sortavalaa

Tiistai 19.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Suomi menetti Talvi- ja Jatkosodassa Neuvostoliitolle kolme kaupunkia eli Sortavalan, Käsisalmen ja Viipurin sekä kaksi kauppalaa eli Lahdenpohjan ja Koiviston.

 

 

Näistä menetimme asein kokonaan ainoastaan Koiviston ja merkittävän osan Viipuria.

 

 

Sortavalaa, Käkisalmea ja Lahdenpohjaa sekä osaa Viipurista puna-armeija ei koskaan pystynyt asein valloittamaan.

 

 

Nyky-Sortavala on juuri tämän vuoksi aito tuulahdus Suomen 1930-luvulta, sillä sota ei ole sitä runnellut.

 

 

Suomi menetti kaikki mainitut kaupungit sekä kauppalat Talvisodan rauhansopimuksessa, joka solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 12.3.1940 – sopimus astui voimaan seuraavana päivänä eli 13.3.1940.

 

 

Suomen joukot vapauttivat Sortavalan 15.8.1941 ja vapauttaminen tapahtui ilman suuren tuhon aiheuttamista, joten kaupungin rakennukset säilyivät hyvin vaikka kaupungin valloittamisesta olikin kyse.

 

 

Jatkosodan välirauhansopimuksessa 15.9.1944 Sortavala menetettiin ”kynällä” Neuvostoliitolle ja tämän vahvistettiin Pariisin rauhassa 10.2.1947.

 

 

 ********************

 

 

Monet Sortavalan suomalaisista puutaloista ovat säilyneet hyvin nykypäivään saakka.

 

 

 

 

 

Tässä eräs suomalaisajan puutalo, joka edustaa Sortavalan historiallista arkkitehtuuria.

 

 

Kuvasin talon, kun olin iltakävelyllä Sortavalassa 10.7.2016.

 

 

Sortavalan suomalaisajan arkkitehdeistä mainitsen kaksi; isä Johan Oskari Leander ja poika Oskar Johannes Leander.

 

 

Isä oli Sortavalan kaupunginvaltuuston jäsen ja suunnitteli Sortavalaan yli 70 uudisrakennusta.

 

Poika-Leander aloitti rakennusten suunnittelun jo 20-vuotiaana ja hän ehti kymmenen vuoden aikana suunnitella yli 120 uutta rakennusta Sortavalaan.

 

 

Huomaa tässäkin talossa sirot räystäslistat, päätykolmiot ja katto- sekä muiden rakenteiden sopusuhtaisuus.

 

 

*****************

 

 

Olen monesti ihmetellyt neuvostoaikana Sortavalan puutaloihin rakennettuja kaasulämmityssysteemejä.

 

 

 

 

 

Talon päädyssä on lukkojen takana kaasusäiliöt…

 

 

 

 

 

…ja niistä kaasu johdetaan pinta-asennuksena asennettujen kaasuputkien avulla talon huoneistoihin.

 

 

 

Monesti näkee, että kaasujohdossa on ollut vikaa ja rakennuksen seinällä on ollut tulipalo, sillä mustuneita ulkoseiniä näkee näissä taloissa.

 

 

 

****************

 

 

 

Sortavalan kaupunki-infra on monin paikoin jäänyt sille tasolle, jolla se oli suomalaisten jättäessä kaupungin.

 

 

 

 

 

Tämä kuva on iltakävelyltäni 10.7.2016, kun olin palaamassa keskikaupungilta majapaikkaamme Piipun Pihaan.

Ajorata on kohtuullisessa kunnossa, mutta kävelytiellä kulkemisessa on taiteilemista!

 

 

Nyt ei satakieli laulanut, monesti olen näillä tienoilla kulkiessani saanut kuunnella hienoa satakielen laulua.

 

 

Kannustan lukijoitani Sortavalassa yöpyessänne tutustumaan kaupunkiin, jossa pääsee aidosti aistimaan 1930-luvun suomalaista kaupunkimiljöötä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen Pankin talon sijainti Sortavalassa kertoo kaupungin taloudellisesta merkityksestä ennen sota-aikaa Suomessa

Maanantai 18.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Sortavalan Kolmikulman puistossa sijaitsevasta Runonlaulaja-patsaasta.

 

 

 

 

 

Runonlaulaja-patsaan takana Brahenkadulla sijaitsee yhä edelleen Suomen Pankin talo, jossa nykyään toimii Venäjän Keskuspankki.

 

 

Talon on suunnitellut arkkitehti Uno Ullberg (1879 – 1944) ja se on rakennettu vuonna 1915.

 

 

Suurin osa arkkitehti Ullberg´n suunnittelemista rakennuksista jäi luovutettuun Karjalaan.

 

 

 

 

 

Suomen Pankin talon oikeanpuoleisessa porttipylväässä on yhä edelleen kirjaimet ”SP” eli Suomen Pankki…

 

 

 

 

 

…ja vasemmanpuoleisessa porttipylväässä on kirjaimet ”FB” eli Finlands Bank.

 

 

 

 

 

Suomen Pankin talon vieressä on sisäänkäynti talon sisäpihalle ja myös se on yhä nykyäänkin arvokkaan näköinen.

 

 

Porttikongin yläpuolella on kiveen hakattuna joko Ga tai 6a ja nyt pyydänkin lukijoitani kertomaan, että mitä ne merkitsevät!  Toivon, että ”tietäjiä” löytyy!

 

 

Suomen Pankin talo Sortavalassa on eräs niistä kohteista, joihin haluan aina Sortavalassa käydessäni tutustua!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Paljon suomalaisia taide- ja kulttuuriaarteita jäi luovutettuun Karjalaan

Sunnuntai 17.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Luovutettuun Karjalaan jäi paljon suomalaisia taide- ja kulttuuriaarteita.

 

 

Onneksi Valamon luostarista ehdittiin evakuoimaan 27 junavaunullista keskeisiä ortodoksikirkon kirkollisia aarteita, jotka nyt ovat Kuopiossa Suomen ortodoksimuseossa ja Heinäveden Valamossa.

****************

 

 

Nyt kerron Sortavalassa sijaitsevasta Runonlaulaja-patsaasta, johon kävin taas jälleen kerran tutustumassa Sortavalan iltakävelylläni 10.7.2016 – iltakävelyni liittyi siihen Kyröläismatkaan, jonka saimme tehdä jo 14. kerran.

 

 

Onneksi kävin patsaalla iltakävelylläni, sillä seuraavana aamuna ajoimme pysähtymättä ohi tämän Sortavalan erään keskeisimmän kohteen.

 

 

 

 

 

Runonlaulaja-patsas sijaitsee Sortavalan Kolmikulman puiston alueella, jota nykyisin kutsutaan Väinämöisen puistoksi.

 

 

 

Patsaan on veistänyt Alpo Sailo ja se paljastettiin Sortavalan Laulujuhlien yhteydessä 29.6.1935.

 

 

Alpo Sailoa avusti veistostyössä hänen oppilaansa Nina Stünkel, josta myöhemmin tuli Alpo Sailon puoliso.

 

 

Alpo ja Nina Sailo (o.s. Stünkel) menivät naimisiin vuonna 1938 ja heille syntyi neljä lasta – myös Sailon ensimmäisestä avioliitosta laulajatar Helga Lindströmin kanssa Sailolla on neljä lasta.

 

 

Mainittakoon, että Sailon toisen avioliiton nuorin lapsi – Arpad Alpo – oli aikoinaan erään matkaseurueemme osanottajan opiskelutoveri.

 

 

Alpo Sailon taiteeseen pääsee helposti tutustumaan Suomessa Hesperian puistossa Helsingissä, jossa sijaitsee hänen tekemänsä Larin Paraskea esittävä patsas.

 

 

 

 

 

Runonlaulaja-patsaan mallina Alpo Sailo on käyttänyt karjalaista runonlaulaja Petri Shemeikkaa, johon hän oli aikoinaan tutustunut.

 

 

 

 

 

Sailo on kuvannut runonlaulajan istumassa tuolilla, jossa on pehmikkeenä karhuntalja!

 

 

 

On lohdullista tietää, että Venäjän kulttuuriministeriö on luokitellut veistoksen suojeltavaksi kulttuuriperintökohteeksi.

 

 

 

Pyrin aina Sortavalassa käydessäni poikkeamaan Runonlaulaja-patsaalla, sillä se on jotain sellaista, jota emme nyky-Suomessa tapaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kantatilaperiaatteesta luovuttava

Keskiviikko 13.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Haukiputaan Jokikylän paikallisyhdistys teki Keskustan Seinäjoella kokoontuneelle puoluekokoukselle aloitteen, jossa se esitti kantatilaperiaatteesta luopumista.

 

 

Keskustan Haukiputaan Jokikylän paikallisyhdistyksen puoluekokousaloite kuului näin:

 

 

*******************

 

 

Elinvoimaisten kylien kehittymisen turvaamiseksi kuntien kaavoituksen on turvattava riittävä rakentamisen mahdollisuus. Tämän kehittymisen varmistamiseksi kaavoituksen tulisi olla mahdollistavaa, ei rajoittavaa.

Muuttuvassa yhteiskuntarakenteessa on hyväksyttävä ihmisten valinnan vapaus asua ja viihtyä erilaisissa asuinympäristöissä. Osa haluaa kerrostaloihin, osa tiiviiseen omakotiasumiseen asemakaava-alueille ja osa väljään maaseutumaiseen kyläasumiseen. Siksi kaavoittajan tulisi riittävästi huomioida kaikki asumismahdollisuudet. Kaavoituksella pystytään luomaan mahdollisuudet kylien kehittymiselle ja näin ollen myös väljään maaseutumaiseen asumiseen sellaista asumismuotoa arvostavien tarpeisiin.

Kylien kehittyminen tuo vireyttä ja viihtyvyyttä kylien elämään. Jo olemassa olevaa rakennettua ympäristöä voidaan hyödyntää tehokkaammin ja näin suhteellisia kustannuksia pienentää. Kylien yhteisöllisyys on tuonut yhteiskunnalle runsaasti hyötyjä.

Kylien osuuskunnat ovat rakentaneet esimerkiksi viemäriverkostoja, yksityistiet ylläpidetään omin voimin ja sosiaalinen yhteisöllisyys tuo säästöjä esimerkiksi vanhusten auttamisen ja kotona asumisen edistämisen muodossa. Myös tämän kehityksen edistämiseksi kylien kehittymisen mahdollistava kaavoitus on tärkeää.

Suurin yksittäinen kylien rakentamista ja kasvua rajoittava tekijä on kantatilaperiaate. Kantatilaperiaatteen tarkasteluvuosi on yleensä noin viidenkymmenen vuoden takaa. Toisaalta uusien osayleiskaavojen vaikutus tulevaisuuteen on useita kymmeniä vuosia. Onkin kohtuutonta, että kyseinen periaate määrittää rakentamista vuosikymmeniksi eteenpäin, vaikka tarkasteluvuoden jälkeen monet olosuhteet, kuten maanomistuksen jakautuminen ja maanviljelyolosuhteet ovat muuttuneet oleellisesti. Tästä syystä kantatilaperiaate ei ole maanomistajien tasapuolista kohtelua edistävä, vaan eriarvoistava ja vahvasti rajoittava tekijä.

Edellä mainitun perusteella edellytämme, että Keskusta johtavana hallituspuolueena ajaa maankäyttö- ja rakennuslakiin muutosta, jossa vapautetaan rakentamispaikkoja luopumalla kantatilatarkastelusta ns. kuivanmaan kaavoituksen, sekä suunnittelutarveratkaisuiden mitoitusperusteena.

 

****************

 

Keskustan puoluehallituksen vastausesitys kuului näin:

 

Puoluekokous toteaa, että aloitteen esiin nostamaa kantatilatarkastelua ei kaavoituksessa määritellä maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kyseessä on vanha maan tapa, jonka taustalla on eri oikeusasteiden oikeuskäytännöt.

Kantatilaperiaatteen yleisimpänä rajavuotena käytetään vuoden 1959 rakennuslain voimaantuloa. Käytännössä se on tarkoittanut, että osayleiskaavojen laadinnassa ja suunnittelutarvealueiden rakennuslupia myönnettäessä tarkastellaan, kuinka paljon vuoden 1959 jälkeen on kyseisen kantatilan maille myönnetty rakennuslupia.

Maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun takia on tärkeää, että uusia lupia myönnettäessä tarkastellaan myös sitä, kuinka paljon niitä on samalle tilalle aiemmin myönnetty. Rakentamisen kokonaismäärää on haluttu rajoittaa alueilla, joilla ei ole asemakaavan tuomaa järjestettyä vesihuoltoa. Tämän kaltaisilla alueilla on kohdeltava maankäytössä rinnakkaisia maanomistajia yhdenvertaisesti.

Vuoden 1959 jälkeen omistajuus on siirtynyt useissa tapauksissa jo jopa neljänteen polveen. Kantatiloja on ehkä lohkottu ja voikin perustellusti kysyä, kuinka oikeudenmukaista on tarkastella esimerkiksi 50 vuotta sitten tehtyjä tonttikauppoja. Puoluekokous katsoo, että tarkasteluvuoden olisi kohtuullista olla selvästi lähempänä nykyaikaa.

Keskusta on johdonmukaisesti edistänyt haja-asutusalueen rakentamisen helpottamista. Tämän yleislinjauksen ja aloitteen pohjalta puoluekokous asettaa tavoitteeksi kantatilatarkastelun vertailuvuoden kohtuullistaminen.

 

*****************

 

 

Aloitevaliokunnassa, jonka jäsen olin Keskustan Pirkanmaan piirin edustajana, emme hyväksyneet puoluehallituksen ylimalkaista esitystä, vaan halusimme tarkentaa kantatilatarkastelun rajavuosiluvuksi täsmällisesti vuoden 2000, sillä silloin nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki astui voimaan.

 

 

Tämän vuoksi täydensimmekin puoluehallituksen esitystä näin:

*************

 

 

Keskusta panostaa maaseudun, etenkin kylien maankäytön suunnitteluun. Suomeen tulee luoda uusi, joustava ja kevyt menettely, kyläkaavoitus, jolla varmistetaan maaseudun kehitys, elinkelpoisuus ja hyvinvointi. Kyläkaavoituksen tavoitteena tulee olla asukaslähtöisyys ja kylän yhteisen edun ajaminen osuustoimintahengessä.

Maaseudun muilla suunnittelutarvealueilla voidaan käyttää maanomistajien tasapuolisen kohtelun takaamiseksi ns. kantatilatarkastelua. Kun kantatilatarkastelu todetaan tarkoituksenmukaiseksi menettelyksi, käytetään rajavuosilukuna vuotta 2000, jolloin nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki astui voimaan.

**************

 

”Suuri sali” eli Keskustan puoluekokous hyväksyi aloitevaliokunnan täsmennyksellä tarkennetun Haukiputaan Jokikylän paikallisyhdistyksen tekemän puoluekokousaloitteen ja nyt se on Keskustan virallinen kanta kantatilaperiaatteesta luopumisesta.

 

 

 

Olen saanut paljon kiitosta siitä linjauksesta, jonka Keskustan puoluekokous teki kantatilaperiaatteesta luopumisesta ja kun se koskee myös omaa perhekuntaani, olen Keskustan puoluekokouksen aloitevaliokunnan toimintaan hyvin tyytyväinen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jauhesammuttimen ja sammutuspeitteen käyttöä pitää opetella

Lauantai 2.7.2016 - -Esko Erkkilä-

MTK-Viljakkala järjesti jäsenilleen torstaina 30.6.2016 illanvieton ja samalla koulutustilaisuuden, jossa opeteltiin tulipalojen alkusammutusta.

 

 

 

 

 

Tilaisuus järjestettiin Viljakkalan Hangasjärven rannalla sijaitsevan Viljakkalan Karhen metsästäjien omistaman Toivolan tanssipaikan piha-alueella…

 

 

 

 

 

…paikan, jossa vielä on ihailtavissa 1.1.2007 ”kuntien taivaaseen” siirtyneen Viljakkalan kunnan hieno vaakuna.

 

 

 

****************

 

 

 

 

Alkusammutuskoulutuksen ensimmäinen aihe oli jauhesammuttimen käyttökoulutus.

 

 

 

 

 

Yhdistyksemme nuorimmat jäsenet olivat innokkaimpia koulutettavia ja he oppivatkin nopeasti,…

 

 

 

 

 

…että jauhesammuttimella tuli taltutetaan lakaisuliikkeellä!

 

 

 

Rasvakattilaan syttynyt tuli saattaa yllättää kenet vaan ja koska vaan. 

 

 

Jos rasvakattilaan syttynyttä tulta yrittää taltuttaa vedellä se on paha virhe, sillä silloin tulenlieskat saattavat nousta jopa seitsenmetrisiksi – näin meille opetettiin.

 

 

Seuraavassa kuvasarjassa ”tuttu mannekiini” näyttää, että miten rasvakattilaan syttynyt tuli oikeaoppisesti sammutetaan sammutuspeitteellä.

 

 

Kas näin:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lopuksi tyytyväinen ”oppilas” kävelee hyväksytyn suorituksen antaneena käristämään MTK-Viljakkalan tarjoamia grillimakkaroita!

 

 

Kiitokset MTK-Viljakkalalle onnistuneesta koulutusillasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Vanha tavara-asema - komea rakennus, mutta kannattaako sittenkään siirtää?

Torstai 23.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vanha tavara-asema on paljon tamperelaista historiaa kokenut rakennus, joka on valmistunut vuonna 1907.

 

 

Rakennuksen on suunnitellut Rautatiehallituksen pääarkkitehti Bruno Granholm.

 

 

Kävin tutustumassa rakennukseen eilen ja syynä oli se, että sen siirtourakka oli tulossa Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa päätettäväksi eilen illansuussa.

 

 

 

 

 

Vanha tavara-asema eilisessä asussaan. Tämä rakennus olisi tarkoitus siirtää kokonaisena parisenkymmentä metriä vasemmalle!

 

 

 

 

 

Tavara-asemalla säilytettiin Vapaussodan aikana punavankeja.

 

Osa tavara-aseman puurakenteisista varastoista tuhoutui Tampereen pommituksissa vuonna 1940.

 

 

 

 

 

Tavara-asema on nyt tarkoitus siirtää kokonaisena runsaat parisenkymmentä metriä, sillä sen paikalle ollaan rakentamassa katua.

 

 

Tampereen kaupunginhallitus on hyväksynyt siirtourakkaan käytettäväksi 1,6 miljoonaa euroa ja tehtävämme on nyt valita urakkakilpailun voittaja.

 

 

1,6 miljoonaa euroa on iso kasa rahaa ja muistutankin, että tuon summan on siirtoon varannut Tampereen kaupunginhallitus – Tampereen Infra Liikelaitos ei rahoja ole varannut.

 

 

On perusteltua kysyä, että miten viisasta on käyttää taloudellisissa ongelmissa olevan kaupungin varoja vanhojen rakennusten siirtelyyn!

 

Eikö katuun olisi voitu tehdä vanhan tavara-aseman kohdalla mutkaa, sillä ainakin minun autossani on ohjauspyörä ja kääntyvät etupyörät!

 

 

 

 

 

Vanha tavara-asema on tarkoitus siirtää tässä kuvassa näkyvän Morkun kohdalle – Morkku on entinen rautatieläisten seuratalo, joka tullaan lähipäivinä purkamaan.

Kuvasta saa käsityksen siitä siirtomatkasta, joka on tarkoitus tehdä!

 

 

Toivon, että pian saan kertoa miten Vanhan tavara-aseman siirtäminen edistyy!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kurkkulava on taas trimmattu tuotantokuntoon!

Lauantai 28.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Meillä on mökkimaailmassa lava avomaankurkkujen kasvattamiselle.

 

Lava sijaitsee loivasti järveen laskevalla nurmikolla ja sen koko on n. 8 neliömetriä.

 

Vuosien kokemuksella tiedän, että lavasta saadaan avomaankurkut koko seuraavan talven tarpeisiin.

 

On erikseen kerrottava, että meillä ei valmisteta suolakurkkuja vaan ne ovat herkkukurkkuja – jos kutsun Rouvan säilömiä kurkkuja suolakurkuiksi saan tiskirätin naamalleni.

 

 

Mutta siitä kurkkulavan toissapäiväisestä trimmaamisesta muutama kuva:

 

 

 

 

 

Kurkkulava jäi viime syksynä tähän kuntoon eli tämä oli lähtötilanne.

 

 

 

 

 

Kasteluputket pois, lannoitus, kalkitseminen ja jyrsiminen olivat seuraavat työvaiheet.

 

 

 

 

 

Kurkku tarvitsee paljon vettä ja ei riitä, että kurkkulavaa kastellaan päältäpäin, sillä avomaan kurkuille on saatava vettä myös juuristolle.

 

 

Meillä on kurkkulavassa muovisesta vesijohtoputkesta "kierukka", jossa putkeen on moottorisahalla sahattu tietyin välein viillot, joista vesi pääsee suoraan juuristolle.

 

 

 

 

 

Päältäpäin katsellen kurkkulavan tilanne on sama kuin alussa, mutta paljon on kuitenkin tapahtunut.

 

 

Erilaiset ritilät – esimerkiksi vanhoista pakastimista jääneet ritilälaatikot – ovat mainioita apuvälineitä, kun halutaan suojella hentoja taimia harsojen alla.

 

 

****************

 

 

Kaikki on valmista, että kurkunsiemenet laitetaan maahan ja sen jälkeen odottamaan taimien varttumista.

 

Jos kaikki onnistuu, on palkitsevaa noutaa omasta lavasta avomaankurkkuja ruokapöytään ja syksyllä säilöä kurkkuja talven tarpeisiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kävely- ja pyöräretket Heinäveden Valamon luostarista luostariveljien ja Lintulan nunnaluostarin kilvoittelijoiden hautausmaalle

Perjantai 6.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain osallistua Eläkeliiton Pirkanmaan piirin järjestämälle matkalle Heinäveden Valamoon 26.-27.4.2016.

 

 

Luostarimatkoja kutsutaan pyhiinvaellusmatkoiksi ja minulle se sopii.

 

 

Olen evankelisluterilaisen seurakunnan rivijäsen, mutta arvostan ortodoksisuutta ja olen saanut siihen myös tutustua, sillä edesmennyt anoppini oli lähes koko elämänsä ajan ortodoksiseurakunnan jäsen.  Vasta lähes kuusikymppisenä hän kävi rippikoulun ja liittyi evankelisluterilaiseen seurakuntaan.

 

 

Kävin pyhiinvaellusmatkamme ensimmäisenä päivänä vaimoni kanssa kävellen Valamon luostarin hautausmaalla, mutta kun kuulin muilta matkalaisiltamme sellaisista kohteista, joita emme löytäneet, tein uuden matkan hautausmaalle seuraavana aamuna yksin ja nyt luostarin pyhiinvaeltajille tarjoamalla polkupyörällä.

 

 

 

 

 

 

Tässä herkkäkulkuinen lainapyöräni on nojaamassa hautausmaan porttiin aamuvarhaisella 27.4.2016.

 

 

Taustalla näkyy Heinäveden Valamon luostarin rakennuksia – matkaa luostarista hautausmaalle linnuntietä on viitisensataa metriä ja tietä pitkin ehkä seitsemänsataa metriä.

 

 

 

 

 

 

Hautausmaan kiviaidan ulkopuolella sijaitsee Herran Edelläkävijän ja Kastaja Johanneksen syntymän kunniaksi pyhitetty tsasouna.

 

 

 

 

 

 

Hautausmaan kiviaidan sisäpuolella sijaitsee pyhäkkö, joka on omistettu pyhittäjä Herman Alaskalaisen muistolle.

 

 

 

 

 

 

Hautausmaa on jaettu tällä kivipaadella kahteen osaan - kuvassa näkyy Valamon kilvoittelijoiden leposijat ja kuvaajan takana on Lintulan luostarissa kuolleiden sisarten viimeiset leposijat.

Paadessa on venäjäksi ja suomeksi sanat:

Saata, oi Kristus, Sinun palvelijasi sielut lepoon pyhien joukkoon

 

 

 

 

 

 

Valamon kilvoittelijoiden hautarivistöä

 

 

 

 

Luostarissa on moneen tehtävään olevia kilvoittelijoita – tässä muutamia;

 

 

 

 

 

 

Kuuliaisuusveli

 

 

 

 

 

 

Munkki

 

 

 

 

 

 

Viitankantaja

 

 

 

 

 

 

Pappismunkki

 

 

 

 

 

 

Skeemapappismunkki; skeemapappismunkki on rippi-isä

 

 

 

 

 

 

Munkkidiakoni

 

 

 

 

************

 

 

Heinäveden Valamon luostarilta katseltuna hautausmaan takaosassa on Lintulan nunnaluostarissa kuolleiden nunnien hautoja.

 

 

 

 

 

 

 

*****************

 

 

 

Heinäveden Valamon hautausmaalle on haudattuna mm. seuraavat ortodoksikirkon merkittävät henkilöt.

 

 

 

 

 

 

Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Paavali

 

 

 

 

 

 

Joensuun piispa Aleksi

 

 

 

 

 

 

Laatokan piispa Markus.

 

 

Piispa Markus (Leonid Leontinevitsh Schavikin) oli mielenkiintoinen persoonallisuus. Hän oli Valamon munkki ja myöhemmin Yhdysvalloissa toiminut piispa.

 

Vuonna 1969 hänestä tuli San Franciscon piispa, joka arvonimi muutettiin seuraavana vuonna muotoon Laatokan piispa.

 

 

 

 

 

 

Igumeni Hariton johdatteli 14 vuotta kestäneen Valamon luostarin johtajuuden aikanaan Valamon luostarin Laatokalta Heinävedelle.

 

 

 

Saatan vielä tuonnempana jatkaa juttujani Heinäveden Valamoon tekemältäni pyhiinvaellusmatkalta, mutta jo nyt kiitän Eläkeliiton Pirkanmaan piiriä mieliin painuneen pyhiinvaellusmatkan järjestämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksityisteiden vapauttaminen arvonlisäveron maksamisesta olisi suuri helpotus alimmalle tieverkolle

Tiistai 26.4.2016

Olen osakkaana viidessä yksityistiessä Viljakkalassa sekä Hämeenkyrössä ja kun sen lisäksi olen näistä yhden yksityistien toimitsijamies, tiedän sen rasituksen, jota arvonlisävero merkitsee yksityisteiden osakkaille.

 

 

Jos tilamme yksityistielle soraa tai sepeliä tuhannella eurolla, niin osakkaat joutuvatkin maksamaan siitä 1.240 euroa!  Soran tai sepelin toimittanut yrittäjä saa tonnin ja valtio vetää välistä 240 euroa!

Otin tämän epäkohdan esille Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Jyväskylässä 23.4.206, kun virallisena puoluevaltuuston jäsenenä selostin ”salin kuullen” ministeritentin aikana liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille ongelman.

Tilanne oli ministeri Bernerille uusi, mutta aktiivisena ja toimeen tarttuvana hän lupasi selvittää asian.

Puoluevaltuuston jäsenet kuulivat ministerin lupauksen ja myös pääministeri Juha Sipilä, joka istui Bernerin vieressä.

 

 

Keskustelin asiasta ministeri Bernerin kanssa ministeritentin jälkeen henkilökohtaisesti ja hän vakuutti perehtyvänsä asiaan.

 

 

Katsotaan, että miten asia kehittyy!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Osuuskappojen aloittama halpuutuskampanja on vienyt tuottajilta jo yli 300 miljoonaa euroa!

Lauantai 16.4.2016 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmä on voimallisesti rummuttanut halpuutuskampanjaansa ja kansa on siinä uskossa, että osuuskaupat ovat tinkineet omista katteistaan.

 

 

Katinkontit - kaiken ovat maksaneet maataloustuottajat ja erityisesti kotieläintuottajat!

 

 

Sanoin heti S-ryhmän halpuutuskampanjan alkaessa, että viulut tulevat maksamaan tuottajat ja nyt näemme, että olin oikeassa.

 

 

Kauppa ja varsinkin siinä tilanteessa, jossa suomalainen päivittäistavarakauppa on, ei koskaan tule hoitamaan asioitaan siten, että sen katteet alenisivat.

 

 

On jokseenkin varmaa, että kauppa ja erityisesti S-ryhmän päivittäistavarakauppa, on parantanut katteitaan halpuutuskampanjan aikana.

 

 

S-ryhmä ajaa toimillaan alas suomalaista elintarviketuotantoa. Suomalaisen elintarviketuotannon alasajaminen merkitsee maamme huoltovarmuuden rapauttamista – tähän ovat johtamassa kaupan halpuutuskampanjat.

 

 

S-ryhmän halpuuttamiskampanja on suuri tulonsiirto alkutuottajilta kaupalle ja kuluttajille.

 

 

Halpuutuskampanjassa on kyse aluepolitiikasta, jossa S-ryhmä on autioittamassa suomalaista maaseutua ja tukemassa kivikylien kuluttajia. Suurin voittaja on kuitenkin päivittäistavarakauppa, joka parantaa halpuuttamisella katteitaan.

****************

 

 

Parhaillaan on menossa S-ryhmän edustajistovaalit ja on jokseenkin varmaa, että valtaosalla ehdokkaista ei ole pienintäkään käsitystä siitä, että mihin ne yritykset ovat suomalaista kansantaloutta viemässä, joiden hallintoon he pyrkivät.

 

 

On naurettavaa, että osuuskappavaalien ehdokkaat kampanjoivat jopa sillä, että eläkeläisten taitettu indeksi pitäisi muuttaa!

 

 

Voi aikoja, voi tapoja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuin tuuleen olisi huutanut

Perjantai 1.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalle ollaan Pirkanmaan Liiton toimesta laatimassa maakuntakaavaa.

Asiakirja pyörii byrokratian rattaissa nimellä…

 

 

”Pirkanmaan maakuntakaava 2040”.

 

 

Kaavaluonnos ja muu valmisteluvaiheen aineisto olivat nähtävillä 5.3.-10.4.2015.

 

 

Nähtävillä olon päättymiseen mennessä asukkailta ja yhteisöiltä saatiin 249 mielipidettä.

 

 

Aktiivisena kansalaisena annoin palautetta muutamiin kohtiin, joita maakuntakaavaluonnoksessa käsiteltiin.

 

 

Tärkein mielipiteeni koski Tampereen seudun tekopohjavesihankkeita.

 

 

Esitin mielipiteessäni seuraavaa:

 

 

”Esitän, että tekopohjavesihanke Tavase ja Pinsiön alueelle kaavailtu korvaava tekopohjavesihanke poistetaan maakuntakaavasta tarpeettomina. Toteutuessaan hankkeet pilaisivat laajat sadetusalueet sekä loisivat vakavan imagohaitan.”

 

 

Päivi Halonen Ylöjärveltä antoi saman sisältöisen mielipiteen, kun hän totesi mielipiteessään näin:

 

 

”Julkujärven harjua ja Pinsiönkangasta ei tule varata tekopohjavesialueeksi luontovaikutusten vuoksi.”

 

 

Sain mielipiteelleni kylmää kyytiä, sillä maakuntaliiton virkamiehet olivat valmistelleet mielipiteelleni seuraavanlaisen vastineen ja sen Maakuntahallitus oli hyväksynyt 18.1.2016.

 

 

Pirkanmaan liitolta saamani vastine kuuluu näin:

 

 

”Maakuntakaavaluonnoksen vesihuoltoa koskevat merkinnät perustuvat Pirkanmaan ELY-keskuksen johdolla laadittuun Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Tekopohjaveden muodostaminen on yksi vaihtoehto vastata kehittyvän maakunnan vedenhankinnan tarpeisiin ja toimintavarmuuden parantamiseen. Keittämissuunnitelman perusteella maakuntakaavassa on tarve varautua pitkällä aikavälillä muiden vedenhankintavaihtoehtojen ohella myös tekopohjaveden muodostamiseen.

 

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta on laadittu ympäristövaikutusten arviointi.

 

Tekopohjavesilaitoshankkeen yksityiskohtaiset toteuttamisedellytykset ratkotaan hankesuunnittelun ja lupaharkinnan yhteydessä huomioon ottaen toiminnan ympäristövaikutukset niin kuin lainsäädäntö velvoittaa.

 

Vehoniemi-Isokankaan alueella tekopohjaveden muodostamista on selvitetty jo laajasti.

 

Miharin-Ylöjärvenharjulla tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksista saadaan käsitys vasta perusteellisten tutkimusten ja selvitysten perusteella. Tältä osin maakuntakaavalla osoitetaan ensisijaisesti seudullisen vedenhankinnan selvittämistä.”

 

 

Hyvää päivää kirvesvartta!

 

 

 

 

 

 

Kuten kuvasta ilmenee (jos asiakirjakuvasta saa selvää), sai Päivi Halonen täsmälleen saman vastuksen kuin minä, sillä muutoksella, että hänelle osoitetussa vastauksessa ei mainittu Vehoniemi-Isokankaan alueen hanketta lainkaan, sillä hän ei sitä maininnut mielipiteessään.

 

*************

 

Nostan hattuani Pirkanmaan maakuntahallituksen jäsenelle Minna Sorsalle (vihreät), joka asian käsittelyn yhteydessä pöytäkirjan mukaan toimi näin:

 

”Maakuntahallituksen jäsen Minna Sorsa esitti että maakuntakaavaluonnoksesta poistetaan tekopohjaveden merkinnät kokonaan. Esitys raukesi kannattamattomana.”

 

 

 

Ei hyvältä näytä, sillä jopa Tavase elää virkamiesten unelmissa ja nyt siihen on lisätty myös Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven Pinsiöön sijoittuva tekopohjavesihanke!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tavase on kuopattu vai onko sittenkään?

Torstai 17.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien tekopohjavesihanke eli Tavase Oy on Tampereen seudun hankkeista ehkä eriskummallisin ja ehdottomasti tarpeeton.

 

 

Hankkeen kuningasajatuksena oli pumpata Roineen vettä Suomen kauneimmille harjuille Kangasalla sekä Pälkäneellä ja pumpata harjujen läpi valunut vesi tekopohjavetenä Tampereen ja lähikuntien vesihuoltoon juomakelpoisena vetenä.

 

 

Jokainen ymmärtää, että idea oli kuolleena syntynyt, mutta monet poliittiset tahot pitivät hanketta kannatettavana.

 

Tavase-hankkeen järjettömyyttä kuvastaa se, että suunnitelmissa oli sadettaa joka toinen vuosi Suomen kauneimmille harjumaisemille 863 metriä korkea vesipatsas, kun Suomessa keskimääräinen sademäärä on tasoa 0,75 metriä!

 

 

****************

 

Tampereen kaupunginvaltuusto löi jengan päähän mielettömille Tavase-suunnitelmille, kun se maanantaina 14.3.2016 päätti kirjata Tavase Oy:n lainasaamisten ja osakepääoman alaskirjauksen. Tavase-alaskirjaus merkitsi viime vuoden tilinpäätöksessä Tampereen kaupungille suuruusluokaltaan 6 miljoonan euron tappiota.

 

 

On hyvä, että Tavase-taru alkaa olla päätepisteessään, mutta mielessäni on kuitenkin suuri epäilys, että josko Tavase-uskovaiset kuitenkin jatkavat kuitenkin suunnitelmiensa elossa pitämistä.

 

 

Pirkanmaan maakuntaluonnoksessa tekopohjavesivaihtoehtona kummittelee Pinsiöön rakennettava tekopohjavesilaitos.

 

 

Pinsiön kylä sijaitsee Nokian, Hämeenkyrön ja Ylöjärven alueilla.

 

 

On suuri onnettomuus Pinsiölle ja pinsiöläisille, jos Tavase tullaan joskus tulevaisuudessa sijoittamaan Pinsiöön.

 

 

On välttämätöntä, että Pinsiön asukkaat Nokialla, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä jo nyt asettuvat vastarintaan sille, että Pinsiönkankaalle alettaisiin sadettamaan vettä samanlaisia määriä, kuin Tavase-uskovaisilla oli tarkoitus tehdä Kangasalla ja Pälkäneellä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ei talvi taitu tavoitta"

Tiistai 8.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Vanha suomalainen sananlasku…

 

 

…”Ei talvi taitu tavoitta”...

 

 

…oli eilen paikallaan, kun aamun selkeä kevättä enteilevä sää muuttui jo aamupäivän aikana räntää viskovaksi ja märkää lunta puskevaksi tyypilliseksi kevättalven sääksi.

 

 

Oli lähellä, että mieleen ei tullut jo toinen kevättä enteilevä sananlasku:

 

 

”Yhdeksää säätä syksyinen yö, kymmentä keväinen päivä!”

 

 

 

 

 

 

Räntää satoi myös Tampereen Keskustorilla Keskustan telttakatoksella, mutta tunnelma oli korkealla, sillä kansalaiset olivat tyytyväisiä Keskusta-johtoisen hallituksen toimintaan.

 

Tyytyväisyyttä lisäsi, kun päivän mittaan saimme tiedon, että SAK:n hallitus on äänestyksen jälkeen päättänyt jatkaa neuvotteluja yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi.

Järki on siis voittamassa!

 

 

 

 

 

 

Juha Sipilän tuvallinen hahmo kääri eilenkin hihansa, jotta suomalaisilla olisi parempi huominen.

 

 

Juha Sipilän hahmon voimin toivottelimme uudet keskustalaiset piiritoimistolle 17.3.2016 klo 18.00, jossa tulemme kertomaan tamperelaisille mahdollisuudesta ryhtyä Keskustan kuntavaaliehdokkaiksi 9.4.2017 järjestettävissä kuntavaaleissa.

 

 

 

 

 

 

Piristystä räntäiseen maanantaihin toi, kun jaoimme tämänpäiväistä Naistenpäivää ennakoiden tulppaaneja naisille.

 

 

Varasimme tulppaaneja aivan liian vähän, sillä Keskusta-tulppaanit loppuivat jo aamupäivän aikana.

 

 

 

 

 

 

Kansalaisten Keskusta-arvostusta lisäsi merkittävästi se, että kansanedustaja Mikko Alatalo oli keskipäivän tienoilla yleisön tavoitettavissa monta tuntia.

 

 

 

 

 

 

Kiitokset myös Seija Alatalolle, joka saapui teltallemme puolenpäivän jälkeen.

 

 

Kiitoksia Mikko ja Seija Alatalolle, jotka pyynnöstäni suostuivat tähän hienoon perhepotrettiin!

 

 

Nuoret tapaavat puhua voimaannuttavista kokemuksista ja on selvää, että eiliset Keskustorin Maanantaimarkkinat Keskustan telttakatoksella olivat…

 

 

…voimaannuttava kokemus!

 

 

Tästä on hyvä aloittaa työ Kuntavaaleihin 2017!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko takinkäännön paikka?

Sunnuntai 6.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Kannatan ja olen kannattanut Tampereen suurhankkeista – Rantaväylän tunneli, ratikka, jäteveden keskuspuhdistamon rakentaminen Sulkavuoreen, Tavase sekä Kansi ja Areena – ainoastaan Kansi ja Areena –hanketta, mutta nyt kun olen kuullut huhuja, että Tampereen kaupungin osuus hankkeen kustannusarviosta olisi huimasti nousemassa, pidätän itselläni takinkääntöön mahdollisuuden.

 

 

Olen elänyt lapsellisessa haaveiden muistikuvassa, että Tampereen kaupungin osuus Kannen ja Areenan kustannuksista olisi suuruusluokkaa 10 miljoonaa euroa, mutta nyt puhutaan 30 miljoonan suuruisen Tampereen kaupungin osuuden kaksinkertaistamisesta ja kun sekään ei kuulemma riitä, niin Tampereen kaupungin osuus olisi huhutietojen mukaan kasvamassa 80 miljoonaan euroon.

 

 

Käsittämätöntä, mutta sopii hyvin siihen taudinkuvaan, joka Tampereen kaupungin taloudenpidolle on viime vuodet ollut ominaista.

 

 

Tampere elää kuin pellossa!

 

 

Jotta 80 miljoonan suuruisen summa saisi oikeat viitekehykset pitää palauttaa mieliin, että Tampereella 30 miljoonaa euroa merkitsee kunnallisveroon yhtä %-yksikköä – kyse olisi siis lähes kolmen (3) %-yksikön korotustarpeesta Tampereen kunnallisveroon!

 

 

Vaadin, että kaupunginvaltuutetut pyrkivät saamaan kaupungilla vellovien huhujen todenperäisyyteen totuuden viimeistään seuraavassa kaupunginvaltuuston kokouksessa, joka pidetään 14.3.2016.

 

 

Totuuden saamiseen saakka pidätän itselläni oikeuden vetää tukeni pois Tampereen Kansi ja Areena -hankkeelta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Perinteinen rautakauppa on ajautumassa suuriin ongelmiin?

Perjantai 4.3.2016 - -Esko Erkkilä-

En ole pitkiin aikoihin joutunut asioimaan rautakaupassa, mutta tällä viikolla olen joutunut sen tekemään, kun omakotitalomme puukiuas tuli tiensä päähän ja piti alkaa metsästämään samoille sijoille sopivaa puukiuasta.

 

 

Rouva sanoi, että käy hakemassa Bauhausista uusi kiuas, mutta en suostunut sitä yksin tekemään ja oikein teinkin, sillä entiseen paikkaan ja olemassa olevaan savuhormiin sopivaa kiuasta ei niin vain ole löydettävissä.

 

 

Etsintämatkoillamme pääsin tutustumaan tamperelaisiin rautakauppoihin ja myös nettikauppoihin, sillä ne ovat nykypäivää myös rautakauppa-alalla.

 

 

Hämmästyi montaakin asiaa ja yksi niistä oli se, että Speden aikoinaan parodioimat rautakaupan myyjät ovat täyttä totta nykypäivänäkin.

 

 

Miten rautakaupoilla on varaa pitää sellaisia vätyksiä palkkalistoillaan, kuin tapasimme eräässäkin tamperelaisessa K-rautakaupassa?

 

 

Selvennykseksi pitää todeta, että löysimme saman kaupparyhmän Lahdesjärven K-raudasta todellisen rautakauppamyyjähelmen, jolta sitten ostimmekin kiukaan.  Hinta ei ollut halpa, mutta myyjän myyntitaidot olivat sellaiset kuin onnistuneen myyntimiehen ja myyntitapahtuman määritelmä on:

 

"Myyminen on sitä, että saat asiakkaan toimimaan haluamallasi tavalla ja pitämään siitä!"

 

K-Rauta Lahdesjärven myyntimies sai meidät toimimaan haluamallaan tavalla ja pidimme siitä!

 

 

Piti kuitenkin kertoa niistä ongelmista, joihin perinteinen rautakauppa on ajautumassa:

 

 

On päivänselvää, että perinteisissä rautakaupoissa on aivan liian paljon henkilökuntaa nykyiseen asiakasvirtaan ja myyntivolyymiin verrattuna.  Aika on ajanut ohi entisen ajan.

 

 

Vaikka ostimmekin kiukaan perinteisestä rautakaupasta, näkee vääjäämättömästi, että nettikauppa alkaa olla valttia myös raskaan rautakauppatavaran markkinoilla.  On helppoa käydä tutustumassa tuotteisiin perinteisessä rautakaupassa, ottaa tuotemerkki sekä –tyyppi tarkasti muistiin ja sen jälkeen tilata samainen tuote nettikaupasta.

 

 

Veikkaan, että esimerkiksi Tampereella Bauhaus pystyy jatkamaan toimintaansa ja jopa laajentamaan sitä, mutta K-ryhmän rautakaupoilla tulee olemaan Tampereella vaikeaa.

 

 

Vaikka hankimmekin kiukaamme Lahdesjärven K-Raudasta, niin Keskon investointi Lahdesjärvelle oli ilmeinen vikatikki, sillä muutaman henkilöauton esiintyminen liikkeen paikoitusalueella merkitsee, että toiminta ei voi olla kannattavaa.  Vähäisen asiakasmäärän havainnointini perustuu kolmeen käyntiin kyseisessä liikkeessä, sillä kertakäynnillä emme ostostamme päättäneet!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksityistiet ja niiden osakkaat ovat arvonlisäverotuskäytännön myötä valtiolle melkoisia maksumiehiä!

Perjantai 26.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntani on Viljakkalassa, Hämeenkyrössä ja Kälviällä yhteensä kuuden yksityistien osakas ja sen lisäksi olemme osakkaana yhdessä metsäautotiessä.

 

 

Suuri yksityisteiden määrä selittyy sillä, että mökkini sekä maatilani ovat molemmat kahden yksityistien takana eli ne sijaitsevat kaukana valtateistä.

 

 

Kunnat tukevat yksityisteitä pienellä osuudella tien vuotuisista kokonaiskustannuksista, mutta valtio puolestaan rokottaa yksityisteiden taloutta monesti paljon enemmän kuin on kunnan myöntämä yksityistieavustus.

 

 

Valtion yksityisteiden taloutta kuristava ote perustuu arvonlisäverojärjestelmäämme.

 

 

Kauppa, teollisuus, maataloudenharjoittajat ja mm. metsänomistajat voivat vähentää maksetut arvonlisäverot arvonlisäverolaskelmissaan, mutta yksityisteillä ei ole tätä mahdollisuutta.

 

***************

Kerron esimerkin:

 

 

Kun yksityistien toimitsijamies tai yksityistien hoitokunta päättävät tilata tielle soraa 1.000 eurolla, niin sorantoimittaja joutuu lisäämään veloitushintaansa 24 % arvonlisäveroa eli tiekunta maksaakin sorasta yrittäjälle 1.000 euroa ja sen lisäksi valtiolle arvonlisäveroa 240 euroa eli laskun kokonaissumma onkin 1.240 euroa.

 

 

Muut toimijat pystyvät arvonlisäverolaskelmassaan huomioimaan tuon 240 euroa vähennyksenä, mutta kun yksityistiet eivät ole arvonlisäverovelvollisia, niin yksityisteillä ei ole tuota vähennysmahdollisuutta.

 

*************

 

Se, että yksityistiet eivät kuulu arvonlisäverojärjestelmän piiriin, lisää sitä eriarvoisuutta, joka vallitsee asutustaajamien ja maaseudun välillä.

 

 

Esitän, että yksityistiet pitää saada arvonlisäverojärjestelmän piiriin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen investoinnit: Älyttömät ja tuottavat

Torstai 25.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ratikkaa ajavat ja sitä puolustavat ovat pääosin julkisen puolen palveluksessa tai ovat muuten syrjässä siitä joukosta, joka luo jokapäiväisellä työllään Tampereelle hyvinvointia.

 

Tampereella järjestettiin tiistaina 23.2.2016 tilaisuus, jossa ratikan puolestapuhujat olivat hinanneet paikalle jopa norjalaisen Bergenin kaupungin edustajat.

 

 

Tilaisuudessa Tampereen Kauppakamarin puheenjohtaja Jari Alanen oli todennut, että puolet kauppakamarin jäsenistä näkee, ettei ratikalla ole suurta merkitystä.

 

 

 

 

 

 

Tampereen Kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen on ongelman ytimessä, kun hän Tamperelainen-lehdessä 12.12.2015 julkaistussa haastattelussaan toteaa yks´kantaan:

 

 

Kaupunkiraitiotie on hidas ja kallis.

 

 

Toimitusjohtaja Eskelinen niputtaa haastattelussaan Tampereen investoinnit kahteen ryhmään:

 

 

Älyttömät ja tuottavat.

 

 

”Jälkimmäisiä ovat esimerkiksi Kansiareena-hanke ja asemanseudun kehittäminen. Ne palvelevat koko seutukuntaa. Älyttömät ovat niitä, jotka eivät palvele koko seutukuntaa”  - näin toteaa toimitusjohtaja Antti Eskelinen.

 

 

Tamperelainen-lehden toimittaja kysyy lehtijutun lopuksi Eskeliseltä seuraavaa:

 

 

Olisiko raitiotiehanke siis toteutuessaan älytön investointi?

 

 

Eskelinen vastaa näin:

”Sellainen on älytön investointi, joka ei palvele kokonaista seutukuntaa.”

 

 

Kauppakamari edustaa niitä tahoja, jotka viime kädessä joutuvat maksamaan älyttömätkin investoinnit ja sen vuoksi toivonkin, että Tampereen päättäjät tulevat järkiinsä ja torppaavat mielettömän ratikkahankkeen!

 

 

Kiitän Jari Alasta sekä Antti Eskelistä ja totean, että pidän entistä viisaampana esitystäni joka kuuluu lyhyesti:

 

 

Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne!

 

 

-Esko Erkkilä-