Kantatilaperiaatteesta luovuttava

Keskiviikko 13.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Haukiputaan Jokikylän paikallisyhdistys teki Keskustan Seinäjoella kokoontuneelle puoluekokoukselle aloitteen, jossa se esitti kantatilaperiaatteesta luopumista.

 

 

Keskustan Haukiputaan Jokikylän paikallisyhdistyksen puoluekokousaloite kuului näin:

 

 

*******************

 

 

Elinvoimaisten kylien kehittymisen turvaamiseksi kuntien kaavoituksen on turvattava riittävä rakentamisen mahdollisuus. Tämän kehittymisen varmistamiseksi kaavoituksen tulisi olla mahdollistavaa, ei rajoittavaa.

Muuttuvassa yhteiskuntarakenteessa on hyväksyttävä ihmisten valinnan vapaus asua ja viihtyä erilaisissa asuinympäristöissä. Osa haluaa kerrostaloihin, osa tiiviiseen omakotiasumiseen asemakaava-alueille ja osa väljään maaseutumaiseen kyläasumiseen. Siksi kaavoittajan tulisi riittävästi huomioida kaikki asumismahdollisuudet. Kaavoituksella pystytään luomaan mahdollisuudet kylien kehittymiselle ja näin ollen myös väljään maaseutumaiseen asumiseen sellaista asumismuotoa arvostavien tarpeisiin.

Kylien kehittyminen tuo vireyttä ja viihtyvyyttä kylien elämään. Jo olemassa olevaa rakennettua ympäristöä voidaan hyödyntää tehokkaammin ja näin suhteellisia kustannuksia pienentää. Kylien yhteisöllisyys on tuonut yhteiskunnalle runsaasti hyötyjä.

Kylien osuuskunnat ovat rakentaneet esimerkiksi viemäriverkostoja, yksityistiet ylläpidetään omin voimin ja sosiaalinen yhteisöllisyys tuo säästöjä esimerkiksi vanhusten auttamisen ja kotona asumisen edistämisen muodossa. Myös tämän kehityksen edistämiseksi kylien kehittymisen mahdollistava kaavoitus on tärkeää.

Suurin yksittäinen kylien rakentamista ja kasvua rajoittava tekijä on kantatilaperiaate. Kantatilaperiaatteen tarkasteluvuosi on yleensä noin viidenkymmenen vuoden takaa. Toisaalta uusien osayleiskaavojen vaikutus tulevaisuuteen on useita kymmeniä vuosia. Onkin kohtuutonta, että kyseinen periaate määrittää rakentamista vuosikymmeniksi eteenpäin, vaikka tarkasteluvuoden jälkeen monet olosuhteet, kuten maanomistuksen jakautuminen ja maanviljelyolosuhteet ovat muuttuneet oleellisesti. Tästä syystä kantatilaperiaate ei ole maanomistajien tasapuolista kohtelua edistävä, vaan eriarvoistava ja vahvasti rajoittava tekijä.

Edellä mainitun perusteella edellytämme, että Keskusta johtavana hallituspuolueena ajaa maankäyttö- ja rakennuslakiin muutosta, jossa vapautetaan rakentamispaikkoja luopumalla kantatilatarkastelusta ns. kuivanmaan kaavoituksen, sekä suunnittelutarveratkaisuiden mitoitusperusteena.

 

****************

 

Keskustan puoluehallituksen vastausesitys kuului näin:

 

Puoluekokous toteaa, että aloitteen esiin nostamaa kantatilatarkastelua ei kaavoituksessa määritellä maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kyseessä on vanha maan tapa, jonka taustalla on eri oikeusasteiden oikeuskäytännöt.

Kantatilaperiaatteen yleisimpänä rajavuotena käytetään vuoden 1959 rakennuslain voimaantuloa. Käytännössä se on tarkoittanut, että osayleiskaavojen laadinnassa ja suunnittelutarvealueiden rakennuslupia myönnettäessä tarkastellaan, kuinka paljon vuoden 1959 jälkeen on kyseisen kantatilan maille myönnetty rakennuslupia.

Maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun takia on tärkeää, että uusia lupia myönnettäessä tarkastellaan myös sitä, kuinka paljon niitä on samalle tilalle aiemmin myönnetty. Rakentamisen kokonaismäärää on haluttu rajoittaa alueilla, joilla ei ole asemakaavan tuomaa järjestettyä vesihuoltoa. Tämän kaltaisilla alueilla on kohdeltava maankäytössä rinnakkaisia maanomistajia yhdenvertaisesti.

Vuoden 1959 jälkeen omistajuus on siirtynyt useissa tapauksissa jo jopa neljänteen polveen. Kantatiloja on ehkä lohkottu ja voikin perustellusti kysyä, kuinka oikeudenmukaista on tarkastella esimerkiksi 50 vuotta sitten tehtyjä tonttikauppoja. Puoluekokous katsoo, että tarkasteluvuoden olisi kohtuullista olla selvästi lähempänä nykyaikaa.

Keskusta on johdonmukaisesti edistänyt haja-asutusalueen rakentamisen helpottamista. Tämän yleislinjauksen ja aloitteen pohjalta puoluekokous asettaa tavoitteeksi kantatilatarkastelun vertailuvuoden kohtuullistaminen.

 

*****************

 

 

Aloitevaliokunnassa, jonka jäsen olin Keskustan Pirkanmaan piirin edustajana, emme hyväksyneet puoluehallituksen ylimalkaista esitystä, vaan halusimme tarkentaa kantatilatarkastelun rajavuosiluvuksi täsmällisesti vuoden 2000, sillä silloin nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki astui voimaan.

 

 

Tämän vuoksi täydensimmekin puoluehallituksen esitystä näin:

*************

 

 

Keskusta panostaa maaseudun, etenkin kylien maankäytön suunnitteluun. Suomeen tulee luoda uusi, joustava ja kevyt menettely, kyläkaavoitus, jolla varmistetaan maaseudun kehitys, elinkelpoisuus ja hyvinvointi. Kyläkaavoituksen tavoitteena tulee olla asukaslähtöisyys ja kylän yhteisen edun ajaminen osuustoimintahengessä.

Maaseudun muilla suunnittelutarvealueilla voidaan käyttää maanomistajien tasapuolisen kohtelun takaamiseksi ns. kantatilatarkastelua. Kun kantatilatarkastelu todetaan tarkoituksenmukaiseksi menettelyksi, käytetään rajavuosilukuna vuotta 2000, jolloin nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki astui voimaan.

**************

 

”Suuri sali” eli Keskustan puoluekokous hyväksyi aloitevaliokunnan täsmennyksellä tarkennetun Haukiputaan Jokikylän paikallisyhdistyksen tekemän puoluekokousaloitteen ja nyt se on Keskustan virallinen kanta kantatilaperiaatteesta luopumisesta.

 

 

 

Olen saanut paljon kiitosta siitä linjauksesta, jonka Keskustan puoluekokous teki kantatilaperiaatteesta luopumisesta ja kun se koskee myös omaa perhekuntaani, olen Keskustan puoluekokouksen aloitevaliokunnan toimintaan hyvin tyytyväinen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jauhesammuttimen ja sammutuspeitteen käyttöä pitää opetella

Lauantai 2.7.2016 - -Esko Erkkilä-

MTK-Viljakkala järjesti jäsenilleen torstaina 30.6.2016 illanvieton ja samalla koulutustilaisuuden, jossa opeteltiin tulipalojen alkusammutusta.

 

 

 

 

 

Tilaisuus järjestettiin Viljakkalan Hangasjärven rannalla sijaitsevan Viljakkalan Karhen metsästäjien omistaman Toivolan tanssipaikan piha-alueella…

 

 

 

 

 

…paikan, jossa vielä on ihailtavissa 1.1.2007 ”kuntien taivaaseen” siirtyneen Viljakkalan kunnan hieno vaakuna.

 

 

 

****************

 

 

 

 

Alkusammutuskoulutuksen ensimmäinen aihe oli jauhesammuttimen käyttökoulutus.

 

 

 

 

 

Yhdistyksemme nuorimmat jäsenet olivat innokkaimpia koulutettavia ja he oppivatkin nopeasti,…

 

 

 

 

 

…että jauhesammuttimella tuli taltutetaan lakaisuliikkeellä!

 

 

 

Rasvakattilaan syttynyt tuli saattaa yllättää kenet vaan ja koska vaan. 

 

 

Jos rasvakattilaan syttynyttä tulta yrittää taltuttaa vedellä se on paha virhe, sillä silloin tulenlieskat saattavat nousta jopa seitsenmetrisiksi – näin meille opetettiin.

 

 

Seuraavassa kuvasarjassa ”tuttu mannekiini” näyttää, että miten rasvakattilaan syttynyt tuli oikeaoppisesti sammutetaan sammutuspeitteellä.

 

 

Kas näin:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lopuksi tyytyväinen ”oppilas” kävelee hyväksytyn suorituksen antaneena käristämään MTK-Viljakkalan tarjoamia grillimakkaroita!

 

 

Kiitokset MTK-Viljakkalalle onnistuneesta koulutusillasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Vanha tavara-asema - komea rakennus, mutta kannattaako sittenkään siirtää?

Torstai 23.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vanha tavara-asema on paljon tamperelaista historiaa kokenut rakennus, joka on valmistunut vuonna 1907.

 

 

Rakennuksen on suunnitellut Rautatiehallituksen pääarkkitehti Bruno Granholm.

 

 

Kävin tutustumassa rakennukseen eilen ja syynä oli se, että sen siirtourakka oli tulossa Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa päätettäväksi eilen illansuussa.

 

 

 

 

 

Vanha tavara-asema eilisessä asussaan. Tämä rakennus olisi tarkoitus siirtää kokonaisena parisenkymmentä metriä vasemmalle!

 

 

 

 

 

Tavara-asemalla säilytettiin Vapaussodan aikana punavankeja.

 

Osa tavara-aseman puurakenteisista varastoista tuhoutui Tampereen pommituksissa vuonna 1940.

 

 

 

 

 

Tavara-asema on nyt tarkoitus siirtää kokonaisena runsaat parisenkymmentä metriä, sillä sen paikalle ollaan rakentamassa katua.

 

 

Tampereen kaupunginhallitus on hyväksynyt siirtourakkaan käytettäväksi 1,6 miljoonaa euroa ja tehtävämme on nyt valita urakkakilpailun voittaja.

 

 

1,6 miljoonaa euroa on iso kasa rahaa ja muistutankin, että tuon summan on siirtoon varannut Tampereen kaupunginhallitus – Tampereen Infra Liikelaitos ei rahoja ole varannut.

 

 

On perusteltua kysyä, että miten viisasta on käyttää taloudellisissa ongelmissa olevan kaupungin varoja vanhojen rakennusten siirtelyyn!

 

Eikö katuun olisi voitu tehdä vanhan tavara-aseman kohdalla mutkaa, sillä ainakin minun autossani on ohjauspyörä ja kääntyvät etupyörät!

 

 

 

 

 

Vanha tavara-asema on tarkoitus siirtää tässä kuvassa näkyvän Morkun kohdalle – Morkku on entinen rautatieläisten seuratalo, joka tullaan lähipäivinä purkamaan.

Kuvasta saa käsityksen siitä siirtomatkasta, joka on tarkoitus tehdä!

 

 

Toivon, että pian saan kertoa miten Vanhan tavara-aseman siirtäminen edistyy!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kurkkulava on taas trimmattu tuotantokuntoon!

Lauantai 28.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Meillä on mökkimaailmassa lava avomaankurkkujen kasvattamiselle.

 

Lava sijaitsee loivasti järveen laskevalla nurmikolla ja sen koko on n. 8 neliömetriä.

 

Vuosien kokemuksella tiedän, että lavasta saadaan avomaankurkut koko seuraavan talven tarpeisiin.

 

On erikseen kerrottava, että meillä ei valmisteta suolakurkkuja vaan ne ovat herkkukurkkuja – jos kutsun Rouvan säilömiä kurkkuja suolakurkuiksi saan tiskirätin naamalleni.

 

 

Mutta siitä kurkkulavan toissapäiväisestä trimmaamisesta muutama kuva:

 

 

 

 

 

Kurkkulava jäi viime syksynä tähän kuntoon eli tämä oli lähtötilanne.

 

 

 

 

 

Kasteluputket pois, lannoitus, kalkitseminen ja jyrsiminen olivat seuraavat työvaiheet.

 

 

 

 

 

Kurkku tarvitsee paljon vettä ja ei riitä, että kurkkulavaa kastellaan päältäpäin, sillä avomaan kurkuille on saatava vettä myös juuristolle.

 

 

Meillä on kurkkulavassa muovisesta vesijohtoputkesta "kierukka", jossa putkeen on moottorisahalla sahattu tietyin välein viillot, joista vesi pääsee suoraan juuristolle.

 

 

 

 

 

Päältäpäin katsellen kurkkulavan tilanne on sama kuin alussa, mutta paljon on kuitenkin tapahtunut.

 

 

Erilaiset ritilät – esimerkiksi vanhoista pakastimista jääneet ritilälaatikot – ovat mainioita apuvälineitä, kun halutaan suojella hentoja taimia harsojen alla.

 

 

****************

 

 

Kaikki on valmista, että kurkunsiemenet laitetaan maahan ja sen jälkeen odottamaan taimien varttumista.

 

Jos kaikki onnistuu, on palkitsevaa noutaa omasta lavasta avomaankurkkuja ruokapöytään ja syksyllä säilöä kurkkuja talven tarpeisiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kävely- ja pyöräretket Heinäveden Valamon luostarista luostariveljien ja Lintulan nunnaluostarin kilvoittelijoiden hautausmaalle

Perjantai 6.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain osallistua Eläkeliiton Pirkanmaan piirin järjestämälle matkalle Heinäveden Valamoon 26.-27.4.2016.

 

 

Luostarimatkoja kutsutaan pyhiinvaellusmatkoiksi ja minulle se sopii.

 

 

Olen evankelisluterilaisen seurakunnan rivijäsen, mutta arvostan ortodoksisuutta ja olen saanut siihen myös tutustua, sillä edesmennyt anoppini oli lähes koko elämänsä ajan ortodoksiseurakunnan jäsen.  Vasta lähes kuusikymppisenä hän kävi rippikoulun ja liittyi evankelisluterilaiseen seurakuntaan.

 

 

Kävin pyhiinvaellusmatkamme ensimmäisenä päivänä vaimoni kanssa kävellen Valamon luostarin hautausmaalla, mutta kun kuulin muilta matkalaisiltamme sellaisista kohteista, joita emme löytäneet, tein uuden matkan hautausmaalle seuraavana aamuna yksin ja nyt luostarin pyhiinvaeltajille tarjoamalla polkupyörällä.

 

 

 

 

 

 

Tässä herkkäkulkuinen lainapyöräni on nojaamassa hautausmaan porttiin aamuvarhaisella 27.4.2016.

 

 

Taustalla näkyy Heinäveden Valamon luostarin rakennuksia – matkaa luostarista hautausmaalle linnuntietä on viitisensataa metriä ja tietä pitkin ehkä seitsemänsataa metriä.

 

 

 

 

 

 

Hautausmaan kiviaidan ulkopuolella sijaitsee Herran Edelläkävijän ja Kastaja Johanneksen syntymän kunniaksi pyhitetty tsasouna.

 

 

 

 

 

 

Hautausmaan kiviaidan sisäpuolella sijaitsee pyhäkkö, joka on omistettu pyhittäjä Herman Alaskalaisen muistolle.

 

 

 

 

 

 

Hautausmaa on jaettu tällä kivipaadella kahteen osaan - kuvassa näkyy Valamon kilvoittelijoiden leposijat ja kuvaajan takana on Lintulan luostarissa kuolleiden sisarten viimeiset leposijat.

Paadessa on venäjäksi ja suomeksi sanat:

Saata, oi Kristus, Sinun palvelijasi sielut lepoon pyhien joukkoon

 

 

 

 

 

 

Valamon kilvoittelijoiden hautarivistöä

 

 

 

 

Luostarissa on moneen tehtävään olevia kilvoittelijoita – tässä muutamia;

 

 

 

 

 

 

Kuuliaisuusveli

 

 

 

 

 

 

Munkki

 

 

 

 

 

 

Viitankantaja

 

 

 

 

 

 

Pappismunkki

 

 

 

 

 

 

Skeemapappismunkki; skeemapappismunkki on rippi-isä

 

 

 

 

 

 

Munkkidiakoni

 

 

 

 

************

 

 

Heinäveden Valamon luostarilta katseltuna hautausmaan takaosassa on Lintulan nunnaluostarissa kuolleiden nunnien hautoja.

 

 

 

 

 

 

 

*****************

 

 

 

Heinäveden Valamon hautausmaalle on haudattuna mm. seuraavat ortodoksikirkon merkittävät henkilöt.

 

 

 

 

 

 

Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Paavali

 

 

 

 

 

 

Joensuun piispa Aleksi

 

 

 

 

 

 

Laatokan piispa Markus.

 

 

Piispa Markus (Leonid Leontinevitsh Schavikin) oli mielenkiintoinen persoonallisuus. Hän oli Valamon munkki ja myöhemmin Yhdysvalloissa toiminut piispa.

 

Vuonna 1969 hänestä tuli San Franciscon piispa, joka arvonimi muutettiin seuraavana vuonna muotoon Laatokan piispa.

 

 

 

 

 

 

Igumeni Hariton johdatteli 14 vuotta kestäneen Valamon luostarin johtajuuden aikanaan Valamon luostarin Laatokalta Heinävedelle.

 

 

 

Saatan vielä tuonnempana jatkaa juttujani Heinäveden Valamoon tekemältäni pyhiinvaellusmatkalta, mutta jo nyt kiitän Eläkeliiton Pirkanmaan piiriä mieliin painuneen pyhiinvaellusmatkan järjestämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksityisteiden vapauttaminen arvonlisäveron maksamisesta olisi suuri helpotus alimmalle tieverkolle

Tiistai 26.4.2016

Olen osakkaana viidessä yksityistiessä Viljakkalassa sekä Hämeenkyrössä ja kun sen lisäksi olen näistä yhden yksityistien toimitsijamies, tiedän sen rasituksen, jota arvonlisävero merkitsee yksityisteiden osakkaille.

 

 

Jos tilamme yksityistielle soraa tai sepeliä tuhannella eurolla, niin osakkaat joutuvatkin maksamaan siitä 1.240 euroa!  Soran tai sepelin toimittanut yrittäjä saa tonnin ja valtio vetää välistä 240 euroa!

Otin tämän epäkohdan esille Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Jyväskylässä 23.4.206, kun virallisena puoluevaltuuston jäsenenä selostin ”salin kuullen” ministeritentin aikana liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille ongelman.

Tilanne oli ministeri Bernerille uusi, mutta aktiivisena ja toimeen tarttuvana hän lupasi selvittää asian.

Puoluevaltuuston jäsenet kuulivat ministerin lupauksen ja myös pääministeri Juha Sipilä, joka istui Bernerin vieressä.

 

 

Keskustelin asiasta ministeri Bernerin kanssa ministeritentin jälkeen henkilökohtaisesti ja hän vakuutti perehtyvänsä asiaan.

 

 

Katsotaan, että miten asia kehittyy!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Osuuskappojen aloittama halpuutuskampanja on vienyt tuottajilta jo yli 300 miljoonaa euroa!

Lauantai 16.4.2016 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmä on voimallisesti rummuttanut halpuutuskampanjaansa ja kansa on siinä uskossa, että osuuskaupat ovat tinkineet omista katteistaan.

 

 

Katinkontit - kaiken ovat maksaneet maataloustuottajat ja erityisesti kotieläintuottajat!

 

 

Sanoin heti S-ryhmän halpuutuskampanjan alkaessa, että viulut tulevat maksamaan tuottajat ja nyt näemme, että olin oikeassa.

 

 

Kauppa ja varsinkin siinä tilanteessa, jossa suomalainen päivittäistavarakauppa on, ei koskaan tule hoitamaan asioitaan siten, että sen katteet alenisivat.

 

 

On jokseenkin varmaa, että kauppa ja erityisesti S-ryhmän päivittäistavarakauppa, on parantanut katteitaan halpuutuskampanjan aikana.

 

 

S-ryhmä ajaa toimillaan alas suomalaista elintarviketuotantoa. Suomalaisen elintarviketuotannon alasajaminen merkitsee maamme huoltovarmuuden rapauttamista – tähän ovat johtamassa kaupan halpuutuskampanjat.

 

 

S-ryhmän halpuuttamiskampanja on suuri tulonsiirto alkutuottajilta kaupalle ja kuluttajille.

 

 

Halpuutuskampanjassa on kyse aluepolitiikasta, jossa S-ryhmä on autioittamassa suomalaista maaseutua ja tukemassa kivikylien kuluttajia. Suurin voittaja on kuitenkin päivittäistavarakauppa, joka parantaa halpuuttamisella katteitaan.

****************

 

 

Parhaillaan on menossa S-ryhmän edustajistovaalit ja on jokseenkin varmaa, että valtaosalla ehdokkaista ei ole pienintäkään käsitystä siitä, että mihin ne yritykset ovat suomalaista kansantaloutta viemässä, joiden hallintoon he pyrkivät.

 

 

On naurettavaa, että osuuskappavaalien ehdokkaat kampanjoivat jopa sillä, että eläkeläisten taitettu indeksi pitäisi muuttaa!

 

 

Voi aikoja, voi tapoja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuin tuuleen olisi huutanut

Perjantai 1.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalle ollaan Pirkanmaan Liiton toimesta laatimassa maakuntakaavaa.

Asiakirja pyörii byrokratian rattaissa nimellä…

 

 

”Pirkanmaan maakuntakaava 2040”.

 

 

Kaavaluonnos ja muu valmisteluvaiheen aineisto olivat nähtävillä 5.3.-10.4.2015.

 

 

Nähtävillä olon päättymiseen mennessä asukkailta ja yhteisöiltä saatiin 249 mielipidettä.

 

 

Aktiivisena kansalaisena annoin palautetta muutamiin kohtiin, joita maakuntakaavaluonnoksessa käsiteltiin.

 

 

Tärkein mielipiteeni koski Tampereen seudun tekopohjavesihankkeita.

 

 

Esitin mielipiteessäni seuraavaa:

 

 

”Esitän, että tekopohjavesihanke Tavase ja Pinsiön alueelle kaavailtu korvaava tekopohjavesihanke poistetaan maakuntakaavasta tarpeettomina. Toteutuessaan hankkeet pilaisivat laajat sadetusalueet sekä loisivat vakavan imagohaitan.”

 

 

Päivi Halonen Ylöjärveltä antoi saman sisältöisen mielipiteen, kun hän totesi mielipiteessään näin:

 

 

”Julkujärven harjua ja Pinsiönkangasta ei tule varata tekopohjavesialueeksi luontovaikutusten vuoksi.”

 

 

Sain mielipiteelleni kylmää kyytiä, sillä maakuntaliiton virkamiehet olivat valmistelleet mielipiteelleni seuraavanlaisen vastineen ja sen Maakuntahallitus oli hyväksynyt 18.1.2016.

 

 

Pirkanmaan liitolta saamani vastine kuuluu näin:

 

 

”Maakuntakaavaluonnoksen vesihuoltoa koskevat merkinnät perustuvat Pirkanmaan ELY-keskuksen johdolla laadittuun Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Tekopohjaveden muodostaminen on yksi vaihtoehto vastata kehittyvän maakunnan vedenhankinnan tarpeisiin ja toimintavarmuuden parantamiseen. Keittämissuunnitelman perusteella maakuntakaavassa on tarve varautua pitkällä aikavälillä muiden vedenhankintavaihtoehtojen ohella myös tekopohjaveden muodostamiseen.

 

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta on laadittu ympäristövaikutusten arviointi.

 

Tekopohjavesilaitoshankkeen yksityiskohtaiset toteuttamisedellytykset ratkotaan hankesuunnittelun ja lupaharkinnan yhteydessä huomioon ottaen toiminnan ympäristövaikutukset niin kuin lainsäädäntö velvoittaa.

 

Vehoniemi-Isokankaan alueella tekopohjaveden muodostamista on selvitetty jo laajasti.

 

Miharin-Ylöjärvenharjulla tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksista saadaan käsitys vasta perusteellisten tutkimusten ja selvitysten perusteella. Tältä osin maakuntakaavalla osoitetaan ensisijaisesti seudullisen vedenhankinnan selvittämistä.”

 

 

Hyvää päivää kirvesvartta!

 

 

 

 

 

 

Kuten kuvasta ilmenee (jos asiakirjakuvasta saa selvää), sai Päivi Halonen täsmälleen saman vastuksen kuin minä, sillä muutoksella, että hänelle osoitetussa vastauksessa ei mainittu Vehoniemi-Isokankaan alueen hanketta lainkaan, sillä hän ei sitä maininnut mielipiteessään.

 

*************

 

Nostan hattuani Pirkanmaan maakuntahallituksen jäsenelle Minna Sorsalle (vihreät), joka asian käsittelyn yhteydessä pöytäkirjan mukaan toimi näin:

 

”Maakuntahallituksen jäsen Minna Sorsa esitti että maakuntakaavaluonnoksesta poistetaan tekopohjaveden merkinnät kokonaan. Esitys raukesi kannattamattomana.”

 

 

 

Ei hyvältä näytä, sillä jopa Tavase elää virkamiesten unelmissa ja nyt siihen on lisätty myös Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven Pinsiöön sijoittuva tekopohjavesihanke!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tavase on kuopattu vai onko sittenkään?

Torstai 17.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien tekopohjavesihanke eli Tavase Oy on Tampereen seudun hankkeista ehkä eriskummallisin ja ehdottomasti tarpeeton.

 

 

Hankkeen kuningasajatuksena oli pumpata Roineen vettä Suomen kauneimmille harjuille Kangasalla sekä Pälkäneellä ja pumpata harjujen läpi valunut vesi tekopohjavetenä Tampereen ja lähikuntien vesihuoltoon juomakelpoisena vetenä.

 

 

Jokainen ymmärtää, että idea oli kuolleena syntynyt, mutta monet poliittiset tahot pitivät hanketta kannatettavana.

 

Tavase-hankkeen järjettömyyttä kuvastaa se, että suunnitelmissa oli sadettaa joka toinen vuosi Suomen kauneimmille harjumaisemille 863 metriä korkea vesipatsas, kun Suomessa keskimääräinen sademäärä on tasoa 0,75 metriä!

 

 

****************

 

Tampereen kaupunginvaltuusto löi jengan päähän mielettömille Tavase-suunnitelmille, kun se maanantaina 14.3.2016 päätti kirjata Tavase Oy:n lainasaamisten ja osakepääoman alaskirjauksen. Tavase-alaskirjaus merkitsi viime vuoden tilinpäätöksessä Tampereen kaupungille suuruusluokaltaan 6 miljoonan euron tappiota.

 

 

On hyvä, että Tavase-taru alkaa olla päätepisteessään, mutta mielessäni on kuitenkin suuri epäilys, että josko Tavase-uskovaiset kuitenkin jatkavat kuitenkin suunnitelmiensa elossa pitämistä.

 

 

Pirkanmaan maakuntaluonnoksessa tekopohjavesivaihtoehtona kummittelee Pinsiöön rakennettava tekopohjavesilaitos.

 

 

Pinsiön kylä sijaitsee Nokian, Hämeenkyrön ja Ylöjärven alueilla.

 

 

On suuri onnettomuus Pinsiölle ja pinsiöläisille, jos Tavase tullaan joskus tulevaisuudessa sijoittamaan Pinsiöön.

 

 

On välttämätöntä, että Pinsiön asukkaat Nokialla, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä jo nyt asettuvat vastarintaan sille, että Pinsiönkankaalle alettaisiin sadettamaan vettä samanlaisia määriä, kuin Tavase-uskovaisilla oli tarkoitus tehdä Kangasalla ja Pälkäneellä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ei talvi taitu tavoitta"

Tiistai 8.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Vanha suomalainen sananlasku…

 

 

…”Ei talvi taitu tavoitta”...

 

 

…oli eilen paikallaan, kun aamun selkeä kevättä enteilevä sää muuttui jo aamupäivän aikana räntää viskovaksi ja märkää lunta puskevaksi tyypilliseksi kevättalven sääksi.

 

 

Oli lähellä, että mieleen ei tullut jo toinen kevättä enteilevä sananlasku:

 

 

”Yhdeksää säätä syksyinen yö, kymmentä keväinen päivä!”

 

 

 

 

 

 

Räntää satoi myös Tampereen Keskustorilla Keskustan telttakatoksella, mutta tunnelma oli korkealla, sillä kansalaiset olivat tyytyväisiä Keskusta-johtoisen hallituksen toimintaan.

 

Tyytyväisyyttä lisäsi, kun päivän mittaan saimme tiedon, että SAK:n hallitus on äänestyksen jälkeen päättänyt jatkaa neuvotteluja yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi.

Järki on siis voittamassa!

 

 

 

 

 

 

Juha Sipilän tuvallinen hahmo kääri eilenkin hihansa, jotta suomalaisilla olisi parempi huominen.

 

 

Juha Sipilän hahmon voimin toivottelimme uudet keskustalaiset piiritoimistolle 17.3.2016 klo 18.00, jossa tulemme kertomaan tamperelaisille mahdollisuudesta ryhtyä Keskustan kuntavaaliehdokkaiksi 9.4.2017 järjestettävissä kuntavaaleissa.

 

 

 

 

 

 

Piristystä räntäiseen maanantaihin toi, kun jaoimme tämänpäiväistä Naistenpäivää ennakoiden tulppaaneja naisille.

 

 

Varasimme tulppaaneja aivan liian vähän, sillä Keskusta-tulppaanit loppuivat jo aamupäivän aikana.

 

 

 

 

 

 

Kansalaisten Keskusta-arvostusta lisäsi merkittävästi se, että kansanedustaja Mikko Alatalo oli keskipäivän tienoilla yleisön tavoitettavissa monta tuntia.

 

 

 

 

 

 

Kiitokset myös Seija Alatalolle, joka saapui teltallemme puolenpäivän jälkeen.

 

 

Kiitoksia Mikko ja Seija Alatalolle, jotka pyynnöstäni suostuivat tähän hienoon perhepotrettiin!

 

 

Nuoret tapaavat puhua voimaannuttavista kokemuksista ja on selvää, että eiliset Keskustorin Maanantaimarkkinat Keskustan telttakatoksella olivat…

 

 

…voimaannuttava kokemus!

 

 

Tästä on hyvä aloittaa työ Kuntavaaleihin 2017!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko takinkäännön paikka?

Sunnuntai 6.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Kannatan ja olen kannattanut Tampereen suurhankkeista – Rantaväylän tunneli, ratikka, jäteveden keskuspuhdistamon rakentaminen Sulkavuoreen, Tavase sekä Kansi ja Areena – ainoastaan Kansi ja Areena –hanketta, mutta nyt kun olen kuullut huhuja, että Tampereen kaupungin osuus hankkeen kustannusarviosta olisi huimasti nousemassa, pidätän itselläni takinkääntöön mahdollisuuden.

 

 

Olen elänyt lapsellisessa haaveiden muistikuvassa, että Tampereen kaupungin osuus Kannen ja Areenan kustannuksista olisi suuruusluokkaa 10 miljoonaa euroa, mutta nyt puhutaan 30 miljoonan suuruisen Tampereen kaupungin osuuden kaksinkertaistamisesta ja kun sekään ei kuulemma riitä, niin Tampereen kaupungin osuus olisi huhutietojen mukaan kasvamassa 80 miljoonaan euroon.

 

 

Käsittämätöntä, mutta sopii hyvin siihen taudinkuvaan, joka Tampereen kaupungin taloudenpidolle on viime vuodet ollut ominaista.

 

 

Tampere elää kuin pellossa!

 

 

Jotta 80 miljoonan suuruisen summa saisi oikeat viitekehykset pitää palauttaa mieliin, että Tampereella 30 miljoonaa euroa merkitsee kunnallisveroon yhtä %-yksikköä – kyse olisi siis lähes kolmen (3) %-yksikön korotustarpeesta Tampereen kunnallisveroon!

 

 

Vaadin, että kaupunginvaltuutetut pyrkivät saamaan kaupungilla vellovien huhujen todenperäisyyteen totuuden viimeistään seuraavassa kaupunginvaltuuston kokouksessa, joka pidetään 14.3.2016.

 

 

Totuuden saamiseen saakka pidätän itselläni oikeuden vetää tukeni pois Tampereen Kansi ja Areena -hankkeelta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Perinteinen rautakauppa on ajautumassa suuriin ongelmiin?

Perjantai 4.3.2016 - -Esko Erkkilä-

En ole pitkiin aikoihin joutunut asioimaan rautakaupassa, mutta tällä viikolla olen joutunut sen tekemään, kun omakotitalomme puukiuas tuli tiensä päähän ja piti alkaa metsästämään samoille sijoille sopivaa puukiuasta.

 

 

Rouva sanoi, että käy hakemassa Bauhausista uusi kiuas, mutta en suostunut sitä yksin tekemään ja oikein teinkin, sillä entiseen paikkaan ja olemassa olevaan savuhormiin sopivaa kiuasta ei niin vain ole löydettävissä.

 

 

Etsintämatkoillamme pääsin tutustumaan tamperelaisiin rautakauppoihin ja myös nettikauppoihin, sillä ne ovat nykypäivää myös rautakauppa-alalla.

 

 

Hämmästyi montaakin asiaa ja yksi niistä oli se, että Speden aikoinaan parodioimat rautakaupan myyjät ovat täyttä totta nykypäivänäkin.

 

 

Miten rautakaupoilla on varaa pitää sellaisia vätyksiä palkkalistoillaan, kuin tapasimme eräässäkin tamperelaisessa K-rautakaupassa?

 

 

Selvennykseksi pitää todeta, että löysimme saman kaupparyhmän Lahdesjärven K-raudasta todellisen rautakauppamyyjähelmen, jolta sitten ostimmekin kiukaan.  Hinta ei ollut halpa, mutta myyjän myyntitaidot olivat sellaiset kuin onnistuneen myyntimiehen ja myyntitapahtuman määritelmä on:

 

"Myyminen on sitä, että saat asiakkaan toimimaan haluamallasi tavalla ja pitämään siitä!"

 

K-Rauta Lahdesjärven myyntimies sai meidät toimimaan haluamallaan tavalla ja pidimme siitä!

 

 

Piti kuitenkin kertoa niistä ongelmista, joihin perinteinen rautakauppa on ajautumassa:

 

 

On päivänselvää, että perinteisissä rautakaupoissa on aivan liian paljon henkilökuntaa nykyiseen asiakasvirtaan ja myyntivolyymiin verrattuna.  Aika on ajanut ohi entisen ajan.

 

 

Vaikka ostimmekin kiukaan perinteisestä rautakaupasta, näkee vääjäämättömästi, että nettikauppa alkaa olla valttia myös raskaan rautakauppatavaran markkinoilla.  On helppoa käydä tutustumassa tuotteisiin perinteisessä rautakaupassa, ottaa tuotemerkki sekä –tyyppi tarkasti muistiin ja sen jälkeen tilata samainen tuote nettikaupasta.

 

 

Veikkaan, että esimerkiksi Tampereella Bauhaus pystyy jatkamaan toimintaansa ja jopa laajentamaan sitä, mutta K-ryhmän rautakaupoilla tulee olemaan Tampereella vaikeaa.

 

 

Vaikka hankimmekin kiukaamme Lahdesjärven K-Raudasta, niin Keskon investointi Lahdesjärvelle oli ilmeinen vikatikki, sillä muutaman henkilöauton esiintyminen liikkeen paikoitusalueella merkitsee, että toiminta ei voi olla kannattavaa.  Vähäisen asiakasmäärän havainnointini perustuu kolmeen käyntiin kyseisessä liikkeessä, sillä kertakäynnillä emme ostostamme päättäneet!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksityistiet ja niiden osakkaat ovat arvonlisäverotuskäytännön myötä valtiolle melkoisia maksumiehiä!

Perjantai 26.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntani on Viljakkalassa, Hämeenkyrössä ja Kälviällä yhteensä kuuden yksityistien osakas ja sen lisäksi olemme osakkaana yhdessä metsäautotiessä.

 

 

Suuri yksityisteiden määrä selittyy sillä, että mökkini sekä maatilani ovat molemmat kahden yksityistien takana eli ne sijaitsevat kaukana valtateistä.

 

 

Kunnat tukevat yksityisteitä pienellä osuudella tien vuotuisista kokonaiskustannuksista, mutta valtio puolestaan rokottaa yksityisteiden taloutta monesti paljon enemmän kuin on kunnan myöntämä yksityistieavustus.

 

 

Valtion yksityisteiden taloutta kuristava ote perustuu arvonlisäverojärjestelmäämme.

 

 

Kauppa, teollisuus, maataloudenharjoittajat ja mm. metsänomistajat voivat vähentää maksetut arvonlisäverot arvonlisäverolaskelmissaan, mutta yksityisteillä ei ole tätä mahdollisuutta.

 

***************

Kerron esimerkin:

 

 

Kun yksityistien toimitsijamies tai yksityistien hoitokunta päättävät tilata tielle soraa 1.000 eurolla, niin sorantoimittaja joutuu lisäämään veloitushintaansa 24 % arvonlisäveroa eli tiekunta maksaakin sorasta yrittäjälle 1.000 euroa ja sen lisäksi valtiolle arvonlisäveroa 240 euroa eli laskun kokonaissumma onkin 1.240 euroa.

 

 

Muut toimijat pystyvät arvonlisäverolaskelmassaan huomioimaan tuon 240 euroa vähennyksenä, mutta kun yksityistiet eivät ole arvonlisäverovelvollisia, niin yksityisteillä ei ole tuota vähennysmahdollisuutta.

 

*************

 

Se, että yksityistiet eivät kuulu arvonlisäverojärjestelmän piiriin, lisää sitä eriarvoisuutta, joka vallitsee asutustaajamien ja maaseudun välillä.

 

 

Esitän, että yksityistiet pitää saada arvonlisäverojärjestelmän piiriin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen investoinnit: Älyttömät ja tuottavat

Torstai 25.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ratikkaa ajavat ja sitä puolustavat ovat pääosin julkisen puolen palveluksessa tai ovat muuten syrjässä siitä joukosta, joka luo jokapäiväisellä työllään Tampereelle hyvinvointia.

 

Tampereella järjestettiin tiistaina 23.2.2016 tilaisuus, jossa ratikan puolestapuhujat olivat hinanneet paikalle jopa norjalaisen Bergenin kaupungin edustajat.

 

 

Tilaisuudessa Tampereen Kauppakamarin puheenjohtaja Jari Alanen oli todennut, että puolet kauppakamarin jäsenistä näkee, ettei ratikalla ole suurta merkitystä.

 

 

 

 

 

 

Tampereen Kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen on ongelman ytimessä, kun hän Tamperelainen-lehdessä 12.12.2015 julkaistussa haastattelussaan toteaa yks´kantaan:

 

 

Kaupunkiraitiotie on hidas ja kallis.

 

 

Toimitusjohtaja Eskelinen niputtaa haastattelussaan Tampereen investoinnit kahteen ryhmään:

 

 

Älyttömät ja tuottavat.

 

 

”Jälkimmäisiä ovat esimerkiksi Kansiareena-hanke ja asemanseudun kehittäminen. Ne palvelevat koko seutukuntaa. Älyttömät ovat niitä, jotka eivät palvele koko seutukuntaa”  - näin toteaa toimitusjohtaja Antti Eskelinen.

 

 

Tamperelainen-lehden toimittaja kysyy lehtijutun lopuksi Eskeliseltä seuraavaa:

 

 

Olisiko raitiotiehanke siis toteutuessaan älytön investointi?

 

 

Eskelinen vastaa näin:

”Sellainen on älytön investointi, joka ei palvele kokonaista seutukuntaa.”

 

 

Kauppakamari edustaa niitä tahoja, jotka viime kädessä joutuvat maksamaan älyttömätkin investoinnit ja sen vuoksi toivonkin, että Tampereen päättäjät tulevat järkiinsä ja torppaavat mielettömän ratikkahankkeen!

 

 

Kiitän Jari Alasta sekä Antti Eskelistä ja totean, että pidän entistä viisaampana esitystäni joka kuuluu lyhyesti:

 

 

Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne!

 

 

-Esko Erkkilä-

Seurakunnilla on erilaiset painoarvot kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa

Lauantai 20.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen ollut vaaliasiamiehenä kunnallisvaaleissa, osuuspankkivaaleissa, osuuskauppavaaleissa ja seurannut erittäin läheltä eduskuntavaalien sekä europarlamenttivaalien vaaliasiamiehen toimintaa.

 

Sain uuden kokemuksen, kun olin vaaliasiamiehenä 9.2.2016 toimitetuissa evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa Tampereen hiippakunnassa – olin vaaliasiamiehenä ”Keskustalainen seurakuntaväki ” –listan toimittamisessa.

 

 

Kokemus oli avartava ja antoi runsaasti tietoa kirkollisen maailman hallinnosta ja luottamushenkilöiden valintaprosessista.

 

 

Yhteistyökumppanina oli Tampereen hiippakunta ja yksistään sen sijainti Tampereella oli jo uusi tieto minulle – hiippakunnan toimitilat sijaitsevat osoitteessa Eteläpuisto 2 C.

 

 

Hiippakunnassa toimivan henkilöstön palveluhalukkuus on mallikelpoista – mallikelpoista on myös se tiedonjakaminen joka tapahtuu Tampereen hiippakunnan nettisivujen kautta!

 

 

Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa seurakuntien painoarvo on hyvin erilainen ja se aiheuttaa sen, että pienemmän henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas saattaa tulla valituksi kuin suuremman henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas – jos saa äänensä korkean painoarvon omaavasta seurakunnasta, niin suuremman henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas jää taakse vertausluvuissa, jos tämä on saanut äänensä pienemmän painoarvon omaavasta seurakunnasta!

 

 

Seuraavassa seurakuntakohtaiset painokertoimet Tampereen hiippakunnassa:

 

 

• Eteläinen                                     1,370
• Harju                                           1,296
• Messukylä                                   1,500
• Tuomiokirkko                             1,448
• Hattula                                         0,478
• Hauho                                          0,467
• Hämeenlinna-Vanaja                 0,880
• Kalvola                                        0,429
• Lammi                                         0,471
• Tuulos                                          0.455
• Akaa                                             0,593
• Kangasala                                   0,818
• Lempäälä                                    0,778
• Pälkäne                                        0,474
• Sääksmäki                                   0,741
• Urjala                                          0,421
• Vesilahti                                       0,467
• Hausjärvi                                     0,526
• Janakkala                                    0,630
• Loppi                                           0,526
• Riihimäki                                     0,758
• Asikkala                                      0,526
• Hollola                                         0,815
• Joutjärvi                                      0,826
• Keski-Lahti                                 0,935
• Kärkölä                                       0,467
• Laune                                          0,880
• Nastola                                         0,682
• Orimattila                                    0,593
• Padasjoki                                     0,400
• Salpausselkä                                0,727
• Jämsä                                           0,741
• Kuhmoinen                                 0,400
• Mänttä-Vilppula                         0,522
• Orivesi                                         0,565
• Ruovesi                                        0,368
• Hämeenkyrö                               0,522
• Ikaalinen                                     0,474
• Jämijärvi                                     0,333
• Nokia                                           0,818
• Pirkkala                                       0,667
• Ylöjärvi                                       0,848
• Forssa                                          0,630
• Humppila                                    0,400
• Somero                                        0,478
• Tammela                                     0,474
• Ypäjä                                           0,400

 

Listasta nähdään, että eniten painoarvoa yhdellä annetulla äänellä on Messukylän seurakunnassa ja Jämijärven seurakunnassa annetulla äänellä on vastaavasti pienin painoarvo Tampereen hiippakunnassa, kun valitaan kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoon päättäjiä.

 

 

Kirkolliskokouksen maallikkojäsenten ja hippakuntavaltuuston edustajien vaaleissa olivat äänioikeutettuja kirkkovaltuuston tai seurakuntayhtymässä seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston maallikkojäsenet, joten seurakunnan tavallinen jäsen ei ollut näissä vaaleissa äänioikeutettu.

 

 

-Esko Erkkilä-

Nykyiset kunnan/kaupunginvaltuutetut saavat vuoden lisäaikaa?

Perjantai 5.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Politiikassa on viime päivinä tapahtunut paljon muutoksia ja nyt en tarkoita yksinomaan Paavo Väyrysen suunnitelmia uuden puolueen perustamiseksi.

 

 

Vaalijärjestelmämme ja vaalien aikataulutus tulevat kokemaan maakuntahallintoon siirtymisen vuoksi muutoksia.

 

 

Kunnallisvaalien nimi muuttuu kuntavaaleiksi – se on yksi muutos.

 

 

Vuonna 2012 kunnallisvaalit järjestettiin lokakuun neljäs sunnuntai, mutta vuodelle 2016 suunnitellut kuntavaalit siirrettiin vuoden 2017 huhtikuulle ja silloin huhtikuun kolmannelle sunnuntaille.  Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, niin pääsiäisen vuoksi vuonna 2017 kuntavaalit piti järjestää 9.4.2017.

 

 

Piti ja piti, sillä maakuntahallintoon siirtyminen on siirtämässä myös jo kerran siirrettyjä kuntavaaleja vielä puolisen vuotta eteenpäin.

 

 

Puoluesihteerit ovat Keskustan puoluesihteeri Timo Laanisen johtamassa työryhmässä päättäneet esittää, että vuonna 2017 toteutettavat kuntavaalit järjestettäisiin lokakuussa 2017!  Kahden pienpuolueen eli RKP:n ja vihreiden puoluesihteerit ovat kai toista mieltä, mutta eiköhän muiden puolueiden puoluesihteereiden yksimielisyys johda seuraavien kuntavaalien järjestämiseen lokakuussa 2017.

 

 

Vuoden 2017 kuntavaalien yhteydessä on tarkoitus järjestää Suomen ensimmäiset maakuntavaalit.  On tulossa siis todella poikkeuksellinen ja mielenkiintoinen vaalisyksy vuonna 2017!

 

 

Puoluesihteerien esitys merkitsee toteutuessaan, että nykyiset kunnanvaltuutetut ja kaupunginvaltuutetut tulevat istumaan viisi vuotta tavanomaisen neljän vuoden sijaan.

 

 

Samoin käsittääkseni tulee tapahtumaan lautakuntien, johtokuntien sekä erilaisten kunnallisten neuvostojen kohdalla.

 

 

Jos muutokset toteutuvat tässä kuvittelemallani tavalla, niin asia koskee myös minua kahdellakin tavalla.

 

 

Tampereen Infra Liikelaitoksen nykyinen johtokunta istuu 31.12.2017 saakka ja Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvosto samoin. Jos näin käy ja pysyn tolpillani, niin minulle tulee Infran johtokunnassa täyteen yhdeksän vuotta ja Viljakkala-neuvostossa viisi vuotta – eipä olisi uskonut, kun vuoden 2008 kunnallisvaalit oli pidetty!

 

 

Kunnallisten osakeyhtiöiden hallituspaikat jaeteen uusiksi aina vuosittain pidettävässä yhtiökokouksessa, joten niissä luottamushenkilöpaikat eivät noudata edellä kuvattua rytmiä.

 

 

Elämme mielenkiintoisia aikoja ja mikään ei toki vielä ole varmaa, mutta tältä se näyttää tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Menestyvä yritys on työntekijän paras turva

Tiistai 26.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Ammattiyhdistysliike ja sen kellokkaat muistavat aina paheksua, jos yritys maksaa osinkoja tai muuten osoittaa, että sillä menee hyvin.

 

 

 

 

 

 

Entinen valtiosihteeri, ministeri Raimo Sailas kertasi otsikkototuuden hieman toisin sanoin taannoin televisiohaastattelussa, jossa hän kertoi Kalevi Sorsan sanoneen aikoinaan näin:

 

 

”Vahva valtiontalous on köyhän paras turva”

 

 

 

*************

 

 

Yli neljäkymmentä vuotta yritysmaailmassa olleena omaan kokemusta, kun työnantajalla menee hyvin ja omaan kokemusta myös siitä, kun työnantajalla menee heikosti.

 

 

On työntekijälle suuri rasitus, kun tietää, että yrityksellä menee heikosti.

 

 

Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustajaeukko, kun tajuaa, että pian tulee irtisanomisia, lomautuksia ja organisaatiomuutoksia, jos yrityksellä menee heikosti.

 

 

On toki muistettava, että organisaatiomuutokset ja jopa irtisanomiset kuuluvat myös hyvin menestyvän yrityksen työkalupakkiin.

 

 

Minua huolestuttaa se fiksuinakin pitämieni ihmisten vauhkoontuminen, kun työntekijä- ja työnantajaliitot eivät ole päässeet sopuun yhteiskuntasopimuksesta ja kun sen vuoksi hallitus on nyt pakotettu laatimaan kilpailukykypaketin, jonka avulla saadaan aikaan muutoksia.

 

 

Kilpailukykypaketti tulee rankaisemaan myös eläkeläisiä, mutta en jaksa sitä surra määrättömästi, sillä ammattiyhdistysliikkeen lakkouhkailu tietäisi vielä pahempaa.

 

 

Toivon, että ammattiyhdistysliikkeen vastuuhenkilöt muistaisivat Kalevi Sorsan lausuman totuuden, joka kannattaa tässäkin jutussa lausua kahteen kertaan:

 

 

”Vahva valtiontalous on köyhän paras turva”

 

 

-Esko Erkkilä-

Mitä vegetaristit ja Vihreät nyt sanovat?

Lauantai 23.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Joulun tienoilla tuli julkisuuteen tutkimustuloksia, että kasvisruokavalio ei olekaan hyväksi maapallolle.

 

 

Syön toki suurella mielihyvällä salaatteja, kurkkuja, tomaatteja ja muita vihanneksia, mutta en ole tehnyt siitä uskontoa, kuten vegetaristit ja monet Vihreät ovat tehneet.

 

 

Kunnon kinkku, makkara, juustot ja muut tavalliset ruoka-aineet ovat kuitenkin niitä, jotka miehen tiellä pitävät.

 

 

Vihanneksista ja kasviksista eniten päästöjä aiheuttaa vihreä salaatti. Sen päästöt ovat samaa tasoa naudanlihan kanssa. On huomattava, että sianlihaan verrattuna salaatin päästöt ovat kolminkertaiset!

 

 

Nyt saadut tutkimustulokset ovat samansuuntaiset kuin ranskalaisten tutkijoiden saamat tulokset olivat jo vuonna 2013.

 

 

Ranskalaistutkijat totesivat tuolloin, että heidän saamansa tutkimustulokset näyttävät olevan ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen uskomusten kanssa.

 

 

Vegetaristeilla ja Vihreillä on nyt pohtimisen paikka, kun terveydelle hyväksi oleva ruokavalio ei olekaan hyväksi planeetalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen ja Turun erityispyyntöjä sote-ratkaisun toteuttamisessa ei pidä hyväksyä

Maanantai 18.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on herättänyt suurta ihmetystä, kun Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja Turun kaupunginjohtaja ovat tulleet julkisuuteen ja vaatineet Tampereelle sekä Turulle erityiskohtelua maakuntahallintoon ja sote-ratkaisuun liittyvissä kysymyksissä.

 

 

Ainakaan Tampereen pormestarilla ei ole ollut ulostuloon oikeutta, sillä asia käsitellään vasta tänään Tampereen kaupunginvaltuustossa.

 

 

Renki on ylittänyt valtuutensa!

 

 

On selvää, että Tampereelle, Turulle, pääkaupunkiseudun metropolialueelle ja eikä myöskään Oululle tule myöntää mitään erityisoikeuksia vaan niiden pitää sopeutua niihin linjauksiin, joita hallitus on asian tiimoilta tehnyt.

 

 

Ymmärrän Tampereen hädän, sillä pormestarimme toimi nyttemmin Brysseliin paenneen Henna Virkkusen apulaisena, kun Virkkunen yhdessä demareiden kanssa yritti tehdä ns. suurta kuntauudistusta, jossa pienet kunnat, syrjäseudut ja elämisen mahdollisuudet olisi tapettu Tampereellakin Hämeenpuiston, Näsijärvenrannan, Rautatieaseman ja Ratinanniemen ulkopuolisilta alueilta!

 

 

Aiheutti suuria naurunpyrskähdyksiä, kun Tampereen pormestari totesi Tampereen ja Turun erityispyyteiden julkistamistilaisuudessa mm. näin:

 

”Suurilla kaupunkiseuduilla tulisi olla myös jatkossa selkeä rooli elinkeinopolitiikassa, työllisyydenhoidossa,…”

 

 

On todettava, että Tampereella on jo nyt ollut selkeä rooli elinkeinopolitiikassa ja työllisyydenhoidossa – se rooli on ollut kuitenkin sellainen, joka ei kelpaa millekään kunnalle malliksi; elinkeinopolitiikkaa Tampereella ei ole ja kaupungin työttömyysprosentti on maakunnan korkein!

 

 

On lyhytnäköistä politiikkaa, kun Tampere haluaa olla ottamatta sitä roolia, jota sille kultalautasella Pirkanmaan kehittämisessä tarjotaan.

 

 

Tampere tuhoaa toiminnallaan kaikkien niiden organisaatioiden työn, jotka pyrkivät kehittämään Pirkanmaata maakuntana. 

 

 

Puhun tässä todellisena asiantuntijana, sillä kaikki se toiminta, jota esimerkiksi niiden kahden Tampereella toimivan yhdistyksen toimesta puheenjohdan, kohtaa suuria vaikeuksia, kun maakunnan muut yhdistykset karttavat kaikenlaista yhteistyötä tamperelaisen veljesyhdistyksen kanssa! 

 

 

Kaikki maakunnan yhdistykset  pelkäävät jopa yhdistystoiminnassa, että ”Tampereen yhdistys syö heidät”.

 

 

Nyt järki käteen Tampereen pormestari ja kaikki ne tahot, jotka puuhaavat Tampereelle vapaamatkustamista Pirkanmaan kehittämisessä!

 

 

Esitän, että hallitus heittää roskakoriin Tampereen erityiskohteluun viittaavat pyynnöt!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eeva-Liisa Manner: Eniten tekstilainauksia Kivikirjastossa!

Maanantai 11.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Tampereella Aleksis Kiven kadulla sijaitsevasta Kivikirjastosta.

 

 

 

 

 

 

Tässä Kivikirjaston ”sisäänpääsylaatta”, jossa kerrotaan, että Kivikirjaston on laatinut Radoslaw Gryta.

 

 

Kivikirjaston sijaintivaihtoehtojen pohdiskelusta minulla ei ole taustatietoa, mutta oletan, että kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven kunniaksi nimetty Aleksis Kiven kadun kävelykatuosuus on nimitaustansa vuoksi ollut helppo valinta Kivikirjaston sijaintipaikaksi.

 

 ************

Helsingissä syntyneestä, mutta Viipurissa varttuneesta Eeva-Liisa Mannerista kehittyi 1950-luvulla hänen Orivedelle tapahtuneen muuttonsa jälkeen vahva pirkkalaiskirjailija.

 

 

Kirjallisen läpimurron jälkeen Manner muutti Tampereelle ja Tampereen Kalevankankaan hautausmaalle hän on myös haudattu.

 

 

Runoilija, kirjailija, kääntäjä Eeva-Liisa Manner (1925 – 1995) on saanut Kivikirjastoon useita tekstinpätkiään – kas näin:

 

 

 

 

 

 

Tie on jäässä, mutta puiden oksilla on valoa,
joka lohkeaa, kilahtaen kuin jää,
pienet peilit taittavat äänen tuhannesti,
ja lintujen sirottamat laulut puhkeavat
paljailla oksilla;
jos nyt on ilta, soisin sen kestävän aina.

 

 

 

 

 

Jos tämä rakkaus, joka on hienojakoisinta
ja tutkimattominta kaikista aineista, nousisi ja leviäisi,
se peittäisi valtakunnan kuin tuhka.

 

 

 

 

 

 

Sade avaa korvat nukkujalle
sade avaa varjot kulkijalle
sade avaa kuulon, kävelyn sisäänpäin.

 

 

 

 

 

 

Jos suru savuaisi,
maa peittyisi savuun.
Ja silti tämänkin surun alla
on tuli,
sydämeni palaa, eikä kulu.

 

 

 

 

 

 

Vuodenaikojen lähtö ja paluu,
lintujen laulu, äänien häipyminen,
aamu ja ilta, kevät ja syksy
alati hämmästyttävät minua.

 

 

Kiitokset nykyään Tampereen pormestarin erityisavustajana toimivalle toimittaja Mikko Närhelle, kirjailija Timo Malmille sekä runoilija Juha Sirolle, jotka ovat yhdessä taiteilija Radoslaw Grytan kanssa valinneet Kivikirjastoon kelpuutetut tekstit – olette onnistuneet tehtävässänne!

 

 

 

-Esko Erkkilä-