Hämeenkyröläistä Jouni Ovaskaa ehdotetaan Keskustan eurovaaliehdokkaaksi ja kansanedustaja Arto Pirttilahti on valmis jatkamaan kansanedustajana myös vuoden 2015 eduskuntavaaleissa

Sunnuntai 17.11.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piirin eilen Nokialla järjestetty piirikokous oli hieno ja tulevaisuuteen uskova tilaisuus.

 

Olen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja myös ensi vuonna. Sen lisäksi olen toiminut jo kahtena vuonna Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnantarkastajana ja kun lisäksi olen Keskustan Koivistonkylän-Nekalan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja, olin virallisena kokousedustajana paikalla.

 

 

 

 

Tässä kansanedustaja Arto Pirttilahden ottama kuva vakuudeksi siitä, että olin paikalla.

 

 

 

Teimme yksimielisen päätöksen, että Keskustan Pirkanmaan piiri ehdottaa puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaskaa ehdolle Keskustan eurovaaliehdokkaaksi – vaalit järjestetään 25.5.2014.

 

 

 

 

 

Kokouksemme toinen iso ja miellyttävä uutinen oli se, kun kansanedustaja Arto Pirttilahti Mänttä-Vilppulasta ilmoitti olevansa käytettävissä ehdokkaana vuonna 2015 järjestettävissä eduskuntavaaleissa!

On luonnollista, että jos Kataisen-Urpilaisen hallitus joutuu sellaisiin vaikeuksiin, että ennenaikaiset eduskuntavaalit tulevat ajankohtaisiksi, niin Pirttilahti on valmis ehdokkaaksi myös jo silloin.

On hyvä, että suurta luottamusta nauttiva istuva kansanedustaja jo tässä vaiheessa ilmoitti olevansa valmis siihen suureen savottaan, joka viimeistään vuonna 2015 käynnistyy Kataisen-Urpilaisen hallituksen aiheuttaman suuren hämmingin korjaamiseksi.

 

 

************

 

Sain kokouksessa yksimielisen tuen Keskustan Tampereen paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja Toivo Auran ehdotukselle, jossa minua ehdotettiin jatkamaan piirin toiminnantarkastajana myös vuonna 2014.

 

Luottamustehtävä on mielenkiintoinen, sillä piirimme puheenjohtaja Pertti Hakanen ja piirihallitus ovat kutsuneet toiminnantarkastajan mukaan piirihallituksen kokouksiin.

 

 

********

 

Piirikokous valitsi keskuudestaan viisi-jäsenisen kannanottovaliokunnan ja tulin valituksi sen jäseneksi.

 

Laadimme luonnoksen piirikokouksen kannanotoksi ja piirikokous hyväksyi luonnoksemme ilman muutoksia:

 

Piirikokouksen kannanotto kuuluu näin:

 

 

********

Pirkanmaan Keskusta ei hyväksy pakkoliitoksia

Valtion tulee kunnioittaa kuntien oikeutta rakentaa kuntarajat ylittävää alueellisista yhteistyötä kuntien omista lähtökohdista.

Mahdollisten muutosten Pirkanmaan kuntajaossa pitää perustua aitoihin toiminnallisiin hyötyihin ja kansanvaltaiseen päätöksentekoon jokaisessa kunnassa.

Kaikissa kuntarakenteen muutoksissa tulee turvata todellisen kuntaidentiteetin säilyminen sekä varmistaa oikeus paikalliseen päätöksentekoon palvelutuotannossa ja maankäytössä.

Ihmisillä on säilytettävä vaikutusvalta asuinympäristönsä kehittämiseen ja vapaa oikeus valita elämäntapaansa sopiva asuinpaikka.

Pirkanmaan vetovoimaisuuden ja työllisyyden vahvistamiseen löytyy leveimmät hartiat mahdollistamalla kaikkien alueiden kehittäminen.

Tuloksia saadaan yhdistämällä joustava paikallinen hallinto kasvuhaluisten yrittäjien osaamiseen ja voimavaroihin. 

 

**********

Olen vakuuttunut, että piirikokousosanottajat olivat tyytyväisiä päivän antiin – tästä on hyvä lähteä toimimaan niin, että nykymenoon saadaan Tampereen seutukunnalla, Pirkanmaalla ja myös koko Suomessa muutos!

 

 

-Esko Erkkilä-

Luxemburg on ollut monessa rauhanturvaoperaatiossa mukana

Perjantai 15.11.2013 - -Esko Erkkilä-

Saimme hyvän läpileikkauksen Diekirch´ ssä sijaitsevassa Luxemburgin kansallisessa sotamuseossa - ”Musee national d´histoire militaire Diekirch” – siitä, että kuinka aktiivinen pikkuinen Luxemburgin valtio on ollut ja on edelleenkin useissa rauhaturvaamiseen tähtäävissä hankkeissa.

 

Seuraavassa kuvasatoa siitä rauhanturvaamiseen liittyvästä toiminnasta, jota sotamuseossa esitellään:

 

 

 

Luxemburg on Naton perustajajäsen eli vuodesta 1949 alkaen.

Useat rauhanturvaamistehtävät maailmalla tapahtuvat Naton toteuttamina, joten Luxemburgin perustajajäsenyys Natossa on luonut luonnollisen perustan sille aktiivisuudelle, joka on leimannut maan toimintaa rauhanturvaamisessa.

 

 

 

KFOR eli ”Kosovo Force” on Naton johtama ja YK:n valtuuttama rauhanturvaoperaatio Kosovon tasavallassa.

Myös suomalaiset ovat olleet mukana KFOR –hankkeessa.

 

 

 

 

ISAF eli ”International Security Assistance Force” oli myös Naton johtama ja YK:n valtuuttama kriisinhallintaoperaatio ja sen tehtävänä oli luoda vakautta sekä turvallisuutta Afganistaniin.

 

 

 

 

IFOR eli ”Implementation Force” oli Nato-johtoinen rauhanturvaoperaatio Bosniassa ja Hertsegovinassa vuosina 1995 – 1996.

 

 

SFOR eli ”Stabilisation Force” oli edellisen operaation jatke Bosniassa ja Hertsegovinassa.

 

 

CIMIC eli ”Civil Military Cooperation” on siviili- ja sotilasyhteistyötä, jolla siihen osallistuvat joukot pyrkivät luomaan suhteita paikalliseen väestöön täyttääkseen vakauttavan tehtävänsä.

 

 

 

 

FINUL oli Unifil-johtoinen rauhanturvaoperaatio Libanonissa.

 

 

 

 

 

ECMM eli "European Union Monitoring Mission" oli operaatio, joka Luxemburgin osalta merkitsi EU:n tarkkailuvaltuuskunnan toimintaa Jugoslavian liittotasavallassa.

Nyt EU:lla vastaavaa toimintaa on mm. Georgiassa

 

 

 

 

 

EUFOR Althea oli EU:n sotilaallinen kriisinhallintaoperaatio Bosniassa ja Hertsegovinassa. Se tavallaan jatkoi SFOR –operaatiota.

 

 

 

 

EUSEC RD CONGO oli EU:n operaatio Kongon demokraattisessa tasavallassa. 

Suomen ulkoministeriö antoi jo vuonna 2003 lehdistötiedotteen, jossa se totesi Suomen hyväksyvän operaation, mutta ei lähetä sinne joukkoja. Suomi kuitenkin ilmoitti, että osallistumme EU:n operaation kustannuksiin. 

Diekirch´n sotamuseossa ollut aineisto kertoi, että Luxemburg lähetti joukkoja Kongoon vuonna 2006.

 

 

 

 

 

EUFOR TCHAD/RCA oli EU:n operaatio itä-Tsadissa (EUROFOR TCHAD/CAR) ja Keski-Afrikan tasavallassa. 

Myös Suomi osallistui operaatioon, jonka kustannukset olivat yhteensä n. 120 M€.

**************

 

 

Muutamia kuvia niiltä osastoilta, joilla sotamuseossa kerrottiin niistä rauhanturvaamistehtävistä, joihin Luxemburg on osallistunut.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kunnioitettavaa toimintaa pieneltä valtiolta!

 

Kunnioitettavaa on myös se, että Luxemburgin osallistumiset rauhanturvaamistehtävissä on näin havainnollisesti tallennettu museoon!

Olisiko myös Suomen rauhanturvaamistehtävät aiheellista taltioida tulevien sukupolvien tietoisuuteen?

Minne?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalon käyttämä Keskustan ryhmäpuheenvuoro Valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta oli täyttä asiaa

Lauantai 9.11.2013 - -Esko Erkkilä-

Eduskunta käsitteli torstaina 7. marraskuuta täysistunnossaan Valtioneuvoston tulevaisuusselontekoa – asian otsikkona oli;

 

”Kestävällä kasvulla hyvinvointia”.

Tulevaisuusselontekoa edeltänyt kyselytunti oli melkoista farssia, kun pääministeri Jyrki Katainen varsin epäuskottavasti yritti perustella kaveriltaan Pekka Himaselta miljoonalla eurolla hankittua tilkkutäkkiä.

 

Haluan tässä jutussani tuoda sanasta sanaan julki Keskustan ryhmäpuheenvuoron, jonka kyselytunnin jälkeen tulevaisuusselonteosta käydyssä käsittelyssä käytti tamperelainen kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

Sain sähköpostiini toki Mikon puheluonnoksen, mutta siinä oli maininta ”muutosvarauksin”. Tässä on eduskunnan pöytäkirjoista kopioitu se puheenvuoro, jonka kansanedustaja Mikko Alatalo ”livenä” käytti:

 

 

 

************

 

Arvoisa puhemies!

 

Kataisen hallitus antaa eduskunnalle tulevaisuusselonteon, jonka nimi on "Kestävällä kasvulla hyvinvointia", siis hallitus, joka ei ole saanut aikaan kasvua eikä hyvinvointia. Sopivampi nimi olisi "Himoleikkaamisella pahoinvointia". Suomi on ajautunut talous- ja työttömyyskriisiin samalla, kun hyvinvointipalveluja on ajettu alas.

Suomeen on saatava työtä ja kasvua, kuten ministerikin totesi itse. Suomea on uudistettava. Vain näin voidaan turvata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus. Jos suunta ei muutu, edessä on lisää leikkauksia ja pahoinvointia. Politiikalla on vaikutettava yhteiskuntaan ja parannettava ihmisten arkea. Tarvitsemme 200 000 uutta työpaikkaa seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Keskustan ratkaisuja ovat kasvurahasto ja siirtyminen biotalouteen. Tarvitaan myös välittömiä toimia. Keskusta on esittänyt esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkatukea sekä 5 prosentin yrittäjätulovähennystä työllistäville pienyrittäjille.

Arvoisa puhemies!

Meidän on saatava koko Suomen voimavarat käyttöön. Maakuntakaavoilla on ratkaiseva merkitys siinä, haluammeko keskitetyn vai hajautetumman Suomen. Keskustan mielestä kaiken keskittäminen ei ole vastaus tulevaisuuteen. Tarvitsemme elinvoimaiset maakunnat ja maaseudun.

Uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja osaamiseen perustuvalla vihreällä kasvulla voidaan synnyttää uutta työtä koko Suomeen. Se korvaa maahantuontia, lisää vientiä ja vahvistaa vaihtotasettamme. Vihreä kasvu ei synny itsestään pelkkien markkinoiden varassa. Se tarvitsee valtiovallalta oikeanlaista politiikkaa. Vihreillä on ympäristöministerin salkku. Silti hallituksen politiikka on hiilenmustaa. Se on arvovalinta.

Puhdas ilma ja vesi sekä kotimainen ruoka ovat valttejamme. Cleantech, joka tässä mainittiinkin, ja arktinen osaaminen ovat viennin näkökulmasta mahdollisuuksia teollisuudelle. On harkittava yhteistyön tiivistämistä rikkaan Norjan kanssa pohjoisilla alueilla. Siinä missä keskustajohtoiset hallitukset lisäsivät teollisuuden t&k-rahoja, nyt hallitus leikkaa. Suomen on panostettava osaamiseen. Esittämämme mittava kasvurahasto loisi rahoitusta muun muassa biotaloutta kehittäville kasvuyrityksille. Luonnonvarojen korkeassa jalostamisessa on mahdollisuuksia esimerkiksi kehittämällä uusia tuotteita puuraaka-aineesta.

Arvoisa puhemies!

Tulevaisuudessakin ihmisten, tavaroiden ja raaka-aineiden on voitava liikkua koko Suomessa. Valtion infra Oy on keskustan ratkaisu. Se vastaisi liikenneväylien rakentamisesta, sähköverkkojen omistamisesta ja bioenergian terminaaliverkoston perustamisesta. Kyse on myös huoltovarmuudestamme. On myös huolehdittava, että syrjäisilläkin seuduilla puhelimet kuuluvat, laajakaista toimii ja pienetkin tiet ovat kunnossa tulevaisuudessa ennen kuin maalaillaan suuria taivaanrannan maalauksia.

Menestyminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttää monipuolisuutta. Venäjä on meille suuri mahdollisuus. Pietarilaiset syövät jo nyt suomalaista leipää. Meidän pitää myös ymmärtää, mitä naapurissa tapahtuu.

Suomalainen työ haastetaan maailmalla joka päivä. Palvelujen sähköistyminen vie työpaikkoja. Lisääntyvä verkkokauppa voi silti olla myös mahdollisuus hajautetussa yhteiskunnassa. Robotit eivät vähennä työtä sinänsä. Ne muuttavat sen mielekkääksi ja vapauttavat ihmiset tekemään motivoivampaa, luovaa tekemistä.

On silti olemassa töitä, joissa ihmisen läsnäolo on välttämätön: lasten, sairaiden ja vanhusten hoidossa. Nyt kuntapalveluista on leikattu niin, että kunnat joutuvat lomauttamaan jopa lastensuojelun työntekijöitä. Kunta- ja sote-uudistuksen hallitus on ajanut umpikujaan. Tällaisena aikana oikeudenmukaisuuden vaatimus korostuu. Poliittisten päättäjien on huolehdittava niistä, joilla ei ole suurta rahaa tai etujärjestöjen voimaa takanaan.

Sinipunan 90-luvun leikkauslistojen jälkiä korjataan vieläkin lasten ja nuorten pahoinvoinnissa ja ihmisten syrjäytymisessä. Nyt tämä sinipuna toistaa samat virheet. Kunta- ja sote-uudistuksen jälkiä voidaan ehkä korjata vielä vuonna 2030, ellei meno muutu. Keskusta on esittänyt ratkaisun siihen, miten sote-palvelut tulevaisuudessa hoidetaan kotikunta-maakunta-mallilla.

Arvoisa puhemies!

Viime kädessä kyse on arvoista. On huolestuttavaa, että itsekkyys ja syrjäytyminen ovat lisääntyneet, tulo- ja hyvinvointierot kasvaneet ja ennakkoluulot erilaisuutta kohtaan syventyneet. Suomi tarvitsee uudistavaa ilmapiiriä ja tekemisen asennetta. Terveiltä ja työkykyisiltä on voitava odottaa ahkeruutta ja työpanosta itsensä ja lähimpien hyväksi. Työnteon ja yrittämisen on oltava kannattavaa. Meidän on luotettava ihmisiin ja omaan vastuuseen erilaisten rajoitusten sijasta, joita me kyllä täällä osaamme tehdä. Suomen on oltava paras maa maailmassa lapsille ja nuorille.

Suomi on selontekoja pullollaan. Tänään julkaistiin Himasen selvitys, jonka piti olla osa tätä selontekoa. Ihmettelemme, missä ovat ne viisi jättiläistä, ne eivät tässä valtioneuvoston selonteossa näy. Vai ovatko ne nyt kääpiöitä tilanteessa, jossa tarvitaan päätöksiä kasvun, työllisyyden, palvelujen ja oikeudenmukaisuuden, siis paremman Suomen puolesta?

********

Haluan alleviivata ja toistaa Alatalon ryhmäpuheenvuoresta tämän pätkän:

 

”Uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja osaamiseen perustuvalla vihreällä kasvulla voidaan synnyttää uutta työtä koko Suomeen. Se korvaa maahantuontia, lisää vientiä ja vahvistaa vaihtotasettamme. Vihreä kasvu ei synny itsestään pelkkien markkinoiden varassa. Se tarvitsee valtiovallalta oikeanlaista politiikkaa. Vihreillä on ympäristöministerin salkku. Silti hallituksen politiikka on hiilenmustaa. Se on arvovalinta.

Puhdas ilma ja vesi sekä kotimainen ruoka ovat valttejamme.”

 

************  

Mikko Alatalon ryhmäpuheenvuoro kannattaa lukea tarkasti, sillä siinä käsitellään juuri niitä asioita, jotka kansalaisia todella kiinnostavat!

Alatalon puheenvuorossa painotetaan niitä arvoja, jotka ovat keskustalaiselle ajatusmaailmalle keskeisimpiä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkala-neuvostolta jämäkkä kannanotto Viljakkalan terveyspalvelujen puolesta!

Keskiviikko 6.11.2013 - -Esko Erkkilä-

Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin 1. tammikuuta 2007.

 

Viljakkala on kuntaliitoksen jälkeen ollut ”kivi kengässä” Ylöjärven virkahenkilöille ja he ovat monin eri tavoin pyrkineet heikentämään viljakkalalaisten elämää.

 

**********

 

Ylöjärven kaupunginvaltuusto päätti 11.4.2012, että kaupunkiin perustetaan Asukaslautakunta.

 

Asukaslautakunnan tehtävänä on;

”edistää kuntalaisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia kaupungin hallintoon, päätöksentekoon sekä palveluiden kehittämiseen. Toimielin kehittää kuntalaisdemokratian toimivuutta.

Tavoitteiden saavuttamiseksi kuntalaisille, yhdistyksille ja yrityksille tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia osallistua asioiden valmisteluun. Kuntalaisten ja kaupungin toimielimien sekä työntekijöiden välille tarjotaan monikanavaisia osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia.”

 

Ylöjärven kaupungin nettisivuilla todetaan edelleen näin: 

”Asukaslautakunnan alaisia neuvostoja ovat Kuru-neuvosto, Viljakkala-neuvosto, lapsi- ja nuorisoneuvosto, mielenterveysneuvosto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto. Neuvostojen tehtävänä on mm. seurata edustamansa kuntalaisryhmän saamia palveluja. Asukaslautakunta valitsee neuvostojen jäsenet toimikaudekseen pääosin eri järjestöjen esitysten perusteella.”

 

***********

 

Olen Viljakkala-neuvoston jäsen ja minut on valittu sen varapuheenjohtajaksi 2013 – 2014.

 

Viljakkalan asukkaat ovat huolestuneita niistä suunnitelmista, joita Ylöjärven kaupungin virkahenkilöt ovat laatineet Viljakkalan terveyspalvelujen alasajamiseksi.

 

Laadimme kokouksessamme 30.10.2013 selkeäsanaisen kannanoton Ylöjärven kaupungin virkahenkilöiden suunnitelmille.

 

Kannanottomme julkaistiin eilen Ylöjärven kaupungin nettisivuilla, joten nyt se on julkinen.

 

Kannanottomme kuuluu näin:

 

 

************

 

 

 

                                                                 Liite nro 1/Viljakkala-neuvosto 30.10.2013 § 17

 

 

Viljakkala-neuvoston kannanotto

 

Viljakkalan terveyspalvelujen muutossuunnitelmat on tehty puutteellisin perustiedoin. Viljakkala-neuvosto vaatii, että Viljakkalan terveysasemasuunnitelmat täytyy siirtää, kunnes on kartoitettu tietoa eri kuntien asukkaiden halusta valita terveyskeskuksensa sekä tietoa nykyisen henkilökunnan todellisesta työmäärästä ja työnkuvien yhdistämisen mahdollisista vaikutuksista.

 

Ylöjärven kaupunki on kuntaliitosvaiheessa omilla toimenpiteillään aiheuttanut Viljakkalan terveyspalveluja käyttävän alueen kutistumisen, määrätessään Karhen ja Nisunperän asukkaat Ylöjärven pääterveysaseman asiakkaiksi omalääkäri-aluejaossa. Menettely heikensi Viljakkalan terveyspalvelujen järjestämistä ja vaikutti olennaisesti asiakaskäyntimääriin ja joiden vähyyteen suhteessa pääterveysaseman omalääkäreihin nyt vedotaan.

 

Terveydenhuoltolain 47 §:n (30.12.2010/1326) "Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta" mukaan kuntalainen voi itse valita, mistä kuntansa terveyskeskuksen terveysasemalta hän saa tarkoitetut terveydenhuollon palvelut. Näin alueiden asukkaat olisivat voineet 1.1.2012 alkaen siirtyä Viljakkalan terveyspalveluiden asiakkaiksi. Tiedottaminen lain voimaantulosta ja vaihdon mahdollisuudesta on ollut puutteellista, koska se ei ole tavoittanut em. kylien asukkaita laajamittaisesti. Ylöjärven kaupungin täytyy välittömästi tiedottaa ainakin Karhen ja Nisun asukkaille, että heillä on mahdollisuus vaihtaa terveysasemaansa.

 

Jos muutos lähipalvelupisteeksi tapahtuu, ei Viljakkalassa tarvitse olla hammaslääkäriä eikä lääkäriä tai sairaanhoitajaa. Kouluterveys hoidetaan sekä hammashuollon, että koululääkärin toimesta. Elokaaressa asuvia vanhuksia käydään hoitamassa tarpeen mukaan. Ja silloin kun näitä em. pakollisia (ja lain vaatimia) lääkärikäyntejä tehdään, ovat päivät työntäyteisiä. Akuuttivastaanottoa ei olisi siten lainkaan ja ennalta sovittuja kiireettömiä vastaanottoja tuskin järjestyy, ellei siitä tehdä päätöstä, jossa näkyy näiden mahdollisuuksien määrä vakituisesti.

 

Viljakkalan terveysaseman muuttaminen lähipalvelupisteeksi vaikuttaa myös ylikunnallisesti, sillä muutos merkitsee Viljakkalan toimipisteen statuksen muuttamista sellaiseksi, että esim. Itä-Ikaalisten ja Hämeenkyrön Lavajärven asukkaiden terveyspalvelut eivät ole Viljakkalassa mahdollisia. Laajennettu kiireettömän hoitopaikan valinta tulee voimaan 1.1.2014, jolloin valinnanvapaus laajenee koskemaan koko maan terveyskeskuksia ja erikoissairaanhoidon yksiköitä. Valinta käsittää terveysaseman palvelut kokonaisuutena sisältäen mm. terveysneuvonnan ja terveystarkastukset, seulonnat, sairaanhoidon, suunterveydenhuollon, lääkinnällisen kuntoutuksen ja neuvolapalvelut. Valinta ei koske kouluterveydenhuoltoa, opiskelijaterveydenhuoltoa eikä pitkäaikaista laitoshoitoa. Terveysasemaa voi vaihtaa enintään kerran vuodessa.

 

Tiedottaminen lakimuutoksesta on jo ennakkoon tärkeää, jotta terveyspalvelujen käyttäjät tietävät mihin sitoutuvat hoitopaikan valinnallaan tai valitsematta jättämisellään. Myös mahdollista kuntarajojen ylittämistä terveyspalvelujen perässä molempiin suuntiin (tulevat asiakkaat ja lähtevät asiakkaat) on syytä kartoittaa ja arvioida varsinkin kustannusnäkökulmasta ennen lopullista päätöksentekoa. Terveys- ja sosiaalijohtaja Anne Santalahden mukaan noin viidensadan asiakkaan lisäys Viljakkalan terveysasemalle jo asettaisi suunnitelmat uuteen valoon ja mahdollistaisi lääkärin työskentelyn jatkossakin Viljakkalassa.

 

Terveysaseman henkilöstön informoinnista on välittömästi huolehdittava ja heitä on kuultava ennen työnkuviin puuttumista.

 

Viljakkalan terveysaseman statuksen säilymisestä tai muuttumisesta huolimatta aiotaan Ylöjärven kaupungissa keskittää neuvolapalveluja.  Viljakkala-neuvosto vaatii, että äitiys- ja lastenneuvolapalveluja ei eroteta eri toimipisteisiin ja ne on säilytettävä edelleen Viljakkalassa.

 

Viljakkala-neuvosto ehdottaa, että asukaslautakunta järjestää Viljakkalan asukkaille keskustelutilaisuuden ennen 18.11.2013 pidettävää kaupunginhallituksen kokousta. Uusi keskustelutilaisuus on tarpeellinen, jotta lähidemokratialle annetaan todellinen mahdollisuus toteutua asian käsittelyssä.

 

************

 

Taidatkos asiaa tämän selkeämmin ilmaista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viikon verran kestävät jokiristeilyt Reinillä ovat eräs tapa tutustua Saksan ja sen naapurimaiden jokilaaksoihin

Sunnuntai 3.11.2013 - -Esko Erkkilä-

Totean heti juttuni aluksi, että en omaa kokemusta muutaman päivän kestävistä jokiristeilyistä esim. Saksan joilla, mutta pääsimme taannoisella Saksan-matkallamme läheltä seuraamaan niitä puitteita, jotka ovat ”arkipäivää” esim. Rein- tai Mosel-jokien jokiristeilyillä.

 

 

 

 

Tässä laiturilta kuvattuna yleisnäkymä jokiristelyaluksesta.

Kuva on otettu Koblenz´ssa Mosel-joen puolella, mutta lähellä paikkaa, jossa Mosel yhtyy Rein-jokeen.

 

 

 

 

Tässä puolestaan Trier´ssä otettu kuva Swiss Gloria -risteilyaluksesta, joka oli saapunut kaupunkiin Mosel-jokea pitkin.

 

 

 

 

Saksassa jokialuksilla – niin henkilöliikenteen risteilyaluksilla kuin tavaraliikenteen aluksillakin – on yleinen tapa, että laivan henkilökunnan muutama auto on nostureilla nostettu laivojen takakannelle.

Kun laiva pysähtyy satamaan, on helppo nostaa auto laiturille ja ajella sillä asioita hoitamassa ”laiturikaupungissa”.

 

 

 

 

Kävelimme Koblenz´ssa laiturilla ja otin muutaman kuvan tästä sveitsiläisaluksesta.

En mielestäni syyllistynyt tirkistelyyn, sillä näköalat aluksen sisätiloihin olivat kenen tahansa töllisteltävinä.

 

 

 

 

Yläkerroksella oli tällä aluksella oleskelutilat ja sitä alemmalla kerroksella juhlasali.

 

 

 

 

Juhlasalissa kattaukset olivat valmiina useamman ruokalajin illallista varten.

 

 

 

 

Kun risteilymatkan kesto on viikon verran, on luonnollista, että pyykkitupa kuuluu risteilylaivan varustukseen.

 

 

Seuraavat kuvat on kuvattu Koblenz´ssa Ehrensbreitsteinin linnakkeelta ja kuvauskohteena on risteilylaivaliikenne Mosel-joella ja Reinillä:

 

 

 

 

Rex Rheni-niminen risteilyalus on kääntymässä Mosel-joella ja jättämässä Koblenz´n kaupungin taakseen.

Etualalla vasemmalla näkyy hieman osaa keisari Wilhelm I:n muistopatsaasta, joka sijaitsee Deutsches Eck´llä.

 

 

 

 

Laiva on saatu käännettyä myötävirtaan ja nyt keula kohisten kohti Reiniä!

 

 

 

 

Risteilylaiva Rex Rheni ohittaa Deutsches Eck:n ja pääsee Reinille. 

Huomaa väriero Mosel- ja Rein-jokien vedessä!

 

 

 

 

 

Rex Rheni jättää Koblenz´n ja suuntaa kohti Amsterdamia.

 

 

 

 

Tässä äskeisen kuvan tilanne hieman laajemmassa kuvakulmassa!

Muuten: Tämä ja edellinen kuva on otettu täsmälleen samasta paikasta ja kuvien ottamisella on aikaeroa vajaat parisenkymmentä sekuntia eli se kertoo halvahkon kamerani zoomauskyvystä!

 

 

 

************

 

Tutkailin netistä Kristina Cruises -varustamon risteilyhintoja ja totesin, että esim. ensi pääsiäisenä viikon risteily Zürich & Basel – Strasbourg – Mannheim & Heidelberg – Rüdesheim – Koblenz – Köln – Düsseldorf  – Amsterdam maksaa hyttiluokasta riippuen 2.000 – 2.500 euroa kahden hengen hyteissä.

 

Hintoihin sisältyy täyshoito laivalla sekä edestakaiset lentoliput.

 

 

Siitä vaan risteilemään Reinille!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ei järki mitään maksaisi, jos sitä kaikilla olisi"

Perjantai 1.11.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain olla mukana Ylöjärven kaupungin järjestämässä keskustelutilaisuudessa Viljakkalan kirjastossa keskiviikkona 30.10.2013. Tilaisuudessa käsiteltiin Viljakkalan terveyspalvelujen alasajoa.

 

 

 

 

Otsikossa esiintyvän viisauden kertoi puheenvuorossaan yli 80 henkilön suuruisen läsnäolijajoukon kuullen naapurini Seppo Hyypöläinen.

 

 

 

Tilaisuudessa selvisi virallisesti, että Ylöjärven kaupungin virkamiesjohto suunnittelee Viljakkalan terveysaseman muuttamista lähipalvelupisteeksi.

 

Muutos merkitsisi käytännössä Viljakkalan terveyspalvelujen alasajoa.

 

 

***********

 

 

Ylöjärven kaupungin toiminta asukastilaisuuden järjestämisessä oli kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien irvikuva, sillä kaupungin johtoryhmä teki päätöksen tilaisuuden järjestämisestä maanantaina 28.10.203 ja ilmoitus keskustelutilaisuudesta ilmestyi kaupungin nettisivuille tiistaina 29.10.2013.

Päätös tilaisuudesta tehtiin siis kaksi päivää ennen tilaisuutta ja siitä kerrottiin kuntalaisille edellispäivänä!

Ylöjärven asukkailla pitää olla käytössään internet, sillä tiedote keskustelutilaisuudesta julkaistiin ainoastaan kaupungin nettisivuilla!

 

Nettisivuilla ollut tiedote kuului näin:

 

 

Keskustelutilaisuus Viljakkalan terveyspalveluiden tulevaisuudesta 30.10. klo 17

29.10.2013

Ylöjärven kaupunki järjestää keskustelutilaisuuden Viljakkalan terveyspalveluista keskiviikkona 30.10.2013 kello 17 Viljakkalan kirjastossa (Aittatie 2).   Keskustelutilaisuudessa alustaa ja kysymyksiin vastaa Ylöjärven kaupungin terveys- ja sosiaalijohtaja Anne Santalahti.   Keskustelutilaisuus liittyy kaupungin ensi vuoden talousarvion valmisteluun ja sen yhteydessä esille nousseisiin mahdollisiin toimipistemuutoksiin terveyspalveluissa.   Vaikean taloustilanteen takia talousarviota valmisteltaessa on mietitty säästökohteita sekä rakenteellisia muutoksia kaupungin palveluissa.   Kaupunginjohtajan talousarvioesitys valmistuu kaupunginhallituksen kokoukseen 4.11. Kaupunginhallitus käsittelee talousarviota vielä 18.11., jolloin se tekee ehdotuksensa kaupunginvaltuustolle. Valtuusto päättää vuoden 2014 talousarviosta kokouksessaan 12.12.2013.   Keskustelutilaisuus päättyy noin kello 18, jolloin alkaa Viljakkala-neuvoston normaali kokous.   Keskustelutilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa!     ***********

 

Kuntalaisia aliarvioivasta kutsumisesta huolimatta Viljakkalan kirjaston sokkeloisiin tiloihin ahtautui yli 80 asukasta kuulemaan ensimmäistä kertaa kaupungin suunnitelmista.

 

 

 

 

Ylöjärven kaupungin terveys- ja sosiaalijohtaja Anne Santalahti paukutteli tilaisuuden aluksi laatimansa lukuja ja taas lukuja sisältäneen puheenvuoron, jossa hän yleisön mielestä huonolla menestyksellä yritti puolustella niitä toimenpiteitä, joita Ylöjärvellä tällä kerralla on suunniteltu viljakkalalaisten elämän vaikeuttamiseksi.

 

 

Viljakkalalaiset, ylöjärviläiset ja ikaalislaiset käyttivät monia kummastelevia puheenvuoroja, joissa Ylöjärven virkahenkilöiden suunnitelmat lytättiin perusteellisesti.

 

 

 

 

Ylöjärven vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Urho Riihikoski käytti useitakin ansiokkaita puheenvuoroja, joissa hän keskittyi siihen, että Ylöjärvellä ei ole laadittu luottamushenkilöiden hyväksymää strategiaa palveluiden kehittämiseksi.

 

Riihikoski kiinnitti erityistä huomiota siihen vanhusneuvoston kuulemisen laiminlyöntiin, johon Ylöjärven kaupungin virkahenkilöt ovat syyllistyneet, kun he nyt suunnittelevat Viljakkalan terveyspalvelujen alasajoa.

 

Terveys- ja sosiaalijohtaja Santala osoitti vajavaisen laintuntemuksensa, kun käytti vanhuspalvelulaista termiä ”vanhuslaki”.

 

Eduskunnan säätämä ja 1.7.2013 voimaantullut vanhuspalvelulaki toteaa yksiselitteisesti, että esim. Viljakkalan terveyspalvelujen alasajoa koskevan laatuiset suunnitelmat pitää jo valmisteluvaiheessa antaa vanhusneuvoston käsiteltäviksi. Näin Ylöjärvellä ei ole tehty ja se kummastuttaa, että Anne Santalahti pullikoi vielä tilaisuudessakin tätä säädöstä vastaan.

 

Nostan hattua Urho Riihikosken aloitteellisuudelle, sillä hän on rekisteröinyt www.vanhusneuvosto.fi –nettiosoitteen ja on koonnut sinne paljon tärkeää tietoa vanhuspalvelulaista. Suosittelen tutustumaan!

 

 

 

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen sekä synnyinkotini naapuri Mauri Heiska käytti tilaisuudessa ainakin kaksi hyvää puheenvuoroa. 

Heiska totesi, että kaupunginhallituksessa Keskusta ja Perussuomalaiset ovat Viljakkalan terveyspalvelujen säilyttämisen kannalla, mutta muiden puolueiden suhtautumisesta ei ole tietoa.

 

 

Esko Alasorvari näki asiat laajasti. Hän osasi yhdistää sen, että Viljakkalasta puuttuu kauppa ja kun nyt ajetaan alas myös terveyspalvelut, niin Viljakkalan ongelmat syvenevät. Kuka sellaiselle paikkakunnalle tulisi kauppiaaksi, jolta terveyspalvelutkin on viety pois!

 

Itä-ikaalislaisten murheena oli, että jos Viljakkalasta poistuu terveysasema ja tilalle tulee lähipalvelupiste, niin he eivät voi asioida Viljakkalassa terveyspalveluja saaden. Lähipalvelupiste kun ei voi tarjota terveyspalveluja ylikunnallisesti.

 

Käytin puheenvuoron, jossa kummeksuin terveys- ja sosiaalijohtajan asennetta kuntalaisten keskustelutilaisuudessa. Opastin, että häneltä kaivattaisiin vastaanottavaista ja kuntalaisia kuuntelevaa sekä arvostavaa asennetta – ei oman suunnitelmansa kiihkeää puolustamista.

 

Oikea asenne olisi ollut:

”Tervetuloa hyvät ehdotukset!”

 

Ehkä onnistuin puheenvuorossani, sillä se sai suosionosoitukset. En toki ollut ainoa puheenvuoron käyttäjä, joka sai suosionosoitukset, sillä kaikki kaupungin toimia arvostelleet ne ansaitsivat ja myös saivat.

 

 

 

Viljakkalassa järjestetty keskustelutilaisuus olisi ollut todellinen oppitunti niille, jotka puolustavat kuntaliitoksia – olisivat nähneet, että miten ennen niin elinvoimainen kunta ja kuntakeskus voidaan kuntaliitoksen tuloksena tuhota ja ajaa alas.

 

 

-Esko Erkkilä-

Ehrenbreitsteinin linnoituksella Koblenz´issa oli Preussin-päivillä myös rauhanomaista nähtävää

Perjantai 25.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Haluan vielä tänään palata Koblenz´n Ehrenbreitsteinin linnoituksen Preussin-päiville ja muutamalla kuvalla kertoa, että mitä saimmekaan siellä nähdä ja kokea.

 

 

 

 

Linnoituksen sisäpihan porttikäytävän yläholvissa oli muistoja siitä, että joskus näillä kulmilla on käyty sotaakin.

 

 

 

 

 

 

Sisäpihalla eräällä osastolla ”partakaimani” esitteli laitteellaan kuvia 1800-luvun loppupuoliskon pukeutumisesta. Kun tiiraili hänen laitteestaan tuon ajan kuvia, niin pääsi näkemään kolmiulotteisesti todellista pukuloistoa.

 

 

 

 

 

Saman ajankohdan asuteisiin pukeutuneita herrasväen ja myös tavallisen kansan edustajiin pääsi tutustumaan todellisina ”elävinä ihmisinä”.

 

 

 

 

 

Vieraat halusivat samaan kuvaan 1800-luvun loppupuoliskon asusteisiin pukeutuneiden herrasrouvien kanssa.

 

 

 

 

 

Silhuettikuvien leikkaaja oli pukeutunut yli sata vuotta vanhaan kuosiin.

 

 

 

 

 

Naisten vanhat hatut ja sifongit herättivät ansaittua huomiota!

 

 

 

*********

 

 

 

 

 

Linnoituksen pysyvässä näyttelyssä on kuva keisari Wilhelm I:n muistomerkistä vuodelta 1958. 

Yhdysvaltojen joukot tuhosivat muistomerkin toisen maailmasodan loppukahinoissa ja vuonna 1958 muistomerkin huipulla sijainnutta 14 metriä korkeaa ratsastajapatsasta ei vielä ollut saatu paikoilleen. 

Kuva torsosta muistomerkistä on otettu linnoitukselta siis vuonna 1958  ja…

 

 

 

 

 

…tässä samasta kohteesta ja samasta paikasta 29.9.2013 ottamani valokuva! Nyt myös ratsastajapatsas on paikoillaan!

Näin niitä sodan tuhoja korjaillaan!

 

 

************

 

Linnoituksella oli Preussin-päivinä Saksan polkupyörämuseon – Deutsches Fahrradmuseum – näyttely, jossa esiteltiin polkupyörien lisäksi useiden muiden kulkuvälineiden sekä voimakoneiden historiaa ja kehitystä.

 

Muutama kuva tästäkin näyttelystä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*********

 

 

 

 

 

On helppo todeta, että käynti Ehrenbreitsteinin linnoituksessa kannatti – riittipä siinä pienellä suomalaisjoukolla koettavaa!

 

 

 

Suosittelen lukijoilleni, että Koblenzissa kannattaa aina tehdä köysiratamatka linnoitukseen.

Ensi kesää varten kannattaa seurata vaikkapa tätä nettiosoitetta -

 

 

www.diefestungehrenbreitstein.de

 

 

- jotta osaa ajoittaa Koblenz´n vierailunsa siihen aikaan, jolloin Ehrenbreitsteinin linnoituksessa vietetään Preussin-päiviä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Preussin-päivät - näyttäviä sotilasasuja ja mielenkiintoista menoa Ehrenbreitsteinin linnoituksella

Torstai 24.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Ehrenbreitsteinin linnoituksella Koblenz´issa  – Festung Ehrenbreitstein – järjestettiin syyskuun 28. ja 29. päivinä Preussin-päivät.

 

Satuimme olemaan silloin kaupungissa ja menimme sattumalta käymään linnoituksella. Jouduimme keskelle Preussin sodanaikaisiin asusteisiin pukeutuneita henkilöitä ja linnoituksella tapahtui paljon muutakin mielenkiintoista.

 

 

Saksalaisilla ei tunnetusti ole paljon aihetta ylpeyteen kummankaan maailmansodan tiimoilta ja sen vuoksi he mielellään muistelevatkin hieman vanhempia aikoja.

 

Pieni kuvakimara kertoo linnoituksessa näkemästämme enemmän kuin muutamat sanat:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

 

Oli joukkoomme eksynyt myös kaksi nykypäivän poliisia – eivät oikein tuntuneet luontevasti sopivan siihen ympäristöön!

 

********* 

 

Myös palokunta-aate oli vahvasti mukana Preussin-päivillä!

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

On annettava täysi tunnustus "Preussin armeijan sotilaille", sillä kovin auliisti he tulivat poseeraamaan turistien kanssa.

Tässä pari kuvaa, joissa pääsin itseäni parempaan seuraan:

Kesäpartani puolesta olisin ehkä täyttänyt preussilaissotilaan vaatimukset, mutta univormua jäi puuttumaan!

*********

Kuva-aineistoa kertyi paljon lisää ja saatan joskus toisessa jutussa esitellä hieman rauhanomaisempia kuvioita, joita Ehrenbreitsteinin linnoituksessa Preussin-päivillä näimme!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Reinin ylitys Seilbahn´lla ja Ehrenbreitsteinin linnoitus pitää Koblenz´issa kokea

Keskiviikko 23.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Vietimme taannoisella Saksan-matkallamme kaksi päivää Koblenz´issa ja sille ajanjaksolle ajoittui kaupungissa paljon mielenkiintoista.

 

Osa mielenkiintoa oli se köysiratamatka Reinin yli, jonka teimme Deutsches Eck´ltä Ehrenbreitsteinin linnoitukselle ja takaisin.

 

Toivottavasti joskus ehdin kertoa kokemastamme Ehrenbreitsteinin linnoituksella, mutta tämän jutun aihe on köysiratamatka Reinin yli.

 

 

 

Köysiradan eli Seilbahnin kaupunginpuoleinen asema sijaitsee Deutsches Eck´n lähellä ja sen osoite on Konrad-Adenauer –Ufer. 

Ala-asemalta ostettu lippu maksoi 14,50 euroa henkilöltä. Hintaan sisältyi edestakainen köysiratamatka sekä pääsylippu linnoitukseen. 

Huomaan, että nyt lokakuussa lippu maksaa 11,80 €/henkilö – sesonki on ohi!

 

 

 

 

Köysiradalla on mittaa 890 metriä ja korkeuseroa kertyy 112 metriä. 

Gondolien nopeus on 16 kilometriä tunnissa eli 4,5 metriä sekunnissa.

Gondoleista on panoramanäköala - valtaosa tämän jutun kuvista on kuvattu matkan aikana gondolista. 

Köysiradan rakentamiskustannus oli 13 M€.

 

 

 

 

Köysiradan kohdalla Reinin leveys on 287 metriä.

 

 

 

 

 

Linnoituksen puolella Reinin rannalla kulkee vilkas rautatie sekä maantie.

 

 

 

 

 

 

Koblenz´n kohdalla Reinillä on vilkas laivaliikenne – erityisesti täyteen lastattuja rahtilaivoja kulkee Reinillä jatkuvasti.

 

 

 

 

 

Tämä rahtilaiva sattui suoraan kohdallemme, kun olimme matkalla linnoitukselle.

 

 

 

 

 

Köysiradalta on mainiot näköalat keisari Wilhelm I muistomerkille. Muistomerkin korkeus on 37 metriä ja sen vuoksi siitä saa parhaan käsityksen korkealla kulkevasta köysiradan gondolista.

 

 

 

 

 

Köysiradan yläasema sijaitsee Ehrenbreitsteinin linnoituksella…

 

 

 

 

 

…ja siellä toivotetaan tulijat tervetulleiksi linnoituksen puistoon…

 

 

 

 

…jossa voi osallistua vaikkapa hevosvaljakkoajelulle!

Linnoituksessa oli paljon mielenkiintoista nähtävää, mutta niistä eri jutussa tarkemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Deutsches Eck - paikka Koblenz´ssa, jossa Mosel yhtyy Reiniin

Maanantai 21.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Saksan joet ovat monille nimeltä tuttuja, mutta vasta henkilökohtainen tutustuminen niihin antaa todellista tuntumaa vaikkapa Rein- ja Mosel-jokiin.

 

Syys – lokakuun vaihteessa sukulaispariskunnan johdolla tekemällämme matkalla sain Rein- sekä Mosel-jokiin jonkinlaisen tuntuman.

 

Rein saa alkunsa Sveisin Alpeilta ja se laskee mereen Rotterdamissa.

 

Mosel-joki puolestaan saa alkunsa Col de Bussangista Ranskassa ja se laskee Reiniin Koblenz´ssa Saksassa. Mosel on siis Reinin sivujoki!

 

 

 

 

Saksan matkamme ensimmäinen kohde oli Koblenz ja näimme kaupungin tärkeimmän nähtävyyden eli keisari Wilhelm I:n muistopatsaan siinä kohdassa, jossa Mosel yhtyy Reiniin.

Tässä kuvassa ylhäältä virtaava Mosel yhtyy Reiniin ja jokien kohtaamispaikka on nimeltään Deutsches Eck eli Saksan kulma.

 

 

 

 

 

Deutsches Eck on täyttömaata ja sillä sijaitseva Saksan keisarin ja Preussin kuninkaan Wilhelm I:n muistopatsas on vuosien kuluessa kokenut kovia. 

Muistomerkki paljastettiin elokuussa 1897.

 

 

 

 

 

Monumentti on korkeudeltaan 37 metriä ja siitä ratsastajapatsaan osuus on 14 metriä.

 

 

 

 

 

Neuvostoliittolaisia ja venäläisiä pidetään yleisesti sodan olosuhteissa barbaareina, mutta osaavat ne amerikkalaisetkin. Siitä osoituksena se tuho, joka kohtasi keisari Wilhelm I:n muistomerkkiä amerikkalaisten toimesta, kun kilpajuoksu Berliiniin oli toisen maailmansodan loppunäytöksessä menossa.

 

 

 

 

Muistomerkki paljastettiin uudestaan 25.9.1993.

Keisari Wilhelm I:n muistomerkki on vuodesta 2002 kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon ja sen lisäksi se on suojeltu Haagin yleissopimuksella.

 

 

 

 

 

Keisari Wilhelm I:n muistomerkkiä on sen suuren koon vuoksi vaikea kuvata maanpinnan tasolta, mutta tässä kuitenkin sellainen. 

Tämän jutun aiemmat kuvat on kuvattu joko Rein toisella rannalla sijaitsevalta Ehrenbreitsteinin linnoitukselta tai sinne johtavalta Reinin ylittävän köysiradan – Seilbahn - vaunuista.

 

 

 

 

 

Tässä vielä karttakuva Reinin ja Mosel-joen yhtymäkohdasta eli Deutsches Eck´stä.

 

 

Deutsches Eck ja siellä sijaitseva keisari Wilhelm I:n muistomerkki ovat kohteita, joihin Koblenz´ssa kävijän pitää tutustua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Metsänhoidossa tarvitaan maalaisjärjen lisäksi myös kaupunkilaisjärkeä!

Sunnuntai 20.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:n juhlavastaanotolle perjantaina 18.10.2013 Tampereen Raatihuoneelle tervehdyksensä tuoneen MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan keskeinen ajatus ilmenee tämän jutun otsikosta.

 

 

 

 

Tampereen Raatihuone näytti lokakuisessa iltavalaistuksessa parhaat puolensa, kun tamperelaiset ”etämetsänomistajat” kokoontuivat 25-vuotisjuhliinsa.

 

 

 

 

 

Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:llä on jäseniä n. 700 ja heistä vajaat puolet osallistui juhlavastaanotolle.

Apulaispormestari Leena Kostiainen ja juhlivan yhdistyksen puheenjohtaja Antti Haapamäki toivottivat vieraat tervetulleiksi Raatihuoneen kristallikruunujen alle.

Tässä Kostiaista kättelemässä Erkki Tuuna.

 

 

 

 

 

Apulaispormestari Kostiainen toivotti juhlavieraat Tampereen kaupungin puolesta tervetulleiksi sekä kertoi Raatihuoneen historiasta.

 

Metsänomistajat ovat valtiolle merkittävä "rahoittaja", sillä metsänomistajien maksamat metsänmyyntiverot menevät pääomatulona kokonaisuudessaan valtion pohjattomaan kassaan. 

Harmittelen, että sain illan aikana kahdeltakin ammattihenkilöltä tiedon, että metsänmyynnistä maksettavat verot menisivät myyjän asuinpaikkakunnan hyväksi, mutta näin ei ole. Kiitän sitä aktiivista blogini lukijaa, joka osasi johdatella minut tutkimaan asiaa tarkemmin. Opin tästä sen, että kahta asiantuntijaa ei kannata uskoa, vaan on kysyttävä vastausta vielä kolmannelta.

 

Apulaispormestari Kostiainen halusi kysellä Tampereen kaupungille tärkeän sidosryhmän mielipiteitä mm. kaavoituksesta. Täytyy kuitenkin muistaa, että perin harvat Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:n jäsenistä omistavat metsää Tampereen kaupungin alueella, joten kysely ei henkilökohtaisesti koskettanut juuri ketään juhlayleisöstä.

 

 

 

 

Tässä muuten buffet-tarjoilun menu!

 

 

 

 

  

Yhdistyksemme puheenjohtaja, pankinjohtaja Antti Haapamäki…

 

 

 

 

…jakoi ansioituneille jäsenillemme tunnustukseksi Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:n eli TaSeMo:n viirin!

 

 

 

 

 

Juhlavastaanoton asia-antia oli MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan  katsaus ajankohtaisiin metsäasioihin.

 

- Maalaisjärjen lisäksi metsänomistajajärjestössä on hyvä olla mukana myös kaupunkilaisjärkeä, totesi puheenjohtaja Tiirola. 

 

Metsänomistajien edunvalvontaa ollaan selkiyttämässä, jatkoi Tiirola.

 

”Metsänomistajien liittojen ja MTK:n metsälinjan resursseja kaavaillaan yhdistettäväksi. Jatkossa metsänomistajat pääsisivät täysivaltaisesti mukaan koko järjestön päätöksentekoon. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin saakka on tarjolla oman metsänhoitoyhdistysten jäsenyyden kautta kaikille metsänomistajille.”

 

 

 

 

Lausun parhaat kiitokset apulaispormestari Leena Kostiaiselle ja Tampereen kaupungille, että tamperelaisia etämetsänomistajia arvostetaan ja heidän merkittävä panoksensa asuinpaikkakuntansa hyvinvoinnin eteen huomioidaan!

 

Olen varma, että kiitoksiini yhtyvät kaikki TaSeMo:n seitsemänsataa jäsentä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Anneli Jäätteenmäki: "Pääasia on puolustaa Suomea ja suomalaisia"

Maanantai 14.10.2013

Ulkoministeriön Eurooppatiedotus järjesti perjantaina 11.10.2013 Tampereella Kirjastotalo Metsossa Meppikahvit, joille osallistui mm. Keskustan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki.

 

Anneli Jäätteenmäen lisäksi Meppikahveilla olivat Keskustan Hannu Takkula, SDP:n Liisa Jaakonsaari sekä Vihreiden Satu Hassi.

 

Tarkoitukseni on joskus myöhemmin kertoa laajemmin Metson Meppikahveista!

*********

Laitan heti tämän juttuni kärkeen kuvan, jossa Anneli ja minä hymyilemme keskustelumme aikana.

 

Meitä kumpaakin mainitaan usein tosikkomaisiksi, mutta osaammehan me joskus hymyilläkin!

 

Tämän kuvan on ottanut Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä – kiitokset Pilville!

 

 

*********

 

Tämän jutun otsikko on Anneli Jäätteenmäen vastaus siihen kysymykseen, jonka Matti Venäläinen mepeille teki.

 

Matti kysyi näin:

 

Ajatteko Te lainkaan Suomen kansallisia etuja siellä Brysselissä?

 

 

Anneli vastasi, että hänelle pääasia on puolustaa Suomea ja suomalaisia.

 

Anneli jatkoi vastaustaan jotenkin näin:

 

”Suhtautumisessa biopolttoaineisiin ja turpeen käyttöön suomalaiset mepit eroavat toisistaan.”

 

Anneli Jäätteenmäki totesi meppien Suomessa saamasta julkisuudesta, että mediatalot eivät lähetä tarpeeksi toimittajia Brysseliin, jotta suomalaismeppien erilaiset kannat tulisivat kansalaisten tietoisuuteen.

 

Tilaisuudessa todettiinkin, että mediatalojen kirjeenvaihtajien määrä Brysselissä on koko ajan vähenemässä.

 

Myös minä pidän kehitystä huolestuttavana, sillä suomalaisten tulisi tietää, että ketkä europarlamentaarikoistamme todella tekevät työtä Suomen ja suomalaisten puolesta!

 

 

 

********

 

 

 

 

Tässä toinen kuva, jossa Anneli Jäätteenmäki ja kysymyksen esittänyt Matti Venäläinen keskustelevat – kuka vielä väittää, että Anneli Jäätteenmäki olisi tosikko?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko Kataisella, Urpilaisella ja Virkkusella hajuakaan niistä investoinnista, jotka tarvittaisiin kuntaliitosten tapahduttua tietojärjestelmiin?

Perjantai 4.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus ja SDP yrittävät puheenjohtajiensa toimesta ajaa Suomeen jättikuntiin perustuvaa kuntauudistusta. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen jääkylmänä aputyttönä häärii Henna Virkkunen.

 

Mainittu untuvakolmikko ei ilmeisesti omaa pienintäkään tietoa esimerkiksi siitä, että millainen investointi tarvittaisiin, jos heidän ajamansa kuntaliitossuma toteutettaisiin!

Itä-Suomen yliopiston Informaatio- ja teknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen arvioi perjantaina 20.9.2013 Radio Suomen Ajantasassa, että kuntaliitoksissa puhuttaisiin miljardien eurojen suuruisista urakoista, kun kuntien tietojärjestelmät jouduttaisiin kertaheitolla uusimaan.

 

Satuin kuuntelemaan ohjelman ja siinä professori kertoi, että puhuttaisiin kolmesta viiteen miljardiin euroon yltävästä summasta, jos kuntaliitosten aiheuttamat tietojärjestelmätarpeet jouduttaisiin toteuttamaan!

 

On selvää, että kuntien tietojärjestelmiä on kehitettävä ja niihin pitää investoida, mutta kertaheitolla KIITOS EI!

 

Omaan kokemusta, että millaista on työelämä, kun erilaiset tietojärjestelmät omaavat yritykset fuusioidaan.

 

Erilaisten tietojärjestelmien yhteispeliä ei oikeastaan mitenkään saada toimimaan yhdessä – ei ainakaan järjellisillä kustannuksilla. Tietojärjestelmien uusiminen on kuntaliitostapauksissa siis välttämätöntä.

 

Kataisen, Urpilaisen ja Virkkusen ajama kuntauudistus on peruslähtökohdiltaan muutenkin toteuttamiskelvoton ja kun siihen liitetään kolmesta viiteen miljardiin kohoava tietojärjestelmien uusimistarve, niin koko kuntauudistussuunnitelma pitää heittää romukoppaan.

 

Professori Voutilainen esitti haastattelussaan, että tietojärjestelmien uusimistarve pitää ottaa eduskunnan käsittelyyn. Käsittelyn aikana on laitettava Voutilaisen mielestä vauhtia siihen, että eri ministeriöt alkaisivat paneutua niihin käytännön kysymyksiin ja niiden ratkaisemisesta aiheutuviin kustannuksiin, jotka kuntaliitossumasta aiheutuisivat.

 

On selvää, että esimerkiksi tietojärjestelmäalan yritysten kapasiteetti ei riittäisi noin valtavan urakan suorittamiseen ja toimituskykyä suurempi kysyntä nostaisi hinnat pilviin.

 

Olen professori Tomi Voutilaisen kanssa samaa mieltä ja esitän, että kuntaliitossuunnitelmien käytännön toteuttamiseen liittyvät ongelmat otetaan vakavaan käsittelyyn!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Tartto - kaupunki, jossa tulee liian harvoin käytyä

Lauantai 28.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Elokuisella agrologien Viroon suuntautuneella kartanomatkallamme viivähdimme muutaman tunnin ajan Tartossa.

 

Tartto on kaupunki, jossa tulee vierailtua liian harvoin ja sen vuoksi se on jäänyt minulle sekä monelle muulle hieman vieraaksi.

 

Kartanomatkamme opas oli kotoisin Tartosta ja hänen johdollaan teimmekin pitkähkön kaupunkikierroksen, jonka aikana saimme tiiviin tietopaketin Tartosta.

 

 

 

 

Tartolle luo vahvan leiman Tarton Yliopisto. Sen perustamisasiakirjan allekirjoitti Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf jo vuonna 1632.

 

Tartossa on eri puolilla kaupunkia lukuisia yliopistolle kuuluvia rakennuksia.

 

 

 

 

Tartossa sijaitsee Viron Tasavallan korkein oikeus. Se sijaitsi Tartossa jo vuosina 1920 – 1935 ja sitten taas Viron uudelleen itsenäistyttyä vuodesta 1995 alkaen.

 

 

 

 

 

Tartto on Tampereen ystävyyskaupunki ja onkin mielenkiintoista, että Tartossa on ”Tampere Maja” (viittapylväässä ylhäältä seitsemäs oikealle osoittava viitta).

 

 

 

 

Tampere Maja sijaitsee ulkoapäin vaatimattoman näköisessä puutalossa (osoite Jaani 4). 

Tampere Maja on Tampereen ja Tarton kaupunkien kulttuuri- ja yhteistyökeskus. Siellä on myös pieni majatalo, jossa on yhteensä kuusi vierashuonetta.

 

 

 

 

Osoitteessa Ülikooli 21 on Faehlmanin talo, jossa Kalevalan luoja Elia Lönnrot asui kesäkuusta joulukuuhun 1844, kun hän oli vieraana ystävänsä, lääkärin ja kirjailija Friedrich Robert Faehlmanin luona.

Elias Lönnrot-seura kiinnitti muistolaatan talon seinään 1994.

 

 

 

 

Tarton keskustassa sijaitsee Teater Vanemuine.

Teatterin edessä ulkona on jakkaroita, joilla istuen voi kuunnella pyöreistä kaiuttimista kuuluvaa mukaansatempaavaa musiikkia.

 

 

 

 

Voidaan kuvitella, että kaiuttimista kuuluvaa musiikkia johtaa Eduard Tubin, joka toimi Vanemuinen konserttimestarina ja kapellimestarina vuodesta 1930 vuoteen 1944.

Vuonna 1944 Tubin muutti sotaa pakoon Ruotsiin, jossa hän kuoli vuonna 1982.

 

 

 

Toinen henkilöä kuvaava patsas Teater Vanemuinen ulkopuolella esittää teatterinjohtaja ja ohjaaja Karl Mennig´ä. 

Karl Menning oli teatterinjohtaja, lavastaja, teatterikriitikko ja diplomaatti, joka toimi Vanemuinen teatterijohtajana 1906 – 1914.

 

 

Kävimme ruokailemassa Teatterikahvilassa ja takaisin tullessani ihmettelin, että onko Karl Menning-patsas sillä aikaa muuttanut paikkaa. 

Olin osittain oikeassa, sillä Menning´ä kuvaavaa patsasta voi pyöritellä jalustallaan ja ruokailumme jälkeen Menning katsoi tyystin toiseen suuntaan kuin mennessämme ruokailemaan!

 

 

Paljon jäi kertomatta Tartosta, mutta ehkä joskus toiste!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko maalla asumisessa jotain hävettävää - pitääkö sitä peitellä ja selitellä?

Torstai 26.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Kansalaisfoorumi järjesti 18.9.2013 Kirjastotalo Metsossa Tampereella luento- ja keskustelutilaisuuden, jonka kattoteemana oli maaseuturakentaminen.

 

Kutsussa mainittuina alaotsikoina olivat

 

• Miten ja minne saa rakentaa?
• Miten ja missä halutaan asua?

 

Tilaisuus oli onnistunut ja innostava. Siitä olisi aineksia useammallekin jutulle, mutta kerron tässä vain yhdestä aihepiiristä.

 

 

 

 

Kokenut kunnallismies Simo Arra käynnisti tilaisuuden loppuvaiheessa kysymyksellään mielenkiintoisen keskustelun otsikkoteemasta.

 

 

Arra kysyi, että ohjaavatko virkamiehet tai muut tahot asumaan kaupunkiin?

 

Simo Arra taustoitti kysymystään sillä, että maaseudulla asuville on saatu huono omatunto maalla asumisesta. Myös selittelyntarvetta on Arran mukaan ihmisillä, jotka asuvat maalla.

 

Tilaisuudessa yleisöä oli viitisenkymmentä ja kättennostolla todettiin, että yleisöstä vain 1/5 asui kaupungissa ja 4/5 asui maalla.

 

Kuulun kaupungissa asuviin, mutta ”sydämeni” on maalla.

 

********

 

Olen valitettavasti havainnut saman kuin Simo Arra.

 

Poliitikot, virkamiehet, ympäristöministeriö ja valitettavasti myös media ovat luoneet harhakuvan, että maalla asuminen olisi jotenkin rikollista puuhaa.

 

Kaikki noita yllä nimeämiäni tahoja yhdistää enemmän ja vähemmän se, että ne ovat vihreisiin päin kallellaan.

 

Vihreät luovat kuvaa, että ainoastaan tiivistäminen on hyväksyttävää ja kaunista.

 

Tiivistämisestä intoilevat unohtavat asukasmielipiteen ja se on selkeästi tämä:

 

"kaupungeista kylille, tiivistämisestä eheyteen"

 

 

Erääksi tiivistymisen ihannoimisen syyksi todettiin, että arkkitehtikoulutus on äärettömän kaupunkikeskeistä. Arkkitehtien päähän iskostetaan jo koulutuksen aikana, että tiivis kaupunkiasuminen on ainoa elämisen muoto. Valitettavaa, mutta ilmeisen totta.

 

Julkisuuteen on luotu tavallaan moraalinen velvoite, että kaiken kansan pitäisi asua betonibunkkereissa toinen toisensa päällä kaupungeissa tai ainakin radanvarsilla.

 

Shoppailu kauppakeskuksissa ja oluen sekä siiderin nautiskelu kadut valloittavissa terasseilla olisi sitä oikeaa elämää. Sanoudun jyrkästi eroon tästä elämäntavasta.

 

Kulunut kesä on ollut kohdaltani hieno kokemus. Olen eläkkeelle jäämiseni jälkeen vasta nyt saanut nauttia maaseudun hienoudesta mökillämme.

 

Asumme omakotitalossa, mutta alle tuhannen neliömetrin suuruisella tontilla en saa riittävästi multaa kynsieni alle – siihen tarvitaan enemmän pinta-alaa. Mökillä sitä on sopivasti.

 

Olen asunut kerrostalossa, rivitalossa ja nyt omakotitalossa kaupungissa.

 

Tiedän kokemuksesta, että betonijättiläisen neljännessä kerroksessa asuvana hiirulaisena elämällä ei ole laiselleni ihmiselle tarjolla kunnollista elämää.

 

Tutkimusten mukaan useimmat ihmiset tuntevat samoin.

 

Miksi meitä kuitenkin holhotaan tiivistysrakentamisen ihailijoiksi ja luodaan selittelyntarvetta sille, että joku asuu maalla?

 

Kysyn vaan, että kenen asialla ovat ne tahot, jotka ihannoivat tiivistysrakentamista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Otepään Maarja luteri kirik on merkittävä paikka Viron historiassa

Perjantai 20.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Eräs kohteemme elokuisella Viron kartanokierroksellamme oli Otepään luterilainen kirkko.

 

 

 

 

Kirkon virallinen nimi Pyhän Marian kirkko eli viroksi ”Maarja luteri kirik”.

 

 

Kirkko on Viron historian kannalta merkittävä sen vuoksi, että siellä on Viron sini-musta-valkoinen lippu vihitty kesäkuun 4. päivänä 1884.

 

Tuolloin lippu oli Viron Ylioppilaiden Seuran lippu, mutta siitä tuli Viron virallinen valtiolippu 21.10.1918.

 

Pitkän Hermannin tornin lippusalkoon Tallinnan Toompeanmäellä lippu vedettiin ensimmäisen kerran 12.12.1918.

 

Ennen Otepäässä tapahtunutta vihkimistään lippu oli ollut ylioppilaiden (Eesti Üliopilaste Selts) salainen lippu jo vuodesta 1881 alkaen.

 

Muutama kuva kirkon sisätiloista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

Otepään Marian kirkkoon liittyy eräs urheilumaailmaa hieman koskettava juttu, sillä virolainen hiihtäjäsuuruus Kristiina Smigun rakensi talon Otepäähän siten, että hänen ikkunoistaan oli esteetön näkymä laakson yli kohti Pyhän Marian kirkkoa.

 

 

 

 

Tässä Kristiina Smigun ´in omistama talo kadun puolelta.

Kirkko sijaitsee talon takana ja sinne oli rakennusaikana esteetön näköala.

 

 

 

 

 

Hiihtäjäsuuruus ei kuitenkaan osannut varmistaa näköalaansa ja Kristiinan talon eteen rakennettiin ökytalo ja sen rakentaminen merkitsi, että Kristiinan talosta ei enää ole näköyhteyttä Otepään kauniiseen kirkkoon!

Tässä ökytalo kirkon luota kuvattuna ja Kristiina Smigun´n talo jää näkymättömiin tämän taakse.

Tuo tiilikatto ökytalon takana taitaa olla Kristiina Smigun´n talon kattoa.

 

Korostan, että mitään laitonta ei ole tapahtunut, mutta Kristiinalta meni hieno näköala.

 

Vastaaviin tapauksiin saadaan varmaan Tampereellakin taas tottua, jos Rantaväylän tunneli rakennetaan.

 

 

Smigun´n talonrakennusjuttu oli oppaamme meille kertomaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalassa osataan arvostaa lähellä tuotettuja tuotteita ja oman kulmakunnan yrityksiä

Perjantai 13.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntamme osallistui lauantaina syyskuun 7. päivänä Viljakkalan Seurojentalolla järjestetyille Läheltä Sinulle –markkinoille. Myyntituotteemme olivat Viljakkalan Majajärvellä kasvattamamme juurekset ja marjat.

 

Vaimoni hoiti tuotteet myyntikuntoon sekä myös myynnin ja minun kontolleni jäi ainoastaan tuotteidemme logistiikasta huolehtiminen.

 

 

 

Tältä näytti myyntipöytämme ennen asiakkaiden saapumista. 

Myyntipöydän kuvaaminen ennen asiakkaiden saapumista oli oikea ratkaisu, sillä ovien avauduttua väentungos oli melkoinen. 

Ajoissa tapahtunut kuvaaminen oli siinäkin mielessä oikein, sillä ensimmäiset tarjolla olleet tuotteet – valkosipulit – loppuivat puolen tunnin ostoryntäyksen jälkeen.

 

 

 

 

Myyntipöydällämme oli tarjolla punajuuria, palsternakkoja, raitapunajuuria, porkkanoita, valkosipuleita, keltaista vahapapua, vihreitä papuja, tavallista sipulia sekä punasipulia. Näiden lisäksi oli tarjolla tyrnejä. 

Näytteeksi ja erikoisuutena tarjosimme ilmaiseksi härkäpapuja sekä mangoldia.

 

 

 

 

Kauppa kävi niin hyvin, että paluulogistiikalla oli huolehdittava ainoastaan muutamasta sipulinipusta takaisin ”mökkimaailmaan”.

 

 

 

 

 

Myyntipöytäämme vastapäätä oli Viljakkalan Marttojen myyntipöytä ja uskon, että he vetivät markkinoiden parhaimman myynnin.

 

 

 

 

 

Toisena kasvituotemyyjänä markkinoilla oli Meiserin puutarha, joka keskittyi purkeissa kasvavien chilien myyntiin.

Meiserit tarjosivat chiliä pieninä maistiaissiivuina ja ytyä niissä tuntui olevan.

Chilit sopivat oikein hyvin myös koristekasveiksi.

 

 

 

Yrittäjät Harri ja Susanna Meiseri olivat tyytyväisiä tuotteidensa menekkiin.

 

 

*********

 

Seuraavassa pieni kuvakimara muista sisätiloissa toimineista myyntipisteistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********

 

 

 

 

Veikko Hietamäki (vasemmalla) esitteli kalastusasioita ja Seppo Hyypöläinen (oikealla) puolestaan hankki uusia jäseniä Suomen suurimman eläkeläisjärjestön eli Eläkeliiton toimintaan.

 

 

 

 

 

Tampereen Seudun Työväenopisto – joka vastaa kansalaisopistotoiminnasta Viljakkalassa – oli myös mukana matkassa kahden henkilön voimin.

 

 

********

 

 

 

 

Tilaisuuden järjestäjät, myyjät ja eritoten ostajat olivat tyytyväisiä markkinapäivän antiin.

 

 

Kiitokset järjestäjille hienon tilaisuuden järjestämisestä – ensi syksynä uudestaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalo-yhdistyksen "Läheltä Sinua" -tapahtuma ylitti kaikki odotukset

Sunnuntai 8.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalolla järjestettiin eilen ”Läheltä Sinulle” –tapahtuma.

 

Tapahtuma on jokavuotinen ja sen suosio näyttää kasvavan vuosi vuodelta.

 

Olin eilisessä tapahtumassa kahdessa roolissa; Viljakkala-neuvoston jäsenenä ja vaimoni myyntipöydällä olleiden tuotteiden logistiikkavastaavana!

 

Käsittelen tässä jutussani ainoastaan niitä seikkoja, joita kuulin eilisessä tilaisuudessa Viljakkala-neuvoston jäsenenä.

 

 

 

 

Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvostolla oli runsaslukuinen henkilöstö paikalla, sillä neuvoston jäsenistä kuusi henkilöä osallistui ”Läheltä Sinua” –tapahtumaan.

Tässä neuvostomme puheenjohtaja Tiina Isosaari (oikealla) ja jäsen Sari Lähde valmiina keskusteluihin viljakkalalaisten kanssa.

************

 

Päivystin osastollemme, mutta enemmän aikaa liikuin väen keskuudessa ja sain siten todellisen tuntuman synnyin- ja mökkikuntani asukkaiden tunnelmista nyt Ylöjärven kaupunkiin liittymisen jälkeen.

 

Viljakkalalaisten tunnelmat ovat hyvin epäluottavaiset, sillä kuntaliitos on tuonut tullessaan vain heikennyksiä asukkaiden jokapäiväiseen elämään.

 

Uusia kuntaliitoksia suunnittelevien kannattaisi poiketa viljakkalalaisten keskuudessa, jotta huomaisivat, että millaisia ongelmia kuntaliitokset aiheuttavat liitoskuntien asukkaille.

 

Yllättävän moni viljakkalalainen haluaisi tietää ne todelliset syyt ja kuviot, jotka olivat taustalla, kun Viljakkala liittyi Ylöjärveen.

 

Miksi liitossuunnaksi valittiin Ylöjärvi eikä Hämeenkyrö tuntuu kaivertavan monen lähellä Ylöjärven rajaakin asuvan viljakkalalaisen mieltä.

 

Avaavatko mahdolliset uudet kuntaremontit tien sille, että aikoinaan tehty ilmeisen virheellinen kuntaliitossuunta voidaan purkaa?

Se jää nähtäväksi.

 

On luonnollista, että monet viljakkalalaiset kadehtivat hämeenkyröläisiä, sillä he eivät nyt ole esimerkiksi sen ikeen alla, jota Tampereen kaupunkiseudun MAL asettaa asukkaiden harmiksi. MAL-sopimus merkitsee maakäytön, asumisen ja liikenteen kahlitsemista Tampereen kaupunkiseudulla, mutta kun Hämeenkyrö ei kuulu Tampereen kaupunkiseutuun, niin sen alueella MAL-sopimus ei ole voimassa.

 

Viljakkala-neuvosto ei kuitenkaan märehdi niitä kuvioita, jotka aikoinaan merkitsivät Viljakkalan liittymistä Ylöjärveen, vaan me katsomme tulevaisuuteen.

 

Käsitän, että olen Viljakkala-neuvostossa vapaa-ajanasunnon Viljakkalassa omaavien ”kiintiöedustaja”. Kun kuitenkin olen syntynyt Viljakkalassa ja omaan vahvat jokapäiväiset siteet edelleenkin Viljakkalaan katson, että omaan kapasiteettia kantaa huolta viljakkalalaisten hyvinvoinnista myös tulevaisuudessa.

 

Toivon, että minä ja muut Viljakkala-neuvoston jäsenet saavat jatkuvaa palautetta niistä seikoista, joita viljakkalalaiset kokevat tärkeiksi jokapäiväisessä elämässään.

 

Vain niiden perusteella Viljakkala-neuvosto pystyy Ylöjärven kaupungin virallisena luottamushenkilöelimenä toimimaan viljakkalalaisten puolesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maaseudulla pitää saada asua, yrittää ja elää!

Perjantai 6.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa Nisun metsästysmajalla oli keskiviikkona 4.9.2013 tilaisuus, jossa käsiteltiin Ylöjärven kaupungin alueella sijaitsevien kylien elinvoiman kehittämistä.

 

Olin paikalla Viljakkala-neuvoston varapuheenjohtajan roolissa.

 

 

 

 

 

Paikalla oli kolmisenkymmentä kyläaktiivia sekä Kuru-neuvoston ja Viljakkala-neuvoston jäsentä.

 

 

 

 

Nisun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Markku Ylijoki esitteli kokoontumispaikkamme sekä Nisun kyläyhdistyksen toimintaa.

 

 

 

 

KyläNyt-hankkeen kyläkoordinaattori Anna Kulmakorpi toimi tilaisuuden johdattelijana.

 

 

 

 

Tampereen Seudun Työväenopiston  Riitta Ilvonen kertoi, että he vastaavat kansalaisopistotoiminnasta myös Ylöjärven alueella.

 

Heillä on halu lisätä kansalaisopiston kurssitarjontaa maaseudulla. Maaseudulla sallitaan pienemmät opintoryhmät kuin kaupungissa.

 

Myös yhden illan koulutukset ja teematilaisuuksien järjestäminen ovat kansalaisopiston mahdollisuuksien rajoissa.

 

Tampereen Seudun Työväenopisto haluaa kuunnella kuntalaisia!

 

Milloinkahan saamme kuopata nimen ”työväenopisto”?

 

Uskon vakaasti, että nimi on kansalaisopistotoiminnan laajentumisen eräs este.

 

 

 

 

 

Pirkan Kylät ry:n kyläasiamies Marja Vehnämaa kertoi, että Pirkanmaalla on 300 kylää, joissa on kyläyhdistyksen merkeissä toimintaa.

 

Pirkan Kylät ry:n toiminta rahoitetaan 90 prosenttisesti EU:lta saatavilla varoilla ja loppu 10 % hoidetaan omarahoituksena.

 

Vuosibudjetti on tasoa 60.000 €.

 

Parhaillaan on laadintavaiheessa Pirkanmaan uusi kyläohjelma ja sen ainespuiksi kyläasiamies Vehnämaa kaipaili konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.

 

*******

 

Eräänä hienona esimerkkinä tuli esille se, että Pälkäneeseen kuntaliitoksella liittyneen Luopioisten Yrittäjät ovat ottaneet tavakseen kutsua Luopioisten alueella toimivat kyläyhdistykset yhteiseen tilaisuuteen vuosittain.

 

*******

 

Viljakkala-neuvoston toivottiin toimivan samoin Viljakkalassa kuin Luopioisten Yrittäjät toimivat Luopioisissa! Lupasimme käsitellä asiaa seuraavassa kokouksessamme!

 

 

-Esko Erkkilä-

Taitavat olla yksinäisiä omissa joukoissaankin

Perjantai 30.8.2013

Hallituksen puheenjohtajat olivat eilen illalla äänessä Yle Areenan kautta suoraan lähetetyssä ohjelmassa, jossa Katainen, Urpilainen, Arhinmäki, Niinistö, Haglund sekä Räsänen yrittivät perustella hallituksen päättämiä kansalaisia kurittavia toimiaan.

 

Kuuntelin ns. toisella korvalla puheenjohtajien jorinoita ja ajattelin, että nyt hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat varmasti perin yksinäisiä myös oman puolueensa keskuudessa. Yksinäisiä sen vuoksi, että kukaan järkevä poliitikko ei voi kannattaa hallituksen esityksiä.

 

Ruoska heilui ja se heilui jälleen kerran pahiten niiden selkäpiissä, jotka pystyvät vähiten vastustamaan itseensä tai lähipiiriinsä kohdistuvia heikennyksiä.

 

Hallituksen pakkovalta lasten kodinhoitotuen määrittelyssä on malliesimerkki siitä, että miten Kataisen-Urpilaisen hallitus kurittaa lapsia ja lapsiperheitä. Hallitus kertoo tavoittelevansa kodinhoitotuen heikennyksillä sitä, että äidit palaisivat työelämään nykyistä pikaisemmin!

Oletan, että harva demari tai kokoomuslainen pystyy tukemaan tätä lapsiperheiden ja äitien kurittamista. No, Keskustassa on tilaa järkeville ex-demareille ja ex-kokoomuslaisille!

 

Mielenkiintoista oli seurata, että kristillisdemokraatitkin hyväksyivät lapsiperheitä kurittavat linjaukset. On kummallista, että kaikki kristillisdemokraatit ovat niin tykästyneitä ministeri-Audin nahkapenkillä istumiseen, vaikka siellä pääseekin istumaan heistä ainoastaan Päivi Räsänen!

 

Kehyskuntien kokoomuslaiset ja demarit eivät varmaankaan tänään kehtaa tunnustautua demareiksi tai kokoomuslaisiksi, kun hallitus kaikista ennakkoilmoituksistaan huolimatta on päätymässä kuntien pakkoliitoksiin suurimmilla kaupunkiseuduilla.

 

Jos hallituksen linjaus tältä osin toteutuu, niin Tampereen seudullakin asiansa hyvin hoitaneet kehyskunnat joutuvat alistumaan Tampereen tehottomaan toimintaan.

 

On vankka totuus, että nyt istuvan hallituksen toimia joudutaan korjaamaan seuraavat kymmenen vuotta – yksi vaalikausi ei riitä Kataisen-Urpilaisen hallituksen tekemien virheiden korjaamiseen!

 

 

-Esko Erkkilä-