Evakelis-luterilaisen kirkon hiippakuntajako on erikoinen tapa pahoinpidellä Suomen kuntakarttaa

Keskiviikko 18.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Työelämässä opin, että kaikilla organisaatioilla on oma tapansa jakaa Suomen kunnat erilaisiin kokonaisuuksiin.

 

 

Aluevastuussa ollessani vastuualueeni pääasiallinen nimi oli Länsi-Suomen myyntialue.

 

 

Siihen kuuluivat koko ajan Satakunta, Pirkanmaa ja Keski-Suomi, mutta oli vaiheita, jolloin siihen kuuluivat noiden kolmen maakunnan lisäksi mm. Hämeenlinna, Lahti, Helsinki, itäinen Uusimaa, läntinen Uusimaa, Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola.

 

 

Se oli Rehuraisio Oy:n tapa pahoinpidellä läntisen Suomen karttaa.

 

**************

 

Olen viime päivinä saanut perehtyä ”hengelliseen rälssiin”, kun olen ollut taustaryhmäni vastuuhenkilönä Tampereen hiippakunnassa kirkolliskokouksen maallikkoedustajien ja hiippakuntavaltuuston maallikkoedustajien ehdokasasettelussa.

 

 

Tampereen hiippakunnan seurakuntajako on todella eriskummallinen ja se edustaa yhtä ääripäätä sellaisen organisaation alueellisen kokonaisuuden osalta, jonka pääpaikkana on Tampere ja josta organisaatiosta käytetään termiä ”Tampereen…” eli tässä tapauksessa...

”Tampereen hiippakunta”!

 

 

 

 

 

 

 Tämä kuva on vuodelta 2004 ja siinä ei luonnollisestikaan ole huomioitu sen jälkeen tapahtuneita kuntaliitoksia!  Kartta on kuitenkin kirkonkuvineen niin sympaattinen, että julkaisen sen tässä!

 

 

 

 

 

 

 

Parhaiten Tampereen hiippakunnan alue näkyy tästä siirtokuvasta, jonka imuroin Tampereen hiippakunnan nettisivuilta.

Tampereen hiippakunta jakaantuu kahdeksaan rovastikuntaan, jotka ovat:

• Tampereen Tuomiorovastikunta
• Hämeenkyrön rovastikunta
• Ruoveden rovastikunta
• Hollolan rovastikunta
• Hämeenlinnan rovastikunta
• Janakkalan rovastikunta
• Tammelan rovastikunta
• Sääksmäen rovastikunta

 

Rovastikuntajako on jokseenkin mielekäs, mutta kuntakohtaisesti herättää suurta kummastusta, että Tampereen hiippakuntaan kuuluu mm. sellainen vahva varsinais-suomalainen seurakunta kuin Someron seurakunta!

 

Melkein Helsingin kupeessa sijaitseva Orimattila kuuluu myös Tampereen hiippakuntaan.

 

Yllätys, yllätys: Keski-Suomesta Jämsä kuuluu Tampereen hiippakuntaan!

 

Toisaalta on vaikea ymmärtää, että mm. Sastamala, Parkano, Kihniö ja Virrat eivät kuulu Tampereen hiippakuntaan!

 

 

No, mikäs minä olen ihmettelemään näitä hengellisen rälssin aluejakoja ja tapaa pahoinpidellä Suomen karttaa, mutta ihmettelen kuitenkin joka tapauksessa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Arvokas neuvottelupaikka: Tampereen Tuomiokapitulin istuntosali

Tiistai 17.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen työelämän ja eläkkeelläoloni aikana saanut kokoustaa monissa paikoissa – monet näistä kokouspaikoista ovat olleet hyvinkin arvokkaita.

 

 

Eilen sain kokoustaa Tampereen Tuomiokapitulin istuntosalissa ja on sanottava, että neuvottelupaikka henki arvokkuutta.

 

 

Miksi pääsin kokoustamaan Tampereen Tuomiokapitulin istuntosaliin?

 

 

Kerron lyhyesti:

 

 

Sain viime viikonvaihteessa pikakomennuksen toimia Keskustalaisen seurakuntaväen ehdokaslistojen vaaliasiamiehenä ensi vuonna järjestettävien;

 

Kirkolliskokouksen maallikkoedustajien…

 

 

…ja…

 

 

…Hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten…

 

 

…ehdokasasettelussa.

 

 

 *************

 

Tampereen Hiippakunnan Tuomiokapitulin istuntosalin seinille on ripustettu hiippakunnan piispojen muotokuvat vuodesta 1733 lähtien.

 

 

Tässä kuvakimara Tuomikapitulin istuntosalin seinillä komeilevista piispojen muotokuvista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

 

 

 

Luovutin vaaliasiakirjat Tampereen hiippakunnan eläkkeelle siirtyneelle lakimiesasessorille varatuomari Leevi Häikiölle, jonka kanssa poseeraan tässä hiippakunnan eläkeelle siirtyneen piispa Juha Pihkalan muotokuvan edessä.

 

 

 

 

 

 

Sain neuvottelun aikana istua vasemmalla näkyvällä tuolilla, joka on lähinnä Tuomiokapitulin istuntoja johtavan piispan tuolia – piispan tuoli sijaitsee pöydän päässä.

 

 

Arvostan taustaryhmäni minulle suomaa luottamustointa, sillä pääsin sitä hoitaessani tutustumaan arvokkaaseen paikkaan – Tampereeen hiippakunnan tuomiokapitulin istuntosaliin!

 

 

***************

 

 

Lisään vielä sen, että arvostan Tampereen hiippakunnan toimintaa, sillä ehdokasasettelun tulokset ilmestyivät Tuomiokapitulin nettisivuille eilen illalla jo klo 21.00 ja ne kertovat valitsijayhdistyksittäin seuraavaa:

 

 

Tampereen hiippakunnassa ehdokkaita on asetettu seuraavasti:

Kirkolliskokous, maallikot:

Kirkkodemarit 2 ehdokasta
Tulkaa kaikki 12 ehdokasta
Kokoomus 19 ehdokasta
Tampereen hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki 20 ehdokasta
Keskustalainen seurakuntaväki 11 ehdokasta

Hiippakuntavaltuusto, maallikot:

Kirkkodemarit 4 ehdokasta
Tulkaa kaikki 12 ehdokasta
Kokoomus 17 ehdokasta
Tampereen hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki 19 ehdokasta
Keskustalainen seurakuntaväki 10 ehdokasta

 

”Kissa nostaa omaa häntäänsä” ja toteaa:

 

 

Hyvin pärjäsimme ehdokasasettelussa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan keskustalaisten kansanedustajien vahvat terveiset piirikokousväelle

Maanantai 16.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhasen linjauksista Keskustan Pirkanmaan piirin piirikokouksessa lauantaina 14.11.2015 Parkanossa.

 

 

Vanhasen lisäksi kaikki kolme Keskustan pirkanmaalaista kansanedustajaa olivat paikalla ja nyt kerron lyhyesti heidän esityksistään piirikokousväelle:

 

 

 

 

Mikko Alatalo…

 

…joka on myös Liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheejohtaja oli iloinen, että liikennemäärärahoja ohjataan nyt myös maakuntiin.

 

 

Oli täyttä totta, kun Alatalo painotti, että Helsinki-Hämeenlinna-Tampere – kasvukäytävä pitäisi ulottaa Parkanoon saakka.

 

 

Kolmostielle pitkään suunniteltu Hämeenkyrön ohitustie ja olemassaolevan Tampere-Parkano-Seinäjoki –raideyhteyden parantaminen ovat askelia siihen suuntaan, että HHT-kasvukäytävä voidaan ulottaa Parkanoon saakka.

 

Seinäjoella asuneena ja ”henkisen Jussi-paidan” yhä edelleen omistavana ehdotan, että HHT-kasvukäytävä ulotetaan tässä vaiheessa jo Seinäjoelle saakka, jolloin se voitaisiin lyhentää muotoon HHTS-kasvukäytävä!

 

 

 

 

 

 

Pertti Hakanen lanseerasi käsitteen…

 

…kokonaisturvallisuus!

 

Aihe sopii Hakaselle hyvin, sillä entisenä Puolustusvoimien palkollisena ja juuri Maanpuolustuskurssin käyneenä hän hallitsee maamme kokonaisturvallisuuteen liittyvät asiat perusteellisesti.

 

 

Hakanen kiitteli hallituksen toimintaa sote- sekä itsehallintoalueiden tiimoilta tekemästä työstä ja totesi, että kyseessä on vahva kansanvaltainen uudistus.

 

 

”Vahva itsehallinto on kansanvaltaa parhaimmillaan” summasi kansanedustaja Pertti Hakanen.

 

 

Hakanen pahoitteli, että Suomen EU:lta saama erillistuki elintarvikeketjun alkutuotannon vaikeuksiin jäi ainoastaan 9 miljoonaan euroon.  Kun EU-pottiin lisätään kansallinen panos eli 20 M€, niin jaettavaa on yhteensä 29 M€.

 

 

Summa on pieni ja se onkin nyt tarkoitus jakaa

 

• maidontuotatotiloille
• sikatiloille
• velkaisille tiloille ja
• investoineille tiloille

 

Pieni kokonaissumma merkitsee, että tuesta yksittäinen tila saa vain pienen korvauksen niistä ongelmista, joita esim. Venäjänkaupan tyrehtyminen merkitsee.

 

 

Kansanedustaja Hakanen vetää Keskustan normienpurkutalkoissa työryhmää, joka keskittyy maa- ja metsätalouden normien purkamista.

 

Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä puolestaan koordinoi Keskustan normienpurkutalkoita ja Valtioneuvoston tasolla normienpurku on ministeri Anne Bernerin vastuulla.

 

 

 

 

 

 

Arto Pirttilahti…

 

 

…antoi tunnustusta pääministeri Juha Sipilälle, joka veti hyvään lopputulokseen päätyneet sote-neuvottelut.

 

 

Pirttilahti totesi – taisi mainita erään puolueen nimeltäkin - , että sote-neuvottelujen vetäminen oli hyvä oppitunti muillekin puolueille.

 

 

Talousvaliokunnan jäsenenä vireillään oleva hankintalain uudistaminen on Pirttilahden mielestä uudistus, joka tuo mahdollisuuksia mm. pienille ja keskisuurille yrityksille.

 

 

Biotaloudesta Pirttilahti muistutti, että Suomeen tuodaan ulkomaista energiaa vuodessa 8 miljardin arvosta ja siinä pitää saada kehitys muuttumaan, jotta kotimaisen energian osuus saadaan kasvuun.

 

 

Raiteet on pidettävä lämpiminä kilpailutukseen saakka oli Pirttilahden viesti niille, jotka pyrkivät lopettamaan maakunnista junavuorot!

 

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenenä Pirttilahti painotti pohjoismaisen yhteistyön merkitystä – puolustus- ja turvallisuuspolitiikka sekä ajankohtaisen pakolaiskysymyksen kunniakas hoitaminen ovat ajankohtaisia asioita tällä saralla.

 

 

Kiitän Mikko Alataloa, Pertti Hakasta sekä Arto Pirttilahtea mielenkiintoisista ja valaisevista esityksistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Matti Vanhanen: Keskustan vaalivoiton merkitys on korostunut viime päivinä!

Sunnuntai 15.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piiri järjesti piirikokouksensa eilen Parkanossa.

 

 

 

 

 

 

 

”Omien” kansanedustajiemme lisäksi paikalla oli Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen (oikealla).

 

 

 

 

 

 

Matti Vanhanen totesi esityksensä aluksi tämän juttuni otsikossa toteamani eli sen, että vasta nyt huomataan viime eduskuntavaaleissa Keskustan saaman vaalivoiton merkitys.

Vanhanen tarkoitti, että viime aikojen myllerrykset maailmalla ja Suomen yhä heikkenevä taloustilanne vaativat sellaista valtiojohdon jämäkkyyttä, johon ainoastaan Keskusta pystyy.

 

 

 

 

 

 

”Helpot säästöt on tehty” ja ”Säästöt tulevat jatkumaan koko vaalikauden” olivat Matti Vanhasen toteamuksia.

 

 

 

 

 

 

 

Entinen pääministeri kysyi, että pystyvätkö järjestöt sopimaan riittävistä toimenpiteistä vai joudutaanko turvautumaan valtiovallan toimenpiteisiin.

 

 

 

 

 

 

Sote-ratkaisusta Matti Vanhanen muistutti, että sen myötä joka neljäs julkisen puolen euroista siirretään itsehallintoalueille.

 

************

 

On paikallaan muistaa, kun puhutaan 18:sta itsehallintoalueesta, että niitä on todellisuudessa 19; manner-Suomessa 18 itsehallintoaluetta ja sen lisäksi yksi itsehallintoalue Ahvenanmaalla.

 

 

Vanhanen painotti, että itsehallintoalueet piti luoda nyt.  Itsehallintoalueiden luominen on ollut Keskustan pitkäaikainen tavoite ja nyt siihen päästiin!

 

 

Kiitokset Vanhaselle esityksestä, johon pystyy vain henkilö, joka omaa sellaisen kokemuksen kuin Matti Vanhanen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Alkaa olla aika suunnitella ensi kesän kesäteatterikäyntejä

Keskiviikko 11.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Elämme marraskuun alkupuolta ja juttuni otsikko saattaa hämmentää – joko nyt pitäisi alkaa suunnittelemaan ensi kesän kesäteatterikäyntejä?

 

 

Kirjoitan ”ensi kesän kesäteatteriajatuksia” yhdistyksen puheenjohtajana - yhdistyksen, jonka tapana on järjestää jäsenilleen ainakin yksi kesäteatteritapahtuma.

 

 

**************

 

 

Viime kesänä oli suorastaan (surku)hupaisaa vastaanottaa monenlaisia kesäteatteritarjouksia vielä joskus kesäkuussa ja taisipa jokunen kesäteatteritarjous tulla sähköpostiini vielä heinäkuussakin.  Jos kesäteattereiden vastuuhenkilöt ajattelevat, että yhdistykset tekevät kesäteatteripäätöksensä vielä toukokuussa tai jopa sen jälkeen, he eivät paljon osaa arvostaa kohderyhmänsä toimintaa.

 

 

Opetus 1.

 

Kesäteatterit: Olkaa ajoissa kertomassa yhdistyksille tarjontaanne!

 

 

**************

 

 

Suomen kesä on sääolosuhteiltaan hieno, mutta joskus kuitenkin sade yllättää.

 

 

Sateen mahdollisuus on aina yhdistyksen vastuuhenkilön mielessä, kun tehdään päätöstä, että mihin suuntaan bussin nokka ohjataan, kun lähdetään kesäteatteriin.

 

 

Yhdistyksen jäsenet kyllä ymmärtävät sääriskin, mutta kuitenkin ”sade-esityksen” aikana tuntuu, että sateessa kastuminen on yhdistyksen vstuuhenkilöiden vika.

 

 

Opetus 2.

 

Ainakaan minä en halua olla osallisena sellaisen kesäteatteriesityksen varaamisessa, jos teatteriesitys tapahtuu avoimen taivaan alla!

 

 

 

 

 

 

Mallikas kesäteatterikatsomo on Hämeenkyrön Heiskalla!

 

 

 

***************

 

Kesäteatteriyleisö kaipaa teatterikappaleelta letkeää ja rentoa menoa – yleisölle tulee suorastaan paha olo, jos kesäteatteriesitys on liiaksi kantaaottava tai jonkun ”suuren kulttuuripersoonan” hengentuote.

 

 

Puheenjohtamani Eläkeliiton Tampereen yhdistys teki vuonna 2014 kesäteatteriretken Kauhajoelle, jossa Teatteri Kajo esitti ”Lakeuksien lukko” –esityksen.  Teatteriesitys ja retkemme oheisohjelma saivat jäsentemme tunnustuksen.

 

 

Viime kesänä teimme myös onnistuneen kesäteatteriretken ja nyt Hämeenkyrön Heiskalle, jossa saimme seurata Maaseudun Taiteellinen Teatteri ry:n tuottaman ”Ikkunaprinsessa” –esityksen.   

 

 

Ikkunaprinsessa oli mukavaa seurattavaa – se oli mukavaa seurattavaa meille, jotka tunnemme teatterikappalessa käsiteltyjä seikkoja, mutta se oli mukavaa seurattavaa myös niille, jotka eivät ole tarkasti perillä hämeenkyröläisistä sattumuksista.

 

 

Opetus 3.

 

 

Kesäteatteriesityksen pitää olla viihdyttävä!

 

 

****************

 

 

Kiitän turkulaista Samppalinnan Kesäteatteria, joka muutama päivä sitten otti minuun yhteyttä puhelimitse sekä pyynnöstäni myös sähköpostitse ja esitteli ensi kesän ohjelmistoonsa tulevaa ”Nunnia ja Konnia” –esitystä.

 

 

Kysyin, että ketkä näyttelijät tulevat esiintymään keskeisissä rooleissa, mutta teatterin myyntihenkilö totesi, että lopullisia kiinnityksiä ei ole vielä tehty.

 

 

Varmistin, että Samppalinnassa on katettu katsomo ja kun siellä varmasti tulee olemaan nimekäs esiintyjäjoukko, niin olisikohan ensi kesänä kesäteatterimatkamme suuntana Turku!

 

 

-Esko Erkkilä- 

"Se on miehellä, kun puukko vie!"

Sunnuntai 8.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Jutun otsikossa kertomani vanha viljakkalalainen sananlasku tuli mieleen, kun eilen aamulla sain tiedon, että hallituskriisi on ohi ja Suomeen tulee 18 itsehallintoaluetta sekä 15 sote-aluetta.

 

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä osoitti, että suomalaiset voivat luottaa häneen.

 

Sote-alueiden lukumäärään keskittyneen kiistan sivujuonteena Sipilä pystyi neuvottelemaan maakuntien Suomelle elintärkeän asian eli itsehallintoalueet.

 

Pidän kahdeksantoista itsehallintoalueen saamista kansalaisten kannalta tärkeämpänä seikkana kuin sote-alueiden lukumäärää.

 

Viimeistään nyt voidaan laajalti tunnustaa, että bisnesmaailman opit soveltuvat myös valtakunnan asioiden hoitamiseen.

 

 

Edellinen vaalikausi meni neljän vuoden ajaksi täydelliseksi vatuloinnoksi, kun johtajuutta ei löytynyt Kataiselta eikä Stubb´lta.

 

 

Nyt johtajuutta löytyy!

 

 

******************

 

 

Ratkaisuun pääseminen oli suuri pettymys oppositiolle ja myös valtaosalle mediaa.

 

Kaikenmaailman tehyt ja muut mielestään asiantuntijatahot ovat kritisoineet tehtyä päätöstä.

 

Päätöksessä ei ole esim. Tehyllä pienintäkään sananvaltaa eli olkoot hiljaa.

 

Oppositiopuolueista Vihreät ovat mekkaloineet eniten ja se heille suotakoon, sillä Vihreät ovat käsittääkseni viimeiset, jotka pääsevät vallankahvaan, kun Keskusta on piikkipaikalla laittamassa Suomea kuntoon.

 

Kiitokset Juha Sipilälle ja kiitokset koko sille taustatiimille, joka oli tiukkojen neuvottelujen aikana puheenjohtajamme apuna!

Suomi kuntoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen joukkoliikenteen tappioennuste ensi vuodelle on 12.000.000 euroa

Torstai 5.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana olen jäsenenä Tampereen eläkeläisvaltuustossa, joka piti syyskokouksensa Tampereen valtuustosalissa 29.10.2015.

 

 

 

 

 

 

Mielenkiintoisimman esityksen eläkeläisvaltuustossa piti joukkoliikennepäällikkö

Mika Periviita.

 

 

Periviita taustoitti asiaansa katsauksella toimintaympäristön muutosnäkymillä 2016 – 2018.

 

 

Muutosnäkymistä miinusta merkitsevät kireä ja kiristyvä kuntatalous sekä leikkaava valtiontalous.

 

 

Positiivisena Periviita näki maltillisen kustannuskehityksen eli maltilliset palkkaratkaisut sekä polttoaineen todennäköinen maltillinen hintakehitys.

 

 

 

 

 

 

Joukkoliikenteen menot tulevat talousarvioesityksen mukaan olemaan n. 56 M€  ja ne koostuvat pääosin liikenteen ostamisesta (52 M€).

 

Taksaostot liikennöitsijöiltä ja VR:ltä ovat noin miljoona euroa ja sama summa menee myös R-kirjalle ja muille lippuja myyville tahoille myyntipalkkioina.

 

Joukkoliikenteen ICT maksaa runsaan millin ja markkinointiin sekä tiedotukseen kuluu yhteensä vajaa milli.

 

 

 

 

 

 

Joukkoliikenteen tuloista saadaan lipputuloista hieman yli 39 M€ ja valtiolta saatava tuki on n. 2 M€.

Kysyin Periviidalta, että kuinka paljon lipputuloista saadaan kertalippujen myynnistä ja yllätyin, että summa on peräti 5,5 miljoonaa euroa. Kertalippujen myynti on siis Tampereen kaupungille edullista, joten sen osuutta Tampereen joukkoliikenteen tulonmuodostuksessa pitää kunnioittaa.

 

 

Ympäristökunnilta veloitetaan 2,5 M€ ja muita tuloja on puolisen miljoonaa euroa.

 

 

Tampereen joukkoliikenteen tulot ovat ensi vuoden talousarvion mukaan 44 M€.

 

 

 

 

 

 

Lopputulema tästä numeroleikistä on, että Tampereen joukkoliikenteen toimintakate jää miinukselle 12 M€ eli suomeksi sanottuna ensi vuoden tulosennuste on 12 miljoonaa euroa tappiolla.

 

 

Haluaisin korjata tämän dian alalaidassa olevan toteamukseen seuraavaan muotoon:

 

”Joukkoliikenteen subventio on 21 – 22 % eli vain n. 80 % toimintamenoista katetaan tuloilla.”

 

 

******************

 

 

Kahdentoista miljoonan euron suuruinen tappio on pientä alkusoittoa sille, jos Tampereelle rakennetaan ratikka.

 

 

Toivon, että kaupunginvaltuusto tiedostaa tämän, kun valtuutetut ovat päättämässä ratikan jatkosuunnitteluun ehdotetusta viidestä miljoonasta eurosta, joista Tampereen kaupungin osuus olisi 2,5 miljoonaa euroa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Presidentti Urho Kekkonen ja kauppaneuvos Kalle Kaihari rahoittivat pääosan "Vesieste" -patsaan kustannuksista

Sunnuntai 1.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Ratinan stadionin pääsisäänkäynnin edustalla sijaitsee ”Vesieste” –patsas, joka on sinne sijoitettu elokuussa 1966.

 

 

 

 

 

 

Ratinan stadion on nyt remontissa ja se merkitsee, että myös ”Vesieste” –patsaan ympäristö on perin huonossa kunnossa.  Toivottavasti Ratinan stadionin kunnostuksen yhteydessä taideteos pääsee arvoisensa kohtelun piiriin!

 

 

 

************

 

 

Teos on syntynyt kutsukilpailun tuloksena ja sen on veistänyt kuvanveistäjä Pentti Papinaho.

 

 

Veistoksen kustannuksiin saatiin aikoinaan merkittävä ”tuntemattoman tahon” lahjoitus, joka sittemmin paljastui presidentti Urho Kekkosen ja kauppaneuvos Kalle Kaiharin yhteistuumin tekemäksi.

 

 

Teos sai aikoinaan kovaa kritiikkiä, sillä veistoksen paljastamisen aikaan 3000 metrin estejuoksijat eivät pystyneet aitomalla ylittämään vesiestettä. Nykyään maailman parhaat estejuoksijat pystyvät ylittämään vesiesteen aitomalla eli veistos oli aikaansa edellä!

 

 

Taideteoksen pienoismalleja on jaettu urheilijoille, jotka ovat Ratinassa tehneet lajinsa Suomen ennätyksen.

 

 

Arvokkaimmalla paikallaan on se veistoksen pienoismalli, joka sijaitsee Tamminiemessä presidentti Kekkosen työhuoneessa.

 

 

”Vesieste” –taideteoksen pienoismalli on sijainnut presidentti Kekkosen selän takana, kun Kekkonen on tehnyt päätöksiä, jotka koskivat koko Suomea ja Suomen asemaa kansainvälisessä politiikassa.

 

 

Olen käynyt parikin kertaa Tamminiemessä ja nämä kuvat olen käynneilläni ottanut.

Kuvat kertovat, että Vesieste-taideteoksen pienoismalli on ollut kunniapaikalla presidentti Kekkosen työhuoneessa.

Odotan suurella mielenkiinnolla Ratinan stadionin remontin valmistumista ja sitä, että merkittävä taideteos saa jälleen ympäristön, joka sille ehdottomasti kuuluu.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maalaispojan 40-vuotisjuhlakiertue alkoi Tampere-talon Isossa Salissa!

Perjantai 23.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain olla kutsuvieraspaikalla Tampere-talon Ison Salin toisella tuolirivillä, kun maalaispoika Mikko Alatalo aloitti 40-vuorisjuhlakiertueensa keskiviikkona 21.10.2015.

 

 

 

 

 

 

Tampere-talon Iso Sali antoi mittavat puitteet Mikon juhlakiertueen avajaiskonsertille.

 

 

 

 

 

 

Suomalaisten tunteiden tulkki – Mikko Alatalo.

 

 

 

 

 

 

Olin otettu, kun ennen konserttia pääsin yhteiskuvaan Seija Alatalon kanssa!

 

 

 

 

 

 

Konsertissa ei luonnollisesti saanut kuvata, mutta toki yleisö alkoi konsertin lopulla hieman ”soveltamaan” kuvaamiskieltoa.

 

 

Tässä Mikko oikein nuorena…

 

 

 

 

 

 

 

…ja tässä nuorena!

 

 

 

 

 

 

 

Kuulimme vauhdikkaassa tahdissa Mikon ja Harri Rinteen hittejä vuosien varrelta

 

 

• ·         Viivy vielä hetki
• ·         Ihmisen ikävä toisen luo
• ·         Hän hymyilee kuin lapsi
• ·         Vicky Lee
• ·         Tytöt tahtoo pitää hauskaa
• ·         11 virran maa
• ·         Kiiminkijoki
• ·         Maalaispoika oon

 

 

Mikon itsensä sanoittama ja säveltämä "Hyasinttien aikaan" on aina yhtä puhutteleva! Hän on sen luonut synnyinkodissaan samana päivänä sen jälkeen, jolloin saatteli äitinsä haudanlepoon.

 

 

 

 

 

 

Mikon Jaska-pojan Ronja-tytär valloitti Tampere-talon yleisön kahdesti.

Mihin Ronja vielä ehtiikään!

 

 

 

 

 

 

Konsertin jälkeen ”juhlakalu” sai kirjoittaa kynä savuten omistuskirjoituksia kuuden cd-levyn juhlaboksiinsa, joka ilmestyi 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

 

 

Kerrassaan hieno tilaisuus – kiitos Mikko, Seija ja kumppanit!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Asukastilaisuus turvapaikanhakijoiden hätämajoituskeskuksen sijoittumisesta melkein naapuriimme oli rakentava kokemus

Keskiviikko 7.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Olin kuuntelijana eilen, kun Tampereen kaupunki järjesti asukastilaisuuden Multisillan koululle järjestetyn turvapaikanhakijoiden hätämajoituksesta.

 

 

Oikeastaan en ollut pelkkä kuuntelija, sillä osallistuin ennen tilaisuutta YLE-Tampereen Radion suoraan radiolähetykseen, jossa toimittaja Kai Pohjanen kyseli ennakkotunnelmia koordinaattori Marja Huttuselta sekä minulta.

 

 

Totesin, että turvapaikanhakijoiden hätämajoituskeskus sijaitsee 800 metrin etäisyydellä omakotitalostamme ja odotan saavani tilaisuudessa lisätietoja asiasta.

 

 

 

 

 

 

Tilaisuuden juontanut Tampereen kaupungin viestintäjohtaja Anna-Maria Maunu kertoi asukastilaisuuden aluksi, että Pirkanmaalle on nyt saapunut 850 turvapaikanhakijaa ja heistä on Tampereelle sijoitettu hätämajoitukseen n. 550 henkilöä.

 

 

 

 

 

 

Tampereen kaupungin koordinaattori Marja Huttunen selvitteli turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen ja hätämajoituskeskuksen eroja.

 

 

Hätämajoituskeskuksessa turvapaikanhakijat saavat katon päänsä päälle sekä patjamajoituksen hätämajoituskeskuksen lattialla.

 

 

Tampereen hätämajoituskeskuksiin ruuan toimittaa Tampereen Ateria ja ruoka on samaa, jota Tampereen Ateria toimittaa Tampereen eri laitoksille.

 

 

 

 

 

 

SPR:n Anu Rohima Mylläri…

 

 

 

 

 

 

…sekä rikoskomisario Ari Luoto Sisä-Suomen poliisilaitokselta jakoivat asukastilaisuudessa runsaasti tietoa – kiitos siitä heille!

 

 

 

 

 

 

Yleisökysymyksessä tiedusteltiin, että pitääkö suomalaisnaisten muuttaa esimerkiksi pukeutumiskäytöstään, jotta eivät anna virheellistä viestiä turvapaikanhakijamiehille.

 

 

Apulaispormestari Mikko Aaltonen vastasi kysyjälle selkeästi, että omaa pukeutumista tai käyttäytymistä ei tarvitse turvapaikanhakijoiden vuoksi muuttaa.

 

 

***********

 

Yleinen kysymys asukastilaisuudessa oli, että kuinka kauan hätämajoituskeskukset ja vastaanottokeskukset joutuvat toimimaan?

 

 

 

Kysymykseen vastanneet totesivat, että hätämajoituskeskusten toiminta-ajaksi on kaavailtu 2 – 4 viikkoa, mutta realismia on todennäköisesti se, että ajanjaksot tulevat olemaan pidempiä.

 

 

Vastaanottokeskusten toiminta-ajasta kun puhutaan, niin kyseessä saattaa olla vuosikausia.

 

 

Turvapaikanhakupäätökset ovat todennäköisesti pitkä prosessi ja mahdolliset valitukset turvapaikanhakupäätöksistä tulevat pidentämään vastaanottokeskusten toiminta-aikaa.

*************

 

 

 

Viestintäjohtaja Anne-Mari Maunon toteama vanha suomalainen toteamus…

 

 

Maltti on valttia

 

 

…tulee ilmeisesti olemaan hyvä ohjenuora, kun ennakoidaan turvapaikanhakijoiden asioiden lopullista ratkaisua!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miesmuisti ehti kulua edellisestä valtiomiespuheesta

Perjantai 18.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän toissapäiväinen televisioitu ja myös radiossa kuultu puhe oli jotain ainutkertaista yli kolmeenkymmeneen vuoteen.

 

 

Edellisen valtiomiespuheen televisiossa piti presidentti Urho Kekkonen miehuusvuosinaan.

 

 

Taisi olla niin, että silloinen pääministeri Mauno Koivisto (SDP) piti Kekkosen jälkeen ensimmäinen liirumlaarum-puheen 1.1.1982, kun Kekkonen oli sairautensa vuoksi estynyt pitämään presidentin uudenvuodenpuhetta.

 

 

Kansalaisia rangaistiinkin sitten kolmisenkymmentä vuotta, kun demaripresidentit olivat vallassa ja pitivät kukin vuorollaan uudenvuodenjaarituksensa.

 

 

Koiviston uudenvuodenpuheissa oli muistaakseni jotain järkeä, mutta Ahtisaarella ei ollut juuri mitään sanottavaa ja Tarja Halosen uudenvuodenpuheet karkottivat televisionkatsojat pois ruutujen ääreltä jo sillä tiedolla, että puhujana oli Halonen. En jaksanut katsoa ainuttakaan Halosen pitämää uudenvuodenpuhetta.  

 

 

Aikakirjat kertovat, että pääministeri Esko Aho piti uudenvuodenpuheen vuonna 1993 presidentti Koiviston sijasta – en muista Ahon puhetta ja tuskin hän esittikään puheessaan mitään oleellista.

 

 

Presidentti Sauli Niinistö on ollut palauttamassa presidentin uudenvuodenpuhetta sille kuuluvaan arvoonsa.

 

 

 

**************

 

 

 

 

Juha Sipilän toissailtainen puhe oli valtiomiesmäisyyttä parhaimmillaan.

 

 

Puhe kosketteli kahta akuuttia ongelmaa – pakolaiskysymystä ja Suomen onnetonta taloustilannetta.

 

 

Sipilä onnistui molempien ongelma-alueiden käsittelyssä mainiosti.

 

 

Jonkinmoisena ”puhetyöläisenä” uskallan arvioida pääministerin puhetta myös teknisen onnistumisen vinkkelistä ja voin todeta, että puheen tekninen toteuttaminen ansaitsee parhaan arvosanan.

 

 

Levollinen esiintyminen, selkeä ulosanti ja luottamuksen herättäminen sekä luottamuksen säilyttäminen puheen loppuun saakka olivat parasta, jota puhuja voi kuulijoilleen tarjota.

 

 

Oletan, että Sipilä ”luki” kirjoittamansa puheen televisiokameran yllä olevalta ruudulta, mutta hän osasi tehdä sen niin, että katsoja ei huomannut pääministerin silmänliikkeitä – mahtava taito puhujalta!

 

 

Eilen oli mukava seurata kattavasti niitä median kommentteja. jotka koskivat pääministerin puhetta ja oli mieluista todeta se yksituumaisuus, jolla Juha Sipilän puhetta sekä sen asiasisältöä kommentoitiin.

 

 

Maamme on saanut Urho Kekkosen jälkeen poliittisen johtajan, joka meiltä on ollut kadoksissa yli kolmekymmentä vuotta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

En saanut köniini, vaan sain palkintomatkan Gotlantiin

Keskiviikko 16.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Palvelualan ammattiliiton järjestöjohtaja Niina Koivuniemi totesi 14.9.2015 Kauppalehdelle antamassaan haastattelussa, että ns. rikkuritoimintaan osallistunut saisi työpaikalla köniinsä.

 

Koivuniemi toteaa lehden mukaan sanatarkasti näin:

 

 

”Jos joku rikkuritoimintaa yrittää, niin siellähän voi saada vaikka köniinsä”.

 

 

Arvostan ns. rikkuritoimintaa ja olen siihen itsekin osallistunut mm. joskus 1970-luvulla, kun silloinen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ry lakkoili.

 

 

Käsitän, että Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ry on nyttemmin lopettanut toimintansa ja se on liittynyt Ammattiliito Pro:hon, jonka puheenjohtaja aikoinaan toimi ay-änkyrä Antti Rinne.

 

 

Teollisuustoimihenkilöt poistuivat työpaikoiltaan ja mm. Raision Tehtaiden tilauskeskuksen toiminta uhkasi pysähtyä.

 

 

Sain työnantajaltani kyselyn, että olenko valmis siirtymään lakon ajaksi Tilauskeskukseen ja hoitamaan sinne tulevien tilausten hoitamisen yrityksemme tilausjärjestelmiin.

 

 

On selvää, että halusin pitää työnantajani toiminnan käynnissä ja sen vuoksi toiminkin Teollisuustoimihenkilöiden lakon ajan yrityksemme Tilauskeskuksessa tilausten vastaanottajana.

 

 

Kaikki meni hyvin ja olin lakon jälkeen tyytyväinen, kun esimieheni lupasi minulle ja kolmelle muulle ”rikkurille” lomamatkan yrityksen kustannuksella Gotlantiin.

 

 

 

Saimme täydellä palkalla ja täydellä päivärahalla sekä työnantajan kustannuksella viettää Gotlannissa muutaman päivän sekä tutustua Gotlannin nähtävyyksiin ja siellä tapahtuvaan agribisnekseen.

 

 

Kerrassaan hieno matka!

 

 

On luonnollista, että lomamatkamme oli virallisesti ”työmatka”, mutta todellisuudessa se oli palkkio siitä, että pidimme yrityksemme toiminnan käynnissä Teollisuustoimihenkilöiden lakon aikana.

 

 

Omakohtaisen kokemusteni mukaan PAM:n järjestöjohtaja Niina Koivuniemi puhuu potaskaa. Työnantaja arvostaa henkilöitä, jotka hoitavat asioita, kun ay-väki lakkoilee.

 

 

Olin tapauksen jälkeen Raision palveluksessa vielä yli kolmekymmentä vuotta ja en saanut sinä aikana yhtäkään uhkausta, että osallistuin arvostamaani ns. rikkuritoimintaan.

 

 

En saanut kertaakaan tiiliskiveä päähäni ja tapausta seuranneena yli kolmenkymmenen vuoden aikana, jolloin sain toimia yrityksessämme erilaisissa esimiestehtävissä, en saanut alaisiltani pienintäkään viitettä, että olisin ollut epäkelpo esimies.

 

 

Kannustan kaikkia ryhtymään aina ja kaikkialla ay-väen kutsumaan ns. rikkuritoimintaan, sillä se pitää tarvittaessa yhteiskuntamme pyörät pyörimässä ja rakentaa meille kaikille parempaa tulevaisuutta.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ikääntyvien hyvinvoinnin ja elämänlaadun edelläkävijä - Elonpolkuja-yhteistyöverkosto

Tiistai 15.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereella toimiva ikäihmisten Elonpolkuja-yhteistyöverkosto on valtakunnallisesti tunnustettu, ainutlaatuinen lähes sadan yhteisön, yhdistyksen ja yritysyhteistyökumppanin ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöverkosto.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistys ry on yksi yhteistyöverkoston 74 jäsenyhteisöistä.

 

 

Tampereen kaupunki panostaa yhteistyöverkoston toimintaan, sillä yhteistyöverkoston toimintaa suunnittelee ja koordinoi päätoiminen suunnittelija.

 

 

Kuulun yhteistyöverkoston Tapahtuma-työryhmään ja keskuudessamme heräsi kysymys, että miten Tampereen kaupunki aikoo tulevaisuudessa satsata Elonpolkuja-yhteistyöverkoston työhön.

 

 

Päätimme laatia kysymyksestä adressin, jonka allekirjoittaisivat kaikki eräässä kokoontumisessamme läsnä olleet yhdistyspäättäjät ja joka sen jälkeen luovutettaisiin ikäihmisten palveluista vastaavalle apulaispormestari Mikko Aaltoselle.

 

 

Sain tehtäväkseni luonnostella adressin teksti ja luonnokseni hyväksyttiinkin sitten työryhmässä yksimielisesti.

 

 

Adressin teksti kuului näin:

 

 

****************

 

 

Apulaispormestari Mikko Aaltoselle

 

 

Tampereella toimiva Elonpolkuja-yhteistyöverkosto on 74 yhdistyksen ja yli 52.000 jäsenen muodostama ikäihmisten hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen panostava yhteistyöverkosto.

 

Olemme poliittisesti sitoutumaton kansalaisyhteiskunnan ja kunnallisen päätöksenteon rajapinnassa toimiva jäsenyhteisöjen yhteistyövoiman foorumi.

 

Toimimme kattavasti koko Tampereen alueella.

 

Me allekirjoittaneiden jäsenyhdistystemme vastuuhenkilöt haluamme kiittää Teitä ja Teidän kauttanne Tampereen kaupungin luottamushenkilöitä sekä virkamiehiä siitä panostuksesta, jota Tampereen kaupunki on osoittanut Elopolkuja-yhteistyöverkoston toiminnalle.

 

Esitämme, että Tampereen kaupunki jatkaisi panostamistaan ikäihmisten Elonpolkuja-yhteistyöverkoston kehittämiseen, jotta vapaaehtoiseen yhdistystoimintaan perustuvaa ikääntyvien hyvinvointia, terveyden edistämistä ja ennakoivaa sekä ehkäisevää vanhustyötä voidaan edelleen toteuttaa Elonpolkuja-yhteistyöverkoston puitteissa.

 

 

Tampereella 25.8.2015

 

 

*****************

 

Luovutimme runsain allekirjoitetun varustetun adressin apulaispormestari Mikko Aaltoselle 14.9.2015.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ylemmässä kuvassa oikealta lukien ovat apulaispormestari Mikko Aaltonen, Tapahtuma-työryhmän puheenjohtaja Liisa Flinck-Vasama, Tuula Kivimäki ja allekirjoittanut.

 

 

Alemmassa kuvassa minä olen kameran takana ja kuvassa on nyt mukana myös Sirkka Kaartinen.

 

 

***************

 

 

 

Apulaispormestari Aaltonen kiitti luovuttamastamme Elonpolkuja-yhteistyöverkoston viiristä sekä siitä, että annoimme tunnustusta Tampereen kaupungin ikäihmisten hyvinvoinnin eteen tekemästä työstä.

 

 

Saimme sen käsityksen apulaispormestarin sanoista, että Tampereen kaupunki tulee jatkossakin panostamaan Elonpolkuja-yhteistyöverkoston työhön!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kylpylän kylmävesiallas oli paras paikka!

Torstai 10.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietin taannoisen Kuressaaren kylpylälomaviikkomme aikana melkoisen ajan hotellimme kylmävesialtaassa.

 

 

Olen aiemmin ollut aikamoinen ”vilukissa”, mutta vuoden 2013 maaliskuusta alkaen olen käynyt vähintään kerran kuukaudessa uimassa talvisaikaan avannossa ja kesäaikana montakin kertaa kuukaudessa järvessä.  Kesäaikaan uintikertoja järvessä kertyy päivän aikana parhaimmillaan jopa puolentusinaa.

Uusherännyt uintiharrastukseni on auttanut pääsemään pois vilukissan roolista.

 

 

Pidin avantouinnissa taukoa 45 vuotta, sillä harrastin avantouintia ennen vuotta 2013 edellisen kerran vuonna 1968!

 

 

Kannustan kaikkia harrastamaan kesällä ”avovesiuintia” ja talvella avantouintia, sillä en ole sairastanut flunssaa lainkaan sen jälkeen, kun maaliskuussa 2013 aloitin säännöllisen avanto- ja avovesiuintikauteni.

 

 

En harrasta avovesiuintia ja en myöskään avantouintia saunomisen yhteydessä, vaan menen järveen ja avantoon ilman saunomista.  Toki järveen menen joskus myös saunasta.

 

 

Meillä on talvella avantouintipaikalle matkaa kilometrin verran ja tapaan laittaa uimahousut päälleni, saappaat jalkaan sekä pyyheliinan takapuoleni alle ja ajan autolla avantouintipaikalle.  On luonnollista, että otan mukaani joko Rouvan tai jonkun muun perhekuntani jäsenen, sillä ”avunhuutaja” pitää aina olla varmistamassa avantouintia.

 

 

 

 

 

 

Kylmävesiallas oli paras paikkani, kun vietimme elokuun viimeisen viikon Gran Rose SPA-hotellissa kylpylälomalla Saarenmaan Kuressaaressa.

 

 

Kylmävesialtaassa vesi oli + 12 asteista eli oikein sopivaa kehon viilennykseen ja karaistumiseen.

Kylpylässä taisi olla ainakin seitsemän erilaista saunaa ja kerran yhden kylpyläreissun aikana kävin jokaisessa saunassa ja jokaisen saunakäynnin jälkeen pulahdin kylmävesialtaaseen - virkisti!

 

 

 

 

 

 

Kylmävesialtaan vieressä oli kipattava kylmävesikiulu, jonka kumoaminen itsensä päälle oli suuri nautinto ja valmisteli mukavasti kylmävesialtaaseen menoa.

 

 

 

Kannustan lukijoitani viimeistään nyt aloittamaan avovesiuinnin ja jatkamaan uintia avantouintina järvien jäädyttyä.

 

 

Uskallan vakuuttaa, että kannattaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren joukkoliikennebussissa maksu on 55 senttiä/matka

Torstai 3.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kuressaari on Saarenmaan ainoa kaupunki ja siellä on n. 13.000 asukasta. Pienestä koostaan huolimatta kaupungissa on toimiva joukkoliikenne.

 

 

Taannoisen kylpylälomaviikkomme aikana pääsin tutustumaan Kursesaaren joukkoliikenteeseen kattavasti.

 

 

 

 

 

 

Kuressaaressa joukkoliikennettä hoitaa Atko Group AS, jolla on julkista joukkoliikennettä monissa virolaisissa kaupungeissa.

 

 

Atko työllistää yli 600 työntekijää ja sillä on yli 350 matkustajalinjaa eri puolilla Viroa.

 

 

Viime vuonna Atkon linjakapasiteetti oli yli 16.000.000 linjakilometriä.

 

 

 

 

 

 

Ensimmäinen kosketuksemme Kuressaaren julkiseen liikenteeseen oli, kun neljän hengen seurueemme palasi läheisestä ostoskeskuksesta keskikaupungille.

 

 

Suorastaan nauratti, kun neljän hengen matka maksoi yhteensä vain 2,20 euroa!

 

 

 

 

 

 

Lähdin seuraavana päivänä yksikseni seikkailemaan julkisella liikenteellä eri puolille Kuressaarta.

 

 

 

 

 

 

Atkon autojen tuulilasissa on kerrottuna eri linjojen pysäkit ja Kuressaaressa julkisella liikenteellä on turistin helppo liikkua, sillä kaikki linjat palaavat samaan paikkaan puoli tuntia tai tunnin kestävän lenkkinsä jälkeen.

 

 

Maksu koko lenkistä on 0,55 euroa/henkilö.

 

 

 

 

 

 

Tein koelenkit eri kahdella linjalla ja sijoitin kokemukseeni 1,10 euroa.

 

 

Linjat kulkevat kaupungin sivukaduilla eli Kuressaaressa joukkoliikenne palvelee oikeaoppisesti syrjäkulmia!

 

 

 

 

 

 

On ilmeistä, että erillisellä matkalipulla maksettaessa matkan hinta on edullisempi kuin kertamaksu.

 

 

Huomasin, että vakiomatkustajilla oli matkakortti, jonka kuljettaja leimasi maksupäätteen lukulaitteessa.

 

 

Kuljettajan huolehtiminen leimaamisesta on teknisesti mahdollista, sillä matkustajia oli linjaa kohti vain kymmenkunta. Matkustajat olivat pääosin eläkeläisiä tai nuoria.

 

 

 

 

 

 

Toinen ”koelinjoistani” poikkesi Kuressaaren ulkopuolella…

 

 

 

 

 

 

…ja palasi sitten taas Kuressaareen.

 

 

 

 

 

 

Harmittaa, että en jäänyt bussista pois Auriga-kauppakeskuksen takana sijaitsevalla hautausmaan pysäkillä.  Minulla olisi ollut tunti aikaa tutustua Kuressaaren hautausmaahan ja palata sitten keskelle kaupunkia seuraavalla vuorolla.

 

 

 

 

 

 

Atkolla on hyvät nettisivut www.atko.ee ja niihin kannattaa tutustua.

 

 

 

Kun käytte Kuressaaressa, suosittelen, että tutustuttu kaupunkiin mm. siten, että hyppäätte julkisen liikenteen bussiin ja ajatte sillä muutaman puolen tunnin lenkin eri puolilla kaupunkia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ihantalan seurakunnan hautausmaa sijaitsee Ihantalan taistelujen muistomerkin takamaastossa

Sunnuntai 23.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen käynyt moniaita kertoja Ihantalan kirkon raunioilla, Ihantalan sankarihautausmaalla sekä Ihantalan taistelujen muistomerkillä ja kun sen lisäksi olen tutustunut Pyöräkankaan maastoon, luulin tietäväni kaiken Ihantalan maisemista – toki kenraali Vihman tarkkaa kaatumispaikkaa Ihantalassa en tunne.

 

Erehdyin, sillä vasta kyröläismatkallamme tutustuin Ihantalan seurakunnan hautausmaahan.

 

 

 

 

 

Ihantalan taistelujen muistomerkki on tuttu monille suomalaisille ja sen on tärkeä paikka meille kaikille, sillä Ihantalan voitokkaat taistelut merkitsivät, että Suomi säilyi itsenäisenä Jatkosodan jälkeen.

 

 

 

 

 

Ihantalan taistelujen muistokiven takamaastossa runsaan sadan metrin etäisyydellä sijaitsee toinen muistokivi, johon hakatussa tekstissä todetaan sillä paikalla sijainneen Ihantalan seurakunnan hautausmaa vuosina 1925 – 1944.

 

 

Tunnustan, että havainto Ihantalan seurakunnan siviilihautausmaan sijainnista oli minulle uutta tietoa. Olen aiemmin luullut, että Ihantalan seurakunnan hautausmaa on sijainnut lähellä Ihantalan kirkkoa, kuten sijaitsee Ihantalan sankarihautausmaa.

 

 

 

 

 

Ihantalan seurakunnan hautausmaalla vallitsee nykyään syvä rauha ja ne männyt, jotka nyt humisevat hautojen yllä, ovat kasvaneet vuoden 1944 taistelujen jälkeen.

 

 

 

 

 

Hautausmaalla on vielä havaittavissa hautakivien aluskiviä, mutta varsinaiset hautakivet nykyisännät ovat siirtäneet muualle.

 

 

 

 

 

 

Ihantalalaiset ovat merkinneet vanhoihin hautausmaakarttoihin nojautuen hautausmaalle merkkikiviä, joiden avulla Ihantalan hautausmaalle haudattujen omaiset pystyvät nykyäänkin paikantamaan omaistensa hautapaikat.

 

 

 

Kiitokset sille seurueemme naishenkilölle, joka johdatteli minut tälle pyhälle paikalle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vytegra - venäläinen pikkukaupunki 15 kilometriä Äänisestä etelään

Tiistai 11.8.2015 - -Esko Erkkilä-

 

 

Kyröläismatkaajien Äänisen ja Laatokan kiertomatka ehti heinäkuun 2. päivänä 2015 Vytegran pikkukaupunkiin.

 

 

Matkanjohtajamme kenraali Pentti Lehtimäki hoiti tarvittavat kirjautumiset 435 kilometrin mittaisen päiväajomatkan jälkeen Hotelli Vytegran vastaanottotiskillä ilta-kahdeksan aikoihin.

 

 

Seurasin illan aikana, kun kuvassa näkyvä vastaanottovirkailija kirjasi kuulakärkikynällä jokaisen kyröläismatkaajan passitiedot ristiruutuvihkoon hyvin tarkasti.

 

 

Suomessa on byrokratiatalkoisiin paljon aihetta, mutta tänä osoitti taas kerran, että itäisessä naapurimaassamme turhaa byrokratiaa on paljon enemmän kuin meillä. On jokseenkin varmaa, että mitään todellista käyttöä ei Venäjälläkään ole henkilökohtaisen viisumin saaneiden ulkomaalaisten passitietojen kirjaamisessa pikkukaupungin hotellissa siniseen ristiruutuvihkoon!

 

 ***************

 

 

Hyvin nukutun yön jälkeen tein aamulla pienen kävelylenkin Vytegrassa ja tässä pieni kuvaotos lenkiltäni.

 

 

 

 

 

 

Koivupölleillä voi kukkapenkin rajata – ainakin Vytegrassa!

Ovat koivupöllit paljon parempi ratkaisu kuin autonrenkaat - suorastaan vihaan, kun autonrenkaita käytetään kukkapenkkien reunuksina!

 

 

 

 

 

 

Vytegrasta on Pietariin matkaa 430 kilometriä.

 

 

 

 

 

 

Vytegran sanotaan olevan vilkas satamakaupunki ja näiden näkymien perusteella niin myös on!

 

 

 

 

 

 

Venäjän vallankumouksen 50-vuotispäivänä paljastetun muistomerkin ympäristö on päässyt hieman rupsahtamaan, mutta toki Vladimir Iljits Lenin´n tutut piirteet ovat edelleenkin ”kova sana” Vytegrassa.

 

 

 

 

 

 

Vytegrajoen rannalla sijaitsee pseudovenäläiseen tyyliin rakennettu Herran temppeliin tuomisen kirkko (1869–1873).

 

 

Yritin saada ovea auki, mutta ilmeisesti edellisestä aukaisusta oli kulunut jo vuosia ja ovet saattavat pysyä kiinni vielä vuosikausia.

 

 

 

 

 

 

Paluumatkalla tapasin sillanpielestä alas johtavat leveät portaat – pitkästä ruohikosta saattoi päätellä, että nämä portaat eivät johtaneet mihinkään!

 

 

 

 

 

 

Aamulenkin jälkeen oli aamupalan aika. Se oli niukka, mutta…

 

 

 

 

 

 

…ravitseva, sillä voisilmäkaurapuuron ja jogurtin lisäksi siihen kuului kahvin tai teen ohella pieni lämmin voileipä.

 

************

 

Seurasimme aamulla vytegralaisten töihinmenoa ja se näytti olevan todellista, sillä sataman suuntaan kulkevia henkilöautoja oli aamukahdeksan aikaan runsaasti liikenteessä.

 

 

 

Monta kokemusta rikkaampana lähdimme seuraavaan kohteeseen ja matka sinne ei ollutkaan pitkä, mutta siitä ehkä jo huomenissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saminon kylässä sijaitsee eräs lukemattomista Pyhän Eliaan kirkoista

Sunnuntai 9.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme jatkui Stalinin uhrien teloitus- ja hautapaikalta Puutoisista kohti Vytegran kaupunkia.

 

 

Saavuimme Vologdan oblastin alueella sijaitsevaan Saminon kylään.

 

 

 

 

Kylässä sijaitsee Pyhän Eliaan puinen kirkko – rakennettu 1692 – 1702. 

 

 

Maailmassa on lukemattomia kirkkoja, jotka on nimetty Pyhän Eliaan kirkoiksi ja Venäjällä Äänisen itäpuolella Saminon kylässä on yksi sellainen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirkko ei ole avoinna, mutta tällaisenakin se on nähtävyys.

 

 

 

 

 

 

Kirkon vierellä sijainneet rakennukset ovat päässeet rapistumaan siihen kuntoon, että niitä ei mikään enää pelasta.

 

 

 

 

**********************

 

 

 

 

 

 

Kirkon vierellä kulkee rauhallista menoaan joki…

 

 

 

 

 

 

 

…ja sen yli johtaa kyläsilta,…

 

 

 

 

 

 

…joka ei luonnollisesti ole tarkoitettu raskaalle liikenteelle.

 

 

 

 

 

 

Kirkon vastarannalla sijaitsee hyvinhoidetulta vaikuttava venäläistalo.

 

 

 

Suorastaan idyllistä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Uusi Muurmannin maantie ohittaa Kontupohjan - hyöty vaiko haitta paikkakunnalle?

Tiistai 28.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Petroskoin jälkeen kyröläismatkamme seuraava etappi oli Kontupohja.

 

 

 

 

 

 

Suuntasimme Muurmanskin tielle ja kohti pohjoista Äänisen länsirannan maisemissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Uusi Muumannin maantie teki kuljettajallemme pienet tepposet, sillä ajoimme Kontupohjan tienhaaran ohi ja jouduimme palaamaan muutaman kilometrin verran kohti Petroskoita.

 

 

Tässä opastusta kohti Pietaria ja ohjaus kohti Kontupohjaa.

 

 

************

 

Kontupohjassa toimii merkittävä paperinjalostustehdas, jonka tuotteita on myyty mm. suomalaisille lehtitaloille.

 

 

Matkamme eräs osanottaja – paperinjalostusinsinööri – oli eläkepäivillään toiminut konsulttina Kontupohjan paperinjalostustehtaan kehittämisessä.

 

 

Kaikesta huomasi, että Kontupohjassa paperinjalostustehdas oli ja on ehkä vielä nykyäänkin samassa roolissa kuin oli Kyro Oy Kyröskoskella ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy Valkeakoskella – työntekijöistä huolehdittiin kehdosta hautaan tehtaan toimista.

**************

Tässä muutamia bussin ikkunasta kuvattuja kuvia Kontupohjasta. Valitettavasti istuin bussissa Äänisen puolella ja monet Kontupohjan keskeiset kohteet jäivät bussireittimme vasemmalle puolelle.

 

 

 

***************

 

 

 

Paperinjalostustehtaan lisäksi toinen merkittävä teollinen toimija Kontupohjassa on ollut ja ilmeisesti on yhä edelleenkin rehutehdas ja viljanjalostuslaitos. Omaan tästä laitoksesta omakohtaisia kokemuksia ja pyrin kertomaan niistä ehkä parissakin erillisissä jutussa lähipäivinä.

 

 

 

*************

 

 

 

Kontupohjassa tärkeä kohde on Kontupohjan ortodoksinen kirkko.

 

 

Se on nähnyt muuttuvan maailman, mutta se itse ei ole muuttunut – olen nähnyt siitä kuvan Suomen ajoilta eli vuosilta 1941 – 1944 ja samanlainen se on yhä edelleen.

 

 

Kontupohjan ortodoksikirkon opas on tapaamistani oppaista tympäisevin, mutta pahuuskin on kai vakio, sillä oppaan kissa on maailman lempein ja valloittavin olento!

 

 

Tällä reissulla meidän ei tarvinnut kohdata Kontupohjan ortodoksikirkon opasta ja emme valitettavasti tavanneet myöskään maailman lempeintä ja valloittavinta kissaa!

 

 

 

 

 

 

Matkamme jatkui ja seuraava kohteemme Karhumäki eli Medvezh´yegorsk odotti meitä 20 kilometrin päässä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kurkijoki - suomalaisen maatalousopetuksen kehto

Perjantai 17.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Pariisin rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle luovutetuista pitäjistä pidetään maatalousvaltaisimpana Sakkolaa.

 

Näin ehkä sikatalouden osalta onkin, mutta Kurkijoki on ehdottomasti se pitäjä, joka on suomalaisen maatalousopetuksen kehto.

 

 

Kurkijoen maamiesopisto on opistotasoisen maatalousopetuksen aloittaja Suomessa.

 

 

Olen saanut poiketa Kurkijoella kerran aikaisemminkin ja nyt toinen poikkeamiseni tapahtui kyröläismatkan aikana 1.7.2015.

Presidentti Lauri Kristian Relander sekä Veikko Hakulinen ovat syntyneet Kurkijoella.

 

 

 

 

 

 

Tulimme Kurkijoelle Käkisalmen suunnalta ja ensimmäisessä kuvassa on Kurkijoen nimiviitta (vai onko?).

 

 

 

 

 

 

Hylätty huoltoasema.

 

 

 

 

 

 

Maatalousmaisemaa…

 

 

 

 

 

 

…Kurkijoelle…

 

 

 

 

 

 

…Käkisalmen suunnalta tultaessa.

 

 

 

 

 

 

Takana suomalaistalo ja edessä nykyisäntien rakennuksia.

 

 

 

 

 

 

Näkymää Käkisalmesta päin Kurkijoelle tultaessa.

 

 

 

 

 

 

Tällä paikalla sijaitsi Kurkijoen puukirkko ennen sen tuhonnutta tulipaloa.

 

 

Googlaa ”Kurkijoen kirkko” ja kuvittele se tälle paikalle - tulee surullinen olo.

 

 

 

 

 

 

Näkymää joen yli…

 

 

 

 

 

 

…Kurkijoen kirkon paikalta (onko kyseessä Kurkijoen kansanopiston rakennukset?).

 

 

 

 

 

 

Sankarihautausmaan muistokivi.

 

 

 

 

 

 

Kurkijokelaista maisemaa Kurkijoelta kohti Sortavalaa.

 

 

 

Maatalousmiehenä tunnen suurta surua Kurkijoen nykykohtalosta!

 

 

-Esko Erkkilä-