Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Talvisota alkoi 72 vuotta sitten

Keskiviikko 30.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen tasan 72 vuotta sitten eli 30.11.1939 klo 06.30 – Talvisota oli alkanut!


Talvisota kesti 105 päivää ja se oli kunniakas taistelu Suomen itsenäisyyden puolesta. Isiemme ponnistelujen tuloksena pystyimme säilyttämään itsenäisyytemme.


Sodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle 11 prosenttia pinta-alastaan ja maan toiseksi suurimman kaupungin eli Viipurin.


Yhdistyneitten Kansakuntien edeltäjä Kansainliitto erotti Neuvostoliiton sen Suomeen tekemän hyökkäyksen johdosta jäsenyydestään 14. joulukuuta 1939.


Talvisodan aluksi neuvostojohto muodosti Otto-Ville Kuusisen johdolla Terijoelle nukkehallituksen, jonka piti edustaman Suomen Kansanvaltaista Tasavaltaa. Sodan edetessä ja neuvostojoukkojen kohdatessa tiukkaa vastarintaa Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin kuitenkin ”unohti” Kuusisen hallituksen ja tunnusti pääministeri Risto Rytin johtaman hallituksen viralliseksi Suomen hallitukseksi.


Isäni, joka oli syntynyt 1915, taisteli Talvisodan ajan etulinjassa. Talvisodan jälkeen hän oli etulinjan taistelija myös Jatkosodassa ja osallistui kenraali Siilasvuon johdolla myös Tornion valtaukseen Lapin sodassa.


Isäni toimi sodissa pikakivääriampujana ja hänen sodanaikainen apulaisensa toimi sotien jälkeen sora-alan yrittäjänä samassa kylässä Viljakkalassa. Muistan ne lukemattomat kerrat, kun sotakaverukset muistelivat menneitä. Vasta myöhemmin olen tajunnut, että taistelujen loputon kertaaminen oli vaikeiden muistojen purkamista ja kaverusten keskinäistä tukemista.


Haverin kultakaivos sijaitsi meiltä muutaman kilometrin etäisyydellä ja isäni kertoi myöhemmin, että kaivoksella päivittäin suoritetut räjäytykset muistuttivat tykkien lähtölaukauksia. Hän kertoi, että aina Haverin räjäytysäänien kuullessa piti vaistomaisesti alkaa etsimään sopivaa painannetta, johon pystyisi maastoutumaan.


Sotiemme veteraanien muistaminen on tänään ajankohtaista, kun vietämme Talvisodan alkamisen muistopäivää.


Heidän ansiostaan saamme elää vapaassa maassa!


-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota, Neuvostoliitto, Haveri, Haverin kultakaivos, Viljakkala,

Tänään on vuoden suurin juhlapäivä - Itsenäisyyspäivä!!

Maanantai 6.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Itsenäisyyspäivää sen kunniaksi, että Suomi sai valtiollisen itsenäisyyden joulukuun 6. päivänä 1917.

 

Päivä on juhlapäivistämme merkittävin.

 

On ilahduttavaa, että Itsenäisyyspäivä on vuosien saatossa saanut entistä tärkeämmän aseman kansalaisten silmissä. Osaamme arvostaa itsenäisyyttä ja vapaata Suomea.

 

YYA-Suomessa näin ei ollut ja tuntui, että Vapunpäivä punalippuineen oli silloin merkittävin juhlapäivämme. Näin ainakin itää kohti kontallaan olleen Yleisradion ja muun valtamedian mielestä.

 

Ulospäin näyttävintä perhekunnassamme tänään on, että Suomen lippu saa hulmuta lippusalossamme klo 20.00 saakka.

 

Hämärän saapuessa valaisemme lippusalkomme ja siinä hulmuavan Suomen lipun halogeenivalaisimilla. Lipun valaiseminen lisää Itsenäisyyspäivän tunnelmaa.

 

Itsenäisyyspäivän juhlistaminen ja sen arvokas viettäminen merkitsevät minulle tietyn kunniavelan maksamista.

 

Edesmennyt Isäni taisteli etulinjassa neljänä Itsenäisyyspäivänä eli vuosina 1939, 1941, 1942 ja 1943.

 

Isäni taisteli pikakivääriampujana monilla kunniakkailla taistelupaikoilla. Olen viime vuosien aikana käynyt niillä monilla. Useimmiten hän palasi muistelemaan Lempaalan Munakukkulalla ja Metsäpirtin Taipaleenjoella kokemiaan taisteluja.

 

Munakukkula muodostui hänen kertomanaan myös minulle niin tutuksi paikaksi, että tunsin sen heti, kun pääsin siellä käymään.

 

Taipaleen taistelupaikoilla olen päässyt käymään usein. Tiedän tarkalleen Taipaleen eri tukikohtien sijainnin ja olen monesti saanut tuta Taipaleenjoen virtaamisen Laatokkaan.

 

Lähellä Taipaletta sijaitseva Kirvesmäki taistelupaikkoineen on myös tullut tutuksi. Eräs eniten koskettavista taistelupaikoilla tapahtuneista käynneistäni on se, kun pääsin käymään Kirvesmäen takamaastossa sijaitsevalla kaivolla, jonka äärellä tapahtuneisiin tilanteisiin perustuu Yrjö Jylhän "Kaivo" -runossa kuvaamat tapahtumat.

 

Harmittaa, että Venäjän ökyrikkaat ovat saaneet perustaa Taipaleenjoen suomalaisten puoleiselle rannalle pienkoneille soveltuvan kiitoradan. Se mahdollistaa Taipaleenjoen datsoilla lomailevien venäläisten lentokone- ja helikopterimatkat Pietariin ostoksille. Tätäkö varten Leniniä ja Stalinia jumaloivat kommunistit rakensivat Neuvostoliiton?

 

Haluamme arvokkaalla Itsenäisyyspäivän viettämisellä kunnioittaa sotaveteraaniemme arvokasta työtä, jonka ansiosta suomalaiset ovat kaikkina vuosina vuoden 1917 jälkeen saaneet asua vapaassa ja itsenäisessä maassa. Sotaveteraanien rivit harvenevat ja sen vuoksi jäljellä olevien huomiointi on kansalaisvelvollisuuteemme.

 

Itsenäisyyspäivänä otamme osaa niiden suomalaisten suruun ja kohtaloon, jotka Talvi- ja Jatkosodan tuloksena menettivät kotinsa. Heidän kokemansa vääryys ei saa unohtua mielistämme eikä lastemme ja lastenlastemme tietoisuudesta.

 

Neuvostoliiton ei pitänyt milloinkaan hajota eikä Saksojen yhdistyä. Niin kuitenkin tapahtui.

 

Ehkä tulevaisuus joskus jollakin tavalla korjaa sen vääryyden, jonka Suomi sai kokea sodissamme 1939 - 1944.

 

On hienoa, että YLE panostaa Itsenäisyyspäivän ohjelmatarjontaan. Ohjelmatiedoista selviää, että eri kanavilta on tänään tulossa Itsenäisyyspäivän arvolle sopivia monia ohjelmia.

 

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itsenäisyyspäivä, 6.12.1917, Suomen lippu, Taipale, Taipaleenjoki, Kirvesmäki, Metsäpirtti, Lempaala, Munakukkula, Yrjö Jylhä, Kaivo.

Palavan Kiven museo - mainio esimerkki toimivasta museosta

Maanantai 20.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Palava kivi on Viron energiatuotannon perusta, sillä maan energiaomavaraisuus perustuu palavaan kiveen.

 

Se on muodostunut vuosituhansien aikana maan uumenissa eloperäisestä aineksesta. Palava kivi on muodostunut kasvi- ja eläinkunnan aineksista.

 

Kivi on ruskeankellertävää kevyttä materiaalia. Se sisältää öljyä 18 % ja sen vuoksi se palaa.

 

Palavakiviesiintymiä on Venäjällä, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Kiinassa, Brasiliassa sekä Virossa.

 

Viron esiintymä on kooltaan 160 kilometriä x 160 kilometriä. Se alkaa Suomenlahden rannalta ja ulottuu Peipsjärven tienoille saakka. Suomenlahden rannalla esiintymä on melkein maan pinnalla ja Peipsjärven lähellä se sijaitsee n. 80 metrin syvyydessä. Esiintymä on paksuudeltaan varsin ohut, sillä palavaa kiveä esiintyy Virossa vain n 3,5 metrin vahvuisena kerroksena.

 

Kävimme viime kesän itä-Viron matkallamme Kohtla-Nommella sijaitsevassa Palavan Kiven museossa. Museo on muodostettu v. 2001 lopetettuun kaivokseen.

 

Oppaanamme museossa oli hauskasti suomea murtaen puhuva vanhempi eläkkeellä oleva mieshenkilö, joka oli tehnyt työuransa nyt museoksi muutetussa palavan kiven kaivoksessa. Kaivoksessa oli parhaimmillaan töissä 700 kaivosmiestä.

 

Luentosalissa pidetyn lyhyen museoesittelyn jälkeen saimme päällemme asianmukaiset kaivosmiehen varusteet. Oleellinen osa varustusta oli kaivosmiehen otsalamppu, jonka tarpeellisuuden havaitsimme kaivoskäynnin aikana.

 

Kaivokseen laskeuduttiin kävelyluiskaa myöten, sillä palavan kiven esiintymä näillä paikoin sijaitsee varsin lähellä maan pintaa.

 

Kaivoskäytävät olivat kosteita ja mukavan viileitä.

 

Kaivoskäytävillä oli kohteita, joilla oppaamme kertoi palavan kiven kaivamisesta. Kaivokseen oli jätetty louhintalaitteita, jotka olivat täydessä käyntikunnossa - oppaamme kytki muutaman laitteen päälle ja saimme kokea kaivosmiehen meluympäristön täydellisenä.

 

Varsinainen elämys - joillekin ehkä koettelemus - oli se, kun saimme ahtautua pieniin kaivosvaunuihin, joilla kaivosmiehet oli kuljetettu kaivoksen toiminta-aikana jopa kuuden kilometrin päähän lähtöpaikasta.

 

Vaunut olivat matalia - alle puolitoista metriä - ja niihin mahtui istumaan korkeintaan neljä henkilöä kuhunkin. Vaunuletkaa veti sähkökäyttöinen veturi ja sen ajojohdin leiskui iloisesti kun se tapaili ajolangoissa kulkevaa sähkövirtaa.

 

Vaunujen ovien virkaa toimitti enemmän ja vähemmän kunnossa olevat oviaukon puoliväliin yltävät ovet. Suomalaiset virkamiehet eivät varmaan sallisi yleisön kuljettamista sellaisella vempeleellä, mutta työsuojelumääräysten soveltaminen EU-maailmassa on niin maasta kiinni!

 

Kysyin, että tapahtuiko kaivoksessa vakavia tapaturmia. Opas kertoi, että niitä tapahtui, mutta Neuvostoliiton aikana niistä ei saanut kertoa. Vielä nytkin oppaamme oli vaitonainen tapaturmista.

 

Tutustuminen Palavan Kiven museoon oli elämys.

 

Museokäynti antoi uuden pohjan arvostella tai arvostaa eteläisen naapurimaamme energiaratkaisuja. Maan energiaomavaraisuus on tärkeä asia ja Viron on luonnonrikkauksiensa turvin ratkaissut asian palavan kiven hyödyntämisellä. Palavan kiven jäte- ja tuhkavuoret ovat energiaomavaraisuuden kääntöpuoli, mutta niistä huolimatta Viron energiaratkaisuja pitää ymmärtää ja jopa hyväksyä.

 

Suosittelen käyntiä Palavan Kiven museossa.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kohtla-Nomme, Palavan Kiven museo, kaivosmuseo, palava kivi, itä-Vironmaa,

Mahtava oopperakokemus Ilmajoella

Torstai 17.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Talvisodan päättymisen 70-vuotisvuosi sai hienon juhlatapahtuman, kun Ilmajoen Musiikkijuhlien esityksenä tänä vuonna on Taipaleenjoki-ooppera.

 

Taipaleenjoki-ooppera kantaesitettiin keskiviikkona 16.6.2010. Sain olla mukana oopperan ennakkonäytännössä jo edellisenä päivänä eli tiistaina 15.6.2010.

 

Oopperan libretton on kirjoittanut Panu Rajala, sävellys on Ilkka Kuusiston käsialaa, ohjauksesta vastaa Tuomas Parkkinen ja kapellimestarina toimii Mikk Murdvee.

 

Taipaleenjoki-oopperan keskeiset henkilöt ovat runoilija ja Soinin miehiä Taipaleen taisteluissa komppanianpäällikkönä johtanut...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Taipaleenjoki, Taipaleenjoki-ooppera, Ilmajoen Musikkijuhlat, Panu Rajala, Ilkka Kuusisto, Tuomas Parkkinen, Mikk Murdvee, Yrjö Jylhä, Kirsti Jylhä, Jevgeni Dolmatovski, Juha Kotilainen, Helena Juntunen, Jyrki Anttila, Kaivo, Erkki Kujala, Teuvo Viskari,

« Uudemmat kirjoitukset